Hamppu - unohdettu kuitukasvi.pdf
HAMPPU – UNOHDETTU KUITUKASVI Opinnäytetyön kirjallinen osuus Eveliina Pudas Joulukuu 2010 Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Vaatetus VAATETUSOSASTO Tekijä Työn nimi Työn aihe Aika Ohjaajat Sivumäärä Eveliina Pudas Hamppu – Unohdettu kuitukasvi Kuituhamppu Joulukuu 2010 Sari Niemimaa-Simola, Eila Järvinen, Sirpa Uotila 52 Opinnäytetyöni kirjallinen osuus käsittelee kuituhampun historiaa ja nykyaikaa, hamppukasvin eri lajikkeita ja monia käyttötarkoituksia sekä hampun etuja muihin kasvikuituihin nähden. Hampun historiasta lukiessani olin yllättynyt, miten yleinen kuitukasvi hamppu on ennen ollut. Nykyään kuituhampun käyttö on vähäistä, mutta elpymisen merkkejä on viime aikoina ollut ilmassa. Työosuuteen kuuluu hamppukankaiden kasvivärjääminen ja neljän vaatteen ompelu. Valmistin ohuesta hamppukankaasta itselleni leningin ja pitkähihaisen, polviin asti ylettyvän paidan sekä paksusta hamppukankaasta housut itselleni ja asiakkaalle. Vaatteet ovat materiaalinsa puolesta arkikäyttöön sopivia. Paita ja leninki voisivat sopia myös erikoistilaisuuksiin mallinsa vuoksi. Säilytyspaikka Kirjasto, vaatetusosasto CLOTHING DEPARTMENT Author Title of the work Type of work Time Tutors Number of pages Eveliina Pudas Hemp – The forgotten fiber plant Fiber hemp December 2010 Sari Niemimaa-Simola, Eila Järvinen, Sirpa Uotila 52 The written part of my artisan work is about the history and the present of fibre hemp, the benefits of hemp compared to other plant fibers, different species of hemp and the many ways to use it. When I was reading about the history of hemp, I was surprised how common fibre plant it was earlier. Nowadays using hemp fibre is rare, but there have been some signs of revival of interest. It has many advantages compared to cotton, for example, so it would be reasonable to increase its use. The practical part includes plant dyeing of hemp fabrics and sewing four pieces of clothing. The dress and the long-armed, knee-length shirt for myself are made of thin hemp fabric and the trousers for myself and for my customer are made of thick fabric. The clothes are suitable for everyday use due to their material. The dress and the shirt could also be used on special occasions because of their design. Location of work Library, clothing department SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto .................................................................................................................... 1 2 Hamppu pähkinänkuoressa ....................................................................................... 2 3 Hampun historia ........................................................................................................ 4 4 Hamppu Suomessa ..................................................................................................... 6 5 Hamppu nykyään ....................................................................................................... 8 6 Hampun etuja muihin kasvikuituihin nähden ............................................................ 9 7 Hamppuvaatteen hoito-ohjeet .................................................................................. 10 8 Hampun monet käyttötarkoitukset ........................................................................... 10 9 Kasvivärjääminen .................................................................................................... 12 10 Valmistamani vaatteet .............................................................................................. 18 11 Pohdinta ................................................................................................................... 20 Lähteet ............................................................................................................................. 21 Liitteet ............................................................................................................................. 22 1 1. JOHDANTO Luonto ja luonnonmateriaalit ovat lähellä sydäntäni. Jo ennen opinnäytetyön tekemistä olin jokseenkin tietoinen kuituhampun hyvistä puolista. Siksi tuntui tärkeältä tehdä opinnäytetyö aiheesta. Aikaisemmin hamppu oli maailman yleisin hyötykasvi. Luultavasti sillä onkin enemmän käyttötarkoituksia kuin moni uskoisi. Nykyään kuituhampun käyttö, erityisesti vaatteissa, on vähäistä, mutta se näyttäisi olevan lisääntymässä. Ajatus opinnäytetyön aiheesta lähti liikkeelle jo yli vuosi sitten. Vähitellen selvittelin, mistä olisi mahdollista tilata hamppukangasta. Vaihtoehdot olivat varsin vähäisiä. Ainoat suomalaiset nettikaupat, joissa myytiin hamppukangasta, olivat kestovaippatarvikkeita myyviä liikkeitä. Netin kuvien perusteella näytti siltä, että kangas ei olisi sellaista mitä halusin, vaan tarkoitettu nimenomaan kestovaippoihin. Useimmissa ulkomaisissa nettikaupoissa olisi tarvinnut luottokortin. Löysin lopulta yrityksen nimeltä Hemp Fabric UK. Olin sähköpostitse yhteydessä toimitusjohtaja Samantha Pickeringiin ja tiedustelin, saisiko kankaista näytteitä ja tarvitsenko luottokorttia tilaamiseen. Viiden kankaan näytepaketti oli täysin ilmainen eikä luottokortti ollut välttämätön. Palvelu oli mielestäni erinomaista. Näytteet tulivat perille muutamassa päivässä. Kaikki 100 %:n hamppukankaat maksoivat noin 20–30 € metriltä. Kankaat olivat vaaleita (niin kuin suurin osa Hemp Fabric UK:n kankaista), enkä halunnut tehdä ainoastaan vaaleita vaatteita. Siksi päätin värjätä kankaat. Värjäämisen halusin tehdä mahdollisimman luonnonmukaisesti, joten kasvivärjääminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta. En ole ikinä aikaisemmin kasvivärjännyt, joten oli oma riskinsä värjätä ensimmäisellä kerralla kalliita hamppukankaita. Työosuuteen kuuluu neljän vaatteen ompelu. Valmistan itselleni vihreän, pitkähihaisen, polvipituisen paidan, vaaleanvioletin leningin ja harmaat housut sekä miesasiakkaalle vaaleanruskeat housut. Ensimmäisiä luonnoksia vaatteista piirsin jo kesällä ja ne kehittyivät matkan varrella. 2 2. HAMPPU PÄHKINÄNKUORESSA Hamppu (Cannabis Sativa) on ruohokasvi, joka vaatii viihtyäkseen hyvän kasvualustan ja runsaasti typpeä. Hamppu sietää huonosti kuivuutta ja märkyyttä. Pohjoisilla leveysasteilla hampusta saadaan suuremmat sadot kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa.8 Hampun lehdet ovat sahalaitaiset ja sormijakoiset. Sormiliuskat ovat kapeita ja niitä on 3-13, riippuen lehtien iästä.9 Hamppu on yksivuotinen kasvi. Hamppu kasvaa nopeasti ja pituus vaihtelee yhdestä viiteen metriin. Suomessa pituus on ollut parhaimmillaan 3-4 metriä, tropiikissa jopa 7 metriä. Hamppu on yksineuvoinen eli kaksikotinen, mikä tarkoittaa, että hede- ja emikukat ovat eri kasveissa. Siemenet muodostuvat emikasveihin. Siemen on harmaanruskea ja kooltaan 1-2 mm. Hamppu lisääntyy tuulipölytteisesti.4 Suomen lain mukaan hampun viljely ja käyttö huumausainetarkoituksessa on kielletty.6 Sen sijaan hampun viljely kuitukäyttöön on luvallista.1 Lajikkeet Cannabis Sativa on kapealehtinen, pitkänomainen, trooppinen ja vaatii kukkiakseen runsaasti valoa.4 Se on kotoisin Meksikon, Kolumbian ja Thaimaan alueilta sekä Afrikan tietyistä osista. Lehdet ovat vaaleammanvihreät ja se kasvaa pitkäksi ja kukkii hitaasti. Cannabis Sativasta on jalostettu suuri osa nykyisistä kuituhamppulajikkeista.9 Cannabis Indica on leveälehtisempi, tiheämpi ja matalampi.4 Keski-Aasiasta Afganistanin, Nepalin ja Pakistanin alueelta. Lehdet ovat tummemmanvihreät ja kasvi kukkii nopeasti. Kukinnot ovat tiiviitä ja paksuja. Indicasta on jalostettu päihdekasveja kaupalliseen käyttöön.9 Cannabis Ruderalis kasvaa voimakkaasti pituutta ja on harvinainen.4 Se on kotoisin ItäEuroopan pohjoisosista. Ruderalis kukkii jopa yöttömän yön alueilla.9 Suomessa viljeltävät hamput ovat yleensä aina jalostettu venäläisestä ruderaliksesta.7 3 Cannabis Indica ja Cannabis Ruderalis ovat Cannabis Sativan alalajeja.7 Jalostamalla on saatu aikaan eri käyttötarkoituksiin sopivia lajikkeita. Kuituhamppu kasvattaa pitkän, suoran varren ja öljyhamppu kasvattaa paljon suuria, öljypitoisia siemeniä.9 Lääke- ja nautintoainekäyttöön sopivilla lajikkeilla on korkea THC-pitoisuus (THC=tetrahydrokannabinoli eli hampun psykoaktiivinen osa). Sen sijaan ruoka- ja kuitukäyttöön tarkoitetut lajikkeet sisältävät erittäin vähän THC:tä eli niistä huumaantuminen on käytännössä mahdotonta. Vertailun vuoksi: kuituhamppu saa sisältää THC:tä korkeintaan 0,2 % kun päihdehampussa sama luku voi olla jopa 14 %. 4 1 Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa (1993) 2 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy 3 http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu.html 4 http://kukinto.fi/ 5 http://www.finatex.fi/index.php?mid=7&pid=103 6 http://hamppu.info/ 7 http://wikikko.info/wiki/Hamppu 8 http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspx?path=4;155;189&id=1956 9 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu 10 Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978) 11 http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytjasentehtavat/ kuitupellavajahamppu/luelisaa.html 12 http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/ 4 3. HAMPUN HISTORIA Hamppu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista.4 4000 vuotta sitten yli 80 % maailman tekstiileistä valmistettiin hampusta.6 Alun perin se on kotoisin KeskiAasiasta, Himalajan vuoristosta.4 Kiinalaisten oli helppo omaksua Himalajalla villinä kasvavan hampun käyttö.4 Kiinassa ja muualla Aasiassa hamppua on käytetty kuitukasvina jo noin 8500–10000 vuoden ajan.6 Kiinalaiset käyttivät hamppua myös ruokana, lääkkeenä ja myöhemmin paperinvalmistuksessa.1 Hampun viljely ja tekstiilien valmistus levisivät Aasiasta Eurooppaan joidenkin arvioiden mukaan jo 1500 e.a.a. Otti kuitenkin oman aikansa ennen kuin se tunnettiin koko Euroopassa. Myös roomalaisilla oli oma osuutensa hampun yleistymisessä. Pohjoismaihin hamppu levisi Venäjän ja Saksan kautta.4 850 j.a.a. rakennetuista viikinkilaivoista on löydetty hampun siemeniä. Oletetaankin, että viikingit kuljettivat niitä matkoillaan Amerikkaan, tosin hamppua viljeltiin Amerikassa jo ennen viikinkejä.4 Keskiaika oli Euroopassa pellava- ja hamppukulttuurin kukoistusaikaa. Niin rikkaissa kuin köyhissäkin taloissa vaatetus valmistettiin naisten toimesta omista pellavista, hampuista ja villoista.1 Venäjällä hamppu oli tsaarin merkittävin kauppatavara vuodesta 1740 vuoteen 1917.1 Länsimaiden hampuntarpeesta 80 % tuli Venäjältä.1 Venäläinen hamppu ja pellava olivatkin aikanaan laadultaan parasta.4 Teollisen yhteiskunnan alkupuoliskolla hamppu oli hyvin keskeinen hyötykasvi.6 Hollantilaiset olivat edelläkävijöitä koneellisen hamppukuitujen muokkauksen kehittäjinä.4 Henry Ford käytti ensimmäisten autojen runkojen valmistuksessa hamppua.6 Jopa Yhdysvaltain presidentit George Washington ja Thomas Jefferson olivat hampun viljelijöitä.6 Ensimmäiset Levis-farkut valmistettiin hamppukankaasta.6 Ennen puuvillanviljelyä suurin osa maailman tekstiileistä oli hampusta valmistettuja.7 Maailmanlaajuisen hampun unohduksen lähtöruutu on Yhdysvalloissa. Siihen johtivat monet syyt. Yleisimpänä selityksenä pidetään sitä, että kasvin kukkia ja lehtiä polttamalla tai syömällä oli mahdollisuus päihtyä. Julkaistut artikkelit ja elokuvat kuitenkin 5 liioittelivat kannabiksen haittavaikutuksia ja niiden tarkoituksena oli saada kiellettyä hamppu koko maasta. Julkaisujen taustalla oli usein yhtiöitä, jotka kokivat hampun uhkaksi omalle toiminnalleen. Esimerkiksi DuPont patentoi vuonna 1937 menetelmän, jolla valmistettiin polttoaineen lisäaineita öljystä ja kivihiilestä. Samoihin aikoihin patentoitiin myös menetelmä, jolla kehitettiin selluloosaa puusta. Samanaikaisesti Henry Ford ja monet muut yhtiöt kehittelivät synteettisiä tuotteita hampun biomassasta. He kuitenkin myöhästyivät, sillä hampun kieltolaki astui voimaan vuonna 1937 Harry J. Anslingerin ansiosta. Petrokemian tuotteet, puu ja puuvilla korvasivat hampun.4 Toisen maailmansodan aikana, vuonna 1941 japanilaisten katkaistua hampun viennin Yhdysvaltoihin, ryhtyivät amerikkalaiset jälleen kasvattamaan kuituhamppua. Jokainen hamppua viljelevä ja hänen poikansa saivat vapautuksen sotapalveluksesta. Valitettavasti hamppu kiellettiin taas nopeasti sodan loputtua. Harry J. Anslinger sai aikaan myös toisen merkittävän lainmuutoksen, kun YK kielsi hampunkasvatuksen jäsenmaistaan ja sitä kautta koko maailmasta.4 1 Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa (1993) 2 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy 3 http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu.html 4 http://kukinto.fi/ 5 http://www.finatex.fi/index.php?mid=7&pid=103 6 http://hamppu.info/ 7 http://wikikko.info/wiki/Hamppu 8 http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspx?path=4;155;189&id=1956 9 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu 10 Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978) 11 http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytjasentehtavat/ kuitupellavajahamppu/luelisaa.html 12 http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/ 6 4. HAMPPU SUOMESSA Tutkimusten mukaan Suomessa hamppu on tunnettu niin kauan kuin täällä on ollut asutusta ja että sitä on kasvatettu tuhatkunta vuotta ennen säilyneitä historiallisia jäänteitä.1 On arveltu, että viljelytaito levisi Lounais-Suomeen Keski-Euroopasta, Baltiasta tai Skandinaviasta ja Itä-Suomeen luultavasti Venäjältä.4 Hamppua pidetään huomattavasti pellavaa vanhempana kuitukasvina Suomessa ja sitä on viljelty laajemmalla alueella.1 Sen sijaan pellavaa pidetään vanhimpana eurooppalaisena viljeltynä kuitukasvina.1 Vanhin ja varma hamppulöytö Suomessa on Ahvenanmaalla Kastelholman linnan läheisyydestä löytyneet hampun pähkylät eli siemenet.4 Löytö on ajoitettu viikinkiajalle v. 800–1050.4 Siementen löytyminen merkitsee sitä, että alueella on todellakin viljelty hamppua.4 Arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty nuorimman rautakauden haudoista hamppukangaspalasia.4 Historiallisia tietoja kuitukasvien viljelyksestä löytyy keskiajan lopulta, mutta vasta 1700-luvun alusta löytyy asiakirjoja ja kuvauksia hampun käsittelystä ja levinneisyydestä.1 Hampun viljely yleistyi Suomessa 1400–1500-luvulla ja laajimmillaan se oli 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella.4 Silloin hamppua viljeltiin lähes koko maassa.4 Erityisen paljon hamppua on viljelty Itä-Suomessa.4 Pääasiassa hamppua on käytetty karkeisiin kankaisiin, kuten purjeisiin, köysiin ja kalastusrihmoihin, mutta hedekasvien kuiduista on valmistettu hienoakin kangasta.1 Hampuista valmistettiin mm. liinavaatteita, pyyhkeitä, pöytäliinoja, työmekkoja, kalanpyydyksiä ja säkkejä.4 Hampun viljelyn taantuminen alkoi Länsi- ja Etelä-Suomesta.4 1800-luvulla ilmaantui kauppojen hyllyille valmiita köysiä ja rihmoja mikä osittain syrjäytti hampun viljelyä Länsi-Suomesta.1 Tosin siellä vaikutti myös laaja pellavan puolesta käyty kampanjointi voimakkaammin kuin muualla Suomessa.1 Tarkkoja tilastoja hampun alueellisesta levinneisyydestä löytyy vasta vuodelta 1910.4 Silloin hampunviljely oli jo kääntynyt jyrkkään laskuun.4 Yleisintä se oli kuitenkin Etelä- ja Pohjois-Savossa, Raja-Karjalassa ja Keski-Suomessa.4 Aluksi pellavasta tuli yleisempi kuin hampusta.4 Markkinoille tullut puuvilla aiheutti kilpailua ja alensi hintoja, mikä johti lopulta myös pellavan viljelyn taantumiseen. 1 7 Teolliset kankaat syrjäyttivät kotikutoiset ja maatalojen työväkeä siirtyi tehtaisiin.1 Myös tekokuitujen saapuminen maahamme osaltaan syrjäytti kuituhampun kysyntää.1 Hampputekstiilit miellettiin pula-ajan kankaiksi.1 Yleinen maatalouden kaupallistuminen vaikutti kuitukasvien viljelyyn, kun tavaraa sai vähällä vaivalla kaupoista.4 Pulaaikoina hampun ja pellavan viljely on ollut voimissaan, mutta vauraina aikoina se on kääntynyt laskuun.4 Itsenäisyysajan alussa pellavan ja hampun viljelysala oli 6500 ha, 1939 se oli noin 2500 ha, kun taas sodan aikana se kohosi 5000 hehtaariin.1 Käytännössä hampunviljely loppui Suomesta 1950-luvulla, mutta vuonna 1961 YK:n ratifioima sopimus kielsi kaikenlaisen hampun viljelyn Suomessa.4 Vielä 1970-luvun alussa Sisä-Suomessa viljeltiin maatiaishamppua.9 Siementä oli hankittu myös geenipankkiin, mutta sitä ei oltu uudistettu lainkaan.9 Kun siemenelle olisi ollut tarvetta parikymmentä vuotta myöhemmin, geenipankin siemen ei enää itänytkään.9 Silloin hamppua ei enää viljelty Suomessa, joten alkuperäinen suomalainen maatiaishamppu oli menetetty.9 Vastaavaa siementä hankittiin kuitenkin Venäjältä jalostuksen tarpeisiin.9 1 Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa (1993) 2 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy 3 http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu.html 4 http://kukinto.fi/ 5 http://www.finatex.fi/index.php?mid=7&pid=103 6 http://hamppu.info/ 7 http://wikikko.info/wiki/Hamppu 8 http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspx?path=4;155;189&id=1956 9 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu 10 Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978) 11 http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytjasentehtavat/ kuitupellavajahamppu/luelisaa.html 12 http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/ 8 5. HAMPPU NYKYÄÄN Vuosina 1989–1991 kuituhampun viljelyala maailmassa oli 119 000 hehtaaria ja vuoteen 2002 mennessä se laski 60 000 hehtaariin.11 Vuonna 1997 kuituhamppua viljeltiin EU:n alueella n. 21700 ha.4 Vielä vuonna 1998 EU tuki hampunviljelyä runsaasti, mutta vuonna 1999 EU tiukensi tukipolitiikkaansa.4 Jo aikaisemmin pellavaa koskenut jalostusvelvollisuus ulotettiin koskemaan myös hamppua.4 Hampulle asetettiin myös vähimmäiskylvömäärä.4 Uusien asetusten myötä hampunviljely väheni Suomesta huomattavasti.4 Vuonna 1998 Suomessa oli viljelyksessä 1282 hehtaaria hamppua, mutta vuonna 2004 vain 24 hehtaaria.11 Kuituhamppua tuotetaan pääasiassa Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Intiassa ja Venäjällä.11 Euroopan Unionissa tuotanto on keskittynyt Ranskaan, mutta sitä on myös Saksassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.11 Kuituhamppu saa sisältää THC:tä korkeintaan 0,2 % ja pitoisuuksia seurataan kasvukauden aikana.4 Poliisi tekee myös tarkistuksia tiloilla, mutta silmämääräisesti voi olla vaikeaa erottaa eri lajikkeita toisistaan.4 Suomelle olisi erittäin kannattavaa keskittyä lajeihin, jotka eivät kärsi lyhyestä kasvukaudesta.11 Hamppu ja pellava menestyvät Suomessa hyvin ja niistä saadaan lähes samansuuruisia satoja kuin Keski-Euroopassakin.11 Suomessa suuri puute on hampun jatkojalostuksessa.4 Suurempikokoisen hampun muokkaukseen tarvitaan järeämmät koneet kuin pellavalle.4 Ehkä toivoa kuitenkin on, koska kuidunkäsittelykoneita hampulle on jo kehitteillä.4 Keski-Euroopassa hampputuotantoa on jo laajemmin jatkojalostuksenkin osalta ja kysyntääkin on.4 Kuihtuneiden tuotannonalojen uudelleen elvyttäminen on hankalaa, mutta näyttäisi siltä että oikeaan suuntaan ollaan menossa. 9 6. HAMPUN ETUJA MUIHIN KASVIKUITUIHIN NÄHDEN Hamppu on maailman vahvin luonnonkuitu.4 Hamppu on pehmeämpää, lämpimämpää, kestävämpää ja vettähylkivämpää kuin puuvilla.1 Hampun valonkestävyys on huonompi kuin pellavan, mutta silti purjekäytössä pellava kesti noin kolme kuukautta kun taas hamppupurjeet vaihdettiin kahden tai kolmen vuoden välein.1 Hamppukuitu kestää hyvin kosteutta ja on pitkäikäinen.6 Hamppukangas sopii erinomaisesti vaatetuskäyttöön, koska se on hengittävää, imukykyistä ja kaiken lisäksi se suodattaa auringon UV-säteilystä jopa 95 %, kun puuvilla suodattaa vain n. 30 %.4 Hamppuvaate on lämmin kylmällä ilmalla ja viileä kuumalla ilmalla.7 Kaikista maailman käytetyistä hyönteismyrkyistä neljäsosa kuluu puuvillan viljelyssä.1 Sen sijaan hampunviljelyssä tuholaistorjuntaa ei tarvita.3 Tuholaisia karkottavan voimakkaan tuoksunsa ansiosta hamppu on hyvä kumppanuuskasvi monille muille viljelykasveille, esimerkiksi perunalle ja kaalille.4 Puuvilla ei kasva kovin pohjoisessa, joten hamppu ja pellava soveltuisivat hyvin paikalliseen tekstiilituotantoon, mikä vähentäisi kuljetuskustannuksia.4 Hamppu kestää hyvin hallaa.3 Kun hamppusato korjataan 2-3 -kuisena, saadaan pehmeää kangasta, 3-4 -kuisesta saadaan lankahamppua ja puolivuotisesta saadaan raskasta kangasta tai köyttä.1 Rikkakasvit hamppu tukahduttaa nopealla ja tuuhealla kasvullaan.4 Hamppu ei myöskään vaadi voimakasta lannoittamista.1 Kastelu ei ole välttämätöntä ja hamppu jättää maan terveeseen kuntoon, minkä takia sitä voidaan kasvattaa samalla paikalla vuodesta toiseen6. Hamppu kuohkeuttaa maata syvälle ulottuvilla juurillaan, tuo ravinteita pintakerroksiin ja jättää maan rikkakasveista vapaaksi.6 Näin ollen hampun kasvatus voisi olla myös vaihtoehto avokesannoinnille, joka rasittaa peltomaata ja kiihdyttää eroosiota.4 Puuvillan tuotanto vaatii laajan viljelyalan ja valtavan määrän vettä ja puuvilla päästää ilmakehään hiilidioksidia ja vähentää maaperän hedelmällisyyttä.6 Hamppu on C4kasvi, mikä tarkoittaa sitä, että se yhteyttää hiilidioksidia kaksin- tai kolminkertaisen määrän mihin tahansa muihin kasveihin verrattuna.6 Laajamittaisella hampunviljelyllä voitaisiin siis torjua kasvihuoneilmiötä. Hamppu myös puhdistaa maaperää raskasmetalleista.1 Joissain maissa hamppu tuottaa useamman sadon vuodessa, mutta Suomessa 10 vain yhden.6 Ennen hamppujen liottaminen järvivesissä aiheutti rehevöitymistä, mutta nykyisin liottamiseen käytetään eristettyjä altaita, jolloin vesi voidaan puhdistaa.12 7. HAMPPUVAATTEEN HOITO-OHJEET ”Hampputuotteita hoidetaan samoin kuin pellavatuotteita. Hampputuotteet eivät tarvitse kovin voimakasta pesua, koska lika irtoaa sileästä kuidusta helposti. Hampputuotteet tulisi pestä väljässä vedessä sellaisella pesujauheella, jossa ei ole kirkasteita. Voimakasta linkousta tulisi välttää, sillä hamppu on herkästi rypistyvää. Hampputuotteen voi silittää, mutta se kannattaa tehdä nurjalta puolelta harson läpi korkeintaan 200ºC lämpötilalla. Hamppuvaatteiden hoidossa kannattaa noudattaa valmistajan antamia ohjeita.”5 8. HAMPUN MONET KÄYTTÖTARKOITUKSET Hamppu on erittäin monikäyttöinen kasvi. Siitä voidaan valmistaa ruokaa, kankaita, paperia, kosmetiikkaa, kenkiä, taloustarvikkeita, rakennusmateriaaleja ja sitä voidaan käyttää myös energiantuotantoon.6 Öljyhampusta saadaan terveellistä öljyä, joka sisältää välttämättömiä omega-3, omega-6 ja omega-9-rasvahappoja, ravinteikkaita siemeniä, jotka sisältävät kaikki ihmisen terveydelle välttämättömät 20 aminohappoa.2 Öljyhampusta voidaan myös valmistaa ympäristöystävällistä polttoöljyä.6 Hampun käyttö paperiteollisuudessa olisi varsin järkevää, koska hamppu tuottaa paperiselluloosaa vuodessa viljelyhehtaarin alalta yli neljä kertaa enemmän kuin puut.6 Hamppupaperi ei repeä niin helposti eikä kellastu niin nopeasti kuin puusta valmistettu paperi: hamppupaperi kellastuu noin 100–200 vuoden päästä, kun puusta valmistettu kellastuu jo 30–50-vuotiaana.9 11 Hamppu on yksi maailman vanhimmista, tärkeimmistä ja käytetyimmistä lääkekasveista.1 Kannabis oli yleisin kipulääke ennen aspiriinin saapumista markkinoille 1900luvun vaihteessa.1 Yhdysvalloissa kannabisuutetta käytettiin mm. väsymyksen, yskän, reumatismin, niveltulehdusten, astman, juoppohulluuden, epilepsian, masennuksen ja kuukautisvaivojen hoidossa.4 Maissa, joissa hampun lääkekäyttö on sallittua, sitä käytetään mm. AIDS- ja syöpäpotilaiden hoidossa, viherkaihin, MS-taudin6 sekä joidenkin psyykkisten sairauksien hoidossa.4 Suomessa vuonna 2006 ensimmäinen potilas sai reseptin kannabikseen lääkelaitoksen erityisluvalla.6 Kautta aikojen kannabista on käytetty myös päihteenä. Kannabis ei aiheuta läheskään yhtä voimakkaasti riippuvuutta kuin alkoholi, tupakka ja kofeiini7. Vuonna 1998 julkaistun terveysjärjestö WHO:n raportin mukaan kannabis ei ole ainakaan vaarallisempaa terveydelle kuin esimerkiksi alkoholi tai tupakka.4 1 Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa (1993) 2 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy 3 http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu.html 4 http://kukinto.fi/ 5 http://www.finatex.fi/index.php?mid=7&pid=103 6 http://hamppu.info/ 7 http://wikikko.info/wiki/Hamppu 8 http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspx?path=4;155;189&id=1956 9 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu 10 Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978) 11 http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytjasentehtavat/ kuitupellavajahamppu/luelisaa.html 12 http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/ 12 9. KASVIVÄRJÄÄMINEN Kasvi- ja sienivärjäyskirjoissa neuvotaan aloittamaan värjäyskokeilut pienillä määrillä kangasta tai lankaa. Minä tein juuri päinvastoin. Tosin yläasteella kemiantunnilla kokeilimme värjätä pienen määrän kangasta ja lankaa sipulinkuorilla. Jos olisin etukäteen tiennyt miten suuri projekti kankaiden kasvivärjääminen oikeasti on, olisin varmasti miettinyt kahteen kertaan siihen ryhtymistä. Mitään en kuitenkaan kadu. Kuva 1 Puhdas, valkoinen kangas Värjääminen tapahtui mökillä Kurikassa. Pärjäsin suurimmaksi osaksi sieltä löytyneillä välineillä, joita olivat iso ruostunut rautapata, puinen kansi, sekoituskeppi, saaveja, ämpäreitä sekä lainaksi saamani taskuvaaka. Pari saavia ja yhden ison ämpärin jouduin ostamaan, koska noinkin suuren kangasmäärän värjäämiseen kuluu todella paljon vettä ja lisäksi piti olla saavi huuhtelemista varten. Halusin myös säilyttää värjäysliemet, koska jälkiväreillä voi saada vielä kauniita, hieman vaaleampia sävyjä. Iso rautapata vaati ison uunin. Rakensimme miesystävän kanssa ulos kiviuunin. Alimmaiseksi laitoimme hiekkaa, jotta maa ei syty palamaan. Tämä olikin tärkeää, koska värjäsin hellepäivinä. Hiekan päälle kasattiin kiviä mahdollisimman tukevasti. Ihme kyllä, uuni kesti painavan rautapadan ja monta kymmentä litraa vettä. Kuva 2 Kiviuuni ja rautapata Pata lämpeni puilla. Pyrin käyttämään värjäykseen huonolaatuista puuta: hieman lahonneita lautoja, risuja yms. Syksyllä värjätessäni käytin myös hyvälaatuista puuta, koska kylmällä säällä oli vaikeampaa saada vesiä kuumaksi. Hamppukankaita minulla oli yhteensä 8 metriä: 4 metriä ohuempaa ja 4 metriä paksumpaa. Alkuperäinen ajatus oli värjätä 2 m paksumpaa kangasta keltaiseksi sipulinkuorilla, 2 m paksumpaa vihreäksi jollain kasvilla, 2 m ohuempaa ruskeaksi esimerkiksi kävyillä 13 ja 2 m ohuempaa punaiseksi veriseitikeillä. Kesällä laskiessani tarvittavien kasvimateriaalien määriä huomasin suuren ongelman. Paksumpi kangas painoi n. 1200 g/2 m kun taas ohuempi painoi n. 600 g/2 m. Tutkiessani värjäysreseptejä aloin ymmärtää, ettei ole kovin luontoystävällistä kerätä ainakaan elävää kasvimateriaalia värjäyksiäni varten. Ymmärsin myös sen, ettei keräämieni sipulinkuorten määrä voisi mitenkään riittää paksumman kankaan värjäämiseen. Vihreää olisi saanut esimerkiksi koivun lehdillä, mutta niitä olisi tarvinnut paksumman kankaan värjäämiseen muistaakseni noin 7000 g, mikä on erittäin suuri määrä siinäkin mielessä, että lehdet ovat niin kevyitä. Suunnitelmia oli siis pakko muuttaa. Päätin värjätä 2 m ohuempaa kangasta sipulinkuorilla ja sitä varten jouduin hakemaan vielä kaupasta sipulinkuoritäydennystä. Tavoitemäärä oli 300 g, mutta onnistuin keräämään kaupan sipulihyllyltä vain sen verran, että 250 g täyttyi. Paksumman kankaan päätin värjätä kuusen- ja männynkävyillä. Siispä lähdin ämpärin kanssa metsään hyttysiä uhmaten etsimään vuoden maassa maanneita, mahdollisimman punertavia käpyjä. Tavoitemäärä oli 7200 g. En punninnut koko määrää, vaan arvioin sen, koska käytössäni oli vain taskuvaaka. Vihreällä värjäämisen jätin kokonaan pois, koska määrä olisi kaikkien kasvien kohdalla ollut noin 7000 g. Niin suurta määrää jotain tiettyä kasvia olisi ollut paljon vaikeampi löytää kuin käpyjä. Mutta sain vihreää, vaikka se ei ollut tarkoituskaan. Tiesin, että rautapadasta irtoava rauta saattaa hieman muuttaa värejä, mutta enpä olisi arvannut miten paljon. Lopputulos ei ollut juuri lainkaan keltainen, vaan vihreä. Se oli oikeastaan vain iloinen yllätys. Kävyt piti pilkkoa, jotta niistä irtoaisi väri paremmin. Mietin mahdollisimman nopeaa tapaa tehdä se. Yritin jaloilla tallaamista, autolla yliajamista ja kivellä hakkaamista, mutta mikään ei tuottanut toivottavaa lop- Kuva 3 Käpyjen kuorimista putulosta. Työ oli pakko tehdä käsin. Puukon avulla kuorin kuusenkävyistä silmut pois. Osasta ne lähtivät helposti, osasta paljon vaikeammin. Männynkäpyjä en onnistunut pienentämään mitenkään, joten ne jätin kokonaisiksi. Kuva 4 Käpyjen kuorimista 14 Puretusaineena käytin alunaa, tanniinia ja kuparivihtrilliä. Puretusaineiden hankkiminen onkin oma tarinansa. Ensimmäisen kerran alkukesästä menin mökille olettaen löytäväni kaikki puretusaineet paikallisesta apteekista. Tämä käsitys tuli värjäyskirjasta, joka on kirjoitettu 1978. Silloin puretusaineet olivat täysin tavallisia apteek- Kuva 5 Värjäilyä kesällä kitavaroita. Kurikan apteekista olisi saanut ainoastaan alunaa ja sitäkin vain erikseen tukusta tilaamalla. Tampereelta kuvittelin myös löytäväni kaikki puretusaineet, olihan siellä sentään Yliopiston Apteekki. Apteekkari toi minulle purkin kuparivihtrilliä, joka kuulemma sekin oli viimeinen purkki. Alunaa löytyi sentään Ikaalisten Apteekista vajaan kilon purkki. Etsin netistä tietoa, mistä voisin löytää tanniinia. Keskustelupalstalla sain vastauksen. Helsinkiläinen Tetri Design myy mm. väri- ja puretusaineita. Sieltä olisin saanut alunankin huomattavasti halvemmalla kuin apteekista. Helsinkiin oli kesällä muutenkin asiaa, joten hain tanniinin samalla reissulla. Syyslomalla oli taas aika kasvivärjätä. Neljä metriä hamppukangasta loisti vielä valkeuttaan. Tarkoituksena oli värjätä ohuempi kangas punaiseksi. Aikaisemmin syksyllä olin käynyt etsimässä Ikaalisten metsistä veriseitikkejä. Niitä löytyikin ihan mukavasti, mutta ei kuitenkaan läheskään tarpeeksi. Siksi päätinkin ostaa vielä lisäksi krappijuurta Tetri Designilta. Liemi näyttikin lupaavan punaiselta, mutta rautapata teki taas tehtävänsä ja Kuva 6 Värjäilyä syksyllä muutti kankaan lopulta violetiksi. En siltikään ollut pettynyt, koska violettikin on kiva väri. Ainakaan kankaasta ei tullut vaaleanpunainen, mikä oli suurin pelkoni. Paksumman kankaan värjäsin kuusen- ja männynkäpyjen jälkiliemessä, johon lisäsin Tetri Designilta ostamaani saksanpähkinänkuorta antamaan lisää väriä. Tavoitteena oli 15 ruskea, mutta lopputulos on ennemmin harmaa, mikä ei myöskään ole huono asia. Kasvivärjäämisessä pidän juuri siitä, että lopputulos ei ole aina ennalta arvattava. Värjäysohjeet Puuvillan ja pellavan värjäämisessä tulee ottaa huomioon se, että kasvivärit tarttuvat niihin huomattavasti heikommin kuin villaan. Yleensä niihin saadaan vain vaaleita sävyjä. Erilaista puretusta käytettäessä on mahdollista saada myös hieman tummempia sävyjä. Hyvä puoli puuvillassa ja pellavassa on se, että ne kestävät värjättäessä huomattavasti kovempaa käsittelyä kuin villa. Puuvillan ja pellavan puretuksessa kannattaa käyttää alunaa ja tanniinia. Tanniinin vaikutuksesta aluna tarttuu paremmin kuituihin. (Marketta Klemola – Kasvivärjäys 1978) Mukailin Marketta Klemolan Kasvivärjäys -kirjassa olevia villan värjäykseen tarkoitettuja ohjeita hamppukankaalle sopiviksi. Oletin puuvillan ja pellavan puretusohjeen sopivan myös hampulle. Kuusen- ja männynkäpy 7200 g ylivuotisia, maasta kerättyjä kuusen- ja männynkäpyjä 360 g alunaa 120 g tanniinia 40 g kuparivihtrilliä 1200 g kangasta Kuva 7 Lopputulos Kuusenkävyt pilkotaan ja niitä liotetaan yön yli ja keitetään seuraavana päivänä noin 3,5-4 tuntia. Värivesi siivilöidään ja jäähdytetään kädenlämpöiseksi. 16 Tanniini sekoitetaan haaleaan vesitilkkaan ja se edelleen puretusveteen (n. 30 litraa), jonka lämpötilaa nostetaan hitaasti. Hyvin kasteltu kangas nostetaan puretusastiaan ja lämpötilaa nostetaan edelleen vähitellen. Kangasta keitetään n. 30 minuuttia. Puolen tunnin kuluttua kangas nostetaan vedestä ja aluna lisätään ja sekoitetaan veteen. Kangasta keitetään vielä tunnin ajan ja se jätetään sen jälkeen jäähtymään liemeen. Kuparivihtrilli sekoitetaan lämpimään vesitilkkaan ja lisätään väriveteen (n. 40 litraa). Kangas nostetaan puretusvedestä väriliemeen ja sen annetaan hautua 80–90 asteessa noin tunnin ajan. Kangas jätetään jäähtymään väriliemeen yön yli. Seuraavana päivänä se pestään, huuhdotaan ja kuivataan. Sipulinkuori 300 g keltaisia, kuivia sipulinkuoria 180 g alunaa 60 g tanniinia Kuva 8 Lopputulos 600 g kangasta Sipulinkuoria liotetaan yön yli ja keitetään noin 1 tunti. Värivesi siivilöidään ja jäähdytetään kädenlämpöiseksi. Tanniini sekoitetaan haaleaan vesitilkkaan ja se edelleen puretusveteen (n. 20 litraa), jonka lämpötilaa nostetaan hitaasti. Hyvin kasteltu kangas nostetaan puretusastiaan ja lämpötilaa nostetaan edelleen vähitellen. Kangasta keitetään n. 30 minuuttia. Puolen tunnin kuluttua kangas nostetaan vedestä ja aluna lisätään ja sekoitetaan veteen. Kangasta keitetään vielä tunnin ajan ja se jätetään sen jälkeen jäähtymään liemeen. Kangas nostetaan puretusvedestä väriveteen (n. 30 litraa) ja sen annetaan hautua 80–90 asteessa noin 1 tunti. Kangas jätetään jäähtymään väriliemeen yön yli. Seuraavana päivänä se pestään, huuhdotaan ja kuivataan. 17 Krappijuuri ja veriseitikki 250 g krappijuurta (hienonnettua) 90 g veriseitikkejä 180 g alunaa Kuva 9 Lopputulos 60 g tanniinia 600 g kangasta Krappia ja veriseitikkejä liotetaan raikkaassa ja runsaassa vedessä yön yli. Tanniini sekoitetaan haaleaan vesitilkkaan ja se edelleen puretusveteen (n. 20 litraa), jonka lämpötilaa nostetaan hitaasti. Hyvin kasteltu kangas nostetaan puretusastiaan ja lämpötilaa nostetaan edelleen vähitellen. Kangasta keitetään n. 30 minuuttia. Puolen tunnin kuluttua kangas nostetaan vedestä ja aluna lisätään ja sekoitetaan veteen. Kangasta keitetään vielä tunnin ajan ja se jätetään sen jälkeen jäähtymään liemeen. Värjäysvesi (n. 30 litraa) lämmitetään ja sinne lisätään krappiseos ja veriseitikit harsopussissa. Haudutetaan noin 30–40 min 75 asteessa. Kangas nostetaan puretusvedestä väriliemeen ja sitä haudutetaan 70–80 asteessa noin tunnin ajan. Kangas jätetään jäähtymään väriliemeen yön yli. Seuraavana päivänä se pestään, huuhdotaan ja kuivataan. Kuusen- ja männynkäpyjen jälkiliemi ja saksanpähkinänkuori 100 g saksanpähkinänkuorta (hienonnettua) 360 g alunaa 120 g tanniinia 1200 g kangasta Kuva 10 Lopputulos 18 Saksanpähkinänkuorta liotetaan raikkaassa vedessä yön yli. Tanniini sekoitetaan haaleaan vesitilkkaan ja se edelleen puretusveteen (n. 30 litraa), jonka lämpötilaa nostetaan hitaasti. Hyvin kasteltu kangas nostetaan puretusastiaan ja lämpötilaa nostetaan edelleen vähitellen. Kangasta keitetään n. 30 minuuttia. Puolen tunnin kuluttua kangas nostetaan vedestä ja aluna lisätään ja sekoitetaan veteen. Kangasta keitetään vielä tunnin ajan ja se jätetään sen jälkeen jäähtymään liemeen. Kuusen- ja männynkäpyjen jälkiliemi (n. 40 litraa) lämmitetään ja lisätään siihen saksanpähkinänkuori. Keitetään noin 30–40 min. Nostetaan kangas puretusvedestä väriliemeen ja keitetään noin tunnin ajan. Kangas jätetään jäähtymään väriliemeen yön yli. Seuraavana päivänä se pestään, huuhdotaan ja kuivataan. 10. VALMISTAMANI VAATTEET Paita Kun katsoin sipulinkuorilla värjäämääni kangasta, näin heti silmissäni, minkä tyylisen paidan siitä haluan. Luonnokseni olivat hyvin keijukaistyylisiä. Halusin tehdä pitkän, mekkomaisen paidan, jonka alla voisi käyttää toista paitaa kylmillä säillä, mutta jota voisi käyttää myös sellaisenaan. Halusin, että paita on riittävän lyhyt housujen kanssa käytettäväksi, mutta myös riittävän pitkä sukkahousujen kanssa käytettäväksi. Kuva 11 Yksityiskohtia Paita oli kaavoituksellisesti täysin erilainen, mitä yleensä olen tehnyt. Etukappaleista täytyi tehdä erilaiset ja lisäksi sahalaitakuvion kaavoitus ja toteutus täytyi laskea ja miettiä tarkasti. Itseäni miellyttää paidassa juuri sen toispuoleisuus ja satumaisuus. En halunnut paitaan perinteisiä nappeja enkä vetoketjua. Olisin 19 halunnut puiset, pitkulaiset napit, mutta en löytänyt sellaisia mistään. Jouduin tyytymään metallisen näköisiin, muovisiin nappeihin, jotka ovat myös aika näyttäviä. Leninki Leningin malli on kopio mekosta, jonka äitini ompeli ollessaan yläasteella. Kyseinen mekko sopii minulle ja olen sitä käyttänytkin joskus. Mekko on tehty mustasta, melko juhlavasta kankaasta. Olen aina pitänyt mekon mallista todella paljon, joten halusin tehdä samalla Kuva 12 Keskeneräinen leninki mallilla hieman arkisemman version. Housut Halusin housuistani istuvat, mutta lahkeista melko väljät. En halunnut vetoketjua, koska se menee housuissa yleensä ensimmäisenä rikki. Piilonapitus tuntui siis hyvältä vaihtoehdolta. Mielestäni piilonapituksen tekeminen ei ollut sen vaikeampaa kuin vetoketjunkaan ompelu. Taskujen muodoissa mukailin paidan tyyliä. Kuva 13 Yksityiskohtia Asiakas halusi housuistaan farkkutyyliset kellotaskuineen ja vyölenkkeineen. Katsoin hieman mallia asiakkaan omista farkuista. Hän halusi myös vetoketjun sijasta piilonapituksen. Vaatteisiin tarvitsi tehdä vain pieniä sovitusmuutoksia. Muutoin valmistus sujui suunnitelmien mukaan. Kuva 14 Yksityiskohtia 20 11. POHDINTA Opinnäytetyö oli erittäin mielenkiintoinen ja mielekäs projekti, mutta myös haastava. Tavallaan työn tekeminen alkoi jo lopputalvesta, kun tilasin kankaita. Kesällä ja syyslomalla kasvivärjäsin ja kirjoitin vähän kirjallista osuutta. Varsinaisen viiden viikon aikana valmistin vaatteet ja tein kirjallisen osuuden. Kirjallisen työn tekemisessä suurin ongelma oli lähdekirjojen puute. Löysin kirjastoista kaksi hamppua käsittelevää kirjaa. Toinen niistä oli keskittynyt pääasiassa pellavan ja hampun viljelyyn ja kankaiden valmistamiseen. Itse halusin tietoa ennemminkin kuituhampun historiasta ja miten ja missä kuituhamppua on käytetty. Kyseisiä tietoja löytyi mielestäni paremmin ja kätevämmin netistä. Luotan kyseisiin lähteisiin, koska samoja tietoja oli useassa paikassa. Kasvivärjääminen on yllättävän työlästä ja aikaa vievää. Jos vielä joskus värjään noin isoja kankaita, haluan kyllä tehdä sen paremmilla välineillä. Esimerkiksi saunapadan kaltainen värjäyspata olisi erinomainen. Lämpöä ei menisi niin paljon hukkaan kuin ulos rakennetussa kiviuunissa. Vaikka kankaiden väristä ei tullut ihan tasainen, sain silti mielestäni kaavojen asettelussa hyvin vältettyä kaikista rumimmat kohdat kankaista. Vaatteet ovat ulkoisesti sellaisia kuin oli tarkoitettukin. Kankaisiin ja lopulta vaatteisiin syntyy täysin erilainen suhde, kun niiden eteen on nähnyt näin paljon vaivaa. Voin jo kuvitella, miten hyvältä vaatteiden käyttäminen tulee tuntumaan. Värien eloisuus kasvivärjätyissä kankaissa on jotain ainutlaatuista, mitä ei voi teollisilla väreillä saavuttaa. Ajatus siitä, että väri on peräisin luonnosta, on huikaiseva. Kasvivärjätyt kankaat sointuvat aina yhteen, oli kyse mistä väristä tahansa. 21 LÄHTEET Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa, toimittanut J.K. Ihalainen, Palladium-kirjat 1993 Viitattu 27.10. 2010. Saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy Hannu Väistö. Viitattu 27.10. 2010. Saatavissa: http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu .html Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://kukinto.fi/ Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://www.finatex.fi/index.php?mid=7&pid=103 Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://hamppu.info/ Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://wikikko.info/wiki/Hamppu Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspx?path=4;155;189&id=1956 Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978) Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytj asentehtavat/kuitupellavajahamppu/luelisaa.html Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/ 22 LIITTEET Paita ja housut 23 Paidan kaavat 24 Paidan kaavat 25 Paidan poikkileikkauskuvat 26 Paidan poikkileikkauskuvat 27 Paidan poikkileikkauskuvat 28 Paidan työjärjestys 1. Kiinnitä tukikangas pääntiemuotokaitaleeseen. 2. Ompele muotolaskokset. 3. Huolittele sivusaumat, olkasaumat ja hihasaumat. 4. Ompele sivusaumat, olkasaumat ja hihasaumat. 5. Istuta hihat. Huolittele. 6. Huolittele alavarat ja muotokaitaleet ja ompele ne yhteen. 7. Ompele alavarat ja muotokaitaleet miehustaan ja hihoihin. 8. Tee aukileikkaukset ja leikkaa ylimääräinen kulmista pois. Käännä ja tikkaa. 9. Huolittele toisen etukappaleen etureuna. 10. Ompele käänne etureunaan. 29 Paidan ja housujen tunnelmakuva 30 Housujen kaavat 31 Housujen poikkileikkauskuvat 32 Housujen poikkileikkauskuvat 33 Housujen poikkileikkauskuvat 34 Housujen työjärjestys 1. Kiinnitä tukikankaat. 2. Ompele takakaarrokkeet takakappaleisiin. Huolittele ja tikkaa. 3. Huolittele taskumuotokaitaleet. 4. Ompele taskumuotokaitaleet kiinni takataskuihin. Käännä ja tikkaa. 5. Kiinnitä takataskut takakappaleisiin. 6. Huolittele taskukappaleet. 7. Ompele taskukappaleet kiinni sisempiin taskupusseihin. 8. Ompele ulommat taskupussit kiinni etukappaleisiin. Käännä ja tikkaa. 9. Ompele taskupussi. Huolittele. 10. Huolittele haarasauma. 11. Tee napinlävet napinläpikaitaleeseen. Huolittele ja kiinnitä se oikeaan etukappaleeseen. 12. Silitä taitteet etuhalkioon. 13. Ompele haarasauma. Tikkaa. 14. Ompele sivusaumat ja lahkeensaumat. Huolittele. 15. Valmista ja kiinnitä vyötärökaitale. Tikkaa. 16. Ompele napit etuhalkioon. 17. Tee vyötärökaitaleeseen napinläpi ja ompele nappi. 35 Leninki 36 Leningin kaavat 37 Leningin kaavat 38 Leningin poikkileikkauskuvat 39 Leningin poikkileikkauskuvat 40 Leningin poikkileikkauskuvat 41 Leningin työjärjestys 1. Kiinnitä tukikankaat muotokaitaleisiin. 2. Ompele muotolaskokset. 3. Huolittele sivusaumat, olkasaumat, takasauma, keepin takasauma ja muotokaitaleet. 4. Ompele sivusaumat, olkasaumat, keepin takasauma ja muotokaitaleet yhteen. 5. Ompele takasauman yläosa, kiinnitä piilovetoketju väliin ja ompele takasauman alaosa. 6. Ompele muotokaitaleet kädenteille. Tikkaa. 7. Ompele keeppi paikoilleen. 8. Piilotikkaa pääntie. 9. Ompele päärmeet keeppiin ja helmaan. 42 Leningin tunnelmakuva 43 Asiakkaan housut 44 Asiakkaan housut 45 Asiakkaan housujen kaavat 46 Asiakkaan housujen poikkileikkauskuvat 47 Asiakkaan housujen poikkileikkauskuvat 48 Asiakkaan housujen poikkileikkauskuvat 49 Asiakkaan housujen työjärjestys 1. Kiinnitä tukikankaat. 2. Ompele takakaarrokkeet takakappaleisiin. Huolittele ja tikkaa. 3. Kiinnitä takataskut takakappaleisiin. 4. Ompele kellotasku kiinni taskukappaleeseen. 5. Huolittele taskukappaleet. 6. Ompele taskukappaleet kiinni sisempiin taskupusseihin. 7. Ompele ulommat taskupussit kiinni etukappaleisiin. Käännä ja tikkaa. 8. Ompele taskupussi. Huolittele. 9. Huolittele haarasauma. 10. Tee napinlävet napinläpikaitaleeseen. Huolittele ja kiinnitä se vasempaan etukappaleeseen. 11. Silitä taitteet etuhalkioon. 12. Ompele haarasauma. Tikkaa. 13. Ompele sivusaumat ja lahkeensaumat. Huolittele ja tikkaa sivusaumat. 14. Valmista ja kiinnitä vyötärökaitale. Tikkaa. 15. Ompele napit etuhalkioon. 16. Tee vyötärökaitaleeseen napinläpi ja ompele nappi. 17. Tee vyölenkit. 50 Asiakkaan housujen tunnelmakuva 51 HINNASTO TUNTIERITTELY Paita Paita Materiaalit 64,48e värjäys 10 Työtunnit 7e/h 37h kaavoitus, kankaan leikkuu 17 Yleiskustannukset x1,1 ompelu 10 ALV 23% x1,23 Yhteensä 437,65e Housut Housut Materiaalit 42,52e värjäys 10 Työtunnit 7e/h 29h kaavoitus, kankaan leikkuu 9 Yleiskustannukset x1,1 ompelu 10 ALV 23% x1,23 Yhteensä 332,20e Leninki Leninki Materiaalit 55,28e värjäys 10 Työtunnit 7e/h 24h kaavoitus, kankaan leikkuu 6 Yleiskustannukset x1,1 ompelu 8 ALV 23% x1,23 Yhteensä 302,10e Asiakkaan housut Asiakkaan housut Materiaalit 42,52e värjäys 10 Työtunnit 7e/h 28h kaavoitus, kankaan leikkuu 8 Yleiskustannukset x1,1 ompelu 10 ALV 23% x1,23 Yhteensä 322,70e 52
© Copyright 2024