Merimies-Sjömannen - Suomen Merimies
syyskuu 2013 Nº 4 / merimies sjömannen Lähetä jouluterveiset lehteen! Laivaväen lääkärintarkastuslomakkeet uudistuivat Neste shipping ulosliputti Yritykset kolme suomalaistankkeria Britteihin Ostovalinnan perusteeksi ei kelpaa halvin eivät tunne hankintalakia: 2013 • 4 // MS 1 pääkirjoitus 4 19 5 sisältö: 4 5 13 14 19 24 28 14 Hankintalaki ei huomioi laatua Helsingin satama irtisanoi FL Port Servicen sopimuksen Hyödynnä jäsenetusi: vuokraa Merimies-Unionin mökki Kolmannes suomalaisesta tankki laivaosaamisesta katosi ESL Shippingin kuivarahtialus M/s Kumpula Jobissa: Markus Wasström, Barösundin lossi Lähetä jouluterveiset lehteen! s. 29 Luottamusmiesten täydennyskurssi 15.-16.10.2013 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, p. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu TOIMITUS • REDAKTION John POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS 4 John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors ILMOITUKSET • ANNONSER MERIMIES – SJÖMANNEN puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. / Tidningen utkommer sex gånger om året. ILMESTYMISAIKATAULU 2013 • TIDTABELLEN 2013 TILAUSHINNAT (2013) +358 (0)9 615 2020 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e TELEFAX ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: +358 (0)9 615 20 227 www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti / www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort VAIHDE / VÄXEL KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges 57.10. 6 18.11. 25.10. 16.12. Merenkulkualan koulutusta on uudistettava, mutta kenellä on vastuu? M erenkulkualan koulutus ei nykyisin enää takaa tai vastaa taitoja, joita varustajat ja tulevat merenkulkijat tarvitsevat työelämässä. Koulutuksen tarjoamisessa noudatetaan kansallista normia, jolla koulutus rajataan tiukasti kahdelle eri koulutusasteelle: toisen asteen oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin. Koulutusasteiden välillä ei juurikaan voida joustaa, ja joustaminen on usein turhan hankalaa. Merenkulkualan koulutusta onkin profiloitava uudelleen. Status, jonka se on viime vuosina valitettavasti osittain menettänyt, on saatava takaisin. Tulevaisuudessa on tärkeää varmistaa, että merenkulkualalle koulutetaan kohtuullisessa ajassa päteviä ja motivoituneita merenkulkualan työntekijöitä – miehistöstä päällystöön. Manilassa vuonna 2010 pidetyssä diplomaattikokouksessa sovittiin STCW-sopimukseen tehtävistä muutoksista (esim. entistä pidemmistä harjoittelujaksoista). Nämä muutokset lisäävät entisestään paineita koulutuslaitoksissa. Niiden toimintaa ovat jo pitkään rajoittaneet tiukat kansalliset sääntömme, joiden perusteella koulutukset koskevat tiettyjä aloja riippumatta siitä, onko koulutuksista hyötyä juuri kyseisillä aloilla. Yhtenä suurena ongelmana on se, että koulutus kestää kauan. Lisäksi tiettyjä korkeamman asteen STCW-pätevyyksiä ei saa tai voi antaa ilman, että opiskelija suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon, jolla puolestaan ei ole mitään tekemistä merenkulkijan ammattitaidon kanssa. Monet opiskelijat keskeyttävätkin opintonsa eivätkä koskaan suorita tutkintoaan loppuun. Tämä puolestaan johtaa siihen, että ylempää päällystöä on tarjolla entistä vähemmän. Kokeneen miehistönkin löytäminen on entistä harvinaisempaa, koska myös miehistön tasolla olemme onnistuneet sotkemaan asiat vaatimalla pitkää koulutusta pursimiehiltä, matruuseilta, konemiehiltä ja korjaajilta. Näiden työntekijöiden pätevyyttä olisi ennemmin mitattava merellä kerättynä työkokemuksena. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa. Kun valmistuneiden määrä vähenee, myös oppilaitosten rahoitusta leikataan. Olemme siis luoneet järjestelmän, joka ei hyödytä elinkeinoelämää, ja es- teitä, joiden takia opiskelijat eivät voi vapaasti siirtyä miehistöstä päällystöön. Merenkulku on jo sinällään erityistä toimintaa, eikä elämä merellä todellakaan sovi kaikille. Siksi onkin entistä tärkeämpää uudistaa koulutuksen rakennetta. Merenkulkualan koulutusta säännellään pääasiassa kansainvälisellä STCW-sopimuksella. Sitä onkin käytettävä rakenneuudistuksen lähtökohtana. Painopisteeksi on otettava ne taidot ja valmiudet, joita sopimuksessa edellytetään. Toukokuussa 2011 tehdyssä Euroopan meriturvallisuusviraston EMSAn (European Maritime Safety Agency) tarkastuksessa Suomelle valitettavasti annettiin useita huomautuksia merenkulkualan koulutuksesta. Opetushallitus tai asiasta vastaavat merenkulkuviranomaiset (TraFi) eivät ole vieläkään ryhtyneet riittäviin toimiin huomautusten korjaamiseksi. Vaikuttaa siltä, että viranomaisten vastuualat ovat epäselviä. Kukaan ei halua ottaa kantaa ongelmiin, vaan asianomaiset tahot pesevät mieluummin kätensä asiasta. Esimerkiksi erilaisten merenkulkualan oppilaitosten opetussuunnitelmille ei ole asetettu yhteisiä vaatimuksia, minkä takia koulutuksen laatu – ja näin ollen myös sen luotettavuus – vaihtelee tarpeettoman paljon. Merenkulun alalla on nyt käynnissä ennennäkemättömiä muutoksia. Jotta pysyisimme edelleen uskottavana merenkulkumaana, meidän on panostettava laatuun, osaamiseen ja ammattitaitoon kaikilla aloilla. Jos haluamme varmistaa, että suomalaiset merenkulkijat ovat jatkossakin kansainvälisesti arvostettuja ja ammattitaitoisia, meidän on pikimmiten kehitettävä koulutusta oikeaan suuntaan. Kyseessä on vaativa tehtävä, joka vaatii yleistä käsitystä paitsi itse alasta myös koulutusjärjestelmästämme. Kaikesta huolimatta useimmat toimijat ovat asiasta täysin samaa mieltä, ja useita hyviä ideoita ja aloitteita on jo esitetty. Kysymys kuuluukin: kenellä on vastuu viedä asiaa eteenpäin? Jessica Troberg toimitsija Turku 2013 • 4 // MS 3 Hankintalaki ei huomioi laatua: Miten käy FL Port Servicen työntekijöiden Vuosaaressa? Yritysten oma vastuu Helsingin kilpailutuksissa on suuri Teksti Saana lamminsivu Kuva Shutterstock Suuri ongelma Suomessa julkisissa hankinnoissa on ostajan tietämättömyys omasta asemastaan hankinnan ehtojen määrittelijänä. Vähintään yhtä suuri ongelma ovat yritykset, jotka eivät tunne tai tunnusta julkisen hankinnan laissa todettuja pelisääntöjä. J ulkiset hankinnat on tehtävä noudattaen kansallisia hankintalakeja ja EU-hankintadirektiivejä. Päätös siitä, mitä tehdään itse omana työnä, mitä ostetaan ulkoa ja milloin hankintoja tehdään kuuluu julkiselle sektorille, eli ostajalle itselleen. Hankintalaki, eli laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) säätelevät kilpailutuksen toteuttamista. Hankintalain ongelma on kuitenkin sen yleisluonteisuus. Laissa määritellään esimerkiksi kilpailutuksen toteuttaminen ja siitä ilmoittaminen, mutta varsinainen vastuu tarjouspyynnön laatimisesta ja kilpailutuksesta jää yritykselle itselleen. Tarjouspyyntöön näkyviin sovellettava työehtosopimus Suomessa tehdyissä kilpailutuksissa on nähty hyvin monenkirjavia kilpailutuksia. Niissä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota toimiviin työvälineisiin, kalustoon ja työturvallisuuteen sekä työntekijöiden ammattitaitoon sekä erityisosaamiseen. Kilpailutuksissa on jäänyt usein myös mainitsematta, mitä työehtosopimusta alalla sovelletaan. Tiedossa on useita tapauksia, joissa työehtosopimus on jäänyt kokonaan mainitsematta. Niinpä kilpailuihin osallistuneet yritykset ovat laskeneet henkilöstö kulunsa huomattavasti alakanttiin ja voitta- neet kilpailutuksia niin halvalla, että ne eivät käytännössä pysty suoriutumaan töistä ilmoittamillaan kustannuksilla. Tämä on aiheuttanut alalle kilpailun vääristymistä, mistä kärsivät eniten rehellisesti ja työehtosopimusten mukaan toimivat yritykset, jotka menettävät töitä ja urakoita. Voittajaksi ei tarvitse valita halvinta tarjousta Tehtyjen kilpailutusten perusteella töiden tai urakoiden tekijöiksi on valittu usein halvin tarjous, eikä palvelun laatuun ole kiinnitetty lainkaan huomiota. Tälläkin hetkellä esimerkiksi saaristossa liikennöi kymmeniä vuosia vanhoja aluksia ja uudemmat seisovat toimettomina. Urakkatöissä kilpailuja ovat voittaneet jopa yritykset, joilla ei ole töiden tekoon tarvittavaa kalustoa olemassa! EU-parlamentin hiljattain hyväksymä uusi kilpailutus direktiivi jättää melkein kokonaan historiaan ne kilpailu tukset, joissa pelkästään hinta ratkaisee. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) pyrkii tekemään uutta eurooppalaista hankintalakia tutuksi. Pietikäisen mukaan on urbaanilegenda, että ostajan pitäi- si valita voittajaksi aina halvin mahdollinen tarjous. ”Koskaan ei tarvitse mennä pelkän hinnan mukaan. Tämä on todella iso väärin käsitys, jota jaetaan päättäjienkin keskuudessa. Jo nykyinen EU-direktiivi sanoo, että hankintoja pitää arvioida kokonaistaloudellisesti”, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) kommentoi Yle-uutisille 4. helmikuuta 2013. Julkisten hankintojen yksinkertaistaminen eteenpäin EU:ssa Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 7.8.2013 Euroopan unionin neuvoston pysyvien edustajien komitea (Coreper) sopi 17. heinäkuuta EU:n julkisten hankintojen lainsäädännön uudistamisesta. Direktiivit on tarkoitus hyväksyä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa lähikuukausina. Uusissa direktiiveissä yksinkertaistetaan julkisten hankintojen menettelyjä sekä annetaan hankkijoille entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat. Direktiivien voimaantulon jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kansallisen hankintalain uudistuksia valmistelemaan työ- ja elinkeinoministeriö asettanee työryhmän ja tiedottaa asiasta myöhemmässä vaiheessa. satama irtisanoi sopimuksen Julkisissa hankinnoissa työolot huomioon – uusi direktiivi sinettiä vaille valmis Tulevaisuudessa kunta tai valtio voi tarjouskilpailuja järjestäessään ottaa entistä paremmin huomioon yritysten työehdot ja -olot. Enää halvin hinta ei kelpaa valinnan perusteeksi. Näin tapahtuu, jos Euroopan unionin direktiivistä tehdään lopulliset päätökset syksyllä. Direktiivin mukaan julkisia hankintoja toteuttavien yritysten tulee noudattaa työ-, sosiaali- ja ympäristöoikeuden EU-sääntelyä, kansallisia lakeja, työehtosopimuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia. SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka on tyytyväinen uudistukseen. Hänen mukaansa halvimmassa tarjouksessa myös työntekijöiden palkat saattavat olla pienimmät. ”Jatkossa kunnan tai valtion ei myöskään tarvitse pelätä, että valitsematta jäänyt halvimman tarjouksen tekijä vie asian markkinaoikeuteen”, Björkbacka kertoo. Direktiivi tekee entistä selvemmäksi, että Suomessa työskenteleviin ulkomaalaisiin pitää soveltaa suomalaisia työlakeja ja työehtosopimuksia. ”Jos ulkomaalainen työskentelee suomalaisia työkavereitaan pienemmällä palkalla, on hänen itsensä, liittojen tai viranomaisten aikaisempaa helpompi puuttua syrjintään.” Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat saavuttaneet direktiivistä sopimuksen, mutta lopulliset päätökset tehdään syksyllä. Uusi lainsäädäntö tullee voimaan vuonna 2015. Teksti ja kuvat Saana lamminsivu Mikäli laatutekijät olisivat hankinnoissa näkyvämmin mukana, kouluissa syötäisiin parempia perunoita ja saaristossa kulkisi uudempia yhteysaluksia. Lähde: Yle Turku 2.7.2013 P ” alveluihimme ollaan oltu tyytyväisiä – mutta kaupungin on kilpailutettava kilpailuttamisen vuoksi?” Helsingin Satama ilmoitti kesäkuun lopussa irtisanovansa FL Port Servicen kanssa tekemänsä sopimuksen. Nykyinen sopimus on voimassa vuoden loppuun. Helsingin satamajohtaja Kimmo Mäen mukaan yrityksen tarjoamia satamapalveluita aiotaan ”kokonais tarkastella” syksyn kuluessa. Käytännössä se voi tarkoittaa kilpailuttamista. FL Port Services on Finnlinesin tytäryhtiö. Yritys aloitti toimintansa vuoden 2008 lopussa yhtä aikaa Vuosaaren sataman kanssa. Port Servicen palveluksessa työskentelee noin 20 satamavalvojaa. Uutinen sopimuksen päättymisestä saapui työn tekijöille täytenä yllätyksenä, koska samaan aikaan käytiin neuvotteluita sopimuksen uusimisesta. ”Koko henkilöstö sai kesäkuun lopussa ilmoituksen, että sopimuksemme on irti sanottu”, satamavalvojat Juha Hoffman ja Ville Soininen kertovat. ”Eli hyvää lomaa kaikille tasapuolisesti, tämä tieto olikin varsinainen ilouutinen!”, miehet laukovat. Teksti: Katariina Harju/SAK 4 MS // 4 • 2013 2013 • 4 // MS 5 Pitkä työkokemus & hiljaista tietoa FL Port Servicen työntekijöistä löytyy pitkän linjan konkareita, jotka työskentelivät ennen Vuosaarta Helsingin satamalla. ”Meillä on pitkä työkokemus satamatoiminnoista. Töihimme sisältyy paljon niin sanottua hiljaista tietoa, joka karttuu vain ajan myötä tekemällä ja oppimalla.” FL Port Servicen työhön ollaan oltu Vuosaaressa tyytyväisiä asiakkaiden puolelta. Laivojen miehistöt, rekkamiehet ja muut satamassa säännöllisesti asioivat ovat tulleet tutuiksi ja heitä osataan palvella, kun tiedetään mitä asiakas haluaa. ”Autamme ja neuvomme päivittäin myös matkustajia. Saatamme vanhuksia tarvittaessa jopa kädestä pitäen laivaan tai sieltä pois. Työmme on ennen kaikkea asiakaspalveluammatti.” VILLE SOININEN JA JUHA HOFFMAN Ei onnettomuuksia Työturvallisuus on seikka, jota ei voi ohittaa satamatyössä. FL Port Service on toiminut Vuosaaressa noin viisi vuotta, jona aikana ei ole sattunut vahinkoja, mikä on myös osoitus ammattitaidosta. ”Tämä on vastuullista työtä, eikä ketä tahansa vasta-alkajaa voi lähettää kentälle koneiden keskelle ajelemaan tai voi tulla pahoja vahinkoja”, satamavalvojat toteavat. Yllä: ”Meistä suurin osa on perheellisiä, eli kyllä tässä on paljon pohdittavaa, jos työpaikka lähtee alta”, satamavalvojat Juha Hoffman ja Ville Soininen kommentoivat Vuosaaren satamassa. Keskellä: FL Port Service haki luotsi Jan Pihlströmin satamaan saapuneelta alukselta. 30 vuoden aikana on tullut luotsattua satamiin lukuisia erilaisia laivoja. ”Seuraavaksi ajan Emäsaloon tankkerille”, Pihlström kertoo kyydin aikana. Alla: Satamavalvoja Ville Soininen vastaanottaa Vuosaaren satamaan saapuvan M/s Finnmaid -aluksen. 6 MS // 4 • 2013 Ammattiylpeys yhdistää Vuosaaren satama Satamavalvojat hoitavat Vuosaaressa alusten kiinnityksiä ja irrotuksia sekä muita satamateknisiä toimintoja. Työ on kaksi- ja kolmivuorotyötä ja päivystyksiä osuu myös viikonlopuille. ”Täytyy sanoa, että vaikka jouduin lähtemään tänä aamuna aikaisemmin töihin ja vuoro alkoi aamuyöstä jo 1.20, niin töihin tulo ei ole koskaan harmittanut. Se on varmasti paras osoitus siitä, että viihdyn hyvin tässä ammatissa”, satamavalvoja Juha Hoffman pohtii heti loman jälkeisenä päivänä töihin palattuaan. Vuosaareen saapuu aluksia ympäri vuorokauden. Etenkin talvella pimeän keskellä ja kovassa tuulessa sekä pakkasessa työskentely vaatii kanttia. Köydet ovat jäisiä ja painavia. ”Työmme sisältää myös alusseurannan ja laivalistojen teon, jotka toimitetaan edelleen operaattoreille. Huolehdimme myös sataman yleisestä järjestyksestä ja ilmoittelemme mahdollisista vioista. Meidän on oltava aina hereillä ja kartalla mitä Vuosaaressa tapahtuu.” FL Port Service myöntää myös ajolupia satamaan saapuville ajoneuvoille. Sen lisäksi se hoitaa laivan ja sataman välisiä henkilökuljetuksia. Päivystysnumero on satama-aulan seinällä kuljetusten tilaamista varten, mutta miehet saavat siihen päivittäin soittoja maan ja taivaan väliltä. ”Olemme sataman tietotoimisto, jolta kysytään neuvoa asiassa kuin asiassa. Pitkän työkokemuksen ansiosta osaamme kuitenkin yleensä aina neuvoa, mihin kannattaa ottaa yhteyttä asian hoitamiseksi”, miehet kuvailevat työpäiväänsä. Vuosaaren sataman omistaa Helsingin Satama, joka on Helsingin kaupungin liikelaitos. Helsingin Satama toimii Vuosaaressa tavaraliikenteen osalta niin sanotulta landlord-pohjalta, eli Helsingin Satama hallinnoi ja kehittää satama-alueita ja niihin liittyviä yritysalueita. Helsingin sataman tavaraliikenteen arvo edustaa noin kolmasosaa Suomen koko ulkomaan kaupan arvosta ja kahta viidesosaa Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta. Hyvä yhteishenki ja kaverin jeesaaminen puolin ja toisin ovat tekijöitä, joiden voimin on selvitty haastavista päivistä. Töitä ja työtunteja kertyy vuoden aikana niin runsaasti, että lakisääteiset rajat uhkaavat ylittyä. Työntekijöitä on aivan liian vähän. ”Meillä on hyvä työhenki ja jousto, sillä olemme saaneet systeemin toimimaan, vaikka tiukkaa tekee jatkuvasti. Tätä pienemmällä miesmäärällä tätä ei saa kyllä enää pyöritettyä”, FL Port Servicen miehet sanovat suoraan. Toiminnot tarkastellaan syksyn kuluessa lävitse JAN PIHLSTRÖM Vielä heinäkuun lopulla ei ollut tiedossa, mitä Vuosaaressa tulee tapahtumaan FL Port Servicen toimintojen osalta. Sopimus on voimassa joulukuun loppuun. Helsingin satamajohtaja Kimmo Mäki kertoi Merimies-lehdelle, että FL Port Servicen toimintaan ollaan oltu tyytyväisiä, mutta toimintoja tarkastellaan kuitenkin aina aika ajoin lävitse esimerkiksi kehittämisen osalta. ”Homma on toiminut varsin hyvin, mutta tulemme loppuvuoden aikana tarkastelemaan tilannetta, että miten kuvio jatkuu jatkossa.” ”Iso osa Vuosaaren sataman toiminnasta on sellaista, että ostamme palveluita ulkopuolelta ja niitä kilpailutetaan säännöllisesti. Osan palveluista taas tuotamme itse”, hän toteaa. Satamajohtajan mukaan FL Port Servicen kanssa on nyt tehty yhteistyötä muutamia vuosia, mutta toimintaa ei ole kilpailutettu tai tarkasteltu kehittämisen osalta. Kuten muidenkin ulkopuolelta ostettujen toimintojen ja palvelujen osalta, niitä on syytä käydä aika ajoin läpi, Mäki selostaa. ”On aikaista sanoa, että kilpailutetaanko vai mitä teemme. Kuvio täytyy käydä kokonaisuudessaan lävitse ja on monia asioita, jotka siihen liittyvät”, satamajohtaja Kimmo Mäki kertoi Merimies-lehdelle heinäkuu lopussa. 2013 • 4 // MS 7 Varu s tamo- uutisia jänne on 5–6 vuotta, jonka kuluessa on hankittava rahoitus ja luotava suunnitelma uudesta laivasta sekä liikennereitistä. EU-tukea 6,1 miljoonaa Teksti ja Kuvat Saana lamminsivu WASALINE M/S WASA EXPRESS M/s Wasa Express liikennöi Vaasan ja Uumajan väliä. Laivayhteys Merenkurkun yli tarjoaa matkustajille, autoille ja rahdille yli 800 kilometriä lyhyemmän reitin meren yli Ruotsiin kuin kierto maanteitä pitkin Perämeren pohjukan kautta. W asaline-varustamon M/s Wasa Express aloitti Merenkurkun liikenteessä tammikuussa. Aluksella matkustaa säännöllisesti Suomen ja Ruotsin väliä työssäkäyviä, opiskelijoita, eläkeläisiä ja jopa kokonaisia perheitä. Myös turistit ovat löytäneet aluksen. Heinäkuussa aluksella matkusti ennätykselliset yli 35 000 matkustajaa. Vaasan ja Uumajan yhteisvarustamo Matkustaja-alusliikenteen tulevaisuuden turvaaminen Merenkurkussa on todettu tärkeäksi jopa hallitusohjelmatasolla, mutta valitettavasti sen järjestämisessä on esiintynyt viime vuosina melkoisia vaikeuksia. Vaasasta Uumajaan seilaa tänä päivänä enää vain yksi matkustajalaiva, nykyinen Wasalinen M/s Wasa Express. Vaasan ja Uumajan välinen liikenne ajautui ongelmiin vuoden 2011 lopulla, kun RG Line-varustamo ilmoitti jättävänsä konkurssi hakemuksen. Liikenne RG I -aluksella jatkui kuitenkin vuoden 2012 loppuun saakka. Huonojen uutisten saavuttua Vaasan ja Uumajan kaupungit alkoivat kuumeisesti selvittää uutta rahoitusta ja alusta Merenkurkun lauttaliikenteen turvaamiseksi. Kaupungit päättivätkin kantaa oman kortensa kekoon liikenteen pelastamiseksi ja perustivat yhteisen varustamon kesällä 2012. Varustamon alkupääoma oli 3 miljoonaa euroa, eli 1,5 miljoonaa euroa kummaltakin kaupungilta. Vanhan Wasa Expressin paluu Uuden varustamon toiminta käynnistyi NLC Ferry Ab Oy -nimellä. Markkinointinimenä käytettiin alkuun legendaarista Vaasanlaivoja, mutta loppukeväästä 2013 markkinointinimi muutettiin kansainvälisempään muotoon: Wasaline. Varustamo löysi Merenkurkkuun sopivan aluksen, M/s Betancurian, Gotlantilaiselta yhtiöltä. Ympyrä sulkeutui, sillä alus oli seilannut Merenkurkussa aiemmin vuonna 1997 Wasa Express-nimellä. Ennen Vaasaan, vanhaan kotisatamaansa paluutaan, alus seilasi Kanarialla. M/s Wasa Express on rakennettu vuonna 1981. Vanhan aluksen on todettu olevan vain väliaikaisratkaisu Merenkurkun liikenteen turvaamiseksi. Laivaa jouduttiinkin remontoimaan heti ensi töikseen Suomeen saavuttuaan, mikä aiheutti Vaasan ja Uumajan kaupunkien kukkaroon muutamien miljoonien loven. Paineet toiminnan kannattavaksi saamiseksi ovat varustamossa suuret. Loppukeväästä 2013 yhtiössä vaihtui toimitusjohtaja. Uuden toimitusjohtajan, Jan Teirin, tehtävä on etsiä uutta liikenneratkaisua Merenkurkun liikenteeseen kaupunkien välille. Aika- Vaasan kaupunki, varustamo ja suomalaiset poliitikot ovat tehneet pitkäjänteistä vaikuttamistyötä EU:ssa ja muilla foorumeilla Merenkurkun liikenteen turvaamiseksi. Heinäkuussa kuultiin ilouutisia, kun EU ilmoitti myöntävänsä Merenkurkun liikenteen jatkohankkeelle EU-tukea 6,129 miljoonalla euroa. Tuki mahdollistaa korjausten tekemisen nykyiseen laivaan sekä uuden laivan suunnittelun, kertoi Wasalinen toimitusjohtaja Jan Teir Yle-uutisille 8.7.2013. Nykyinen Wasa Express on korvattava uudella laivalla viimeistään vuonna 2017–2018, jolloin se alkaa olla tiensä päässä. Edeltäjäänsä suurempi alus M/s Wasa Expressin matkustajakapasiteetti on lähes viisinkertainen edeltäjäänsä RG I:n verrattuna. Aluksen kyytiin mahtuu jopa 1 200 matkustajaa, mutta talvisesonkina rajana on pidetty 600 ja kesällä 800 matkustajaa. Merenkurkku on Vaasan ja Uumajan välillä kapeimmillaan, vain 80 kilometriä. Laivamatka kestää 3,5 - 4 tuntia, joten seudun asukkaille on aivan tavanomaista käydä ”naapurikaupungissa” ostoksilla sekä tapaamassa ystäviä ja sukulaisia. ”Uumaja on yliopistokaupunki ja siellä opiskelee myös paljon suomalaisia. Uumajan kunnan alueella asuu noin 120 000 asukasta, eli kyseessä on suuri markkinapoten tiaali”, kafeterian esimies Mika Räisänen toteaa. M/s Wasa Express on vain väli aikaisratkaisu. Merenkurkkuun on hankittava uudempi alus vuosiin 2017-2018 mennessä. Tax free-myynnin päättyminen alasajoi Merenkurkun laivaliikenteen Merenkurkun matkustajalaivaliikenteessä on nähty vuosikymmenten aikana useita käänteitä. Vielä 1990-luvun alussa Vaasasta seilasi Ruotsiin useita matkustaja-aluksia, joilla käytiin risteilyillä ja ostoksilla. Mutta sitten EU:sta saapui huonoja uutisia: EU:n valtiovarainministerit päättivät 30. kesäkuuta 1999, että veroton myynti päättyy EU:n alueella. Se tiesi loppua myös siis tax free-myynnille. Kiellon pelättiin ajavan Merenkurkun matkustajalaivaliikenteen alas - ja niin kävikin. Matkustajalaivaliikenne hiipui Vaasasta vähitellen ja tänä päivänä matkustajia kuljettaa seudulta Suomesta Ruotsiin enää vain yksi laiva, M/s Wasa Express. Merenkurkun laivaliikenteen turvaamista koskeva strategia Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2012 Merenkurkun laivaliikenteen turvaamista koskeva strategia. Sen yksi tärkeä tavoite on, että Vaasan ja Uumajan välinen laivaliikenne ja sen kehittäminen nähtäisiin osana eurooppalaista kokonaisuutta eli Eurooppa-tie 12 liikenneinfrastruktuuria. Eurooppa-tie 12 on osa nykyistä EU:n TEN-T -verkkoa, johon kuuluvat myös muun muassa Uumajan ja Vaasan lentokentät ja satamat. MIKA RÄISÄNEN 8 MS // 4 • 2013 2013 • 4 // MS 9 Varu stamo- uutisia Lauantai-illan hurmaa Vaasassa! Vaasalaiset käyvät Uumajassa ostoksilla. Räisäsen mukaan kaupungista löytyy esimerkiksi pieniä erikoisbutiikkeja sekä käsityöläistuotteita. Uumajaan järjestetään myös bussi matkoja. Uumajalaiset ovat löytäneet puolestaan Vaasan viihdekaupunkina. ”Lauantai-illan hurmaa Vaasassa! Viikonloppuristeilyt Uumajasta Vaasaan ovat meille vanha klassikkotuote”, Räisänen naurahtaa. M/s Wasa Express lähtee Uumajasta Vaasaan perjantaisin ja lauantaisin iltakuudelta. Vaasaan alus saapuu yhdeltätoista, jonka jälkeen ehtii piipahtaa Vaasan yöelämässä ja palata laivalle takaisin yöksi. PERNILLA HOLM Uutuutena A’ la Carte RAMI SALONEN M/s Wasa Expressin keittiössä risteilijöille ruokia valmistaa kesällä neljä kokkia ja yksi talousapulainen. Edeltäjäänsä suuremmasta laivasta löytyy kaksi buffetia, joista toinen sijaitsee keulassa ja toinen aluksen taka- osassa. Mikäli matkustajia on paljon, pidetään kummatkin paikat auki. ”Sen lisäksi meillä on laivalla nykyisin A´la Carte”, pääkokki Stefan Pada esittelee ruokailumahdollisuuksia. Entisen RG I:n henkilökunnasta kaikki vanhat työntekijät saivat mahdollisuuden jatkaa töitä Wasa Expressillä. Stefan kertoo olleensa RG I:llä sen liikkellelähdöstä alkaen ja jatkaa töitä nyt uudella aluksella. Vanhojen työntekijöiden lisäksi Wasa Expressiin rekrytoitiin myös uutta henkilökuntaa. Pernilla Holm työskenteli aiemmin Ruotsin lipun alla M/s Silja Symphonylla. Wasa Expressillä hän aloitti vakituisessa talousapulaisen toimessa tammikuussa liikennöinnin alkaessa. ”Työmatkani lyheni huomattavasti, mikä on mukava asia”, Vaasassa asuva Holm tuumii. huoneessa. Hän valmistui vuonna 2007 ”Rauman merikoulusta” ja työskenteli ennen Wasa Expressiä jäänmurtajilla. ”Olen siitä iloinen, että sain täältä vakituisen työpaikan eikä tarvitse hakea tai odotella enää jatkuvasti uusia töitä.” M/s Wasa Expressillä työskentelee kaksi vakituista laivasähkömiestä, jotka vuorottelevat. Sen lisäksi on palkattu yksi extra, Eetu Parkkinen. Vanhasta paatista eivät työt tekemällä lopu. ”Minulla oli vakituinen työpaikka Neste Shippingin M/t Stena Arcticassa, mutta lähdin sieltä viime keväänä kun tilanne näytti niin huonolta.” Uumaja - Euroopan kulttuuri pääkaupunki 2014 www.umea2014.se Uumaja on valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2014. Uumajan perusti valloittajakuningas Kustaa II Aadolf vuonna 1622. Kaupunki sijaitsee kauniin Uumajajoen suulla, joka alkaa Norjan rajalta ja jatkaa kulkuaan läpi koko Ruotsin Pohjanlahteen. Uumajassa viehättävät putiikit, ravintolat, kahvilat, yöelämä ja kulttuuritapahtumat ovat saatavilla vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. ”Uusi alus on tilavampi ja huomattavasti siistimpi kuin edeltäjänsä”, lahtelainen matruusi Jouni Hämeenoja vertailee aluksia maalatessaan uusia lastimerkkejä Wasa Expressin laitaan. Raumalainen puolimatruusi Juuso Marjamäki aukoo liinat sutjakasti. Kansimiehen töissä ranteista on löydyttävä ruista! M/s Wasa Expressin kannella työskentelee kolme matruusia, kaksi puolimatruusia ja pursimies. Kaikki vanhat täkkärit saivat jatkaa uudella aluksella. Kansiporukka tekee kahden viikon törniä. Merenkulun myllerrykset Wasa Expressillä vastaan kävelee meren kulkijoita, jotka ovat olleet töissä muissakin varustamoissa. Yksi heistä on hyttiemäntä Virpi Mars. ”Wasa Expressin hyttiosastolla on 62 hyttiä + 2 invahyttiä, joista vastaan. Välillä hytit ovat olleet melkein täyteen buukattuja, eli matkustajia riittää kyllä.” Rami Salonen on puolestaan laivasähkömies ja kävelee vastaan aluksen kone 10 MS // 4 • 2013 Kuva shutterstock 2013 • 4 // MS EETU PARKKINEN 11 JÄSE Ne dut Hyödynnä jäsenetusi! Merimies-Unionin mökit ovat vuokrattavissa jäsenten käyttöön ympäri vuoden. Meriluoto, Vaasa JAN-ERIK BERLIN Merimies-Unionilla on 12 mökkiä, joita jäsenet voivat vuokrata käyttöönsä. Kaikki mökit ovat talviasuttavia (paitsi Kerimäen pikkumökki), joiden varustetaso on laadukas, joten mökkejä kannattaa hyödyntää ympäri vuoden. Mökit sijaitsevat upeilla paikoilla luonnonhelmassa ja tarjoavat mitä parhaimmat puitteet virkistäymiselle. Union kaikki mökit sijaitsevat veden läheisyydessä, paitsi Lapin mökki Merilevi. Mökkien varaaminen Voit varata mökin käyttöösi soittamalla arkisin Unionin toimistoon, puh. (09) 615 20 260. Voit tiedustella Unionista mökkien vapaana olevia vuokra-aikoja ja kysyä myös muita mökkeihin liittyviä asioita. Mökkien varustus Vaasan Raippaluodossa sijaitseva Meriluodon mökki sijaitsee ainutlaatuisessa Merenkulun saaristossa, joka liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006. Meriluodon mökki on kooltaan 114 neliötä. Mökissä on 4 vuodepaikkaa ja lisävuodemahdollisuus kahdeksalle, kaksi makuuhuonetta, olohuone ja keittiö. Mökin kunnosta pitää huolta Vaasassa kotipaikkaansa pitävä Länsi-Suomen osasto (008). Osasto järjestää mökillä talkoita keväisin ja syksyisin. Talkoista huolimatta työt hoidetaan kevyellä mielellä – ja urakan päätteeksi virkistäytydään, kuinkas muuten! Länsi-Suomen osaston puheenjohtaja Kari Nurmirinnan lisäksi Meriluodon mökkiä hoitelee Merimies-Unionin valtuuston jäsen Jan-Erik Berlin, joka asuu mökin lähellä ja käy tarkistamassa säännöllisesti sen Kaikissa mökeissä on mökkeilyyn tarvittavat perustarvikkeet. Ota mukaasi omat lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet ja muut saniteetti- ja henkilökohtaiset tarvikkeet. kunnon sekä suorittaa siellä tarvittavia kunnossapitotoimia. Vaatimaton mies ei ota työstään korvausta, eli Jannea saa kiittää ja kumartaa siitä, että mökillä on aina paikat kunnossa. Tällä kertaa hän oli ”vain leikkaamassa ruohot ja äyskäröimässä soutu veneen tyhjäksi”. ”Olen tottunut käskyttämiseen, kun kotona on neljä naista sormi pystyssä.” Tällä kertaa ohjeistamassa vieressä Länsi-Suomen osaston puheenjohtaja Kari Nurmirinta. Merimies-Unionin mökit sijaitsevat karttaan merkityillä paikkakunnilla: Levi Tutustu tarkemmin Merimies-Unionin mökkeihin: www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut > Unionin mökit Länsi-Suomen osasto (008) Mökkitalkoot Raippaluodossa Aika: maanantai 30.9.2013 klo 6.00 alkaen Paikka: Meriluodon mökki Ruokailujärjestelyiden vuoksi ilmoita tulostasi viimeistään 27.9. Kari 0400 418 511 tai kari.nurmirinta@smu.fi Tervetuloa auttamaan! Hallitus Upea paikka ja tulemme varmasti toistekin! Vaasa Vaasalaiset Eero ja Tiina Salminen olivat ensimmäistä kertaa Meriluodon mökillä. Kerimäki Kustavi EERO JA TIINA SALMINEN 12 MS // 4 • 2013 Espoo Pyhtää 2013 • 4 // MS 13 Hyvästi ”Posse”, Arctica ja Palva! Tapahtumat pähkinänkuoressa Nokia-kaupan seuraus: Kolmannes SUOMALAISESTA tankkilaivaosaamisesta katosi Neste Oil on nyt Suomen suurin yritys Microsoft teki yrityskaupat Nokiasta 3. syyskuuta. Sen seurauksena Suomen suurin yritys on nyt Neste Oil. Neste Oilin liikevaihto viime vuonna (2012) oli 17,9 miljardia euroa. Nokiaan jäävien toimintojen liikevaihto oli viime vuonna 15,3 miljardia euroa, Nokia tiedotti 3.9.2013. Teksti Saana lamminsivu Kuvat shutterstock grafiikan Alkuperäisidea ilkka nieminen / demokraatti Valtio toimii 50,1 prosentin osuudella enemmistöomistajana Neste Oil-konsernissa. Neste Shipping on Neste Oilin tytäryhtiö. Keväällä 2013 Neste Shipping ilmoitti ulosliputtavansa kolme ruotsalaisen Stena- konsernin kanssa omistamaansa tankkeria: M/T Stena Arctican, M/t Stena Poseidonin ja M/t Palvan. Yhtiössä käynnistyivät yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena kaikkien kolmen tankkerin miehistöt, yhteensä 124 henkeä, saivat lopputilin. Elokuun lopulla ulosliputettiin M/t Stena Poseidon (27.8.2013) ja M/t Stena Arctica (28.8.2013). Palva-tankkeri ulosliputettiin 10. syyskuuta Puerto Ricossa. Jatkossa alukset seilaavat Britannian lipun alla ja niissä työskentelee ulkomaalaismiehistöt. Alusten miehittäjä on Stena-konsernin tytäryhtiö Northern Marine Management. Neste Oil on Nokia-kaupan myötä Suomen suurin yritys lähes 18 miljardin euron liikevaihdollaan. Suomalaisia työntekijöitään yhtiö kiitti heti kättelyssä irtisanomisilla ja palkkasi heidän tilalleen halvempaa ulkomaalaista työvoimaa. S uomen lippu laskettiin alas Neste Shipping-varustamon kolmessa tankkerissa: M/t Stena Arcticassa, M/t Stena Poseidonissa ja Palvassa, ja tilalle vaihdettiin brittilippu. Valtionyhtiö Neste Shipping laittoi 124 suomalaista merimiestä kilometritehtaalle elo-syyskuun aikana ja palkkasi heidän tilalleen halvempia työntekijöitä ulkomailta. ”Meidät ulkoistettiin ja vaihdettiin halvempaan ulkomaalaiseen työvoimaan. Siitä tässä kuviossa on ainostaan kysymys”, tankkilaiva M/t Stena Poseidonin laivasähkömies-yt Joonas Heinonen totesi aluksensa lipunvaihtopäivänä 27.8.2013. Stena Poseidon oli ensimmäinen ulos liputettava laiva. Samalla viikolla lippui vaihtui M/t Stena Arcticassa. Tankkilaiva Palvan lippu vaihtui Puerto Ricossa 10. syyskuuta, 14 MS // 4 • 2013 jonne suuntautui aluksen aluksen viimeinen matka Suomen lipun alla. 124 suomalaista merimiestä jäivät työttömiksi ja heidät korvattiin ulkomaalaisilla työntekijöillä. Uloliputus sumuverhon peitossa Valtio-omisteisen Neste Oil-konsernin tytär yhtiö Neste Shipping pyrki toteuttamaan kolmen tankkilaivansa ulosliputuksen hiljaa sumu verhon peitossa. Merimies-Unionin pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja erityistyösuojeluvaltuutettu lähetettiin jokainen merille - yllätys, yllätys - elo-syyskuun vaihteeksi, jotta he olisivat mahdollisimman kaukana kotimaasta ulosliputuksen tapah tuessa. Varustamo pyrki siis ennaltaehkäisemään työntekijöiden mahdollista mielen ilmausta, jos sellainen olisi ollut tiedossa. ”Poissa silmistä, poissa mielestä.” Pääluottamusmies Olli Kauranen oli Stena Poseidonin uloslipuspäivänä (27.8.2013) laivatyössä M/t Masteralla Puolassa. Lähettämällä työntekijöiden edustajat merille yh tiön tarkoituksena oli heikentää edunvalvojien vaikutusmahdollisuuksia miehistön parissa, Kauranen lähetti suruvalittelun Itämeren eteläpäästä. ”Siltähän tämä valitettavasti näyttää. Ei täällä laivassa merellä toimi puhelin, eivätkä mitkään muut yhteydet. Sähköposti esimerkiksi on aivan jökissä. Minun käteni ovat täysin sidotut”, Kauranen manasi tilannetta. Varustamossa kova kontrolli Yt-neuvotteluiden käynnistyttyä keväällä 2013 pörssiyhtiö Neste Shipping pyrki kontrolloimaan kaikin mahdollisimman keinoin muun muassa pääluottamusmiehen työtä. Selvää on, että pörssiyhtiössä on runsaasti asioita, joista ei voi julkisesti puhua ja näin on toimittukin. Otteet suomalaisessa yritysmaailmassa ovat nykypäivänä kovat. Muistakin varustamoista on kuulunut kautta rantain ohjeistuksia, että ”mitään ei saa kertoa tai kommentoida” ilman yritysjohdon lupaa.” Tuskinpa kukaan työntekijä tahallaan tärveleekään omaa pesäänsä. Suomalainen nuolee haavojaan hiljaa omassa rauhassaan kenellekään kertomatta. Sitten kun tuskat ovat liian kovat, on kuitenkin pakko huutaa. Pienen työntekijän ääni hukkuu helposti meren kuohuihin. Yritysten juristi- ja tiedotusarmeijoiden työ on vahtia tiukkaan firmojen julkisuuskuvaa. Sitä yritykset eivät voi kuitenkaan estää, että työntekijät eivät saisi ilmaista omia mielipiteitään ja tunte- muksiaan tilanteissa, joissa esimerkiksi oma työpaikka lähtee pois alta. Sananvapauslain 12 pykälässä todetaan, että ”Jokaisella on sananvapaus. Sanan vapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.” Merimies-lehti on jatkossakin siellä, missä merimiehet ovat Merimies-lehti on Merimies-Unionin jäsenten lehti. Emme ala kumartelemaan työnantajia, vaan olemme jatkossakin siellä missä merimiehet ovat. Lehdessä kuuluu merimiesten ääni. Sitä varten olemme olemassa ja kamppailemassa. Anna siis äänesi kuulua! ”Anna sen soida!” 2013 • 4 // MS 15 Neste Shippingin ulosliputukset herättivät kiivaan keskustelun mediassa: Neste Shipping-varustamon ulosliputusuutinen herätti runsaan kirjoitus- ja keskustelutulvan mediassa. Valtio-omisteisen yhtiön toiminta sai tuomion monelta taholta ja tilanteen puinti jatkunee syksyn aikana varmasti myös muun muassa eduskunnassa. Teksti Saana lamminsivu Kuvat shutterstock ”Kohta tässä maassa ei ole töitä kuin eduskunnassa!” Yle 28.8.2013: Neste Shippingin pääluottamusmies Olli Kauranen: Myös Merimies-Unionin Neste Shippingin pääluottamusmies Olli Kauranen antoi palaa ulosliputusuutisen saavuttua. Kauranen lähetti kehitysministeri Heidi Hautalalle terveisiä Ylen kautta 28.8. ”Merimies-Unionin pääluottamusmies Olli Kauranen pelkää, että työpaikkojen valuminen ulos Suomesta jatkuu. – Kohta tässä maassa ei ole töitä kuin eduskunnassa, jos tällä menolla jatketaan. Suomalainen työ myydään nyt pilkkahintaan halvimman tarjouksen jättävälle. Muistaako Hautala, että minkä maan omistajaohjauksesta hän oikein vastaa? Minä voin muistuttaa. Vastaus on Suomen”, Kauranen toteaa.” Kehitysministeri Heidi Hautalan toimiin kantaa otti myös sanomalehti Demokraatti. Siinä epäiltiin Hautalan rooli tehtäviensä hoitamisessa. ”Työt vähenevät Nesteen suomalaisilta merimiehiltä” Sanomalehti Länsi-Suomi 27.8.2013: Sanomalehti Länsi-Suomi uutisoi ulosliputuksista ensimmäisten joukossa. ”Henkilökunnan silmissä tämä on todella surullinen teko, etenkin kun yhtiö tekee voitollista tulosta. Edes Heidi Hautala ei korviaan lotkauta, vaikka työpaikkoja katoaa valtion omistamasta yhtiöstä, Neste Shippingin varapääluottamusmies Turo Ihalainen arvostelee valtion omistajaohjauksesta vastaavaa vihreiden ministeriä”, Länsi-Suomi uutisoi 27.8.2013. Kehitysministeri Heidi Hautala sai mediassa runsaasti kritiikkiä osakseen ulosliputusuutisen saavuttua. Hautala istui Neste Oilin hallintoneuvostossa vuodesta 2007 vuoteen 2011 ennen nykyistä ministerin virkaansa. Kehitysministeri on esittänyt kuluneen vuoden aikana useiden valtio-omisteisten yhtiöiden, kuten Finnairin ja Altian, myyntiä ulkomaille ja nyt vuorossa oli Neste Shippingin tankkerien ulosliputus. Kehitysministeri Hautala joutuikin perustelemaan mediassa Neste Shippingin ulosliputuksia: ”Neste Shippingin ulosliputuksille kritiikkiä - ministeri vastaa” Yle 28.8.2013: ”Ulosliputuksia ovat kritisoineet ainakin Suomen Merimies-Unioni, elinkeinoministerinä aiemmin toiminut keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen ja myös SDP:n kansanedustaja Jukka Kärnä.” ”Kärnän mukaan Neste Shippingin toiminta on tuomittavaa etenkin siitä syystä, että kyseessä on valtionyhtiö. Myös Suomen Merimies-Unioni toteaa, että Neste Shippingin päätös ulosliputuksista on ”kaikkea muuta kuin isänmaallista näinä vaikeina työttömyysaikoina”. ”Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) vastaa Kärnän kritiikkiin sanomalla, että hänen yh tiöstä saamiensa tietojen mukaan Neste Shippingin toiminta on jo vuosia ollut kannattamatonta.” 16 MS // 4 • 2013 ”Mukavuusliputus on sama kuin nostaisi merirosvolipun salkoon!” Kansanedustaja Jukka Kärnä: Kansanedustaja Jukka Kärnä (sdp.) on pitänyt julkisuudessa melua Neste Shippingin ulosliputuksista jo viime keväästä lähtien. Kärnä kritisoi Neste Shippingin ulosliputusaiheita seuraavasti omilla kotisivuillaan (www.jukkakarna.fi): ”Valtionyhtiö Neste Shipping on ulosliputtamassa kolme yhdestätoista aluksestaan, ja palkkaamassa tilalle halpatyövoimaa mahdollisesti Filippiineiltä. Nämä kolme alusta on lisäksi kukin rekisteröity erilliselle hallintayhtiölle Bermudaan. Näin vältetään vastuuta eikä verojakaan tarvitse maksaa”, Kärnä kirjoittaa. ”Päätetyt toimenpiteet johtuvat Neste Shippingin mukaan tarpeesta parantaa kannattavuutta ja turvata toiminnan jatkuvuus. Neste Shippingin omistaa kokonaisuudessaan Neste Oil, jonka toimitusjohtaja Matti Lievonen taas oli varsin tyytyväinen ainakin emoyhtiön tilanteeseen. Vuoden 2013 tammi-maaliskuussa yhtiön liikevoitto oli 135 miljoonaa euroa eli tuplasti parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Se siitä selityksestä sitten”, Kärnä kritisoi ja jatkaa: ”Mukavuusliputus on sama kuin nostaisi merirosvolipun salkoon. Alukset ja reitit ovat samoja, mutta miehistöiltä ryöstetään; suomalaisilta menee työpaikat ja filippiiniläisiä käytetään härskisti hyväksi.” ”Ilmapuntari: Lisääntyvää pilvisyyttä” Demokraatti 30.3.2013: ”Ay-liikkeen piirissä on herännyt epäilys, että kehitysministerin ja omistajaohjauksesta vastaavan ministerin tehtäviä ei pitäisi sälyttää saman henkilön rooteliin. Asiat saattavat sekottua keskenään. Tällainen mahdollisuus tuli esiin valtionyhtiö Neste Shippingin tankkerien ulosliputusasiassa. - Ministeri on voinut luulla olevansa Bangladeshin omistajaohjauksesta vastaava ministeri, Hakaniemessä epäillään.” ”Merimies uhkaa kadota. Suomalainen merimies on palkkakilpailussa uhanalainen laji” Helsingin Sanomat 2.9.2013 Helsingin Sanomat uutisoi 2. syyskuuta Neste Shippingin kolmen tankkerin ulosliputuksista. Toimittaja Jyri Hänninen kysyy artikkelissaan, onko Neste Shippingin toimet ”epäisänmaallista merirosvousta vai liiketalouden sanelema pakko?” Jutussa on käyty seikkaperäisesti lävitse kolikon kummatkin puolet. Lopputulema työntekijän ja suomalaisen merimiehen kannalta on kuitenkin selkeä. ”Ulkomailla merimiehet tekevät pätkätöitä, ja suomalaiset merimiehet eivät pärjää kansainvälisessä hintakilpailussa”, toimittaja Jyri Hänninen kirjoittaa. Artikkelissa tuodaan ilmi, että myös Neste Shipping pyrkii ulosliputuksilla säästämään merimiesten palkoissa. Ulkomaalaisille merimiehille maksetaan vähemmän, mutta suurin säästö syntyy työajan jaksottamisesta. Suomessa on vuorottelu käytössä, toisin kuin ulkomailla, joissa tehdään merillä pätkätöitä yksi törni kerrallaan. Toimittaja Jyri Hänninen tuo artikkelissaan esiin myös huolen kansainvälisen merenkulkubisneksen luonteesta: ”Kansainvälisesti varustamoalalla on monia sairaita piirteitä. Halpatyövoiman käyttö ja työehtojen polkeminen ovat yleisiä ilmiöitä, ja varustamot ovat mestareita välttelemään veroja”, hän kirjoittaa. Helsingin Sanomien artikkeli julkaistiin 2.9.2013 lehdessä ja Helsingin Sanomien kotisivuilla: www.hs.fi > talous > Merimies uhkaa kadota 2013 • 4 // MS 17 Varu stamo- Väitetään, että pörssiyhtiön toimintaan ja yritysmyynteihin ei voi puuttua, mutta kyllä voi, jos omistajana on valtio 50,1 prosentin osuudellaan. Omistaja ovat siis suomalaiset veronmaksajat. Moraali on kateissa: monia valtio-omisteisia yrityksiä myydään tai ulkoistetaan ulkomaille. Verot Suomeen jäävät maksamatta, samoin voitot. Keskustelu mediassa ja eduskunnassa jatkuu – ja syystäkin M/s Kumpula: Kuinka paljon syntyy todellisuudessa säästöjä kolmen aluksen ulosliputuksen myötä: onko suomalainen merimies halvempi kuin ulkomaalainen merimies. Samana päivänä, 3. syyskuuta, kun Microsoft ilmoitti tehneensä kaupat Nokiasta, Suomen suurimman yrityksen mantteli siirtyi Neste Oilille. Yrityksen liikevaihto on lähes 18 miljardia. Mutta mikä on suomalaisen työntekijän kiitos hyvästä tuloksesta: lopputuli kouraan. uutisia Kolmas kerta kotimaassa ESL Shippingin kuivarahtialus M/s Kumpula on seilannut maailman merillä reilun vuoden päivät. Kotimaahan, Porin Tahkoluotoon, se saapui toukokuussa. Teksti ja kuvat Saana lamminsivu Neste Oil perustettiin turvaamaan Suomen huoltovarmuus. Onko se taattu nyt, kun kolme alusta uloslipitettiin Britteihin ja ulkomaalaismiehistöt kuljettavat öljyä Suomen karikkoisilla rantavesillä. Suomen lipun alla enää vain kahdeksan omaa alusta. Kuinka pitkään kehitysministeri Heidi Hautalan annetaan jatkaa tehtävässään? Hautalaa on kritisoitu kaksoisroolista muun muassa istuttuaan aiemmin Neste Oilin hallintoneuvostossa, nyt ministerinä. M Varustamoille myönnetty ympäristöinvestointitukea Liikenne- ja viestintäministeriön uutinen 5.9.2013 Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt kuudelle varustamolle ja näiden 22 alukselle valtionavustusta ympäristönsuojelua parantaviin jälki- investointeihin. Avustukset on tarkoitettu aluksiin jälkikäteen asennettavien laitteiden, esim. rikkipesureiden, investointikustannusten tukemiseen. Tukea saavat Bore Oy Ab, ESL Shipping, Finnlines Oy, Godby Shipping, Neste Shipping ja Tallink Silja. Investoinnit on toteutettava vuosien 2013 ja 2014 aikana. Vuoden 2013 talousarviossa myönnettiin 30 milj. euron valtuus nykyisin käytössä oleviin aluksiin tehtävien ympäristönsuojelua parantavien jälkiasennettavien laitteiden investointikustannusten tukemiseen. 18 MS // 4 • 2013 Myös Neste Shipping sai tukea, vaikka ulosliputti suomalaistonnistoaan / s Kumpula on viimeisin ESL Shipping-varustamon Aasian telakoilta valmistuneista kuiva rahtialuksista. Kumpula kastet tiin Vietnamissa 2012 toukokuussa, minkä jälkeen se on seilannut usean valtameren halki. ”Olemme pyörineet Intiassa, Brasiliassa, Singaporessa ja Japanissa”, yliperämies Pasi Koivula kertoo. Kumpulan kantavuus on 56 000 dwt ja se on varustamon uudisrakennuksista suurin. Aluksessa on viisi ruumaa. ”Esimerkiksi Brasiliasta ajoimme Japaniin neljä ruumallista soijapapuja ja yhden ruumallisen maissia.” Koivula kertoo aluksen vierailleen Japanissa useammissa eri satamissa. ”Ajoimme Honshun saarella esimerkiksi Osakaan ja Chibaan, joka sijaitsee Tokion lähellä.” Japanista matka jatkui edelleen Vancouveriin Kanadaan. Tyynellämerellä myrskysi. ”Kovassa merenkäynnissä aina sattuu ja tapahtuu”, Koivula iskee silmää. Vancouveriin saavuttiin kuten pitikin. Sieltä Kumpulan kyytiin lastattiin ”potaskaa”, eli kaliumkarbonaattia, joka rahdattiin Brasiliaan. Legi kesti kuukauden ajella. ”Ensin pudoteltiin alas pitkin Yhdysvaltain länsirannikkoa. Panaman kanavasta ei kuljettu, koska vastaan tuli syväys ja kanavasta ajo on kallista.” Niinpä Kumpula körötteli edelleen Chilen Tulimaahan. ”Emme ajaneet Kap Horniin saakka, vaan oikaisimme Tyyneltämereltä Atlantille Magellansalmen kautta.” Kap Horn onkin syytä kiertää, jos mahdollista. Kova tuuli, korkeat aallot ja myrskyt ovat vaatineet aikojen saatossa useita aluksia ja merenkulkijoita uumeniinsa. Kepein mielin Chilen eteläisintä kärkeä ei seilata vielä tänäkään päivänä, jos huono sää yllättää. Sijaisuudet puhuttavat Kotimaahan Kumpula saapui ensimmäistä kertaa toukokuussa. Alus toi kivihiiltä Porin Tahkoluotoon Venäjän Ust-Lugasta. ”Tämä on kolmas kerta, kun olemme Suomessa”, pursimies Janne Hämäläinen kertoo. 2013 • 4 // MS 19 M/s Kumpula on ESL Shipping-varustamon suurin kuivarahtialus (56 000 dwt). Alus valmistui vuonna 2012 Vietnamin telakalta ja seilaa pitkin maailman valtameriä. Varustamon uudet, Suomen lipun alle saapuneet alukset ilahduttavat mieltä, mutta suotavaa olisi että taloustilanne kohenisi ja rahteja riittäisi kaikille laivoille. ”Varustamossa ovat säästöt päällä ja ne näkyvät tietysti jokapäiväisessä työssä.” Hämäläinen toimii Kumpulalla sijaisena, vaikka hän on työskennellyt varustamossa jo toistakymmentä vuotta. ”Firmassa on paljon sijaisia etenkin kansipuolella”, hän toteaa. Varustamoissa vakinaistamatta jättämisiä perustellaan usein erinäisillä ”sijaisten-sijaisten tuurauksilla”. Monesti asioita pöyhäistäessä on käynyt kuitenkin ilmi, että perusteet vakinaistamatta jättämiselle ovat puuttuneet. Se on jollakin tapaa merkillistä, koska samaan aikaan olemme saaneet kuulla varustamoiden valitusvirttä työvoima pulasta. 20 MS // 4 • 2013 Taloustilanne huolestuttaa: kun vain olisi jobia Kuivarahtialus Kumpulassa on 16 hengen miehistö ja kaksi harjoittelijaa. Miehistöstä kymmenen on kotoisin EU:n ulkopuolelta Filippiineiltä ja kuusi henkeä Suomesta. Suhdanteet kotimaisessa merenkulussa ovat muuttuneet nopeasti laskusuhdanteen myötä: kun vielä jokin aika sitten työvoiman saatavuudessa esiintyi ongelmia, nyt sitä on yllin kyllin tarjolla. Useissa suomalaisissa varustamoissa on käyty puolen vuoden aikana yt-neuvotteluita ja kotimaisia merenkulkijoita istuu kortistossa. Tahkoluodon satamassa kaikkien kansallisuuksien toive on, että töitä olisi jatkossakin tarjolla. Suomalaiset toivovat, että ensisijaisesti töitä tarjottaisiin oman maan työttömänä oleville merimiehille. Filippiineiltä kotoisin olevat ovat puolestaan huolestuneita omien töidensä jatkosta, koska Euroopan taloustilanne on heikko. Vaarana ovat myös kiinalaiset, jotka ovat vieneet saarivaltion asukkaiden merenkulkujobeja heikommalla koulutustasolla ja ovat työvoimakustannuksiltaan halvempia. Kumpulan miehitys on liian pieni Kumpulan miehitys on miehistön mielestä riittämätön. Aluksella pelätään, että ongelmissa voidaan olla, jos tiedossa olisi paljon suuria ruumajobeja. Esimerkiksi soijalastin putsaus hiililastia varten voi venähtää, koska töitä tehdään eri tahtiin. Työtehoon varmasti vaikuttaa myös se, että toisten törnit ovat viikkoja ja toisten kuukausia. ”Kannelle tarvittaisiin ehdottomasti yksi tehokas mies lisää, jotta työt sujuvat rivakasti ja nopeasti”, joku kansimiehistöön kuulumaton toteaa tilanteesta. Vasemmalla: pursimies Janne Hämäläinen. Keskellä: Vahtiperämiesharjoittelija Valtteri Kuusinen. Oikealla: Puolimatruusi Ruph A. Capatoy on ensimmäistä kertaa töissä Pohjoisilla vesillä ja Euroopassa. Sitä ennen hän seilasi Karibialla Panaman lipun alla. Merillä hän on ollut kahdeksan vuotta. Alla: Fitter / machinist Jeremias O. Epondulan on seilannut 18 vuotta. ESL Shippingin aluksista hän on työskennellyt aiemmin M/s Arkadiassa. Pohjoismaista hän on seilannut myös Norjan lipun alla viisi vuotta. Suomalaisessa työkulttuurissa hän pitää siitä, että töitä saa tehdä itsenäisesti ja työntekijään luotetaan. Suomalaiset ovat hänen mielestään hyvin koulutettuja, eivätkä yhtä auktoriteettiuskoisia kuin filippiiniläiset. Tullessaan töihin Suomen lipun alle filippiiniläisille annettiin kulttuurikoulutusta. Myös suomalaisille voisi tarjota vastaavaa koulutusta. Palkkatasa-arvo on asia, jonka Jeremias toivoo jonain päivänä toteutuvan. Myös filippiiniläisille Merimies-Unionin jäsenille voisi julkaista enemmän juttuja englanniksi lehdessä. 2013 • 4 // MS 21 Työllisyys- ja Kuljetusliitot uudistivat kasvusopimus Kaveria ei jätetä –sopimuksen SAK ja muut työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät 30. elokuuta 2013 neuvottelutulokseen keskitetystä työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Ajatuksia kulttuurieroista: Yes Sir ja juro kohtaavat Kumpulan miehistö puhuu avoimesti kahden kulttuurin yhteen sovittamisesta työelämässä: suomalaisen ja filippiiniläisen. Se on osoitus hyvästä yhteishengestä, sillä jos kukaan ei uskaltaisi kommentoida mitään voisi todeta, että mistä ei voi puhua on vaiettava. Suomalaisten merimiesten mielestä työt ovat sujuneet yleisesti ottaen aluksella hyvin. Kumpulan työkieli on englanti, joten kun sitä puhutaan on parempi käyttää lyhyitä ja selkeitä lauseita, niin asiat ymmärretään oikein puolin ja toisin sekä työt hoituvat. Suomalaisessa kulttuurissa töihin ryhdytään oma-aloitteisemmin, kun sen sijaan filippiiniläisessä kulttuurissa toimitaan enemmän ohjeiden pohjalta. Suomalaisten mielestä on haastavaa, kun asioista on erikseen sanottava, niin sen jälkeen alkaa, ”yes sir”, tapahtua. ”Filippiiniläiset ovat ahkeria ja tunnollisia, mikä on ollut positiivinen yllätys”, eräs suomalainen tuumaa. Minkälaisia ovat puolestaan suomalaiset filippiiniläisten mielestä? Suomalaisia pidetään osaavina ja hyvin koulutettuina. ”He osaavat työskentelevät itsenäisesti.” Suomalaisessa työkulttuurissa ei myöskään katsota perään yhtä lailla kuin muissa kulttuureissa, eli työntekijään luotetaan ja annetaan vastuuta. Autoritaarisempaan työkulttuuriin tottuneella kestää hetken oppia työtapa, jossa asiat pitää ”hokata” erikseen mainitsematta. Suomalaiset ovat siis enemmän yksinpuurtajia kuin ryhmätyö ihmisiä. Työt hoidetaan yhdessä – mutta yksin – siten, että kanssamieheen on vähintään kahden metrin kepin mittainen etäisyys - vähintäänkin. Entä miten tunnistaa ja tulkita suomalaisten ajatuksia ja mielialoja, kun paljon ei ääneen puhuta. Suomalaisen kasvot ovat aina yhtä vakaat, kohtasipa hän ilon tai surun. Miten tulkita suomalaisen murahdus? Palkatonta työharjoittelua Miehistön lisäksi Kumpulassa on kaksi harjoittelijaa. Toinen heistä on vahtiperämiesharjoittelija Valtteri Kuusinen, 17, Rauman merikoulusta. ”Meillä oli viime vuonna koulun harjoittelumyllyssä 80 opiskelijaa jonossa, jotka odottivat harjoittelupaikkaa joltakin alukselta.” Pitkää jonoa on saatu nyt setvittyä ja Valtteri on tyytyväinen harjoittelupaikastaan. Kumpula on nyt neljäs alus, jolla hän on harjoittelussa. Valtteri työskentelee Kumpulalla kaksi kuukautta harjoittelijana palkatta. Hän on siis käytännössä ilmaista työvoimaa varustamolle. Koulu maksaa opiskelijoista varustamoille määrätyn vakiosumman, jotta he saavat harjoittelupaikan. Harjoittelupaikkoja tarvitaan, mutta käytetäänkö harjoittelijoita aluksilla ilmaisina käsipareina. Hieman silta vaikuttaa. Joissakin varustamoissa puolestaan opiskelijoita on otettu esimerkiksi puolikkaan jobeihin, ja he ovat saaneet ajalta palkkaa sekä kerryttäneet harjoittelua. Työllisyys- ja kasvusopimuksen tavoitteena on talouden tervehdyttäminen ja työllisyyden lisääminen sekä palkansaajien tukeminen tasapuolisesti. Sopimuksen kesto on noin kolme vuotta, ja ensimmäinen jakso on noin kaksivuotinen. Ensimmäinen yleiskorotus on 20 euroa kuukaudessa tai vastaava tuntipalkan korotus. Toinen, vuoden kuluttua ensimmäisestä korotuksesta maksettava yleiskorotus on 0,4 prosenttia. Lisäksi työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksesta syksyyn 2014 mennessä sekä selvittävät kirkon kanssa, voidaanko loppiainen ja helatorstai siirtää lauantaille. Työttömille helpotuksia Sopimuksen mukaan työttömille on luvassa helpotuksia ensi vuoden alusta. Työtön voi jatkossa tienata 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Lisäksi toimeentulo työttömyyden alussa paranee, kun työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhenee seitsemästä viiteen päivään. SAK:n kuljetusaloja edustavat ammattiliitot ovat työllisyys- ja kasvusopimusta silmälläpitäen uudistaneet keskinäisen yhteistyösopimuksensa. Liitot tulevat toimimaan siten, että ne takaavat toisilleen aidon mahdollisuuden työehtosopimusten solmimiseen työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta. Yhteistyösopimuksen mukaan liitot tukevat toisiaan tilanteissa, joissa nykyisiä työehtoja pyritään työantajan toimesta heikentämään. Sopimuksessa ovat mukana: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Ilmailualan Unioni IAU ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry Rautatievirkamiesliitto ry Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry Suomen Merimies-Unioni SMU ry Veturimiesten liitto ry Sopimuksen edellytyksenä kattavuus Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään kahdeksan viikon kuluessa 25. lokakuuta 2013 mennessä. Keskusjärjestöt arvioivat 25. lokakuuta sopimuksen kattavuuden. Jos riittävän moni ammattiliitto on tuolloin neuvottelut työehtosopimuksensa työ- ja kasvusopimuksen pohjalta, toteutuvat myös maan hallituksen tukitoimet. ESL Shippingin Suomen lipun alle saapuneet uudisrakennukset: 2011 M/s Alppila 2012 M/s Arkadia M/s Kumpula Työllisyys- ja kasvusopimuksen tavoitteena on talouden tervehdyttäminen ja työllisyyden lisääminen sekä palkansaajien tukeminen tasapuolisesti. Magalhãesinsalmi Löytöretkeilijä Fernão de Magalhães mukaan nimetyn salmen Atlantilta Tyynellemerelle vuonna 1520 etsiessään läntistä meritietä Maustesaarille. 22 MS // 4 • 2013 2013 • 4 // MS 23 Jobissa Lossikuski Markus Wasström, Barösundin lossi, Inkoo Lossi porskuttaa eteenpäin linnunpesä ohjaamon räystään alla Barösundin lossia ajavan Markus Wasströmin piti käväistä työpaikallaan alun perin kolme kuukautta, mutta hän jäi viihtyäkseen ja nyt töitä on takana jo 10 vuotta. Ammatissa parasta ovat itsenäisyys ja vapaus. T MARKUS WASSTRÖM ässä nukun yöni”, lossinkuljettaja Markus Wasström esittelee kapeaa sohvaa ylhäällä lossiohjaamossa. Punkan laidasta aukeaa lippa, jonka saa vedettyä auki ja ”sänkyä” voi levittää. Peti on silti kapea. Wasström naurahtaa, että toisinaan meinaa mennä mies yli laidan. ”Lossilla ei ole yöllä aikataulua, mutta päivystämme täällä ylhäällä koko yön. On meillä tuolla alhaalla rannassa lossitupa, mutta sieltä on hitaampi lähteä liikenteeseen kuin suoraan täältä ohjaamosta.” Barösund on saaristolaispaikkakunta, joka sijaitsee Inkoon läntisellä alueella. Barösundissa on joitakin suuria saaria, kuten Barölandet, Orslandet ja Elgsjö ja lukuisia pienempiä saaria. Talvisaikaan Barösundissa asuu noin 180 henkilöä. Barösundin lossi liikennöi Orslandet-saarelle, jossa asuu noin 70 henkilöä. ”Etenkin kesäöisin on haipakkaa. Mökkeilijät ja veneilijät saattavat hakea keskellä yötä kaasua tai makkaraa”, Wasström toteaa tykötarpeista. Päivisin lossi liikennöi säännöllisen aikataulun mukaan. Liikkeelle lähdetään 20 minuutin välein. Lauttavälin pituus on 285 metriä ja sen ylittämiseen kuluu muutamia minuutteja. Väylällä vastaan voi tulla rahtilaiva. Salmessa sijaitsee myös vilkkaasti liikennöity huvivenesatama. ”Tarkkana saa olla jatkuvasti lossia ajettaessa. Veneillä ohiajavat ihmiset kiinnittävät huomiota rannassa olevaan ravintolaan eivätkä välttämättä huomaa poukaman suojasta kohti ajavaa lossia.” Suomen Lauttaliikenne (FinFerries)- varustamo on uudistanut kalustoaan viime aikoina paljon ja uusia aluksia on tälläkin hetkelläkin rakenteilla. Barösundin lossi on kantavuudeltaan 60 tonnia ja sen kyytiin mahtuu 14 henkilö autoa. Lossia uusittiin muutama vuosi takaperin ja telakoinnin yhteydessä siihen vaihdettiin kokonaan uusi ohjaus järjestelmä, mikä paransi lossinkuljettajan työergonomiaa huomattavasti. Aluksen uusi ohjauspöytä sijaitsee nyt keskellä ohjaamoa ja pöydän korkeutta voi tarpeen mukaan joko nostaa tai laskea. Pääluottamusmieheen on helppo ottaa yhteyttä Merimies-Unionin pääluottamusmies Markku Wahlstén kävi moikkaamassa Wasströmiä Barösundissa. Lossilla työskentelee viisi vakituista henkeä ja yksi tuuraaja, joka tekee töitä vuorotellen Barösundilla ja Raaseporissa liikennöivällä Skåldön lossilla. Työvuoroista on pystytty sopimaan hyvin porukan kesken, mutta talvisin alukselle on ollut vaikeuksia löytää tuuraajia. ”Wahlsténille tulee rimpauteltua erinäisistä asioista, ja soiteltua ihan muutenkin vaan. Viimeksi taisi olla puhetta hälytystyöstä”, miehet muistelevat. Losseja koskevasta työehtosopimuksesta tuli yleissitova vuoden 2011 maaliskuussa. Sen myötä myös järjestäytymättömien työnantajien on noudatettava sen määräyksiä. Teksti ja kuvat Saana lamminsivu Vasemmalla: ”Joku kysyi minulta kerran, että eikö saman maiseman katselussa päivästä toiseen käy aika pitkäksi. Totesin hänelle, että täällä luonnon keskellä on aivan erilaista istua kuin neljän seinän sisällä 24 MS // 4 • 2013 tehtaassa”, lossinkuljettaja Markus Wasström veistelee ja katselee rannassa poikueineen uiskentelevaa joutsenparia. ”Vuodenajat vaihtelevat: maisema ei ole minään päivänä sama.” MARKUS WASSTRÖM JA MARKKU WAHLSTÉN Merimieslääkäri Lomakkeita annetaan kolmella kielellä: suomi, ruotsi, englanti Laivalle on toimitettava ainakin lausunto-osa, eli lomakkeen 3. sivu Kuvat Shutterstock S osiaali- ja terveysministeriö on uusinut laivaväen lääkärintarkastuslomakkeet. Uusissa lomakkeissa on huomioitu 1.4.2013 voimaan tullut asetus laivaväeltä vaadittavasta näkö- ja kuulokyvystä sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Kansainvälisen Merenkulun järjestön (IMO) uudet merenkulkijoiden lääkärintarkastusohjeet. Myös 20.8.2013 voimaan tulleen merityöyleissopimuksen (MLC 2006) sekä kansainvälisen merenkulkijain koulutusta, pätevyyksiä ja vahdinpitoa koskevan STCW-yleissopimuksen säädökset ovat linjassa lomakkeiden ja tarkastusohjeiden kanssa. Kolmesivuinen lomake Uusittu lääkärintarkastuslomake on kolmesivuinen. Ensimmäisellä sivulla ovat esitiedot, toisella sivulla lääkärintutkimuksen tulokset ja kolmannella lääkärinlausunto laivatyökelpoisuudesta ja viranomaismääräysten täyttymisestä suomeksi/englanniksi, ruotsiksi/englanniksi tai englanniksi. Varsinainen lääkärinlausunto sisältää aina myös englanninkielisen tekstin kansainvälistä käyttöä varten. Laivalle on toimitettava ainakin lausunto-osa, eli lomakkeen 3. sivu Muutoksena aiempiin lomakkeisiin kolmannella sivulla oleva lausunto-osuus riittää yksinään työnantajalle/laivaisännälle toimitettavaksi. Kansainvälisten ohjeiden mukaan yksityiskohtaiset terveys- ja lääkärintutkimustiedot sekä mittaustulokset eivät sisälly laivaisännälle toimitettavaan lausunto- 26 MS // 4 • 2013 osaan. Merenkulkijoiden oman turvallisuuden takia lausunto-osaan haluttiin kuitenkin sisällyttää tiedot säännöllisesti käytössä olevista lääkityksistä. Jatkossakin merenkulkijat voivat halutessaan toimittaa myös todistuksen 1-2 sivut laivalle. Näistä terveystiedoista voi olla merenkulkijan itsensä kannalta hyötyä, jos laivalla ollessa sairastuu tai loukkaantuu ja tarvitsee lääkinnällistä apua. Lomaketiedoilla voidaan myös helpottaa sairaustapauksissa terveydentilaan liittyvien tietojen vaihtamista aluksen ja maalla olevan konsultaatioyksikön välillä. Terveydentilaa käsittelevät tiedot ovat aina luottamuksellisia ja niiden käsittelyssä tulee noudattaa yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) säädöksiä. Soveltuvuus tähystystehtäviin Kansainvälisten ohjeiden mukaan lausunto-osuuteen on tullut erillinen kohta, jossa merkitään tarkastettavan soveltuvuus tähystystehtäviin. Suomessa tämä tarkoittaa vaatimusten osalta samaa kuin soveltuvuus kansiosastolle, mutta todistuksen kansainvälistä käyttöä varten tämä on lausunnossa omana erillisenä kohtanaan. Lausunnossa kohta 21B, rajoitukset palvelukelpoisuuteen, tarkoittaa mahdollisia sairauksista tai terveydentilasta seuraavia rajoituksia esim. savusukelluskelpoisuuteen tai yksintyöskentelyyn vahti- ja tähystystehtävissä. Pääsääntöisesti rajoitukset esimerkiksi työtehtäviin tai liikennöintialueeseen asetetaan poikkeuslupamenettelyn kautta Liikenteen turvallisuusvirastosta (Trafi). 9 § Laivaväen lääkärintodistus 1 momentti ”Lääkärintodistus annetaan suomeksi tai ruotsiksi ja tarkastettavan henkilön pyynnöstä lisäksi englanniksi ulkomaanliikennettä varten.” Uudet laivaväen lääkärintarkastuslomakkeet on otettu käyttöön Teksti Päivi Miilunpalo Laki laivaväen lääkärintarkastuksista (1171/2010) Poikkeuslupa Jos henkilön terveydentila ei tarkastavan lääkärin tutkimuksen perusteella täytä laivatyölle asetettuja vaatimuksia, ei lääkäri voi todeta häntä laivatyöhön soveltuvaksi. Mikäli henkilö kuitenkin toivoo voivansa aloittaa meripalvelun tai jatkaa siinä, on hänellä mahdollisuus hakea Liikenteen turvallisuusvirastolta poikkeuslupaa. Rastittamalla lausuntolomakkeen kohdan ”Poikkeuslupamenettely tarvitaan” tarkastava lääkäri jättää tutkittavan palvelukelpoisuuden Liikenteen turvallisuusviraston ratkaistavaksi. Lomakkeita on saatavissa osoitteessa: www.suomi.fi > asioi verkossa > kirjoita hakukenttään: 7.01 tai suora osoite: www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/stm_7_01/index.html Todistus voimassa pääsääntöisesti kaksi vuotta Normaalisti todistus on voimassa kaksi vuotta, alle 18-vuotiailla vuoden. Tarkastavan lääkärin harkinnan mukaan voimassaoloaika voi tutkittavan terveydellisten syiden takia olla myös tätä lyhyempi. Jos kyseessä on merimieslääkärin tekemä merimiesterveyskeskuksen ulkopuolinen ulkomaanliikenteen alkutarkastus, todistuksen voimassaoloaika on kolme kuukautta. Tällaisen lyhytaikaisen todistuksen hyväksymiseen tulee olla erityisen painava syy ja tällöin alkutarkastus on tehtävä uudelleen merimiesterveyskeskuksessa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua muualla tehdystä alkutarkastuksesta. Tarkastuslomakkeista lähetetään kopio myös Työterveyslaitoksen arkistoon, jossa pidetään lakisääteistä rekisteriä laivaväen lääkärintarkastuslausunnoista. Päivi Miilunpalo ylilääkäri Työterveyslaitos 2013 • 4 // MS 27 Luottamusmiesten täydennyskurssi 15.-16.10.2013 Työttömyyskassa tiedottaa Merimies - anna äänesi kuulua! Ilmoittautumiset: Liittosihteeri Kenneth Bondas kenneth.bondas@smu.fi puh. (09) 6152 0254 tai 040 456 0245 Tilaa kurssilomake Bondasilta tai tulosta Unionin kotisivulta: www.smu.fi > koulutus > luottamusmieskoulutus Huom! Kun olet täyttänyt lomakkeen osaltasi, anna se sen jälkeen työnantajan hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi. Palauta huolellisesti täytetty lomake Unioniin vasta sen jälkeen. Kuljetusalan Työttömyyskassan palveluajat muuttuvat 1.9.2013 lähtien Kurssilomakkeen postitusosoite: Kenneth Bondas Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 HELSINKI Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3_5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, 00531 Helsinki Puhelinpäivystys p. (09) 613 111 Faksi: (09) 6131 1333 Merimies-Unionin uusi taloudenhoitaja Jussi Katajainen Merimies-Unionin uudella taloudenhoitaja Jussi Katajaisella ei ole Hakaniemeen pitkä matka, sillä hän asuu Pasilassa. Vapaa-aikanaan mies huruuttelee moottori pyörällä ympäri Suomea ja Eurooppaa. Myös vaimolla on moottoripyörä, joten pariskunnan vapaa-aika kuluu pitkälti prätkän kyydissä. Katajainen toimii myös monissa moottoripyöräilyn etujärjestöissä. Merimies-Unionin uutena taloudenhoitajana aloitti elokuun alussa Jussi Katajainen, joka siirtyy ruoriin vastaamaan Unionin talousasioista nykyisen taloudenhoitaja Mikko Tuomisen jäädessä eläkkeelle. Katajaisella on vankka ohjausote ja pitkä kokemus eri järjestöjen talousasioista, sillä hän siirtyy Merimies-Unioniin keskusjärjestö Akavasta, jonka talouspäällik könä hän toimi 7,5 vuotta. ”Akavalla on 35 jäsenliittoa, joihin kuuluu yhteensä yli puoli miljoona jäsentä, eli ammattiliittotoiminta on tuttua. Perustin akavalaisille liitoille myös talousvastaavaverkoston, jossa käytiin tarkemmin lävitse liittojen taloutta ja toimintaa eri näkökulmista.” Taloudenhoitaja valmistelee Merimies-Unionin varojen sijoittamisen. Unionilla on myös kiinteistöomistuksia, kuten mökkejä, joita jäsenet voivat vuokrata käyttöönsä. Taloudenhoitaja vastaa niiden toimivuudesta ja mahdollisten remonttien suunnitteluista. ”Olen tottunut työskentelemään laaja-alaisesti. Akavassa oli töissä 36 henkeä ja vastasin taloushallinnon ohella toimiston taloushankinnoista ja ICT-puolesta sekä puhelimista. Merimies-Unioni on hieman pienempi työpaikka, joten täällä joutuu työskentelemään vielä laaja-alaisemmin. Se sopii kuitenkin minulle, sillä halusin uusia haasteita”, Katajainen tietää ennalta. ”Merimies-Unioni on nimenä tunnettu, vanha ja perinteikäs järjestö, joten tiesin minne hain, enkä pelkää siirtyä ruoriin. Minulla on myös joitakin merimiehiä ystävinä ja tuttavapiirissä, joilta kuulee uutisia meriltä ja merimiehen elämästä.” Työttömyyskassan käsittelyajat ovat tällä hetkellä enintään 2 viikkoa. www.kuljetusalantk.fi Asiakaspalvelupisteemme (Siltasaarenkatu 3 –5) on jatkossa auki: syys –huhtikuussa ma – pe klo 9 – 15 touko – elokuussa ma – to klo 9 – 15 ja pe klo 9 – 14. Lähetä jouluterveiset lehteen Merimies-lehden joulukuun numerossa (6/2013) julkaistaan joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta. Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä tuttaviaan. Tervehdykset voi lähettää Merimies-lehteen mieluiten suoraan sähköpostitse: saana.lamminsivu@smu.fi MS // 4 • 2013 Sinulla, Merimies-Unionin jäsen, on nyt mahdollisuus vaikuttaa ja kertoa mielipiteesi, niistä työehtosopimusasioista, joihin sinä haluat tai te yhdessä työpaikallanne haluatte parannuksia. Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n laivoilla työskenteleviä jäseniä koskevat alakohtaiset työehtosopimukset päättyvät 28. helmikuuta vuonna 2014. Unionin sääntöjen mukaan työehtosopimuksen hyväksymisestä päättää Unionin hallitus. Päätöstä tehdessään hallitus tarvitsee myös jäsenistön mielipidettä. Tilaisuudet laivoilla ja maissa 20.8.–30.9.2013 tai Pääluottamusmiehet järjestävät yhdessä laivojen luottamusmiesten kanssa laivoilla tilaisuuksia, joissa yhdessä jäsenten kanssa pohditaan työehtosopimusaloitteita. Ammattiosastot vastaavasti huolehtivat maissa järjestettävistä tilaisuuksista. Tilaisuudet pidetään 20.8.–30.9.2013 siten, että aloitteet ovat Unionin toimistossa 9.10.2013 mennessä. Kirjoita vapaamuotoinen viesti tai käytä kokouspöytäkirjamallia, jonka löydät Unionin kotisivuilta. www.smu.fi > Edunvalvonta > Työehtosopimusaloitteet Vastaukset voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: carita.ojala@smu.fi. Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset on hyvä lähettää mitä pikimmiten tai viimeistään marraskuun 11. päivään mennessä. Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelillä siten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja etunimi toisessa. Pääluottamusmiesvaalit Neste Oil Shipping Viking Line Eckerö Line Olli Kauranen jatkaa Neste Oil Shippingin Suomen Merimies-Unionin pääluottamusmiehenä. Varapääluottamusmieheksi valittiin ilman vaalia Turo Ihalainen. Mika Ojala jatkaa Viking Linen pääluottamusmiehenä. Pää- ja varapääluottamusmiehien uusi toimikausi on 1.10.201330.9.2015. Marko Lappalainen jatkaa Eckerö Linen pääluottamusmiehenä kauden 1.10.201330.9.2015. Pää- ja varapääluottamusmiehien uusi toimikausi on 1.8.2013 - 31.7.2015. 28 Työehtosopimusaloitteet Helsinki Varapääluottamusmieheksi valittiin ilman vaalia Timo Purho. 2013 • 4 // MS 29 Sjöfartsutbildningen måste ses över, men hos vem ligger ansvaret? Idag gynnar eller motsvarar sjöfartsutbildningen varken redarnas eller den blivande sjöfararens behov av kompetens. Utbildningen bedrivs enligt en nationell norm som strikt delar in den i två stadier, andra stadiet och yrkeshögskola. Möjligheten till flexibilitet stadierna emellan är minimal och många gånger onödigt komplicerad. Sjöfartsutbildningen behöver klart profileras igen och återfå den status som den tyvärr har förlorat något under de senaste åren. Vikten bör i framtiden läggas på att få ut kompetent och motiverad sjöpersonal, från manskap till befäl, inom en rimlig tidsperiod. Alla de nya förändringar (ex. förlängda praktikperioder) som STCW konventionen fört med sig sedan diplomatkonferensen i Manilla år 2010, sätter en allt större press på läroverken vars händer långt är bundna av våra nationella styva regler där alla utbildningar sätts in olika fack oberoende av om det gynnar just den branschen eller inte. Ett av de stora problemen består av den långa tid som utbildningen tar i anspråk och det faktum att vissa högre STCW behörigheter inte får eller kan utfärdas utan en avlagd yrkeshögskole-examen som i sin tur egentligen inte har ett dyft att göra med yrkeskompetensen som sjöfarare. Ofta leder detta till att många studerande hoppar av utbildningen och aldrig tar sin examen, vilket i sin tur leder till att bristen på högre befäl bara ökar. Erfaret manskap börjar dessutom bli en lika stor sällsynthet eftersom vi även på manskapsnivå har lyckats krångla till det genom att kräva långa utbildningar för båtsmän, matroser, maskinmän och reparatörer. Deras kompetens borde alternativt kunna mätas i arbetserfarenhet till sjöss, exempelvis så som i Sverige. Läroverken går även de miste om viss finansiering när antalet utexaminerade minskar. Vi har alltså byggt upp ett system som inte gynnar näringslivet och murar som hind rar den studerande att obehindrat gå från manskap till befäl. Sjöfarten i sig är av mycket specifik natur och livet till sjöss passar långt ifrån alla, det finns därmed en allt större orsak att se över utbildningens uppbyggnad. Sjöfartsutbildningen regleras i huvudsak genom den internationella STCW konventionen och den bör användas som bas vid en omstrukturering. Tyngdpunkten skall läggas på de kunskaper och färdigheter som förutsätts enligt konventionen. Finland ådrog sig dessvärre flera anmärkningar gällande sjöfartsutbildningen vid EMSA:s (European Maritime Safety Agency) auditering i maj 2011. Anmärkningar som fortfarande inte helt har åtgärdats av vare sig utbildningsstyrelsen, UBS, eller de ansvariga sjöfartsmyndigheterna, TraFi. Ansvarsfördelnin gen myndigheterna emellan verkar mycket diffus och respektive instans tvättar gärna sina händer istället för att ta ställning till de problem som finns. Det finns exempelvis inga gemensamma krav på läroplaner för de olika sjöfartsläroverken vilket gör att kvaliteten på utbildningen varierar mera än nödvändigt och därmed också dess trovärdighet. innehåll: 32 M/s Wasa Express 36 Upphandlingslagen tar ingen hänsyn till kvalitet 40 Sjömansläkaren 42 Kompletteringskurs för förtroendemän 15.-16.10.2013, Helsingfors 43 Medlemsavgift: Unionens stugor 44 M/s Kumpula: Third time in Finland Skicka din julhälsning till tidningen! s. 43 Sällan har sjöfarten skådat så mycket förändringar som nu. För att hävda oss och förbli en betrodd sjöfartsnation så behöver vi satsa på kvalité, kunnande och yrkesskicklighet inom alla områden. Om vi ska kunna bibehålla den finska sjöfararen som en internationellt erkänd och duktig sådan så måste vi i första hand göra utbildningen gynnsam igen. Det är inte en helt enkel uppgift och den kräver en övergripande förståelse av branschen och vårt skolsystem. Trots allt så är de flesta aktörer helt eniga och det finns redan flera goda idéer och initiativ, frågan som kvarstår är - hos vem ligger egentligen ansvaret att föra saken vidare? Jessica Troberg ombudsman Åbo 30 MS // 4 • 2013 Ett av de stora problemen består av den långa tid som utbildningen tar i anspråk och det faktum att vissa högre STCW behörigheter inte får eller kan utfärdas utan en avlagd yrkeshögskole-examen som i sin tur egentligen inte haft ett dyft att göra med yrkeskompetensen som sjöfarare. 2013 • 4 // MS 31 På svenska N y h e t e r f rå n REDERIERNA WASALINE M/S WASA EXPRESS Text och bilder Saana lamminsivu M/s Wasa Express trafikerar mellan Vasa och Umeå. Båtförbindelsen över Kvarken erbjuder passagerare, bilar och frakt en drygt 800 km kortare rutt över havet till Sverige än om man skulle åka landvägen via den innersta delen av Bottenviken. Rederiet Wasalines M/s Wasa Express inledde sin trafikering i Kvarken i januari. Arbetare, studerande, pensionärer och till och med hela familjer reser regelbundet med fartyget mellan Finland och Sverige. Turister har också hittat fartyget. I juli reste rekordmånga med Wasa Express – över 35 000 passagerare. Gemensamt rederi mellan Vasa och Umeå Tryggandet av passagerarfartygstrafikens framtid i Kvarken har konstaterats viktigt även i regeringsprogrammet, men arbetet har dessvärre medfört stora svårigheter de senaste åren. Nuförtiden seglar det bara ett passagerarfartyg från Vasa till Umeå: nuvarande M/s Wasa Express från Wasaline. Trafiken mellan Vasa och Umeå fick problem i slutet av 2011 då rederiet RG Line 32 MS // 4 • 2013 meddelade att de lämnat in en konkursansökan. Trafiken med fartyget RG I fortsatte dock till slutet av 2012. Efter att ha nåtts av de dåliga nyheterna började Vasa och Umeå stad att febrilt söka ny finansiering och ett fartyg för att trygga färjetrafiken i Kvarken. Städerna beslutade att bära sitt eget strå till stacken för att rädda trafiken och bildade ett gemensamt rederi våren 2012. Rederiet hade ett startkapital på 3 miljoner euro, dvs. 1,5 miljoner euro från vardera stad. Gamla Wasa Express återkomst Det nya rederiet inledde sin verksamhet under namnet NLC Ferry Ab Oy. Som marknadsföringsnamn använde man till en början det legendariska Vasabåtarna, men i slutet av våren 2013 bytte man till den mer internationella formen Wasaline. Rederiet hittade ett lämpligt fartyg för Kvarken, M/s Betancuria, från ett Gotlandsbaserat bolag. Cirkeln slöts eftersom fartyget hade seglat i Kvarken år 1997 under namnet Wasa Express. Innan fartyget återvände till sin gamla hemmahamn Vasa seglade det bland Kanarieöarna. M/s Wasa Express byggdes år 1981. Det gamla fartyget har dock visat sig vara en tillfällig lösning för att trygga trafiken i Kvarken. Fartyget fick renoveras så snart det kommit till Finland, vilket grävde ett hål på några miljoner euro i Vasa och Umeå stads plånböcker. Rederiet har haft stort tryck på sig att bygga upp en lönsam verksamhet. I slutet av våren 2013 bytte rederiet VD. Den nya VD:n Jan Teirs uppgift är att söka nya trafiklösningar mellan städerna för trafiken i Kvarken. Tidsspannet är 5–6 år, och under den tiden måste man skaffa finansiering och dra upp planer på ett nytt fartyg och en ny trafikrutt. EU-stöd på 6,1 miljoner euro Vasa stad, rederiet och finländska politiker har bedrivit ett långsiktigt påverkansarbete i EU och andra forum för att trygga trafiken i Kvarken. I juli kom det glada nyheter då EU meddelade att de beviljar projektet för att säkerställa trafiken i Kvarken EU-stöd på 6,129 miljoner euro. Stödet gör det möjligt att reparera det nuvarande fartyget och planera ett nytt fartyg, berättade Wasalines VD Jan Teir för Yle Nyheter den 8.7.2013. Nuvarande Wasa Express måste ersättas med ett nytt fartyg senast år 2017–2018, då den börjar närma sig slutet på sin resa. Större fartyg än föregångaren M/s Wasa Express har nästan fem gånger så stor passagerarkapacitet som föregångaren RG I. Fartyget har plats för hela 1 200 passagerare, men under vintersäsongen har man dragit gränsen vid 600 och på sommaren 800 passagerare. Kvarken är som smalast mellan Vasa och Umeå, bara 80 km. Resan tar 3,5 - 4 timmar, så för invånarna i regionen är det helt normalt att åka till ”grannstaden” för att handla och träffa släkt och vänner. M/s Wasa Express måste ersättas med ett nytt fartyg senast år 2017–2018. Nedläggningen av taxfree-försäljningen satte stopp för fartygstrafiken i Kvarken Genom årtiondena har det skett flera förändringar i passagerarfartygstrafiken i Kvarken. I början av 1990-talet seglade det fortfarande flera passagerarfartyg från Vasa till Sverige då folk åkte på kryssning och shoppingresor. Men sedan kom det dåliga nyheter från EU: Den 30 juni 1999 beslutade EU:s finansministrar att lägga ner den skattefria försäljningen inom EU. Det innebar även slutet för taxfree-försäljningen. Man var rädd att beslutet skulle innebära slutet för passagerarfartygstrafiken i Kvarken – och fick rätt. Passagerarfartygstrafiken falnade så sakteliga i Vasa, och i dag finns det bara ett fartyg som transporterar passagerare i regionen från Finland till Sverige: M/s Wasa Express. Strategi för att trygga fartygstrafiken i Kvarken År 2012 beredde kommunikationsministeriet en Strategi för att trygga fartygstrafiken i Kvarken i enlighet med regeringsprogrammet. En viktig målsättning i strategin är att få fartygstrafiken mellan Vasa och Umeå och utvecklingen av trafiken till en del av den europeiska helheten, dvs. trafikinfrastrukturen längs Europaväg 12. Europaväg 12 är en del av EU:s nuvarande nätverk TEN-T, som även inkluderar bland annat flygplatserna och hamnarna i Umeå och Vasa. 2013 • 4 // MS 33 Umeå Lättmatrosen Juuso Marjamäki från Raumo lossar trossarna snabbt. Arbetet som däcksman kräver starka händer! – Europas kulturhuvudstad 2014 www.umea2014.se Umeå har utsetts till europeisk kulturhuvudstad 2014. Umeå grundades av erövrarkungen Gustav II Adolf 1622. Staden ligger vid Ume älvs mynning, som börjar vid den norska gränsen och fortsätter genom hela svenska Bottniska viken. I Umeå finns det charmiga butiker, restauranger, kaféer, nattliv och kulturella evenemang bara några minuters promenad från stadens centrum. PERNILLA HOLM EETU PARKKINEN ”Umeå är en universitetsstad med många studerande även från Finland. Umeå kommun har omkring 120 000 invånare, vilket innebär en stor marknadspotential”, konstaterar Mika Räisänen, chef för kafeterian. Vasaborna åker till Umeå för att handla. Enligt Räisänen har staden bl.a. små specialbutiker och hantverksprodukter. Det anordnas även bussresor till Umeå. Umeåborna har i sin tur upptäckt Vasa som nöjesstad. ”Magiska lördagskvällar i Vasa! Veckoslutskryssningarna från Umeå till Vasa är en gammal klassiker hos oss”, säger Räisänen med ett skratt. 34 MS // 4 • 2013 À la carte som nyhet I köket på M/s Wasa Express lagar fyra koc kar och ett ekonomibiträde mat åt passagerarna på sommaren. Fartyget har två bufféer, varav den ena är i fören och den andra i fartygets bakre ända. Om passagerarna är många hålls båda öppna. ”Dessutom har vi numera en à la carte-meny”, säger huvudkocken Stefan Pada om måltidsalternativen. All gammal personal från tidigare RG I fick möjlighet att fortsätta på Wasa Express. Stefan berättar att han varit på RG I sedan det började trafikera och att han nu fortsätter på det nya fartyget. Förutom att den gamla personalen fortsatte rekryterades även ny personal till Wasa Express. Pernilla Holm arbetade tidigare under svensk flagg på M/s Silja Symphony. Hon började som fast anställd ekonomibiträde på Wasa Express i januari när fartyget började trafikera. ”Jag fick en mycket kortare arbetsresa, vilket är bra”, säger Vasabon Holm. Turbulens inom sjöfarten Några sjömän som även arbetat på andra rederier kommer emot oss på Wasa Express. En av dem är hyttvärdinnan Virpi Mars. ”Hyttavdelningen på Wasa Express består av 62 hytter och 2 handikapphytter, som jag ansvarar för. Ibland är hytterna nästan fullbokade, så vi har gott om passagerare.” Rami Salonen arbetar i sin tur som fartygselektriker och kommer emot oss i fartygets maskinrum. Han utexaminerades 2007 från sjöfartsskolan i Raumo och arbetade på isbrytare innan han började på Wasa Express. ”Jag är glad att jag fick fast anställning här så att jag inte behöver söka eller vänta på nya jobb hela tiden.” På M/s Wasa Express arbetar två alternerande fasta fartygselektriker. Dessutom har man anställt en extra elektriker, Eetu Parkkinen. Det finns mängder att göra på den gamla skutan. ”Jag hade ett fast arbete på Neste Shippings M/t Stena Arctica, men slutade i våras eftersom läget såg så dystert ut.” Kuva shutterstock JUUSO MARJAMÄKI Tre matroser, två lättmatroser och en båtsman arbetar på däck på M/s Wasa Express. Alla gamla däckarbetare fick fortsätta på det nya fartyget. De arbetar i tvåveckorstörnar. ”Det nya fartyget är rymligare och avsevärt mycket fräschare än föregångaren”, säger matros Jouni Hämeenoja från Lahtis om de båda fartygen medan han målar nya lastmärken på sidan av Wasa Express. På svenska MIKA RÄISÄNEN M/s Wasa Express åker från Umeå till Vasa vid sextiden varje fredag och lördag. Det ankommer Vasa vid elvatiden, och därefter hinner man besöka nattlivet i Vasa innan man återvänder till fartyget för natten. RAMI SALONEN 2013 • 4 // MS 35 JOUNI HÄMEENOJA Hur går det för FL Port Services personal i Nordsjö? Företagens eget ansvar vid Helsingfors konkurrensutsättning är stort Ett stort problem vid offentliga upphandlingar i Finland är köparens okunnighet om sin egen ställning som den som ska fastställa villkoren för upphandlingen. Ett annat minst lika stort problem är företagen, som inte känner till eller erkänner spelreglerna som fastställts i lagen om offentlig upphandling. Text Saana lamminsivu bild Shutterstock O ffentliga upphandlingar ska göras i enlighet med nationella upphandlingslagar och EU:s upphandlingsdirektiv. Beslutet om vad man ska göra själv, vad som ska köpas in utifrån och när upphandlingar ska göras tillhör den offentliga sektorn, dvs. köparen själv. Upphandlingslagen, dvs. lagen om offentlig upphandling (348/2007), och statsrådets förordning om offentlig upphanling (614/2007) reglerar konkurrensutsättnin gar. Problemet med upphandlingslagen är dock dess generella natur. Lagen fastställer till exempel hur en konkurrensutsättning ska genomföras och meddelas, men det egentliga ansvaret för att upprätta och konkurrensutsätta en anbudsbegäran hamnar hos företaget självt. Tillämpligt kollektivavtal ska synas i anbudsbegäran Konkurrensutsättningarna i Finland har bjudit på många olika varianter. De bör fästa ännu större uppmärksamhet på praktiska arbetsredskap, utrustning och arbetssäkerhet och på personalens yrkesskicklighet och specialkunskaper. Många gånger har man också glömt nämna vilket kollektivavtal som tillämpas i branschen. Det finns flera kända fall där kollektivavtalet inte har nämnts överhuvudtaget. Därför har de deltagande företagen räknat sina personalkostnader i underkant och vunnit konkurrensutsättningen så billigt att de i praktiken inte klarar av att utföra jobbet med de kostnader som de har angivit. Det har orsakat en konkurrensförvrängning i branschen som ärliga företag som följer kollektivavtalen lider mest av, då de förlorar arbeten och uppdrag. Det billigaste erbjudandet behöver inte vara det som väljs Baserat på konkurrensutsättningarna har man ofta valt det billigaste anbudet för att utföra arbetet eller entreprenaden och har inte fäst någon som helst uppmärksamhet på tjänstens kvalitet. För närvarande trafikerar det till exempel ett tiotal gamla fartyg i skärgården, medan nya står overksamma. Vid entreprenadarbeten har uppdragen till och med gått till företag som inte ens har tillräcklig utrustning för att genomföra arbetet! EU-parlamentariker Sirpa Pietikäinen (Samlingspartiet) försöker göra den nya europeiska upphandlingslagen känd. Enligt Pietikäinen är det en myt att köpare alltid ska välja det billigaste anbudet. ”Man behöver aldrig gå enbart efter priset. Det är en riktigt stor missuppfattning som även delas av beslutsfattarna. Redan dagens EU-direktiv säger att upphandlin garna ska utvärderas utifrån ett totalekonomiskt perspektiv”, kommenterade EU-parlamentariker Sirpa Pietikäinen (Samlingspartiet) i Yle Nyheter den 4 februari 2013. Förenklingen av offentliga upphandlingar går framåt i EU Meddelande från arbets- och näringsministeriet den 7.8.2013 Den 17 juli enades EU-rådets ständiga representanters kommitté (Coreper) om att förnya EU:s lagstiftning kring offentliga upphandlingar. Direktivet ska godkännas i EU-parlamentet och -rådet de närmaste månaderna. De nya direktiven ska förenkla förfarandet vid offentlig upphandling och ge upphandlarna ännu bättre möjlighet att uppmärksamma sociala och miljömässiga perspektiv. Efter att direktiven har trätt i kraft har medlemsstaterna två år på sig att införliva bestämmelserna i den nationella lagstiftningen. För att bereda förnyelserna i den nationella upphandlingslagen ska arbetsoch näringsministeriet tillsätta en arbetsgrupp och informera om saken i ett senare skede. Hamn sade upp MS // 4 • 2013 avtalet Arbetsförhållandena ska uppmärksammas vid offentlig upphandling – det nya direktivet är klart att förseglas I framtiden kommer kommunen eller staten att fästa ännu större uppmärksamhet på företagens arbetsvillkor och -förhållanden när de anordnar anbudstävlingar. Lägsta pris kommer inte längre att räcka som vinstkriterium. Så kommer det att bli om de slutliga besluten kring EU-direktivet fattas i höst. Enligt direktivet ska företag som genomför offentliga upphandlingar följa arbets-, social- och miljörättens EU-reglering, nationella lagar, kollektivavtal och internationella avtal. FFC:s näringspolitiska expert Pia Björkbacka är nöjd med förnyelsen. Enligt henne kan de billigaste anbuden även ha de lägsta personallönerna. ”I fortsättningen behöver kommunen eller staten inte vara rädd för att den som lämnat det billigaste anbudet men inte valts tar saken till marknadsdomstolen”, berättar Björkbacka. Direktivet gör det ännu tydligare att finländska arbetslagar och kollektivavtal ska tillämpas på utländska personer som arbetar i Finland. ”Om en utländsk person arbetar för en lägre lön än sina finländska arbetskamrater blir det lättare för personen själv, förbunden eller myndigheterna att ingripa i diskrimineringen.” EU-parlamentet och -rådet har nått ett avtal kring direktivet, men de slutliga besluten fattas först i höst. Den nya lagstiftningen träder i kraft år 2015. Text: Katariina Harju/FFC 36 På svenska Upphandlingslagen tar ingen hänsyn till kvalitet: text och bilder Saana lamminsivu H amnen har varit nöjd med våra tjänster – men måste konkurrensutsätta dem för konkurrensutsättningens skull?” Helsingfors Hamn meddelade i slutet av juni att de sagt upp sitt avtal med FL Port Service. Det nuvarande avtalet gäller till slutet av året. Enligt Helsingfors hamnchef Kimmo Mäki ska man göra en ”totalöversyn” av företagets hamntjänster under hösten. I praktiken kan det innebära en konkurrensutsättning. FL Port Services är ett dotterbolag till Finnlines. Företaget inledde sin verksamhet i slutet av 2008, samtidigt som Nordsjö hamn. Port Service har omkring 20 hamnövervakare. Nyheten om att avtalet skulle upphöra kom som en chock för personalen, eftersom det samtidigt fördes förhandlingar för att förnya avtalet. ”I slutet av juni fick hela personalen veta att vårt avtal har sagts upp”, berättar hamnövervakarna Juha Hoffman och Ville Soininen. ”Det vill säga trevlig semester till alla, det här var ju verkligen glada nyheter!”, fyrar de av. 2013 • 4 // MS 37 På svenska Lång arbetserfarenhet och tyst kunskap FL Port Service har personal med lång erfarenhet och som arbetade i Helsingfors hamn innan de kom till Nordsjö. ”Vi har lång arbetserfarenhet av hamnfunktioner. Vårt arbete innefattar mängder av så kallad tyst kunskap som man bara får genom att göra och lära sig.” Kunderna i Nordsjö hamn har varit nöjda med FL Port Services arbete. Personalen har lärt känna fartygsbesättningar, lastbilschaffisar och andra som regelbundet besöker hamnen och kan hjälpa dem eftersom de vet vad kunden vill ha. ”Vi hjälper och rådger även passagerare varje dag. Vid behov ledsagar vi till och med äldre personer på eller av fartyget. Vårt arbete är först och främst ett kundserviceyrke.” Funktionerna granskas under hösten Ännu i mitten av juli vet man inte vad som kommer att hända med FL Port Services funktioner i Nordsjö. Avtalet gäller till och med slutet av december. Helsingfors hamnchef Kimmo Mäki berättar för tidningen Sjömannen att man varit nöjd med FL Port Services verksamhet, men att man trots det ska gå igenom funktionerna då och då, t.ex. när det gäller utveckling. ”Det har fungerat ganska bra, men i slutet av året kommer vi att se över läget för att se hur det blir i framtiden.” ”En stor del av Nordsjö hamns verksamhet är sådan att vi köper tjänster utifrån och konkurrensutsätter dem regelbundet. En del av tjänsterna producerar vi själva”, konstaterar han. Enligt hamnchefen har man nu samarbetat med FL Port Service i några år, men verksamheten har inte konkurrensutsatts eller granskats när det gäller utveckling. Precis som med andra inköpta funktioner och tjänster bör man gå igenom dem då och då, förklarar Mäki. ”Det är för tidigt att säga om vi ska konkurrensutsätta den eller göra något annat. Vi måste titta på hela verksamheten, och det finns mycket annat i anknytning till den”, berättade hamnchef Kimmo Mäki för tidningen Sjömannen i slutet av juli. Inga olyckor Yrkesstoltheten förenar Hamnövervakarna förtöjer och lossar fartyg i Nordsjö och sköter även andra hamntekniska arbeten. Arbetet är två- eller treskift och man har jour även på veckosluten. ”Även om jag fick åka tidigare till jobbet i morse och mitt skift började redan vid 1.20 på morgonen måste jag säga att jag aldrig varit irriterad över att åka till jobbet. Det måste vara det bästa tecknet på att jag trivs i mitt yrke”, funderar hamnövervakare Juha Hoffman då han börjar jobba igen efter semestern. Dygnet runt kommer det fartyg till Nordsjö. Arbetet i framför allt vinterns mörker och hårda vind och kyla kräver uthållighet. Repen är isiga och tunga. ”Vårt arbete inkluderar även att följa upp fartyg och göra fartygslistor som vi sedan skickar vidare till operatörerna. Vi sköter även den allmänna ordningen i hamnen och informerar om eventuella fel. Vi måste alltid vara alerta och med på vad som händer i Nordsjö.” FL Port Service beviljar också körtillstånd till fordon som kommer till hamnen. Dessutom sköter de persontransporten mellan fartyget och hamnen. Journumret sitter på väggen i hamnentrén för beställning av transport, men männen får dagligen ta emot samtal om allt mellan himmel och jord. ”Vi är hamnens nyhetsbyrå som man ber om råd inom allt. Tack vare vår långa erfarenhet brukar vi kunna tala om vem man ska kontakta för att ta hand om saken”, beskriver männen sin arbetsdag. 38 MS // 4 • 2013 Arbetssäkerheten är något som man inte kan blunda för när man arbetar i en hamn. FL Port Service har verkat i Nordsjö i cirka fem år. Under den tiden har det inte inträffat några olyckor, vilket också är ett tecken på yrkesskicklighet. ”Detta är ett ansvarsfullt arbete. Man kan inte skicka ut vilken nybörjare som helst bland maskinerna ute på fältet – det kan leda till allvarliga olyckor”, konstaterar hamnövervakarna. Till höger: ”De flesta av oss har familj, så vi har mycket att fundera på om vi mister jobbet”, kommenterar hamnövervakarna Juha Hoffman och Ville Soininen i Nordsjö hamn. Nere: FL Port Service hämtade lotsen Jan Pihlström från ett fartyg som ankommit hamnen. Under 30 års tid har han lotsat flera olika slags fartyg till hamnen. ”Nu ska jag köra till ett tankfartyg i Emsalö”, säger han under färden. Nordsjö hamn Nordsjö hamn ägs av Helsingfors Hamn, ett affärsverk som är underställt Helsingfors stad. När det gäller godstrafiken i Nordsjö hamn fungerar Helsingfors Hamn på så kallad landlord-basis, dvs. de kontrollerar och utvecklar hamnområdena och tillhörande företagsområden. Värdet på godstrafiken i Helsingfors hamn representerar omkring en tredjedel av värdet på Finlands totala utrikeshandel och två femtedelar av värdet på Finlands utrikeshandel till sjöss. Den goda sammanhållningen och att man alltid hjälper varandra är det som har gjort att man klarat sig genom tuffa dagar. På ett år blir det så mån ga arbeten och arbetstimmar att man riskerar att överskrida de lagstadgade gränserna. Det är alldeles för få anställda. ”Vi har en bra sammanhållning och är flexibla eftersom vi har hittat system som fungerar, även om det hela tiden är tufft. Med mindre personal än så här skulle det inte fungera”, FL Port Services man rakt ut. VILLE SOININEN OCH JUHA HOFFMAN Om kvalitetsfaktorerna vore synligare vid upphandling skulle man äta bättre potatisar i skolorna och det skulle färdas nyare förbindelsebåtar i skärgården. Källa: Yle Åbo 2.7.2013 2013 • 4 // MS 39 JAN PIHLSTRÖM På svenska Sjömansläkaren Fartyget ska minst få utlåtandedelen, dvs. sidan 3 av blanketten De nya blanketterna för läkarundersökning av fartygspersonal har tagits i bruk. Text Päivi Miilunpalo bilder Shutterstock S ocial - och hälsovårdsministeriet har förnyat blanketterna för läkarundersökning av fartygspersonal. På de nya blanketterna har man beaktat förordningen om den synförmåga och hörsel som fordras av fartygspersonal som trädde i kraft 1.4.2013 samt Internationella arbetsorganisationens (ILO) och Internationella sjöfartsorganisationens (IMO) nya anvisningar för läkarundersökning av sjömän. Sjöarbetskonventionen (MLC 2006), som trädde i kraft 20.8.2013, samt den internationella STCW-konventionen om normer för sjöfolks utbildning, certifiering och vakthållning ligger också i linje med blanketterna och undersökningsanvisningarna. Tresidig blankett Den förnyade läkarundersökningsblanketten består av tre sidor. Den första sidan innehåller en anamnes, den andra resultaten av läkarundersökningen och den tredje ett läkarutlåtande om lämpligheten för arbete på ett fartyg och uppfyllande av myndighetsbestämmelser på finska/engelska, svenska/engelska eller engelska. Själva läkarutlåtandet innehåller alltid också text på engelska för internationellt bruk. Fartyget ska minst få utlåtandedelen, dvs. sidan 3 av blanketten Till skillnad från tidigare blanketter räcker det att arbetsgivaren/redaren får utlåtandedelen på sidan 3. Enligt internationella direktiv ska inga detaljerade uppgifter från hälso- och läkarundersökningen eller mätresultat finnas 40 MS // 4 • 2013 Tillstånd till undantag med i utlåtandedelen som ska överlämnas till redaren. För sjömännens egen säkerhets skull ville man dock ha med information om regelbunden medicinering i utlåtandedelen. Om sjömännen vill kan de även i fortsättningen överlämna sidan 1 och 2 till fartyget. Dessa hälsouppgifter kan vara till nytta om sjömännen insjuknar eller skadas på fartyget och behöver medicinsk hjälp. Med hjälp av uppgifterna på blanketten kan man även underlätta utväxlingen av hälsouppgifter mellan fartyget och konsultationsenheten på land vid sjukdomsfall. Uppgifter som rör en persons hälsotillstånd är alltid konfidentiella, och förordningarna i lagen om integritetsskydd i arbetslivet (759/2004) ska iakttas vid hantering av sådana uppgifter. Duglighet för utkiksuppgifter Utlåtandedelen har enligt internationella direktiv fått en särskild punkt där den undersökta personens duglighet för utkiksuppgifter noteras. I Finland innebär det att samma krav som vid arbete på däckavdelningen ska uppfyllas, men vid internationell användning av intyget utgör detta en egen separat punkt i utlåtandet. I utlåtandet innebär punkt 21B, Begränsningar i tjänstdugligheten, eventuella begränsningar i t.ex. rökdykningsduglighet eller ensamarbete i vakt- och utkiksuppgifter till följd av sjukdom eller hälsotillstånd. Begränsningar i t.ex. arbetsuppgifter eller trafikeringsområde fastställs i regel via ett undantagsförfarande av Trafiksäkerhetsverket (Trafi). Om personens hälsotillstånd baserat på en undersökning utförd av den undersökande läkaren inte uppfyller kraven för arbete på fartyg kan läkaren inte konstatera personen vara lämplig för arbete på fartyg. Om personen ändå vill kunna påbörja eller fortsätta sjötjänst har han eller hon möjlighet att söka tillstånd till undantag från Trafiksäkerhetsverket. Genom att kryssa för punkten ”Undantagsförfarande krävs” i utlåtandet överlämnar den undersökande läkaren beslutet om huruvida personen är tjänstduglig till Trafiksäkerhetsverket. Intyget gäller i regel i två år Intyget gäller normalt sett i två år, för personer under 18 år i ett år. Giltighetstiden kan efter den undersökande läkarens övervägande även vara kortare än så på grund av hälsoskäl hos personen i fråga. Om det är fråga Blanketterna utfärdas på tre språk: finska, svenska och engelska Lag om läkarundersökning av fartygspersonal (1171/2010) 9 § Läkarintyg för fartygspersonal 1 moment ”Läkarintyg ska utfärdas på finska eller svenska. Läkarintyg för utrikesfart ska på begäran av den som undersökts dessutom utfärdas på engelska.” om en första undersökning för utrikesfart utanför en sjömanshälsovårdscentral som utförts av en sjömansläkare är intygets giltighetstid tre månader. För att sådana kortvariga intyg ska godkännas ska det finnas mycket tyngande skäl, och den första undersökningen ska då göras om på sjömanshälsovårdscentralen senast tre månader efter den första undersökningen som gjordes på annat håll. En kopia av undersökningsblanketterna ska också skickas till Arbetshälsoinstitutets arkiv, som för ett lagstadgat register över läkarundersökningsutlåtanden för fartygspersonal. Päivi Miilunpalo överläkare Arbetshälsoinstitutet Blanketterna finns på följande adress: www.suomi.fi > på svenska > E-tjänster > skriv följande i sökfältet: 7.01 eller skriv in följande i adressfältet: http://www.suomi.fi/suomifi/ svenska/e-tjanster/blanketter/stm_7_01/ index.html 2013 • 4 // MS 41 kompletteringskurs för förtroendemän 15.-16.10.2013 helsingfors Anmälningar: Kenneth Bondas kenneth.bondas@smu.fi tel. (09) 615 20254 eller 040 456 0245 Beställa ansökningsblanketten från Bondas eller via webbsidan: www.smu.fi > på svenska > utbildning > förtroendemanna utbildning OBS! När du har fyllt i din del av ansökningen skall du be din arbetsgivare godkänna den (skriva under) och efter det returnera kursansökningen. Postadress för kursblanketten: Kenneth Bondas Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 HELSINGFORS Ny ekonom på Sjömans-Unionen I början av augusti började Jussi Katajainen som ny ekonom på Sjömans-Unionen. Jussi övertar ansvaret för Unionens ekonomiska frågor då nuvarande ekonom Mikko Tuominen går i pension. Katajainen har ett gediget styrande grepp och lång erfarenhet av ekonomiska frågor i olika organisationer, då han kommer till Sjömans-Unionen från centralorganisationen Akava, där han var ekonomichef i 7,5 år. ”Akava har 35 medlemsförbund som tillsammans har mer än en halv miljon medlemmar, så jag känner verkligen till fackförbundsverksamheten. Jag bildade även ett nätverk av ekonomiansvariga för förbunden i Akava. I nätverket gick vi igenom förbundens ekonomi och verksamhet ur olika synvinklar.” Ekonom Katajainen bereder placeringen av Sjömans-Unionens medel. Unionen äger också fastigheter, såsom stugor, som medlemmarna kan hyra. Han ansvarar för deras funktion och för planeringen av eventuella renoveringar. ”Jag är van vid att arbeta med många olika uppgifter. Akava hade 36 anställda, och förutom den ekonomiska förvaltningen ansvarade jag även för ekonomiupphandling och för ICT-sidan och telefoner. Sjömans-Unionen är något mindre, så här får jag arbeta ännu bredare. De passar mig, för jag ville ha nya utmaningar”, säger Katajainen. ”Sjömans-Unionen är ett känt namn och en gammal och traditionsfylld organisation, så jag visste vad jag sökte till och är inte rädd för att ta över rodret. Jag har även några sjömän som vänner och bekanta, och de berättar nyheter från havet och om sjömanslivet.” 42 MS // 4 • 2013 Arbetslöshetskassan informerar Transportbranschens Arbetslöshetskassa Transportbranschens Arbetslöshetskassas tjänstetid ändras från och med 1.9.2013 Besöksadress: Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors Postadress: PB 65, 00531 Helsingfors Telefonjour tel. (09) 613 111 mån–fre kl. 9.00–12.00 fax: (09) 6131 1333 Arbetslöshetskassans handläggningstider är för närvarande ca 2 veckor. Vi betjänar er i vår kundtjänst (Broholmsgatan 3 - 5) i fortsätt ningen från september till april mån – fre kl. 9 – 15 från maj till augusti mån – tors kl. 9 – 15 och fre kl. 9 – 14. Sjömans-Unionens nya ekonom Jussi Katajainen har inte långt till Hagnäs, då han bor i Böle. På fritiden åker han motorcykel runt om i Finland och Europa. Hans fru har också en motorcykel, så en stor del av deras fritid tillbringas på hojen. Katajainen är också med i flera intresseorganisationer för motorcykelåkare. Kollektivavtalsmotioner Du Sjöman - låt din röst höras! Du som är medlem i Sjömans-Unionen har nu möjlighet att påverka och komma med din åsikt om kollektivavtalsfrågor som du själv eller ni tillsammans på er arbetsplats vill ha förbättringar i. De branschvisa kollektivavtalen som tillämpas för Finlands Sjömans-Union FSU rf:s medlemmar på fartygen upphör den 28. februari 2014. Enligt Unionens stadgar beslutar Unionens styrelse om godkännande av ett kollektivavtal. När besluten görs behöver styrelsen också känna till medlemmarnas åsikter. Tillfällen på fartygen och i land under tiden 20.8. - 30.9.2013 Huvudförtroendemännen ordnar tillsammans med fartygens förtroendemän tillfällen ombord på fartygen, där man tillsammans med medlemmarna funderas över kollektivavtalsförslag. Fackavdelningarna bör på motsvarande sätt ordna tillfällen i land. Tillfällena hålls under tiden 20.8. - 30.9, så att förslagen kan vara tillhanda på Unionens kontor senast den 9.10.2013. Ni kan använda våra mötesprotokoll eller skriva förslagen som meddelanden i fri form. Mötesprotokollet kan hittas på web-sidan: smu.fi > på svenska > intressebevakning > kollektivavtalsmotioner Svaren kan också skickas med e-post till adressen: carita.ojala@smu.fi. Utnyttja din medlemsförmån! Medlemmarna kan hyra Sjömans- Unionens stugor året om Sjömans-Unionen har tolv stugor som medlemmarna kan hyra. Nästan alla stugor är dessutom vinterbonade och välutrustade och kan därför utnyttjas året om. Stugorna ligger på vackra platser i natursköna områden och erbjuder en perfekt inramning för rekreation. Alla Unionens stugor ligger nära vatten, förutom stugan i Merilevi i Lappland. Sjömans-Unionens stugor ligger på följande orter: Esbo • Kerimäki • Pyttis • Vasa • Levi • Gustavs Boka stuga Du kan boka en stuga genom att ringa Unionens kontor på tel. (09) 615 20 260. Du kan fråga Unionen om lediga hyresperioder och även fråga om annat som rör stugorna. Stugornas utrustning Alla stugor har all nödvändig grundutrustning. Ta med egna lakan, påslakan, örngott och handdukar samt övriga personliga tillbehör. Läs mer om Sjömans-Unionens stugor: Skicka din julhälsningar till tidningen I decembernumret av (6/2013) Sjömannen publiceras julhälsningar, som är gratis för Unionens medlemmar och pensionärer. Även de sjöfarare som hör till befälsförbunden och som vill skicka hälsningar till sina kollegor kan göra detta utan kostnad. Fackavdelningens eller arbetsplatsens förtroendeman eller kontaktperson samlar för varje arbetsplats ihop namnet på dem som vill skicka hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa medlemmar kan skicka sina hälsningar direkt till Sjömannens redaktion på adressen: Sjömannen helst namnen per e-post till saana.lamminsivu@smu.fi www.smu.fi på svenska > medlemskap > medlemsförmåner > Unionens stugor Meriluoto, Vasa Stugan i Meriluoto i Replot i Vasa ligger i Kvarkens unika skärgård, som togs upp på Unescos världsarvs lista 2006. Stugan i Meriluoto är 114 m2 stor. Den har fyra bäddplatser samt möjlighet till åtta extra bäddplatser. Det finns två sovrum, ett vardagsrum och ett kök. eller Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors. Jussi Katajainen Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderar vi att hälsningarna skickas så fort som möjligt, senast den 11 november. Skicka hälsningarna som bilaga i Word-format eller som Excel-tabell där efternamnet står i den första kolumnen och förnamnet i den andra. 2013 • 4 // MS 43 in english M/s Kumpula: Third time in Finland The M/s Kumpula, a dry cargo vessel owned by ESL Shipping has been sailing across the world’s oceans for more than a year. In May, the vessel returned to its homeland, when it docked in Tahkoluoto, Pori. Text Saana lamminsivu pictures saana lamminsivu and shutterstock Read this whole article in English: www.smu.fi > in English > M/s Kumpula Left: 2nd engineman Joseph Omanio and wiper Roshell Viernes and fitter / machinist Jeremias O. Epondulan. More articles in English could be published in the Union’s magazine for the Filipino members of the Finnish Seamen’s Union”, they wish. T he M/s Kumpula is the latest in a line of dry cargo vessels that have been built in the ESL Shipping company’s Asian dockyards. The Kumpula was named in a ceremony held in Vietnam in May 2012. Since then it has sailed across many oceans. “We have been to India, Brazil, Singapore and Japan,” says first-mate Pasi Koivula. The Kumpula’s tonnage is 56 000 dwt and is the largest of the company’s new vessels.The vessel has five cargo holds. ”For example, we sailed from Brazil to Japan with four cargo holds full of soya beans and one cargo hold full of corn.” Pasi Koivula says that the vessel visited many different harbours in Japan. ”For example, on the Island of Honshū we sailed to Osaka and Chiba, which is loca ted near Tokyo.” 44 MS // 4 • 2013 Right: Ordinary seaman Ruph A. Capatoy. From Japan we continued to sail to Vancouver in Canada. The seas in the Pacific Ocean were stormy and rough. ”During rough seas something is happening all the time”, says Pasi Koivula with a glint in his eye. We arrived in Vancouver as planned. In Vancouver the Kumpula was loaded with “potash”, i.e. potassium carbonate, which was then hauled to Brazil. This leg lasted one month. ”First we sailed south along the West coast of the United States of America. We didn’t go through the Panama Canal because of the draft limit we encoutered and because sailing through the canal is expen sive.” So the Kumpula sailed on to Tierra Del Fuego in Chile. ”We didn’t sail as far as Cape Horn, but took a short-cut from the Pacific Ocean to the Atlantic Ocean via the Strait of Magellan.” It is always worth avoiding Cape Horn, if possible. Strong winds, high waves and storms have throughout the ages claimed many vessels and the lives of many sea-farers as they were dragged down to the depths of the sea. Even today, it is not possible to sail around the Southern point of Chile with an easy mind, especially if bad weather suddenly springs upon you. 2013 • 4 // MS 45 ilmoitukset IN MEMORIAM Tarjoilija Leena Marjatta Mäki-Manner s. 26.6.1968 k. 22.4.2013 Lempeille vesille käy purtesi tie. Kotisatamaan uuteen tuulet vie. Lämmöllä muistaen tytär Lisa mummi ja ukki työtoverit Luottamusmies Leena Mäki-Mannerin muistoa kunnioittaen Suomen Merimies-Unioni Kylmäkkö Kaija Köngäs s. 26.2.1950 k. 20.6.2013 Kuultuamme sairastumisestasi luulimme lohduttavamme sinua, mutta siinä kävikin niin, että sinä lohdutit meitä. Kaijaa kaivaten ystävät ja työkaverit Viking Lineltä sekä Kristina Cruisesilta KIITOS Olli Kauranen ja Turo Ihalainen kiittävät saamastaan luottamuksesta. Edunvalvonta jatkuu vahvana vaikeista ajoista huolimatta. Pääluottamusmies Mika Ojala ja varapääluottamusmies Timo Purho kiittävät Viking Linen Merimies-Unionin jäsenistöä saamastaan luottamuksesta. Kiitos jäsenistölle, toivottaa pääluottamusmies Marko Lappalainen Eckerö Linelta. SYNTYMÄPÄIVÄT Iso Kiitos kaikille meitä muistaneita tultuamme täysi-ikäisiksi. Arja ja Mea 50 v. Lämmin kiitos kaikille, jotka niin monin eri tavoin muistivat minua täyttäessäni 60 vuotta! Pekka Mantere, Rauma Elli Nieminen täytti 85 vuotta 24.6.2013. Sydämelliset onnittelut toivottaen Unionin konttorin henkilökunta ja lapset perheineen. Tuhannet kiitokset M/s Baltic Princessin nuorisolle muistamisesta juhlapäivänäni täyttäessäni 60 vuotta. Terveisin iäkkäämmänpuoleinen ikiteini Pete. Petteri Holopainen 46 MS // 4 • 2013 50 års födelsedag Ett varmt tack till mina arbetskamrater på M/s Baltic Princess och ett tack till rederiet Tallink Silja för att ni kom ihåg mig då jag uppnått halva århundradet. KULTAMERKIT Lämmin kiitos M/s Baltic Princessin työkavereille sekä varustamo Tallink Siljalle minun muistamisesta kun saavutin puoli vuosisataa. Kaj Svenskberg Haapaniemi Anne-Mari Jalonen Sari Kautonen Jouni Kekki Riitta Lähdevuori Tiina Valtonen Anne Vuorela Ari Yli-Mäenpää Tero ELÄKKEELLE AMMATTIOSASTOT Klasu kiittää jäsenistöä, eri luottamusmiehiä, työtovereita ja työnantajaa sekä yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista jäätyäni emeritukseksi. Klaus Höglund Sisä-Suomen osasto (001) Lämmin kiitos M/s Mariellan henkilökunnalle ja varustamolle vuosista, jotka sain tehdä työtä kanssanne ja kiitos muistamisesta aloitettuani pitkän vapaan. Ett varmt tack till personalen på M/s Mariella och rederiet för de åren jag fick arbeta med er och tack för de gåvor och kort ja fick när jag började med en långledighet. Hannele Koivisto alias Hansu Kiitän kaikkia työkavereita menneistä, yhteisistä vuosista. Kiitokset myös Tallink-Siljalle. Markku Roikonen Eläkeläisen runo (Markku Raninen) Aamukahvin päälle laitoin, lehden auki taitoin. Katse ulos ikkunasta, isä tarhaan vie lasta. Nyt vasta muistin, rappusilla kuistin. Tänäänhän minulta loppui hoppu, työtähän on tehty ja nyt se on loppu. Päivää ensimmäistä saan eläkettä, maistuu mukavalta, ei että. Istuin keinuun pihan, kuvittelen kuinka lähtee grillistä tuoksu lihan. Sana (kiire) on poissa, lepää ilta-aurinko kukissa noissa. Teen muistoihini retken, torkahdan pienen hetken. Olen tehnyt nuuhteetta työni, nukun hyvin yöni. Eläkkeellä on hyvä olla, kissa kehrää nurmikolla. Kiitos Teille M/s Silja Serenaden henkilökunta, teitte eläkkeelle lähdöstäni ikimuistoisen. Pirjo Björkman Tack till hela M/s Gabriellas besättning för mån ga gemensamma år och tack för hågkomsten vid min pensionering. Kiitos koko M/s Gabriellan henkilökunnalle monista yhteisistä vuosista ja kiitos muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Martti Kiitokset M/s Mimerin porukalle ja Godby Shippingille jäädessäni eläkkeelle. Hyviä seilauksia! Martti Rintala Kiitoksia kaikille merimieskavereille yhteisistä seilausvuosista! ”Roki” Rohkimainen Syyskokous Aika: lauantai 30.11.2013 kello 14.00 Paikka: Kerimäki, Haukilahden iso mökki Vuosikokouksen jälkeen kello 16.00 on tarjolla joulupuuroa ja torttukahvit yhdessäolon merkeissä. Pidemmältä saapuneille matkalaisilla mahdollisuus yöpyä ja saunoa mökeillä. Ilmoittautumiset 15.11.2013 mennessä Sepolle, p. 050 368 2298 tai Markulle, p. 0400 768 414. Tervetuloa - ja myös eläkeläiset ovat tervetulleita! Perinteinen virkistysviikonloppu pidetään 31.1.-2.2.2014 Kylpylähotelli Peurungassa Laukaalla Keski-Suomessa. Mukaan mahtuu 30 ja sitovat ilmoittautumiset 15.12.2013 mennessä Seppo Immoselle, e-mail: seppo.immonen57@gmail.com, puh. 050 368 2298 tai Markku Rautiaiselle, e-mail: markku.j.rautiainen@luukku.com, puh. 0400 768 414. Pohjoisen osasto (002) Syyskokous ja 30-vuotisjuhla Pohjoisen osasto kokoontuu syyskokoukseen Kemin Cumulukseen lauantaina 23.11.2013 klo 16.00. Toimikunta kokoontuu klo 14.00. Osasto juhlii 30-vuotispäiväänsä 23.11. klo 19 alkaen pikkujouluaterialla Kemin Cumuluksessa. Jäsenet ja kutsuvieraat tervetuloa! Satama-ala (003) Syyskokous Satama-alan syyskokous pidetään luottamusmiesten neuvottelupäivien yhteydessä 15.10.2013 klo 17.00 Helsingissä Kuljetusliittojen talossa, John Stenbergin ranta 6. Kokouskabinetit: 103–104, toinen kerros. Tervetuloa! Lounais-Suomen osasto (006) TES-aloitekokoukset 19.9. klo 14.00 ja 30.9. klo 14.00 Lounais-Suomen osaston hallitus kutsuu kaikkia osaston jäseniä pohtimaan työehtosopimusaloitteita. Tilaisuudet järjestetään to 19.9. klo 14.00 ja ma 30.9. klo 14.00 osaston toimistolla: Maariankatu 6 b, 5. krs. Turku. Tervetuloa! Syyskokous Aika: torstai 7.11.2013 klo 18.00 alkaen Paikka: AKT:n tilat, Maariankatu 6 b, 5. kerros, Turku Kokouksessa valitaan hallitukseen puheenjohtaja, varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Vahvistetaan talous arvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2014. Käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Paikalla liiton edustaja. Osallistujien kesken arvotaan mukava palkinto. Huom! Sitovat ilmoittautumiset ruokailuun 4.11. mennessä puh. (02) 233 7416. Tervetuloa! Pikkujoulut Pikkujouluja vietetään museolaiva Borella Aurajoen rannalla Turussa pe 22.11. klo 18.00 ja pe 29.11. klo 18.00 alkaen. Hinta 50 €/jäsen ja 65 €/avec. Lippujen lunastus Turun toimistolta Maariankatu 6 b, 5. kerros, puh. (02) 233 7416 viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Majoitusmahdollisuus Borella. Tervetuloa! Itäkustin osasto (007) Syyskokous Aika: maanantai 11.11.2013 klo 14 Paikka: osaston toimisto, Puutarhakatu 12, 48100 Kotka Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisätietoa kokouksesta lähempänä osaston kotisivuilla. Tervetuloa! Mökkitalkoot ma 28. - ti 29.10.2013 klo 13 alkaen Villa Varpunen, Pyhtää Tervetuloa! Länsi-Suomen osasto (008) TES-aloitekokoukset Keskiviikko 11.9.2013 klo 12.00 Maanantai 16.9.2013 klo 12.00 Perjantai 3.10.2013 klo 12.00 Tilaisuuksien kesto n. 1 tunti Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa (liiton toimisto). Nyt jos koskaan kannattaa tulla kauempaakin kertomaan mielipiteensä! Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Mökkitalkoot Raippaluodossa Aika: maanantai 30.9.2013 klo 6.00 alkaen Paikka: Meriluodon mökki Ruokailujärjestelyiden vuoksi ilmoita tulostasi viimeistään 27.9. Karille 0400 418 511 tai kari.nurmirinta@smu.fi Tervetuloa auttamaan! Eläketiedotustilaisuus Vaasassa! Aika: maanantai 14.10.2013 alkaa kello 10.00. Tilaisuuden kesto noin 2 tuntia. Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa (liiton toimisto). Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 7.10.2013 mennessä, Kari Nurmirinta, 0400 418 511 tai kari.nurmirinta@smu.fi. Nyt hyvä tilaisuus keskustella eläkeasioistasi! Tilaisuuden päätteeksi osasto tarjoaa lounaan. Terve tuloa! Paikka: Viking Linen Piknik-päiväristeily Turusta, M/s Amorella / M/s Viking Grace Osasto tarjoaa matkan, ruokailun Oscar a la cartessa klo 15.00, rajoitettu juomatarjoilu. Vielä muutama paikka vapaana! Kysy puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Syyskokous Aika: torstai 31.10.2013 klo 18.00 Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa (liiton toimisto). Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksessa paikan päällä tavattavissa myös Merimies-Unionin uusi taloudenhoitaja Jussi Katajainen. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa! Laivan Viihdeammattilaiset (011) Pikkujoulut Aika: lauantai 30.11.2013 klo 19.00 Paikka: Ravintola Strampen, vanhasatama, Vaasa Sitovat varaukset viim. 21.11.2013 klo 16.00, vastaanottaa Jan-Erik Berlin +358 50 516 3863 (EI OTETA JÄLKI-ILMOITTAUTUMISIA). Hinta jäsen: 35 €/ avec 50 €. Mukavaa seuraa ja perinteisesti hyvää ruokaa sekä humppaa. Maksu osaston tilille ennen tapahtumaa: NORDEA 152830 123690 (viite: pikkujoulu 2013) Paikkoja rajoitetusti. Tervetuloa! Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan! Etelä-Suomen osasto (009) TES-aloitekokoukset 13.9. ja 1.10. klo 12 Työehtosopimuskierros on ovella. Etelä-Suomen osasto järjestää tes-aloitekokouksia osaston toimistossa, (Linnankatu 13, Helsinki) 13.9.2013 kello 12.00 ja 1.10.2013 kello 12.00. Kaikki mukaan! Syyskokous Aika: keskiviikko 27.11.2013 kello 12.00 Paikka: osaston toimisto, Linnankatu 13, 00160 Helsinki Käsitellään sääntömääräiset ja muut esille tulevat asiat! Tervetuloa! Syyskokous Hyvät viihdeammattilaiset, syyskokous järjestetään torstaina 24.10.2013 klo 14 lounaan merkeissä Turussa, ravintola Suomalainen Pohja:ssa. Kokouksessa käsitellään viralliset syyskokousasiat sekä tulevat tapahtumat. Ilmoittautumiset Ninalle: viihdeammattilaiset@gmail.com viimeistään 4.10.2013 . HUOM! Uusi mailiosoite! Virkistysmatka Budapestiin tai vastaavaan Hyvät viihdeammattilaiset, syksyn virkistäytymismatka järjestetään Budapestiin tai muuhun vastaavaan kaupunkiin. Ajankohta 27.29.10.2013. Kohde varmistuu, kun sitovat ilmoittautumiset ovat tulleet. Jokainen matkalle ilmoittautuva maksaa 50 euron varausmaksun, jota ei palauteta jos matka peruuntuu ilmoittautumisajankohdan jälkeen. Paljonko osasto korvaa matkan hinnasta, riippuu osallistujamäärästä. Sitovat ilmoittautumiset Ninalle: viihdeammattilaiset@gmail.com viimeistään 4.10.2013. HUOM! Uusi mailiosoite! Kun ilmoittaudutte saatte lisätietoa maksun suorittamisesta. Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan! Pikkujouluristeily Aika: tiistai 3.12.2013 Paikka: M/s Silja Europa Tarjolla jouluruokaa ja tanssia sekä yhdessäoloa. Paketin hinta osaston jäseniltä 40 € sekä seuralaiselta 70 € sisältäen hytin A-luokassa (jaettu 2-hengen hytti) tervetuliaisglögin, jouluruuan bufféessa, buféen juomineen ja drinkkiliput sekä meriaamiaisen. Lisämaksu yhden hengen hytistä 30 €. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitathan syntymäaikasi ja mahdollisen hyttikaverisi. Kokoontuminen Länsisataman terminaalissa viimeistään klo 17.15, jossa saat lippusi. Muista ottaa passi mukaan! Sitovat ilmoittautumiset 22.11.2013 mennessä sähköpostitse: mikko.ervast@arctia.fi. Tervetuloa! Matkailu- ja Huolinta-ala (010) Pääluottamusmiehet (Mika Ojala airoissa, Juha Salo keulassa) samassa veneessä, mikähän Godzilla sieltä on nousemassa kun tapsi on noin järeä. Syyskokous Aika: sunnuntaina 27.10.2013 klo 8:45 2013 • 4 // MS 47 Kuljetusliitot uudistivat alkusyksystä sopimuksen. Mikä on sen nimi? Transportförbunden förnyade ett avtal i början av hösten. Vad heter det? Valitse yksi vaihtoehto: Välj ett alternativ: a) Kaveruus on tärkeää b) Ystävää ei petetä c) Kaveria ei jätetä a) Kamratskap är viktigt b) Man sviker inte en vän c) Man överger inte en kamrat Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan Kastehelmi-kynttilälyhdyn. Voittajan nimi julkaistaan Merimieslehdessä nro 5/2013. Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en Kastehelmi-ljuslykta från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 5/2013 av tidningen Sjömannen. Merimies-Unionissa on 11 ammattiosastoa. Kilpailuun saapui 43 vastausta. Voittaja oli tällä kertaa Mikko Manninen Kotkasta. Osallistu kilpailuun 7.10.2013 mennessä: 1) Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). Du kan delta i tävlingen senast den 7.10.2013 på följande sätt: 1) På Sjömans-Unionens webbplats: www.smu.fi > på svenska > kommunikation >Tävlingen för Sjömannen 2) Eller per post. Bifoga svaret och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer). Sjömans-Unionen har 11 fackavdelningarna. Till tävlingen fick vi 43 svar. Vinnaren den här gången blev Mikko Manninen från Kotka. Vastauksen voit lähettää osoitteella: Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Skicka svaret till adressen: Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors s. 23 SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS POST- OCH BESÖKADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.efternamn@smu.fi VAIHDE / VÄXEL TELEFAX Arkisin klo 8.30–16.00 Vardagar kl. 8.30–16.00 Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.) klo 8.00–15.30 Kuljetusalan Työttömyyskassa Transportbranschens Arbetslöshetskassa Postiosoite Postadress Asiakaspalvelu Kundtjänst arkipäivisin klo 8.30–16.00 Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) vardagar kl. 8.30–16.00 sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) sommarfredagar kl. 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) Puhelinpäivystys Telefonjour John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors +358 (0) 9 615 2020 +358 (0) 9 615 20 227 PL 65, 00531 Helsinki Siltasaarenkatu 3–5, katutaso Helsinki klo 9.00–12.00 puh. (09) 613 111 AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER PB 65, 00531 Helsingfors Broholmsgatan 3–5, gatuplan Helsingfors Faksi: (09) 6131 1333 tel. (09) 613 111 kl 9.00–12.00 Fax: (09) 6131 1333 Työttömyyskassan sähköinen palvelu Arbetslöshetskassans elektroniska tjänster 48 MS // 4 • 2013 www.kuljetusalantk.fi www.kuljetusalantk.fi/se HENKILÖKUNTA / PERSONAL Sihteeri / Sekreterare Anja Uusitalo Toimistotyöntekijä, Turku / Puheenjohtaja / Ordförande (09) 615 20 251 / 040 519 0351 Kontorsbiträde, Åbo Simo Zitting Salme Kumpula (09) 615 20 250 / 0400 813 079 Toimitsija, Ahvenanmaa (02) 233 7416 Ombudsman, Åland Liittosihteeri / Förbundssekreterare Henrik Lagerberg Maariankatu 6 B, 5. krs. Kenneth Bondas (018) 199 20 /0400 478 884 20100 Turku (09) 615 20 254 / 040 456 0245 Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Sihteeri / Sekreterare Toimitsija, Turku 20100 Åbo Tetta Härkönen Ombudsman, Åbo (09) 615 20 225 / 040 455 9834 Vaasa / Vasa Jessica Troberg Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa (09) 6152 0210 / 040 584 0381 Lakimies / Jurist Storalånggatan 43, 65100 Vasa Sannaleena Kallio Taloudenhoitaja / Ekonom (09) 615 20 252 / 040 158 5057 Jussi Katajainen (09) 615 20 218 / 050 526 1965 Toimitsija / Ombudsman Carita Ojala Kassanhoitaja / Kassaföreståndare (09) 615 20 231 / 0400 829 039 Stiina Raitio (09) 615 20 219 MÖKKIVARAUKSET / Toimitsija / Ombudsman BOKNINGSNUMMER Kirjanpitäjä / Bokförare FÖR STUGOR Tuula Ylhävuori puh. / tel. (09) 615 20 260 (09) 615 20 220 Toimitsija / Ombudsman Lounais-Suomen osaston mökin ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör Toimittaja / Journalist Ilpo Minkkinen Saana Lamminsivu varaukset Turun toimistolta / (09) 615 20 253 / 040 728 6932 Sydvästra Finlands avdelnings (09) 615 20 221 / 045 7730 1020 stugans bokningar från ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister kontoret i Åbo Simo Nurmi Tiina Kytölä (09) 615 20 255 / 040 580 3246 (09) 615 20 257 Satu Silta (09) 615 20 213 / 040 526 3435 ITF-tarkastaja / ITF-inspektör Kenneth Bengts (09) 615 20 258 / 040 455 1229 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Arja Merikallio (09) 615 20 259
© Copyright 2024