1 MUUTOKSET LASTENSUOJELULAKIIN Lastensuojelulain 2 luvun kumoaminen Lastensuojelulain 2 luku: 7§ Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen 8§ Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi 9§ Tuki koulunkäyntiin 10§ Lapsen huomioiminen aikuisille suunnatuissa palveluissa Uusi sosiaalihuoltolaki Määritelmät: 3§ ---------6.) Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella lasta, jonka kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai joka on erityisen tuen tarpeessa 3 kohdassa mainitusta syystä. 3-kohta: 3.)Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ja jonka tuen ei liity korkeaan ikään siten kuin vanhuspalvelulain 3§.ssä säädetään Vrt. sosiaalihuoltolain 46§: 46§ Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset Omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevän kunnallisen viranhaltijan, jolla on sosiaalityöntekijän kelpoisuus, on tehtävä päätös niistä sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan 12 ja 13§:n mukaisesti erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys, jos menettely on asiakkaan edun mukainen. Päätökset koskevat asiakkaan taikka hänen huolenpidostaan vastaavan henkilön tarvitsemia sosiaalipalveluja. 2 5.§ Lapsen etu Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten kohdalla on 4§:ssä mainittujen asioiden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1.) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin; 2.) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon; 3.) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 4.) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen. Vrt. laski lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1§ ja lastensuojelulaki 4§. 9§ Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen Kunnallisten viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. 10§ Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Tarvittaessa on järjestettävä erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. 13§ Lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen Lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Palveluja on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan. 3 Palvelujen on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. HE:ssä todettua: - Säännös merkitsisi sitä, että edellytysten täyttyessä lapsella ja hänen perheellään olisi subjektiivinen oikeus lain 14§.ssä tarkoitettuihin palveluihin ilman, että perheeltä edellytettäisiin lastensuojelun asiakkuutta.” - Vastaavasti päivähoidon palvelujen saaminen sosiaalisin perustein ei enää edellyttäisi lastensuojelun asiakkuutta. - Arvio lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömistä palveluista kirjattaisiin asiakassuunnitelmaan - Sosiaalihuollon palveluista tulisi tehdä valituskelpoinen päätös - 2 momentti -> todetaan ehkäisevien palvelujen tarkoitus. ( sivut 164 ja 165 ). 19.4§ Kotipalvelu Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista 2 momentissa mainittujen syiden vuoksi. Em. 2 mom. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- ja elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.( asuminen, hoito, huolenpito, toimintakyvyn ylläpito, lasten hoito ja kasvatus, asiointi, muut jokapäiväiseen elämään kuuluvat tehtävät ja toiminnot ) HE:ssä todettua: - painopisteenä entistä selkeämmin asiakkaan oman toimintakyvyn ylläpitämien ja asiakkaan tukeminen jokapäiväisen elämän toiminnoista selviytymisessä; - lähtökohtana on henkilön tukeminen toimissa, ei puolesta toteuttaminen -> esim saattajatoiminta - yli 90% kotipalvelusta suuntautuu vanhuksille -> tarkoituksena nyt: Parantaa kotipalvelun laatua ja lisätä erityisesti lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja, jotka ovat tehokas ennaltaehkäisevän työn muoto - lapsiperheillä subjektiivinen oikeus saada kotipalvelua, jos se on välttämätöntä perheen huolenpitotehtävän tukemiseksi ja perheen toimintaedellytysten parantamiseksi -> ei, jos sosiaalihuollon työntekijä arvioi, ettei palvelu ole lapsen edun mukainen, tarkoitukseen sopiva tai mahdollinen tukimuoto. 28§ Muut sosiaalipalvelut Lomanviettopalveluja ja tukea lomanvieton järjestämiseen annetaan perhetilanteen, pitkäaikaisen sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella. Erityistä tukea 4 tarvitsevalle lapselle tai hänen perheelleen voidaan järjestää vertaisryhmätoimintaa sekä tukihenkilö tai – perhe lapsen terveyden tai kehityksenturvaamiseksi. Kaikkien asiakkaiden hyvinvointia voidaan edistää myös muilla kuin 3 luvussa mainituilla sosiaalipalveluilla. 42§ Omatyöntekijä Asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Työntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palvelusta vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. - lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä -> lastensuojelulaki 13b§ vanhuspalvelulaki 17.1§ -> vastuutyöntekijä -> jos ikäihminen tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Omatyöntekijällä on oltava asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun asiakkaan omatyöntekijällä tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevällä työntekijällä on oltava mainitun lain 3§:n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Omatyöntekijänä toimivan henkilön tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää 38§:n 2 ja 3 momentin toteutumista sekä toimia tarvittaessa muissa tässä laissa säädetyissä tehtävissä. HE:” Omatyöntekijän tulisi hoitaa tehtävänsä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Joillekin asiakkaille omatyöntekijän tärkein tehtävä voisi olla se, että asiakas tietäisi kehen voi olla yhteydessä. Omatyöntekijän tulisi tukea asiakasta tämän omien ja asiakassuunnitelmassa asetettujen tuen tarpeisiin vaikuttavien tavoitteiden saavuttamisessa sekä omien voimavarojen vahvistamisessa ja käyttämisessä. Jälkimmäinen edellyttää henkilön fyysisten, psyykkisten ja kognitiivisten voimavarojen tunnistamista, jonka pohjana usein on tuen tarpeen selvittäminen. Omatyöntekijä voisi myös seurata, kuinka palveluilla ja tukitoimilla vaikutetaan ja vastataan asiakkaan tuen tarpeisiin.” ( Sivu 204 ). Erityistä tukea tarvitsevaa lasta koskevaa sosiaalihuoltoa toteutettaessa lapsen omatyöntekijän tai muun lapsen sosiaalipalveluista vastaavan työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti. 5 LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelulain 25§: ilmoitusvelvollisuus 1. mom. 1.) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; 2.) opetustoimen; 3.) nuorisotoimen; 4.) poliisitoimen 5.) Rikosseuraamuslaitoksen; 6.) palo- ja pelastustoimen; 7.) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan; 8.) opetuksen tai koulutuksen järjestäjän; 9.) seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan; 10.)kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 3§.ssä tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestäjäkeskuksen: 11.) hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön; 12.) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön; 13.)Tullin; 14. )rajavartiolaitoksen; taikka 15.)ulosottoviranomaisen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelutarpeen selvittämistä. Uudet ilmoitusvelvolliset: 13) Tulli -> lapsen kanssa matkustavan päihteiden käyttö 14) rajavartiolaitos -”– 15) ulosottoviranomainen -> häädön toimeenpano 25.3§ Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu: 1.) rikoslain 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai 2.) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen tai terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, 6 josta enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Kohta 2 on uusi RL 21 luku – enimmäisrangaistus vähintään 2 vuotta vankeutta: 21:1§ Tappo 21:2§ Murha 21:3§ Surma 21:4§ Lapsensurma 21:5§ Pahoinpitely 21:6§ Törkeä pahoinpitely 21:6a§ Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu 21:8§ Kuoleman tuottamus 21:9§ Törkeä kuoleman tuottamus 21:11§ Törkeä vamman tuottamus 21:12§ Tappeluun osallistuminen 21:13§ Vaaran aiheuttaminen 21:14§ Heitteillepano 25a§ Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Edellä 25§:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35§:n mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että 1.) yhteydenotto tehdään viipymättä; ja 2.) yhteydenoton yhteydessä 25.1§:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa yhteydenottoon johtaneet syyt. Sosiaalihuoltolain 35§: Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. 7 Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen häntä koskevien salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 ja 25c§:ssä. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen siten kuin 1-3 momentissa säädetään ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta. Iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä vanhuspalvelulain 25§:ssä säädetään.” Lastensuojelulain 26§ Lastensuojeluasian vireille tulo jalastensuojelun tarpeen selvittäminen 1. mom. .Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. ( Tästä poistettu sanat: ”…on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen…” -> asian vireille tulon kannalta ei ole merkitystä sillä, miten tieto lastensuojelun tarpeesta on saatu ). 2. mom. Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. 3 mom. Lisäksi on tehtävä sosiaalihuoltolain 36§:n mukainen palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita. Sosiaalihuoltolain 36§ :Palvelutarpeen arviointi Kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. ( Loppuosa momentista koskee ikäihmisiä ) Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Arviointia tehtäessä on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen 8 toiveensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkiöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Ikääntyneen väestön palvelutarpeen selvitystä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä vanhuspalvelulaissa säädetään. Lastensuojelutarpeen selvittämisestä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä säädetään lastensuojelulaissa. Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla henkilöllä on oltava palvelutarpeen arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus, ellei muualla laissa toisin säädetä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla viranhaltijalla on oltava mainitun lain3§:n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus. 4.mom. Arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen kasvuolosuhteita sekä huoltajien ja muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Arviointi tehdään kyseessä olevan tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Arvioinnin tekemiseksi sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa olla yhteydessä lapselle läheisiin henkilöihin sekä yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin siten kuin sosiaalihuoltolain 41§:ssä säädetään. Sosiaalihuoltolain 41§: Monialainen yhteistyö ” Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja ja tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijä on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään. Tietojen antamisesta ilman asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa sekä sosiaalihuollon viranomaisten oikeudesta saada laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.” 5.mom. Palvelutarpeen arvioinnin tekemisessä on noudatettava, mitä sosiaalihuoltolain 36§:ssä säädetään. Arvio on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arvio on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. 9 HE:” Ehdotuksen mukaan lastensuojelun asiakkuus ei alkaisi vielä siinä vaiheessa kun vasta selvitetään ja arvioidaan, tarvitseeko lapsi ja hänen perheensä lastensuojelun asiakkuutta. Laissa säädettäisiin, milloin palvelutarpeen arviointi pitää aloittaa ja kuinka kauan se saa enimmillään kestää, mutta laissa ei olisi ehdotonta määräaikaa, jonka kuluessa sosiaalityöntekijän tulisi päättää, pitäkö selvittää, tarvitseeko lapsi nimenomaan lastensuojelun palveluja.” sekä ” Koska lapsi ei olisi arvioinnin tekemisen aikana lastensuojelun asiakas, arvioinnin tekisi lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Oma vastuusosiaalityöntekijä nimetään asiakkaalle vasta, jos lastensuojelun asiakkuus myöhemmin alkaa.” Lastensuojelulain27§: Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että: 1) lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka 2) lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään; ja 3) lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Lastensuojelun asiakkuus alkaa myös silloin, kun lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytään kiireellisiin toimiin lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi tai kun lapselle tai hänen perheelleen muutoin annetaan tässä laissa tarkoitettuja palveluja tai muuta tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista. Sosiaalityöntekijän on tehtävä lastensuojelun asiakkuuden alkamisesta merkintä lasta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin sekä ilmoitettava siitä välittömästi huoltajalle ja lapselle ottaen kuitenkin huomioon, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11§:ssä säädetään. Asiakaslain 11§ -> asianosaisen tietojensaantioikeus HE:” Ehdotetun uuden sosiaalihuoltolain perusteella lapsella ja hänen perheelään olisi yhtä vahva oikeus ehkäisevien palvelujen saamiseen kuin lastensuojelun asiakkaana olevilla perheillä voimassa olevan lastensuojelulain mukaan on….Jos lapsi voisi saada riittävät palvelut sosiaalihuoltolain kautta, ei lastensuojelun asiakkuutta aloitettaisi.” ( Sivu 228 ) Lastensuojelulain 30§: Asiakassuunnitelma Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä 10 lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta sekä palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Momentit 3-5 ennallaan Kumottu lastensuojelulain 31.2§: Asiakkaan asiassa pidettävä neuvottelu. 3. mom. Neuvotteluun osallistuville voidaan antaa lapsen tuen tarpeen selvittämiseksi ja lapsen tarvitseman huolenpidon järjestämiseksi välttämättömiä tietoja siten kuin asiakaslain 16 ja 17§:ssä sekä julkisuuslain 26.3§:ssä säädetään. Asiakaslain 16§ -> suostumus tietojen antamiseen Asiakaslain 17§ -> salassa pidettävien tietojen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi Julkisuuslain 26.3-> tietojen antaminen virka-aputehtävän suorittamiseksi sekä toimeksiantoasioissa HE:” Mainitut sosiaalihuollon asiakaslain ja julkiosuuslain säännökset koskevat lastensuojelun toimintaa kokonaisuudessaan. Kumottavan momentin perusteella työntekijöille on saattanut syntyä virheellinen käsitys siitä, että tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä tulisi noudattaa ainoastaan pykälässä tarkoitettujen neuvottelujen yhteydessä. Kumottava momentti on siten saattanut toimia tiedon luovutuksen esteenä, vaikka säännöksen tarkoitus on ollut päinvastainen.” ( Sivu 229 ) Lastensuojelulain 34.1§: Velvollisuus järjestää avohuollon tukitoimia Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä tämän luvun mukaisiin avohuollon tukitoimiin viipymättä, kun lastensuojelun tarve on todettu. - muutos johtuu em. 27§:stä Kumottu lastensuojelulain 35§: Toimeentulon ja asumisen turvaaminen HE:” Pykälä ehdotetaan kumottavaksi sosiaalihuoltolakiin otettavan vastaavansisältöisen säännöksen johdosta.” ( Sivu 229 ). 11 Lastensuojelulain 36§: Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Sosiaalihuoltolain 3 luvussa mainittujen sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelut, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai – perheen sekä toimeentulotuesta annetun lain mukaisen toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen sekä opetustoimen alaisen lasten päivähoidosta annetun lain mukaisen lasten päivähoidon lisäksi lastensuojelun asiakkuudessa olevalle perheelle on järjestettävä tarvittaessa lapsen ja perheen tuen tarpeisiin perustuva asiakassuunnitelma huomioon ottaen lastensuojelun avohuollon tukitoimina: 1.) tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen; 2.) lapsen taloudellistaa ja muuta tukemista koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä; 3.) lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja; 4.) tehostettua perhetyötä; 5.) perhekuntoutusta; sekä 6.) muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia. Lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut ja lasten päivähoito on järjestettävä sen mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmassa. HE:” Erotuksena sosiaalihuoltolain mukaisesta perhetyöstä lastensuojelunasiakkaille tarkoitetusta perhetyöstä käytettäisiin nimitystä tehostettu perhetyö. Koko perheen sijoitus korvattaisiin käsitteellä perhekuntoutus. Kyse ei ole uusista palveluista, vaan nykyisistä palveluista käytettyjen sanojen muuttamista vastaamaan paremmin palvelun sisältöä.” ( sivu 230 ). Lastensuojelulain 37.2§: Sijoitus avohuollon tukitoimena 1. mom. ( ei muutosta ): Lapselle voidaan järjestää asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla avohuollontukitoimena tuen tarvetta arvioivaa tai kuntouttavaa perhehoitoa taikka laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. 2. mom ( uusittu ) Jos lasta ei voida sijoittaa lapsen edun mukaisesti yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa, voidaan lapsi sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti myös yksin. Sijoitukseen vaaditaan lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Sijoituksen edellytyksenä on, että sijoitus on tarpeen: 1.) lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi; 2.) lapsen kuntouttamiseksi; tai 12 3.) lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsenhoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi . 3. mom. ennallaan ->alle 2vuotiaan lapsen sijoittaminen vankeusrangaistusta suorittavan vanhempansa luo vankilaan. HE:” Näin 37.2§:ssä näkyisi pykälän 1 momentissa säädetty lähtökohta, jonka mukaan lapsen avohuollon toimenpiteenä tapahtuvan kodin ulkopuolelle sijoittamisen tulisi tapahtua ensisijaisesti siten, että lapsi sijoitetaan yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan jakasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. ( Sivu 230 ). Lastensuojelulaki 37.1§: Avohuollon sijoituksen käyttämisen yleiset edellytykset 1. mom ennen muutosta: Lasta ei voida sijoittaa avohuollon tukitoimena, jos 40§:n mukaiset huostaanoton edellytykset täyttyvät. Lasta ei saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta. Uusi 37.1 Lasta ei saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena, ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta. Lastensuojelulain 37b§: Kiireellinen avohuollon tukitoimi ( uusi säännös ) Jos lapsi jäljempänä 40§:ssä mainitusta syystä tarvitsee kiireellisesti apua, voidaan 7 luvun mukaisia avohuollon tukitoimia järjestää kiireellisesti edellyttäen, että tukitoimet ovat lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä. Lastensuojelulain 38§: Lapsen kiireellinen sijoittaminen - pykälä tulee voimaan 01.01.2016 1. mom. Jos lapsi on jäljempänä 40§:ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. - pois sanat:”…muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa…” HE:” .. edellytyksiä lapsen kiireellisen sijoituksen tekemiseksi ehdotetaan tiukennettaviksi.” 2. mom Kiireellisestä sijoituksesta päättää 13.1§n mukaan määräytyvä viranhaltija, jonka päätöksen perusteella kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää. Määräaikaan luetaan se päivä, jona lapsi on tosiasiallisesti sijoitettu kiireellisesti. Jos päätös kiireellisestä sijoituksesta on tehty ennen sitä vuorokautta, 13 jonka aikana lapsi on tosiasiallisesti sijoitettu, luetaan määräaika päätöksentekopäivästä. LSL 13.1§ -> sosiaalityöntekijä 3. mom. sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kiireellinen sijoitus voi jatkua ilman eri päätöstä yli 30 päivää, jos 1) 13§:n 2 ja 3 mukaan määräytyvä viranhaltija tekee 30 päivän kuluessa kiireellisen sijoituksen alkamisesta 43.2§:ssä tarkoitetun huostaanottoa koskevan hakemuksen hallinto-oikeudelle; tai 2) ennen päätöstä lapsen kiireellisestä sijoituksesta lapsen huostaanottoa koskeva asia on jo vireillä hallintooikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 4. mom. Kiireellisen sijoituksen aikana sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää lapsen asioista kiireellisen sijoituksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa siten kuin 45§:ssä säädetään. LSL 45§ Huostaan otetun lapsen huolto. Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Edellä 13§:n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvä viranhaltija tai saman pykälän 1 momentissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä taikka laitoksen johtaja päättää huostaan otetun lapsen ja tämän vanhempien sekä muiden lapselle läheisten henkilöiden yhteydenpidon rajoittamisesta siten kuin 62 ja 63§:ssä säädetään. ( 63§ -> päättäjä 13.2½:n tai 13.3§:n mukainen viranhaltija) Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa on pyrittävä yhteistoimintaan lapsen, vanhemman ja huoltajan kanssa ja ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lastensuojelulaki 38a§: Päätös kiireellisen sijoituksen jatkamisesta - voimaan 01.01.2016 Jos 30 päivää ei ole riittävä aika lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi tai riittävien tukitoimien kartoittamiseksi 13§:n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvä viranhaltija voi tehdä päätöksen lapsen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta enintään 30 päivällä edellyttäen, että: 1.) tarvittavista lastensuojelutoimenpiteistä ei ole mahdollista päättää ilman lisäselityksiä; 2.) välttämättömiä lisäselvityksiä ei ole mahdollista saada 30 päivässä kiireellisen sijoituksen alkamisesta; ja 3.) jatkopäätös on lapsen edun mukainen. Määräajan laskemisessa noudatetaan, mitä 38.2§:ssä on säädetty. 14 Lastensuojelulain 39a§: asiaan osallisten mielipiteen selvittäminen - 39a.2§ tulee voimaan 01.01.2016 1. mom. Ennen 38 ja 38a§:ssä sekä 39.1§:ssä tarkoitettuja kiireellistä sijoitusta koskevia päätöksiä on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön mielipide ja käsitys asiasta. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos selvittämisestä aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle. ( Tekninen uudistus; vrt. pykälänumerot ). 2. mom. ( Uusi ) Jos 1 momentissa tarkoitetun henkilön mielipidettä ei ole selvitetty ennen kiireellistä sijoitusta, on henkilölle tiedotettava kiireellisestä sijoituksesta mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Tiedottamisen yhteydessä henkilölle on varattava mahdollisuus esittää käsityksensä asiasta ja saada tietoa oikeudesta saada apua siten kuin tässä ja muussa laissa säädetään. Lastensuojelulain 76a§: Asumisen ja toimeentulon turvaaminen jälkihuollossa Kun riittämätön toimeentulo, puutteelliset asumisolot tai asunnon puuttuminen ovat olennaisena esteenä jälkihuollon piirissä olevan lapsen tai nuoren kuntoutumiselle, kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto. HE:” Uuden pykälän sisältö vastaisi asiallisesti voimassa olevan lastensuojelulain 35§:n sisältöä. Nykyiseen sääntelyyn verrattuna sanamuotoa pyrittäisiin selkeyttämään siten, että siitä kävisi selvästi ilmi jälkihuollossa olevan nuoren subjektiivinen oikeus mainittuihin tukitoimenpiteisiin, mikäli hänen kuntoutumisensa sitä edellyttää. ( Sivu 232 ). Lastensuojelulaki 89.1§: Muutoksenhakuoikeus ( Tekninen muutos -> ks. kohta 2 ) Lapsen vanhempi ja huoltaja sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, saavat hakea itsenäisesti muutosta asioissa, jotka koskevat: 1.) 38.1§:ssä tarkoitettua kiireellistä sijoitusta; 2.) 38a§:ssä tarkoitettua kiireellisen sijoituksen jatkamista; 15 3.) 43.1§:ssä tarkoitettua huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa; 4.) 43.3§:ssä tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista; ja 5.) 47§:sä tarkoitettua huostassapidon lopettamista. Lastensuojelulain 90§: Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen ( Tekninen muutos -> ks. kohta 2 ) Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen alaisen viranhaltijan tekemään päätökseen saa hakea valittamalla muutosta suoraan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään asioissa, jotka koskevat: 1.) 38.1§:ssä tarkoitettua kiireellistä sijoitusta; 2.) 38a.§:ssä tarkoitettua kiireellisen sijoituksen jatkamista; 3.) 43.1§.ssä tarkoitettua huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa; 4.) 43.3§:ssä tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista; 5.) 47§:ssä tarkoitettua huostassapidon lopettamista; 6.) 63§:ssä tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista; 7.) 65§.ssä tarkoitettua aineiden ja esineiden haltuunottoa; 8.) 67.4§:ssä tarkoitettua lähetyksen luovuttamatta jättämistä; 9.) 69§:ssä tarkoitettua liikkumisvapauden rajoittamista; 10.)70§:ssä tarkoitettua eristämistä 11.)72§.ssä tarkoitettua erityistä huolenpitoa. Muun henkilön kuin sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen alaisen viranhaltijan rajoituksia ja rajoitustoimenpiteitä koskeviin päätöksiin saa hakea muutosta siten kuin 1 momentissa säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Ellei tässä laissa toisin säädetä, sovelletaan muutoksenhakuun muutoin, mitä sosiaalihuoltolaissa ja hallintolainkäyttölaissa säädetään. 16