Albatrossi 2-3/2012 - Merimieseläkekassa
Merenkulkuneuvos Paavo Wihurille merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday Merimieseläkekassan asiakaslehti | Sjöfartsrådet Paavo Wihuri erhöll sjöfartens säkerhetspris Sea Sunday s. 14 Sjömanspensionskassans kundtidning Helena Jaatinen Voidaan hyvin – meren, hyvän työn ja työyhteisön siivittäminä” Vi mår bra – sporrade av havet, ett bra jobb och arbetsgemenskapen” | 2–3/2012 2–3 2012 Sisältö ı Innehåll 6 Helena Jaatinen jättää terveen eläkekassan 8 Helena Jaatinen överlämnar en välbehållen pensionskassa Toimitusjohtaja Helena Jaatinen (67) jättää Merimieseläkekassan haikein, mutta luottavaisin mielin. Verkställande direktör Helena Jaatinen (67) lämnar Sjömanspensionskassan vemodig men tillitsfull till sinnes. 6 12 Köysiä ja köynnöksiä 14 Tågvirket och blomstergirlander Harrasteet tuovat tasapainoa Ann-Mari Laineen laivatyöhön. Fritidsintressen balanserar Ann-Mari Laines fartygsarbetet. 16 Sea Sunday merenkulkuneuvos Paavo Wihurille 18 Sea Sunday till sjöfartsrådet Paavo Wihuri Merenkulun turvallisuuspalkinto jaettiin Helsingissä. Sjöfartens säkerrhetspris utdelades i Helsingfors 12 20 Uutta liiketilaa Kuninkaalaan 20 Nytt affärshus i Fastböle Merimieseläkekassan kiinteistösalkkuun uudistuotantoa Sjömanspensionskassans fastighetsportfölj utökas. 24 SeaFit ja Stay Onboard 26 SeaFit ja Stay Onboard Uusia työhyvinvointihankkeita käynnistymässä 16 Vakiot 11 Tilastot | Mitä maksaa työkyvyttömyyseläke? 15 Pärjätään | Työhyvinvointi on kaikkien etu 21 Sijoitukset | Sijoituksista hyvä tuotto 23 Michaela vastaa | Tietoa eläkkeistä 28 Lyhyesti 20 Nya arbetshälsoprojekt inleds Ordinarie 11 Statistik | Vad kostar invalidpension? 15 Vi klarar oss | Arbetshälsa gagnar alla 21 Investering | God avkastning på placeringarna 23 Michaela svarar | Info om pensionerna 28 Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja | Huvudredaktör Helena Jaatinen helena.jaatinen@merimieselakekassa.fi helena.jaatinen@sjomanspensionskassan.fi Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare Marina Paulaharju marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi Käyntiosoite | Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite | Postadress PL 327, 00121 Helsinki PB 327, 00121 Helsingfors 22 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Puhelin | Telefon 010 633 990 Telefax 010 633 9938 Sähköposti | E-post etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi Osoitteenmuutokset | adressförändringarna info@merimieselakekassa.fi info@sjomanspensionskassan.fi www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet Helena Jaatinen, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju ISSN-L 1796-8216 ISSN 1796-8216 (painettu) ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu) Painos | Upplaga 16 700 Nro | Nr ilmestyy | utges 4/2012 vko | vecka 50 Kannen kuva | Pärmbild Patrick Lindström Ulkoasu | Layout Nymandesign Oy Painopaikka | Tryckeri Libris Oy, Helsinki Toimitusjohtaja Helena Jaatinen Pääkirjoitus 2–3 2012 Merenkulkijoiden varauduttava eläkemuutoksiin Suomalaisen merenkulun tilanne vaikuttaa pitkästä aikaa varsin toiveikkaalta; on toimiva, kansainvälisesti kilpailukykyinen tonnistovero, Suomen lippua kantavia uusia aluksia on tullut liikenteeseen ja useita aikaisempina vuosina ulosliputettuja aluksia on liputettu takaisin. Myös uusia työpaikkoja suomalaisille merimiehille on saatu syntymään. Ei huonoa. Työni Merimieseläkekassan palveluk- sessa on pian päättymässä. Olen saanut seurata suomalaisen merenkulun vaiheita kaikkiaan jo 33 vuoden ajan. Tähän aikaan ei mahdu montaakaan hyvää vuotta, joskin huonoja aikoja on saattanut seurata hieman parempaa ja joskus jopa toiveita antavaa kehitystä. Kerratakseni lyhyesti: Vuoden 1981 laajaa merenkulun lakkoa seurasi muutama parempi vuosi, mutta jo vuosikymmenen puolessa välissä alkoi massiivinen tonniston ulosliputus. Työpaikkoja merenkulusta hävisi parissa kolmessa vuodessa tuhansia. Keskellä syvintä lamaa 1990-luvun alkuvuosina saatiin aikaiseksi laki kauppa-alusluettelosta, joka toi mukanaan pysyväksi jääneitä tukia meriliikenteeseen, ja näillä mentiin vaihtelevalla menestyksellä 2000-luvulle saakka. Tätä vuosikymmentä puolestaan leimasi hyvin onnistunut ja toimiva matkustajaliikenteen tukijärjestelmä sekä täysin epäonnistunut tonnistoverolaki. Onko uusi tonnistovero se ”viisasten kivi”, joka pelastaa suomalaisen merenkulun? Uhkakuviakin on yhä edelleen olemassa. Mitä 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi oikeasti merkitsee suomalaiselle merenkululle ja laajemmin koko Suomen teollisuudelle? Häviääkö sen myötä suuri määrä teollisuutta lopullisesti jonnekin halvempien kuljetusyhteyksien päässä oleviin maihin? Miten voidaan kompensoida nousevia kustannuksia? Missä määrin voidaan saada apua valtion yhä hupenevasta rahakirstusta? Entä muiden merenkulun tukien kohtalo? Melko varmaa on ainakin se, että aivan kaikkia elinkeinotukia tullaan punnitsemaan hyvin tarkasti. Ja Merimieseläkekassankin saama valtion osuus on myös vaakakupissa. Kehottaisinkin merenkulkijoita henkisesti valmistautumaan eläke-etujen muuttumiseen tulevaisuudessa. Jätän kuitenkin tämän tehtävän ja koko 43 vuotta pitkän työurani hyvillä mielin ja kiitollisenakin kaikesta kokemastani. Seuraajallani, Kari Välimäellä tulee olemaan vaativa tehtävä, mutta hänellä, jos kenellä on siihen parhaat mahdolliset edellytykset. Toivotan kaikkea hyvää suomalaisille merimiehille ja suomalaiselle merenkululle. o ”Melko varmaa on ainakin se, että aivan kaikkia elinkeinotukia tullaan punnitsemaan hyvin tarkasti.” Albatrossi | Albatrossen 3 2–3 2012 Ledaren Verkställande direktör Helena Jaatinen Sjöfararna bör bereda sig på förändringar i pensionen För första gången på länge förefaller den finländska sjöfartens situation rätt så hoppfull; vi har en fungerande, internationellt konkurrenskraftig tonnageskatt, under finsk flagg seglande nya fartyg har satts i trafik och ett flertal fartyg som under tidigare år utflaggats har åter börjat segla under finsk flagg. Det har också åstadkommits nya arbetsplatser för finländska sjömän. Inte illa. Mitt arbete i Sjömanspensionskassans tjänst kommer snart att avslutas. Jag har fått följa med den finländska sjöfarten i dess olika skeden under totalt redan 33 års tid. Den här perioden rymmer inte så många goda år även om det efter dåliga tider kunnat följa aningen bättre och ibland även utveckling som väckt förhoppningar. En kort rekapitulering: Efter strejken inom sjöfarten 1981 följde några bättre år, men redan i medlet av decenniet började en massiv utflaggning av tonnaget. Inom ett par tre år försvann tusentals arbetsplatser inom sjöfarten. Mitt under den djupaste recessionen i början av 1990-talet kom lagen om en förteckning över handelsfartyg till stånd. Lagen förde med sig bestående stöd till sjöfarten och med dessa som vägkost fortsatte sjötrafiken med växlande framgång fram till 2000-talet. Det här decenniet präglades igen av ett synnerligen lyckat stödsystem för passagerartrafiken samt en helt misslyckad tonnageskattelag. Är då den nya tonnageskatt som trätt i kraft den ”de vises sten” som räddar den finländska sjöfarten? Det finns ju hotbilder även i fortsättningen. Vad innebär egentligen det kommande svaveldirektivet som träder i kraft 2015 för den finländska sjöfarten och i vidare bemärkelse för hela industrin i Finland? Försvinner en stor del av industrin på grund av direktivet slutligt till länder nånstans i andra ändan av billigare transportförbindelser? Hur ska de stigande kostnaderna kompenseras? I vilken utsträckning kan staten bidra med stöd ur sin fortsättningsvis krympande penningkista? Och hur blir det med övriga stöd till sjöfarten, vilket öde kommer särskilt manskapsstöden att drabbas av? Åtminstone är det rätt så säkert att alla stöd till näringslivet kommer att övervägas ytterst noggrant. Även den statsandel Sjömanspensionskassan erhåller kommer troligen att övervägas noggrant. Jag lämnar dock alla de uppgifter jag handhaft och hela min 43 år långa arbetskarriär vid gott mod och tacksam för allt jag fått uppleva. Min efterträdare, Kari Välimäki, kommer att ha en krävande uppgift men han om någon har bästa möjliga förutsättningar för att klara den. Jag önskar de finländska sjömännen och den finländska sjöfarten allt gott. o ”Åtminstone är det rätt så säkert att alla stöd till näringslivet kommer att övervägas ytterst noggrant.” 44 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Nimitys | Benämning 2–3 2012 Uusi toimitusjohtaja Merimieseläkekassalle toiminut Merimieseläkekassan hallituksen puheenjohtajana 1.10.2010 alkaen, josta tehtävästä hän samassa yhteydessä luopuu. Hän on toiminut STM:ssä eri tehtävissä yli 30 vuotta. Välimäki seuraa tehtävässään Merimieseläkekassan nykyistä toimitusjohtajaa, vakuutusneuvos Helena Jaatista (67) hänen siirtyessä eläkkeelle. Jaatinen on ollut Merimieseläkekassan toimitusjohtajana vuodesta 1986 lähtien. o Sjömanspensionskassan får ny vd Filosofie magister Kari Välimäki Sosaali- ja terveysministeriö | Social- och hälsovårdsministeriet Filosofian maisteri Kari Välimäki (58) on nimitetty Merimieseläkekassan toimitusjohtajaksi 1.10.2012 alkaen. Hän siirtyy tehtäväänsä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikön virasta. Välimäki on (58) har utnämnts till Sjömanspensionskassans verkställande direktör fr.o.m. 1.10.2012. Han övergår till den här uppgiften från tjänsten som kanslichef vid social- och hälsovårdsministeriet (SHM). Välimäki har fungerat som ordförande för Sjömanspensionskassans styrelse sedan 1.10.2010. Han avgår från denna uppgift i samband med utnämningen till vd. Inom SMH verkade han på olika poster i över 30 år. På posten som vd efterträder Välimäki Sjömanspensionkassans nuvarande verkställande direktör, försäkringsrådet Helena Jaatinen (67), då hon går i pension. Jaatinen har varit verkställande direktör för Sjömanspensionskassan sedan 1986. o Albatrossi | Albatrossen 5 Kansi ı Terveenä eläkkeelle Toimitusjohtaja Helena Jaatinen (67) jättää Merimieseläkekassan haikein, mutta luottavaisin mielin. Kassan vakavaraisuusaste on huippuluokkaa, sijoitustoiminnassa on pärjätty olosuhteisiin nähden hyvin ja kilpailukykyinen tonnistoverolainsäädäntö takaa suomalaiselle merenkululle kohtuulliset näkymät tulevaisuudessa. ”Tulee ikävä työyhteisöä, hyviä työkavereita ja innostavaa työtä. Läheiset työkaverit ovat muodostuneet minulle myös hyviksi ystäviksi.” 66 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Helena Jaatinen jättää terveen eläkekassan Teksti Text Leena Seretin | Kuvat Foto Patrick Lindström Helena Jaatisen 33 vuotta kestänyt ura Merimieseläkekassassa päättyy marraskuussa eläkkeeseen. Helena Jaatinen tuli kassan lakimieheksi vuonna 1979, ja toimitusjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1986. ”Olen nauttinut työstäni, joka on ollut varsin mielenkiintoista ja monipuolista. Aikaisemmin tehtäviini kuuluivat myös talous-, sijoitus- sekä tietohallintoasiat. Nyt meillä on töissä oman alansa parhaita asiantuntijoita ja toimitusjohtajaa pätevämpiä osaajia omissa tehtävissään. Tämä näkyy tuloksessa. ”, Helena Jaatinen sanoo. Hänen on helppo toivottaa seuraajansa, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki töihin Merimieseläkekassaan. ”Meillä eläkehakemusten käsittely on ehkä nopeinta. Lisäksi Merimieseläkekassa on taloudellisessakin mielessä hyvässä kunnossa”, Helena Jaatinen lupaa seuraajalleen. Muutokset kolmikannassa Taloudellinen tilanne kassassa on hyvä. Sijoitustoiminnassa on parina vuonna ollut vaikeuksia, kuten kaikilla eläkekassoilla, -säätiöillä ja -yhtiöillä, mutta Merimieseläkekassa on pärjännyt sijoitustoiminnassaan olosuhteisiin nähden hyvin. Tappiota Merimieseläkekassa on tehnyt vain kahtena vuonna 56 toimintavuodestaan. Vakavaraisuus on reilusti yli 40 prosentin, kun se parhailla eläkeyhtiöillä on noin 26 – 27 prosenttia. ”Salaisuus piilee pätevissä asiantuntijoissa, joita olemme onnistuneet saamaan joukkoomme”, Helena Jaatinen sanoo. Muutoksia on tulossa kaikkiin eläkejärjestelmiin. Merimieseläkekassassa ei kuitenkaan voida jäädä uinumaan hyvin hoidettuun menneisyyteen, sillä muutoksia eläke-etuihin on odotettavissa niin merenkulkijoilla kuin maakravuillakin. ”On selvää, että eliniän pidentyessä työurienkin täytyy pidentyä. Mikään järjestelmä ei kestä sellaista, että työssä ollaan puolet aikuisiästä, puolet nautitaan eläkkeellä olosta. Työurien pidentämistavoitteessa merenkulkijatkin ovat mukana.” ”Jatkossa keskustellaan siis merimiesten eläkeiän nostamisesta lähemmäksi samaa tasoa kuin muilla palkansaajilla.” ”Merimieseläke erillisenä eläkejärjestelmänä on tarpeen jatkossakin, mutta eläke-etuudet tulevat varmasti lähentymään muiden palkansaajien tasoja. Merenkulkijat ovat arvostaneet erityisesti eläkkeelle pääsyn mahdollisuutta alhaisemmassa eläkeiässä kuin maatyöntekijät. Merenkulkijoilla on myös hieman parempi eläkekertymä eikä työntekijän eläkemaksua vähennetä eläkkeen perusteena olevista ansioista. Merenkulkijat maksavat itse puolet eläkemaksuista, mikä tarkoittaa tuplamaksua muihin työeläkevakuutettuihin nähden. Ilman valtionosuutta merimiesten muita paremmat eläke-etuudet eivät olisi olleet mahdollisia”, Helena Jaatinen sanoo. Hän viittaa valtiovarainministeriön työryhmän raporttiin, jossa todetaan, että pitkällä tähtäimellä valtion osuutta merimieseläkejärjestelmässä vähen- netään. Nyt valtio maksaa kolmanneksen vuotuisesta merimieseläkemenosta. Loppu kustannetaan merenkulun työnantajien ja työntekijöiden yhtä suurilla vakuutusmaksuilla ja pieneltä osin sijoitustoiminnan tuotoilla. VM:n työryhmän selvityksessä todetaan, että ”eläkejärjestelmän muutosten säästövaikutukset näkyvät aina hitaasti, koska muutokset voivat kohdistua vain tulevaisuudessa alkaviin eläke-etuuksiin ja ne voidaan toteuttaa vain siirtymäaikoja noudattaen.” ”Jatkossa keskustellaan siis merimiesten eläkeiän nostamisesta lähemmäksi samaa tasoa kuin muilla palkansaajilla ja samalla valtionosuuksien vähentämisestä ja aikanaan loppumisesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että mahdolliset muutokset koskevat tulevia eläkekertymiä. Lainmuutokseen asti kertyneet eläkkeet nauttivat perustuslainsuojaa, eikä niihin voi kajota. Siirtymäaikoja tarvitaan”, Helena Jaatinen muistuttaa. ”Pidän tärkeänä, että merimieseläkejärjestelmää, kuten muitakin eläkejärjestelmiä päivitetään kolmikannassa eli sosiaali- ja terveysministeriön sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajat ovat mukana uudistustyössä. Merenkulun työntekijät ja työnantajat kantavat viime kädessä riskin rahojen riittävyydestä. On selvää, että heidän tulee olla mukana merimieseläkejärjestelmää kehittämässä.” Helena Jaatinen toivoisi näkevänsä, että monimuotoinen eläkejärjestelmä säilyisi jatkossakin. Tarvitaan siis eläkevakuutusyhtiöitä, -säätiöitä ja -kassoja sekä erilliseläkelaitoksia, jollainen Merimieseläkekassakin on. ”Minua on jossain määrin huolettanut työeläkejärjestelmän keskittymiskehitys. Hajautuksella on arvonsa ja hyöAlbatrossi | Albatrossen 7 Kansi ı Terveenä eläkkeelle tynsä. Toiveeni on, että työeläkekenttään saadaan kolmas suuri työeläkeyhtiö. Merimieseläkekassan tulee kuitenkin jatkossakin olla itsenäinen toimija.” Upoksiin ja kallioille Helena Jaatiselle vesi on yksi elämän eliksiirinen lähde. Työ Merimieseläkekassan johtajana ei kuitenkaan ole vienyt naista merelle, vaan ennen muuta rakkaat harrastukset eli sukellus ja veneily Saaristomerellä. Veden alaiseen maailmaan Helena Jaatista veti vuosikaudet laitesukellus. Se toi mukanaan järjestötehtäviä, muun muassa Suomen Urheilusukeltajien liiton puheenjohtajuuden ja sen myötä eurooppalaisia ja kansainvälisiä tehtäviä. ”Edelleenkin oman sukellusseuran ihmiset ovat minulle tärkeitä läheisiä ystäviä. Seuratoiminnassa on ihanaa se, että siellä yhteiskunnallisella asemalla ja titteleillä ei ole mitään merkitystä. Kaikki ollaan sukeltajia.” Sukeltaminen on Helenalta jäänyt, mutta ei hakeutuminen meren ja luonnon äärelle. ”Maailman ehkä kauneinta seutua on Ahvenanmaan pohjoiskärki upeine kalliorantoineen ja saarineen. Selkämeren tuntumaan haluan päästä joka kesä.” Eläkkeelle terveenä ”Missä Helmi on? Helmi, kahville!”, huudellaan Merimieseläkekassan toimistolla iltapäivällä. Kahvitauolle Helmiä ei tarvitse erityisesti houkutel- Helena Jaatinen överlämnar en välbehållen pensionskassa Verkställande direktör Helena Jaatinen (67) lämnar Sjömanspensionskassan vemodig men tillitsfull till sinnes. Kassans solvensnivå är utmärkt, i placeringsverksamheten har kassan med beaktande av förhållandena klarat sig fint och en konkurrenskraftig tonnageskattelagstiftning garanterar rimliga framtidsutsikter för den finländska sjöfarten. ”Jag kommer att sakna arbetsgemenskapen, de fina arbetskamraterna och det inspirerande jobbet. De närmaste arbetskamraterna har också blivit mina goda vänner.” Helena Jaatinens 33 år långa karriär inom Sjömanspensionskassan avslutas när hon i november går i pension. Helena Jaatinen trädde i kassans tjänst 1979 som jurist. Till vd valdes hon 1986. ”Jag har njutit av mitt arbete som har varit både intressant och mångsidigt. Tidigare hörde också ekonomi-, placerings- och IT-frågorna till mina uppgifter. Nu har vi anställt de bästa sakkunniga inom respektive område. Inom sina domäner är de även kompetentare än vd. Det framgår också av resultaten”, säger Helena Jaatinen. Det är därför lätt för henne att hälsa sin efterträdare, kanslichefen vid social- och hälsovårdsministeriet Kari 88 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Välimäki, välkommen till jobbet på Sjömanspensionskassan. ”Hos oss är måhända handläggningen av pensionsansökningarna snabbast. Dessutom är Sjömanspensionskassan också i ekonomiskt avseende i gott skick”, lovar Helena Jaatinen sin efterföljare. Förändringar i trepartssystemet Kassans ekonomiska tillstånd är gott. Placeringsverksamheten drabbades under ett par år av svårigheter såsom alla pensionskassor, -stiftelser och -bolag, men Sjömanspensionskassan har med hänsyn till omständigheterna klarat sig hyfsat i sin placeringsverksamhet. Under sina 56 verksamhetsår har Sjömanspensionskassan redovisat förlust under bara två år. Solvensen är klart över 40 %, medan den för de bästa pensionsbolagens del håller sig kring 26 – 27 %. ”Hemligheten döljer sig bakom de kompetenta sakkunniga som vi lyckats få med i vårt team”, säger Helena Jaatinen. Ändringar är på kommande i alla pensionssystem. Sjömanspensionskassan kan dock inte stanna upp slumrande i en välskött svunnen tid för förändringar är att vänta i pensionsförmånerna såväl för sjöfarare som för landkrabbor. Frisk på pension la; kahvin tuoksut ovat jo houkutelleet sen oven rakoon. Kohta kokoonnutaan porukalla kahvipöytään. Emäntä ei ehkä ehdi, mutta ei se mitään, kerjätä saa kaikessa rauhassa. Japanin pystykorva Helmi Orvokki (3 v.) on käynyt vuoden ajan tutustumassa emäntänsä Helena Jaatisen työpaikkaan Uudenmaankadulla Helsingissä. Kohta loppuu Helmin työharjoittelu, sillä Helmi jää marraskuun alussa Helenan kanssa kokopäivätoimiseksi lenkkeilijäksi, metsässä samoili jaksi, ystävien tapailijaksi ja mikä parasta – Helmi saa Helenan huomion lähes kokonaan itselleen. ”Olemme Helmi Orvokin kanssa ajatelleet ottaa ihan rauhallisesti. Etusijalla ovat kävelylenkit metsässä ja ystävien tapaaminen. Suunnittelin, josko asuisin yhden vuoden Utössä. Siellä on pieni ympärivuotinen asujaimisto ja olen sukeltanut paljonkin Utön vesissä. Elämään tuli kuitenkin sen verran paljon muutoksia, että vetäytyminen Utöhön taitaa siirtyä.” ı Omslag Tärkeintä Helena Jaatisen mielestä on, että pääsee eläkkeelle terveenä. Hyvin harva jaksaa työelämässä eläkelainsäädännön määrittelemään tappiin eli 68-vuotiaaksi asti. ”Minä lähden neljä kuukautta ennen kuin eläkekassa olisi hätistänyt minut pois. Hyvä ja mielekäs työ, erittäin hieno ja tukeva työyhteisö ja hyvä terveys antavat minulle mahdollisuuden lähteä eläkkeelle hyvillä mielin. Toivon, että mahdollisimman moni voisi kokea saman,” Helena Jaatinen sanoo. o ”Det är klart att också förvärvslivet måste förlängas när livslängden blir längre. Inget system håller för en sådan ordning att man arbetar under hälften av vuxenlivet för att sedan under den andra häften njuta av pensionärstillvaro. Målsättningen för förlängning av förvärvslivet gäller även för sjöfararnas del.” ”I fortsättningen diskuteras sålunda höjning av sjömännens pensionsålder närmare samma nivå som övriga löntagare har.” ”Det särskilda pensionssystemet för sjömanspensionen behövs också i fortsättningen, men pensionsförmånerna kommer säkerligen att närma sig de övriga löntagarnas nivåer. Sjöfararna har särskilt värdesatt möjligheten att gå i pension i en lägre pensionsålder än arbetstagare på land. Sjöfararna har också en något bättre pensionstillväxt och arbetstagarens pensionsavgift avdras inte från den pensionsgrundande lönen. Sjöfararna betalar själva hälften av pensionspremien, vilket innebär dubbel premie i jämförelse med övriga arbetspensionsförsäkrade. Utan statsandelen skulle sjömännens bättre pensionsförmåner än andra inte ha varit möjliga”, säger Helena Jaatinen. Albatrossi | Albatrossen 9 Omslag ı Frisk på pension Hon hänvisar den rapport som en av finansministeriet tillsatt arbetsgrupp avgivit och där det konstateras att statens andel i sjömanspensionssystemet på lång sikt ska minskas. Idag betalar staten en tredjedel av den årliga sjömanspensionsutgiften. Resten finansieras med sjöfartens arbetsgivares och arbetstagares lika stora försäkringspremier samt till en mindre del med avkastning från placeringsverksmheten. I den rapport FM:s arbetsgrupp avgett konstateras att ”spareffekterna av förändringar i pensionssystem alltid yttrar sig långsamt på grund av att förändringarna endast kan fokuseras till pensionsförmåner som träder i kraft i framtiden och att de endast kan verkställas iakttagande övergångstider.” ”I fortsättningen diskuteras sålunda höjning av sjömännens pensionsålder närmare samma nivå som övriga löntagare har och samtidigt en sänkning av statsandelarna och i sinom tid ett avslutande av dessa. Samtidigt bör vi dock komma ihåg att de eventuella förändringarna gäller kommande pensionstillväxt. Fram till en lagändring åtnjuter intjänade pensioner skydd av grundlagen och kan inte kränkas. Det behövs övergångstider”, påminner Helena Jaatinen. ”Jag anser det vara viktigt att sjömanspensionssystemet, precis som andra pensionssystem uppdateras av alla tre parter tillsammans, dvs. att representanter för social- och hälsovårdsministeriet samt arbetsgivare och arbetstagare deltar i reformarbetet. I sista hand är det sjöfartens arbetstagare och arbetsgivare som bär risken för penningmedlens tillräcklighet. Det är självklart att de ska vara med när sjömanspensionssystemet utvecklas.” Helena Jaatinens förhoppning är att hon får uppleva att vårt mångsidiga pensionssystem bibehålls även i fortsättningen. Pensionsförsäkringsbolag, -stiftelser och -kassor samt särskilda pensionsanstalter av den typ t.ex. Sjömanspensionskassan är. ”Jag har i någon mån varit bekymrad över arbetspensionssystemets 10 Albatrossi | Albatrossen ”Jag anser det vara viktigt att sjömanspensionssystemet uppdateras av alla tre parter tillsammans.” utveckling mot centralisering. Decentralisering har sitt eget värde och sin egen nytta. Min förhoppning är att arbetspensionsfältet får ett tredje stort arbetspensionsbolag. Sjömanspensionskassan bör dock även i fortsättningen förbli en sjävständig aktör.” Sportdykning och klippor För Helena Jaatinen är vattnet en källa med livselixir. Arbetet som vd för Sjömanspensionkassan har dock inte fört kvinnan till sjöss utan framförallt till de älskade fritidssysselsättningarna dykning och båtliv på Skärgårdshavet. I åratal förde sportdykningen Helena Jaatinen till den submarina världen. Den förde också med sig organisatoriska uppgifter, bl.a. ordförandeskapet i Finlands sportdykarförbund och som en följd av den uppgiften även euro peiska och internationella uppdrag. ”För mig är dykarföreningens människor fortfarande viktiga nära vänner. Det härliga med föreningsverksamhet är att samhällspositioner och titlar inte har någon betydelse där. Vi är alla dykare.” Dykandet har Helena lämnat, men havet och naturen fascinerar fortfarande. Tilastot ı Statistik Aktuaari | Aktuarie Kimmo Karppinen ”Världens vackraste trakt är kanske Ålands norra kust med sina mäktiga klippiga stränder och skär. Bottenhavets närhet vill jag uppleva varje sommar.” Frisk på pension ”Var är Helmi? Helmiii, kaffet väntar!”, ropas det på Sjömanspensionskassans kontor på eftermiddagen. Helmi är inte svår att locka till kaffestunden; kaffedoften har redan lockat den till dörröppningen. Snart samlas hela gänget kring kaffebordet. Matte kanske inte hinner men det gör ingenting, då får Helmi tigga i fred. Den japanska spetstiken Helmi Orvokki (3 år) har under ett års tid fått bekanta sig med sin matte Helena Jaatinens arbetsplats vid Nylandsgatan i Helsingfors. Snart nalkas slutet på Helmis arbetspraktik, för i början av november blir Helmi tillsammans med Helena heltidsanställd joggare, skogsvandrare, får träffa mattes vänner – och det bästa av allt – hon får nästan helt ensam rå om Helenas uppmärksamhet. ”Vi ska med Helmi Orvokki ta det helt lungt. Skogsvandringar och träffar med vänner prioriteras. I ett skede hade jag planerat att bosätta mig ett år på Utö. Där finns en liten året om boende befolkning och jag har gjort många dykarexpeditioner till vattnen kring ön. Livet förändrades i alla fall såpass mycket att Utö-planerna framskjuts åtminstone tillsvidare.” Enligt Helena Jaatinens åsikt är det viktigaste att man är frisk vid pensioneringen. Ytterst få orkar fortsätta i arbetslivet fram till den i pensionslagstiftningen fastställda slutpunkten för arbetslivet, dvs. 68 år. ”Själv går jag i pension fyra månader innan pensionskassan skulle ha schasat iväg mig. Ett trevligt och meningsfullt arbete, en ytterst fin och stödande arbetsgemenskap och en god hälsa ger mig möjligheten att lätt till sinnes gå i pension. Jag hoppas att så många som möjligt kunde uppleva detsamma,” säger Helena Jaatinen. o Mitä yksi työkyvyttömyyseläke maksaa? Vad kostar en beviljad invalidpension? Työntekijän eläkelaissa suurilla Enligt lagen om pension för arbetsta- työnantajilla on omavastuu omille työntekijöille myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä. Merimieseläkelaissa vastaavaa maksuvelvoitetta ei ole, vaan kaikki eläkkeet rahoitetaan MEL-vakuutusmaksulla. gare har stora arbetsgivare en självrisk vid beviljande av invalidpensioner åt egna arbetstagare. I sjömanspensionslagen finns inte någon motsvarande betalningsskyldighet. Alla pensioner finansieras i sin helhet med SjPL-premiemedel. Uuden työkyvyttömyyseläkkeen Kostnaden för en ny invalidpension kustannus merimieseläkejärjestelmälle saattaa olla suuri, varsinkin, jos eläköityvä on nuori. Kun eläke myönnetään, Merimieseläkekassa varaa rahat eläkkeen hoitamiseen aina 63-vuotiaaksi asti. Oheisessa taulukossa on esitetty työeläkejärjestelmässä käytettävät varauskertoimet 25 – 55-vuotiaille. enligt sjömanspensionssystemet kan vara stor, särskilt om den blivande pensionären är ung. Då pensionen beviljas reserverar Sjömanspensionskassan medel för skötseln av pensionen ifråga ända fram till 63 år ålder. I tabellen visas de i arbetspensionssystemet använda koefficienterna vid reserveringen för 25 – 55 år gamla personer. Jos siis esimerkiksi 30-vuotiaalle myönnetään 1500 euron kuukausieläke, varaus on 1500 e/kk * 162,5 kk = 243.750 e. Vastaava varaus 52-vuotiaalle on 145.800 euroa. Vuoden 2011 aikana myönnettiin noin 100 uutta työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Keskimääräinen eläke oli noin 1700 e/kk ja keskimääräinen eläkeikä 52 vuotta. Kokonaisvaraukseksi näistä eläkkeistä tulee näin ollen 16,5 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 30 %:a Merimieseläkekassan vuoden 2011 vakuutusmaksutulosta. o Om t.ex. en 30 år gammal person beviljas en pension på 1500 euro/månad uppgår reserveringen till 1500 e/månad * 162,5 månader = 243.750 e. Motsvarande reservering för en 52-åring uppgår till 145.800 euro. Under 2011 beviljades omkring 100 nya invalidpensioner eller rehabiliteringsstöd. Den genomsnittliga pensionen uppgick till cirka 1700 e/månad och den genomsnittllga pensioneringsåldern till 52 år. Det totala reserveringsbeloppet för dessa pensioner kommer sålunda att uppgå till 16,5 miljoner euro. Det här motsvarar 30 % av Sjömanspensionskassans premieinkomst 2011. o Ikä Ålder Varauskuukaudet Reserveringsmånader Ikä Ålder Varauskuukaudet Reserveringsmånader 25 161,7 45 132,7 30 162,5 50 109,0 35 158,4 52 97,2 40 148,8 55 76,4 Albatrossi | Albatrossen 11 Työ ja harrastus ı Tasapainoa laivatyöhön Harrasteet tuovat tasapainoa laivatyöhön Köysiä ja köynnöksiä Teksti ja kuvat Pekka Karppanen Amorellalla talousapulaisena työskentelevä Ann-Mari Laine seilasi pitkään Birka Linella. Lippuvaihdokset ja eläkekysymykset saivat hänet vaihtamaan työnantajaa kolme vuotta sitten. Merimieshenki on kummassakin varustamossa ollut hyvä. ”Aloitin merimiesurani vuonna 1976 Birkalla. Seilasin läpi Baronessan-, Prinsessan-, Birka Princess- ja Birka Paradise -alukset”, Ann-Mari kertoo. Birka Paradise siirtyi Ruotsin lipun alle 2009, jolloin Ann-Mari päätti kokeilla onnea ja etsiä töitä suomalaisilta aluksilta. Eläkekertymää oli jo tullut, ja Ruotsin lipun alla eläkeikä olisi ollut korkeampi. Hän on muutamia lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta työskennellyt lähes koko työuransa merellä. ”Ennen laivoja työskentelin tuotantosihteerinä ja mainospiirtäjänä. 20032004 opiskelin virkavapaalla puutarhurin ammattitutkintoon kukkakaupan myyjäksi, pienellä lisäkoulutuksella saisi floristin tutkinnon”, Laine sanoo. Hän kuitenkin palasi laivalle. Palkka ja lomaedut olivat paremmat. Merimiespalvelutoimiston kurssit innostivat uusiin harrastuksiin. AnnMari kehuu Mepan opintosihteeriä, Sirpa Kittilää, joka on ideoinut monenlaisia harrastekursseja. Ann-Mari on myös käynyt Naantalin työväenopiston kursseja ja on jäsenenä Raision Savesta ry:ssä. Hän harrasti keramiikkatöitä hyvinkin aktiivisesti useita vuosia ja aikoo jatkaa eläkkeellä. ”Mepassa olen käynyt ainakin akvarelli-, keramiikka- ja hopeaketjukurssit sekä golfkurssin Kotkassa. Birka 12 Albatrossi | Albatrossen Princessille Sirpa räätälöi omiakin kursseja”, Ann-Mari muistelee. Golfia hän pitää erittäin hyvänä liikuntamuotona varsinkin merenkulkijalle. Laji on hyvää vastapainoa laivatyölle, jossa joskus tuntee olevansa suljetussa ympäristössä. Viiden tunnin kierros kärryn kanssa luonnonkauniissa maisemissa on Ann-Marin mieleen. Nykyisin lastenlasten hoito on hieman vähentänyt golfin harrastusta. ”Innostuin myös Mepan Ylläksen vaellusretkistä ja osallistuin niihin kolme kertaa, viimeksi 2001”, AnnMari kertoo. Hän muistelee viikon kestäneillä vaelluksilla olleen todella hienon tunnelman. Mepan Martti Karlsson toimi vetäjänä, ja jäänmurtajilla työskennellyt Veijo Vaarasto antoi hyviä erätaitoniksejä. Ann-Marin Raisiossa sijaitseva kaunis koti on lähes täynnä omien kätten töitä. Keramiikka, korut, kukat ja maalaukset koristavat seiniä ja pöytiä. Hän on antanut lukuisia tekemiään töitä ystäville ja perheelle. ”Lähes kaikki kursseilla tekemäni paju- ja köysityöt ovat löytäneet tiensä toisten koteihin. Tutuille olen tehnyt myös puutarhatöitä ja kukka-asetelmia, kuten oman tyttären morsiuskimpun”, Ann-Mari selvittää. Hänellä osaa myös tekstata näyttävillä kirjaimilla. Taito lienee perua mainospiirtäjäajoilta, ja on ollut hyödyksi vaikkapa kukkavihkojen nauhoihin. Laivoilla on aina ollut hyvä porukka ja ilmapiiri. Ann-Mari muistelee kaikkia seilaamiaan aluksia hyvällä. Hänellä ei ole enää kovin paljon työvuoroja edessään. Laivatyö on nykyisin melko raskasta ja loman ensimmäinen päivä ”menee ketuille”. ”Birka Paradisen aikana vaihdoimme miehistöjä Maarianhaminassa. Amorellalta on vain puolen tunnin matka kotiin”, Ann-Mari kehuu. Hän uskoo, että aktiivisesti harrastavalla merenkulkijalla ei tule ongelmia eläkkeelle siirtymisen kanssa. Lomilla ehtii tottua vapaa-aikaan ja keksiä itselleen puuhaa. Ann-Mari itse aikoo kehittyä akvarellien maalaustekniikassa. o ”Aktiivisesti harrastavalla merenkulkijalla ei tule ongelmia eläkkeelle siirtymisen kanssa.” Albatrossi | Albatrossen 13 Arbete och fritidsintressen ı Balans med fartygsarbetet Fritidsintressen balanserar fartygsarbetet Tågvirket och blomstergirlander Text och foto Pekka Karppanen Ann-Mari Laine, som nu jobbar på Amorella som ekonomibiträde, seglade länge på Birka Lines fartyg. Flaggbyten och pensionsfrågor fick henne att byta arbetsgivare för tre år sedan. På båda rederierna har sjöfararandan varit god. ”Jag började min sjöfararbana 1976 på Birka. Seglade på såväl Baronessan, Prinsessan, Birka Princess som på Birka Paradise”, berättar Ann-Mari. Birka Paradise började segla under svensk flagg 2009. Då beslöt AnnMari pröva lyckan och sökte arbete på finländska fartyg. Vid det laget hade hon redan tjänat in pension och under svensk flagg hade pensionsåldern varit högre. Hon har med undantag för några kortare perioder arbetat hela sitt arbetsliv på sjön. ”Före fartygen jobbade jag som produktionssekreterare och reklamtecknare. Åren 2003–2004 var jag tjänstledig och avlade yrkesexamen för trädgårdsmästare för att bli blomsterhandelsförsäljare. Med litet tilläggsutbildning kunde jag ha avlagt yrkesexa- 14 14 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen men för florister”, säger Laine. Hon återvände ändå till fartygen. Lönen och semesterförmånerna var bättre. Sjömansservicebyråns kurser inspirerade till nya fritidsintressen. Ann-Mari berömmer SSBs studiesekretrare Sirpa Kittilä som har kommit med idéer till ett flertal hobbykurser. Ann-Mari har också deltagit i många arbiskurser i Nådendal och är medlem i föreningen Savesta ry i Reso. Hon jobbade mycket aktivt i flera år med keramikarbeten och har för avsikt att fortsätta med det som pensionär. ”Av SSBs kurser har jag deltagit i åtminstone akvarell-, keramik- och silverkedjekurser samt i en golfkurs i Kotka. För Birka Princess ”skräddarsydde” Sirpa också egna kurser”, påminner sig Ann-Mari. Golf anser hon vara en ytterst bra motionsform särskilt för sjöfarare. Grenen är en ypperlig motvikt till arbetet på fartyget. Ombord känns ju miljön ibland ganska sluten. En fem timmars omgång med kärran i ett naturskönt landskap är något som AnnMari gillar. Nuförtiden har skötseln av barnbarn dock minskat golfspelandet en aning. Pärjätään ı Vi klarar oss ”Jag tände också på SSBs vandringar i Ylläsområdet och deltog tre gånger i dem, senast 2001”, berättar Ann-Mari. Hon minns ännu den verkligt fina stämningen på de en vecka långa vandringarna. De leddes av Martti Karlsson på SSB och Veijo Vaarasto, som jobbat på isbrytare, delade med sig av sina fina vildmarkskunskaper. Ann-Maris vackra hem i Reso är i det närmaste fullt av hennes egna arbeten. Keramik, smycken, blommor och tavlor pryder väggar och bord. Otaliga av sina arbeten har hon skänkt sina vänner och sin familj. ”Nästan alla korg- och plattingarbeten jag gjort på kurserna har funnit vägen till andras hem. Jag har också utfört trädgårdsarbeten och gjort blomsteruppsättningar för bekanta, exempelvis gjorde jag min egen dotters brudbukett”, klarlägger Ann-Mari. Hon kan också texta med eleganta bokstäver. Färdigheten grundar sig på perioden som reklamtecknare. Den var säkert till nytta även vid t.ex. textning på blombuketternas band. Gänget och andan ombord på fartygen har alltid varit prima. AnnMari har trevliga minnen från alla fartyg hon seglat med. Hon har inte mera så många arbetsskiften framför sig. Numera är fartygsarbetet rätt så tungt och den första semesterdagen går vanligen till spillo. ”Under tiden på Birka Paradise skiftade vi manskap i Mariehamn. Från Amorella är det igen bara en halvtimmes färd hem”, lovordar Ann-Mari. Hon är övertygad om att det inte uppstår några problem vid pensioneringen för en aktiv sjöfarare med många fritidsintressen. Under ledigheterna hinner den aktiva vänja sig vid fritiden och hitta på sysselsättning för sig. För sin del har Ann-Mari tänkt utveckla sin akvarellteknik. o Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. | Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Työhyvinvointi on kaikkien etu Arbetshälsa gagnar alla Työhyvinvointi-nimikkeen alla on vuosien mittaan tehty työpaikoilla monenlaista tempausluonteista toimintaa, joka on varmaan virkistänyt arjessa ja parhaimmillaan hitsannut myös yhteishenkeä. Kuitenkin varsinainen työhyvinvointia edistävä toiminta on jatkuvaa, varsin monialaista kehitystyötä, jonka tavoitteena on työviihtyvyyden kohentamisen ohella myös työssä jaksamisen ja jatkamisen edistäminen. Under rubriken arbetshälsa har det under årens lopp genomförts kampanjer av många slag på arbetsplatserna. Förvisso har dessa jippon piggat upp vardagen och i bästa fall även stärkt vi-andan. Grundläggande verksamhet som främjar arbetshälsan ska dock till karaktären vara ett kontinuerllgt och mångsidigt utvecklingsarbete i syfte att vid sidan av strävan till ökad trivsel i jobbet även främja orkandet i och fortsättandet av detta. Osa tästä toiminnasta kuuluu työter- En del av den här verksamheten hör till före- veyshuollolle, kuten terveystarkastusten tekeminen ja sairauksien ripeä hoitaminen. Näkisin kuitenkin, että suurin osa toiminnasta ei ole tätä terveyteen liittyvää, vaan pikemmin henkilöstöhallinnollista. Aivan avainasemassa ovat sekä töiden organisointi että lähiesimiesten osaaminen. On paljon tilanteita, joissa lähiesimiehen tulee ratkaista ristiriitatilanteita, puuttua joskus hankaliinkin asioihin ja perehtyä jopa alaisten elämäntilanteeseen ja vaivoihin. Tietysti myös henkilöstöllä itsellään on merkittävä myötävaikutus työpaikan ilmapiiriin. tagshälsovården, t.ex. hälsoundersökningarna och snabb vård av sjukdomar. Jag anser dock att den största delen av denna verksamhet inte består av hälsovårdsfrågor utan snarare hör till personaladministrationen. Nyckelfrågor är därför såväl organiserandet av arbetet som de närmaste förmännens know how. Det uppstår en hel del situationer där förmännen ska lösa konfliktsituationer, ingripa i stundom rätt kinkiga frågor och t.o.m. förjupa sig i underlydandes livssituationer och besvär. Givetvis har också personalen själv en betydelsefull roll ifråga om atmosfären på arbetsplatsen. Henkilöstön työkyvyttömyyden uhasta Såväl personaladministrationen som före- tulee olla hyvissä ajoin tietoa niin henkilöstöhallinnossa kuin työterveyshuollossa, ja tarvittaessa tulee ryhtyä ammatillisen kuntoutuksen toimiin, jos nykytehtävässä ei näytä olevan jatkamismahdollisuuksia. Tässä kohdassa Merimieseläkekassa voi tukea ammatillista kuntoutusta. tagshälsovården ska i god tid ha kännedom om hotande arbetsoförmåga inom personalen och vid behov inleda åtgärder för yrkesinriktad rehabilitering om det ser ut att inte finnas möjligheter för en fortsättning i nuvarande uppgift. I dylika fall kan Sjömanspensionskassan stöda den yrkesinriktade rehabiliteringen. Parempi työhyvinvointi on kaikkien osa- En bättre arbetshälsa gagnar alla parter. Uppföljningen av arbetstagarnas hälsa har positiv inverkan, det blir trevligare för dem att komma på jobb, kunderna uppfattar den förbättrade atmosfären på arbetsplatsen (vilket ibland kan vara till nytta även för affärsverksamheten) och trycket på pensionssystemet hålls bättre under kontroll när arbetstagarna orkar fortsätta längre i arbetslivet. o puolten etu. Työntekijöiden terveysseuranta on hyvälaatuista, heidän on mukavampi tulla töihin, asiakkaat aistivat parantuneen työilmapiirin (mikä voi olla joskus liiketoiminnallekin hyödyksi) ja eläkejärjestelmään kohdistuvat paineet saadaan pidetyiksi paremmin hallinnassa, kun työelämässä jaksetaan olla pidempään. o Albatrossi | Albatrossen 15 Tunnustukset ı Sea Sunday Merenkulun turvallisuuspalkinto jaettiin Helsingissä Sea Sunday Paavo Wihurille Liikenneministeri Merja Kyllönen luovutti Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sundayn merenkulkuneuvos Paavo Wihurille Helsingin Eteläsatamassa pelastusristeilijä Jenny Wihurin edessä 6.9.2012. Palkinto on osoitus Paavo Wihurin kunnioitettavasta urasta ja elämäntyöstä merenkulun turvallisuuden edistämiseksi kotimaassa ja ulkomailla. Wihuri aloitti meripelastustoiminnan isänsä valvonnassa jo 15-vuotiaana vuonna 1960 ollessaan niin kutsuttuna ”ruorijengarina” pelastusristeilijä Harmajalla. Teksti Lehdistötiedote, Marina Paulaharju | Kuvat Marina Paulaharju Merenkulkuneuvos Paavo Wihuri on toiminut meriturvallisuuden puolesta suurella sydämellä ja aktiivisesti koko työuransa. Merenkulun turvallisuuspalkinnon perusteissa sen myöntävä toimikunta toteaa, että Paavo Wihuri on tehnyt pitkäjänteistä, elämäntehtäväluonteista meripelastustoimintatyötä ja on maassamme merkittävä henkilö meriturvallisuuden kehittämisen saralla niin vapaaehtois-, ammatti-, viranomais- kuin kansainvälisissä organisaatioissa. Koulutukseltaan Wihuri on merikapteeni. Hän jäi eläkkeelle vuoden 2009 lopussa Merenkulkulaitoksen meriturvallisuusjohtajan tehtävästä. Hän on myös toiminut Suomen Meripelastusseurassa niin toiminnanjohtajana, hallituksen jäsenenä kuin puheenjohtajana. Suomen Meripelastusseura on perustettu vuonna 1897. Toiminnan kantava voima on lähimmäisen auttaminen. Valtakunnallinen järjestö ja 16 Albatrossi | Albatrossen sen tuhannet vapaaehtoiset auttavat merihätään joutuneita ihmisiä niin sisävesillä kuin merellä. ”Ihmishenkien turvaaminen merellä on yhteistyötä viranomaisten ja vapaaehtoistyötä tekevien välillä. Suomen Meripelastusseura tekee korvaamatonta työtä sen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, että myös merellä nollavisio kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa on todellisuutta”, totesi liikenneministeri Merja Kyllönen. Paavo Wihuri totesi kiitospuhees- saan, että 60-luvulla oli vaikea saada valtiovalta ymmärtämään kansallisen meripelastuslain tarpeellisuus. Vasta kymmenen nuoren hukkuminen huvimatkalla Tvärminnen ulkopuolella vuonna 1978 käynnisti lain valmistelutyön ja 1980 annettiin valtioneuvoston päätös meripelastuslaista. Wihuri pitää lain säätämistä menestystarinana ja sen turvin oli helppo olla mukana kansainvälisessä työssä. Ver- ratessaan Suomen ja muiden maiden meripelastustyön järjestelmiä hänen ei ole koskaan tarvinnut olla häpeissään. Merilain uudesta tulkinnasta ja sen seurauksista hän sen sijaan on huolissaan ja viittaa hovioikeuden päätökseen kaksi vuotta sitten. Päätöksen mukaan vuosikymmeniä jatkunut tulkinta siitä, että merilaki koskee kaikkien alusten päälliköitä romuttuu. Näin muodoin kymmenien tuhansien veneiden kuljettajilla ei ole enää päällikön vastuuta eikä kenelläkään ole vastuuta aluksen merikelpoisuudesta tai sen katsastusvaatimusten täyttymisestä. Wihurin mukaan ministeriön olisi pikaisesti ryhdyttävä lainmuutostoimiin, jotta hovioikeuden lainvoimainen päätös ei vaaranna meriturvallisuutta ja ihmishenkiä tulevaisuudessa. Merimieseläkekassa onnittelee merenkulkuneuvos Paavo Wihuria palkinnosta. o Sea Sunday Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday on viranomaisten sekä ammatti- ja vapaa-ajan merenkulun järjestöjen vuonna 1996 perustama huomionosoitus. Palkinnon myöntämisen perusteena voi olla konkreettinen teko, oivallus, asenne, kehitysprojekti tai muu merenkulun turvallisuuteen liittyvä seikka. Palkinto voidaan antaa nimetylle henkilölle, aluksen miehistölle, varustamolle, viranomaiselle tai muulle yhteisölle. o Albatrossi | Albatrossen 17 Hedersbevisningar ı Sea Sunday Sjöfartens säkerhetspris utdelades i Helsingfors Sea Sunday till Paavo Wihuri Den 6.9.2012 överlät trafikminister Merja Kyllönen sjöfartens säkerhetspris Sea Sunday till sjöfartsrådet Paavo Wihuri. Ceremonin skedde i Södra hamnen i Helsinfors framför räddningskryssaren Jenny Wihuri. Priset är en hedersbevisning som tillägnas Paavo Wihuri för hans aktningsvärda insatser och livsverk främjandet av sjöfartens säkerhet till fromma i såväl vårt eget land som utomlands. Wihuri inledde redan som 15-åring år 1960 sjöräddningsverksamheten under sin fars överinseende som s.k. ”rorgängare” på räddningskryssaren Harmaja. Text Pressmeddelande, Marina Paulaharju | Foto Marina Paulaharju 18 18 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Palkinnonluovutuksessa liikenne- ja viestintäministeri Merja Kylllöstä avustivat varatoimitusjohtaja Hans Ahlström (vasemmalla) Suomen Varustamot ry:stä ja toimitusjohtaja Kyösti Vesterinen (oikealla) Suomen Meripelastusseura ry:stä. Vid prisutdelningen behjälptes trafikminister Merja Kyllönen av vice verkställande direktör Hans Ahlström (till vänster) från Finlands Rederiförening rf och verkställande direktör Kyösti Vesterinen (till höger) från Finlands sjöräddningssällskap. Sjöfartsrådet Paavo Wihuri har aktivt och med stort hjärta verkat sjösäkerheten till fromma under hela sin karriär. I motiveringarna till beviljandet av sjöfartens säkerhetspris konstaterar juryn att Paavo Wihuri har utfört ett långsiktigt sjöräddningsarbete av livsuppgiftsnatur och att han i vårt land har varit en viktig person för utvecklingen av sjösäkerheten såväl inom frivillig-, yrkes-, och myndighetssom internationella organisationer. Till utbildningen är han sjökapten. I slutet av 2009 gick han i pension från posten som sjösäkerhetsdirektör vid sjöfartsverket. Han har även verkat som verksamhetsledare, styrelsemedlem och styrelseordförande för Finlands Sjöräddningssällskap. Finlands Sjöräddningssällskap grundades 1897. Den bärande kraften i verksamheten är hjälpen till medmänniskor. Den riksomfattande organisationen och dess tusentals frivilliga hjälper såväl på insjövattnen som på havet människor som råkat i sjönöd. ”Säkerställandet av människoliv på sjön är ett samarbete mellan myndigheterna och frivilligarbetarna. Finlands Sjöräddningssällskap utför ett oersättligt arbete för att den gemensamma målsättningen; att nollvisionen blir verklighet även för de olyckors del på sjön som leder till döden uppnås”, konstaterade trafikminister Merja Kyllönen. Paavo Wihuri konstaterade i sitt tacktal att det på 60-talet var svårt att få statsmakten att förstå behovet av en nationell sjöräddningslag. Först tio ungdomars drunkning på en nöjesfärd utanför Tvärminne 1978 blev startskottet för lagberedningsarbetet och 1980 gavs statsrådets beslut om sjöräddningslagen. Wihuri anser stiftandet av lagen vara en framgångssaga och med stöd av den var det lätt att delta i det internationella arbetet. Vid en jämförelse mellan Finlands och övriga länders system för sjöräddningsarbetet har han aldrig behövt skämmas. Däremot är han bekymrad över den nya tolkningen av sjölagen och dess följder och hänvisar till hovrättens beslut för två år sedan. Enligt beslutet skrotas den tolkning som gällt i tiotals år som hävdat att sjölagen gäller befälhavarna på alla fartyg. Således har tiotusentals förare inte mera befälhavaransvar och ingen har heller ansvar för fartygets sjöduglighet eller uppfyllandet av besiktningskraven. Enligt Wihuri borde ministeriet nu i brådskande ordning skrida till åtgärder för en ändring av lagen så att hovrättens laga kraft vunna beslut inte i framtiden äventyrar sjösäkerheten och människoliv. Sjömanspensionskassan lyckönskar Paavo Wihuri till priset. o Sea Sunday Sjöfartens säkerhetspris Sea Sun- day är en av myndigheterna samt yrkes- och fritidsorganisationerna inom sjöfarten år 1996 inrättad hedersbevisning. Grundvalen för beviljandet av priset kan vara en konkret gärning, idé, attityd, ett utvecklingsprojekt eller någon annan sak med anknytning till sjöfartens säkerhet. Priset kan ges till en vald person, besättning på ett fartyg, ett rederi, en myndighet eller annat samfund. o Albatrossi | Albatrossen 19 Sijoitusomaisuus ı Kiinteistösijoittaminen Merimieseläkekassan kiinteistösalkkuun uudistuotantoa Kuvat: Arkkitehtitoimisto Sollamo Uutta liiketilaa Kuninkaalaan Merimieseläkekassa on aloittanut uudisrakennustyöt Vantaan Kuninkaalassa tulipalossa tuhoutuneen liikekiinteistön tilalle. Työt on tarkoitus saada päätökseen tulevan vuoden syksyllä. Tulipalo roihusi Vantaan Kuninkaa- lassa joulun alla 2010. Merimieseläkekassan omistama KOy Kuninkaanhovi -niminen rakennus tuhoutui palossa kokonaan. Tulipalossa ei sattunut Ota yhteyttä! Tilojen vuokraus: Merimieseläkekassa Matti Jokinen • 010 633 9940 • matti.jokinen@merimieselakekassa.fi • www.merimieselakekassa.fi 20 20 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen yhtään henkilövahinkoa. Rakennuksen oli pääosin vuokrannut Tavararatalo Hongkong. Eläkekassa päätti suunnitella ja rakentaa tuhoutuneen rakennuksen tilalle uuden liikerakennuksen. Rakennuksen suunnittelu on aloitettu huhtikuussa 2011 ja suunnitelmat valmistuivat huhtikuussa 2012. Rakennushankkeen vetovastuun hoitaa Procofin Oy. Kohteen pääsuun- Sijoitukset ı Investering nittelijana toimii Arkkitehtitoimisto Sollamo Oy. Muista suunnitelmista vastaa pääosin Ramboll Finland Oy. Urakkakilpailun tuloksena pääurakoitsijoiksi valittiin Fira Oy. Tilaajavalvonnan hoitaa Merimieseläkekassan kiinteistöpäällikkö Matti Jokinen, joka vastaa myös valmistuvien tilojen vuokrauksesta. Rakennustyöt aloitettiin elokuussa 2012 ja sopimusten mukainen valmistumisaika on syyskuussa 2013. Rakennus on suunniteltu palvelemaan eri kaupan alan yrityksiä, jotka tarvitsevat toimintansa pyörittämiseen myös melkoisesti varastotilaa. Tilat sopivat myös toiminnalle, jossa asiakasmäärät ovat suuria, sillä autopaikoitukseen on varattu runsaasti tilaa sekä kohteen pihapiirissä että rakennuksen pohjakerroksessa. Rakennukseen tulee erillinen tavaroiden lastauspiha ja rakennus varustetaan ajan mukaisilla laitteistoilla kulkuyhteyksineen (jäähdytys, kaapeloinnit, hissiyhteydet, liukuportaat jne.). Rakennus sopii yhdelle tai useammalle toimijalle. Tilojen markkinointi aloitetaan lokakuussa 2012. o Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen | Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering Sijoituksista hyvä tuotto talouskriisistä huolimatta God avkastning på placeringarna trots den ekonomiska krisen Merimieseläkekassan sijoitukset Under det första halvåret 2012 upp- tuottivat vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 5,2 prosenttia. Hidastuva talouskasvu ja eurokriisin jatkuminen tekivät sijoitustoiminnasta haastavan. Eläkekassa ei tehnyt muutoksia sijoitussalkkunsa perusrakenteeseen, vaan säilytti pitkän aikavälin tavoitejakaumansa. Ainoastaan joukkolainasalkussa olemme olleet jo kolmatta vuotta poissa valtioiden lainoista. Linjan säilyttäminen tuotti hyvän tuloksen. gick avkastningen på Sjömanspensionskassans placeringar till 5,2 %. Den ekonomiska tillväxtens avmattning och den fortsatta eurokrisen gjorde att placeringsverksamheten var utmanande. Pensionskassan genomförde inte förändringar av placeringsportföljens grundstruktur utan bibehöll den på lång sikt målsatta fördelningen. Endast för masskuldebrevsportföljens del har vi redan för tredje året i följd hållit oss borta från statslånen. Bibehållandet av vår linje gav ett bra resultat. Työeläkeyhtiöistä ainoastaan Etera sai paremman tuoton vuoden ensimmäiseltä puoliskolta (5,9 prosenttia). Muut yhtiöt jäivät selvästi alemmille tasoille (3,3 – 3,7 prosenttia). Eläkekassan sijoituksista parhaiten tuottivat pörssiosakkeet, 7,5 prosenttia. Yrityslainat ja kehittyvien maiden lainat tuottivat 6,5 prosenttia. Eläkekassa ei ole suojannut dollarimääräisiä sijoituksiaan, mikä selvästi paransi näiden sijoitusten tulosta. Kiinteistöihin tehtyjen sijoitusten tuotto muodostuu pääosin kertyneistä kassavirtatuotoista ja oli 2,9 prosenttia. Sijoitustoiminnan riskien puskurina toimiva vakavaraisuus on pysynyt erinomaisena ja vahvistunut vuodenvaihteesta. Kesäkuussa vakavaraisuusaste oli tasan 40,0 prosenttia. Parhaimman työeläkeyhtiön vakavaraisuus oli vajaat 27 prosenttia ja heikoimman alle 19 prosenttia. o Av arbetspensionsbolagen nådde endast Etera en bättre avkastning under det första halvåret (5,9 %). De övriga bolagen stannade på en klart lägre nivå (3,3 – 3,7 %). Av pensionskassans placeringar avkastade börsaktierna bäst, 7,5 %. Företagslånen och utvecklingsländernas lån avkastade 6,5 %. Pensionskassan har inte skyddat sina placeringar i dollar vilket klart förbättrade dessa placeringars resultat. Avkastningen av i fastigheter gjorda placeringar bestod i huvudsak av influtna cash flow -intäkter och uppgick till 2,9 %. Soliditeten, som fungerar som buffert för placeringsverksamhetens risker, har hållits på en utmärkt nivå och stärkts efter årsskiftet. I juni uppgick solvensnivån till jämnt 40,0 %. För det bästa arbetspensionsbolaget uppnådde solvensen knappa 27 % och för det svagaste understeg den 19 %. o Albatrossi | Albatrossen 21 Placeringstillgångar ı Fastighetsplaceringar Sjömanspensionskassans fastighetsportfölj utökas Nytt affärshus i Fastböle Foto: Arkitektbyrå Sollamo Sjömanspensionskassan har inlett uppförande av ett nybygge i stadsdelen Fastböle i Vanda i stället för det affärshus som totalförstördes i en eldsvåda. Byggnadsarbetena skall vara slutförda nåsta års höst. Strax före julen 2010 rasade en eldsvåda i stadsdelen Fastböle i Vanda stad. Den av Sjömanspensionskassan ägda fastigheten KOy Kuninkaanhovi totalförstördes vid branden. Eldsvådan orsakade inte personskador. Byggnaden hade i huvudsaken hyrts av varuhu- Ta kontakt! Uthyrning: Sjömanspensionskassan Matti Jokinen • 010 633 9940 • matti.jokinen@sjomanspensionskassan.fi • www.sjomanspensionskassan.fi 22 22 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen set Hongkong. Pensionskassan beslöt då att låta rita och uppföra ett nytt affärshus istället för den förstörda byggnaden. Planeringen av byggnaden inleddes i april 2011 och blev klar i april 2012. Ansvaret för ledningen av byggnadsprojektet sköts av Procofin Oy. Som chefskonstruktör för projektet fungerar arkitektbyrån Sollamo Oy. För övriga konstruktioner Michaela vastaa ı Michaela svarar svarar i huvudsak Ramboll Finland Oy. Resultatet av entrepenadauktionen blev att Fira Oy valdes till huvudentrepenör. Beställarövervakningen sköts av Sjömanspensionskassans fastighetschef Matti Jokinen, som även svarar för uthyrningen av de färdigställda affärsutrymmena. Byggnadsarbetena inleddes i augusti 2012 och ska avtalsenligt vara slutförda i september 2013. Byggnaden har ritats så att den tjänar företag inom handelns olika områden, även sådana som behöver stora lagerutrymmen för bedrivandet av sin verksamhet. Utrymmena lämpar sig även för verksamhet med stort antal kunder. Därför har det reserverats rikligt med parkeringsutrymme såväl på fastighetens gårdsplan som i byggnadens bottenvåning. I anslutning till byggnaden ordnas en separat varulastningsplan och byggnaden får vederbörlig utrustning inklusive förbindelseleder (kylsystem, kabling, hissförbindelser, rulltrappor osv). Byggnaden lämpar sig för en eller flere aktörer. Marknadsföringen av lokalerna inleds i oktober 2012. o Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen elake@merimieselakekassa.fi. | Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen pension@sjomanspensionskassan.fi. Kysymys: Olen odotellut jo jonkin aikaa uutta työeläkeotettani. Milloin Merimieseläkekassa lähettää uuden otteen? Vastaus: Työeläkeotteiden aikataulu on Fråga: Har redan en tid väntat på mitt nya arbetspensionsutdrag. När skickar Sjömanspensionskassan ett nytt utdrag? Svar: Tidtabellen för arbetspensionsut- sama kuin aikaisempinakin vuosina eli ote kolahtaa postiisi lokakuun alkupuolella. Lakimuutoksen vuoksi paperinen työeläkeote lähetetään seuraavan kerran vasta vuonna 2015. Jos sen sijaan käyt Loki-verkkopalvelussamme valitsemassa sähköisen otteen, voit käydä katsomassa uusimmat tiedot joka vuoden syksyllä. o dragen är densamma som under tidigare år, dvs utdraget dimper ner i ditt brevinkast i början av oktober. På grund av en lagändring inträffar därpåföljande utskick av ett pappersutdrag först år 2015. Om du däremot besöker vår Logg-nättjänst och väljer ett elektroniskt utdrag kan du besöka tjänsten varje höst för att kolla de senaste uppgifterna. o Kysymys: Kuka saa työeläkeotteen? Vastaus: Työeläkeotteen saa jokainen Suomessa asuva 18–67-vuotias työntekijä tai yrittäjä. Eläkkeellä olevista vain osaaikaeläkeläiset saavat työeläkeotteen. Kysymys: Olen ollut töissä myös valtiolla ja kunnalla. Milloin nämä työskentelyt alkavat näkyä työeläkeotteella? Vastaus: Julkisten alojen kuten valtion, kunnan ja kirkon työskentely ja niistä karttunut eläke on lisätty tämän vuoden otteelle. On tärkeää, että tarkastat nämä uudet tiedot ja ilmoitat mahdollisista puutteista Merimieseläkekassaan. Jos kaikki tiedot ovat oikein, sinun ei tarvitse tehdä mitään. o Kysymys: Mitkä tiedot puuttuvat otteeltani? Vastaus: Jotta yksittäisen henkilön työeläkeote ei paisuisi kohtuuttoman suureksi, otteella ei näytetä enää ennen vuotta 2006 tapahtunutta yksityisalojen työskentelyä. Kaikki ansiotyö on kuitenkin huomioitu otteella näkyvissä eläkkeiden määrissä ja eläkeiässä. Myöskään kuluvan vuoden ansiotiedot, ulkomailla vakuutettu työskentely ja mahdollinen kansaneläke, lisäturva sekä vapaaehtonen eläkevakuutus eivät näy otteella. o Fråga: Vem får ett pensionsutdrag? Svar: Pensionsutdraget skickas till alla arbetstagare och företagare som bor i Finland och som är 18–67 år. Av dem som redan får pension får endast deltidspensionärerna pensionsutdrag. Fråga: Jag har också jobbat för staten och kommunen. När börjar även dessa arbeten framgå av arbetspensionsutdraget? Svar: Tjänstgöring inom den offenliga sektorn, som t.ex. statliga, kommunala och kyrkliga anställningstider och under dessa intjänad pension har lagts till innevarande års utdrag. Det är viktigt att du kontrollerar dessa nya uppgifter och meddelar Sjömanspensionskassan om eventuella brister. Ifall alla uppgifter är korrekta, behöver du inte göra något. o Fråga: Vilka uppgifter saknas i mitt utdrag? Svar: För att den enskilda personens uppgifter inte ska svälla oskäligt mycket visas inte arbete inom den privata sektorn som utförts före 2006 mera på utdraget. Allt utfört förvärvsarbete har dock beaktats vid beräkningen av de pensioner och den pensionsålder som framgår av utdraget. Inte heller innevarande års anställningsuppgifter, arbete som försäkrats utomlands ellet storleken på eventuell folkpension, tilläggspension eller frivillig pensionsförsäkring syns på utdraget. o Albatrossi | Albatrossen 23 Hankkeet ı Työhyvinvointi SeaFit ja Stay Onboard Uusia työhyvinvointihankkeita käynnistymässä Kasvava suomalainen merenkulkuelinkeino tarvitsee motivoituneita ja hyvinvoivia merenkulkijoita. Oma terveydentila, elintavat ja perhesiteet sekä toimiva työyhteisö edesauttavat merkittävästi myös merenkulkijan työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. Suomalainen väestö elää yhä pidempään – myös suomalainen merenkulkija. Teksti Marina Paulaharju | Kuvat Pekka Karppanen Syksyllä 2012 käynnistyy kaksi uutta työhyvinvointihanketta. Molemmat hankkeet tähtäävät luomaan uusia toimintamalleja merenkulkijan työhyvinvointiin. Merenkulkijan on laivassa työskennellessään kyettävä pelastautumaan ja toimimaan poikkeustilanteissa. Tehtävästä suoriutuminen edellyttää riittävää terveydentilaa ja toimintakykyä. Lisäksi kansainväliset merenkulun sopimukset määrittävät fyysisen kunnon yleisvaatimukset. Suomalaisilla merimieslääkäreillä ei kuitenkaan ole käytännön tasolla yhtenäisiä ohjeistuksia tai suosituksia edellä mainittujen seikkojen arvioimiseen. Stay OnBoard on Kymenlaakson ammatti korkeakoulun käynnistämä pääosin ESR-rahoitettu kyselytutkimushanke, jonka tavoitteena työhyvinvoinnin edistäminen merenkulkualalla sekä työurien pidentäminen. Lisäksi kartoitetaan syitä alalta poistumiseen sekä selvitetään keinoja, jolla työvoima pysyisi alalla. SeaFit on Työterveyslaitoksen käynnistämä Työ- suojelurahaston pääosin rahoittama merenkulun poikkeustilanteiden fyysisen kuormittavuuden ja toimintakykyä arvioiva tutkimushanke. Tavoitteena on mm. kehittää ohjeisto, jolla fyysistä toimintakykyä arvioidaan, seurataan työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä työterveystarkastuksissa reagoidaan varhaisessa vaiheessa. Osatavoitteena on lisäksi koota opetusaineisto merenkulun poikkeustilannetehtävistä terveydenhuollon henkilöille. Merimieseläkekassa on molemmissa hankkeissa mukana osarahoittajana sekä myös hankkeiden ohjausryhmissä. o 24 24 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Arbetshälsa ı Projekter SeaFit och Stay Onboard Nya arbetshälsoprojekt inleds Den växande finländska sjöfartsnäringen behöver motiverade och välmående sjöfarare. Det egna hälsotillståndet, levnadsvanorna och familjebanden samt en fungerande arbetsgemenskap har en väsentlig främjande inverkan även på sjöfararens orkande i arbetet och en förlängning av arbetslivet. Befolkningen i vårt land lever allt längre – så även den finländska sjöfararen. Text Marina Paulaharju | Foto Pekka Karppanen Hösten 2012 startar två nya arbetshälsoprojekt. Båda projekten siktar på att skapa nya modeller för sjöfararens arbetshälsa. Sjöfararen ska ha förmåga att under sitt arbete ombord på fartyget rädda sig och fungera i inträffade exceptionella situationer. Förutsättningen för att klara av dessa uppgifter är ett tillräckligt gott hälsotillstånd och handlingskraft. Därtill fastställer de internationella avtalen inom sjöfarten allmänna krav för den fysiska konditionen. På praktisk nivå har dock de finländska sjömansläkarna inte enhetliga regler eller rekommendationer för bedömning av ovannämnda faktorer. Stay OnBoard är ett av Kymmenedalens yrkeshög- skola startat i huvudsak ESF-finansierat enkätprojekt med syftet att främja arbetshälsa inom sjöfartsbranschen och förlänga arbetskarriärerna. Ytterligare kartläggs orsakerna till avgången från branschen samt utreds möjliga lösningar för att hålla arbetskraften kvar. SeaFit är ett av Institutet för arbetshygien initierat och huvudsakligen av Arbetarskyddsfonden finansierat forskningsprojekt som ska utvärdera fysisk belastning och handlingskraft vid exceptionella situationer inom sjöfarten. Syftet är bl.a. att utveckla regler för utvärdering av den fysiska handlingskraften, följa upp arbets- och handlingsförmågan i olika skeden av arbetskarriären samt hur man reagerar vid hälsokontroller i ett tidigt skede. Ett delmål är därtill att sammanställa kursmaterial om uppgifter för företagshälsovårdens personal vid exceptionella situationer. Sjömanspensionkassan deltar i båda projekten i egenskap av delfinansiär och är även representerad i projektens styrgrupper. o Albatrossi | Albatrossen 25 2–3 Lyhyesti ı Smånytt Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju Vrouw maria 2012 Merimieseläkekassan sijoitustuotot ja vakavaraisuus huippulukemissa Epävakaisista ajoista huolimatta Merimieseläkekassan sijoitustoiminta on onnistunut erinomaisesti. Elokuun lopussa 2012 sijoitustoiminnan tuotot olivat 8,0 %. Eri omaisuuslajien tuotoista osakesijoitukset tuottivat parhaiten eli 11,5 %. Sijoitusomaisuuden määrä on noin 800 miljoonaa euroa. Eläkekassan vakavaraisuus on myös erittäin korkealla tasolla. Vakavaraisuusaste eli toimintapääoman suhde vakavaraisuuslaskennassa käytettävään vastuuvelkaan oli elokuun lopussa 43,6 %. Toimintapääoma oli tuolloin 3,0–kertainen verrattuna vakavaraisuusrajaan. o Vuoden 2012 MEL-työeläkeote Merimieseläkekassa lähettää MEL-vakuutetuilleen vuo- den 2012 työeläkeotteen lokakuun puolivälissä. Vuoden 2012 työeläkeote sisältää myös julkisen sektorin palvelussuhteet ja niistä kertyneen eläkkeen määrän. Seuraavan kerran paperinen työeläkeote lähetetään vuonna 2015. Lue lisää työeläkeotteesta ”Michaela vastaa” -palstalta tässä lehdessä. o Tee ekoteko – valitse sähköinen työeläkeote Sähköisen työeläkeot- teen voit valita Merimieseläkekassan verkkosivujen Loki-palvelusta. Ote on sähköisessä Lokipalvelussa saatavilla aina tarvittaessa – nopeasti ja kätevästi. Se on myös ekologinen vaihtoehto. o 26 Albatrossi | Albatrossen Gör en ekogärning – välj ett elektroniskt arbetspensionsutdrag Det elektroniska arbetspensionsutdraget kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskassans webbsajt. Via den elektroniska Loggtjänsten kan du alltid vid behov få utdraget – snabbt och behändigt. Det är också ett ekologiskt alternativ. o Uutuuskirja Vrouw Mariasta ja St. Mikaelista Suomen merimuseo / Museovirasto on julkaissut uuden kirjan ”Mereen menetetyt, uudelleen löydetyt”. Teoksessa kuljetaan Vrouw Maria ja St. Mikael -kauppalaivojen mukana 1700-luvun Amsterdamista Suomen karikkoisten vesien syvyyksiin ja sieltä nykypäivään. Teoksen ovat toimittaneet Eero Ehanti, Johanna Aartomaa, Irma Lounatvuori ja Erik Tirkkonen. Teos liittyy Merikeskus Vellamossa Kotkassa esillä olevaan näyttelyyn ”Mereen menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina”. Näyttely on avoinna 2.12.2012 asti. Kirjaa toi tilata hintaan 49 euroaTrafiikki-museoiden verkkokaupasta http://webshop.trafiikki.fi/. o Nyutgiven bok om Vrouw Maria och St. Mikael Finlands sjöhistoriska museum / Museiverket har publicerat den nya boken ”Mereen menetetyt, uudelleen löydetyt”. I boken reser vi med handelsfartygen Vrouw Maria och St: Mikael från 1700-talets Amsterdam till de finländska grundrika vattnens djup och därifrån fram till nutiden. Verket har redigerats av Eero Ehanti, Johanna Aartomaa, Irma Lounatvuori och Erik Tirkkonen. Verket anknyter till den i Maritimcentret Vellamo i Kotka pågående utställningen ”Förlorade på havet – Vrouw Marias och St: Mikaels historia”. Utställningen är öppen fram till den 2.12.2012. Boken kan beställas för priset 49 euro från trafikmuseernas näthandel http://webshop. trafiikki.fi/. o Ahvenanmaan merenkulkumuseo avattu uudistuneena Maarianhaminassa sijaitseva Ahvenanmaan meren- kulkumuseo on avattu täysin uusittuna ja laajennettuna. Museon tarkoitus on vaalia Ahvenanmaan merenkulkuperinnettä. Upea uudistettu rakennus antaa museolle entistä paremmat mahdollisuudet tuoda merenkulun perinteitä ja historiaa lähelle kävijää. Museon esineistö on pääosin saatu lahjoituksina varustamoilta, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Museokokonaisuuteen kuuluu kesästä 2012 alkaen myös maailman ainut nelimastoinen rahtipurjelaiva Pommern, joka on säilytetty alkuperäisessä kunnossaan. Lisätietoa museosta ja aukioloajoista: www.sjofartsmuseum.ax. o Sjömanpensionskassans avkastning av placeringar och soliditet på toppnivå Trots de instabila tiderna har Sjömanspensionskassans place- ringsverksamhet lyckats ypperligt. Vid utgången av augusti 2012 låg placeringsverksamhetens avkastning på 8 %. Av avkastningen av de olika tillgångsslagen gav placeringarna i aktier bäst, dvs 11,5 %. Det totala beloppet för placeringstillgångarna uppgår till omkring 800 miljoner euro. Också pensionskassans soliditet ligger på en mycket hög nivå. Solliditetsnivån, dvs. verksamhetskapitalets relation till den vid beräkningen av soliditeten använda ansvarsskulden uppgick vid utgången av augusti till 43,6 %. Verksamhetskapitalet var då 3,03–faldigt jämfört med solvensgränsen. o ahvenanmaan merenkulkumuseo | Ålands sjöfatsmuseum SjPL-arbetspensionsutdraget för 2012 Sjömanspensionskassan skickar arbetspensionsutdraget för 2012 till de SjPL-försäkrade i mitten av oktober. Arbetspensionsutdraget för 2012 omfattar också den offentliga sektorns arbetsförhållanden och beloppet för under dessa intjänad pension. Följande utskick av ett pappersutdrag sker 2015. Mera om arbetspensionsutdraget kan du läsa i det här numrets spalt ”Michaela svarar”. o Ålands sjöfartsmuseum återinvigt efter renovering Ålands sjöfartsmuseum i Mariehamn har öppnat helt förnyat och utvidgat. Museets syfte är att slå vakt om Ålands sjöfartstraditioner. Den imponerande renoverade byggnaden ger museet ypperliga möjligheter att föra sjöfartens traditioner och historia nära besökaren. Museets samlingar har i huvudsak erhållits som donationer av rederier, företag och privata personer. Från och med sommaren 2012 ha också världens enda fyrmastade fraktsegelfartyg som bevarats i sitt ursprungliga skick, Pommern, involverats i museihelheten. Ytterligare info om museet och öppettider: www.sjofartsmuseum.ax. o Merimieseläkekassan seinäkalenteri 2013 MEK:in seinäkalenteri vuodelle 2013 postitetaan perinteisen tavan mukaan kaikille Albatrossin lukijoille lehden vuoden viimeisen numeron liitteenä. o Sjömanspensionskassans väggkalender 2013 SPK:s väggkalender för 2013 postas traditionellt till alla läsare av Albatrossen som bilaga till årets sista nummer. o Albatrossi | Albatrossen 27 Talvi- ja kevätlomalle Ylläkselle! Fira vinter- och vårsemester i Ylläs! Merimieseläkekassan viihtyisä lo- Sjömanspensionskassans triv- mamökki Ylläsjärvellä Tunturi-Lapissa on vuokrattavana talvi- ja kevätlomaviikoiksi. Varattavana ovat viikot 49/2012–18/2013. Varaustoiveet 19.10.2012 mennessä, mutta vapaita viikkoja ja mahdollisia varausten peruutuksia voi tiedustella senkin jälkeen MEKistä. Tiedot mökin sijainnista, varustelutasosta sekä vuokrahinnoista löytyvät verkkosivuiltamme: www.merimieselakekassa.fi. Mökkiä vuokrataan ensisijaisesti merimieseläkelain piiriin kuuluville aktiivimerenkulkijalle ja eläkkeensaajille. o samma semesterstuga vid Ylläs sjö i Fjällappland kan hyras för semesterveckor under vinteroch vårsesongen. Veckor 49/2012–18/2013 kan reserveras. Bokningsförfrågningar senast den 19.10.2012 men förfrågningar om lediga veckor eller eventuella återbud av reserveringar kan göras också därpå hos SPK. Uppgifter om stugans läge, utrustningsnivå samt hyror kan hittas på vår webbtjänst www.sjomanspensionskassan.fi. Stugan uthyrs åt aktiva sjöfarare och pensionärer som omfattas av sjömanspensionslagen. o Reserveringar av stugan per e-post yllas@sjomanspensionskassan.fi eller per telefon 010 633 990. Kuva | foto: thinkstock Mökkivaraukset sähköpostitse yllas@merimieselakekassa.fi tai puhelimitse 010 633 990. Hyvää lomaa! Trevlig semester! Sähköposti yllas@merimieselakekassa.fi | Puhelin 010 633 990 | Internet www.merimieselakekassa.fi E-post yllas@sjomanspensionskassan.fi | Telefon 010 633 990 | Internet www.sjomanspensionskassan.fi
© Copyright 2024