1. No category

Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti | Irtonumero 4€
01/12
Minun elämäni Herra ja Valtias!
Estä minusta laiskuuden, velttouden,
vallanhimon ja turhanpuhumisen
henki!
Anna minulle, Sinun palvelijallesi
sielun puhtauden, nöyryyden,
kärsivällisyyden ja rakkauden henki!
Oi Kuningas ja Herra!
Anna minun nähdä rikokseni ja olla
veljeäni tuomitsematta sillä siunattu
olet Sinä iankaikkisesti!
Amen
Sisällys
3 Toimittajalta
4 Kirkkoherralta
5Ajankohtaista
8 SEURAKUNTA SOI
14 СТРАНИЦЫ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ
16 OM BIKTEN f. Mikael Sundkvist
17 kirjat siperian sylissä
18 nunnaluostari kotona
22 WIENIN ORTODOKSINEN KIRKKO
24 ESIPAIMENELTA Pyhitetyn ajan turvassa
Seurakunnan osoitteet ja puhelinnumerot
asiakaspalvelu
Liisankatu 29, 00170 Helsinki
Avoinna ma–pe 9–14
puh. 0207 220 600, faksi 0207 220 618
asiakaspalvelu.helsinki@ort.fi
Kirkkoherra
Markku Salminen, puh. 0207 220 603
Kirkkoherran sihteeri
Anne Lehto, puh. 0207 220 605
Päivystävä pappi
puh. (09) 5845 9635, arkisin 9–14
paivystaja.helsinki@ort.fi
hallintopäällikkö
Marjatta Viirto, puh. 0207 220 608
Kiinteistöpäällikkö
Jorma Rouhiainen
puh. 0207 220 615
Isännöitsijä
Eero Röynä, puh. 0207 220 616
25 LAPSET JA NUORET
27 MUNKKI SErAFIMIN MIETTEITÄ
sovintosunnuntai, nopeasti
28 paasto on mielen vartioimista
29 KALENTERI
34 MINNE MENNÄ
36 diakonia tiedottaa 37 KOLUMNI Rakkauden arvoiset
38 PERHEUUTISIA
39 meikäläisiä Nina Budiansky
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ort.fi
Tiedottaja
Vlada Wahlstén, puh. 0207 220 620
kasvatustoimen päällikön sijainen
puh. 0207 220 621
Taloustoimisto
puh. 0207 220 610, 0207 220 611,
faksi 0207 220 618
kasvatustoimi
Unioninkatu 39 A 1, 00170 Helsinki
puh. 0207 220 631, faksi 0207 220 618
kasvatustoimi.helsinki@ort.fi
Leirikeskus Kaunisniemi
Kaunisniementie 18, 12600
Läyliäinen puh. 0207 620 503
Diakoniatyö
Unioninkatu 39 (sisäpiha)
puh. 09) 5845 9633
diakonia.helsinki@ort.fi
Auttava puhelin
Puhelinpäivystys ti, pe, la klo 18–22
puh. (09) 5845 9642
Seurakuntakirjasto
Liisankatu 29 A, 2. krs, puh. 0207 220 642
Avoinna ti klo 10–15, ke klo 15–19 ja to klo 15–19.
Seurakuntasali
Unioninkatu 39 (sisäpiha), puh. 0207 220 629
Hautausmaa
Lapinlahdentie 2, 00180 Helsinki
vahtimestari puh. 0207 620502
kansainvälinen yhteisö
St. Isaac of Nineveh, Unioninkatu 39 A, 10. krs
puh. 0207 220 644
Ortodoksiviesti
Liisankatu 29 A 2, 00170 Helsinki
puh. 0207 220 619
ortodoksiviesti@ort.fi
www.ortodoksiviesti.fi
TOIMITTAJALTA
{
Ortodoksi
01/12
viesti
Uudenmaan ortodoksilehti
Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa.
Perustettu: 1950
Julkaisija: Helsingin
ortodoksinen seurakunta
Vastaava toimittaja:
Tiina Makkonen
Toimitus:
Liisankatu 29 A 2, 00170 Helsinki
puh. 0207 220 619
Sähköposti: ortodoksiviesti@ort.fi
Lehden ulkoasu: Leena Toivola
Lehden taitto: Tiina Makkonen
Viestintätoimikunta:
Valitaan helmikuussa.
Tilaushinta: 32 e / vuosi. Lehti on
seurakunnan jäsenille ilmainen.
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:
(seurakuntalaisten ei tarvitse ilmoittaa
osoitteenmuutoksia): p. 0207 220 600.
Painopaikka:
Kirjapaino PunaMusta Tampere
Tilaamatta lähetettyjä kuvia ja
kirjoituksia ei säilytetä eikä palauteta.
Seuraava lehti ilmestyy 30.3.Lehteen
tulevan aineiston on oltava
toimituksessa viimeistään 9.3.
www.ortodoksiviesti.fi
www.helsinginortodoksinenseurakunta.fi
ISSN 0788-9194
Kannen kuva: EEVA MEHTO
Uppoudumme asioiden ytimeen
- kuten paastoaikaan sopii.
}
Laulaen kohti paastoa
O
rtodoksiviestin uusi vuosi käynnistyy paastoon valmistautuen.
Tämän vuoden ensimmäinen
numero ilmestyy, kun talven pimein aika on jo takanapäin ja edessä on hyväätekevä suuren paaston aika. Venäjänkielisillä sivulla vasta papiksi vihitty Mikael Nummela kertoo ajatuksiaan paastosta. Hän muistuttaa meitä rukouksen tärkeydestä. ”Pyhät isät neuvovat rukoilemaan usein mutta lyhyesti. Tähän saamme apua Jeesuksen rukouksesta. Se on
aina ja kaikkialla kanssamme ja sen voi
sanoa ääneen tai vain omassa mielessä
itselleen. Rukoilemiseen on hyvä käyttää aikaa silloin, kun esimerkiksi ulkoilutamme koiraa tai odotamme bussia.
Tärkeintä on, että muistamme rukoilla ja
pysähtyä siihen hetkeksi. Se on paastopäiviemme paras tuki ja turva.”
Isä Mikaelilla on mielenkiintoinen
henkilöhistoria. Hän halusi jo lapsena
munkiksi, mutta päätyi töihin kovaan
pankkimaailmaan. Yleisten mittapuiden mukaan työ oli hienoa ja arvostettua,
mutta olo tuntui tyhjältä. Mikael Nummela pääsi Sofian kulttuurikeskukseen
töihin, ja siitä alkoi matka kohti pappeutta. Vuosi sitten isä Mikael vihittiin diakoniksi, joulukuussa hänestä tuli pappi.
Varsinkin kriisien keskellä tuntuu hyvältä tietää, että vääriä suuntia tulee elämässä otettua, mutta suuntaa voi aina
korjata ja ”vääristä” suunnista oppia ja
jatkaa toiseen suuntaan. Olen ymmärtänyt, että tarvitsemme paastoamista muun
muassa tällaisiin suunnantarkennuksiin.
Toisilla työtä on enemmän, tosilla vähemmän, mutta säännöllisiä suunnantarkistuksia tarvitsee varmasti jokainen.
Ortodoksiviesti tipahtaa tänä vuonna
postilaatikosta kahdeksan kertaa. Kertoja on yksi vähemmän kuin viime vuonna, mutta kokonaissivumäärä pysyy ennallaan. Tämä ensimmäinen numero
keskittyy maailman alkuperäisimpään
soittimeen, ihmisääneen. Uppoudumme asioiden ytimeen - kuten paastoaikaan sopii.
Rauhallista paastonaikaa kaikille! Kiitän kaikkia niitä, jotka kulkevat vierellä
tänäkin vuonna Ortodoksiviestiä tehden
tai työtä tukien – ja muutenkin luottaen
ja totuudessa pysyen.
Tiina Makkonen
3
kirkkoherralta
Paa st o o n a vuk s i
Vuosi 2012 on alk anut ja seurakunnan
elämä rytmittyy aivan kuten ennenkin kirkollisen kalenterin ympärille. Samoin hallinto toimii edelleen säädösten antamien
aikataulujen ja tehtävienmääritysten mukaisesti. Toivotan omasta puolestani siunausta nyt alkaneelle nelivuotiskaudelle
valituille luottamushenkilöille. Toivon vilpittömästi kaikille voimia rakentaa yhteistyössä ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä seurakunnan yhteistä hyvää. Luottamuselimissä toimimme kokonaisuuden ja sen eri osien hyväksi, emme yksilöinä taistelemassa oman ”totuutemme” puolesta.
Lehden ilmestyessä maallemme on myös valittu uusi presidentti. Muutostilanteet koko Euroopan taloudessa ja henkilömuutokset niin korkeimmissa viroissa kuin meitä lähempänäkin olevissa tehtävissä voivat aiheuttaa epävarmuuden tunteita.
Meidän ortodoksien ei kuitenkaan tarvitse tällaisessakaan tilanteessa hakea suurta johtajaa muualta kuin kirkosta, ja vastauksena on tällöin Kristus. Asettaessamme toivomme Kristukseen sekä ojentuessamme Hänen mukaansa voimme rakentaa
keskinäisen vuorovaikutuksen Kristuksen rauhan sävyttämälle
vakaalle pohjalle.
Alkava suuri paasto antaa meille jälleen suurenmoisen mahdollisuuden kääntyä tarkastelemaan elämäämme ja suhdettamme Jumalaan sekä Hänen kirkkoonsa. Paastoa ei ole annettu meille taakaksi, vaan apukeinoksi irrottautua tavanomaisista kuvioista ja tavoitella kaikin puolin terveellistä elämää.
Tässä meillä apuna ovat puhuttelevat jumalanpalvelukset. Niiden tekstit - ja pitkälti muotokin - ovat kestäneet vuosisataiset
paineet eri kulttuureissa ja kansallisissa ympäristöissä. Niiden
voima perustuu nimenomaan julistukseen ortodoksisesta opista
eikä vain tietyn ajan ideologiaan. Ammentakaamme mekin tästä
aarteesta, minkä Kirkko meille tarjoaa.
Uskollisuus Kirkolle on uskollisuutta Kristukselle tässä ajassa. Kirkon jäseninä me muodostamme yhdessä sen yhteisön,
jonka tunnusmerkkinä Raamatun mukaan on keskinäinen rakkaus. Auttakoon tämän vuoden suuri paasto meitä kasvamaan
keskinäisessä rakkaudessa ja toinen toistemme kunnioittamisessa.
Markku Salminen
ОТ НАСТОЯТЕЛЯ
Пост нам в помощь
И в наступившем новом 2012 г. жизнь прихода, как и
прежде, подчиняется ритму православного календаря. Также
работает управление, неизменны расписания и цели, заданные
постановлениями. Я желаю, со своей стороны, благословения
совету уполномоченных, избранному только что на
четырёхгодичный период. Моё искреннее пожелание - всем иметь
силы строить, в духе сотрудничества и взаимоуважения, общее
благо для прихода. Мы, доверенные лица, и боремся не за «свою
правду», а действуем в интересах целого и его составляющих.
Когда выйдет журнал, у нашей страны уже будет новоизбранный
президент. Перемены в экономике во всей Европе и перемены
действующих лиц, как в верхних должностях, так и в тех, что
к нам близко, могут вызвать чувство неуверенности. Нам
же, православным, в таких случаях нигде, кроме церкви, не
надо искать большего лидера, чем Тот, Кто есть: это Христос.
Мы полагаем наши надежды на Христа, и с Ним мы можем
построить наше общение на крепком фундаменте, освящённом
4
Перевод Влада Валстен
миром Христовым.
Начинающийся Великий пост вновь даёт нам великолепную
возможность проанализировать свою жизнь и наше отношение
с Богом и Его церковью. Пост дан не в тягость нам, а чтобы
оторваться от обыденного и стремиться к полностью здоровой
жизни. В этом нам помогают духовно богатые богослужения.
Их тексты, и даже их форма, выдержали испытания в течение
многих сотен лет в различных культурах и национальных
кругах. Сила их - в проповеди православного учения, а не в
идеологии того или иного времени. Да будем и мы черпать из
этого сокровища, которое нам предлагает Церковь.
Верность Церкви - это верность Христу в наше время. Как
члены церкви, мы составляем ту общину, знамя которой, по
слову Библии, совместная любовь. Да поможет Великий пост
сего года нам возрасти в любви и уважении друг друга.
Маркку Салминен
ajankohtaista
Jonas Bergenstad Itä- ja
Keski-Uudenmaan papin
sijaiseksi
Helsingin metropoliitta Ambrosius­
on nimittänyt Itä- ja Keski-Uudenmaan toiminta-alueen papin sijaiseksi
Jonas Bergenstadin.­Isä Jonas toimii
alueen osa-aikaisena pappina 30.4.
saakka. Päätoimisesti hän jatkaa Helsingin hiippakunnassa teologisena
sihteerinä.
Pääsiäisen suurella ja kirkkaalla viikolla isä Jonas on päätoimisesti seurakunnan palveluksessa.
185-vuotias seurakunta
Helsingin ortodoksinen seur akunta juhlii tänä vuonna 185-vuotista taivaltaan. Seurakunnan toiminnan katsotaan alkaneen vuonna 1827, jolloin Pyhän Kolminaisuuden kirkko Helsingin Kruununhaassa vihittiin virallisesti käyttöön.
Juhlavuosi näkyy ainakin kirkkojen praasniekkajuhlissa. Varsinaista pääjuhlaa
vietetään Pyhän Kominaisuuden kirkon 185-vuotistemppelijuhlan yhteydessä sunnuntaina 27. päivä toukokuuta.
Lisätietoa juhlavuoden tapahtumista saat Ortodoksiviestin kevään numeroista ja
seurakunnan nettisivuilta.
Uusi valtuusto aloitti kautensa
Ovatko kriparin tiedot päässeet
unohtumaan? Jäikö katekumeenikurssilla jotain epäselväksi? Onko
sinua pyydetty kummiksi?
Seurakunnan kasvatustoimi­
järjestää helmi - maaliskuussa­
AIKUISTEN KRIPARIN
Kriparin aikana tutustutaan perusasioihin omasta uskosta ja kirkosta.
Työskentelytapoina ovat alustukset,
keskustelut sekä osallistuminen –
erityisesti jumalanpalveluksiin.
Kokoontumisillat ovat 15.2., 29.2. ja
7.3. Helsingissä sekä leiriosio Kaunisniemessä 9. - 11.3.
Kriparin hinta 50 euroa. Lisätietoja ja
ilmoittautumiset kasvatustoimeen:
ilmoittautuminen.helsinki@ort.fi.
Kriparille mahtuu 40 ensimmäistä ilmoittautujaa.
K IRJ A L L ISU U SP II R I­
T IED OTTA A
Helmikuussa kirjallisuuspiiri kokoontuu seurakunnan kirjaston tiloissa la
25.2. klo 11 - 13 kuuntelemaan ja keskustelemaan uudesta tuoreesta kirjasta ”Evakkomunkit Heinävedellä: Uuden Valamon arkea 1940 - 73”. Aiheesta esitelmöi kirjan tekijä Elsi Takala.
TERVETULOA!
Uusi valtuusto toimikaudelle 2012–2015. Keskellä (vas.) Urpo Uotila (2.vpj.), Elena GorschkowSalonranta (1. vpj) ja Maria Lampinen (pj).
Seurakunnan uusi valtuusto kokoontui ensimmäiseen kerran tammikuun lopussa. Kokouksessa valittiin mm. valtuuston puheenjohtajisto sekä seurakunnanneuvoston kokoonpano.
Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Maria Lampinen. Varapuheenjohtajina
aloittavat Elena Gorschkow-Salonranta ja Urpo Uotila.
Seurakunnanneuvoston jäseniksi vuosille 2012 - 15 valittiin Okko Balagurin,
Tuula Hakamies, Riitta Hanhimäki, Silja Ingman, Jyrki Ivars, Seppo Ketola, Anja Lindström, Joonas Lyytinen, Liisa Ratschinsky ja Jukka Salminen. Itseoikeutettuja neuvoston jäseniä ovat kirkkoherra Markku Salminen ja kokouksessa valittu
uusi pääkirkon isännöitsijä Lasse Saarinen
Kiinteistölautakunnan jäseniä uudella kaudella ovat Riitta Hanhimäki, Seppo Ketola, Tapio Maljonen, Juha-Pekka Olli ja Aune Svennevig. Vaalilautakunnan jäseniksi valittiin Markku Salminen, Okko Balagurin, Timo Mertanen ja Tuula Montonen.
Hiippakuntaneuvostossa seurakuntaa edustaa Tito Gronow.
5
ajankohtaista
Ikoni kunnioitettavana Tarton Pyhän Uspenskin katedraalissa.
Kozelshtshanin ikoni vieraili Virossa
Aristarkos Sirviö
Kozelshtshanin ihmeitäteke vän Jumalanäidin vierailu Virossa keräsi tammikuussa kirkot täyteen kirkkokansaa, ja ikonin
luokse oli jatkuva rukoilijoiden jono. Pärnussa Kristuksen kirkastumisen katedraalissa ikonia kävi kunnioittamassa 1200 ihmistä. Katedraaliseurakunnan kirkkoherra isä Ardalion Kerkküla
kertoi, että viimeksi katedraalissa on nähty samanlainen kirkkokansanpaljous 1990-luvun alussa pääsiäisen palveluksissa.
Arviolta kolme ja puolituhatta ihmistä kävi Viron-vierailun aikana kunnioittamassa ikonia. Ikonin vierailu huomioitiin laajasti
virolaisissa viestimissä. Vierailu oli esillä Viron TV:n pääuutislähetyksessä ja kaikissa valtakunnallisissa päivälehdissä.
Ikoni vastaanotettiin Tallinnassa perjantaina 13.1. Kristuksen
kirkastumisen katedraalissa, jossa toimitettiin pyhän pappismarttyyri Platon Tallinnalaisen muistoliturgia metropoliitta Stefanoksen johdolla. Hänen kanssapalvelijoinaan olivat KS
Tarton piispa Eelia, KS Pärnun ja Saaren piispa Aleksander, Viron ortodoksisen kirkon papisto ja ikonia saattaneet Helsingin
seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen, pastori Teo Merras ja ylidiakoni isä Juha Lampinen. Jumalanpalvelukseen osallistuivat rukoilijoina Kreikan ja Suomen suurlähettiläät sekä Viron ortodoksisen kirkon ystävyysseuran (VYS) edustajat.
Ikonin varsinainen vierailu alkoi lauantaina 14.1. aamulla
Tartossa Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen (Uspenski) katedraalissa. Ikoni saattajineen vieraili Viron kirkon
kolmen hiippakunnan pääkatedraaleissa, joissa toimitettiin
piispallinen jumalanpalvelus. Tarton jälkeen ikoni oli kunnioitettavana Pärnussa ja Tallinnasta ikoni saattajineen lähti kotimatkalle sunnuntaina 15.1.
Maaliskuussa ikoni vierailee Tukholmassa. Samassa yhteydessä järjestetään Ortodoksiviestin lukijamatka. Ks lehden takakansi.
6
Vihreän patriarkan puheita
Kirkkomme korkein hengellinen johtaja, Konstantinopolin
ekumeeninen patriarkka Bartolomeos on tehnyt viime vuosina vakuuttavasti töitä ympäristönsuojelun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden hyväksi. Hänen aktiivisuuttaan kuvastaa
hyvin se, että vuonna 2008 Time Magazine nimesi hänet sadan
maailman vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon ansionaan
”ympäristöajattelun puolustaminen hengellisenä vastuullisuuskysymyksenä”.
Patriarkka Bartolomeos on muistuttanut lukuisissa yhteyksissä, että ympäristötietoisuus on osa ortodoksista ajattelua. Askeettisen elämän päämääränä on kohtuullisuus, johon kuuluu
muun muassa tarpeittemme uudelleenarviointi. Yksinkertainen elämä, vähäinen kuluttaminen ja luonnon suojeleminen
eivät kuulu vain erakoille ja luostarissa asuville, vaan sitä odotetaan kaikilta ortodoksikristityiltä.
Ympäristön haaste kirkolle? esittelee vihreän patriarkkamme
kirjoituksia ekologisesta vastuusta. Tekstit pohjautuvat kirkkoisien opetuksiin, askeettiseen traditioon ja ortodoksiseen ihmiskuvaan. Kirjoittamisen pontimena on ollut muun muassa
Meksikonlahden öljykriisi ja Fukushiman ydinvoimalaturma.
Tekstit pakottavat pohtimaan ihmisen halujen ja ympäristön
tarpeiden välistä yhteyttä. Mihin tarvitsemme enemmän, jos
meillä on jo nytkin liikaa?
Toimittanut: Mikko Leistola: ”Ympäristön haaste kirkolle?
Patriarkka Bartolomeoksen kirjoituksia ekologisesta vastuusta”
Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiön julkaisuja 5
Maria-aiheinen
kulttuurifoorumi
9. – 30.3.
Tarkempia tietoja kulttuurifoorumin ohjelmasta saat osoitteesta www.kulttuurifoorumi.fi
Ekumeeninen Focus-kulttuurijärjestö järjestää
maaliskuussa kulttuurifoorumin, jonka aiheena on
Marian monet kasvot. Kolme viikkoa kestävä tapahtuma pitää sisällään muun
muassa erilaisia Maria-aiheisia keskustelutilaisuuksia, seminaarin naisista ja
pyhyydestä Lähi-Idässä
sekä luentoillan Mariasta
suomalaisessa kansanperinteessä. Esiintyjäkaartissa ortodoksinen näkökulma on hyvin edustettuna.
Kulttuurifoorumin tilaisuudet järjestetään Helsingin tuomiokirkon kryptassa 9. – 30. 3. Siellä on
esillä myös ortodoksitaiteilija Riikka Juvosen Marian monia kasvoja tutkiva
taidenäyttely.
ajankohtaista
Tule valmistamaan
tunnustelutaulu!
Tule mukaan tekemään
SUOMEN SUURINTA TEATTERIESITYSTÄ!
Via Crucis -pääsiäistapahtuma järjestetään jälleen pitkänäperjantaina
6. huhtikuuta 2012 Helsingin ydinkeskustassa. Meillä on ilo kutsua sinut
tekemään kanssamme Suomen suurinta teatteriesitystä.
Tervetulleita ovat niin naiset kuin miehet sekä nuoret että vanhat!
Aikaisempaa näyttelijän kokemusta ei vaadita, kunhat olet hyvä persoona ja
tulet hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Etsimme erityisesti avustajia mukaan Via Crucis -näytelmän yksinkertaisiin
roolitöihin. Lisäksi tarvitsemme vapaaehtoisia tapahtuman tuotantoon, kuten
avuksi puvustukseen, rakennukseen, roudaukseen, yleisiin tuotantotehtäviin
– täysin omien kiinnostuksen ja taitojen mukaan.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut ensisijaisesti sähköpostitse
Leena Erähalme: viacrucis@evl.fi tai 040 732 0942
Tervetuloa mukaan!
Nuorten pyhää arkea
VALKOKANKAALLA
Kuinka nuori kristitty elää uskoaan ja arkeaan? Neljä nuorta, ortodoksi, katolinen,
helluntailainen ja luterilainen kertovat, kuinka he uskovat, käyvät kirkossa ja mitä
he odottavat tulevaisuudeltaan.
Vuoden 2011 aikana tehty nuorille suunnattu ja nuorten uskosta kertova ekumeeninen dokumenttielokuva ”Pyhää arkea” on ainoa laatuaan Suomessa. Elokuvaa tullaan käyttämään koulujen uskontotunneilla ja kirkkojen toiminnassa.
Elokuva ilmestyy DVD:lle kevään aikana, ja sen voi tilata Suomen ekumeenisen
nuorisojaoston välityksellä (nuortenekumenia.fi).
Elokuvan on ohjannut Heikki Repo Myrskykallio-Filmistä ja tuottanut Suomen
Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaosto. Helsingin ortodoksinen seurakunta on
ollut mukana elokuvan rahoituksessa.
Tunnustelutaulu on kolmiulotteinen kangaspohjalle eri
materiaaleista
koottu kuva,
jota voi tutkia
paitsi silmin,
myös käsin ja
vaikkapa haistelemalla. Värikkäästä ja kaikkia aisteja herättelevästä
tunnustelutaulusta pitävät pienet lapset,
mutta taulu voi olla hyödyksi myös kehitysvammaisten kuntoutuksessa, erityisopetuksen välineenä tai näkövammaisten lasten virikkeenä. Myös dementoituneet vanhukset voivat saada iloa tunnustelutaulusta.
Olisiko sinun tunnustelutaulusi Nooan
arkki liikuteltavine eläimineen vai nostalginen muistelutaulu vanhukselle?
Et tarvitse kummempia ompelutaitoja ennakkoon. Taulut ommellaan käsin
(omaa ompelukonetta voi halutessaan
käyttää) ja niissä voi hyödyntää erituntuisia jämäkankaita, ääntä tuottavia materiaaleja ja pikkuesineitä.
Kurssi kokoontuu Helsingissä seurakuntasalilla (Unioninkatu 39, sisäpiha)
ke 15.2, 29.2. ja 7.3. klo 17.30 - 20.00 sekä Kaunisniemen leirikeskuksessa Lopen
Läyliäisissä 9.-11.3. Ota ensimmäiselle kokoontumiskerralle mukaan muistiinpanovälineet.
Kurssin opettajana on toimintaterapeutti AMK Katja Meriluoto (kuvassa hänen valmistamansa koskettelutaulu Pääsiäismatka). Kurssin kokonaishinta 100
euroa sisältää iltakerroilla opetuksen ja
välipalan, viikonloppuleirillä majoituksen, opetuksen ja täyshoidon.
Pikaiset ilmoittautumiset 13.2. klo 16
mennessä: kasvatustoimi.helsinki@ort.fi
Lisätietoja: kasvatustoimen päällikön sijainen Maria Franken, puh. 0207 220 621.
7
TEKSTI JA KUVAT MARKKU SUNIMENTO
USKOA
elämään
Ville Matvejeff ja Mikko
Sidoroff esittävät ja
varsinkin säveltävät
sellaista musiikkia, jota
itsekin haluaisivat kuulla.
He ovat uudistaneet myös
ortodoksista musiikkia sen
perinteitä kunnioittaen.
Ville Matvejeff ja Mkko Sidoroff ovat
suunnilleen samanikäisiä, monipuolisia muusikoita. Kummankin ensimmäinen instrumentti oli piano. Molemmat
ovat ortodokseja. Hauska yhteensattuma
on, että myös heidän sukunimensä päättyvät samoihin kirjaimiin – ff. Musiikkiterminä ne merkitsevät fortissimo eli
erittäin voimakkaasti, mikä kuvaa osuvasti kaksikon musiikillista ja ammatillista kehitystä.
Yhteistä on paljon, entä eroja?
- Ville on parempi pianisti kuin minä, Mikko tunnustaa epäröimättä.
- Mikko on minua parempi kuoronjohtaja, Ville vastaa.
Yhteistä tuntuu olevan myös huumorintaju ja positiivinen elämänasenne.
Pianosta siis alkoi molempien matka musiikin polulla, ”mutta siitä ei sen
enempää”, Mikko toteaa.Ihmisääni ja
8
säveltäminen syrjäyttivät instrumentin.
Ville lisäsi pianon rinnalle vähitellen uusia elementtejä, laulun yksin ja kuorossa sekä säveltämisen. Viime vuosina mukaan on tullut orkesterinjohto.
Kumpikin on löytänyt oman alueensa,
jolla on päässyt pitkälle. Toisensa ff-kaksikko on tuntenut vuodesta 2004 lähtien.
Ensi tapaaminen on jäänyt Mikon mieleen.
- Olimme laulamassa panihidaa Kolminaisuuden kirkossa, lauloimme molemmat bassoa. Ihmettelin vieressä kuuluvaa matalaa ääntä. Vasta myöhemmin
tajusin, kenelle se kuului, hän kertoo.
PERINNETTÄ UUSIN SILMIN
Tutustuttuaan he ovat tehneet paljon työtä yhdessä. Lienee parasta antaa kummankin esitellä toinen toisensa.
- Mikko on maamme johtavia kuoron-
johtajia. Hän kuuluu ihmisiin, jotka ovat
luoneet omat instrumenttinsa. Alusta alkaen Mikolla on ollut vahva näkemys siitä, millaista musiikkia ja minkälaisella instrumentilla haluaa toteuttaa. Hänen
Kamarikuoro Krysostomoksen kanssa tekemänsä työ on ihailtavaa ja kunnioitettavaa. Mikko on yhdistänyt oman persoonansa kuoron johtamiseen, mutta myös
sävellystyöhön ja opetukseen. Nuoresta
iästään huolimatta hän on jo kouluttanut
seuraavia kuoronjohtajia, Ville sanoo.
- Ville on äärettömän lahjakas, osaava
ja ammattitaitoinen. Hän on saavuttanut
jo nyt todella paljon pianistina, säveltäjänä, kuoronjohtajana ja kapellimestarina.
Monipuolisuus on Villen juttu, hän pystyy
tekemään monentyyppistä musiikkia monilla eri foorumeilla, myös kansainvälisillä. Hän on tehnyt tilausteoksia isoille ja
myös pienemmille kokoonpanoille, esi-
sisältöä
MUSIIKKIIN
”Minua häiritsee
suomalaisessa ortodoksisessa
kirkkomusiikissa repertuaarin
ohjelmiston vähäisyys.
En halua tehdä sellaista
musiikkia, jota on tehty
jo tuhat kertaa.”
merkiksi kamarikuoro Krysostomokselle.
On ollut tosi hienoa seurata Villen nousukiitoa, Mikko kuvailee ystävänsä työtä.
Tähän ei ole paljon lisättävää. Sen voi
vielä todeta, että kumpikin on saanut näkyvää arvostusta ja kiitosta. Villen sävellystä Ad Astra johtavan päivälehden kriitikko kutsui tämän vuosituhannen Suomi-hitiksi ja julisti Matvejeffin tuoneen
Sibeliuksen 2000-luvulle.
Mikon 20-vuotiaana säveltämä Panihida valittiin vuoden 2007 kuorolevyksi.
Hänen teoksen esitystä varten perustamansa Kamarikuoro Krysostomos on vakiintunut yhdeksi Suomen tasokkaimmista ortodoksisista kuoroista.
Krysostomoksen toinen levy, Rauhaisa
Valkeus, julkistettiin marraskuussa 2011.
Levyllä on Johann von Gardnerin, Virpi
Leppäsen sekä Mikon ja Villen säveltämää ortodoksista kirkkomusiikkia. Vaik-
ka musiikki on tuoretta, siinä on vahva
tradition pohjavire. Mikon Valamo-sarja perustuu valamolaisiin sävelmiin. Villen teoksessa Vaeltajan laulu, jota säveltäjä
kuvaa ”huokauksenomaiseksi rukouselegiaksi”, yhdistyy monia elementtejä, mm.
pappismunkki (myöhemmin arkkipiispa)
Paavalin sävellys Taas hopealle välkkyy vedet aavat.
Energia tulee ylhäältä
Multimuusikko Villen ajasta 40 prosenttia menee säveltämiseen, 40 johtamiseen, 20 pianistina esiintymiseen.
- Jos sadasta prosentista jää aikaa,
laulelen silloin, kun pystyn. Tulollaan on
myös kiinnostavia mahdollisuuksia kapellimestarina orkestereiden ja oopperoiden kanssa. Kiinnostavia sävellystöitä
on tiedossa vuosiksi eteenpäin.
Moni on ihmetellyt molempien ff-työ-
tahtia ja loputtomalta tuntuvaa energiaa.
- Yritän käyttää aikaani mahdollisimman kurinalaisesti, mutta suoraan sanoen en tiedä, mistä energia tulee. Jostain tuolta yläkerrasta, Ville sanoo ja viittaa kädellään ylöspäin.
Musiikin ohella ortodoksisuus on
kummallekin tärkeää. Mikko siteeraa
veljeään Markusta.
- Ortodoksisuus on ilma jota hengitän. Se on ollut niin pitkään osa elämää,
että sitä ei enää osaa erottaa mistään.
Joskus ehdin käydä kirkossa enemmän,
joskus vähemmän, mutta ortodoksisesta
uskosta en koskaan luovu.
- Minulle ortodoksisuus ja usko ovat
lapsesta lähtien antaneet energiaa ja voimaa. Haen siunausta ja pyhitystä kaikelle
tekemiselleni. Olen kokenut sen erittäin
tärkeänä omassa yksityiselämässänikin,
Ville toteaa.
9
Ortodoksisen musiikin nousu
Ville toivoisi, että meidän ajastamme
luotaisiin myös uutta musiikkia traditio­
naalisen jatkoksi. Erilaisten juhlien ja
kirkkopyhien ympärille tehtäisiin ja tilattaisiin uusia sävelteoksia olemassa
olevan kulttuurin elävöittämiseksi ja rikastamiseksi.
Mikko etsii raikasta sointia ortodoksiseen kirkkomusiikkiin.
– Minua häiritsee suomalaisessa ortodoksisessa kirkkomusiikissa repertuaarin ohjelmiston vähäisyys. En halua
tehdä sellaista musiikkia, jota on tehty jo tuhat kertaa. Sävellykseni ovat silti hyvin traditionaalisia, tonaalista ja
soivaa. Niissä on ehkä hienoista modernia suuntausta. Se on sellaista, mistä itse
nautin. Sellaista musiikkia tuleekin tehdä, mitä itse haluaa kuunnella, niin kuin
Ville on sanonut.
Kuhmon kamarimusiikin perustaja,
nykyinen Kauniaisten musiikkijuhlien
taiteellinen johtaja Seppo Kimanen on
tuonut esiin ajatuksen ortodoksisen musiikin festivaalista. Hän uskoo, että sille
olisi sosiaalinen tilaus. Läntinen kirkkomusiikki on jo vakiinnuttanut asemansa
suuren yleisön joukossa.
– Olemme itsekin keskustelleet siitä,
että sellaiselle tapahtumalle olisi tilausta. Ortodoksinen musiikki on vielä hyödyntämätön voimavara ja mahdollisuus
suomalaisen musiikkikulttuurin kentäs10
sä, Mikko ja Ville sanovat.
Ortodoksiseen musiikkiin sisältyy tavattomasti eri tyylejä ja sen perinne ulottuu Bysanttiin asti. Se on sataprosenttisesti vokaalimusiikkia.
- Ihmisäänen käyttö on vähiten hyödynnetty musiikin osa-alue, mikä on vähän koomista, koska se oli ensimmäinen
instrumentti. Ensimmäiset sävellykset on tehty ihmisäänelle. Renessanssin
aikana ei paljon muuta tehtykään kuin
teoksia ihmisäänelle. Siitä huolimatta
instrumenttimusiikki on evoluutiossaan
paljon pidemmällä, Mikko sanoo.
- Kaikille suunnattu festivaali voisi
hyvin täydentää kirkon omia tapahtumia.
Minullakin on monia ystäviä, jotka nauttivat ortodoksisesta musiikista, vaikka
eivät ole ortodokseja. Tällaisen tapahtuman avulla ortodoksisuutta voisi lähestyä musiikin kautta ja madaltaa kynnystä
kirkkoonkin, Ville arvelee.
Työntäyteinen tulevaisuus
Molempien lähiaika on täynnä työtä ja
musiikkia. Ville suunnittelee ensi kesäksi Heinävedelle musiikkifestivaalia
ja toimii sen taiteellisena johtajana. Hän
on jo aloittanut myös uuden yhteistyön
Karita Mattilan kanssa tavanomaisten
esiintymisten lisäksi. Uusia sävellyksiäkin on häneltä jo tilattu.
Myös Mikolla on työn alla omia ja tilaussävellyksiä. Hän on vanhojen kuoro-
jensa, Krysostomuksen ja Turun Yliopiston ylioppilaskuoron kanssa aloittanut
työn Wiipurilaisen osakunnan kuoron
johtajana.
- Turun ylioppilaskuoron kanssa on
valmistumassa juhlakonsertti tänä vuonna. Panihidan esitämme Krysostomoksen kanssa Uspenskissa 5.3. klo 19 Kirkko soikoon-festivaalin yhteydessä.
- Ensi syksynä alamme työstää uutta ohjelmistoa ja alamme harjoitella ensi vuoden 10-vuotisjuhlakonserttia. Jatkan myös
viime kesänä Valamon kansanopistossa
aloittamaani kuoronjohdon opetusta. Olen
perustamassa Valamoon myös kesäkuoron
yhdessä kuoronjohtaja Dani Jurisin kanssa. Olemme jo puhuneet Villen kanssa yhteistyöstä Heinävesi-festivaalissa.
Kaikki aistit mukana
- Vuonna 2020 sävellän kolmatta oopperaani ja johdan omaa musiikkiteatteria
jossain päin maailmaa, Ville kuvailee pitemmän tähtäimen tavoitteitaan.
- Musiikkiteatteri on kiehtonut minua
pitkän aikaa. Päädyin sattumalta työskentelemään oopperan parissa, mutta siitä tulikin main stream, joka imaisi
täysin mukaansa. Minua kiehtoo visuaalisuuden ja musiikin yhdistäminen näyttämötaiteessa. Siinä ovat kaikki aistit
käytössä kuten ortodoksisessa kirkossa.
En tiedä vaikuttavampaa taidemuotoa.
Mikko kertoo olevansa aika tyytyväinen nykyiseen elämäänsä ja sen rakenteisiin.
- Toivon ja uskon, että minulla on töitä tarpeeksi elämiseen, on kuoro ja sävellystöitä, kaikkea mielenkiintoista. Aikaa riittää myös lomailuun ja rentoutumiseen. Tietysti käyn vierailemassa Villen musiikkitalossa.
- Ei voi koskaan tietää tulevaa. Monet
suunnitelmat ovat muuttuneet matkan
varrella. Täytyy olla kiitollinen kaikesta,
mitä vastaan tulee, Ville sanoo.
- Yleensä kaikki menee lopulta niin
kuin sen on pitänytkin mennä, Mikko
toteaa.
Johdatusta?
Molemmat nyökkäävät myöntävästi.
LEVYLLINEN ORTODOKSISTA KIRKKOMUSIIKKIA
Uspenskin Katedraalikuoro juhlavuonna
Helsingin ortodoksisell a seurakunnalla on edessään
185-juhlavuosi. Uspenskin Katedraalikuoron yhtenä tavoitteena on laulaa Peter Mirolybovin vuonna 1956 valmistunut liturgiasävellys kokonaisuudessaan syyskuussa
Uspenskin katedraalissa. Uspenskin katedraalissa toimineen, kuoronjohtaja Mirolybovin säveltämää liturgiasävellystä ei ole koskaan aiemmin esitetty kokonaisuudessaan.
Uspenskin Katedraalikuoro viettää seurakuntamme
juhlavuonna myös omaa 145 -vuotisjuhlaansa. Kuorolta ilmestyy lähiviikkojen aikana uusi juhlavuoden äänite. Uusi musiikkijulkaisu on musiikillinen matka, tapahtumasarja, jossa kuljetaan katumuksen, kärsimyksen ja
ylösnousemuksen riemun tietä. Laulut jakautuvat tekstien ja aiheiden mukaan kolmeen eri osioon: suuri paasto (katumus,) suuri viikko (kärsimysviikko), ja pääsiäinen
(ylösnousemus) Jokainen osio sisältää myös uuden sävelletyn kanonin (moniosainen liturginen laulettava ja luettava Kanonirunoelma) joka muodostuu yhdeksästä oodista. Uudella ilmestyvällä äänitteellä toimii pääsolistina Esa
Ruuttunen, baritoni.
Äänitteen musiikillinen sisältö on tamperelaisen säveltäjän, Leonid Bashmakovin käsialaa ja hänen viimeisimpiä kirkkosävellyksiä, joita ei ole aikaisemmin vielä esitetty.
Uspenskin Katedraalikuoro ja kamarikuoro Gallerie
esittävät yhdessä keväällä ja elokuussa uuden USPENIEvokaalidraaman. USPENIE- vokaalidraama on musiikkikuvaelma, joka kertoo Neitsyt Marian elämän viimeisistä
vaiheista kirkon liturgisten tekstien, apokryfisten tekstien
ja perimätiedon mukaisesti. Visuaalisesti hillitty musiikkikuvaelma pyrkii tekstin, musiikin ja osittain lavastuksen
myötä kuvaamaan kyseistä kuuden kuvan tapahtumaa kirkon tilaa hyväksi käyttäen. Lauluosuudet on sävelletty kuorolle, solisteille ja erilaisille laulukuorokokoonpanoille.
Musiikki on sävelletty kuuteen tuokiokuvaan ja teos on rajattu Ohridin Perivleptos -kirkon Neitsyt Marian
kuolon­uneen nukkumisen seinämaalauksiin.
Kestoltaan noin 1 tunnin mittaisen Uspenie-vokaalidraaman libreton on laatinut kuoronjohtaja Jarmo Lehto,
joka vastaa myös teoksen ohjauksesta sekä toimii teoksen
yhtenä solistina. Teoksen on säveltänyt tamperelainen säveltäjä, Leonid Bashmakov. Musiikkiteoksen johtaa diplomikuoronjohtaja Viktoria Meerson.
Jorma Lehto, kuoronjohtaja
cd_2.indd 1
3.1.2012 23:26:50
Tammikuussa 2011 lensin innostuneena ja hiukan jännittynee-
nä Kiovaan mukanani nuottikansio, kilokaupalla johtoja ja mikrofonitelineitä. Parin vuorokauden päästä alkaisi uuden kuorolevyn
äänitykset, eikä meillä ollut vielä kirkkoa, jossa äänittäisimme. Äänittäjä Matti Heinonen saapuisi suoraan lentokentältä äänitykseen. Tarvitsisin ihmeen, jotta saisin kaiken organisoitua lyhyessä
ajassa vieraassa maassa.
Levytystä edeltävänä syksynä Suomessa vieraili Kiovalaisia nuoria laulajia. Meitä yhdisti heti ortodoksisuus, kirkkomusiikki sekä ukrainalainen mentaliteetti. Ystävystyimme ja saimme idean tehdä yhdessä korkeatasoisen ja kansainvälisen kuorolevyn Itäkeskukseen
rakennettavan kirkon hyväksi. Parin kuukauden päästä olin jo Kiovassa harjoittamassa kuoroa.
Kiovan kaupunki on täynnä akustisesti upeita ortodoksikirkkoja, mutta miljoonakaupunkina meluhaittaa ei päässyt karkuun edes
yöaikaan. Ukrainalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta ja sen
saimme mekin kokea. Hänen Autuutensa, Kiovan ja koko Ukrainan
metropoliitta Vladimir otti meidät lahjoin vastaan ja antoi meille
mahdollisuuden valita Kiovan luolaluostarin alueen kirkoista käyttöömme sen, mikä vastasi tarpeitamme. Ja niin äänitimme seuraavat neljä yötä luolaluostarin 1600-luvulla rakennetussa trapeznaja
-kirkossa.
Kuorolevyyn on valittu ortodoksisen kirkkomusiikin helmiä eri
säveltäjiltä, etupäässä Chesnokovilta sekä Rahmaninovilta. Ohjelmistossa on tuttuja ja yksinkertaisen kauniita veisuja sekä Suomessa julkaisemattomia ja solistisia teoksia.
Ihmeelliset ovat tekosi Herra –levy on tehty lahjaksi, mutta samalla se on antanut meille, levyn tekijöille, lahjan. Saimme ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta sekä unohtumattoman kokemuksen.
Irina Tchervinskij-Matsi, kuoronjohtaja, puh. 0207220652
Ihmeelliset ovat tekosi Herra –levyä voi
ostaa Tuohuksesta sekä tilata kuoronjohtajalta
11
Lokakuussa
Bulgariassa
Rilan luostarissa
vietettiin temppelijuhlaa. Jaakko
Olkinuora lauloin
muiden kuorolaisten mukana.
kuva Antonij Lazeski
J UM AL A NPA LVEL U S TEN H I S TOR I A A JA N YKY PÄIVÄN SOV ELLU TU KSIA
Enkelit esikuvina
Suomen jumalanpalveluselämässä on totuttu vaatimattomiin olosuhteisiin, harvoin
toimitettuihin ja lyhennettyihin jumalanpalveluksiin, ja meillä käytössä oleva kirkkomusiikki
edustaa suurimmaksi osaksi pientä siivua venäläisestä laulutraditiosta, joka sekin itsessään
on vain pieni osa koko rikkaasta ortodoksisen jumalanpalvelusmusiikin maailmasta. Nykyään
kirkko elää monella tapaa muutoksen aikaa, joten myös jumalanpalveluselämä kaipaa
uudelleenarviointia nykyisten resurssien valossa. Olen viime aikoina tutkimustyöni kautta
pohtinut kirkkomusiikin ja jumalanpalvelusjärjestyksen merkitystä ortodoksiselle kirkolle sekä
sen käyttömahdollisuuksia nykypäivän Suomessa.
O
rtodoksisen kirkon jumalanpalvelus kehittyi pääpiirteiltään nykyisen kaltaiseksi Bysantin valtakunnassa. Aluksi seurakunnissa toimitettiin luostarin jumalanpalveluksista
poikkeavia toimituksia, jotka rakentuivat enemmän seurakunnan yhteislaululle. Luostareissa jumalanpalvelukset olivat monotonisempia ja pidempiä. Latinalaismiehityksen jälkeen 1200-luvulla Studionin ja pyhän Sabbaan luostarien tapoja yhdistelevä luostaripalvelus oli
kuitenkin kehittynyt niin musiikillisesti
12
kuin liturgisestikin seurakuntapalvelusta rikkaammaksi, joten se vakiintui vähitellen koko ortodoksisen maailman yhteiseksi jumalanpalvelustraditioksi, joka on siis välittynyt myös meille Suomen
ortodoksiseen kirkkoon.
######
Jumalanpalvelusohjeita on kerätty typikoneiksi kutsuttuihin kirjoihin. Suomeksi ei ole toistaiseksi julkaistu yhtäkään täydellistä typikonia, vaikkakin ensimmäinen suomennos Sabbaan luosta-
rin typikonista on valmisteilla. Tälle typikonille, jolle myös venäläiset jumalanpalvelukset pohjautuvat, on ominaista
kolmen elementin – psalmien, hymnien
ja kirkkoisien kirjoitusten – tasapaino.
Erityisen rikasta ortodoksisissa jumalanpalveluksissa on hymnografian eli
veisurunouden käyttö. Alun perin suurin osa hymnografiasta oli kreikankielistä, mutta myöhemmin myös monilla
muilla kielillä on kirjoitettu tekstejä paikallisten pyhien kunniaksi. Typikoneissa
määrätään, mitä veisuja kussakin palve-
luksessa tulee laulaa: ortodoksisessa jumalanpalveluksessa ei siis periaatteessa
ole olemassa “vapaavalintaisen” musiikin
hetkiä. Hymnografit eli laulettavien tekstien kirjoittajat laativat uudet tekstinsä aina yhdessä uuden sävellyksen kanssa tai jo
johonkin olemassa olevaan melodiaan.
Tässä yhdistetyssä kirjoitus- ja sävellysprosessissa hymnografiaa rajoitti
ja tuki ortodoksisen kirkkomusiikin tärkein perusperiaate, kahdeksansävelmistöjärjestelmä eli Oktoekhos. Se tarkoittaa oikeastaan alkuperäisessä merkityksessään kahdeksaa erilaista musiikkijärjestelmää, joilla kullakin on ominainen
luonteenpiirteensä. Tämän takia myös
kirjoittaja valitsi tietoisesti hymnin sisältöön sopivan sävelmän, jolla teksti oli
laulettava. Kukin ekhos koostuu bysanttilaisessa musiikissa – jota hymnografit
luonnollisestikin Bysantissa käyttivät –
esimerkiksi erilaisesta asteikosta ja tietynlaisista tyypillisistä melodiakuvioista. Melodioita kehittyi myös eri käyttötarkoituksiin arkipäivien palveluksista
suuriin praasniekkoihin asti.
Näiden eri musiikillisten piirteiden kautta ei haluttu ilmaista ainoastaan musiikillista lahjakkuutta tai maallista kauneutta. Kirkkoisät pitivät maanpäällisen jumalanpalveluksen esikuvana
taivaallista, enkelten toimittamaa jumalanpalvelusta. Samoin enkelten kirkkolaulu toimii myös maanpäällisen kirkkomusiikin esikuvana. Tämä yhteys on
kuitenkin enemmän kuin pelkkä symboli: kirkkokansan mukana todellisesti palvelevat enkelit, ja ihmisistäkin tulee enkelien “ikoneita”, kuten liturgiassa laulettava kerubiveisu kertoo: “Nyt me
salaisesti kuvaamme kerubeja...” Lisäksi kirkkoisät näkivät kirkkomusiikin arvon sanan välittäjänä: melodia edesauttaa tekstin ymmärrettävyyttä sekä tuo sen
esille mielenkiintoisella tavalla. Samoin
alkuperäisissä, kreikankielisissä laulettavissa teksteissä korostetaan tekstin sisältöä erilaisin tekstuaalisdramaattisin
keinoin, esimerkiksi runomittaa käyttämällä. Käännösteksteissä nämä piirteet
eivät valitettavasti yleensä tule esille.
Näiden kaikkien faktojen perusteella
voidaan ymmärtää, että niin jumalanpalveluksilla kuin kirkkomusiikillakin on
kirkon elämässä paljon suurempi merkitys kuin vain seurakuntalaisten opettaminen. Niiden tehtävä on ylläpitää aktiivista elämää ja toimia osaltaan Jumalan
armon välikappaleena tässä maailmassa.
######
Varsinainen liturginen herääminen Suomessa alkoi arkkipiispa Paavalin (1914–
1988) toiminnan myötä. Hän herätti mielenkiinnon tietoista jumalanpalvelukseen
osallistumista kohtaan niin kirjoittamalla jumalanpalvelusten selitysteoksia kuin
kääntämällä jumalanpalvelustekstejä ja
sovittamalla kirkkomusiikkiakin. Sodanjälkeistä kirkkoa vaivasi kuumeisesti niin
kirja – kuin tekstipulakin. Vain pieni osa
koko ortodoksisen kirkon rikkaasta hymnitraditiosta oli suomennettu.
Tämän päivän Suomen ortodoksinen
kirkko elää hyvin erilaisessa tilanteessa.
Nykyään meillä on käytössä omalla kielellämme koko vuoden kullekin päivälle tarkoitetut Minean ja Oktoekhoksen
veisut, kuten myös suuren paaston aikana käytettävä Triodion ja pääsiäiskauden
kirja Pentekostarion. Tämä ei kuitenkaan
näy suuremmin jumalanpalveluksissa.
Suurimmassa osassa seurakuntia käytetään Mineaa vain juhlapäivinä, Oktoekhosta taas vain sunnuntaisin. Helsingin
seurakunnassa ehtoopalveluksia toimitetaan Kotikirkossa neljänä päivänä viikossa, ja tällöin kukin edellä mainitsemistani kirjoista on onneksi ahkerasti
käytössä. Aamupalveluksien osalta näiden kirjojen rikas hymniaarteisto kuitenkin jää valitettavasti edelleen myös
Helsingissä kirkkokansalta kuulematta.
Nimenomaan hymnografia on se osa
jumalanpalvelusta, joka opettaa kirkossakävijöille kunkin päivän muistoon liittyviä teemoja. Kirkkovuoden rikas kierto juhlineen ja paastoineen näkyy niin
arki- kuin juhlapäivienkin hymneissä.
Siksi olisi suotavaa, että seurakunnissa toimitettaisiin myös arkipäivien palveluksia mahdollisimman paljon. Re-
surssiongelmakaan tämä ei ole, koska
niin aamu- kuin ehtoopalveluksetkin
voidaan toimittaa maallikkopalveluksina papiston ollessa estynyttä saapumasta paikalle.
Erityisen tärkeitä palveluksia hymnografian esilletulon kannalta ovat vigiliapalvelukset, joita seurakunnissa on tapana toimittaa lauantai-iltaisin ja juhlapäivien aattoina. Tämän yhdistetyn ehtoo- ja aamupalveluksen nimitys tulee
latinankielisestä valvomista tarkoittavasta sanasta, ja alkuperäisessä laajuudessaan toimitettuna vigilia on ollut läpi
yön kestävä palvelus. Suomen lyhennetty
versio tästä yhdistelmästä kestää jopa alle
tunnin, vaikka yleensä vakiintunut kesto
on noin puolitoista tuntia. Tämän mittainen vigilia on kuitenkin vain torso siitä,
mitä se voisi olla. Esimerkiksi lauantaiillan vigilioissa ”Herra, minä huudan sinua” –veisun jälkeen typikon määrää
laulettavaksi kymmenen stikiiraa, kun
taas Suomessa lähes kaikkialla lauletaan
vain yksi – siis vain kymmenesosa stikiiroiden sisältämistä kirkkoisien opetuksista, raamatunselityksistä ja pyhien elämänvaiheista selvittää tiensä kirkkokansan kuultavaksi!
Nyt, kun meillä on käytössämme suomeksi kaikki tärkeimmät liturgiset kirjat, toivoisi myös jumalanpalvelusten
”uudistuvan” näitä kirjoja hyödyntäviksi. Tämä vaatii kaikilta panostusta ja uhrauksiakin jumalanpalvelusten keston
pidentyessä hieman. Mutta eikö nimenomaan jumalanpalvelusten toimittaminen ole seurakunnan perustyötä? Eikö apostoli Paavalin peräänkuuluttama
”lakkaamaton rukous” toteudukin mitä parhaimmalla tavalla näissä yhdessä
toimittamissamme palveluksissa? Nähkäämme siis vaivaa jumalanpalvelusten
huolellisen toimittamisen eteen – olimme sitten pappeja, laulajia tai kirkkokansaa –, niin voimme entistä vahvemmin
kulkea seurakuntayhteisönä rukouksessa
kohti taivaallista isänmaatamme.
JAAKKO OLKINUORA
kirkkomuusikko, teologi, tutkija
13
Страницы на русском языке
О ВЕЛИКОМ ПОСТЕ
Великий пост начинается с Прощёного
воскресенья, 19 февраля, и длится до
Пасхи.
“Сестра и подруга
поста - молитва.
Внешние посты не
всегда необходимы,
а внутренний пост
необходим во всякое
время”
“Цветник духовный”
«Всегда радуюсь, когда начинается
пост, потому что я очень люблю
богослужения этого времени, простые
и спокойные, особенно во время
Великого поста”, − говорит отец
Михаил Нуммела на чистом русском
языке.
Пост − это великая помощь. И чтобы
найти радость в посте, очень важно
посещать службы и молиться. Этим мы
выказываем послушание Богу, учимся
соблюдать Его волю, которая постепенно
14
становится нашим желанием и нашей
волей. А по окончании поста желательно,
чтобы мы не падали, не возвращались
на тот уровень, на котором были до
начало поста, и чтобы в последующем
мы подвинулись ещё ближе к Богу.
Почему постимся
Пост − время углублённой молитвы,
чтения благоговейной литературы.
Отец Михаил Нуммела с детства хотел стать монахом. А
начал со службы в банке. Но эта столь значимая, на первый
взгляд, работа, по его словам, казалась ему пустой. И едва
представилась возможность потрудиться в культурном центре
София, он решил стать священником и поступил в семинарию.
Год назад Михаил был рукоположен в дьяконы, а в декабре
принял монашеский постриг и над ним совершена хиротония
во священника. Желание о. Михаила - когда-нибудь уединиться
в монастыре, но прежде много и хорошо послужить Богу в
церквах нашего прихода.
Великим постом мы готовимся к
празднику воскресения Христова. В это
время можем изучать себя, исправлять
свой курс. Слово пост связано с едой,
с отказом от определённой пищи,
когда вообще едим меньше и реже.
Если мы вспомним историю Адама, тот
согрешил, поев плода с запретного
дерева. Грехопадение, таким образом,
связано с едой. Поэтому мы и постимся.
Человеку здоровому важно поститься,
это способствует духовному росту.
Однако не все знают, как вреден пост
без молитвы: можно начать заглядывать,
что там у других на тарелке, и вольноневольно осуждать своих ближних.
И тем впасть в грех. Еще очень важно
во время поста ограничить просмотр
телепередач, исключить возбуждающую
музыку, иными словами, создать у себя
дома спокойную атмосферу.
у нас является побуждение к молитве.
Святые отцы советуют молиться кратко,
но часто. В этом нам помогает Иисусова
молитва, потому что она всегда и везде
с нами – можем читать вслух или про
себя. Хорошо использовать для молитвы
время, когда мы, например, гуляем с
собакой или ждём автобуса. Главное,
помнить о молитве и не расставаться
с нею надолго: она – лучшая опора и
поддержка во все дни поста.
интервью у отца Михаила взяла Влада
Валстен Фото Валентин Казерский
Масленица и семинар
Регулярная молитва
Со своими слабостями мы боремся
через пост и молитву. Полезно
иметь свою систему, и прежде всего,
определить время для молитвы.
Можем решить, что каждое утро, едва
умылись, читаем Иисусову молитву и
другие. И также вечером, перед сном.
Если мы хотя бы одну треть читаем
не машинально, а сосредоточенно, с
чувством, -- значит, молитва не была
всуе. Особенно важно молиться, когда
В часовне Софии Премудрости
Божией, где служит о. Михаил,
богослужения в будние дни:
утреня в 8.30, вечерня в 17.00. По
вторникам – служба Иисусовой
молитвы в 18.00. По четвергам –
акафист в 17.30. Литургия обычно
по четвергам в 7 ч., и раз, иногда
два раза в месяц - в субботу, в
10.00.
Фото: Эльмира Федотова
После Литургии в
Свято-Троицком храме,
19.2.2012, праздничный
обед в приходском зале
(Unioninkatu 39, вход
со двора). Для детей в
программе выступление
детского хора «Настенька»,
из С.- Петербурга. Для
взрослых - семинар: «Как
и чем я могу помогать
приходу?» В 16.00 чаепитие. В 18 ч. - вечерня
(начало Великого поста).
Добро пожаловать!.
15
Foto Pasi Peiponen
Bikten
ångerns sakrament
B i k t e n s p r ax i s va r i e r a r bland de olika ortodoxa lokalkyrkorna. Ett gemensamt drag är ändå att biktens ses i eukaristins, dvs. liturgins sammanhang. I många lokalkyrkor är bikten
obligatorisk inför deltagande i nattvarden under liturgin. Så var
fallet också i Finlands ortodoxa kyrka fram till 1970-talet, då
biskopsmötet beslöt att man kan gå till nattvard utan att varje
gång bikta sig, bara man har sin biktfaders välsignelse till detta.
Beslutet förutsätter alltså att den som går till nattvard också går
till bikt. Också prästen förutsätts bikta sig för sin egen biktfader.
Bikten förbereder oss för eukaristin, kyrkans centrala sakrament, försmaken av det kommande Gudsriket som redan nu står
färdigt tack vare Kristi död och uppståndelse. Varje kristen har
trätt in i detta rike genom dopet. Men varje kristen brottas också med sina svagheter, försummelser, synder. Bikten fungerar
då som en förnyelse av dopets nåd, som en garant för att vi inte
skall slarva bort det väsentligaste av allt: tillgången till det nya
livet i Kristus.
Till bikten hör ofta att prästen och biktbarnet också för ett
samtal om de frågor och problem som biktbarnet brottas med.
Det är hälsosamt att i förtroende, och inför Gud, försöka ge
ord åt det som tynger. Därför har samtalet en positiv effekt på
själslivet, även i de fall prästen inte själv är någon framstående
16
andlig vägledare.
Den ortodoxa kyrkan har en tradition av startsy, andliga vägledare. Dessa är inte alltid präster, men oftast munkar eller
nunnor. Ibland riskerar den egentliga bikten, ångerns sakrament förrättad av en präst, och den andliga vägledningen som en
erfaren medkristen kan ge, att blandas ihop. Det finns en poäng
i att hålla de två isär. Faran att åsamka andlig skada är överhängande om en prästvigd biktfar antar rollen som andlig vägledare
utan att själv ha luttrats i andlig kamp och av sina medkristna
getts rollen som starets. Den egentliga bikten, å sin sida, skall
inte förstås som enbart ett samtal om personliga problem. Bikten är framför allt en bekännelse av de synder man har begått.
Prästen hör bikten, men den tas emot av Kristus. Prästen har
en dubbel roll: han är det instrument som möjliggör Kristi läkande närvaro, men han är också en medbroder, som inför Herren tillsammans med den biktande ber och söker vägledning.
Biktens huvudperson är Kristus själv, han som tog emot Petrus’ och synderskans tårar. Denna medvetenhet om att stå inför
Herren understryks av biktens konkreta inramning. Både prästen och den biktande står vända mot en ikon framför vilken ett
kors och evangelieboken är uppställda på en lutande pulpet; tillsammans står de inför Kristus, för att genom den ofta smärtfyllda bekännelsen söka läkedom mot syndens skadegörelse i
själen. Bikten kan bli en djup andlig upplevelse av hur ångerns
mysterium leder ut i frihet.
Se, mitt barn, Kristus står här osynlig och tar emot din bekännelse. Var därför inte skamsen eller rädd, och dölj ingenting för mig,
utan säg mig utan tvekan allt du har gjort, så skall du få förlåtelse av vår Herre, Jesus Kristus. Se, Hans heliga bild är här framför oss; själv är jag endast ett vittne, som inför Honom bär vittnesbörd om allt det du säger mig. Men om du döljer något för mig,
skall din synd bli större. Se därför till att du, sedan du kommit till Läkaren, inte går härifrån utan att ha blivit botad.
Ur den ryska ordningen för bikt
F. Mikael Sundkvist
Kirjat
Suomalaisten sukulaiskansoja tapaamassa
Jäätynyt Objoki tarjoaa radan poromiesten kilpa-ajolle, joka on arktisen
miehen taitolaji.
Marianna Flinckenberg-Gluschkoff:
Siperian sylissä
Maahenki 2011
Talvipäivien katselukirjaksi voisi sopia
mainiosti tuhti matkakirja suomensukuisten kansojen pariin Siperiaan. Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on
entinen Helsingin yliopiston venäjän
lehtori ja tehnyt useita matkoja Uralin
itärinteille, Objoelle ja Jamalin niemimaalle. Kirjan tekijä on siis käynyt niin
hantien, mansien kuin nenetsienkin
asuinseuduilla ja koonnut laajan teoksen
näiden kansojen nykypäivästä.
Kirjan näkökulma on pääasiassa
kansa­tieteellinen, mikä näyttäytyy monina perinnekäsitöitä esittelevinä valokuvina ja selostuksina arkipäivän askareista. Käsitöihin liittyvät koristeaiheet
näyttävät maallikosta tutun tuntuisilta
– ehkäpä koristeaiheiden muotoilu ristipistoineen on nykysuomalaisenkin visuaalisessa muistissa jossain dna-ketjun
syövereissä? Ainakin suomen ja samojedikielten historia on yhteinen ja ulottuu uralilaiseen kantakieleen saakka. Tätä nk. kantauralia on pyritty rekonstruoimaan kielitieteen menetelmin, ja tiedossa on parisataa sanaa, joita käytettiin
kuutisentuhatta vuotta sitten puhutussa kantakielessä. Yhteisiä kantasanoja
ovat esimerkiksi pronominit minä, sinä
ja te sekä jotkin metsästykseen ja kalastukseen liittyvät käsitteet. Lisäksi on yhteistä kielioppiainesta.
Monet suomalais-ugrilaiset kielet,
kuten unkari, suomi ja viro, ovat hyvin
elinvoimaisia, koska ne ovat itsenäisten valtioiden pääkieliä. Kaikki muut sukulaiskielemme, joiden puhujia on yhteensä pari miljoonaa eri puolilla Venäjää, ovat kuitenkin vaaravyöhykkeessä.
Näihin Flinckenberg-Gluschkoffin kirjassaan esittelemiin siperialaisiin sukulaiskansoihin kuuluvien ihmisten määrä
lasketaan enää kymmenissätuhansissa.
Vaarana on, että niin kieli kuin alkuperäiskulttuuri tuhoutuvat lopullisesti, kun
äidinkielisten puhujien määrä yhä vähenee. Erityisen ongelmallista on sellaisten lasten vähäinen lukumäärä, joiden
äidinkieli on jokin suomalais-ugrilainen vähemmistökieli. Tästä johtuu myös
Suomen lähialueilla puhuttavien sukulaiskielien uhanalaisuus. Esimerkiksi
karjalan kielen eri kielimuotojen puhujia on enää noin 100 000, vepsänkielisiä
kuutisentuhatta ja inkeroisia vain muutamia satoja.
Kirjan matkakuvaukset ovat elämyksellisiä, mutta niiden rinnalle lukija olisi
kaivannut esimerkiksi karttoja matkojen
etenemistä ja kuvauspaikkojen sijaintia
havainnollistamaan. Samoin olisi toivonut, että näiden kansojen kieliä olisi
selostettu painokkaammin. Teos yhdistää matkakertomuksia ja kattavan määrän valokuvia, ja lisänä on suomennoksia paikallisesta kansanrunoudesta. Kirjailijan tyyli on toisinaan melko runollista, kun hän kuvaa kokemaansa, mutta se
sopii mielestäni hyvin, sillä kuvattavana
on alkuperäiskansojen eksoottisen näköinen elämänpiiri. Tällä tavoin lukijankin on mahdollista yrittää eläytyä lukemaansa. Ilmeistä on, että Siperian luonto
ja siellä asuvien ihmisten elämänmuoto
on tehnyt kirjailijaan syvän vaikutuksen.
Arto Vaahtokari
17
TIINA MAKKONEN
(Washingtonissa otetut
kuvat Eija Pehun arkistosta)
Eija Pehu käy Suomessa
muutaman kerran vuodessa.
Kuva Tiina Makkonen
18
Kulttuurifoorumi järjestää keskiviikkona
21.3. klo 18 Helsingin tuomiokirkon kryptassa keskustelutilaisuuden ”Marian kiitosvirsi ja oikeudenmukaisempi maailma”.
Keskustelijoina ovat Nunna Kristoduli,
Eija Pehu ja luostarinjohtaja Abbes
Aemiliane Washingtonista.
Kun nunnat
tulivat taloon
Joulukuun alussa
Eijan kotona
vietettiin luostarin
temppelijuhlaa, jonka
arvovaltaisin vieras
oli metropoliitta
Hilarion. Palvelukset
kestivät 3,5 tuntia.
Sen jälkeen tarjottiin kaikille munkit
paikallisen tavan
mukaan. Lopuksi
järjestettiin kunnon
pidot.
Eija Pehu on aina rakastanut työtään. Viimeiset kymmenen
vuotta hän on ollut Maailmanpankin maataloustutkimuksen
neuvonantajana Washingtonissa. Hänen työtään on parantaa
maataloustuotannon kannattavuutta ja kestävyyttä kehittyvissä
maissa.
Joskus työ on ollut Eijalle kaikki kaikessa. Nytkin se on tärkeä
asia, mutta ortodoksisen uskon vahvistumisen myötä arvot ovat
menneet uuteen järjestykseen. Ja kun omaan kotiin on syntynyt
nunnaluostari, on elämä mennyt lopullisesti uusille raiteille.
P
Sisar Gavrielia
valmistaa Eijan
olohuonetta
jumalanpalvelusta varten.
ari kymmentä vuotta sitten Eija
Pehu oli kasvinviljelytieteen professorina Helsingin yliopistossa. Takana oli tohtorin väitös USA:ssa
80-luvun puolivälissä, projektityökausi Sudanissa ja tutkijan töitä Lontoossa.
Hän oli luterilainen, mutta jotain puuttui.
- Kun työelämä vetää kiihkeästi puoleensa, tulee työstä helposti liian iso osa
elämää. Tuohon aikaa kaikki pyöri työstä
saatujen ajatusten ja palkintojen ympärillä, Eija Pehu muistelee.
- Kaiken sen keskellä tunsin, että jotain puuttuu, ja minulla oli voimakas
hengellisyyden kaipuu, mutta en oikein
tiennyt, miten palvella. Kävin hengellisissä tilaisuuksissa, mutta ne eivät tuoneet lopullista vastausta tarpeisiini. Kerran ortodoksiystäväni sai minut houkutelluksi Uspenskin katedraaliin jumalanpalvelukseen. Kaikki näytti oudol-
ta, mutta samalla heräsi tunne siitä, että
olen tullut kotiin. Menin katekumeenikoulutukseen ja seuraavana vuonna liityin ortodoksikirkon jäseneksi.
LUOSTARIRUTIINIa
Lopullinen pysähdys tapahtui kolme
vuotta sitten.
Sairastuin vakavasti, mikä pyöräytti
elämässäni kaikki asiat uusiksi, uuteen
perspektiiviin. Toivuttuani olen usein
ajatellut, että tuo henkinen kriisi oli hyvin tervetullut.
Eija Pehu oli asunut tuolloin jo melkein
kymmenen vuotta USA:ssa Washingtonissa. Hän oli käynyt koko tuon ajan paikallisessa Pyhän Nikolauksen kirkossa.
Sanoin kirkon papille isä Konstantinille, että I want to make my spiritual journey deeper (suom. haluan syventää
hengellistä matkaani), Eija kertoo kahdella kielellä. Kun vieras kieli on vuodes19
{
}
Eijalla on omassa yksityisessä käytössään makuuhuone
yläkerrassa. Nunnat ovat vallanneet muun talon.
Lisätietoja nunnaluostarista
www.EntranceOfTheTheotokos.org.
Aina kun Eija Pehu matkustaa vieraisiin maihin, hän pyrkii käymään paikallisissa jumalanpalveluksissa. Tämä kuva on Ugandan pääkaupungista Kampalasta. Eijan vieressä seisoo isä Stelios poikansa
Nikon kanssa.
ta toiseen pääasiallinen käyttökieli, löytyvät ilmaisut sen kautta välillä helpommin kuin äidinkielellä.
Hengellinen elämä syveni yllättävällä
tavalla. Viime vuonna oli kirkkoon kutsuttu Kreikasta ryhmä nunnia, joiden
tarkoitus oli tuoda luostarielämä osaksi
Pyhä Nikolauksen kirkon yhteisön toimintaa Washingtonissa. Luostaritoiminnan perustaminen kohtasi hallinnollisia vaikeuksia. Yllättäen nunnilla ei ollut
paikkaa, minne mennä.
- Olin lähdössä kesälomalle Suomeen.
Sanoin, että nunnat voivat tulla asumaan
minun talooni. Kun tulin elokuussa Suomesta takaisin Washingtoniin, nunnat
olivat vielä siellä ja ovat yhä edelleen.
- Aluksi oli vähän uteliaisuuden ja pelon sekainen tunne, mutta kun aloin tot-
20
tua rutiineihin, on kokemus ollut aivan
ihana, Eija vakuuttaa.
NAISTEN VÄLINEN YHTEYS
Nunnat elävät Eijan luona tiukkaa luostarielämää. Herätys on kuudelta. Päiväjärjestys on tarkka. Rukousten ja palvelusten välissä sisaret käyvät katsomassa
sairaita ja vanhuksia. Työpäivän jälkeen
myös Eija osallistuu nunnien rutiineihin. Alkuillasta on vespers (iltahartaus),
sitten Eija syö yhdessä nunnien kanssa.
Illalla on vielä yksi rukoushetki. Eijalla
on omassa yksityisessä käytössään makuuhuone yläkerrassa. Nunnat ovat vallanneet muun talon.
- Kun olen matkoilla, olen usein skype-yhteydessä abbessin (nunnayhteisöä
johtava igumenia) kanssa. Nunnista on
tullut hyviä ystäviäni. Luostarielämässä on syvää viisautta. Se on vaikuttanut
siihen, että nyt oma work-life tasapainoni on löytynyt.
Väliaikaisen luostarin emäntä on
kiitollinen teologisesta naisyhteydestä. Naisen elämässä koettujen haavojen kanssa on helpointa mennä toisen
naisen luo. Hän pitää suuressa arvossa
kirkkoisien opetuksia, mutta näkee, että samoin myös naisella on, Marian esirukousten ja esimerkillisen rohkeuden,
rakkauden ja johtajuuden kautta keskeinen asema.
- Tämä on sister Diodora. Hän on
22-vuotias. Hänet vihittiin vastikään
luonani nunnaksi. Esimerkiksi häneltä
olen oppinut todella paljon hengellisestä selkeydestä, rohkeudesta ja kuuliai­
suudesta. Se on ihan käsittämätöntä,
kun ajattelee, miten nuori hän vielä on,
Eija hämmästelee kiitollisena esitellessään kuvia uudesta elämästään.
- Tällainen naisten teologinen yhteisöllisyys tuntuu todella hyvältä. Olen oppinut kokonaan uusia asioita esimerkiksi
johtajuudesta. On hyvä, että naisten elämänkokemus myös luostariyhteisöllisyyden kautta elää ja välittyy teologiaan.
Naiset tuovat siihen oman syvän ymmärryksensä ja näkemyksensä.
näkyvä uskonnollisuus
Joulukuun alussa Eijan talossa vietettiin temppelijuhlaa Jumalanäidin temppeliintuomisen kunniaksi. Paikalla oli
Itä-Amerikan ja New Yorkin metropoliitta Hilarion, joka on Moskovan patriarkaatin korkein hengellinen johtaja
Venäjän ulkopuolella. Hän vihki juhlallisuuksien yhteydessä yhden nunnan ja
kaksi pappia. Nunnaksivihkiminen teki
Eijaan vaikutuksen, jonka selittämiseen
{
”Olen alkanut pikku hiljaa ymmärtää, että
olemme koko ajan pyhiinvaellusmatkalla
omaan sisimpäämme.”
eivät sanat riitä.
- Se oli todella koskettavaa ja ainutlaatuista. Hiusten leikkaaminen symboloi
omasta tahdosta ja maallisesta elämästä luopumisesta. Oli todella hienoa saada
olla tilaisuudessa mukana, Eija sanoo.
Nunnien asuminen Eijan luona päättyy aikanaan. Se voi loppua jo aika piankin, sillä nunnat ovat löytäneet mahdollisen paikan luostarilleen. Se sijaitsee
noin 50 kilometrien päästä Eijan kodista. Igumenia tavoittelee pan-ortodoksista, monietnistä ja -kielistä yhteisöä.
Ovet ovat avoinna kaikille ortodokseille.
Esimerkiksi joulupalvelussa kuultiin osa
teksteistä ja hymneistä ranskaksi, englanniksi, kreikaksi, suomeksi, venäjäksi, saksaksi ja arabiaksi.
- Hienoa, että saamme uuden luostarin
Yhdysvaltoihin. Ortodoksinen luostarielämä on kovasti vilkastumassa. Nykyään
maassa on jo yli 80 ortodoksista luostaria.
- Ylipäänsäkin Yhdysvalloissa ilmapiiri on innostavampi uskonnolliseen etsiskelyyn ja uskonnon näkymiseen arjessa. Naapuristossani elää sulassa sovussa
monien eri uskontojen edustajia. Yhdet
naapurini ovat guatemalalaisia helluntailaisia. He pitävät vähän samantyyppistä
luostaritoimintaa uusille immigranteille
kodissaan kuin minäkin. Olemme sisarten kanssa kutsuneet naapureitani kotiini jumalanpalveluksiin. Monesta perheestä on otettu kutsu vastaan. Suomi
on aika sekulaarinen maa. Luulen, että
esimerkiksi tällaisen luostarin majoittaminen omaan kotiin ei olisi onnistunut
näin helposti.
PYSYVÄ PYHIINVAELLUSMATKA
Eija Pehu matkustaa työnsä takia maailmalla paljon. Työmatkat suuntautuvat
yleensä kehittyviin maihin. Joulun ai-
}
kaan hän tuli katsomaan isäänsä Kangas­
alle Kiinan-matkansa päätteeksi. Kiinassa hän kävi katsomassa, miten Maailmanpankin tukemat yhteistyöprojektit
maatalousyritysten ja viljelijäjärjestöjen
välillä olivat edistyneet.
- On ihanaa matkustaa. Tiimityössä on
voimaa, kun saa eri näkökulmasta, arvolähtöisyydestä ja kulttuureista tulevien
ihmisten kanssa yhdessä pohtia kehitysyhteistyöhön liittyviä asioita. Siitä kasvaa
uusia innovaatioita. Hienointa työssä on
se, että välillä se on analyyttistä, välillä isketään nyrkit saveen, tiedenainen toteaa.
Nunnat odottavat kotona, mutta entäs
sitten, kun he asettuvat toisaalle? Miltä
tuntuisi ajatus jättää itsekin maallinen
elämä ja lähteä nunnien matkaan.
- Well! Luoja tietää. Joka tapauksessa
nunnat pysyvät aina sydämessäni ja aion
käydä heidän luonaan palveluksissa.
- Olen ajatellut, että me ihmiset olemme kolmenlaisilla matkoilla elämässämme. Voimme olla pakomatkalla itsestämme tai Luojamme läheltä. Toiseksi
voimme olla turistimatkalla hankkimassa maallisia elämyksiä tai kuten munkki Serafim Seppälä sanoo ”keräämässä
pintoja”. Tai sitten voimme olla pyhiinvaellusmatkalla. Saattaa olla, että yksi tapahtuma sisältää kaikkia noita matkoja.
Esimerkiksi kun olin ensimmäisen kerran Intiassa, olin sekä pako-, turisti- että
pyhiinvaellusmatkalla.
-Olen alkanut pikku hiljaa ymmärtää,
että olemme koko ajan pyhiinvaellusmatkalla omaan sisimpäämme, matkalla
kohti selkeyttä ja Jumalaa. Tuon matkan
aikana tulemme koko ajan enemmän siksi, mitä olemme.
Eija Pehun olemuksesta huokuu lämpöä, viisautta ja rauhaa - kaikki merkit
siitä, että matkalla ollaan.
MIELIPIDE
Lapset kirk ossa
”Sallikaa lasten tulla luokseni.” Nämä
Jeesuksen sanat tulevat ensimmäiseksi mieleen pohtiessani asiaa.
On hienoa nähdä lapsia kirkossa.
Heille kirkko on osa lapsuutta, ja osalle
siellä käyminen alkaa jo äidin raskausaikana. Lapset ovat kirkossa osa yhteistä rukousta ja osallisina siitä kuten me
vanhemmatkin. Kirkkomme rikkautena pidän sitä, että palvelukseen voi tulla oman aikataulunsa mukaan. Uspenskin ja muidenkin kirkkojen lapsenvahtitoiminta antaa mahdollisuuden lasten
omiin puuhiin kryptassa ennen kuin he
tulevat kirkkoon osallistuakseen ehtoolliseen.
Jos torjumme lapset kirkosta häiriötekijöinä, samalla asetamme kirkon ulkopuolelle ison joukon yksinhuoltajia.
Hiljaisuutta ja rauhaa hakevalle löytyy
myös varmasti ainakin pääkaupunkiseudulla paikkoja ja palveluksia tähän
tarkoitukseen.
Me voimme osaltamme tukea kirkossa käyviä lapsia ja heidän vanhempiaan. Lasten huomioon ottaminen ja
avun tarjoaminen on paikallaan. Joskus
huomaa, ettei oikein uskalla edes kysyä,
voisiko auttaa. Kun näkee, että joku uskaltaa, ehkäpä itsekin on seuraavalla
kerralla rohkeampi tarjoamaan apua.
Lapsen silmin katsoen kirkko on ihmeellinen, jopa sadunhohtoinen paikka. Kirkon kauneus, sen ikonit ja palavat tuohukset. Kuoron laulu, suitsukkeen tuoksu ja papiston juhlavat puvut
ovat sitä ainutkertaista, mikä poikkeaa
arjesta. Kirkko on myös turvallinen yhteisö, jonne lapset kuuluvat luonnollisena osana.
Lapset ovat aika ajoin äänekkäitä ja
innostuvat omiin touhuihinsa. Saattaa
tuntua ärsyttävältä, että omaa keskittymistä palvelukseen häiritään. On hyvä
muistaa, että myös lasten vanhemmat
ovat lapsineen tulleet samasta syystä
kirkkoon kuin muutkin, kokemaan yhteisyyttä, hakemaan voimia arkeensa ja
saamaan tukea. Iloitaan lapsista ja toivotaan, että he jatkavat kirkossa käymistä myös vanhempina.
Pirkko Mäkinen
21
Wienin
Pyhän Nikolaoksen katedraali
Harva matkailija tietää,
että Wienin lukuisten
vanhojen ja näyttävien
kirkkojen joukossa on
helmi, johon kannattaa
tutustua.
22
Sisätilat ovat täynnä hienosti tehtyjä yksityiskohtia.
Kullan ja kynttilöiden loistetta on kaikkialla.
B
elvederen linnan vieressä, arvokkaalla alueella kivenheiton päässä
Suomen ja Norjan lähetystöstä on
Venäjän suurlähetystö, jonka puutarhan
puiden katveessa on ortodoksinen kirkko. Tämä kirkkokaunotar on Itävallassa
asuvien venäläisten ja muunmaalaistenkin ortodoksien hengellinen koti. Moskovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluva
Pyhän Nikolaoksen kirkko on rakennettu 1893-1899 ja sen on suunnitellut arkkitehti Gregori Kotov. Kirkko on koristeellista vanhavenäläistä tyyliä kultaisine
sipulikupoleineen. Se koostuu kahdesta
kirkosta, yläkirkko on pyhitetty Pyhä Nikolaokselle ja pienempi alakirkko Pyhä
Aleksanteri Nevskille.
Alunperin Venäjän tsaari Aleksanteri III lahjoitti kirkon rakentamiseen
henkilökohtaisia varojaan 200 000 ruplaa, lisää lahjoitusvaroja saatiin Pietarista. Kirkon koristelu ja sakasti ovat yksityisten ihmisten lahjoittamia. Silloinen
Venäjän Itävallan suurlähettiläs kreivi Kapnist lahjoitti kirkkoon kirkonkellot. Kirkko on nähnyt huonojakin päiviä.
Neuvostoaikana, aina toiseen maailmansotaan asti 1938, kirkko ei ollut toiminnassa. Sodan melskeessä se joutui NatsiSaksan haltuun ja yläkirkko toimi Wienin musiikkikorkeakoulun opetustilana
ja jopa natsinuorten hostellina. Alakirkkoon sijoitettiin Wienin yliopiston kasvitieteellinen kirjasto.
LOISTON PALUU
Uusi elämä alkoi heti sodan päätyttyä,
jolloin 1945 kirkko otettiin uudelleen
hengelliseen käyttöön. Se kuului vuodesta 1951 alkaen Pietarin hiippakunnan alaisuuteen ja 1962 syntyi Itävallan
ja Wienin oma ortodoksinen hiippakunta, jolloin Pyhän Nikolaoksen kirkko sai
katedraali-nimityksen. 2003 alkoi mittava katedraalin kunnostustyö. Pahoin likaantunut ja kolhiintunut rakennus kunnostettiin täyteen loistoonsa niin sisältä
kuin ulkoa. Katedraalin kunnostus valmistui 2009 ja lopputulos on häikäisevä.
Katedraalin kunnostuksen yhteydessä
kaikkialle sen seinille maalattiin näyttävät sinisävyiset freskot. Katedraalissa on
hienoa esineistöä. Sodan aikana moni
esine katosi tai tuhoutui, mutta yhä on
jäljellä entisaikojen käsityöläisten kättenjälkeä. Katedraalin vanhin ikoni, Pyhän Nikolaoksen ikoni vuodelta 1828 on
alkuaikojen lahjoitus. Kirkon hengellisiin esineisiin kuuluu joukko pyhäinjäännöksiä kuten Pyhän Nikolaoksen ja
Pyhien Pietarin ja Paavalin pyhäinjäännöksiä sekä palanen Neitsyt Marian viitasta, vyöstä ja hänen kiviarkustaan.
Katedraalissa on jumalanpalveluksia
lähes päivittäin ja seurakunnan toiminta näyttää vilkkaalta. Minun ja Sirkka
Toivolan Kouvolan ortodoksisesta seurakunnasta käydessä kirkossa niin lauantain vigiliassa ja sunnuntaina liturgiassa, ne molemmat toimitti Jegorevskin
piispa Mark yhdessä runsaan papiston kanssa. Kirkkokansa täytti kauniin
kynttilöiden valaiseman sisätilan ja upea
kuorolaulu jäi mieliimme soimaan ja
leijailemaan korkeisiin holvikaariin pitkäksi aikaa.
Mikko Brigatjev
23
Esipaimenelta
Pyhitetyn ajan turvassa
jatkuvan muutoksen keskellä. Uutiset tulvivat raportteja maailman poliittisista ja taloudellisista
mullistuksista. Lähi-idässä mielenosoitukset jatkuvat edelleen. Venäjällä kansalaisten tyytymättömyys valtaapitäviä kohtaan on saanut ihmisiä kaduille. Läntisen
maailman talouskriisi ei ota laantuakseen.
Eri aikakausina on koettu vastaavia
mullistuksia – ja suurempiakin. Merkittävä muutos menneisiin sukupolviin on siinä, että me olemme – kiitos modernin
tiedonvälityksen – tänä päivänä entistä tietoisempia globaalin
maailman tapahtumista. Tätä kautta itse kokemus muutoksesta,
sen vaikutuksista ja seurauksista, on korostetumpi ja siten voimakkaampi kuin ennen.
Elämällä on kuitenkin jossain mielessä selkeä säännönmukaisuutensa. Tätä rytmiä ihminen on eri aikakausina elänyt ja
havainnut eri tavoin. Luonnon kiertokulku vuodenaikojen vaihteluineen on ollut yksi merkittävimmistä elämää jaksottavista
tekijöistä. Syntymä ja kuolema, sukupolvien ketju, ovat osa tätä
luonnon rytmiä. Se muodostaa perustaa aikakäsityksellemme.
Kuitenkaan harva meistä enää osaa tai voi rytmittää elämäänsä
luonnon mukaan.
Valtiollista elämää taas jaksottavat esimerkiksi vaalit. Olemme juuri valinneet tasavallallemme uuden presidentin. Presidentti Tarja Halosen kuluneen 12 vuoden aikakautena olemme
saaneet maahamme vakautta ja kokemusta pysyvyydestä. Omalla työllään hän on etujoukoissa puolustanut heikompia ja asettunut ihmisen puolelle, silloinkin, kun se toisinaan on tuonut
mukaansa väärinymmärrystä, kritiikkiä ja kärsimystä. Tästä
saamme olla kiitollisia.
Kirkon elämää puolestaan rytmittää kirkkovuosi. Juhla- ja
paastokausien vaihtelu, eri kirkolliset juhlapäivät sekä jokaviikkoinen ”pääsiäinen” eli sunnuntai, muodostavat jumalanpalveluselämän säännönmukaisen rungon. Olemme juuri viettäneet
Kristuksen syntymän sekä kasteen juhlaa, pian laskeudumme
suureen paastoon.
Myös kirkko elää muutosten keskellä. Tänä vuonna seurakunnissa uudet luottamuselimet aloittavat työnsä. HiippakunSanotaan, e t tä el ämme
24
tamme seurakunnissa saimme monia uusiakin luottamushenkilöitä, jotka tuovat arvokkaalla tavalla oman tietotaitonsa seurakunnan yhteiseksi hyväksi.
Globaalin maailman muutokset puolestaan koskettavat myös
kirkkoa – eri tavoin eri puolilla maailmaa. Kirkko on samanaikaisesti paikallinen, liturgiaan kokoontunut ehtoollisyhteisö, ja
samalla universaali, maailman vanhin kansainvälinen yhteisö.
Joka hetki kirkko on konkreettisesti koolla jossakin päin maailmaa.
Säännöllinen elämänrytmi tarjoaa meille kestävän perustan
muuttuvan maailman keskellä. Kirkon näkökulmasta elämä Jumalan yhteydessä, osallisuus kirkon jumalanpalveluselämästä,
pyhittää ajan. Kirkko tekee Pyhän näkyväksi ja samalla kantaa
maailman Jumalan pyhitettäväksi. Pyhien yhteisönä kirkossa
emme rukoile ainoastaan me, vaan koko edellisten sukupolvien
ketju, isiä ja äitejä, veljiä ja sisaria. Kirkko tuo tätä kautta pysyvyyttä ja turvallisuutta maailmaan. Ja ennen kaikkea jatkuvuutta.
Jumala itse pyhitti ajan antamalla syvyysulottuvuuden myöskin luonnon kiertokululle. Kristus kantoi täyden ihmisyyden
syntymällä ja kuolemalla. Hän kulki läpi saman elämän syklin
kuin kukin meistä, iloineen ja suruineen, juhlineen ja paastoineen. Kirkkovuoden ydin on juuri tämä sanoma ja osallisuus
Kristuksen syntymästä, elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Tätä sanomaa me elämme todeksi joka vuosi. Se tulee näkyväksi ja läsnä olevaksi jokaisessa ehtoollisen vietossa. Tässä
on elämämme kestävä perusta. Se avautuu Kristuksessa upealla
tavalla myös eteenpäin, näkymättömään, iankaikkiseen.
Tästäkin näkökulmasta muutos itsessään kuuluu elämään. Se
on osa elämän säännönmukaisuutta ja dynaamisuutta. Elämä ei
koskaan ole staattista, paikalleen jämähtänyttä. Elämä on jatkuvaa liikettä. Se on parhaimmillaan uutta luova matka, täynnä mahdollisuuksia, täynnä tunnetta ja kokemuksia sekä täynnä
löytöjä, jotka johdattavat meitä paikkoihin ja tilanteisiin, joita
emme osanneet edes aavistaa.
”Siunaa, oi Herra, hyvyydelläsi tämänkin vuoden kierto.”
Kuvitus: Marianne Kivimäki
Lapset & nuoret
K a s va t u s
Tervehdyksiä
Valentinukselle
Kurnauskis! Masu on vieläkin pullollaan
ruunekreenejä, ja jo pitäisi blinejä popsia - on kisun talvi rankka. Blinikestejähän pidetään ennen Suurta paastoa.
Eräs paastoa edeltävä päivä on historial­
taan jännä. Mustapartainen kertoi siitä
näin eilen ehtoopalveluksen jälkeen,
kuuntelin kertomusta tuohusmyymiön katveessa: 14.2. vietetään nykyään
täysin kaupallistunutta ystävänpäivää.
Joissakin maissa tuo päivä on ihastuneitten päivä, jolloin lähetellään hempeitä viestejä. Vaan mistä moinen tapa?
Aikoinaan roomalaiset olivat vanginneet Valentinus-nimisen kristityn - en
nyt muista suoralta hännältä oliko hän
pappikin - ja ihmiset lähettivät hänelle tervehdyksiä ja jopa herkkusia vankilaan runsaasti. Näin sai alkunsa tapa lähettää jotain kivaa tai hyvää ystävälle tai
mielitietylle tuona päivänä. Valentinus
parka tosin kärsi marttyyrikuoleman, ja
tarkistin, että meidän kalenterissa hänen muistonsa on 30.7. Kimuranttia.
Vaikkei se pahaa tee, jos häntä muistaa
talvellakin. Kaikki pyhät voivat aina rukoilla puolestamme.
Mjaa-a, nyt nokosille. Kirjoitan ensi
kerralla, mitä kivaa talvikripalla tapahtui. Hyvää paastoa kaikille!
Ystävyydellä, Hesekiel
toimi
Maria Fra
nken,
kasvatust
oimen pä
ällikkö 02
Isä Teemu
07 220 62
Toivonen
1
, nuorisop
Stiina Ha
appi 0207
konen, nu
220 632
o
ri
sokanttori
Kristiina
0207 220
Klubb, pe
635
rh
e
työntekijä
Liisa Saari
0207 220
nen, lapsi
6
36
ty
öntekijä 0
Rainer He
207 220 6
llenurm,
38
siviilipalve
lusmies
Pöytäpuh
elin 0207
220 631
Sähköpo
stit etunim
i.
sukunimi@
kasvatus
toimi.hels
ort.fi
inki@ort.fi
Kaunisni
emen lei
ri
keskus:
Isäntä Ari
Kanerva,
talonmie
0207 620
s Petri Je
503
sk anen
kaunisnie
mi.helsin
ki@ort.fi
TYÖTÄ TARJOLLA
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kasvatustoimi etsii kesän 2012 leireille
henkilökuntaa seuraaviin tehtäviin:
Apuohjaaja. Kriparin käynyt alaikäinen, joka avustaa leiriohjelman toteutuksessa.
Ohjaaja. Kriparin käynyt täysi-ikäinen, joka huolehtii leiriohjelman toteutuksesta
Leirihuoltaja. Täysi-ikäinen, jolla on aikaisempaa ohjaajakokemusta. Leirin johtajaa
käytännön toimissa avustava ohjaaja, joka toimii myös talkoolaisten esimiehenä.
Yövahti. Täysi-ikäinen, jolla on aikaisempaa ohjaajakokemusta. On vastuussa leiristä yöaikaan.
Teologi. TM tai teologian opiskelija. Suunnittelee ja toteuttaa kriparin oppitunnit
yhdessä leirin papin kanssa sekä hoitaa muita ohjaajatehtäviä. Aiempi leirikokemus
katsotaan eduksi.
Kanttori. TM tai kirkkomusiikin opiskelija. Huolehtii leirin jumalanpalveluksista yhdessä leirin papin kanssa, opettaa kirkkolaulua sekä osallistuu muihin leirin toimintoihin. Aiempi leirikokemus katsotaan eduksi.
Tehtäviin valitut ovat velvollisia osallistumaan koulutusviikonloppuun 4. - 6.5.
NÄIN HAET:
- Täytä hakemus kasvatustoimen sivuilla www.hos.fi-> toimintaa->kasvatustoimi
- Täytä kaikki tiedot ohjeen mukaisesti
-Hakuaika 29.2. asti.
Valinnoista ilmoitetaan 31.3. mennessä.
Tiedusteluihin vastataan osoitteessa kasvatustoimi.helsinki@ort.fi. Leireillä tavataan!
25
Lapset & nuoret
Tule maalaamaan ikoneja!
Keskiviikkoiltapäivisin kokoontuu Helsingin keskustan kerhotiloissa nuorten
ja lasten ikonikerho. Osallistujat ovat iältään 8 –
15 – vuotiaita. Kerhossa
on vielä tilaa muutamalle innokkaalle oppilaalle,
ja maalaamisessa tarvittavat materiaalit saa kerhosta. Opettajana toimii
Helena Hirvonen. Lisätietoja antaa kasvatustoimen väki.
Siiri ja Kristian viimeistelevät syksyn aikana maalaamiaan Kristus Emmanuelin ikoneitaan. Sofia juuri aloittaneena oppilaana on piirtänyt Jumalanäidin ikonista mallin,
joka seuraavaksi siirretään ikonilaudalle.
Älä juokse liikkuvaan junaan
Kesän 2012 lastenleirit
2. Kaunisniemessä 4. - 8.6, 125€
3. Kaunisniemessä 25- 29.6, 125€
4. Kaunisniemessä 10.-13.7, 100€
Sisarusalennus 15% leirin hinnasta. Ilmoittautumisaika 1.3. - 18.5.
osoitteeseen: ilmoittautuminen.
helsinki@ort.fi
LÄLLYN PÄÄSIÄINEN
5. - 8.4. Ilmoittautumiset: ilmoittautuminen.helsinki@ort.fi
26
Paastoaminen on osa ortodoksina olemista . Ja vaikka paasto itsessään on harjoitusta, pitää sitäkin harjoitella. Pienten lasten ei tarvitse tai edes kuulu paastota. Kuitenkin, kun ikää tulee lisää, alkaa ymmärtää, että kaikkea, mitä tarjolla on, ei tarvitse.
Suuri paasto ennen pääsiäistä on kirkkomme tärkein ja ankarin paasto. Siihenkään
ei siksi rynnätä suin päin, vaan valmistaudutaan kolmen viikon ajan. Ensin publikaanin ja fariseuksen sunnuntaita seuraa paastoton viikko. Tuolloin tuleva paasto tuodaan
mieliin sillä, ettei jokaviikkoisia keskiviikon ja perjantain paastopäiviä ole. Seuraavan
viikon aikana, tuhlaajapojan sunnuntain jälkeen, luovutaan jo liharuoista. Tuomiosunnuntain jälkeen koittaakin jo maitotuotteista luopuminen.
Ruokien puolesta ei voi ikään kuin vahingossa todeta sovintosunnuntaina, että ”Ohhoh! Jäipä tuo kinkkupaketti kesken. Eihän sitä poiskaan voi heittää.” ja siten sitten
perustella itselleen paaston aloittamista myöhemmin. Kaapit tyhjennetään siis etukäteen. Samoin ei paaston varsinaisiin asioihinkaan, rukoukseen ja katumukseen –
oman käyttäytymisen tarkkailuun – tarvitse ryhtyä kylmiltään. Rukouskirjaa voi selailla
valmistusviikkojen aikana jo sillä silmällä, että sitä tosiaan voi käyttää päivittäin. Tai
ottaa rippi-isään yhteyttä ja sopia synnintunnustuksesta tai vaikka ihan keskustelusta paaston aluksi.
Tällaisilla muistutuksilla itselle on se merkitys, että muistaa, mikä aika vuodesta
on menossa ja mitä se minulle tarkoittaa. Toivottavasti jotakin. Voimia valmistautumiseeen!
Isä Teemu
S ov i nt o s u n n u n t a i , n ope asti!
O n ko k u k a a n m u u väsynyt kuuntelemaan pirullisia puheita? Tuntuuko, että jo
riittää toistemme kustannuksella irvailu?
Tulipa tätä sitten omasta tai jonkun toisen
suusta.
Olisimmeko jo kritisoineet tarpeeksi
toisiamme? Mitäpä jos vaihtaisimme levyä.
Ei enää juonittelua, pahanpuhumista,
naljailua, kabinettipelejä. Nämä ovat paholaisen politiikkaa. Käydään vastahyökkäykseen! Tehdään sovinto ja aletaan elää kristittyinä.
Pyhien kirjoitusten mukaan Kristuksen opetuslapset ja seuraajat tunnistaa siitä, että he rakastavat toisiaan. Onko kummempaa kuultu.
Kristuksen seuraajien yhteisö on rakkauden yhteisö. Siksi
kristittyjen ja varsinkin kirkonmiesten väliset kärhämät vievät
helposti uskottavuuden koko kirkolta. Voiko samasta lähteestä pulputa makeaa ja karvasta vettä? Voiko samasta suusta tulla siunausta ja kirousta? Näiden kysymysten kanssa tuskaili jo
apostoli Jaakob. Jos samoilta huulilta pulppuaa karvasta ja makeaa vuoron perään, makea vesi menettää ennen pitkää raikkautensa. Ja uskottavuutensa.
Sovintosunnuntaina voimme puhdistaa karvaat myrkyt omasta lähteestämme.
Siksi on aika miettiä, miksi sovintoa ylipäätään tehdään. Helpottaaksemme omaa oloamme?
Kyse on suuremmasta asiasta kuin vain oman tilin puhdistamisesta. Sovinto on dialoginen prosessi persoonien välillä, se
on kohtaamista kasvoista kasvoihin. Sovinnon tekeminen avaa
meidät toisillemme ja vapauttaa meidät oman egomme rajoista siihen todellisuuteen, joka on suurempi kuin oma minämme. Sovinto aukaisee välillemme tiehyitä, joissa Kristus-elämä
voi alkaa viritä.
Sen takia sovinnossa oleminen mahdollistaa yhdessä toimimisen, yhteistyön tekemisen. Kirkko yhteisönä on täysin riippuvainen yhteishengestä.
Sovinnonteko ja sovinnossa eläminen vaatii kuitenkin kil-
voitusta. Ajatellaanpa Beatlesia. John Lennon ja Paul McCartney olivat neroja, kirjoittivat vuosisadan musiikkia ja olivat aina muita askeleen edellä. He eivät kuitenkaan osanneet sopeutua toisissaan tapahtuneisiin muutoksiin. Kaksikko riitaantui,
Beatles hajosi. Yksin kummankaan luovuus ei päässyt samalle
tasolle kuin yhdessä. Lennon ei viimeisenä viitenä vuotenaan
saanut aikaan juuri mitään; samaan aikaan McCartneyn lyriikat kävivät koko ajan typerämmiksi ja melodiat konventionaalisemmiksi.
Yhdessä he olisivat täydentäneet toisiaan. Jos he olisivat
osanneet käsitellä erimielisyyksiään ja antaa tilaa toistensa erilaisuudelle, maailma olisi monta kaunista laulua rikkaampi.
Me emme osaa säveltää yhtä hyvin kuin Lennon ja McCartney, mutta osaamme muuten vain riidellä tyhjän takia. Tämä on
naurettavaa.
Pieni riiteleminen ei sinänsä tarkoita, että olisimme pahoja.
Maailmassa – ja kirkossa – on paljon hyviä ihmisiä, mutta hyvillä ihmisillä on usein yllättävän vaikeaa löytää yhteinen sävel
toistensa kanssa. Armenialainen kirjailija Gostan Zarian on todennut: ”Hyviä ihmisiä on enemmän kuin pahoja, mutta pahuus
osaa organisoitua, tulla kollektiiviseksi voimaksi.”
Hyvyys on luovuuden ja vapauden kumppani, ja siksi sen valjastaminen ei onnistu komiteamietinnöillä. Sovintosunnuntai
on kuitenkin selkeä mahdollisuus edes yrittää jotain. Ja mikä
parasta, sovinnossa oleminen ei ole kristillisyyden päätepiste
vaan paremminkin aidon hengellisyyden alku.
Jumala odottaa meidän antavan anteeksi toisellemme, koska
sovinto on tila, jota varten meidät on luotu. Sovinnossa oleminen ei ole juridiikkaa eikä vaihtokauppaa, vaan ihmisen syvintä
olemusta ja sen arvoa vastaava tila.
Luulen, että kirkkoyhteisönä tarvitsemme juuri nyt sovintosunnuntaita kipeämmin kuin pitkään aikaan. Joten: antakaa minulle syntiselle kolumnistille anteeksi!
Munkki Serafim
27
q
PAASTO ON MIELEN VARTIOIMISTA
K irk ko k u ts u u m e itä suuren paaston valmistusviikkoina erityiseen tarkkavaisuuteen. Bysanttilaiset isät tarkoittavat hengellisellä tarkkaavaisuudella sielun valvomista ja valmiutta pitää ihmismieli puhtaana sisäistä
vapautta kuolettavilta ajatuksilta ja mielikuvilta. Epäpuhtaat ajatukset ja mielikuvat
kääntävät ihmismielen Jumalasta ja Hänen tuntemisestaan.
Suomalaisen yhteiskunnan voimakas maallistuminen merkitsee vaaraa ortodoksisen kirkon elämälle. Yksilöllisyys ja elämän nautintojen korostaminen vieraannuttaa kirkon jäsenen
kutsumuksesta kasvaa hengellisesti. Ihmiselämässä on tärkeintä hengellinen terveys. Katumus on ortodoksisen kirkon terapeuttisen hoidon olennainen osa. Kirkko on sairaala, ja parantaja on Kristus. Kirkko parantaa ihmisiä Kristuksessa synnin eli
sielun sairauksista.
Yhdysvalloissa vaikuttanut venäläinen emigranttiteologi Alexander Schmemann kirjoitti vuosikymmeniä sitten siitä, kuinka ortodoksisella kirkolla on vaarana korostaa liikaa toiminnassaan aineellisia, hallinnollisia ja lainomaisia asioita. Hänen
mielestään seurakunnallinen elämä on usein keskinäistä kehumista ja liehakointia. Kirkon menestystä mitataan jumalanpalveluksiin osallistuvien lukumäärällä, seurakunnan taloudellisella vauraudella ja uusilla toimintamuodoilla. Isä Aleksander
kysyi, onko tässä kaikessa enää sijaa Kirkon hengen mukaiselle
katumukselle?
Kysymys on ajankohtainen. Katumus on paljossa kadonnut
paikalliskirkon opetuksesta ja elämästä. Kirkon jäsenten käsitys
synnistä on hämärtynyt. Pahuus verhoutuu heidän elämässään
usein tosiasioiden vääristelemiseen, ulkoiseen hurskauteen ja
näennäiseen kirkollisuuteen.
28
Turhat ajatukset ja hengellinen tietämättömyys tekevät ihmisen eläimen kaltaiseksi. Turhat ajatukset tyhjentävät ihmisen
sielusta uskon rippeetkin, sekoittavat hänen sisäisen elämänsä
ja saastuttavat sen mielettömien ajatusten harjakuvilla.
Ihmissielun parantuminen on ortodoksisen terapeuttisen
teologian keskeisin huolenaihe. Ihmissielu voi parantua, jos
sielun rationaalinen puoli yhdistyy rukoukseen, itsekuriin ja
rakkauteen. Sielu voi puhdistua näiden jumalallisten hyveiden
seuraamisessa.
Pyhittäjä Johannes Siinailainen (k. noin 650) kiteyttää paaston merkityksen: Paasto on luonnon pakottamista ja nielun nautintojen rajoittamista, pahojen ajatusten hävittämistä, rukouksen
puhtautta, mielen vartioimista, hiljaisuuden alku, kuuliaisuuden
vartija, paratiisin portti ja nautinto. Rukous, pyhien isien tekstien lukeminen, pyhien ihmisten
elämän tutkiminen ja säännöllinen osallistuminen Kirkon yhteisiin jumalanpalveluksiin tukevat kirkollisen luonteen kehittymistä. Isät opettavat, että paasto ja rukous auttavat voimallisesti kilvoittelijaa taistelussa pahaa vastaan. Paaston ja rukouksen tulee liittyä käytännön elämään. Kristuksen sanojen
mukaan demonien toiminta on voitettavissa vain rukouksella
ja paastolla (Matt. 17:21). Kristus ohjasi opetuslapsiaan rukoukseen, etteivät he olisi joutuneet kiusaukseen (Matt. 26:41).
Hyvän tekeminen ja pahan välttäminen on ihmisessä yksimielisen omantunnon toimintaa. Omatunto tekee hyvästä välttämättömyyden. Pyhä Johannes Krysostomos opettaa: Hyvää
mieltä ja iloa ei saada vallan suuruudesta, ei rikkauden runsaudesta, ei ruumiin vahvuudesta eikä pöydän antimien yltäkylläisyydestä, vaan hengellisestä kehittymisestä ja hyvästä omastatunnosta.
Isä Jarmo Hakkarainen
käytännöllisen teologian lehtori, Itä-Suomen yliopisto
q
qqqqqqqqq
Kalenteri
| Jumalanpalvelukset
qqqqqqqqq
Kaikista kirkollisista toimituksista,
kasteista, vihkimisistä, hautaamisista,
rukouspalveluksista ja panihidoista
tulee sopia kirkkoherranvirastossa
päivystävän papin kanssa
henkilökohtaisesti tai puhelmitse
puh. 6844 0435. Pääsääntöisesti
palveluksia toimittavat seurakunnan
toimessa olevat papit.
Palveluskieli merkitty lyhentein: su=suomi,
ru=ruotsi, sl=slaavi, en=englanti,
ven=venäjä, kr=kreikka, rom=romania.
METROPOLIITTA AMBROSIUKSEN
TOIMITTAMIA PALVELUKSIA
Su 19.2. klo 10.00 liturgia ja diakoniksi vihkiminen, Uspenskin katedraali
Su 19.2. klo 18.00 sovintosunnuntain ehtoopalvelus, Uspenskin katedraali
Ma 20.2. klo 17.00 katumuskanoni, Uspenskin katedraali
Ti 21.2. klo 17.00 katumuskanoni, Pyhän
Viisauden kappeli, kulttuurikeskus Sofia
Su 11.3. klo 10.00 liturgia ja kultaristin siunaaminen, Pyhän Aleksanteri Syväriläisen kappeli, Mellunmäki
Su 25.3. klo 10.00 liturgia,
Uspenskin katedraali
Radio & tv
Yle Radio 1
JUMALANPALVELUKSET
19.2. klo 18.00–18.50 Sovintosunnuntain
ehtoopalvelus Uspenskin katedraali, Hki
26.2. klo 11.00–12.00 liturgia Pyhän Herman
Alaskalaisen kirkko, Espoo
22.2. klo 18.00–19.00 suuri katumuskanoni,
Pyhän Nikolaoksen katedraali, Kuopio
11.3. klo 11.00–12.00 liturgia, Kristuksen
ylösnousemisen kirkko, Jyväskylä
25.3. klo 11.00–12.00 liturgia, Pyhän
Nikolaoksen kirkko, Imatra
28.3. klo 18.00–19.00 liturgia Pyhän Johannes
Teologin kirkko, Joensuu
AAMUHARTAUDET
Yle Radio 1 klo 6.15. ja 7.50
La 3.3. Arkkipiispa Leo
La 24.3.pastori Mikael Sundkvist
ILTAHARTAUDET
Yle Radio 1 klo 18.50
Ti 21.2. TT Pekka Metso (Joensuu)
Ti 20.3.Kirkkoherra Viatcheslav Skopets (Roi)
Radio Vega
Andrum kl. 6.54 och 8.54
Aftonandakt kl. 19.20
TVPisara – ajatus uskosta la klo
11.05, uusinta ma 13.40.
HELSINKI
PAPISTO
Kirkkoherra Markku Salminen p. 0207 220 603
Rovasti Raimo Huttu p. 0207 220 654
Rovasti Aleksei Samoldin, p. 0207 220 650
Pastori Teo Merras p. 0207 220 673
Pastori Jyrki Penttonen p. 0207 220 645
Pastori Mikael Sundkvist p. 0207 220 646
Pastori Teemu Toivonen,
nuorisopappi p. 0207 220 632
Pastori Jonas Bergenstad, p. 0207 220 682
Ylidiakoni Juha Lampinen p. 0207 220 647
AVUSTAVA PAPISTO
Pastori Ioan Durac p. 040 516 6741 (rom)
Pastori Jukka Alava
p. 0400 737 466, jukka.alava@iki.fi
Pastori Alexandre Björklund, p. 040 550 0103
Pastori Juha Hirvonen p. 044 5274514,
juha.hirvonen@edu.hel.fi
Rovasti Juhani Härkin (eläkkeellä)
Rovasti Aleksander Korelin (eläkkeellä)
Rovasti Timo Lehmuskoski
(eläkkeellä), p. (koti) 09 135 2902
Rovasti Veikko Purmonen (eläkkeellä)
p. 040 5920 684, veikko.purmonen@welho.com
Pastori Raimo Pores
(eläkkeellä), p. 050 533 8790
Rovasti Viktor Porokara
(eläkkeellä) p. 0400 744 757
Pastori Tapio Rautamäki p. 0400 338 508
Pastori Kai Selin (eläkkeellä), p. 050 330 50 73
Rovasti Timo Soisalo, p. 09 349 6599
Ylidiakoni Gennadij Stolbow
(eläkkeellä), p. 040 587 8580
Pappi päivystää asiakaspalvelussa
arkisin klo 9–14, p. (09) 5845 9635
Uspenskin katedraali
Kanavakatu 1, Katajanokka,
p. 0207 220 683, sähköposti: uspenski@ort.fi.
Kirkkoherra isä Markku Salminen, isä Raimo
Huttu, isä Teo Merras, ylidiakoni isä Juha
Lampinen, kanttori-kuoronjohtaja Jarmo Lehto
Diakoni Heikki Kaski. AVOINNA ma–pe klo
9.30–16, la klo 9.30–14, su klo 12–
15. Juhlapäivinä ja niiden aattoina vain jumalanpalvelusten aikoina.
JUMALANPALVELUKSET
Tuomiosunnuntai, Liharuoasta luopuminen
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
Sovintosunnuntai
La 18.2. klo 18 vigilia
Su 19.2. klo 10 liturgia
Paastoon laskeutuminen
Su 19.2. klo 18 sovintosunnuntain ehtoopalvelus
Ma 20.2. klo 17 katumuskanoni
Ti 21.2. klo 17 katumuskanoni
Ke 22.2. klo 17 katumuskanoni
To 23.2. klo 17 katumuskanoni
Pe 24.2. klo 17 ennen pyhitettyjen lahjain liturgia (ja kolivan siunaus)
La 25.2. klo 18 vigilia
Su 26.2. klo 10 liturgia (kriparin päätös)
Ke 29.2. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia
Pe 2.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia
La 3.3 klo 17.30 rukouspalvelus ihmeitätekevän Kozelshtshanin ikonin kunniaksi
Gregorios Palamaksen sunnuntai
La 3.3. klo 18 vigilia
Su 4.3. klo 10 liturgia
Ke 7.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia
Pe 9.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia
Ristinkumartamisen sunnuntai
La 10.3. klo 18 vigilia
Su 11.3. klo 10 liturgia
Ke 14.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia
Pe 16.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia
Johannes Siinailaisen sunnuntai
La 17.3. klo 18 vigilia
Su 18.3. klo 10 liturgia
Ke 21.3. klo 17 Suuri katumuskanoni
Pe 23.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia
Akatistoksen lauantai
La 24.3 klo 9.30 akatistos ja liturgia
Jumalansynnyttäjän ilmestys
La 24.3. klo 18 vigilia
Su 25.3. klo 10 liturgia
Ke 28.3. klo 17 ennenpyh.lahjain liturgia
Lasaruksen lauantai
La 31.3. klo 9 aamupalvelus ja liturgia
Palmusunnuntai
La 31.3. klo 18 vigilia (ja virpovitsojen siunaus)
Su 1.4. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit su liturgian jälkeen • Liturgian aikana lastenkerho 3-12-vuotiaille katedraalin kryptakappelissa. • Ponomarikerho 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille pojille
kirkossa (lisätietoja isä Juha Lampiselta)
Pyhän Kolminaisuuden kirkko
Unioninkatu 31, Kruununhaka
p. 0207 220 649.
Pappi isä Aleksei Samoldin, p. 0207 220 650
Kanttori Irina Tchervinskij-Matsi, p. 0207 220
652 Muu papisto: Isä Alexandre Björklund, p.
040 550 0103, isä Timo Soisalo p. 09 349 6599
Ylidiakoni Gennadij Stolbow (eläkkeellä), p. 040 587 8580.
SLAAVINKIELISET JUMALANPALVELUKSET
Sielujen lauantai, vainajien muistopäivä
Pe 10.2. klo 17 parastasis
La 11.2. klo 10 liturgia ja litania
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 9.40 liturgia
2929
Liisankatu 29 A, 4. krs, Kruununhaka p. 0207
220 649
MUUTA
TOIMINTAA
La 25.2. klo
10 liturgia, rom
Kirkkokahvit
liturgian jälkeen.
La 3.3. klo 18sunnuntaisin
vigilia, ru
Keskiviikkoisin
klo 18 akatisSu 4.3. klo 10 liturgia,
ru
tos
ja ortodoksiakerho.
To 8.3.
klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus
Ristinkumartamisen sunnuntai
Su 11.3. klo 10 liturgia, en
Kotikirkko
La 17.3. klo 10 liturgia, viro
Liisankatu
4. krs, Kruununhaka
To 22.3. klo2918A,katumuskanoni,
ru
p.
(isännöitsijä).
La0207
24.3.220
klo 620
10 liturgia,rom.
Ke 28.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia, ru
Arkipäivien
palveluksia
toiPe 30.3. klo suomenkielisiä
17 ennenpyh. lahjain
liturgia
mittavat
kaikki seurakunnan papit.
Palmusunnuntai
Suomeksi
La 31.3. kloellei
18 toisin
vigilia,mainita.
ru
Su 1.4. klo 10 liturgia, ru
JUMALANPALVELUKSET
Kirkkovuoden alku
Ke
1.9. klo 8 liturgia
Hautausmaan
Ke 1.9. klo 17 akatistos luomakunnalle,
Profeetta Elian
kirkko
(ekumeeninen
Kirkot pihalla
–tapahtuma
Lapinlahdentie
2, Ruoholahti
Vanhankirkon
puistossa
klo 18 alkaen)
To
17 ehtoopalvelus
Isä 2.9.
Juhaklo
Hirvonen
p. 040 3340 404;
La
4.9. klosijainen
18 vigilia,
ru
Kanttorin
Anne-Mari
Su
5.9. klo 10
liturgia,
Rautamäki
p. 0207
220ru665
Ma
6.9. klo
17 ehtoopalvelus
Diakoni
Taisto
Rikkonen, p. 050 371 6475
To
9.9. klo 17
ehtoopalvelus
Palvelukset
suomeksi
ellei toisin mainita.
Ke 15.9. klo 8 liturgia
Ke
ehtoopalvelus
Pe 15.9.
10.2. klo 17 panihida
To
16.9. klo
17 ehtoopalvelus
Sielujen
lauantai,
vainajien muistopäivä
La 11.2. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia
Pe 17.2. klo 17 panihida
Hautausmaan
La 18.2. klo 10 liturgia
Profeetta
Pe 24.2. klo 17 Elian
panihidakirkko
La 25.2. klo 10 liturgia
Lapinlahdentie
2, Ruoholahti
Pe 2.3. klo 17 panihida
La 3.3.
9.30 vedenpyhitys
ja liturgia
Isä
Juhaklo
Hirvonen
p. 044 5274514
Pe 9.3. klosijainen
17 panihida
Kanttorin
Anne-Mari Rautamäki p. 0207
La 10.3.
220
665 klo 10 liturgia
Pe 16.3. Taisto
klo 17 Rikkonen,
panihida p. 050 371 6475
Diakoni
La 17.3. klo
10 Balagurin,
liturgia p. 050 4091664
Kanttori
Daria
Pe 23.3. klo suomeksi
17 panihida
Palvelukset
ellei toisin mainita.
Jumalansynnyttäjän ilmestys
La 24.3. klo 10 liturgia
JUMALANPALVELUKSET
Pe 20.8. klo 17 panihida
La
21.8. klo 10 liturgia
Helenakoti
La
28.8. klo 10
su/sl 1411
Hämeentie
55,liturgia,
p. (09) 2511
Pe 3.9. klo 17 panihida
Rovasti
Aleksander
Korelin slaaviksi.
La
4.9. klo
9.30 vedenpyhitys
ja liturgia
Pe 10.9. klo 17 panihida
Tuomiosunnuntai,
Liharuoasta
luopuminen
La 11.9. klo 10 liturgia
La 11.2. klo 17.30 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
Helenakoti
Suuren paaston 1. vko, puhdas maanantai
Ma 20.2. klo55,
17.30
katumuskanoni
Hämeentie
p. (09)
2511 1411.
Ortodoksisuuden sunnuntai
La 25.2. Aleksander
klo 17 yht. katumuksen
sakramentti
Rovasti
Korelin slaaviksi.
La 25.2. klo 17.30 vigilia
La 26.2. klo 10 liturgia
JUMALANPALVELUKSET
Ristinkumastamisen
Su
15.8. klo 10 liturgia sunnuntai
La 10.3. klo 17 yht. katumuksen sakramentti
Ls 10.3. klo 17.30 vigilia
Stefanoskoti
Su 11.3. klo 10 liturgia
Ke 21.3.2,klo
9 ennenpyh. lahjain liturgia
Hallatie
Tapaninvainio
Palmusunnuntai
p.
040 5922 066
La 31.3. klo 17 yht. katumuksen sakramentti
La 31.3.
klo
17.30 diakoni
vigilia Markku Kinkki
Isä
Juhani
Härkin;
Su 1.4. klo 10 liturgia
Palvelukset ovat avoinna kaikille.
EHTOOPALVELUS JOKA VIIKON MA,
TI, KE JA TO KLO 17, PAITSI 8.3.
Stefanoskoti
Mellunmäki
Hallatie 2, Tapaninvainio
Su 12.2. klo 10 liturgia, en
Ke 15.2. klo 8 liturgia
Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen
Su 19.2. klo 10 liturgia (Kristinoppileirin opetusliturgia )
La 25.2. klo 10 liturgia, rom
To 1.3. klo 10 paastopalvelus ja lounas
Isä
Jyrki klo
Penttonen
0207 220
645 liturgia
Pe 23.3.
17 ennenpyh.
lahjain
Kanttori Varvara Merras-Häyrynen
0207 avoinna
220 633 kaikille.
Palvelukset
Ke 15.2. klo 18 akatistos
La 18.2. klo 18 vigilia
Sovintosunnuntai
Su 19.2. klo 9.40 liturgia
Paastoon laskeutuminen
Su 19.2. klo 18 ehtoopalvelus
Ma 20.2. klo 18 katumuskanoni
Ti 21.2. klo 18 katumuskanoni
Ke 22.2. klo 9 ennenpyh. lahjain liturgia
Ke 22.2. klo 18 katumuskanoni
To 23.2.klo 18 katumuskanoni
Pe 24.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
La 25.2. klo 9.40 liturgia
La 25.2. klo 18 vigilia
Ortodoksisuuden sunnuntai
Su 26.2. klo 9.40 liturgia ja rukouspalvelus
Su 26.2. klo 17 passio (akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille)
Ke 29.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Pe 2.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
La 3.3. klo 9.40 liturgia
Greogorios Palamaksen sunnuntai
La 3.3. klo 18 vigilia
Su 4.3. klo 9.40 liturgia
Su 4.3. klo 17 passio (akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille)
Ke 7.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Pe 9.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
La 10.3. klo 9.40 liturgia
Ristinkumartamisen sunnuntai
La 10.3. klo 18 vigilia ja ristin kumartaminen
Su 11.3. klo 9.40 liturgia
Su 11.3. klo 17 passio (akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille)
Ke 14.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Pe 16.3. klo ennenpyh. lahjain liturgia
La 17.3. klo 9.40 liturgia
Johannes Siinailaisen sunnuntai
La 17.3. klo 18 vigilia
Su 18.3. klo 9.40 liturgia
Su 18.3. klo 17 passio (akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille)
Ke 21.3. klo 18 katumuskanoni
To 22.3. klo 9 ennenpyh. lahjain liturgia
Pe 23.3. klo 18 akatistoksen aamupalvelus
La 24.3. klo 9.40 liturgia
Jumalansynnyttäjän ilmestys
La 24.3. klo 18 vigilia
Su 25.3. klo 9.40 liturgia
Su 25.3. klo 17 yleinen sairaanvoitelu
Ke 28.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
To 29.3. klo 18 yleinen sairaanvoitelu
Pe 30.3. klo 18 ennenpyh. liturgia
Lasaruksen lauantai
La 31.3. klo 9.40 liturgia
Palmusunnuntai
La 31.3. klo 18 vigilia ja virpovitsojen siunaus
Su 1.4. klo 9.40 liturgia
Kirkkokahvit su liturgian jälkeen. • Venäjänkielinen lastenkerho su liturgian aikana 10-12.30
Kotikirkko
30
p. 040 5922
066. Syväriläisen kappeli
Pyhittäjä
Aleksanteri
Korvatunturintie
2, Mellunmäki, p. 0207 220 672.
To 23.2. klo 16 katumuskanoni
JUMALANPALVELUKSET
Ke
18.8. klo 17 akatistos Jumalansynnyttäjälle
Mellunmäki
To 19.8. klo 17 ehtoopalvelus
Pyhittäjä
Aleksanteri
La
21.8. klo
18 vigilia Syväriläisen kappeli KorSu
22.8. klo 102,liturgia,
sm/venp. 0207 220 672.
vatunturintie
Mellunmäki,
Ke 25.8. klo 17 ehtoopalvelus
Isä 26.8.
Jyrki klo
Penttonen
0207 220 645
Tp
17 ehtoopalvelus
Kanttori
Merras-Häyrynen 0207 220 633
Su
29.8. Varvara
klo 10 liturgia
Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen
Tuomiosunnuntai
Praasniekka
La 29.8.
11.2. klo
klo 18
18 juhlavigilia
vigilia
Su
Su 12.2.
liturgia
Ma
30.8. klo
kl0 10
9.30
vedenpyhitys ja liturgia
Ke 1..9.
15.2.klo
klo17
17akatistos
yleinen sairaanvoitelu
Ke
To 4.9.
16.2.klo
klo1817vigilia
Jeesuksen rukoLa
us 5.9.
-palvelus
Su
klo 10(maallikko)
liturgia
Sovintosunnuntai, paastoon
Jumalansynnyttäjän
syntymä laskeutuminen
La7.9.
18.2.
vigilia
Ti
kloklo
1818
ehtoopalvelus
Su 8.9.
19.2.klo
klo1710akatistos
liturgia
Ke
Su 9.9.
19.2.klo
klo1718ehtoopalvelus
ehtoopalvelus
To
Ma11.9.
20.2.klo
klo18.
17vigilia
katumuskanoni
La
Ke 12.9.
22.2. klo
klo 10
17 liturgia
katumuskanoni
Su
To 23.2. klo 17
katumuskanoni
Kunniallisen
ja eläväksitekePe 24.2.
17 ennenpyh. lahjain liturgia
vän
ristinklo
ylentäminen
Ortodoksisuuden
sunnuntai
Ma
13.9. klo 18 vigilia
La14.9.
25.2.klo
klo10
18liturgia
vigilia
Ti
Su 15.9.
26.2. klo
klo 17
10 ehtoopalvelus
liturgia
Ke
Ke 16.9.
29.2. klo
klo 17
17 ehtoopalvelus
Jeesuksen rukous -palvelus
To
To 1.3. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus
(maallikko)
MUUTA
TOIMINTAA
Gregorios Palamaksen
Kirkkokahvit
sunnuntainasunnuntai
liturgian jälkeen.
La 3.3. klo 18aloittaa
vigilia toimintansa 9.9. klo
Kirkkokuoro
Su ja
4.3.
klo 10 liturgia
18
kokoontuu
säännöllisesti joka keskiKe 7.3.klo
klo18.
17 Lapsille
ennenpyh.
lahjain liturgia
viikko
sunnuntaisin
liturTo 8.3.
klo 17
ehtoopalvelus
gian
aikana
kirkkokerho
klo 10–12.30.
Ristinkumartamisen sunnuntai
La 10.3. klo 18 vigilia
Kulttuurikeskus
Su 11.3. klo 10 liturgia Sofia
Ke 14.3.viisauden
klo 17 Jeesuksen
Pyhän
kappeli,rukous -palvelus
To 15.3. klo 17
Kallvikintie
28,Jeesuksen
Vuosaari rukous -palvelus
Johannes Siinailaisen sunnuntai
La 17.3. klo 18 vigilia
JUMALANPALVELUKSET
Su 18.3. klorukous
10 liturgia
Jeesuksen
-palvelus joka tiistai klo 18.
Ke 21.3. klo 17 arkisin
ennenpyh.
lahjain
liturgia
Aamupalvelus
klo 8.30
ja ehtoo­
To 22.3. klo
17 katumuskanoni
palvelus
arkisin
klo 17; akatistos JuJumalansynnyttäjäntoilmestys
malansynnyttäjälle
klo 17.30.
La 24.3. klo 18 ehtoopalvelus ja akatistos Jumalansynnyttäjälle
Tarkemmat
palvelustiedot ml. viikonloppupalSu 25.3. klo
10 liturgia
velukset
osoitteesta:
www.kulttuurikeskussoKe 28.3. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus
fia.fi/fi/kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma
To 29.3. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus
La 31.3. klo 10 liturgia
Palmusunnuntai
La 31.3. klo 18 vigilia
Su 1.4. klo 10 liturgia
ESPOO
MUUTA TOIMINTAA
Isä
Petri Korhonen,
p. 0207
220 694
Kirkkokahvit
su liturgian
jälkeen.
Lasten kirkKanttori
isä
Petri
Hakonen,
p.
0207
220 695
kokerho sunnuntailityrgioitten
yhteydessä.
Muu papisto isä Heikki Huttunen, p. 040 741 8792
Kulttuurikeskus Sofia
Pyhän viisauden kappeli, KallTapiola
vikintie 28, Vuosaari
Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko.
Aamupalvelus arkisin
klo 8.30;
Kaupinkalliontie
2, p. 0207
220 ehtoo­
693, palvelus
arkisin klo 17; Jeesuksenhttp://
rukous -palvelus ti klo
tapiolan.kirkko@ort.fi,
18; Akatistos Jumalansynnyttäjälle­to klo 17.30.
www.espoonortodoksit.fi.
Varhainen aamuliturgia klo 7 useimmiten
Kirkko
avoinna
ke, to kloon
16–18
ja tovähinklo 10–12.
torstaisin.
Lauantaisin
liturgia
tään kerran kuussa. La-iltoina ja su-aamuiJUMALANPALVELUKSET
sin on palveluksia erityisesti Sofiassa järTo
5.8. klo 18tapahtumien
vigilia
jestettävien
yhteydessä.
Pe 6.8. klo 9 liturgia
Tarkat
tiedot
palveluksista:
Su
8.8. klo
10 liturgia
su/ru http://
www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/
Pyhittäjä
Herman Alaskalainen
kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma
praasniekka
Su
8.8. klo
18 ehtoopalvelus,
risti­ SofiListalla
olevien
palvelusten lisäksi
saatto
vedenpyhitys
an yhteisöllä
on muita omia palveluksia.
Ma 9.8. klo 10 liturgia
Jumalansynnyttäjän kuolo-
30
ESPOO
Isä Petri Korhonen, p. 0207 220 694
Kanttori Petri Hakonen, p. 0207 220 695
Muu papisto:
isä Heikki Huttunen, p. 040 741 8792
Tapiola
Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko
Kaupinkalliontie 2, Tapiola
Tuomiosunnuntai
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
Ke 15.2. klo 18 ehtoopalvelus
To 16.2. klo 9 aamupalvelus
Pe 17.2. klo 9 aamupalvelus
Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen
La 18.2. klo 18 vigilia
Su 19.2. klo 10 liturgia
Su 19.2. klo 18 ehtoopalvelus
Ma 20.2. klo 18 katumuskanoni
Ti 21.2 klo 18 katumuskanoni
Ke 22.2. klo 18 katumuskanoni
To 23.2. klo 9 aamupalvelus
To 23.3. klo 18 katumuskanoni
Pe 24.2. klo 9 aamupalvelus
Pe 24.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Ortodoksisuuden sunnuntai
La 25.2. klo 18 vigilia
Su 26.2. klo 10 liturgia
Ke 29.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
To 1.3. klo 9 aamupalvelus
Pe 2.3. klo 9 aamupalvelus
La 3.3. klo 18 vigilia
Su 4.3. klo 10 liturgia
Ke 7.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
To 8.3. klo 9 aamupalvelus
Pe 9.3. klo 9 aamupalvelus
Ristinkumartamisen sunnuntai
La 10.3. klo klo 18 vigilia
Su 11.3. klo 10 liturgia
Ke 14.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
To 15.3. klo 9 aamupalvelus
Pe 16.3. klo 9 aamupalvelus
Johannes Siinailaisen sunnuntai
La 17.3. klo 18 vigilia
Su 18.3. klo 10 liturgia
Ke 21.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
To 22.3. klo 9 aamupalvelus
To 22.3. klo 18 katumuskanoni
Pe 23.3. klo 9 aamupalvelus
Jumalansynnyttäjän ilmestys
La 24.3. klo 18 vigilia
Su 25.3. klo 10 liturgia
Ke 28.3. klo 18 ennenpyh.lahjain liturgia
To 29.3. klo 9 aamupalvelus
Pe 30.3. klo 9 aamupalvelus
Palmusunnuntai
La 31.3. klo 18 vigilia
Su 1.4. klo 10 liturgia
Espoon keskus
Trapesa: Kotikyläntie 5,
käynti Kylänraitin puolelta, Kirkkojärvi
Sovintosunnuntai
Su 19.2. klo 10 liturgia
Ensimmäinen paastoviikko
Ke 22.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Gregorios Palamaan sunnuntai
Su 4.3. klo 10 liturgia
Ristinkumartamisen viikko
Ma 12.3. klo 18 ehtoopalvelus
Akatistoksen lauantai
Pe 23.3. klo 20 vigilia ja liturgia
Lasaruksen viikko
Ma 26.3. klo 18 ehtoopalvelus
Leppävaara
Perkkaan kappeli, Upseerinakatu 6
ni eväs. Kuoroharjoitukset ke klo 18 - 20.
Myyrmäen ev.lut.kappeli
Ev. lut. srk:n kerhotila, Uomatie 1
La 3.3. klo 10 liturgia
ITÄ- JA KESKI-UUSIMAA
La 18.2. liturgia
La 31.3. liturgia
VANTAA
Isä Mikael Sundkvist, p. 0207 220 646
Kanttori Helena Tchervinskij, p. 0207 220 656
Diakoni Sergei Podschivalow p. 040 749 1560
Tikkurila
Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko,
Läntinen Valkoisenlähteentie 48
p. 0207 220 653.
Liturgia toimitetaan kaksikielisesti (su-sl)
joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina.
La 11.2. klo 10 liturgia
Tuomiosunnuntai, liharuoasta luopuminen
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
To 16.2. klo 17.30 akatistos
Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen
La 18.2. klo 18 vigilia
Su 19.2. klo 10 liturgia
Su 19.2. klo 18 ehtoopalvelus
Ma 20.2. klo 17.30 katumuskanoni
Ti 21.2. klo 17.30 katumuskanoni
Ke 22.2. klo 17.30 katumuskanoni
To 23.2. klo 17.30 katumuskanoni
Pe 24.2. klo 9 ennenpyh. lahjain liturgia
Ortodoksisuuden sunnuntai
La 25.2. klo 18 vigilia
Su 26.2. klo 10 liturgia
Ke 29.2. klo 17.30 ennenpyh. lahjain liturgia
To 1.3. klo 17.30 ehtoopalvelus
Gregorios Palamaksen sunnuntai
La 3.3. klo 18 vigilia
Su 4.3. klo 10 liturgia
Ke 7.3. klo 17.30 ennenpyh. lahjain liturgia
To 8.3. klo 17.30 ehtoopalvelus
La 10.3. klo 9 parastasis ja liturgia
Ristinkumartamisen sunnuntai
La 10.3. klo 18 vigilia
Su 11.3. klo 10 liturgia
Ke 14.3. klo 17.30 ennenpyh. lahjain liturgia
To 15.3. klo 17.30 akatistos
Johannes Siinailaisen sunnuntai
La 17.3. klo 18 vigilia
Su 18.3. klo 10 liturgia
Ke 21.3. klo 17.30 katumuskanoni
To 22.3. klo 9 ennenpyh. lahjain liturgia
To 22.3. klo 17.30 ehtoopalvelus
La 24.3. klo 9 akatistos
Jumalansynnyttäjän ilmestys
La 24.3. klo 18 vigilia
Su 25.3. klo 10 liturgia
To 29.3. klo 17.30 yleinen sairaanvoitelu
La 31.3. klo 9 aamupalvelus ja liturgia
Palmusunnuntai
La 31.3. klo 18 vigilia
Su 1.4. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokerho su klo 10 - 12.30 kirkon kerhohuoneessa. Mukaan sisätossut ja pie-
Isä Jonas Bergenstad, p. 0207 220 682
Isä Viktor Porokara p. 0400 744 757
isä Jukka Alava p. 0400 737 466
Järvenpää
Kasanilaisen Jumalanäidin ikonin kirkko, Kartanontie 45, p. 0207 220 678.
Isä Jonas Bergenstad, p. 0207 220 682
Kanttori Tatjana Wilenius p. 0207 220 681
Diakoni Erkki Toivonen, p. (09) 291 8382
Vahtimestari 0207 220 680
Tuomiosunnuntai
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen
La 18.2. klo 18 vigilia
Su 19.2. klo 10 liturgia
Su 19.2. klo 18 ehtoopalvelus
Ma 20.2. klo 18 katumuskanoni
Ke 22.2. klo 18 katumuskanoni
Ortodoksisuuden sunnuntai
La 25.2. klo 18 vigilia
Su 26.2. klo 10 liturgia
Ke 29.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Su 4.3. klo 18 ehtoopalvelus
La 10.3. klo 10 liturgia
Ke 14.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
La 17.3. klo 18 vigilia
Johannes Siinailaisen sunnuntai
Su 18.3. klo 10 liturgia
To 22.3. klo 18 katumuskanoni
Jumalansynnyttäjän ilmestys
La 24.3. klo 18 vigilia
Su 25.3. klo 10 liturgia
Ke 28.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Palmusunnuntai
La 31.3. klo 18 vigilia
Su 1.4. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit liturgian jälkeen. • To klo 16 - 19
ikonimaalauspiiri. Lisätietoja ohjaaja Jurij Mitroshin 050-5922328 • Lasten sunnuntaikerho klo 10-12. Perhekerho 1 krt/kk la 17-18.
Porvoo
Kristuksen kirkastumisen kirkko, Vanha Helsingintie 1, p. 0207 220 690.
Kanttori Elena Nemlander p. 0440 430 249
Diakoni Yrjö Saran­pää
Vahtimestari Niko Laakso 0207 220 691
Tuomiosunnuntai
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
To 16.2. klo 17.30 Jeesuksen rukous -palvelus
Ti 21.2. klo 18 katumuskanoni
To 23.2. klo 18 katumuskanoni
Ortodoksisuuden sunnuntai
La 25.2. klo 18 vigilia
Su 26.2. klo 10 liturgia
Ke 29.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
To 1.3. klo 17.30 Jeesuksen rukous -palvelus
31
La 3.3. klo 10 liturgia
Ristinkumartamisen sunnuntai
La 10.3. klo 18 vigilia
Su 11.3. klo 10 liturgia
Ke 14.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
To 15.3. klo 17.30 Jeesuksen rukous -palvelus
Jumalansynnyttäjän ilmestys
La 24.3. klo 18 vigilia
Su 25.3. klo 10 liturgia
Ke 28.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Palmusunnuntai
31.3. klo 18 vigilia
1.4. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit liturgian jälkeen. • Kuoroharjoitukset to klo 18. Lisätietoja Elena Nemlander,
p. 0440 430 249.
Klaukkala
Pyhän Nektarioksen kirkko, Kuonomäentie 80, 01800 Klaukkala, p. 0207
220 664, nektarioksen.kirkko@ort.fi
Kanttoreina toimivat Anu Ekholm, p. 0400
408881 ja Anne-Mari Rautamäki, p. 0207 220
665; kirkonisännöitsijä
Aune Svennevig, p. 0207 220 666.
Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen
La 18.2. klo 18 vigilia
Su 19.2. klo 10 liturgia
Ti 21.2. klo 18 katumuskanoni
To 23.2. klo 18 katumuskanoni
La 3.3. klo 10 liturgia
Ke 7.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Johannes Siinailaisen sunnuntai
La 17.3. klo 18 vigilia
Su 18.3. klo 10 liturgia
Ke 21.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Pe 30.3. klo 18 aamupalvelus
La 31.3. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit ja yht. hetki liturgian jälkeen. • Nektarioskerhon aiheista ja aikatauluista lisätietoja kirkon ilmoitustaululta. • Lastenkerho la klo 10.30-12.30 18.2,
3.3,17.3, 31.3. Mukaan tossut ja pieni eväs
Kaunisniemi
Apostoli Jaakobin ja pyhän Annan kirkkoSeurakunnan leirikeskus,
Läyliäinenp. 0207 620 503.
Jumalanpalveluksia toimitetaan leirien, kurssien ja muiden tapahtumien aikoina. Tarkempia tietoja p. 0207 220 631
tai kasvatustoimi.helsinki@ort.fi
LÄNSI-UUSIMAA
Isä Kalevi Kasala, p. 0207 220 659
Kanttori Matti Jyrkinen p. 0207 220 660
Diakoni Seppo Pesonen
Lohja
Karjalan valistajien kirkko,
Nahkurinkatu 4
Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen
Su 19.2. klo 18 ehtoopalvelus
Ma 20.2. klo 18 suuri katumuskanoni
32
Ke 29.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Gregorios Palamaksen sunnuntai
La 3.3. klo 18 vigilia
Su 4.3. klo 10 liturgia
Palmusunnuntai
La 31.3. klo 18 vigilia
Su 1.4. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kuoroharjoitukset ke klo 18.• Ponomarikerho
kokoontuu ehtoopalveluksen yhteydessä joka
toinen ke klo 17-19.30. Ilmoittaudu isä Kaleville!
Metsolan hautausmaa
Kaikkien pyhien tsasouna, Myyryntie, Lohja
La 11.2. klo 10 panihida
La 3.3. klo 10 panihida
La 10.3. klo 10 panihida
La 17.3. klo 10 panihida
Ke 21.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
La 24.3. klo 10 akatistos
La 31.3. klo 9 liturgia
Nummela
Evl. Srk-keskus, Kappelitie 5
To 23.2. klo 18 suuri katumuskanoni
Ortodoksisuuden sunnuntai
La 25.2. klo 18 ehtoopalvelus
Su 26.2. klo 10 liturgia
Pe 9.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Jumalansynnyttäjän ilmestys
La 24.3. klo 18 ehtoopalvelus
Su 25.3. klo 10 liturgia
Kirkkonummi
Pokrovan kirkko, Elfvinginkuja, Jorvas, p. (09) 221 1400
Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen
La 18.2. klo 18 vigilia *
Su 19.2. klo 10 liturgia *
Ke 22.2. klo 18 suuri katumuskanoni *
Ke 7.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia *
Johannes Siinailaisen sunnuntai
La 17.3. klo 18 vigilia *
Su 18.3. klo 10 liturgia *
Jumalansynnyttäjän ilmestys
La 24.3. klo 17 vigilia
Su 25.3. klo 10 liturgia
Ke 28.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia
Palmusunnuntai
La 31.3. klo 17 vigilia
Su 1.4. klo 10 liturgia
Tähdellä * merkityt seurakunnan palveluksia,
muut veljesyhteisön järjestämiä. Palvelukset
ovat kaikille avoimia.
Hanko
Apostolienvertaisten Magdalan Marian ja
Vladimir Kiovalaisen kirkko Täktomintie.
Vahtimestari Mari Backman 0207 220 670
Tuomiosunnuntai
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
Ti 21.2. klo 18 suuri katumuskanoni
Ortodoksisuuden sunnuntai
La 25.2. klo 18 ehtoopalvelus (maallikko)
Su 26.2. klo 10 hetkipalvelus (maallikko)
Pe 2.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Ristinkumartamisen sunnuntai
La 10.3. klo 18 vigilia
Su 11.3. klo 10 liturgia
Jumalansynnyttäjän ilmestys
La 24.3. klo 18 ehtoopalvelus (maallikko)
Su 25.3. klo 10 hetkipalvelus (maallikko)
Ke 28.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kuoroharjoitus su klo 14 - 15.30 (ei liturgiapäivinä). Torstaikerho to klo 18 - 19.30
Karkkila
Ev.lut. srk-keskus Huhdintie 9-11
Pe 16.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
Siuntio
Ev.lut. kirkko
To 22.3. klo 18 suuri katumuskanoni
Tammisaari
Ke 14.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia
ajantasainen JUMALANPALVELUSKALENTERI:
www.hos.fi>jumalanpalvelukset
GUDTjänster på svenska
Helsingfors
Huskyrkan
Elisabetsgatan 29 A, 4. vån.
Gudtjänsterna förrättas av fader Mikael
Sundkvist, tel. 0207 220 646. Mariamkören
leds av kantor Tatjana Wilenius, tel. 0207 220
693.
I regel firas vigilia lördag afton kl. 18 och liturgi
söndag morgon kl. 10 under första veckoslutet
i månaden.
Lö 3.3. kl 18 vigilia
Sö 4.3. kl 10 liturgi
To 22.3. kl 18 botkanon
Ons 28.3. kl 18 förutinvigda gåvornas liturgi
Lö 31.3. kl 18 vigilia
Sö 1.4. kl 10 liturgi
Esbo
Den Helige Herman av Alaskas kyrka,
Kaupinkalliontie 2, Hagalund, tel. 0207 220 693.
GUDSTJÄNSTER andra söndagen i månaden
svenska inslag i liturgin.
SERVICES IN ENGLISH
Kotikirkko / Ss. James and Catherine Church
Liisankatu 29, 4th floor ( Kruununhaka )
Su 12.2. at 10 liturgy
Su 11.3. at 10 liturgy
qqqqqqqqq
КАЛЕНДАРЬ | БОГОСЛУЖЕНИЙ
qqqqqqqqq
ДУХОВЕНСТВО
Дежурный священник принимает
в канцелярии c 9 до 14 ч.
• Адрес: Liisankatu 29, Хельсинки
• Тел. 09-5845 9635
• Электронная почта: paivystaja.helsinki@ort.fi
Дежурство на русском языке
• В Свято-Троицкой церкви (Unioininkatu 31) по вторникам с 9.00
до 14.00, тел. 0207 220 649.
• В приходском доме (Unioninkatu 39
A, 10-й этаж) по четвергам с 12.30 до
15.30; тел. 0207 220 614, 0207 220 649.
• В приходском центре Меллунмяки по
средам с 14 до 17 ч, тел. 0207 220 672.
• Русскоязычный священник
прихода, тел. 0207 220 650.
Канцелярия прихода
Адрес: Helsingin ortodoksinen seurakunta, Liisankatu 29, 00170 Helsinki
Канцелярия открыта: Пн–Пт 9.00–14.00
• Настоятель прихода отец Маркку
Салминен, тел. 0207 220 603, электронная
почта: markku.salminen@ort.fi
• Секретарь настоятеля Анне Лехто,
тел. 0207 220 605, электронная
почта: anne.lehto@ort.fi
Хельсинки
Свято-Троицкая церковь
Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел. 0207 220 649.
Русскоязычный священник приходa
Алексей Самолдин тел. 0207 220 650.
Регент Ирина Червинский-Матси тел.
0207 220 652. Священник отец Тимо
Сойсало тел. 09 349 6599. Священник
отец Александр Бъёрклунд тел. 040 550
0103, Протодиакон отец Геннадий Столбов
(на пенсии), тел. 040 587 8580б. Диакон
Иоанн Авдуевский, тел. 0408339127.
БОГОСЛУЖЕНИЯ
на церковно-славянском языке
Вселенская родительская суббота
Пт 10.2 в 17 ч. парастас
Сб 11.2 в 10 ч. Литургия и литии
Неделя мясопустная о Страшном Суде
Сб 11.2 в 18 ч. всенощная
Вс 12.2 в 9.40 ч. Литургия
Ср 15.2 в 18 ч. акафист
Неделя сыропустная
Сб 18.2 в 18 ч. всенощная
Вс 19.2 в 9.40 ч. Литургия
Вс 19.2 в 18 ч. вечерня (начало
Великого поста)
Пн 20.2 в 18 ч. покаянный канон
Вт 21.2 в 18 ч. покаянный канон
Ср 22.2 в 9 ч. Литургия преждеосв. Даров
Ср 22.2 в 18 ч. покаянный канон
Чт 23.2 в 18 ч. покаянный канон
Пт 24.2 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров
Сб 25.2 в 9.40 ч. Литургия
Торжество Православия
Сб 25.2 в 18 ч. всенощная
Вс 26.2 в 9.40 ч. Литургия и
благодарственный молебен
Вс 26.2 в 17 ч. пассия
Ср 29.2 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров
Пт 2.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров
Сб 3.3 в 9.40 ч. Литургия
Сб 3.3 в 18 ч. всенощная
Вс 4.3 в 9.40 ч. Литургия
Вс 4.3 в 17 ч. пассия
Ср 7.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров
Пт 9.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров
Сб 10.3 в 9.40 ч. Литургия
Неделя Крестопоклонная
Сб 10.3 в 18 ч. всенощная и
поклонение Кресту
Вс 11.3 в 9.40 ч. Литургия
Вс 11.3 в 17 ч. пассия
Ср 14.3 в 18 ч. Литургия преждеосв.Даров
Пт 16.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров
Сб 17.3 в 9.40 ч. Литургия
Сб 17.3 в 18 ч. всенощная
Вс 18.3 в 9.40 ч. Литургия
Вс 18.3 в 17 ч. пассия
Ср 21.3 в 18 ч. покаянный канон
Чт 22.3 в 9 ч. Литургия преждеосв. Даров
Пт 23.3 в 18 ч. Утреня с чтением акафиста
Сб 24.3 в 9.40 ч. Литургия
Благовещение Пресвятой Богородицы
Сб 24.3 в 18 ч. всенощная
Вс 25.3 в 9.40 ч. Литургия
Вс 25.3 в 17 ч. общее соборование
Ср 28.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров
Чт 29.3 в 18 ч. общее соборование
Пт 30.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров
Сб 31.3 в 9.40 ч. Литургия, Лазарева
Вход Господень в Иерусалим
Сб 31.3 в 18 ч. всенощная и
освящение вербных ветвей
Вс 1.4 в 9.40 ч. Литургия
ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ
• Чаепитие после литургии по воскресеньям
ок. 12 ч.
Храм при доме для
престарелых
Hämeentie 55, тел. (09) 2511 1411
Священник отец Александр Корелин.
Сб 11.2. в 17.30 ч. всенощная
Вс 12.2. в 10 ч. Литургия
Первая седмица Великого
поста, чистый понедельник
Пн 20.2 в 17.30 ч. покаянный канон
Торжество Православия
Сб 25.2. в 17 ч. общая исповедь
Сб 25.2. в 17.30 всенощная
Вс 26.2. в 10 ч. Литургия
Неделя Крестопоклонная
Сб 10.3 в 17 ч. общая исповедь
Сб 10.3 в 17.30 ч. всенощная
Вс 11.3 в 10 ч. Литургия
Ср 21.3. в 9 ч. Литургия преждеосв. Даров
Вход Господень в Иерусалим
Сб 31.3 в 17 ч. общая исповедь
Сб 31.3 в 17.30 ч. всенощная
Вс 1.4 в 10 ч. Литургия
Приходской центр
в Meллунмяки
Часовня прп. Александра Свирского
Korvatunturintie 2, Mellunmäki, тел. 0207
220 672. Священник отец Юрки Пенттонен,
тел. 0207 220 645.
БОГОСЛУЖЕНИЯ
В присутствии русскоязычных прихожан,
служба проводится и на русском языке.
ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ
• Чаепитие по воскресеньям после литургии.
• Священник дежурит по средам с 16
до 18 ч. и по четвергам с 10 до 12 ч.
• Воскресная школа для детей. По воскресеньям,
с 10:00 до 12:30. говорят и по-русски и по-фински.
Культурный центр София
Часовня Святой Софии, Kallvikintie 28,
Вуосаари
БОГОСЛУЖЕНИЯ
См. стр. 15.
Эспоо
Церковь прп. Германа Аляскинского
Kaupinkalliontie 2, Tapiola,
тел. 0207 220 693, факс 0207 220 696;
tapiolan.kirkko@ort.fi,
www.espoonortodoksit.fi
Священники: Петри Корхонен, тел. 0207 220
694; отец Хейкки Хуттунен, тел. 040 741 8792.
Священник дежурит в церкви по четвергам
с 10 до 12 ч.
БОГОСЛУЖЕНИЯ
В первое воскресенье месяца служба на фин.
и рус. языках.
Вантаа
Спасо-Вознесенская церковь в Тиккурила
Läntinen Valkoisenlähteentie 48
тел. 0207 220 653, факс 0207 220 657
Священник: отец Микаеал Сундквист, тел.
0207 220 646. Регент Хелена Червинская,
тел. 0207 220 656. Диакон отец Сергей
Подшивалов, тел. 040 749 1560.
БОГОСЛУЖЕНИЯ
В последнее воскресенье месяца в 10
ч. Литургия на фин. и сл. языках.
ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ
Священник дежурит в церкви по вторникам
с 16 до 18 ч. Русским языком в храме владеет
диакон о. Сергей Подшивалов. • Чаепитие по
воскресеньям после литургии.•
33
qqqqqqqqq
Minne mennä
qqqqqqqqq
HELSINKI
Helsingin Tiistaiseura
kokoontuu seurakuntasalilla, Unioninkatu 39, sisäpiha tiistaisin klo 16 - 18
6.3. Tiedottaja Vlada Wahlstén: Tiedotustyö seurakunnassa
13.3. Arkkitehti Sakari Siitonen: Helsingin
kaupungin nähtävyydet historian valossa
20.3. Outi Piiroinen-Backman: Naiset uskovat - uskooko maailma! Pienimmän Lantin Yhteisön Suomen yhteyshenkilö avartaa ajatteluamme naisten näkökulmasta
27.3. FL Seija Lappalainen:
Jumalan Äidin ikonit
Ortodoksiakerho
Kokoontuu maanantaisin Kotikirkon ehtoopalveluksen (klo 17) jälkeen kokoussali Joakimissa (Liisankatu 29 A, 3. krs) noin klo 18.
Opettajana Juha Järvinen. Kevään aiheina ovat luostarit, ja joka kuukauden viim.
maanantaina ”post-katekumeeninen” opetus aiheella ”Ortodoksisessa kirkossa”.
13.2. Ortodoksinen kirkko venäläisessä kirjallisuudessa 27.2. isä Teo: Luostarielämän erilaiset muodot
ja merkitys kirkossa
5.3. Pietarin luostarit ja kirkolliset kohteet
12.3. Novgorodin ja Pihkovan alueen pyhät
paikat 19.3. Pihkovan-Petserin luolaluostari 26.3. isä Teo: Pyhien kunnioittamisen merkitys ja tavat ortodoksisessa kirkossa
Stefanoskodin tiistaiseuran vuosikokous
ma 20.2. klo 15.
Stefanoskodin tiistaiseuran myyjäiset
la 31.3. klo 11 – 13.30
Käspaikkakerho
Stefanoskodilla torstaisin parillisilla viikoilla klo 10 – 14
MELLUNMÄKI
Itä-Helsingin toimintakeskuksessa Mellunmäessä tarjolla etiopialaista ruokaa liturgian jälkeen kirkkokahveilla sunnuntaina 12.2.
Tuotto Ortaidin Etiopia-hankkeen hyväksi.
ESPOO
Trapesa
Trapesan avoin olohuone on avoinna ma - pe
klo 9 - 15. Mahdollisuus lukea lehtiä (mm. Helsingin Sanomat, Spektr) sekä käyttää maksutta
34
Internetiä ja ompelukoneita.
Maahanmuuttajien neuvontapalvelut palvelevat sopimuksen mukaan toimiston aukioloaikoina (ti - to klo 10 - 15).
Lisätietoja: Filoksenia ry, Kansainvälinen kohtaamispaikka Trapesa, Kotikyläntie 5, 02770 Espoo.
puh./fax. (09) 412 2045, gsm 045-897 3232, trapesa.info@saunalahti.fi
VANTAA
Tikkurilan tiistaiseura
Tikkurilan Kristuksen Taivaaseenastumisen kirkossa, os. Läntinen Valkoisenlähteentie 48, Vantaa
Su 12.2. klo 12.30 Tikkurilan Tiistaiseuran vuosikokous
La 18.2. klo 14 - 18 virpomavitsojen tekoa palmusunnuntaiksi
La 25.2. klo 14 - 18 ompelukerho
To 1.3. klo 18 Ortodoksiakerho
( Aihe varmistuu­myöhemmin )
La 3.3. klo 14 - 18 leivontapäivä
LÄNSI-UUSIMAA
Seniorikerho
Lohjan ort. srk-keskuksessa
klo 14 seuraavan kerran to 8.3. ja to
22.3. Vetäjänä Matti-kanttori.
Torstaikerho
Hangon ort. kirkon seurakuntasalissa
klo 18 torstaina seuraavan kerran to 16.2. Vetäjänä isä Kalevi.
Kirjallisuuspiiri
Kirkkonummen ev.lut, srk-talolla seuraavasti: ke 22.2 ja ke 14.3.
Lisätietoja Mari Vainio 050 564 8899
Seurakuntailta
Kirkkonummen ev.lut, srk-talolla seuraavan
kerran to 29.3. klo 18. Vetäjänä Matti-kanttori
Karkkilan ev.lut. srk-keskuksessa
Pe 17.2.klo 18 seurakuntailta, vetäjänä Mattikanttori
To 8.3. klo 18 Ortodoksisuus tutuksi, vetäjänä
isä Kalevi
Pe 23.3. klo 18 Seurakuntailta, vetäjänä Mattikanttori
VIHDIN-NUMMELAN ORTODOKSIT RY
Kokoontumiset Kaarikeskuksessa, Pisteenkaari 13 - 15, Nummela
Tiistaiseura
Takkahuone 4. krs, ti 6.3. klo 18
Seurakuntakerho
Kahvio 1 krs. klo 18 - 19.30.
Pe 10.2. (isä Kalevi), To 15.3. (kanttori Matti)
Virpovitsatalkoot
Kahvio 1. krs. Pe 30.3. klo 15 – 20
Varainkeräystapahtumat, kartuttavat tsasounan rakennusrahastoa. Pyrimme aloittamaan rakentamisen v. 2012.
Blini-ilta
Ravintola 1 krs. Su 12.2. klo 17. Tarjolla blinejä lisukkeineen, aikuiset 12 €, lapset 3
€, arvat 2 €/kpl. Vieraanamme äiti Kristoduli Lintulan luostarista. Tervetuloa
Pääsiäismyyjäiset
Kahvio 1 krs.Lasaruksen lauantaina 31.3. klo 9 – 12. Myynnissä pääsiäisen herkkuja, karjalanpiirakoita, ortodoksista esineistöä yms, kahvila, arpajaiset.
Vuosikokous
Ev.lut.srk-keskuksessa, Kappelitie 5,
Nummela, Su 26.2. n. klo 12 liturgian jälkeen. Käsitellään sääntöjen 11§
määräämät asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa mukaan toimintaamme, kaikki apu ja ideat otetaan ilolla vastaan, lisätiedot www.vihdin-nummelanortodoksit.
fi tai p. 0400-815620 / Pj. Edith Hiltunen.
TAMMISAARI
Tammisaaren ortodoksien tapaamiset / De ortodoxa i Ekenäs möts
18.2. klo 13 - 15 kanttori Matti Jyrkinen aiheenaan Suuren paaston jumalanpalveluselämä/ kantor Matti Jyrkinen berättar om Stora
fastans gudtjänster
17.3. klo 13 - 15 teol. maist. Johan Slätis kertoo pyhiinvaeltaja Egeriasta ja Suuresta paastosta 300-luvulla/ teol.mag. Johan Slätis berättar om pilgrim Egeria och Stora fastan på 300-talet
Kokoonnumme Tammisaaressa Raatihuoneen
torin laidalla sijaitsevan Cafe Carl de Mumman tiloissa, sisäänkäynti kahvilan ja Tiimarin
välistä, 2. kerros. Lisätietoja Helena Niva, 0504413154 / Vi möts vid Rådhustorget i Ekenäs i
Cafe Carl de Mummas utrymme, ingång mellan cafet och Tiimari, andra våningen. Tillägsinformation Helena Niva, 050-4413154.
SOFIA
Luentosarja elämäntapakysymyksistä
luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
- Osaatko hiljentyä? La 24.3. klo 13-16
Tutustutaan sekä idän että lännen kirkon rukous- ja hiljentymisperinteeseen.
- Onko selkäsi kunnossa? La 21.4. klo 13-16
Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin vaikuttavia tekijöitä, niiden hoitoa ja ennaltaehkäisyä
q
q
- Oletko sitä, mitä syöt? La 19.5. klo 13-16
Pohdimme eri terveys- ja ruokakoulukuntien näkemystä ruokaan.
Kunkin iltapäivän alussa on mahdollisuus
nauttia lounasta (15 €) ravintolassa seisovasta pöydästä (ilmoittaminen etukäteen toivottavaa). Aamulla liturgia klo 10.
Hiljentymisviikonloppu
pe-su 4. - 6.5. Isä Sergius Colliander.
qqqqqq
ПРИХОДСКАЯ ЖИЗНЬ
• По средам, после акафиста, православная
разговорная группа в Сторожке. Каждый
раз - новая тема. Общение ведут о. Алексей
Самолдин и о. Александр Бъёрклунд.
• Кружок церковно-славянского
языка по средам в 17 ч. Рук. Михаил
Копотев. Организатор кружка Общество
друзей Свято-Троицкой церкви ро.
• Швейный кружок для нужд церкви
по субботам с 11 до 14 ч.
qqqqqq
Liturgian veisut tutuiksi la 5.5.
Ikonimaalauksen jatkokurssi
pe -su 20.-22.4. Teema: värioppi. Tuula Majurinen.
Kultauskurssit
la-su 3.-4.3, 24. - 25.3, 28.-29.4. Raimo Snellman
Lisätietoja seminaareista ja kursseista nettisivuiltamme: http://www.kulttuurikeskussofia.
fi/fi/kulttuuri/seminaarit
Pääsiäispaketti to -su 5. - 8.4.
Galleria
”Valoa Valamosta” - Valamon kansanopistossa
maalattuja ikoneja 28.2. asti.
Kappeli
Tarkka jumalanpalvelusohjelma ml. viikonloppujen palvelukset löytyy nettisivuiltamme: http://www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/
kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma
Православные
радиопрограммы
КРУЖКИ ДЛЯ ДЕТЕЙ
•Свято-Троицкая церковь
• Воскресный детский кружок во время Литургии. Преподователи Лаура Лазепка и Евгения Султан. Совместное участие на Евхаристии. Добро пожаловать!
•Детский кружок искусства. В Сторожке (Свято-Троицкая церковь),
по пятницам, начало c 14:30 до 16
ч. (для детей старше пяти лет).
• Детский ансамбль русской народной музыки. Приглашаются ребята от 6 до 15 лет. Запись у рук. Лилии Мельниковой, тел. 040 5799 144.
Радио Спутник
Хельсинки 106,9 ФМ
Порво 88,4 ФМ
ТВОРИ ДОБРО.
Радиопрограмма хельсинского
православного прихода.
Ведущий: отец Александр.
Cуббота в 8.50 ч.
Воскресенье в 12.50 ч.
ГОЛОСА ДРУЗЕЙ. Радиопрограмма
друзей Хельсингфорского прихода.
Ведущая: Людмила Устинова.
Воскресенье в 8.50 ч.
ХЕЛЬСИНКИ
• В церковной библиотеке (Liisankatu 29 A, 2
этаж) собирается раз в месяц литературный
кружок. Дополнительная информация:
Кристина Контканен, тел. 0207 220 642.
• Группа помощи одиноким и
престарелым людям, нуждающимся
в духовной поддержке, тел. 0207 220
649 (Чт 12.30-15.30 и Сб 11.00-14.00).
СВЯТО-ТРОИЦКАЯ ЦЕРКОВЬ
Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел. 0207 220 649
Международный центр
встреч Трапеза
Открытый зал международного центра
встреч Трапеза открыт пн-пт в 10-16 ч.
Обслуживание и советы для
иммигрантов по договору во время
открытия офиса центра (вт-чт в 9-15 ч.
). Дополинительная информацию: trapesa.info@saunalahti.fi, www.trapesa.com
и по тел. 09-4122045, 045-897 3232.
Адрес: Filoksenia ry, Международный
центр встреч Трапеза, Kotikyläntie 5, 02270 Espoo, www.trapesa.com
MUUTA
Lintulan luostarin ystävät ry:n vuosikokous
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestysjuhlana 25.03. liturgian jälkeen klo 12.30 Järvenpään Jumalansynnyttäjän kirkon Serafimsalissa
Helsingin ortodoksinen lähetyspiiri 40 vuotta
Lähetystapahtuma ”Arjen sankarit
– lähetystyö ennen ja nyt”
lauantaina 10.3 klo 14 – 16 seurakuntasalilla
(Unioninkatu 39 A). Keskustelua, ajankohtaista tietoja, muistoja menneiltä vuosilta. Kahvitarjoilu.
Helsingin ortodoksisen lähetyspiirin vuosikokous
10.3. klo 13.
Ortodoksinen Lähetys ry:n vuosikokous
10.3. klo 16.
Paikka: Helsingin ortodoksinen seurakuntasali, Unioninkatu 39 A. Vuosikokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat.
ORTODOKSINEN VELJESTÖ RY:N
TALVIPÄIVÄT
pidetään Joensuussa 18. - 19.2.2012 Joensuun ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa, Kirkkokatu 32, 80100 Joensuu. Avoimet kaikille kiinnostuneille.
Sydäntalven sinisinä
hetkinä Valamossa:
• Yhteen ääneen 17.–19.2.
• Menneisyys voimavarana 17.–19.2.
• Hiljaisuuden retriitti 29.2.–4.3.
• Ortodoksisten sukujen tutkimus 2.–4.3.
• Käytännön liturgiikkaa diakoneille 9.-11.3.
Tutustu kurssiesitteeseemme netissä!
Puh. 017 570 111 • www.valamo.fi
KIRJOJA, MUSIIKKIA, LUOSTARIN TUOTTEITA
myös Tuohus-myymälästämme Helsingistä
(Liisankatu 29) ja nettikaupasta www.valamo.fi.
Luonamme löydät minkä kiireelle kadotit.
Ortodoksisen kirkkomuseon kursseja
Ensi vuoden kurssitarjonta pitää sisällään monenlaisia kursseja ja asiantuntevaa
ohjausta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: kirkkomuseo@ort.fi, p. 0206 100 264. Peruutukset on tehtävä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Työpajat pidetään
Suomen ortodoksisen kirkkomuseon monitoimitila Mosaiikissa, Karjalankatu 1.
- Minikäspaikka-kurssi
ke 22.2. klo 9–14. Hinta 40 €. Ilmoittautumiset 15.2. mennessä.
- Pisankamunia pääsiäiseksi
la 10.3. klo 10–16.30. Hinta 50 €. Ilmoittautumiset 2.3. mennessä.
35
qqqqqqqqq
Diakonia
qqqqqqqqq
Diakoniatoimiston päivystysajat
Käyntipäivystys (Unioninkatu 39, sisäpiha)
keskiviikkoisin klo 13–15 | Puhelinpäivystys
(09 5845 9633) ma–ti ja to–pe klo 9–12
Sähköposti
diakonia.helsinki@ort.fi
Kaikilla työntekijöillä on oma
sähköpostiosoite muotoa:
etunimi.sukunimi@ort.fi
Diakoniatyöstä
vastaava pappi
isä Teo Merras 040 540 3200
Ylidiakoni
isä Juha Lampinen 040 527 9580
Diakoniatyöntekijät
Diakoniatyöntekijät
ja vastuualueet
Kari Hartikka p. 040 703 4616
Itä-Helsinki,Vapaaehtoistyö
Jaana Karvinen p. 040 764 0992
Vantaa, yhteistyö kasvatustoimen kanssa
Ilona Lehmus p. 040 357 3981
Helsinki, Länsi-Uusimaa
Valentina Lobia p. 040 832 8722
Venäjänkielinen työ,
Itä- ja Keski-Uusimaa
Taisia Pohjola p. 040 583 2915
Espoo ja Kauniainen
Jaana Lötjönen, mielenterveystyö,
p. 040 738 3374
SURURYHMÄ
Uusi sururyhmä aloittaa toimintansa keskiviikkona 22.2.
klo 16 - 17.30 Diakoniatoimistossa, Unionink.39 (sisäpiha).
Ilmoittautumiset: Tatjana Wilenius p. 040 7067744, Okko Balagurin p. 040 5406377
Siunattua Uutta Vuotta 2012!
HILJAISUUDEN RETRIITTI
K a u n i s n i e m e n
leirikeskuksessa 22.-25.3.
Osallistumismaksu 75 euroa.
Bussikuljetus 20 euroa.
Omat liinavaatteet mukaan.
Lisätietoa: Taisia Pohjola
36
KERHOT HELSINGISSÄ
Virkistysiltapäivä seniori-ikäisille
Parillisina viikkoina seurakuntasalilla, os.
Unioninkatu 39, 00170 Helsinki, klo 1214. Lounas ja kahvi maksavat kerholaisille
yhden euron. Lisätietoa: Ilona Lehmus
Horse
Horse kokoontuu torstaisin alkaen klo
17 ehtoopalveluksella Kotikirkossa.
Lisätietoa: Jaana Karvinen
Stefanoskodin kerho
Kerho kokoontuu parittomina torstaina
os. Hallatie 2-6, 00780 Helsinki. Kerho
on avoin muillekin kuin Stefanoskodin
asukkaille. Seuraavat kerhot: 16.2. klo 1315, Liturgia+ kerho 1.3. klo 10 alkaen,
15.3. klo 13-15 sekä 29.3. klo 13-15.
Työttömien ruokailu
Seurakuntasali, Unioninkatu 39,
sisäpiha. Tiistaisin klo 12. Työttömät
maksavat ateriasta 1 euron ja muut 2
euroa. Lisätietoa: Valentina Lobia
päivystysnumeroon ma - ti, to - pe klo
9-12 p. 09 5845 9633. Seuraava päivystys:
28.3. Lisätietoa: Taisia Pohjola
KERHOT KLAUKKALASSA
Nektariospiiri
Kuonomäentie 80, Klaukkala. Kokoontuu
perjantaina klo 12 - 14. Seuraavat kerrat:
17.2. ja 16.3. Lisätietoa: Taisia Pohjola
Oletko kiinnostunut
diakoniatoimen
järjestämästä
vapaaehtoistyöstä?
Diakonia etsii uusia vapaaehtoisia Auttavaan puhelimeen ja muuhun diakonian vapaaehtoistyöhön. Lisätietoa: Kari Hartikka
Rinnekodin kerho
Diakoniatoimisto, Unioninkatu 39,
sisäpiha. Kokoonumme 8.3. klo 1112, minkä jälkeen yhteinen lounas
seniorikerholaisten kanssa seurakuntasalilla
klo 12 - 13. Lisätietoa: Taisia Pohjola
KERHOT JÄRVENPÄÄSSÄ
Kerho
Kartanontie 45, Järvenpää. Kerho
kokoontuu parillisina viikkoina torstaina
klo 13 - 15. Lisätietoa: Valentina Lobia
KERHOT ESPOOSSA
Lourmelin kyökki
Kaupinkalliontie 2, Espoo. Lourmelin
kyökki kokoontuu seuraavan kerran ti
27.3. klo 12 - 15. Lisätietoa: Taisia Pohjola
Trapesa
Kotikyläntie 5, Kirkkojärvi, Espoon keskus.
Diakoniatyöntekijän päivystys 1 krt/
kk klo 14 - 15. Päivystys on peruttu ke
22.2. Tarvittaessa ota yhteyttä diakonian
09 5845 9642
q
q
KOLUMNI
Rakkauden
arvoiset
Sunnuntaina, 12. helmikuuta syödään jääkaapista viimeiset makkarat ja kinkun siivut. Viikon päästä luovutaan kermasta, voista ja maidosta. Sitten alkaa kevään odotus.
Se, että Suuri paasto myötäilee varhaiskevään kulkua, on
hengellistä viisautta. Tuntuu rohkaisevalta kilvoitella juuri silloin, kun valo kasvaa kuin lupaus ikkunan takana. Kilvoittelu
on vanhanaikainen sana. Mutta se on kuvaava, vähän niin kuin
miekkailu; pitkä ja monivivahteinen kamppailu demoneita vastaan. Eivät demonitkaan ole kovin muodikkaita. Ihmisiä ei saa
pelotella, eikä heiltä saa vaatia henkistä kasvua. Se on meidän
aikamme hys-hys -asenne.
En tarkoita, että kenellekään pitäisi pauhata helvetistä, saatanasta tai syyllisyydestä. Tai käskeä elämään kuin pyhimys. Mutta
jotain jaloutta meidän on syytä tavoitella, jotta pysymme Jumalan kuvina.
Muistan kuulleeni joskus kauan sitten tarinan, jossa joku
tahtoi tietää, kuka on Jumalan silmissä kaikkein esimerkillisin
ihminen. Hän ei ollut piispa, metropoliitta eikä kardinaali, ei
nunna eikä munkki, eikä liioin jatkuvasti suuria ajatuksia ajatteleva askeetti tai julkkis. Kysyjän hämmästykseksi Jumala nosti esiin pölyisen ja nukkavierun perheenisän, joka pyyhki juuri
aamupuuron tähteitä suupielistään ja valmistautui viemään lapset tarhaan ja kiiruhtamaan sitten päivän töihinsä. En muista
enää perusteluja, mutta varmasti saman valinnan kohteena olisi
voinut olla myös hänen vaimonsa. Jumala ei vaadi paljon. Vain
tulemaan ulos pensaasta ja ottamaan vastaan rakkautta. Uskomaan, että joka ainoa meistä on sen arvoinen.
Se, mitä tapahtui ammoin Paratiisissa, toistuu jatkuvasti. Ihminen häpeää itseään. Ei pelkästään yksittäisiä tekojaan, joka
joskus voikin olla aiheellista ja opettavaa, vaan sisintä olemustansa, minuutta, missä tuntuu vielä Luojan käsien lämpö. Ihminen ei mene hyvän luo, koska ei usko ansaitsevansa sitä, vaan
piilottelee mieluummin puskissa. Niin kuin Adam ja Eeva. Tai
sellainen, joka ruokkii sieluansa tositelevisioviihteellä.
Niinpä. Juuri sillä tavalla minä ajattelen Big Brotherista, TuuPaasto l ähest yy.
rista, Fuengirolasta, Miljonääriäideistä, Matkaoppaista ja niistä pudotuspeleistä, missä nuoret ihmiset itkevät kameroiden
edessä. Maailmassa on paljon sellaista, missä ei ole mitään ihailemista. Se, että kaikkein suttuisin meissä nostetaan jalustalle,
ei ole tasa-arvoa. Se ei ole mitään arvoa. Eikä se rakenna kenenkään itsetuntoa. Ei ainakaan pitkällä juoksulla.
Ihmisiä, ihan kaikkia, voi kuvata myös kunnioituksella. Minusta se on median velvollisuus, seistä Adamin ja Eevan rinnalla
ja vakuuttaa, että heissä on paljon, paljon kaunista. Muuten televisio, radio, internet ja lehdistö ovat väärän isännän palveluksessa. Sillä se, joka saa meidät vähättelemään ja halveksimaan
itseämme on demoni.
Onneksi kohta alkaa Suuri paasto. Pikku hiljaa, sentti sentiltä
voimme ryömiä kohti valoa ja luopua kerros kerrokselta kaikesta siitä, mikä kuorruttaa sisintä. Tai edes yrittää, tai vasta aikoa.
Sekin kaikki kuulemma luetaan meille eduksi. Miten ihanaa
onkaan rukoilla Suuren torstain tummentamassa kirkkosalissa
Herraa puhdistamaan minut kaikesta saastaisuudestani, tuntea
kuinka lämmin saippuavesi hulmahtaa läpi koko sisimpäni, ja
saada anteeksi. Ja sitten, sitten varhain Pääsiäisaamuna linnut
helähtävät laulamaan…
Riikka Juvonen
37
qqqqqqqqq
Perheuutisia
qqqqqqqqq
Vihityt
Eisele Florian ja Maria Kristina Veronica
(e. Summanen), 24.11.2011
Aurivuo Antero Kuisma ja Tanja Katariina
(e. Martikainen), 25.11.2011
Dotsenko Vladislav ja Susi-Dotsenko
Katariina (e. Susi), 25.11.2011
Halonen Jukka Petteri ja Maria
Anneli (e. Rinne), 25.11.2011
Jokinen Antti Jukka ja Kanttikoski
Mari Helena, 25.11.2011
Jankes Emil Andreas Fredrik ja Katja
Annina (e. Karttunen), 26.11.2011
Kankare Johannes Heikki ja Sarianna
Sini Tuulia (e. Ollila), 3.12.2011
Vorotyntcev Sergei ja Turtiainen
Nadejda (e. Dutova), 15.12.2011
Caneski Sasho ja Kujala Dimitrinka
Markova (e. Dimova), 21.12.2011
Lönnberg Kjell Roger ja Tarja
Tellervo (e. Haili), 30.12.2011
Lassi Tomi Einari ja Välikangas
Anni Elina, 5.1.2012
Kantalinski Anton (e. Supov) ja
Lukyanenko Oxana, 12.1.2012
Ikuinen muisto
Trappe Konstantin (e. Trapesnikoff ),
s. 1911, Helsinki
Jetsu Timo Sakari, s. 1963, Varkaus
Tschernij Tuovi Eila Kyllikki (e.
Laurila), s. 1934, Lavia
Harakka Vihtori, s. 1941, Suojärvi
Timoskainen Toivo Tapani, s. 1942, Ilomantsi
Järvenranta Maria (e. Jenu), s. 1923, Salmi
Kolesnev Nikolai, s. 1955, Viro
Salin Pentti Olavi, s. 1945, Helsinki
Salonen Leena Katariina, s. 1983, Espoo
Surakka Einari, s. 1924, Polvijärvi
Hokkinen Jaakko, s. 1938, Karhula
Niskanen Arja-Leena (e. Lampinen, e.
Tavi), s. 1968, Helsingin mlk
38
Kolehmainen Klaudia (e. Murto),
s. 1926, Suojärvi
Ahlbäck Tove Thérêse (e. Wahlbeck),
s. 1945, Helsinki
Tainiola Leo (e. Burtsov), s. 1930, Salmi
Tukiainen Anastasia Irja Marjatta
(e. Kettu), s. 1942, Helsinki
Backman Elli (e. Kaijanen, e. Pohjansuo,
e. Moldakoff ), s. 1934, Korpiselkä
Makkonen Teuvo Johannes, s. 1932, Suojärvi
Karinen Reijo Kalervo, s. 1957, Suonenjoki
Tiittanen Manja Helena, s. 1954, Ilomantsi
Kastetut
Kristina Angelina Immonen,
6.11.2011, Vantaa
Alex Juhani Wallinheimo, 20.11.2011, Espoo
Veikko Larjavaara, 26.11.2011, Helsinki
Soja Elisabeth Haanpää, 26.11.2011, Vantaa
Arto Mikael Helin, 26.11.2011, Rajamäki
KIITOS - TACK
Kiitän l ämpimästi minua 31.12.
olleen merkkipäiväni johdosta
muistaneita! Oli ilo saada viettää juhlaa jumalallisen liturgian
ja Lintulan nunnien esitelmien
merkeissä. Palaute seurakuntalaisilta tästä järjestelystä oli erittäin myönteistä. Jag tackar även
de som var med från Sverige: vilken underbar sångtext ni hade
skrivit!
Esirukouksiinne edelleenkin turvautuen,
Markku Salminen
kirkkoherra
Laura Kristiina Viitanen, 26.11.2011, Lohja
Eero Onni Tapio Tuoriniemi,
26.11.2011 Tuusula
Katariina Inkeri Heikkinen,
27.11.2011, Helsinki
Emilia Josefina Isabella Toro,
27.11.2011, Espoo
Uljas Zaia Mikael Antolainen,
3.12.2011, Helsinki
Lila Isabel Happo, 4.12.2011, Helsinki
Alicia Adele Hildén, 10.12.2011, Helsinki
Daniel Pokotylo, 10.12.2011, Helsinki
Petja Juhani Pehkomaa, 11.12.2011, Espoo
Aamu Elina Pulkkinen, 17.12.2011, Helsinki
Niklas Kasperi Asikainen, 17.12.2011, Helsinki
Arhi Kalervo Riipinen, 17.12.2011, Espoo
Alina Elisabet Karpov, 31.12.2011, Vantaa
Leevi Antero Jäntti, 6.1.2012, Helsinki
Otso Pekka Antero Narinen, 7.1.2012, Vantaa
Olga Anniina Laitinen, 7.1.2012, Lohja
Anton Elias Leinikka, 8.1.2012, Helsinki
Vili Kalle Oliver Kiviniemi, 8.1.2012, Espoo
S ydä m e l l i n e n k i i to s isä Teemulle ja isä Mitrolle. Erityiset kiitokset Markukselle ja Britalle. He
tekivät paljon töitä juhlan eteen,
että se onnistui.
Kiitokset myös kaikille sukulaisille ja ystäville, Vihdin-Nummelan
ortodoksit, jotka muistitte minua
kukkasin, lahjoin ja lauluin täyttäessäni 90 vuotta. Jumalan siunausta teille kaikille.
Katarina Sorjakari
L ä m p i m ät k i i t o k s e t onnitteluista ja hyvistä toivotuksista merkkipäivänäni 16.11.2011.
Professori Alexander Marschan
q
MEIKÄLÄISIÄ
Nimi: Nina Budiansky
Asuu: Helenan vanhainkodissa
Syntynyt: 19.1.1912 Viipurissa
Äidinkieli: venäjä ja suomi
Ammatti: eläkkeellä kielenkääntäjän työstä
q
TEKSTI JA KUVa TIINA MAKKONEN
Vuosisadan hymy
N
ina Budiansky on tänään tavallistakin kauniimpi. Hän on käynyt 100-vuotispäivänsä kunniaksi kampaajalla. Juhlia aloitellaan tänään ja jatketaan parin päivän kuluttua,
jolloin vietetään varsinaista pääjuhlaa.
Tänään Helenan vanhainkotiin on
tullut muutama sukulainen ja iso joukko
entisiä naapureita Mannerheiminkadulta, jossa hän ehti asua yli 50 vuotta. Lapsetkin käyvät halaamassa Ninaa. Päivänsankari saa iloisuudestaan ja virkeydestään kehuja kaikilta.
Nina saa paljon lahjoja, mutta yksi
näyttää olevan ylitse muiden. Naapuri
on leiponut Ninalle leipää, josta päivänsankari on aina pitänyt aivan erityisesti. Ihanaa on myös se, että hän on saanut
juttuseuraa.
- Vanhainkodin osastolla muut ovat
niin huonokuntoisia, ettei heistä ole
kunnon juttukaveriksi, harmittelee siskon tytär Inna Relander.
”Täytyy nostaa
hattua elämänkaarelle”
Nyt on Ninalla kuuntelijoita. Hän
kertoo elämästään.
- Se on kyllä ollut aika monimutkaista,
ylämäkeä ja sitten taas rajua pudotusta.
Muistot lapsuuden Viipurista ovat
pelkästään hyviä.
- Viipuri oli iloinen kaupunki, ja siellä kuuli monia kieliä, Nina selittää.
Viipurista Nina lähti, kun hän meni naimisiin ja muutti miehensä mukana Suojärvelle. Avioliitto oli onnellinen
mutta surullisen lyhyt.
- Toivoimme kovasti lasta, mutta sitä ei alkanut kuulua. Sitten meitä onnisti, ja saimme pojan. Poika oli kolmekuinen, kun mieheni kutsuttiin rintamalle. Hän kaatui ensimmäisissä taisteluissa. Olimme silloin evakossa Padasjoella.
Sinne tuli kortti, jonka päällä oli risti.
En voinut katsoa korttia, arvasin, mitä
siinä sanotaan.
Nina eli vuosia kaksin poikansa kanssa, kunnes meni uudelleen naimisiin.
Avioliitto loppui, kun kävi ilmi, että
mies on rakastunut toiseen naiseen.
- Täytyy nostaa hattua elämänkaarelle, naapurit ihastelevat ja muistelevat
Ninaa hauskana naapurina. Koska Ninan
poika asui Ruotsissa, oli naapurin baarikaapissa aina runsaasti hyvää tarjottavaa. Vaimojen ei sopinut vastustella, kun
Nina kaatoi vielä pikku tilkan lisää.
Vanhainkodissa on elämä toisenlaista, vaikka toki suuren juhlan kunniaksi
kohotetaan sielläkin malja. Tulevaisuudelta päivänsankari toivoo, ettei tarvitsisi kärsiä kipuja eikä joutuisi liikuntakyvyttömänä sängyn pohjalle. Hienoa on
se, että tällä hetkellä sellaisen vaaraa ei
ole näköpiirissä.
39
Ortodoksiviesti järjestää
maaliskuussa lukijamatkan Tukholmaan. Matka liittyy Kozelshtshanin
Ihmeitätekevän Jumalanäidin ikonin vierailuun Tukholman Pyhän
Nikolain kirkossa.
Lähtö: Helsingin Katajanok an
terminaalista pe 23.3. klo 17.30
Paluu: Helsingin Katajanokan terminaaliin ma
26.3. klo 10
Matkan hinta on alk. 154 € / hlö. Hintaan sisältyy meno- ja
paluumatka neljän hengen hytissä laivalla sekä yöpyminen
Best Western Premier Hotell Kung Carli -hotellissa kahden
hengen huoneissa.
Lisähinnasta tarjolla yhden hengen majoitusta sekä ruokailuja laivalla (meriaamiainen laivalla la 24.3, á 9 € sekä
buffet-illallinen ruokajuomineen su 25.3, 30€).
Ilmoittautumisia otetaan vastaan pe 17.2. klo 16 saakka.
Täytä ilmoittautumiskaavake seurakunnan internet-sivuilla
osoitteessa www.hos.fi tai soita numeroon 0207 220 619/
Tiina Makkonen tai 0207 220 620/Vlada Wahlstén.
Ilmoittautuminen on sitova. Mukaan mahtuu 30 matkalaista. Tervetuloa mukaan!
Sankarit
ARJEN
Suuren paaston keräys
tukee naisten työllistymistä
ja koulutusta Moldovassa ja
Tansaniassa.
Naiset saavat mahdollisuuden
hankkia toimeentuloa itselleen,
perheelleen ja oman yhteisönsä
hyväksi.
Tue arjen sankarinaisia!
20.2.–8.4.2012
XB
Ortodoksisen Lähetyksen
keräystili FI42 5290 0220 3050 47
Viite: 55631
www.kirkkotoimii.fi
Korjauksia
Taidatko lehtityön?
Seuraava numero
joulunumerossa sivulla 43 olleen jutun ”50-vuotias Kruzhok” yhteydestä oli jäänyt kirjoittajan nimi pois. Jutun tekijä oli Lisa Hovinheimo. Sivujen 20 - 21 tekstin ja kuvat oli kokonaisuudessaan tuottanut kanttori Varvara
Merras-Häyrynen
Kaipaamme jälleen uusia kirjoittavia ja/
tai kuvaavia avustajia Ortodoksiviestiin.
Jos olet kiinnostunut yhteisen lehtemme teosta, ota yhteyttä vastaavaan toimittajaan Tiina Makkoseen, ortodoksiviesti@ort.fi
tai p. 0207 220 619.
ilmestyy 30.3. Aineiston on oltava
toimituksessa viimeistään 9.3. Maaliskuun lopun lehdessä olemme lähestyvän pääsiäisen tunnelmissa.
Rahankeräyslupa: 2020/2011/4070 ja 2020/2011/3412
LÄHDE LUKIJAMATKALLE TUKHOLMAAN