VIRSU-hankkeen keskustelutilaisuus 18.12.2014
1 (7) VIRSU-hankkeen keskustelutilaisuus 18.12.2014 Keskustelutilaisuuteen lähetettyjä kysymyksiä ja niihin vastauksia. 1. Pystytäänkö siellä maakuntahallinnossa katsomaan asioita myös kokonaisuuden kannalta? Virsun mallissa D tarkoitettu maakuntahallinto ei tarkoita nykyistä maakuntahallintoa, vaan tehtäviltään ja alueeltaan laajempaa sekä päätöksentekojärjestelyiltään nykyisestä eroavaa maakuntahallintoa. Maakuntahallinnolla olisi nykyistä laajemmin aluettaan koskevia tehtäviä ja se nimenomaan katsoisi asioita laajasti alueen näkökulmasta, eikä jonkun tietyn hallintosektorin kannalta. 2. Uskotteko, että VM tai TEM tuntevat ”asiakkaan” tarpeet paremmin kuin substanssiministeriöt? VM ja TEM ovat aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yleishallinnollisia ohjaajia ja hoitavat näiden organisaatioiden ohjausta tiiviissä yhteistyössä ns. substanssiministeriöiden kanssa samoin kuin VIRSUn aluehallinnon selvitystyötä. Myös asiakastarpeiden arviointi on siis yhdessä tehtävää työtä, ei vain jommankumman ”omistuksessa”. 3. Miten samapalkkaisuusperiaatteen toteutuminen? Onko valtiolla oikeasti rahaa maksaa samantasoisista tehtävistä samaa palkkaa, kun virastoja yhdistetään? Käy niin kuin ELYkeskuksissa, siirtymäkauden loppua ei näy… Valtionhallinnon palkkausjärjestelmät perustuvat pääasiassa tehtävien vaativuuden arviointiin ja niistä suoriutumisesta kertovaan henkilökohtaiseen palkanosaan. Tällöin tehtävistä maksetaan niiden vaativuuden mukaista ja henkilökohtaista suoriutumista vastaavaa palkkaa. Jos organisaatiomuutoksissa perustetaan uusia virastoja, niitä varten sovitaan omat, uudet sanottuihin seikkoihin perustuvat palkkausjärjestelmät. Ne toteuttavat lähtökohtaisesti yhdenvertaista kohtelua ja samapalkkaisuutta, mutta käytännössä ne on välttämätöntä tehdä siirtymäkausia käyttäen. Siihen liittyvät ongelmat pyritään ratkaisemaan kokonaisuutena. 4. Onko toimipisteiden määrä itseisarvo? Toimipisteiden määrä ei ole arvo sinänsä. Tärkeintä on, miten asiakkaille parhaiten ja myös resurssien käytön kannalta tehokkaimmin voidaan tarjota heidän tarvitsemansa palvelut. 5. Tarvitsevatko ministeriöt yhtä valtakunnallista aluehallintovirastoa vai hoitavatko ne jatkossa tehtävänsä putkihallinnon kautta? (malli C) Aluehallinnon monialaisuus on mm. aluehallintouudistusta koskeneessa selonteossa todettu hyväksi ratkaisuksi. Myös VIRSUn aluehallinnon selvitysryhmän toimeksiannossa asetetaan tavoitteeksi, että uudistuvatkin aluehallinnon virastot ovat monialaisia ja toimivat poikkihallinnollisesti. Myös malli C perustuu tähän peruslähtökohtaan. 6. Uskooko joku, että toimipisteiden määrä ei tule laajemmille alueille keskitettäessä vähenemään? Toimialueiden laajuus ei ole merkitsevä tekijä arvioitaessa toimipisteiden määrää. Merkitsevää on se, miten palvelut parhaiten voidaan tarjota käyttäen hyväksi monikanavaisia toimintamalleja. Lisäksi toimipisteverkon on oltava riittävän tiheä niissä tehtävissä (esim. tarkastustehtävät, jotka edellyttävät liikkumista tietyllä alueella.) 2(7) 7. Entä demokratia ja kansalaisten osallistumisnäkökulma? Olisiko D paras aluekehityksen osalta suorin vaalein maakuntavaaltuustoon kuntavaalien yhteydessä? Mallissa tehtäviä koottaisiin maakuntahallintoon sen verran laajasti, että vaaleilla valittu ylin päätöksentekoelin olisi varteen otettava vaihtoehto. Edustuksellisen demokratian kattavuuden kannalta D olisi tässä muodossa useissa suhteissa edullisin vaihtoehto. Itsehallintoon perustuva aluehallinto vaatii paljon erilaisia valmisteluja ja linjauksia, näihin kuuluvat myös vaalien järjestämisen eri vaihtoehdot. 8. Mikä estää mallissa C huomioimasta alueellisia olosuhteita? Alueellisten olosuhteiden huomioon ottaminen on täysin mahdollista myös mallissa C. Myös tässä mallissa virastoilla on alueilla toimintayksiköt ja toimipisteitä. Myös päätösvaltaa voidaan delegoida toimintayksiköihin. 9. Miksi malli B ei voisi taata yhtenäisiä käytäntöjä? Malli B edistää toimintamallien yhdenmukaistamista nykyistä laajemmalla alueella ja sitä kautta parantaa asiakkaiden yhdenmukaista kohtelua, mutta yhdenvertaisuus ei kuitenkaan toimi mallissa B yhtä hyvin kuin valtakunnallisessa mallissa. Mallissa B on kuitenkin useita alueellisia (3-5) virastoja, joilla on käytössä omat toimintamallit. 10. Tuskin kuitenkaan lähimmän asiakaspalvelupisteen voi järjestää Lappiinkaan lähemmäs kuin laajakaistan tai toimivan puhelinverkon? Sähköiset palvelut tarjoavat keinon tuottaa palveluja yhdenmukaisesti ja samalla palvelutasolla alueesta riippumatta. Se tarjoaa myös merkittävän mahdollisuuden tehostaa valtionhallinnon toimintaa. Sähköisiä palveluja suunniteltaessa on tärkeää pohtia voidaanko palvelutarve poistaa kehittämällä viranomaisprosesseja. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tavoitteena tulee aina olla asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen yli virastorajojen, jolloin yhteistyö esimerkiksi sähköisissä palveluissa on itsestäänselvyys ja yhdellä asioinnilla ratkaistaan useita palvelutarpeita. Tehokas palvelukanavaohjaus pohjautuu 1. sähköiseen itsepalveluasiointiin 2. etänä tarjottavaan itsepalveluasioinnin tukeen ja neuvontaan 3. edellisten saumattomaan yhteyteen asiantuntijapalvelun kanssa Todennäköistä on, että aina tulee olemaan asioita, jotka vaativat käyntiasiointia ja myös asiakkaita, jotka tarvitsevat sitä. Käyntiasiointi ei julkisessa hallinnossa poistu kokonaan. 11. Myös maistraatin näkökulmasta malli C olisi paras, jos muita vaihtoehtoja ei tunneta. Asiakasnäkökulmasta on nyt jo prosessinkehittämistyössä pyritty samaan, eli yhtenäisiin käytäntöihin. Myös hallinto kevenisi? Aluehallintoryhmän suorittaman tehtäväanalyysin perusteella valtakunnallisen viraston malli sopii parhaiten maistraattien tehtäviin. Myös maistraattien hallinnolliset tehtävät koottaisiin mallissa C aluehallintovirastojen aiemmin koottujen hallinnollisten tehtävien yhteyteen, jolloin hallintotehtävät pystyttäisiin hoitamaan nykyistä tehokkaammin perustuen koon ekonomiaan ja päällekkäisten tehtävien poistumiseen. 12. Tarkoittaako malli D vain tukirahojen kahmimista kuntapäättäjien jaettavaksi, vai siirtyisikö maakunnille myös aluehallinnon viranomais- ja asiantuntijapalvelutehtäviä? 3(7) Mallissa D itsehallintoon perustuva aluehallinto ei olisi sama asia kuin nykyiset maakunnan liitot. Tehtävät ja toimialueet olisivat laajemmat ja päätöksentekomenettelyt erilaiset. Todennäköistä on, että maakuntahallinnolle siirrettäisiin muitakin tehtäviä kuin tukien jakamista. 13. Eikö mallissa D tulisi olla aluehallinnon ja liittojen määrä sama? Mallissa D alueiden kehittämiseen liittyvät tehtävät siirrettäisiin nykyistä paljon laajemmin itsehallintoon perustuvalle aluehallinnolle, eikä nykyisenkaltaista tarvetta saman asian yhdessä tekemiseen olisi alueiden kehittämisessä. Valtion tehtävät olisivat nykyistä enemmän alueesta riippumattomia ja näin valtion hallinnossa voitaisiin ongelmitta toimia eri jaotuksilla kuin itsehallintoon perustuvassa aluehallinnossa. 14. Malli C tuottaa yhden hallintoportaan lisää? Malli C ei tuota lisää hallintoportaita. Mallissa olisi esimerkiksi ja aluehallintoviraston ja 11 maistraatin sijasta yksi virasto, jota ministeriöt ohjaisivat sen sijaan että ne nyt ohjaavat 17 itsenäistä virastoa. 15. Taitaa olla malli C jo toimeenpanoa vaille valmis, VM:n vallankaappaus. Ei toimi avoin ja läpinäkyvä valmistelu? Aluehallinnon selvitysryhmän tehtävänä on arvioida neljää eri mallia. Tämä arviointi tehdään objektiivisesti ja aikataulun sallimalla perusteellisuudella ministeriöiden yhteistyönä. Ryhmä ei tule ehdottamaan, mikä malleista pitäisi valita. Valmistelu on avointa. VIRSU on mm. järjestänyt kaksi keskustelutilaisuutta, jotka ovat olleet avoimia kaikille, joita uudistus koskee. 16. Missä keskushallinnon htv-määrän kehitys? Valtionhallinnon htv-kehitystä on kuvattu VIRSU-hankkeen nykytilakatsauksessa (Keskushallinnon virastorakenneselvitys 8/2014; luku 4 Valtion keskushallinnon henkilöstömäärän kehitys). Valtion budjettitalouden henkilöstömäärä on supistunut vuoden 1988 huippulukemasta eli noin 215 000 henkilöstä noin 81 000 henkilöön. Laajemmassa valtiosektorikäsitteessä valtion henkilöstöön luetaan myös valtion liikelaitokset. Näin määriteltynä valtion henkilöstöä oli vuonna 2013 noin 83 000, josta liikelaitosten (Senaattikiinteistöt, Metsähallinto) henkilöstöä oli vajaat 2 000. Henkilöstövähennys on ollut merkittävä eli 62 % henkilöstöstä on poistunut seurantakaudella. 17. Verottaja on kyennyt muutokseen ilman kovia yt-neuvotteluja? Verohallinto on tehnyt ansiokasta ja pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Muutoksia on tehty erityisesti resurssien käytön joustavoittamiseksi (valtakunnallinen toimivalta) ja prosessien kehittämiseen. Prosessien kehittämisessä on lähdetty aidosti siitä, voidaanko asiakkaan palveluntarve kokonaan poistaa, ja toisaalta laajamittaiseen ja laadukkaaseen sähköisten palvelujen kehittämiseen. 18. Henkilöstömenot alle 10 % valtion budjetista – rakennekysymyksetkin toissijaisia, pitäisi puhua tehtävien karsimisesta ja toiminnan tehostamisesta. Missä siihen liittyvät konkreettiset ehdotukset? Tehtävien karsimisesta on tehty selvitystyötä mm. VATU-hankkeen yhteydessä. VIRSUhankkeessa painopiste ei ole ollut tässä työssä. Ehdotusten toimeenpanon valmistelussa on toki 4(7) perattava myös ne tehtävät, joista voidaan luopua. 19. Miksi esimerkiksi maistraatti valvoo oikeusaputoimiston virkamiehiä samalla tavalla kuin yksityisiä toimijoita? Maistraatti valvoo edunvalvojien toimintaa. Holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 6 luvun säännökset edunvalvojien toiminnan valvonnasta koskevat samalla tavalla sekä yleisten edunvalvojien (oikeusaputoimistojen virkamiehiä) että yksityisten edunvalvojien toiminnan valvontaa. Edunvalvojat ovat velvollisia antamaan maistraatille vuosittain tilin päämiehen taloudellisten asioiden hoidosta ja hakemaan maistraatilta luvan päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin. Maistraatti valvoo edunvalvojien toimintaa myös heidän toiminnastaan tehtävien kanteluiden ratkaisijana. 20. Keskitetty hallinto merkitsee putkihallintoa – seurauksena poikkihallinnollisen hankaloituminen, mitä haetaan? Missään selvitetyistä malleista ei tavoitella ns. putkihallintoa. Poikkihallinnollisuuden toteutuminen myös alueilla on turvattava myös malleissa C ja D mm. yksikön johtajan toiminnalla, johtoryhmätyöllä ja yhteisellä tekemisellä. 21. Miten vältetään monialaisen viraston ohjauksessa raskaat ohjausmenettelyt ja varmistetaan substanssitehtävien hoidon edellytykset? Varsinkin ELYjen ohjauskaruselli on varoittava esimerkki. Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten ohjausjärjestelmää ollaan jo parhaillaankin joka tapauksessa uudistamassa. 1.3.2015 voimaan tulevissa hallituksen esitykseen HE 209/2014 vp sisältyvien lakimuutosten mukaan nykyinen kolmiportaisesta strategia-asiakirjasta, strategisesta tulostavoiteasiakirjasta ja toiminnallisesta tulostavoiteasiakirjasta rakentuva ohjausjärjestelmä muuttuu kaksiportaiseksi. Ohjauksen ja suunnittelun asiakirjoja ovat jatkossa aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yhteinen strategia-asiakirja sekä virastokohtaiset tulossopimukset. Erillisiä toiminnallisia tulostavoiteasiakirjoja ei enää laadita. Tavoitteena on muuttaa ohjausjärjestelmää strategisempaan suuntaan sekä keventää ja yhtenäistää ohjauksen menettelytapoja. Substanssitehtävien hoidon edellytykset voidaan varmistaa vain tavoitteet ja resurssit yhteisesti yhteen sovittamalla sekä toimintaa ja prosesseja jatkuvasti kehittämällä. Näihinkin tarpeisiin on ohjausjärjestelmään säädöstasolla tehtyjen muutosten pohjalta mahdollista jatkossa kehittää nykyistä joustavampia, selkeämpiä ja tehokkaampia menettelytapoja niin ohjaavien tahojen kuin aluehallinnon virastojenkin näkökulmista. 22. Perus-ELY (3-vastuualueen) on kyllä mielenkiintoinen organisaatio jatkossa. Kuin ostoskeskus, jossa palveluja, mutta ei mitään synergiaa. Puhuuko kukaan enää synergiasta, joka lienee yksi ALKU-hankkeen pontimista? Tähän kysymykseen on vastattu kohdissa 5 ja 22. 23. Ollaanko miettimässä lisää ratkaisuja (tyyliin Vero, Maanmittauslaitos), jossa on vahva keskushallinto ja sitten oma alueellinen toimivalta? Toimisi paremmin kuin Aluehallintoviraston lonkerot ja kaksoishatut (ohjaava ministeriö ja VM) Verohallinnolla ja Maanmittauslaitoksella ei alueilla ole omaa alueellista toimivaltaa. Malli C vastaa pitkälti nykyistä Verohallinnon toimintamallia kuitenkin siten, että virastot hoitavat 5(7) monen hallinnonalan tehtäviä. VM:llä ja muilla aluehallintovirastoja ohjaavilla ministeriöillä ei ole kaksoishattuja, vaan kukin ministeriö vastaa sille kuuluvasta ohjausroolista. VM ja aluehallintouudistuksen selonteon arvion mukaan myös muut ohjaavat ministeriöt ovat pitäneet aluehallintovirastojen ohjausmallia toimivana. 24. Parantaako aluehallinnon palvelua se, että johtoa vahvistetaan vai se, että asiantuntijuutta ylläpidetään virastoissa? (Vrt. HALKO) Aluehallintovirastojen hallinnollisten tehtävien kokoamisella (HALKO) on tarkoitus turvata hallintopalvelujen hyvä saatavuus ja laatu sekä asiantuntemus resurssien vähentyessä. Tehtävien kokoaminen mahdollistaa resurssien nykyistä joustavamman käytön ja työn tasaamisen, lisää toiminnan yhdenmukaisuutta sekä vähentää päällekkäistä työtä. Isommassa kokonaisuudessa voidaan kehittää hallintopalvelujen prosesseja ja toimintatapoja ja näin parantaa myös hallintopalvelujen kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Säästöjä hakemalla hallinnollisista tehtävistä ja tukipalveluista, turvataan resurssit ja asiantuntemus tiettyjen priorisoitujen ja kriittisten tehtävien hoitamiseen sekä lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. 25. Onko ollenkaan ollut esillä töiden siirtäminen kaiken viisauden Ruuhka-Suomesta luovuuden laaksoihin maakuntiin? Erityisesti malli C ja myös mallin D valtakunnallinen virasto antavat mahdollisuuden työn organisointiin uudelleen niin, että työn siirtämistä pois pääkaupunkiseudulta voidaan tehdä. 26. Mitä voisi siirtää yksityisille? Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa valtion toimintojen ja palvelujen sisältöä, kattavuutta, laatua ja tuottamistapaa joudutaan uudelleen arvioimaan. Samalla on mietittävä, voidaanko joitakin palveluja siirtää yksityisen tai kolmannen sektorin tuotettavaksi. VIRSU-hankkeen selvitystyössä on keskitytty arvioimaan valtion keskus- ja aluehallinnon virastojen toimintaa osana valtioyhteisöä. 27. Tarvitaanko keskushallinnosta lähtevää alueiden kehittämistä? Eikö lähdettävä vihdoinkin alueilta käsin? Aluekehittämisen tavoitteet on määritelty laissa alueiden kehittämisestä (7/2014) ja kukin hallitus päättää kaudellaan niitä tarkentavista tavoitteista (aluekehittämispäätös). Niiden alueellinen soveltaminen tapahtuu vahvasti kunkin alueen tarpeisiin ja omiin painopisteiden valintoihin perustuen. Nämä linjataan kussakin maakunnassa laadittavaan maakuntaohjelmaan, joka tehdään kunnallisvaalikausittain aina neljäksi vuodeksi. Uusimmat maakuntaohjelmat koskevat vuosia 2014–2017. 28. Onko ELYissä nyt tehtävät keskittämis- ja erikoistumisprosessit linjassa jonkin suuremman vision kanssa vai onko tiedossa törmäyskurssi myöhemmin? ELY-keskusten keskittämis- ja erikoistumistoimia tehdään siten, että ne toimivat mahdollisimman hyvin jatkossakin valittavassa rakennemallissa. Tätä työtä tehdään ohjaavien tahojen kanssa tiiviinä yhteistyönä. 29. Millä aikavälillä säästöjä on tarkoitus saada aikaan – lyhyellä aikavälillä rakenneratkaisut taitavat yleensä lisätä kustannuksia? Taloudellisia vaikutuksia ja siten myös mahdollisuuksia saada aikaan säästöjä on tarkasteltu aluehallinnon selvitysryhmän työssä noin kehyskauden mittaisessa, vuoteen 2020 ulottuvassa 6(7) perspektiivissä. Virastorakenteen muutoksista aiheutuu väistämättä suoria muutoskustannuksia, mutta ne voivat samalla avata merkittäviä mahdollisuuksia toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. 30. Onko työryhmä / komitea tehokas tapa edistää asioita? Työryhmät ja parlamentaariset komiteat ovat tapoja valmistella asioita valtioneuvostossa. Perinteiseen valmistelevan ministeriön virkamiesvalmisteluun verrattuna työryhmät tarjoavat mahdollisuuden monen ministeriön poikkihallinnolliseen valmisteluun ja näkemysten yhteensovittamiseen. Työryhmävalmistelua tulee kehittää vastaamaan nykyaikaista joustavaa ja tehokasta valmistelua, jossa eri osapuolten näkemykset saadaan jo varhaisessa vaiheessa osaksi valmistelua. 31. Luottamus syntyy kokemuksesta ja tuttuudesta / läheisyydestä. Mitä se tarkoittaa tällöin suhteessa asiakkaaseen? VIRSU-hankkeessa on painotettu asiakasnäkökulman huomioimista. Tämä tarkoittaa, että palvelujen saatavuutta on parannettava resurssien pienenemisestä huolimatta. Palvelujen on oltava tasalaatuisia ja sisällöltään samanlaisia kaikkialla maassa asiointi valtion aluehallinnossa täytyy tehdä nykyistä helpommaksi ja joustavammaksi asiakkaiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus tulee turvata koko maassa perusoikeuksien ml. kielellisten oikeuksien toteutuminen tulee turvata koko maassa Hallinnon asiakkuuksissa luottamuksen suhteen on muitakin merkittäviä tekijöitä, kuten hallinnon yleinen toimivuus, valvontajärjestelmät ja toimivat muutoksenhaku- ja oikeusturvamenettelyt. Tuttuudella ja läheisyydellä on merkitystä joissain asioissa enemmän. Tulevaisuudessa paikallista tuttuutta asiointiin tuovat asiointipisteet, joissa palveluneuvojat ovat paikallisia asiakaspalvelijoita ja pisteiden ylläpitäjät paikallisia kuntia. 32. ELYjen osalta runnotaan kauhealla vauhdilla asetusmuutosta peräjälkeen älyttömillä lausuntoajoilla. Onko kiire ajaa asiat tiettyyn muottiin ennen vaaleja ja uutta hallitusohjelmaa? Neuvottelut, jotka koskivat ELY-keskusten toiminnan sopeuttamista merkittävästi supistuviin toimintamenoihin, olivat vaikeat ja ratkaistiin myöhään loppuvuodesta. Neuvottelun kohteena olevia keskittämisratkaisuja ei voitu kirjoittaa säädöksiksi ennen kuin päätökset oli tehty, mistä syystä lausuntoajat jäivät valitettavan lyhyiksi. Säädösten voimaantuloaikataulun saneli toimintamenosäästöjen aikataulu. 33. Mitä poikkihallinnollisuuden lisäämisen tavoite (mm. VM:n tulevaisuuskatsauksessa) tarkoittaa virastorakenteen kehittämisen kannalta? Millainen virastorakenne tukee tätä tavoitetta parhaiten, valtakunnallisesti? Aluehallinnon selvitysryhmän raportti sisältää eri mallien laajan vaikutusarvioinnin, jossa poikkihallinnollisuus on yksi näkökulmista. Raportti valmistuu ja julkistetaan 5.2. jälkeen. 34. Millaisia toimenpiteitä on suunniteltu ministeriöitä koskien? Ehdotetut toimenpiteet koskivat virastoja. VIRSU-hanke koskee valtion keskushallinnon ja aluehallinnon virastoja ja laitoksia. Ministeriön rakennetta ja valtioneuvoston toimintaa tarkastellaan KEHU-kokonaisuuteen kuuluvassa parlamentaarisessa komiteassa. Parlamentaarinen komitea antaa loppuraporttinsa tammikuun lopussa 2015. 7(7) 35. Miten varmistetaan, että sähköistäminen onnistuu ja tuo taloudellista etua? Monet tietohallinnon hankkeet ovat toimineet täysin päinvastaisesti. Aluehallinnon viranomaisissa on tehty viime vuosina paljon työtä sähköisen asioinnin edellytysten luomiseksi niin arkkitehtuurin kuin asianhallinnankin osalta. Tämä tulee mahdollistamaan kustannustehokkaiden sähköisten palvelujen rakentamisen ja tällä hetkellä onkin tärkeätä turvata käynnissä olevien sähköistämishankkeiden loppuunsaattaminen. Uudelleenorganisointi (esim. resurssien ja osaamisen kokoaminen) luo edellytyksiä yrityksille ja asukkaille suunnattujen sähköisten palveluiden lisäämiseen ja niiden käytön tehostamiseen. 36. Millä tavalla huolehditaan siitä, että käytännön kehittämistyölle saadaan resurssia? Visiota ja intoa olisi kentällä, mutta ei aikaa tehdä käytännön kehittämistä. Esimerkiksi aluehallintovirastoissa hallinnollisten tehtävien kokoamisen yhteydessä vahvistetaan myös virastoissa tehtävää kehittämistoimintaa. Uusi vastuualue tukee kehittämistoimintaa, luo yhteisiä toimintamalleja ja menetelmiä kehittää palvelujen tuotantotapoja asiakaslähtöisesti. Vastuualueen tehtävänä on myös toimintamallien yhtenäistämisen tukeminen ja prosessien kehittämisen koordinointi ja tukeminen. Vastuualue tarjoaa hanke- ja kehittämistoiminnan asiantuntijapalveluja ja vastaa tarvittavan välineistön hankinnasta. Tavoitteena on, että virastoissa jää nykyistä enemmän aikaa substanssin kehittämistyölle, kun kehittämisen toimintaympäristö ja toiminnan kehittämisedellytykset ovat nykyistä paremmin hoidettu. Kehittämistoiminta pitäisi nähdä nykyistä enemmän osana jokaisen asiantuntijan tehtävää. 37. Mitä tarkoittikaan aikoinaan lanseerattu läheisyysperiaate? Onko hallinto vain hallintoa Ruuhka-Suomen asiakkaille? Hallinnon tavoitettavuus ei katoa mihinkään aluejaotusten muuttuessa, koska toimipisteitä ja asiointipisteitä jää koko maahan. Hallinto toimii samalla tavalla ja on toimivaltainen koko maassa kuten tähänkin saakka. Julkisen talouden tilanne ei kuitenkaan salli virastoelämän jatkumista muuttumattomana vuosikymmenestä toiseen. 38. Onko saavutettavuus enää ollenkaan valtionhallinnon tavoite? Saavutettavuus on tavoite ja sitä toteutetaan asiointipisteiden lisäksi sähköisillä palveluilla ja puhelinpalveluilla. Hallinnon rakenne, virastomäärä tai omien toimipisteiden määrä ei suoraan kerro saavutettavuudesta. 39. Tuottaako suurempi virastokoko tehokkuutta vai vähentääkö entisestään? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta vaan kyse on aina tapauskohtaisesta arvioinnista. Lähtökohtaisesti lienee kuitenkin niin, että ainakin hallinnollisten tehtävien osalta synergiahyötyjä on usein saavutettavissa, kun koottavat toiminnot omaavat riittävän suuren massan.
© Copyright 2025