Kuudes sukupuuttoaalto http://www.takequickbreak.com/wp-content/uploads/2013/08/19-baby-tiger.jpg Linda Heikkala Linnea Pohjola Kielilinja Ranuan kr. Kansanopisto 2013 - 2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto.....................................................................................................................1 2. Yleistä........................................................................................................................2 2.1 Mitä se on?............................................................................................................................................2 2.2 Uhanalaisuus..........................................................................................................................................3 Esimerkkilaji: Tiikeri....................................................................................................................4 2.3 Suomen tilanne.......................................................................................................................................6 3. Syitä............................................................................................................................8 3.1. Ilmastonmuutos.....................................................................................................................................8 3.2. Elinalueiden pieneneminen/häviäminen..............................................................................................10 3.3. Salametsästys......................................................................................................................................12 4. Suojelu.....................................................................................................................13 4.1. Yellowstone........................................................................................................................................13 4.2. WWF...................................................................................................................................................16 7. Toiminnallinen osuus...............................................................................................18 6. Itsearviointi..............................................................................................................19 6.1. Linnea Pohjola....................................................................................................................................19 6.2. Linda Heikkala....................................................................................................................................20 Lähteet:.........................................................................................................................23 1. Johdanto Aihevalinta tuotti aluksi hankaluuksia, mutta päädyimme lopulta valitsemaan aiheen: Kuudes sukupuuttoaalto. Melkein kaikki, jotka kysyivät aiheestamme, eivät tienneet mitä se tarkoittaa ja halusivat kuulla siitä lisää. Meidänkin mielestämme aihe on todella mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Työn aikana meille selvisi, kuinka vakavasta ongelmasta on kyse ja siksi haluamme muidenkin saavan tietää siitä. Kuudes sukupuuttoaalto -nimi kertoo jo jotain aiheesta. Kaikki tietävät mitä tarkoittaa sukupuutto. Sukupuuttoaalto on yksinkertaisesti selitettynä sitä, kun eläinlajeja alkaa kuolla sukupuuttoon useita pienellä aikavälillä. Esimerkiksi dinosaurusten häviäminen maapallolta oli sukupuuttoaalto. Tämä aalto liitukaudella oli maapallon historian viides. Kuudes sukupuuttoaalto, josta kerromme työssämme, on käynnissä juuri nyt. Eläinlajeja kuolee sukupuuttoon yhtä nopeaa, kuin dinosauruslajeja 65 miljoonaa vuotta sitten. Toivottavasti mielenkiintosi heräsi aivan kuin meilläkin työn alussa. Lisää voit lukea, kun käännät sivua ja jatkat eteenpäin. Luvassa on mielenkiintoista ja ehkä yllättävää ja järkyttävääkin tietoa muun muuassa sukupuuttoaalloista, uhanalaisuudesta ja salametsästyksestä. Olemme itse oppineet todella paljon uutta työn aikana ja toivomme, että saamme välitettyä tietomme työn avulla lukijoillekin. 2. Yleistä 2.1 Mitä se on? Lajin elinikä, sen ilmaantumisesta sen häviämiseen, on noin 1-10 miljoonaa vuotta. 31 Näin on ollut lähes aina – noin 3,5 miljardia vuotta – niin kauan kuin maapallolla uskotaan olleen elämää. Viisi kertaa maapallon historian aikana tämä keskimääräinen elinikä on ollut poikkeuksellinen. Ensimmäinen oli noin 500 miljoonaa vuotta sitten kambrikaudella. Silloin noin 2050% eläimistä kuoli sukupuuttoon.31 Toinen aalto oli noin 100 miljoonaa vuotta sen jälkeen Devonikaudella. Tämä massasukupuutto ei ilmeisesti ole niin merkittävä, sillä siitä ei löydy tietoa yhtä paljon kuin muista. Kuten ei neljännestäkään, joka oli Triaskaudella yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Kolmas aalto Permikaudella oli maan historian suurin joukkotuho. Tuho kohdistui pääasiassa merieläimiin, joista hävisi jopa 95%. Varmaa syytä sukupuuttoaalloille ei tiedetä, mutta kolmanteen aaltoon arvellaan liittyneen ilmaston lämpeneminen ja hapen määrän romahdus.39 Liitukauden joukkosukupuutosta ovat varmasti kuulleet kaikki. Tämä sukupuuttoaalto tapahtui yli 65 miljoonaa vuotta sitten. Se ei ole yhtä suuri kuin ensimmäinen ja kolmas, mutta se on kaikista aalloista tunnetuin. Tämän aallon sanotaan hävittäneen dinosasurukset maan päältä. Syynä uskotaan olevan valtavan meteoriitin iskeytyminen maahan ja siitä vapautunut energia.39 3,5 miljardissa vuodessa merkittäviä sukupuuttoaaltoja on siis ollut vain viisi. Me elämme kuudennen aallon keskellä. Ensimmäiset merkit aallon alkamisesta näkyivät jo parikymmentä vuotta sitten.1 Silloin ei vielä osattu kuvitellakkaan kuinka suureksi se paisuu. Helsingin yliopiston ekologianprofessori Jari niemelä on sanonut nykyisen sukupuuttoaallon olevan samaa luokkaa kuin viides aalto.1 Tutkijoiden mukaan lajeja kuolee 100-1000 kertaa nopeammin kuin normaalisti. 2 On arvioitu, että tämän vuosisadan loppuun mennessä yli kymmenen prosenttia lajeista on kuollut sukupuuttoon. Viidensadan vuoden aikana eläinlajeja on kuollut jo ainakin 1 000. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan neljäsosa nisäkäslajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon, jos sama tahti jatkuu. 17 Tähän mennessä tahtia ei ole saatu hidastettua ollenkaan vaan järjestöjen yrityksistä huolimatta se vain kiihtyy koko ajan. WWF on oikeassa sanoessaan että ”hälytyskello soi jo kovaa”. 2.2 Uhanalaisuus Uhanalaisuudesta puhutaan nykyään paljon ja syystäkin. Laji määritellään uhanalaiseksi jos siihen kohdistuu häviämisen uhka mm. populaation koon, levinneisyyden tai lisääntymiskyvyn perusteella. 14 Uhanalaiset lajit luokitellaan kolmeen pääluokkaan sen perusteella kuinka suuri vaara niillä on kuolla sukupuuttoon tietyn ajan kuluessa.15 Uhanalaisia lajeja suojellaan niiden luokituksen mukaan. Esimerkiksi metsästystä rajoitetaan tai se kielletään kokonaan ja esiintymispaikkaa suojellaan, sitä ei saa hävittää eikä heikentää. Tarvittaessa ympäristöministerit tekevät suojeluohjelman.21 Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) pitää luetteloa uhanalaisista eläimistä. Sitä kutsutaan punaiseksi kirjaksi.22 http://www.iucnffsg.org/wp-content/uploads/2013/08/IUCN-Red-List.jpg http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d6/Status_iucn3.1_EN_fi.svg (EW: Luonnosta hävinnyt, NT: Silmälläpidettävä) Vaarantunut (VU) eläin tarkoittaa lajin olevan vaarassa kuolla sukupuuttoon sadan vuoden sisällä. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi leijona ja jääkarhu.28 Jos laji on vaarassa hävitä maapallolta lähiaikoina, se luokitellaan erittäin uhanalaiseksi (EN) lajiksi.29 Gorilla on erittäin uhanalainen laji. Kolmas näistä uhanalaisuusluokista on äärimmäisen uhanalainen. (CR) Se tarkoittaa lajin kannan olevan vaarassa pienentyä 80:llä prosentilla kolmen sukupolven tai kymmenen vuoden aikana. Äärimmäistä uhanalaista eläinlajia paremmin voi erittäin uhanalainen laji.30 Suomessa äärimmäisen uhanalainen laji on mm. ahma. Esimerkkilaji: Tiikeri Tiikeri on Panthera-sukuun kuuluva suuri uhanalainen kissaeläin, joka elää Itä-ja Kaakkois-Aasiassa. Tiikerin ulkonäkö riippuu elinalueesta ja alalajista. Kaikkein suurin tiikeri on siperiantiikeri joka voi saavuttaa 2.4 metrin pituuden (ilman häntää) ja yli 300-kilon painon. Näin ollen se on myös nykymaailman suurin kissaeläin, ellei tiikerin ja leijonan risteytystä liikeriä lasketa mukaan. Tiikeri on lihansyöjä eikä sillä ole muita vihollisia kuin ihminen. Siperiantiikerit saalistavat jopa karhuja jotka ovat ainoaita sitä suurempia maapeto eläimiä.37 Tiikerillä on yhdeksän alalajia, niistä kolme on kuollut jo sukupuuttoon 1900 luvulla. Siitä voidaan jo päätellä että jäljellä olevat tiikerit ovat vakavasti uhanalaisia. 37 Balintitiikeri kuoli 1940-luvulla, Kaspiantiikeri 1970-luvulla ja jaavantiikeri 1980luvulla. Jäljellä olevat lajit kuuluvat siis äärimmäisen uhanalaisiin tai erittäin uhanalaisiin. Alalajit jotka ovat vielä jäljellä on: amurin eli siperiantiikeri, kiinantiikeri, indokiinantiikeri, sumatrantiikeri, bengalintiikeri eli intiantiikeri ja malakantiikeri.37 Suurin syy lienee Kiinalainen lääketiede, joka edelleenkin suosii tiikerien ruumiinosista tehtyjä lääkeaineita.50 Myös yksi iso syy tiikereiden uhanalaisuuteen on salametsästys ja niitä salametsästetään koska, tiikerin lihan uskotaan kohottavan elinvoimaa, aivojen auttavan velttouteen ja näppylöihin, veren lisäävän tahdonvoimaa ja viiksikarvojen lievittävän hammassärkyä. Kauppa on sitä kannattavampaa mitä harvinaisemmaksi ja halutummaksi laji käy.37 http://www.newsonair.nic.in/feature-image/save-tigers.jpg Tiikereiden suojelemiseksi käynnistettiin maailmanlaajuinen keräyskampanja. Myös eläinsuojeluliitto WWF tuli mukaan tiikerien suojeluhankkeeseen. Asiantuntijaryhmä alkoi suunnitella tiikereille suojelualueita. Hankkeen nimi on tiikeriprojekti ja sen toteuttaminen alkoi vuonna 1973, kun Intiaan perustettiin yhdeksän tiikerireservaattia. Tiikerien lukumäärä oli romahtanut erittäin nopeasti 1900-luvun aikana. Joten suojelutöillä alkoi olla kiire. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen yksilöitä oli jäljellä vielä noin 100 000, mutta 1960-luvun lopulla kanta oli enään 2 500 yksilöä. Suojelutyö tuotti kuitenkin tulosta ja vuonna 1984. Jo yksistään Bengalissa eli jo 4 000 tiikeriä. WWF suojelee tiikereitä monipuolisin keinoin, esimerkiksi ehkäisee ihmisten ja tiikereiden välisiä yhteen ottoja, valvoo ja ehkäisee laitonta kauppaa tiikereiden ruumiinosilla ja estää tiikereiden salametsästystä mm. Salametsästyksen vastaisilla joukoilla.40 WWF yrittää saada tiikereitten määrän kaksinkertaiseksi vuoteen 2022 mennessä. 2.3 Suomen tilanne Kuudennen sukupuuttoaallon merkit näkyvät suomessakin. Erityisesti Suomen vanhoista metsistä ja niiden eliölajeista ollaan huolissaan, sillä luonnontilaisia metsiä on Euroopassa jäljellä hyvin vähän.6 Metsiä Suomessa kyllä riittää, mutta suurin osa niistä on hoidettua talousmetsää. Tämä on yleisin uhanalaisuuden syy Suomessa. Uhanalaisia eläimiä on täällä jo satoja, ehkä jopa tuhansia. Näiden lajien turvaamiseksi Suomen metsistä vähintään 10 prosenttia pitäisi olla suojeltuna. Tällä hetkellä suojelualueina on noin 5 prosenttia metsistä. 42 Erityisesti suurpetomme ilves, ahma, karhu ja susi ovat riippuvaisia metsistämme. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen lajeihin, sillä monet niistä ovat esimerkiksi riipppuvaisia lumesta. Saimaannorppa on maailman uhanalaisimpia hylkeitä, vaikka WWF aloitti sen suojelutoiminnan jo vuonna 1979. Esimerkiksi nyt vuonna 2014 saimaannorppia uhkaa suuri katasrofi, sillä lumettomuuden takia ne eivät saa rakennettua pesiä poikasille. Jos lunta ei tule ajoissa, tammikuun lopulla syntyvistä poikasista yksikään ei jää eloon. Norpat eivät ole vaarassa hävitä, mutta jo valmiiksi pieni kanta vähenisi reilusti.24 Suomessa on kuollut jo 200 eliölajia lopullisesti sukupuuttoon. Tosin iso osa niistä on pikkuötököitä kuten hyönteisiä.1 Nämä eivät silti ole olleet mitään aivan mitättömiä menetyksiä, sillä esimerkiksi pölyttäjien määrä on vähentynyt niin paljon, että niitä on täytynyt korvata tarhatuilla mehiläisillä. Tämä on heti vaikuttanut muun muuassa omenojen hintoihin.6 Suomeen leviää koko ajan uusia eliölajeja, ns. Tulokaslajeja. Ne usein alkavat kilpailla elintilasta ja ravinnosta alkuperäisten lajien kanssa tai saalistaa niitä. Tulokaslajit menestyvät usein alkuperäisiä lajeja paremmin, sillä niillä ei uusina tulokkaina ole vihollisia kuten saalistajia tai loisia. Tulokaslajit vievät elintilaa nykyisiltä eläimiltämme ja saattavat jopa aiheuttaa jonkin lajin sukupuuton.46 Suomen luonnonpäivä on Suomen luonnonsuojeluliiton, ympäristökeskuksen, metsähallituksen luontopalvelujen sekä maantieteen ja biologian opettajien liiton yhteishanke. Päivän tarkoitus on suunnata katseet kauniiseen suomalaiseen luontoon, saada ihmiset liikkeelle ja jakamaan luontokokemuksiaan. Suomen luonnonpäivän ajatuksena on juhlistaa Suomen luonnon terveyttä ja hyvinvointia sekä sen tuomaa iloa. Suomen luonnonpäivä on virallinen liputuspäivä.36 Suomen luonnonpäivänä järjestettiin retkiä luontoon ja tapahtumia eripuolille Suomea. Päivän päätapahtuma oli luontokeskus Haltiassa Nuuksiossa. Luonnonpäivää vietetään myös muualla maailmassa esimerkiksi Thaimaassa.36 http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite? blobcol=urldata&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1195997195370&ssbinary=true 3. Syitä Kuudes sukupuuttoaalto alkoi siitä, kun ihminen metsästi monia suurikokoisia eläimiä sukupuuttoon.35 Niiden mukana kuoli useita niistä jollakin lailla riippuvaisia eläimiä. Tällaisia suuria eläimiä on vielä jäljellä, mutta nekin ovat vakavasti uhanalaisia, metsästyksen takia. Esimerkkinä tiikeri, norsu ja sarvikuono. Maapallomme muttuu koko ajan, eivätkä kaikki lajit pysy muutoksessa mukana. Ilmastossa tapahtuu tällä hetkellä suuria muutoksia. Tästä kärsivät monet eläimet muun muuassa jääkarhut. Myös elinympäristön muutokset ovat vaarantaneet monen eläinlajin säilymisen. Suurin osa elinympäristön muutoksista on ihmisten aiheuttamaa. Pienempiä vaaroja ovat muun muuassa taudit ja ilmansaasteet sekä joillakin alueilla tulokaslajit. http://www.tekniikkatalous.fi/multimedia/archive/00065/j__nalle2_65281c.jpg 3.1. Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on yksi suurimpia eläinlajien vaaratekijöitä. Se saattaa aiheuttaa tuhansien eläinlajien kuoleman seuraavan sadan vuoden aikana. Ilmastonmuutos eroaa muista syistä siinä, että se on väistämätön. Ilmasto lämpenee global.finland sivun mukaan 1.5 astetta, vaikka lopettaisimme kaikki päästöjen tuottamisen heti. 27 Ihminen ei siis voi enää estää sitä. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset eläimiin vahvistuvat muiden muutosten kuten elinalueiden pienenemisen myötä. Miten ilmastonmuutos sitten vaarantaa eläinten säilymisen? Yksi asia on tietenkin se, etteivät kaikki eläimet kestä niin korkeita lämpötiloja, eivätkä kerkeä muuttamaan elintapojaan ilmastonlämpenemisen vauhdissa. Lämpötilojen nousu aiheuttaa muutakin: vuoristojäätiköt sulavat, mikä voi muuttaa joidenkin suurien jokien virtausta. Merenpintakin nousee, mikä pilaa pohjavettä ja valtaa maa-alueita27. Jo pelkkä lämpötilojen vaihtelun lisääntyminen voi aiheuttaa jonkun lajin sukupuuton. Sademäärien muuttuminen vaikeuttaa myös monien eläinten elämää. Kuivuus on todella suuri ongelma monilla alueilla. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita vaaroja, sillä ilmastonmuutoksen seuraamuksia ovat myös rankkasateiden, myrskyjen, ja muiden ympäristökatasrofien lisääntyminen. lisäksi ilmastonmuutos lisää maastopaloja, nostaa meren pintaa sekä helpottaa tautien leviämistä.34 Ilmastonmuutos voi vaikuttaa eläimiin myös epäsuorasti. Se voi vähentää sellaisia eläimiä, joista jokin toinen laji on riippuvainen. Esimerkiksi saaliseläinten väheneminen vaarantaa petoeläinten hengissä säilymisen. Samalla tavalla loiseläimet kärsivät, jos niiden isäntälajit kärsivät. Jotkut lait ovat riipppuvaisia niiden elinympäristojen luojista tai niiden ravintokasvien pölyttäjistä. Jotkut lajit saattavat taas hyötyä tällaisesta. Esimerkiksi petoeläimet voivat hyötyä, jos niiden kilpaileva laji pienenee. Tällöin taas tämän petoeläimen saalislaji kärsii. Jotkut lajit toimivat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa niin, että molemmat hyötyvät. Jos toinen laji joutuu muuttamaan toimintatapojaan tai esimerkiksi siirtymään eli alueille ilmastonmuutoksen myötä, ne eivät enää voi toimia yhdessä. Tämä voi vaikeuttaa niiden elämää paljonkin. Ilmastonmuutos vaarantaa eniten pohjoisessa eläviä eläimiä, sillä lämpötila nousee siellä eniten. Esimerkiksi arktisilla alueilla lämpötila nousee kaksi tai kolme kertaa nopeammin kuin muualla. Monet pohjoisessa elävät eläimet ovat riiippuvaisia lumesta tai muuten talvesta. Jääkarhu on suuressa vaarassa kadota maapallolta. Jos ilmasto lämpenee niin paljon, että merijää katoaa kesäksi. Merijään katoaminen tarkoittaisi sitä, etteivät jääkarhut pääsisi saalistamaan hylkeitä, jotka ovat niiden pääravintoa. Jääkarhujen pitäisi muuttaa täysin elintapojaan, mutta lajien muutokset eivät tapahdu niin nopeasti.51 Vielä ei ole todisteita siitä, että jokin laji olisi kuollut sukupuuttoon täysin ilmastonmuutoksen takia. Kuitenkin löytyy satoja tapauksia, joissa jokin paikallinen populaatio on kuollut ilmastonmuutoksen aiheuttamana. 34 Usein sukupuutoille ei löydy edes mitään selkeää suurta syytä. Tai sitten syy voi olla jokin ilmastonmuutoksen seuraus. 3.2. Elinalueiden pieneneminen/häviäminen Eläinten elinalueiden pieneneminen on melkein kokonaan ihmisen aiheuttamaa. Ihminen muokkaa ympäristöä jatkuvasti. Noin 20 prosenttia maapinta-alasta on jo hävitetty ihmisen toimesta. Metsiä hakataan asutusalueita tai viljelymaita varten. Teitä rakennetaan jatkuvasti lisää yhä isompia. Eläimiä kuolee jatkuvasti niiden ylittäessä teitä. Joka vuosi Suomen teillä kuolee noin miljoona nisäkästä ja neljä miljoonaa lintua. Tiet vievät valtavasti maapinta-alaa. Esimerkiksi USA:n pinta-alasta viidesosan arvioidaan olevan teiden vaikutusaluetta. Vaikutusalueeseen kuuluu myös reuna-alueet. Tieverkostot jakavat eläinten alueet osiin. Eläinlajit jakaantuvat yhä pienempiin populaatioihin, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa, sillä ne eivät pääse liikkumaan vapaasti. Niiden elinalueet ovat rajautuneet, joten ne eivät pääse leviämään. Tämä ajaa ne lähemmäs sukupuuttoa. Eläimille suunnitellaan teiden ylitys ja alituspaikkoja. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa täysin, sillä tällaisia ei ole mahdollista rakentaa kovin tiheään. Sademetsien tuhoutuminen on yksi suurimmista ympäristöongelmista tällä hetkellä. Sademetsien luonto on maailman monipuolisinta. Niissä elää kaksi kolmasosaa maailman kasvi- ja eläinlajeista.43 Metsissä elää lajeja, joita ei ole missään muualla. Ne ovat monien uhanalaisten lajien elinalueita. Nämä tärkeät alueet pienenevät huimaa vauhtia. Samalla monien eläinlajien sukupuutto lähenee. Jo puolet maailman alkuperäisistä sademetsistä on hävinnyt. Monilta alueilta sademetsät ovat hävinneet kokonaan. Pelkästään Amazonin sademetsää hakataan noin 20 000 neliökilometriä vuodessa. Tätä menoa 80-90 prosenttia sademetsistä on tuhoutunut vuoteen 2020 mennessä.44 Koko maapallon tasapaino järkkyy kun sademetsiä katoaa. 20 prosenttia kasvihuonekaasuista tulee sademetsien hakkaamisesta. Lisäksi luonnon monimuotoisuuus katoaa. Suurin syy sademetsien tuhoutumiseen on laittomat hakkuut. Rauhoitettujen puulajien hakkaaminen, luonnonsuojelualueilla hakkaaminen ja muut luvattomat hakkuut ovat laittomia. 80 prosenttia viimevuosina hakatuista sademetsistä on laidunmaana ja lähes kaikki loput viljelymaana. Suurin osa viljelytuotteista on tarkoitettu karjan rehuksi.45 http://www.theecologist.org/siteimage/scale/0/0/141944.jpg http://wwf.fi/mediabank/3280_imagegallerydefault.image 3.3. Salametsästys Salametsästys on sitä kun ihminen metsästää rauhoitettua lajia tai metsästää jotakin lajia kiellettyyn aikaan tai kielletyllä alueella. Myös ansapyynti on salametsästystä.23 Salametsästys on hyvin vakava ongelma joidenkin lajien kohdalla. Esimerkiksi sarvikuono on häviämässä ainoastaan salametsästyksen takia. Sillä ei ole muuta vihollista kuin ihminen. Lajeja salametsästetään usein niiden osien takia. Sarvikuonoja metsästetään sen sarven takia, sillä siitä valmistetun jauheen uskotaan voivan parantaa jopa syövän. Norsunluusta tehdään koruja tai huonekaluja ja tiikerin osien uskotaan tuovan onnea. Suomessa saatetaan kaataa ahma tai susi salaa, jotta ne eivät vahingoittaisi poroja. Karhuja on tapettu vain siksi, että ne ovat sattuneet tulemaan liian lähelle asutusta. Ruokapulassa ihminen saattaa salametsästää myös lihan takia. Joitakin uhanalaisia lajeja voi metsästää tietyllä alueella tai erityisluvan kanssa. Esimerkiksi norsuja ja sarvikuonoja saa metsästää jossain päin Afrikkaa.13 Suomessa mm. hirville on määrätty kiintiö kuinka monta niistä saa tappaa vuodessa. Lisäksi karhuja, ahmoja, ja susia saa tappaa luvan kanssa. Maa ja metsätalousministeriö julkisti tammikuussa ajatuksen susien ja ahmojen tapporahasta. Luonnonsuojeluliitto tyrmäsi ehdotuksen. ”Petojen kaatolupien lisääminen ei lopeta salametsästystä, salametsästyksen ehkäisy ei ole perusteltu syy tappolupien lisäämiselle” Sami Lyytinen sanoo. 4. Suojelu Maailmassa on olemassa paljon järjestöjä jotka suojelevat eläimiä erinlaisilta vaaroilta. WWF on yksi suurimmista tällaisita järjestöistä ja muita WWF:n kaltaisia järjestöjä ovat eläinsuojeluliito Animalia, Suomen eläinsuoeluliitto ry(REY).47 Jotkut luonnonsuojelujärjestöt kuten Greenpeace suojelee luonnon lisäksi myös eläimiä. Greenpeace riippumaton ympäristöjärjestö. Järjestöllä on toimintoja yli 40 maassa. Greenpeace keskittyy maailmanlaajuisiin ypäristökysymyksiin, kuten metsäkatoon, ilmastonmuutokseen, ja ympärsitömyrkkyihin, niiden tavoite on “ Varmistaa maapallon kyky ylläpitää elämää kaikessa monimuotoisuudessaan” 48 4.1. Yellowstone Yksi tärkeä eläinten suojelun muoto on kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet. Yellowstonen kansallispuisto on maailman ensimmäinen, siis vanhin suojelualue. Se perustettiin vuonna 1872 Idahon, Montanan ja Wyomingin alueelle Yhdysvaltoihin. Yellowstonen pinta-ala on 8 983 neliökilometriä. Se on saanut nimensä Yellowstonejoen mukaan, joka virtaa sen alueella. Puisto on tunnettu sen monipuolisesta luonnosta. Alueella on paljon geysireitä ja kuumia lähteitä sekä kanjoneita ja suuria vesiputouksia. Siellä sijaitsee mm. Grand Canyon sekä geysir Old Faithful (Vanha Uskollinen). Alue on enimmäkseen vuoristoseutua ja 80% sen pintaalasta on metsää. Myös eläimiä siellä asuu hyvin monenlaisia, esimerkiksi karhuja, biisoneita ja puumia. Ei ihme, että Yellowstone on yhdysvaltain suosituimpia kansallispuistoja. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ef/Bison_near_a_hot_spring_in_Yellowstone750p x.JPG Yellowstonen perustamisen alkuaikoina tärkeimpiä suojelukohteita olivat vulkaaniset alueet sekä geysirit ja kuumat lähteet. Eläinten metsästys oli kyllä kielletty, mutta niitä salametsästettiin paljon valvonnan puutteen takia. Eläinten suojelu alkoi vuonna 1886, kun armeija saapui valvomaan alueita. Silloinkin suojelu oli todella tehotonta ja turhaa. Vain tiettyjä lajeja suojeltiin ja esimerkiksi sudet hävitettiin kokonaan, jotteivät ne vahingoittaisi kanadanhirvikantaa. Puistosta tehtiin turistikohde. Eläimiä tuotiin näytille ja turistien annettiin ruokkia niitä. Vaaralliset eläimet vangittiin ja luontoa tuhottiin teiden ja palvelujen takia. Vuonna 1918 hallinnon otti National Park Service. Nykyisen tasoinen suojelu alkoi kuitenkin vasta 60-luvulla. Eläinten vangitseminen ja esittely lopetettiin ja alueelle tuotiin susia. Kaikkia lajeja alettiin suojella tasavertaisesti. Yellowstonen eläinmaailma on hyvin rikasta. Siellä elää 67 erilaista nisäkäslajia. Muun muuassa biisonien kannalta alueen suojelu on hyvin tärkeää. Biisonit tapettiin 1800-luvun puolessavälissä melkein sukupuuttoon. Armeijan valvonnan ansiosta biisonit säilyivät. Vuonna 1902 niitä oli silti vain parikymmentä. Buffalo Ranchille vietiin 21 biisonia, joista kasvoi yli tuhannen yksilön lauma. Nykyään Yellowstonessa on jo noin 4 000 yksilöä. Muita suuria eläimiä Yellowstonen alueella ovat musta- ja harmaakarhut, kanadanhirvet eli vapitit, ilvekset, puumat ja sudet. Eri lintulajeja alueella on havaittu 330. Yellowstone on hyvä esimerkki siitä, kuinka paikallisella tasolla on saatu eläinsuojelulla aikaan hyviä tuloksia Yellowstonen kansallispuistossa on neljä vuodenaikaa. Kesäisin siellä on yleensä noin 25 astetta lämmintä, mutta öisin lämpötila voi tippua jopa nollan alapuolelle, korkeimmilla alueilla. Ukkosmyrskyt ovat yleisiä iltapäivisin. Talvisin lämpötila on yleensä reilusti pakkasen puolella. Puistossa on ollut kylmimmillään -54 astetta. Keväällä ja syksyllä siellä lämpötila vaihtelee nollan ja kahdenkymmenen välillä, mutta yöllä voi olla jopa 20 astetta pakkasta. Yellowstone sijaitsee aktiivisen supertulivuoren päällä, joka tunnetaan nimellä Yellowstonen kaldera. Se on yksi kymmenestä supertulivuoresta maapallolla ja yksi tunnetuimmista. Supertulivuoren purkaus johtaisi monta eläinlajia sukupuuttoon sekä miljoonia ihmisiä kuolemaan. Lisäksi purkauksen nostattama pöly peittäisi auringon ja Maapallolle tulisi ydintalvi. Tällaisia purkauksia sattuu noin kerran 50 000 - 100 000 vuodessa. Pienempiä purkauksia on kuitenkin useammin. Yellowstonen viimeisin purkaus oli noin 13 000 vuotta sitten. Supertulivuoren purkausta on vaikea ennustaa, sillä niistä tiedetään hyvin vähän. Purkauksen merkkejä ei kuitenkaan ole ollut näkyvissä, joten syytä huoleen ei ole.38 4.2. WWF WWF on ympäristöjärjestö joka tekee merkittävää työtä ympäristön eteen. Se on perustettu jo vuonna 1961. Nykyään sillä on toimistoja yli 50 maassa ja toimintaa noin sadassa maassa. WWF:n tavoitteena on estää luonnon tuhoutuminen. Yksi tärkeä tehtävä on myös innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön hyväksi. Erityisesti WWF suojelee pandoja ja siksi sen tunnuksenaan on panda-merkki.25 Pandat ovat erittäin uhanalaisia. Niitä elää Kiinan alueilla tällä hetkellä noin 1600 yksilöä. Pandojen uhkana on erityisesti salametsästys ja bambu-metsien hakkuut. Niitä kuolee myös muille eläimille tarkoitettuihin ansoihin. Pandoja metsästetään niiden upean mustavalkoisen turkin takia. WWF perustaa ja hallinnoi pandojen suojelualueita, ehkäisee salametsästystä ja metsien laittomia hakkuita.16 Ympäristöjärjestön WWF:n mukaan salametsästys on lisääntynyt viime aikoina hälyttävästi. Salametsästys on lisääntynyt etenkin Afrikassa. Varsinkin sarvikuonojen salametsästyksen määrät ovat lisääntyneet. WWF levittää ympäristö tietoa ja tukee metsänvartijoiden ja vapaaehtoisten salametsästyksen vastaista partioiden koulutusta ja varustamista. Ehkäisee ihmisten ja villieläinten välisiä yhteenottoja.13 Tekee yhteistyötä valtion kanssa.25 WWF yrittää tehdä mahdollisimman hankalaksi kansainvälisissä CITES- neuvotteluissa tiikereiden ja muiden villieläinten osista valmistettujen tuotteiden kauppaa ja kuljettamista rajojen yli. Mitä tiikereihin tulee niin WWF rahoittaa niiden kameraseurantaa ja tutkimusta sekä kyläläisistä koostuvia salametsästyksen vastaisia partioita. Nämä partiot purkavat tiikereille viritettyjä ansoja ja pidättävät salametsästäjiä.25 WWF Suomen perusti Pertti Salolainen vuonna 1972. Aluksi suojelutoiminta keskittyi lähinnä suomen merikotkiin, muuttohaukkoihin ja metsäpeuroihin. Myöhemmin perustettiin suojelutyöryhmät myös saimaannorpille, valkoselkätikoille, merihylkeille ja kiljuhanhille. Esimerkiksi saimaannorpan kanta on noussut 150 yksilostä yli 220 000 yksilöön. Merikotkasta ja saimaannorpasta on tullut suomalaisen luonnonsuojelun symboleja. Eläinten suojelun lisäksi yksi WWF:n tärkeimmistä tehtävistä on Itä-meren suojeleminen. Sen eteen on tehty työtä Suomen WWF:n perustamisesta asti. Siitä huolimatta rehevöityminen etenee ja sen seuraukset tuhoavat vesi- ja rantaluonto. Suomen WWF:n aktiivisuuden ansiosta ja kansainvälisen WWF:n tuella kansainvälinenen merenkulkujärsjestö IMO nimesi vuonna 2004 Itämeren herkäksi merialueeksi. http://www.repowermap.org/images/logo_wwf.jpg 7. Toiminnallinen osuus Toiminnallisen osuuden keksiminen tuotti hankaluuksia. Aluksi aioimme tehdä powerpoint-esityksen, mutta lopulta päätimme tehdä julisteen. Ajattelimme sen tekemisen olevan mukavaa vaihtelua kirjoittamiseen, niinkuin se olikin. Julisteeseen halusimme kirjoittaa joistain tietyistä eläimistä, ja päätimme valita tiikerin, sarvikuonon ja norsun aiheeksemme, sillä niistä löytämämme tiedot järkyttivät meitä. Tietoa etsimme eri nettisivuilta ja työstämme. Sarvikuonosta ja norsusta olimme kirjoittaneet jo salametsästys-otsikon alle ja tiikeristä on projektissamme oma otsikko. Teimme työtämme taidetalolla jossa oli tarvikkeita julistettamme varten. Julistetta tehdessämme kiinnitimme huomiota selkeyteen ja hyvään ulkonäköön jotta mahdollisimman moni kiinnittäisi siihen huomiota ja näin meidän aihe tulisi tutuksi myös muille. Kun työmme oli valmis kävimme laittamassa sen käytävälle näkyvälle paikalle. julisteen tekeminen oli todella mukavaa, sillä se oli niin erilaista kuin tietokoneella kirjoittaminen. 6. Itsearviointi 6.1. Linnea Pohjola Valitsimme kuudennen sukupuuttoaallon aiheeksemme. Kuulin aiheesta ensimmaisenä Lindalta. Kun kuulin sen nimen, se kuulosti mielenkiintoiselta, tartuin heti sanaan ”kuudes” ja alkoi tekemään mieli tietää siitä enemmän, mutta Linda joutui silti houkuttelemaan minua. Mitä enemmän tutustuin aiheeseen, sitä mielenkiintosemmaksi se tuli. Ennen en juurikaan kiinnitänyt luonnonsuojelu asioihin huomiota. Esimerkiksi koulussa kun WWF:n työntekijät tulivat sinne, minulla meni yli puolet ohi korvien, kun he selostivat asioitaan. Tämän tehtävän ansiosta olen saanut paljon uutta tietoa. Varsinkin kun en alunperin tienny tästä aiheesta juuri mitään. Tästä työstä jäi erityisesti minulle mieleen salametsästys, uhanalaiset eläimet ja WWF:n toiminta. Suomen tilanteestakin tuli luettua koska se oli mielenkiintosta ja opin esimerkiksi uusia lajeja, mitkä meidän maassamme ovat uhanalaisia. Havaitsin että näkemykseni muuttui aikalailla enkä enään aliarvioi niitä, jotka hössöttävät ympäristömme ja uhanalaisten eläinten takia. Työn keskivaiheessa tuntui että epätoivo nousee ja työ jää kokonaan kesken ja etten ehdi tekemään sitä edes valmiiksi opistossa. Sitten loppua kohti aloimme täysillä tekemään työtä. Teimme vapaa ajalla, kotona ja tunnilla ja saimme toiminnallisen työn valmiiksi. Olo tuntui jo helpottuneelta eikä ollut enää niin epätoivonen olo kuin aikasemmin. Samalla kun olin alkanut tekemään enemmän töitä tämän eteen olin unohtanut kirjoittaa päiväkirjaa. Minulla alkoi pyöria mielessä että pitäisi sitä päiväkirjaakin kirjottaa. Ristiriitaista tietoa oli yllättävän paljon. Melkeinpä joka sivustosta löytyi jotain ristiriitaista tietoa ja sitten piti vaan miettiä, että minkä sivuston tieto oli kaikkein vakuuttavin. Helpointa oli kirjoittaa jostain tietystä eläimestä: sen uhanalaisuudesta, salametsästyksestä ja sen syistä, koska siinä ei ollut niin paljon sitä ristiriitaista tietoa. WWF:llä oli luotettavaa tietoa, joten sen sivuilta oli kohtuu helppo kirjoittaa. Työssä oppi etsimään tietoa monipuolisemmin. Etsin tietoa wikipediasta, blogeista, iltalehestä, iltasanomista, Kalevasta, mielipidekirjoituksista, kotisivuista, keskusteluista ja joidenkin lukiolaisten koulutehtävistä. Tietojen hyödyntäminen tuntui välillä ongelmalliselta, koska asiaa oli niin paljon, ettei tiennyt mistä aloittaa tai mitä kirjottaa. Joskus sitä oli niin niukasti, ettei oikeen tiennyt, mitä lisäisi. Tekstit oli valmiiksi niin hyvin tiivistetty, että oli hankala tiivistää itse vielä lisää. Työn tekeminen kokonaisuudessaan oli paljon antavaa mutta myös välillä stressavaa ja tylsää kun meinasi kyllästyttää. Nyt on vapautunut olo kun sai työn valmiiksi. Jos minulle annetaan lukiossa samankaltainen työ, aloitan työn heti alusta asti yhtä ahkerasti, kun teimme tätä työtä nyt lopussa. Neuvoisin niitä jotka aikovat ensi vuonna tehdä tämän saman työn, että aloittaa heti alusta pitäen ahkerasti ja valitsee työn joka kiinnostaa oikeasti. 6.2. Linda Heikkala Olin jo ennen opistoa kuullut isosta työstä jonka kaikki kielilinjalaiset tekevät joka vuosi, mutta en tiennyt oikeastaan siitä mitään. Kansainvälisyystiedosta en ollut kuullut aikaisemmin enkä tiennyt mitä siellä tehdään. Ensimmäisellä tunnilla meille kerrottiin jo mitä tulemme tekemään. Työ kuulosti hyvin mielenkiintoiselta ja odotin jo sen aloittamista, vaikka pelkäsinkin ehdinkö saada sen valmiiksi, sillä usein tällaiset isot työt jäävät minulla viimetippaan. Päätimme heti Linnean kanssa tekevämme työn yhdessä. Aihevaihtoehtoja oli paljon, emmekä heti meinanneet päästä yksimielisyyteen aiheesta. Halusin aluksi kirjoittaa jostain lapsiin liittyvästä aiheesta. Ohjaajat sanoivat, että kannattaa valita aihe, johon riittään kiinnostusta loppuun asti. Pidän paljon eläimistä ja siksi aloin miettiä eläimiin liittyviä aiheita. Linneallakin oli paljon hyviä ehdotuksia, mutta lopulta hän taipui minun aihe ehdotukseeni. Valitsimme siis aiheeksi sukupuuttoaallon, sillä mielestäni se oli mielenkiintoinen ja hyvin ajankohtainen aihe. Halusin kuulla lisää aiheesta ja ajattelin silloin, että haluan muidenkin tietävän siitä lisää. Ihmettelin, kun niin moni kyseli työmme aikana mitä sukupuuttoaalto on, sillä luulin sen olevan lähes yhtä tunnettu ongelma kuin ilmastonmuutos. En edes muista miten olin itse kuullut sukupuutoaallosta. Työn alussa en ymmärtänyt kuinka suppeat omat tietoni aiheesta olivat. Oikeastaan tiesin vain, että uhanalaisia eläimiä on nykyään paljon ja monet niistä ovat aivan vähällä hävitä kokonaan. Työn aikana minulle selvisi, kuinka isosta asiasta on kyse ja että nykyinen sukupuuttoaalto on jo kuudes. Tietoa tuntui aluksi löytyvän todella paljon ja innostuin kokoajan lisää saadessani tietää aiheesta enemmän. Etsimme tietoa googlen avulla erilaisilla hakusanoilla. Kirjoittaminen oli vain vaikea aloittaa, mutta jotenkin pääsimme kuitenkin alkuun. Kun jokaisen otsikon alle oli kertynyt puolisen sivua tekstiä, kirjoittaminen alkoi tökkiä. Tuntui että kaikki niiltä sivuilta mitä olimme löytäneet oli jo kirjoitettu. Joillakin tunneilla sain kirjoitettua vain muutaman rivin. Vapaa-ajalla emme saaneet aikaiseksi kirjoittaa. Joululomalla varsinkin kirjoittamisesta oli todella pitkä tauko, eikä työhön meinannut päästä sen jälkeen kiinni lainkaan. Vasta vähän ennen hiihtolomaa löysin pari uutta hyvää sivua netistä ja kirjoittaminen alkoi sujua niiden pohjalta. Silti tuntui että työtä on vielä aivan valtavasti ja epäilin saammeko työtä ikinä valmiiksi. Tekstimme oli hyvin rikkonaista, sillä tieto oli koottu niin monelta sivulta. Varsinkin Mitä se on? -teksti oli vaikea kirjoittaa tästä syystä. Oli myös hankalaa, kun eri sivuilla oli usein niin erilaista tietoa. Hiihtolomalla kirjoitin ensimmäistä kertaa vapaa-ajalla. Kirjoitin silloin Yellowstone tekstin. Se oli ehkä helpoin aihe, sillä melkein kaikki tieto löytyi yhdeltä sivulta. Silloin kirjoittaminen sujui muutenkin nopeasti ja innostukseni työtä kohtaan nousi. Tajusin ettei tilanne ole niin toivoton kuin olin luullut. Aloimme hiihtoloman jälkeen kirjoittaa opistollakin ahkerasti. Monina iltoina kirjoitimme monta tuntia ja tekstiä tuli sen mukaisesti. Nyt kun työmme on valmis, olo on helpottunut ja vapautunut. Vaikka työtä oli varsinkin loppuvaiheessa mukava tehdä, olen iloinen ettei enää tarvitse viettää montaa tuntia atk-luokassa tietokoneen ääressä. Jos teen vielä joskus samankaltaisen työn, se edistyy varmasti nopeammin ja helpommin, sillä olen oppinut niin paljon uutta mm. Tiedonhankinnasta. Neuvoisin niitä, jotka ovat juuri aloittamassa työn, pyytämään apua jos työ etenee hitaasti, ettei mene niin paljon tunteja hukkaan niinkuin meillä meni. Lähteet: 1. http://yle.fi/uutiset/kuudes_sukupuuttoaalto_uhkaa_maapallon_kasvi- _ja_elainlajeja/5639513 2. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Lajeja+kuolee+enn %C3%A4tystahtia+sukupuuttoon/1135260990027 3. http://yle.fi/uutiset/tutkijat_ymparisto_voi_romahtaa_jo_seuraavina_vuosikymmenina /6168655 4. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/1.syyskuu/wwf23500.htm 5. http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/maantieto/ge3/monimuo.html 6. http://takku.net/article.php/20070124173503113 7. http://takku.net/forum/viewtopic.php?showtopic=3212 8. http://www.vihreat.fi/node/5986 9. http://www.helsinki.fi/~ihanski/Articles/Natura_0309.pdf 10. http://www.syke.fi/fi-FI 11. http://wwf.fi/mediabank/1113.pdf 12. http://wwf.fi/jarjesto/tietoja/kansainvalinen/Kansainvalisen-WWF-n-historia-1009.a 13. http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/usein-kysyttya/salametsastyksen-vastainen-kampanja/ 14. http://fi.wikipedia.org/wiki/Uhanalaisuus 15. http://fi.wikipedia.org/wiki/Uhanalaisuusluokitus 16. http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/ulkomaiset/panda/ 17. http://www.geo-lehti.fi/luonto/neljaennestae-nisaekaeslajeista-uhkaa-sukupuutto http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/ http://www.rktl.fi/riista/uhanalaisuus/ http://www.suurpedot.fi/www/fi/suojelu_ja_metsastys/suojelu/uhanalaisuus.php http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit http://www.iucnredlist.org http://fi.wikipedia.org/wiki/Salamets%C3%A4stys http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014011117918736_uu.shtml http://wwf.fi/jarjesto/tietoja/kansainvalinen/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuutto http://global.finland.fi/public/default.aspx? nodeid=41973&contentlan=1&HYPERLINK "http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=41973&contentlan=1&culture=fiFI&gclid=CK_uk9nak7wCFYxQ3godaDEAIw"culture=fiFI &gclid=CK_uk9nak7wCFYxQ3godaDEAIw 28. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaarantunut_laji 29. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eritt%C3%A4in_uhanalainen_laji 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 30. 31. 32. 33. 34. 35. 36. 37. 38. 39. 40. 41. 42. 43. 44. http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4rimm%C3%A4isen_uhanalainen_laji http://www.mustekala.info/node/3906 http://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi1/massasukupuutot.html http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288653174446.html http://ilmastotieto.wordpress.com/2013/02/04/ilmastonmuutos-lajien-sukupuuttojenaiheuttajana/ http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kuudes_sukupuuttoaalto_on_menossa http://suomenluonnonpaiva.fi/14-2/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiikeri http://fi.wikipedia.org/wiki/Yellowstonen_kansallispuisto http://fi.wikipedia.org/wiki/Joukkosukupuutto http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/ulkomaiset/tiikeri/ http://www.hs.fi/tiede/a1386925327366 http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/metsa/suomen-metsat/ http://wwf.fi/maapallomme/metsat/sademetsat/wwf-sademetsissa/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Trooppinen_sademets %C3%A4#Sademetsien_tuhoaminen 45. http://wwf.fi/maapallomme/metsat/sademetsat/uhat/Laittomat-hakkuut-927.a 46. http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/vieraslajit 47. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_el%C3%A4insuojeluj %C3%A4rjest%C3%B6t 48. http://fi.wikipedia.org/wiki/Greenpeace#Toiminnan_laajentaminen 49. http://www.helsinki.fi/metsatieteet/tutkimus/hankkeet/riistahankkeet/pdf/SR53_ 89103.pdf 50. http://www.tiikoni.net/kissalaakso/uhanalaisuus/ 51. http://www.arcticcentre.org/Suomeksi/TIEDEVIESTINTA/Arktinenalue/Ilmastonmuutos-ja-siihen-sopeutuminen Kuudes sukupuuttoaalto 29.08.2013-26.03.2014 Linnea pohjola 16v. Rokkarannantie 9 91300 Ylikiiminki Puh: 040 4873307 Linda Heikkala 17v. Takalontie 5b 93999 Kuusamo Puh: 040 9627079 Ranuan kr. Kansanopisto Kielilinja Ohjaajat: Annikki Häkkinen ja Daniel Waaraniemi
© Copyright 2024