“Kun olisi yksi paikka”
JULKAISUJA II “Kun olisi yksi paikka” Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina 2008–2014 Minna Hallikainen (toim.) Pointti – Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa –hankkeen kehittämistyön kuvauksia JULKAISUJA II “Kun olisi yksi paikka” Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina 2008–2014 Minna Hallikainen (toim.) ”Kun olisi yksi paikka” ISBN 978-952-99020-5-7 (nid.) Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän ISBN 978-952-99020-6-4 (PDF) toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina 2008–2013 JULKAISUJA II TOIMITUS: Minna Hallikainen JULKAISIJA: Pointti – Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mainostoimisto Groteski VALOKUVAT: Minna Hallikainen, Tiia Neuvonen, ingimage.com KANNEN KUVA: Ingimage.com PAINO: Grano Oy, Mikkeli 2014 4 Tämä julkaisu on tulostettu 100% kierrätetylle CyclusPrint-paperille. JULKAISUN SÄHKÖINEN OSOITE: http://issuu.com/mainostoimistogroteski/ docs/julkaisuja_2 www.pointti.eu Lukijalle Hyvä arki, koulutusmahdollisuudet, työtä ja toimeentuloa. Näitä toivovat myös Etelä-Savossa asuvat lähes 4000 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa asukasta. Pointti-hanke tuki kuuden vuoden aikana yli 2000 eri maahanmuuttajan kotoutumista maakuntaan. Työvälineitä olivat oppaat, henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, ammatillisen koulutuksen tukitoimet sekä työllistymisen palvelut. Pointissa tuettiin myös viranomaisten kotouttamisosaamisen kasvua järjestämällä koulutuksia ja työpajoja sekä tuottamalla työtä tukevia materiaaleja. Tämä julkaisu on kuvaus vuosina 2008–2014 toteutetun Pointti-hankkeen kotoutumista edistäneestä työstä ja kokeiluista. Kehittämistyön lähtökohtien, tavoitteiden, toimenpiteiden, kehittämiskokeilujen, onnistumisten ja epäonnistumisten, innostuksen ja välillä koittaneen epätoivon, toimintaympäristön muutosten, oivallusten, palautteiden ja johtopäätösten dokumentointi lukijaystävällisellä tavalla on ollut haastava tehtävä. Tekstejä ovat kirjoittaneet useat hankkeen työntekijät. Hankkeen muiden työntekijöiden työsuhteet päättyivät kesäkuuhun 2014 mennessä, ja julkaisun toimitustyö jäi projektipäällikön tehtäväksi. Kiitos toimitustyön aikana saadusta rakentavasta palautteesta Marianne Hyttinen-Liljalle ja Marjo Pihlmanille. Esitämme kokemuksiemme pohjalta syntyneitä suosituksia eli tärkeitä pointteja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Julkaisun tekstit ja suositukset ovat tarkoitettu erityisesti Etelä-Savoon. Toivomme, että pointteja luetaan, pohditaan ja sovelletaan sekä viranomaisten että muiden kotoutumista edistävien toimijoiden työssä. ”Pointti-hankkeen ansiosta minä-kuvani on vahvistunut ja tullut Suomessa sellaiseksi, kuin se oli omassa kotimaassa. Hankkeen kautta olen saanut koulutuksen, työssäoppimista ja viimein työpaikan.” (Puolisona muuttanut nainen, viisi vuotta Suomessa) 5 Kotoutumisen sanastoa, käsitteitä ja taustatietoja 6 7 Kotoutumisen sanastoa ja käsitteitä Alkukartoitus ympäristöön, tuetaan hänen mahdollisuuksiaan Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saa- oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Vasta- jille ja sitä pyytäville tehtävä kotoutumislain vuoroisesti vastaanottava yhteiskunta saa uusia mukainen kartoitus, jossa arvioidaan alusta- vaikutteita ja monimuotoistuu, jolloin puhutaan vasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumis- kahdensuuntaisesta kotoutumisesta. valmiudet. Kartoituksesta vastaavat kunta tai TE-toimisto. Pohjautuu kotoutumislakiin. Kotoutumisen edistäminen Maahanmuuttajan kotoutumisprosessin tuke- Alkuvaiheen palvelut minen viranomaisten tai muiden toimijoiden toi- Uudelle maahanmuuttajalle kuuluvat kotoutu- menpiteillä. mislain mukaiset palvelut. Alkuvaiheen palvelut sisältävät perustiedon, ohjauksen ja neuvonnan, Kotouttamisohjelma alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman. Kunnan tai kuntien yhdessä laatima, kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön Kiintiöpakolainen vahvistamiseksi kunnanvaltuustossa hyväksyt- YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaiseksi tävä ohjelma. Ohjelma tarkistetaan vähintään katsoma henkilö, jolle on myönnetty maahantu- kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan lolupa Suomeen pakolaiskiintiön puitteissa. huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Sen laadintaan, toteutukseen Kotouttaminen ja seurantaan osallistuvat alueelliset ja paikalli- Kotoutumisen monialainen edistäminen ja tuke- set viranomaiset sekä muut keskeiset toimijat. minen. Tähän pyritään viranomaisten ja muiden tahojen tarjoamien toimenpiteiden ja palvelui- Kulttuuritietoisuus den avulla. Viranomainen osaa huomioida mm. viestinnässä ja asiakaskontaktissa kulttuurin vaikutuksen Kotoutuminen sekä asiakkaassa että itsessään. Maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka päämääränä on, että Laki kotoutumisen edistämisestä, maahanmuuttaja tuntee olevansa yhteiskunnan kotoutumislaki aktiivinen ja täysivaltainen jäsen. 1386/2010, voimaantulo 1.9.2011 Tavoitteena on, että maahanmuuttaja omak- 8 suu yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia Maahanmuuttaja tietoja ja taitoja. Samalla kun hän tutustuu uu- Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka den asuin maansa kielelliseen ja kulttuuriseen koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Monialainen yhteistyö toutumista edistävistä toimenpiteistä, palveluis- Eri toimialojen viranomaisten ja muiden tahojen ta ja työelämästä. tekemä yhteistyö. Osallisuus Monimuotoisuus Tunne kuulumisesta suurempaan yhteiskunnalli- Tarkoittaa kaikkia niitä ominaisuuksia ja piirteitä, seen kokonaisuuteen. Halu osallistua sen toimin- jotka organisaatiossa tai yhteiskunnassa erot- taan sosiaalisesti, taloudellisesti ja/tai poliittisesti. tavat ihmiset toisistaan. Erottavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli, etninen tausta, kult- Peruspalvelut tuuri, uskonto, koulutus, siviilisääty, seksuaali- Kaikki erityislainsäädäntöön perustuvat kuntien nen suuntaus, asenteet ja arvot, persoonallisuus järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevat palve- sekä poliittinen ja taloudellinen asema. Tässä lut, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä julkaisussa painotetaan etenkin etniseen ja kult- opetus- ja kulttuuritoimen lakisääteiset val- tuuriseen taustaan liittyvää monimuotoisuutta. tionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvat palvelut. Monimuotoisuusosaaminen Perustieto Ajattelu- ja toimintatapoja sekä käytäntöjä, jotka Oleskeluluvan myöntämisen tai viimeistään perustuvat toisen henkilön kunnioittamiseen ja kotikunta- ja väestörekisteröinnin yhteydessä arvostamiseen riippumatta hänen taustastaan annettava perustieto oikeuksista, velvollisuuk- tai asemastaan. Keskeistä on osata tunnistaa ja sista yhteiskunnassa ja työelämässä sekä tieto tunnustaa toisen henkilön yleisinhimilliset, mut- mahdollisuuksista kotoutumista edistäviin pal- ta myös esimerkiksi kulttuurisesta erilaisuudes- veluihin. ta tai vähemmistöasemasta nousevat tarpeet. Yleisenä tavoitteena on parantaa vähemmistö- Positiivinen erityiskohtelu ryhmiin kuuluvien asemaa. Erityistoimenpiteet, jotka edistävät syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset, Muunkielinen etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita. Suomessa asuva henkilö, jonka äidinkieli on Tavoitteena on turvata tosiasiallista yhdenver- joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Ks. myös taisuutta vieraskielinen. eikä kuitenkaan muodostua toisia syrjiviksi. esimerkiksi viranomaispalveluissa, Esimerkiksi maahanmuuttajille suomalaiseen Ohjaus ja neuvonta yhteiskuntaan kotouttamisen helpottamiseksi Kunnan, TE-toimiston ja muiden viranomaisten järjestettävä kieli- tai muu koulutus on katsotta- antamaa opastusta, ohjausta ja neuvontaa ko- va hyväksytyksi positiiviseksi erityiskohteluksi. 9 Vieraskielinen Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys Suomessa asuva henkilö, joka on rekisteröinyt Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumat- äidinkielekseen jonkin muun kielen kuin suomen, ta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä ruotsin tai saamen. Ks. myös muunkielinen. tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakau- Välillinen syrjintä muksestaan, Tilanne, jossa henkilö joutuu erityisen epäedul- terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautu- mielipiteestään, vammastaan, liseen asemaan muihin nähden näennäisesti misestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syys- puolueettoman säännöksen, perusteen tai käy- tä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henki- tännön vuoksi ilman, että toiminnalle on olemas- löön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, sa hyväksyttävä peruste. Esimerkiksi sosiaali- eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin palvelutoimiston tai terveyskeskuksen työntekijä päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia saattaa jättää neuvomatta maahanmuuttajaa, palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille. vammaista tai iäkästä henkilöä viranomaislomakkeen täyttämisessä, vaikka huomaa, ettei Yhdenvertaisuuslaki asiakas ymmärrä lomakkeen sisältöjä. Asiakas 20.1.2004/21, voimaantulo 1.2.2004 saa tällöin samanlaista palvelua kuin kaikki muutkin, vaikka tarvitsisi erityistä neuvontaa. (Yhdenvertaisuus 2. Sisäministeriö 2014.) Välitön syrjintä Henkilöä kohdellaan eriarvoisesti verrattuna siihen, miten jotakuta muuta kohdellaan vastaavanlaisessa tilanteessa. Eriarvoinen kohtelu tarkoittaa kohtelua, joka aiheuttaa henkilölle haittaa, kuten esimerkiksi saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota tai valinnanmahdollisuuksien vähenemistä. Esimerkiksi omankielisten palveluiden ulkopuolelle jääminen on välitöntä syrjintää. (Yhdenvertaisuus 2. Sisäministeriö 2014.) 10 Lähteet: www.kotouttaminen.fi, www.yhdenvertaisuus.fi Taustatietoa maahantulon perusteista EU/ETA-maista Suomeen muuttava ei tarvitse erillistä oleskelulupaa EU/ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttavat voivat saada oleskeluluvan seuraavilla perusteilla: Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voi ha- Paluumuuttaja on ulkosuomalainen, joka palaa kea henkilö, jonka perheenjäsen asuu Suomessa. Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan enti- Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity siin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja. Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin Avopuoliso voi saada luvan, jos puolisot ovat kuten inkerinsuomalaisiin, joilla on suomalainen asuneet yhdessä kaksi vuotta tai heillä on yh- syntyperä. Viimeksi mainitut ovat kansallisuudel- teinen lapsi. Muu omainen voi saada luvan vain taan, mutta eivät kansalaisuudeltaan suomalaisia. poikkeustapauksessa. Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perusOpiskelija hankkii ensin opiskelupaikan ja sen tellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi al- jälkeen jättää lupahakemuksensa Suomen ul- kuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn komaan edustustoon tai poikkeustapauksessa yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai po- paikallispoliisille Suomessa. Opiskelijan oleske- liittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa lulupa on luonteeltaan tilapäinen ja se myönne- henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai tään yleensä vuodeksi kerrallaan. jonka UNHCR katsoo olevan pakolainen. Työntekijän oleskelulupaa voi hakea, kun on Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suo- ensin hankkinut työpaikan Suomesta. Elinkei- jelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Tur- nonharjoittajan hakemukseen on liitettävä mm. vapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänel- liiketoimintasuunnitelma. Lupaa on haettava le myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija yleensä ennen Suomeen tuloa. Työntekijän ha- ei siis vielä ole pakolainen, sillä hänen pako- kemukseen tekee ensin osapäätöksen TE-toi- laisuuttaan ei ole vielä selvitetty. Turvapaikka- misto. Yrittäjän kohdalla osapäätös tehdään menettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan ELY-keskuksessa. Sen jälkeen Maahanmuut- myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla tovirasto tutkii, täyttyvätkö muut oleskeluluvan perusteella. edellytykset ja tekee lopullisen päätöksen. Lähde: www.migri.fi 11 12 Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan Maahanmuuttajan oikeus saada yhteiskunnan 1. Työntekijän (EU:n kansalainen) muutto Suomeen EU-alueelta 2. Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen EU-alueelta 3. Työntekijän muutto (ei EU-kansalainen) Suomeen kolmansista maista 4. Työntekijän perheenjäsenen (ei EU-kansalainen) muutto Suomeen kolmansista maista tarjoamia palveluita määräytyy sen mukaan, myönnetäänkö henkilölle oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä kotikunta Suomesta. Pointti-hankkeessa tehtiin viranomaistyön tueksi koosteet, joihin kerättiin oleskeluun ja palveluihin liittyvää tietoa yhteen. Koosteissa käydään läpi oleskelun lisäksi maistraatin, Kelan, verotuksen, TE-palvelujen ja julkisten peruspalvelujen määräytymisen periaatteita. Tietoa löytyy liitteenä 1 olevista (s. 130-137) taulukoista: B • Tilapäinen oleskelulupa • Tarkoituksena ei ole jäädä pysyvästi Suomeen A P • Jatkuva oleskelulupa • Tarkoituksena on pysyvä asuminen Suomessa • Pysyvä oleskelulupa • Myönnetään, jos henkilö on asunut Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla 4 vuotta Kuva 1. Oleskeluluvan tunnukset EU:n ulkopuolelta muuttaville. 13 Sisältö Lukijalle.............................................................................................5 Kotoutumisen sanastoa, käsitteitä ja taustatietoa.............................8 Aluksi................................................................................................18 1 Maahanmuuton moninaisuus ja Etelä-Savo.................................23 1.1 Maahanmuutto tuo asukkaita Etelä-Savoon........................23 1.1.1 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset.............................24 1.1.2 Etelä-Savossa vakituisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö...............................24 1.1.3 ulkomaalaistaustainen väestö...............................27 1.1.4 Etelä-Savon maahanmuuttajat ja työmarkkinat......................................................28 2 Tietoa, neuvontaa ja ohjausta kotoutumisen tueksi....................31 2.1 2.2 Pointin tehtävä ja tavoitteet...................................................31 Kehittämistyön taustalla........................................................32 2.2.1 Työtä ohjanneet lainsäädäntö, ohjelmat ja strategiat............................................32 2.2.2 Yhteistyö ALPO-hankkeiden kanssa.....................33 2.3 3 Kokonaisvaltaista tukea kotoutumiselle.......................................37 3.1 Arkielämä, koulutus ja työllistyminen...................................37 3.2 Asiakastyön toiminnan periaatteet.......................................38 3.3 Kehittämistoimintaa kolmella tasolla.....................................34 Pointti-hankkeen työmenetelmät – keskiössä ohjauksellinen työote..........................................39 4 Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa................................................43 4.1 Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä.........................43 4.1.1 Maahanmuuttajat huomioiva viestintä tukee ja nopeuttaa kotoutumista...........................45 4.1.2 4.2 Pointti-hankkeessa tuotettuja materiaaleja..........45 Maahanmuuttajien kotoutumista tukeva neuvonta- ja ohjauspiste......................................................50 4.2.1 Yleisneuvonnalle on tarvetta................................52 4.2.2 Palvelukohtaista neuvontaa palveluntuottajalta...54 4.2.3 Neuvontapiste tukee 14 Etelä-Savossa tilapäisesti asuva maahanmuuttajien kotoutumista..........................54 4.2.4 Neuvonnan tarve näkyväksi ALPO-rekisterin avulla.........................................55 4.2.4.1 Millaisia asiakkaita Pointin neuvonta- ja 4.2.4.2 Mitä asiakkaat kysyivät?......................................58 4.2.4.3 Yhteistyö viranomaisten kanssa..........................60 4.2.5 Tarvelähtöistä neuvontaa ja ohjausta...................60 ohjauspiste tavoitti?.............................................55 4.3 Omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus................62 4.4 Suosituksia maahanmuuttajien alkuvaiheen ja arkielämän tukemiseen....................................................64 5 Ammatillisen koulutuksen tukipalvelut........................................67 5.1 Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa...........................................71 5.2 Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen nivelvaihe................................................................72 5.2.1 Nivelvaiheen kehittäminen...................................72 5.2.2 Ammattialapajat nivelvaiheessa..........................74 5.3 6 Työllistymisen palvelut...................................................................79 6.1 Suosituksia ammatilliseen koulutukseen.............................77 Taustatietoja.........................................................................79 6.1.1 keskuudessa........................................................79 6.1.2 TE-palvelujen tunnettavuus maahanmuuttajien Työnhakemiseen ja työhön liittyvää neuvontaa ja ohjausta...........................................................80 6.2 Uraneuvonta ja -ohjaus........................................................82 6.2.1 Mitä uraneuvonta ja -ohjaus ovat ja mitä ne vaativat?..................................................83 6.2.2 Miksi uraohjausta pitää tarjota maahanmuuttajille?..............................................83 6.2.3 6.3 6.4 Miten uraohjausprosessi etenee?........................83 Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa.........................85 Työelämän tiedot ja taidot....................................................88 6.4.1 Valmiudet työelämään vaihtelevat.......................88 6.4.2 Maahanmuuttajien työnhakutaitojen kehittäminen........................................................90 6.5 7 Kotoutumisen edistäminen viranomaispalveluissa.....................95 Suosituksia työllistymisen palvelujen kehittämiseen............93 7.1 Taustaa kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiseen.......................................................................95 7.1.1 Viranomaistyöhön kohdistuvia haasteita.............95 7.1.2 Bikva-tutkimus maahanmuuttajien kokemuksista palvelujärjestelmän asiakkaina............................97 15 Sisältö 7.2 Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiselle.......................................................................99 7.2.1 Viranomaispalautetta kehittämistyöstä................100 7.2.2 Pointissa laadittu kunnan kotoutumisen edistämisen mittari arvioinnin ja kehittämisen välineenä........................................103 7.3 7.4 Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa.........106 Kunnan kotouttamisohjelma ja poikkihallinnollinen yhteistyö...............................................................................107 7.5 Kotouttamisosaaminen viranomaistyössä...........................108 7.5.1 Kotouttamisosaamisen perustiedot ja -taidot jokaiselle työntekijälle..........................................109 7.5.2 Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen.........................................110 7.5.3 Ehdotuksia kotouttamisosaamisen kasvun tukemiseksi..............................................112 7.6 Suosituksia viranomaispalvelujen kehittämiseen.................113 8 Pointti-hankkeen ulkoinen arviointi: tuloksia ja vaikutuksia....................................................................115 8.1 Arvioinnin lähtökohtia...........................................................115 8.2 Keskeisiä tuloksia................................................................118 8.3 Hankkeen vaikuttavuus........................................................119 9Lopuksi............................................................................................121 Lähteet.............................................................................................127 LIITTEET LIITE 1 Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan.......130 LIITE 2 Kuvausmallit..................................................138 LIITE 3 Pointti-hankkeen asiakastyön tilastoja..........152 KUVAT 16 Kuva 1 Oleskeluluvan tunnukset EU:n ulkopuolelta muuttaville...........13 Kuva 2 Pointti-hankkeen tuloksia v. 2008–2014...................................20 Kuva 3 Kuntiin vastaanotetut pakolaiset Etelä-Savossa v. 2000–2013............................................................................24 Kuva 4 Pointin kehittämistyön kohderyhmät........................................32 Kuva 5 Pointti-hankkeen tehtävät ja toiminnan tasot............................35 Kuva 6 Pointin kehittämistyön kuvausmallit..........................................37 Kuva 7 Pointti-hankkeen työmenetelmät..............................................40 Kuva 8 Suomeen muuttajan muistilista.................................................53 Kuva 9 Neuvonta- ja ohjauspiste kotoutumisen tukena.......................54 Kuva 10 Pointti-hankkeen neuvonta- ja ohjauspalveluissa kysyttyjen asioiden TOP 10......................................................58 Kuva 11 Tarvelähtöinen neuvonta ja ohjaus kotoutujan eri elämäntilanteissa.................................................................61 Kuva 12 Ammattialapaja........................................................................75 Kuva 13 Työnhakemiseen ja työntekemiseen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen sisältöjä Pointissa................................................80 Kuva 14 Pointti-hankkeen pitkäkestoisten asiakkaiden (244 hlöä) työmarkkinatilanteet 15.4.2014................................................81 Kuva 15 Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa .............................87 Kuva 16 Mistä minä saan työpaikan? -työnhakuvalmennus...................91 Kuva 17 Viranomaispalveluihin asiointitilanteessa kohdistuvia haasteita eri tutkimusten mukaan ............................................96 Kuva 18 Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiseen Etelä-Savossa v. 2008–2014.............................98 Kuva 19 Viranomaispalautetta Pointti-hankkeen vaikutuksesta omaan työhön...........................................................................100 Kuva 20 Kunnan kotoutumisen edistämisen tasot.................................104 Kuva 21 Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa.............107 Kuva 22 Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen viranomaistyössä......................................................................110 Kuva 23 Kotouttamisosaamisen kasvun tukeminen viranomaisorganisaatiossa.......................................................112 Kuva 24 Hankkeen toimintalogiikka.......................................................116 TAULUKOT Taulukko 1 Etelä-Savon väestö v. 2008 ja 2013 ........................................23 Taulukko 2 Etelä-Savon ulkomaalaistaustainen väestö v. 2013.................25 Taulukko 3 Etelä-Savon ulkomailla syntyneet asukkaat taustamaanosien mukaan v. 2013............................................26 Taulukko 4 Etelä-Savossa tilapäisesti asuvat ulkomaan kansalaiset v. 2012...................................................................27 Taulukko 5 Ulkomaalaiset työnhakijat Etelä-Savossa seutukunnittain 30.4.2014........................................................28 17 Aluksi Olemme koonneet tähän julkaisuun reilun kuuden vuoden työn maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen kehittämiseksi Etelä-Savossa. 18 Julkaisun alussa on kotoutumisen sanastoa Luvussa 3 esittelemme asiakastyön periaat- ja käsitteitä, jotka esiintyvät tekstissä tai ovat teita ja työmenetelmiä. Niillä oli tärkeä osuus muuten tärkeitä kokonaisuuden hahmottamisen siinä, millaiseksi hankkeessa tarjottu neuvonta-, kannalta. Alusta löytyy myös taustatietoa oles- ohjaus- ja palveluohjaustoiminta muodostuivat keluluvista ja maahanmuuttajan oikeudesta pal- ja millaisena hanke näyttäytyi asiakkaille. veluihin muuttosyyn mukaan. Tarkemmat Pointin Luvuissa 4–6 kuvaamme Pointin käytännön kokoamat taulukot aiheesta löytyvät liitteestä 1. kehittämistyötä kolmen eri kokonaisuuden ja Luvussa 1 esitelemme maahanmuuttoa Ete- kahdeksan toiminnon kautta. Luku 4 keskittyy lä-Savossa tilastojen avulla. Pointin toimintavuo- teemaan maahanmuuton alkuvaihe ja arkielä- sien aikana otimme tiedottavaa roolia kokoamalla mä Suomessa. Siinä esitellään kulttuuritietoi- tilastotietoa maakunnan alueen maahanmuutos- nen tiedottaminen ja viestintä kotoutumisen ta ja levittämällä sitä eri toimijoille. Teemme sen tukena, maahanmuuttajien kotoutumista tukeva vielä kerran tässä julkaisussa. Tilastot osoittavat neuvonta- ja ohjauspiste sekä omakielinen työ- maahanmuuton noususuunnan ja antavat poh- elämä- ja kotoutumisvalmennus. Luku 5 kertoo jaa kehittämistyön tarpeellisuudelle. ammatillisen koulutuksen tukipalveluista ja siinä Luvussa 2 kerromme Pointin tehtävistä ja esitellään maahanmuuttajataustaisen opiskeli- tavoitteista. Pointissa toimittiin käytännön työn, jan palveluohjaus ammatillisessa oppilaitokses- yhteistyön ja rakenteellisen kehittämisen tasoil- sa sekä kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen la. Luvussa esittelemme lyhyesti kehittämistyön koulutuksen nivelvaiheen kehittäminen. Luku 6 taustalta lainsäädäntöä, ohjelmia ja strategioita. on työllistymisen palvelut, ja se koostuu koko- Pointin työhön vaikutti myös yhteistyö valtakun- naisuuksista maahanmuuttajien uraneuvonta ja nallisen Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoi- –ohjaus, maahanmuuttajan työharjoittelun oh- man ALPO-hankkeen ja verkostoon kuuluneiden jaaminen sekä työelämän tiedot ja –taidot. 51 vastaavan alueellisen hankkeen kanssa. Jokaisesta kahdeksasta toiminnosta on teh- ty erillinen tiivis kuvausmalli, ja ne löytyvät liit- koko organisaatio. Luvussa 7.4 kurkistamme teestä 2. Esitämme lukujen 4, 5 ja 6 lopuissa kunnan kotouttamisohjelmaan ja kerromme suosituksia eli pointteja, joita eri toimijat voivat esimerkin poikkihallinnollisen yhteistyön kehit- hyödyntää omassa työssään. tämisestä Mikkelissä. Luvussa 7.5 pohdimme Luvussa 7 siirrymme pohtimaan, mitä maa- vielä, millaista kotouttamisosaamista jokaisella hanmuuttajien kotoutumisen edistämisen tehtä- viranomaisella on tärkeää olla ja miten tuota vä merkitsee viranomaistyön kannalta. Luvussa osaamista voidaan kasvattaa. Luvun päätteeksi 7.1 kokoamme eri tutkimusten esille nostamia esitämme vielä suosituksia viranomaispalvelu- haasteita viranomaistyölle ja esittelemme Mik- jen kehittämiseen. kelissä toteutetun Bikva-haastattelun tuloksia maahanmuuttajien kokemuksista Pointti-hankkeelle tehtiin ulkoinen arvioin- palvelujär- ti vuonna 2014. Arvioinnin teki Ramboll Con- jestelmän asiakkaina. Luvussa 7.2 kokoamme sulting. Arviointi tuo näkyväksi hanketyön yhteen Pointissa toteutettuja toimenpiteitä vi- kompleksisuuden, keskeiset tulokset ja vaiku- ranomaispalvelujen tukemiseksi kotoutumisen tuksia. Luku 8 on tiivistelmä arviointiraportista, edistämisessä ja viranomaisten siitä antamaa joka löytyy kokonaisena hankkeen kotisivuilta palautetta. Kunnan kotoutumisen edistämisen www.pointti.eu. mittari on yksi konkreettinen lopputulos Pointin työstä, ja sitä kohtaan nousi kiinnostusta myös ALPO-hankkeen kautta. Kotomittari julkaistaan valtakunnallisesti alkuvuodesta 2015 osana Kotouttamisen osaamiskeskuksen sivuja. Olemme tästä erityisen iloisia! Luvussa 7.3 esitämme, että laadullisesti hyvään kotoutumisen edistämisen kehittämiseen tarvitaan mukaan 19 Pointti-hankkeen tuloksia Kuva 2. Pointti-hankkeen tuloksia v. 2008–2014. Neuvontaa ja ohjausta kahdella paikkakunnalla liittyen arkeen, koulutukseen hakeutumiseen, työn hakemiseen ja työelämään, sen Omakieli iskotoutum en ks valmennu t piloti MONIKIELISET OPPAAT: Tervetuloa Mikkeliin ja Savonlinnaan! PAINOSMÄÄRÄ N. 8000 kpl Monikielinen esite maahanmuuton alkuvaiheesta ja oman asuinalueen palveluista 6 KUNNAN ALUEELLA (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva, Joroinen ja Mäntyharju) Polkuja työelämään –opas, painosmäärä 700 kpl Työpaikkaohjaajakoulutuksia, yli 250 osallistujaa ULKOMAALAISEN Etelä-Savo www.infopankki.fi –verkkopalvelussa 2010–2013 Ulkomaalainen työvoima Etelä-Savossa –ajankohtaispäivä Palveluohjaus ammatillisissa opinnoissa, kielikartoitusta, ammattialapajat, työssäoppimisen tehostettua ohjausta Työelämälle esimerkiksi maatalousyrittäjien kanssa 20 KOULUTUSKOKEILUJA Työperusteisen maahanmuuttajan kotoutuminen Suomeen –opas TYÖNTEKIJÄN YHTEISTYÖTÄ REKRYTOINTI –esite yhdessä EURES-palvelun kanssa yli osallistujaa 2000 Juttusarja Etelä-Savon Yrittäjien lehdessä -rekisteri SÄHKÖINEN ALPO Tuotteita valtakunnalliseen käyttöön neuvontapalvelujen asiakasmäärien seurantaan yhteistyössä TEM:n ALPO-tukirakennehankkeen kanssa Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari, joka julkaistaan KOTOUTTAMINEN.FI -sivuilla Koulutuksia, työpajoja ja seminaareja, yli 900 osallistujaa Tiedotteita tilastoja & Etelä-Savon maahanmuuttoselvitys MIKKELIN KOTOUTUMISTA EDISTÄVÄN VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN MATERIAALEJA TYÖN TUEKSI 2013 BIKVA-TUTKIMUS maahanmuuttajien kokemuksista palvelujen käyttäjinä Maakunnallisen viranomaisia tukevan maahanmuuttajatyön asiantuntijaverkoston perustaminen Viranomaisille, opettajille ja muille yhteistyökumppaneille VÄLTÄ VÄÄRINKÄSITYKSIÄ, KÄYTÄ TULKKIA –opas 21 Maahanmuuton moninaisuus ja Etelä-Savo 22 1. laista. Määrä on suurin luku itsenäisyyden jäl- 1.1 Maahanmuutto tuo asukkaita Etelä-Savoon keen. Muuttajista puolet saapui EU-maista. Etelä-Savon väestö on ikääntyvää ja vähenty- Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 Suomeen muutti yhteensä 31 940 ulkomaan kansa- Pohjoismaista ja EU/ETA-maista Suomeen vää. Maakuntamme väestöllinen huoltosuhde muuttavat ulkomaan kansalaiset eivät tarvitse oli vuonna 2012 korkein koko Suomessa (63,2). erillistä oleskelulupaa, mutta heidän tulee rekis- Kuntien välinen nettomuutto ja luonnollinen teröidä oleskelunsa Suomessa kolmen kuukau- väestönlisäys ovat olleet tappiollisia vuodes- den jälkeen. EU:n ulkopuolelta muuttavat tarvit- ta 1989. Vaikka maahanmuutto on ollut varsin sevat oleskeluluvan. maltillista Etelä-Savossa, se on ollut maakunnan Yleisimmät maahanmuuton syyt Suomeen keskeinen väestönkehityksen positiivinen osa- ovat perheside, paluumuutto, työnteko ja elin- tekijä vuodesta 1989 saakka. Pelkästään Poin- keinon harjoittaminen, pakolaisuus sekä opis- tin toiminta-aikana maakunnan väestö väheni kelu. Maahanmuuttoa tapahtuu sekä tilapäisesti lähes 5000 asukkaalla ja muuta kuin suomea tai että tarkoituksena muuttaa pysyvästi asumaan ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi Suomeen. Tilapäisiä muuttajia ovat usein opis- yli tuhannella asukkaalla. kelijat ja työhön saapuvat. ETELÄ-SAVON VÄESTÖ 2008 2013 MUUTOS 2008–2013 Koko väestö 157 443 152 518 -4925 joista äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi 2732 3818 +1086 Taulukko 1. Etelä-Savon väestö 2008 ja 2013. Tilastokeskus 2014. 23 Etelä-Savon kaikissa kunnissa asuu maahanmuuttajia. Vuosina 1989–2013 Etelä-Savoon muutti yhteensä 8484 ulkomaan kansalaista. Heistä Mikkelin seutukuntaan muutti 4461 hen- 1.1.2 Etelä-Savossa vakituisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö kilöä, Pieksämäen seutukuntaan 1267 henkilöä ja Savonlinnan seutukuntaan 2755 henkilöä. Äidinkieli, ulkomaan kansalaisuus, syntymämaa Maahanmuuttajia tilastoidaan äidinkielen, ulko- 1.1.1 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset maan kansalaisuuden ja syntymämaan mukaan. Taulukossa 2 on esitelty näitä tilastoja kunnit- Etelä-Savoon on vastaanotettu vuosien 2000– tain ja seutukunnittain vuonna 2013. Äidinkie- 2013 aikana yhteensä 787 kiintiöpakolaista. leltään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia Kiintiöpakolaiset ovat mm. sudanilaisia, burma- asui Etelä-Savossa yhteensä 3818 henkilöä. laisia, kongolaisia ja afgaaneja. Ulkomaan kansalaisia maakunnassa asui 2752. Vuonna 2013 pakolaisia saapui maakuntaan Taulukossa on lisäksi esitetty ulkomailta Etelä- yhteensä 60 henkilöä, mikä on 14 % kaikista Savoon suuntautunut muutto, joka toi vuonna maakuntaan kyseisenä vuotena muuttaneista 2013 maakuntaan yhteensä 448 uutta asukasta. ulkomaalaisista. Vuonna 2014 pakolaisten vastaanottoa suunnitellaan myös Juvalla ja Pertunmaalla. 50 20 269 432 Mikkeli Savonlinna Hirvensalmi Mäntyharju Kuva 3. Kuntiin vastaanotetut pakolaiset Etelä-Savossa v. 2000–2013. Etelä-Savon ELY-keskus 2014. 24 ETELÄ-SAVON ULKOMAALAISTAUSTAINEN VÄESTÖ 2013 Muut kielet kuin suomi tai ruotsi, ulkomaan kansalaiset, maahanmuutto (Tilastokeskus 2014) Seutu, kunta Äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi Ulkomaan kansalaiset Maahanmuutto MIKKELIN SEUTU 1916 1274 228 Hirvensalmi 31 23 1 Kangasniemi 74 54 9 Mikkeli 1634 1051 201 Mäntyharju 120 96 12 Pertunmaa 22 22 4 Puumala 35 28 1 PIEKSÄMÄEN SEUTU 599 473 60 Joroinen 99 85 12 Juva 137 117 12 Pieksämäki 363 271 36 SAVONLINNAN SEUTU 1303 1005 160 Enonkoski 30 16 0 Heinävesi 61 48 16 Rantasalmi 71 54 18 Savonlinna 1093 848 122 Sulkava 48 39 4 YHTEENSÄ 3818 2752 448 Taulukko 2. Etelä-Savon ulkomaalaistaustainen väestö 2013. Muut kielet kuin suomi tai ruotsi, ulkomaan kansalaiset, maahanmuutto. Tilastokeskus 2014. 25 Ulkomailla syntyneet Syntymämaan perusteella tilastoituna Etelä-Savossa asui vuonna 2013 yhteensä yli 4000 ulkomailla syntynyttä asukasta. Heistä suuri enemmistö on syntynyt Euroopassa. Suurin ryhmä ovat Venäjällä tai Neuvostoliitossa syntyneet. EU28-maissa syntyneistä Etelä-Savossa asuu eniten Virossa, Ruotsissa ja Saksassa syntyneitä. Viime vuosina Aasian valtioissa syntyneiden määrät ovat olleet pienessä kasvussa. Ete- lä-Savoon päätyneiden suurin ryhmä on syntynyt Thaimaassa ja toiseksi suurin Myanmarissa. ETELÄ-SAVON ULKOMAILLA SYNTYNEET ASUKKAAT 2013 (Tilastokeskus 2014) Henkilöitä %-osuus Etelä-Savon ulkomailla syntyneistä 2963 73,3 – joista EU28-maista 1038 25,7 – muu Eurooppa 1925 47,6 Aasia 739 18,3 Afrikka 163 4,0 Amerikka 112 2,8 Oseania 11 0,2 Tuntematon 58 1,4 4046 100% Eurooppa YHTEENSÄ 26 Taulukko 3. Etelä-Savon ulkomailla syntyneet asukkaat taustamaanosien mukaan v. 2013. Tilastokeskus 2014. 1.1.3 Etelä-Savossa tilapäisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö ETELÄ-SAVOSSA TILAPÄISESTI ASUVAT ULKOMAAN KANSALAISET 2012 (Tilastokeskus 2014) Edellä kuvattujen Etelä-Savossa vakituisesti asuvien maahanmuuttajien lisäksi maakunnassa asuu oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineitä henkilöitä. He voivat olla joko EU/ETA-maiden kansalaisia tai EU:n ulkopuolelta muuttaneita. MIKKELIN SEUTU 361 Hirvensalmi 4 Kangasniemi 22 Mikkeli 317 Mäntyharju 11 Pertunmaa 2 Puumala 5 Tyypillisesti oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineet ovat opiskelijoita tai tilapäisesti työhön tulleita, joilla ei ole tarkoituksena asettua asumaan vakituisesti Suomeen. Kotoutumislain mukaan myös oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineet ulkomaalaiset ovat oikeutettuja kotoutumista edistäviin palveluihin. Taulukko 4 kuvaa Etelä-Savossa tilapäisesti asuneiden ulkomaan kansalaisten määriä vuoden 2012 lopussa. PIEKSÄMÄEN SEUTU 146 Joroinen 18 Juva 14 Pieksämäki 114 SAVONLINNAN SEUTU 97 Enonkoski 2 Heinävesi 14 Rantasalmi 8 Savonlinna 65 Sulkava 8 YHTEENSÄ 604 Taulukko 4. Etelä-Savossa tilapäisesti asuvat ulkomaan kansalaiset 2012. Tilastokeskus 2014. 27 1.1.4 Etelä-Savon maahanmuuttajat ja työmarkkinat vuonna 2010 heitä oli 1142 ja vuonna 2012 jo 1232 henkilöä. Pointti-hankkeen Maahanmuuttajien pääsy avoimille työmark- toiminnan alkuvaihees- kinoille on ollut haasteellista koko 2000-luvun sa vuonna 2008 ulkomaalaisia työnhakijoita oli ajan. Maahanmuuttajien työmarkkinatilannetta Etelä-Savossa 638 henkilöä. Työnhakijoiden kuvataan usein vain työttömien työnhakijoiden määrät ovat nousseet samassa suhteessa kuin määrien kautta. Ulkomaalaistaustaisia asuk- maahanmuuttajien kokonaismäärät. Huhtikuus- kaita on kuitenkin mukana työelämässä yhä sa 2014 ulkomaalaisia työnhakijoita oli 1076. kasvavissa määrin. Työllisiä ulkomaalaisia oli Taulukossa 5 esitetään tunnuslukuja Etelä-Sa- Etelä-Savossa vuonna 2009 yhteensä 1000, von ulkomaalaisista työnhakijoista 30.4.2014. ULKOMAALAISET TYÖNHAKIJAT ETELÄ-SAVOSSA SEUTUKUNNITTAIN 30.4.2014 MIKKELI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI ETELÄ-SAVO YHTEENSÄ TYÖNHAKIJAT YHTEENSÄ 531 425 120 1076 ulkomaalaisten osuus kaikista % 7,2 7,5 4,0 6,7 TYÖNHAKIJOISTA 28 -EU-kansalaisia -Muita ulkomaalaisia 98 59 38 195 433 366 82 881 TYÖLLISTETTY 22 19 4 45 TYÖSSÄ YLEISILLÄ TYÖMARKKINOILLA 57 37 17 111 TYÖTÖN 196 143 45 384 ulkomaalaisten osuus kaikista % 5,3 5,2 3,2 4,9 LOMAUTETTU 10 8 9 27 LYHENNETYLLÄ TYÖVIIKOLLA 1 0 3 4 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLÄ 0 0 1 1 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA 40 28 6 74 KOULUTUKSESSA 164 155 22 341 TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVISSÄ PALVELUISSA 41 35 13 89 Taulukko 5. Ulkomaalaiset työnhakijat Etelä-Savossa seutukunnittain 30.4.2014. Etelä-Savon ELY-keskus 2014. 29 Tietoa, neuvontaa ja ohjausta kotoutumisen tueksi 30 2. 2.1 Pointin tehtävä ja tavoitteet ohjaajat, TE-toimistojen neuvojat, järjestöjen toiPointti-hankkeen tehtävänä oli kehittää maahanmuuttajien ohjaus-, tuki- ja koulutuspalveluja, ammatillista koulutusta sekä työvoimapalveluita niin, että maahanmuuttajien mahdollisuudet hankkia työelämässä tarvittavaa koulutusta ja työllistyä Etelä-Savon alueelle helpottuu. Hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlaista yhteistyötä koulutuksen, työelämän ja palveluverkoston välillä. mijat, kuntien työntekijät ja muut viranomaistahot. Pointti – Maahanmuuttajat työvoimaksi EteläSavossa -hanketta hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto. Kehittämiskumppanit olivat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMI, Mikkelin ja Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimistot (nykyinen Etelä-Savon TE-toimisto) sekä kolmannen sektorin toimijat Linnalan Setlementti ry ja Mikkelin seudun maahanmuuttajatyön tuki Mimosa ry. 2.2 Kehittämistyön taustalla Etelä-Savon ELY-keskus ohjasi kehittämistyön Kehittämistyön pääkohderyhmä olivat ohjaus-, suunnittelua, suuntaamista ja toteuttamista ra- tuki- ja neuvontapalveluita tarvitsevat työmark- kennerahastokauden 2008–2013 tavoitteiden ja kinoiden käytettävissä olevat Etelä-Savossa Etelä-Savon maakuntaohjelman pohjalta. asuvat maahanmuuttajat. Ryhmään kuuluivat Pointissa tehty kehittämistyö pohjautui ko- myös työperusteiset maahanmuuttajat perhei- toutumis- ja yhdenvertaisuuslakeihin sekä mo- neen sekä ne, joilla ei ole ammatillista koulutus- niin strategioihin ja ohjelmiin. Näiden lisäksi ta tai joiden osaaminen tarvitsee suomalaista kehittämistyössä vaikutti tiivis yhteistyö Työ- ja päivittämistä. elinkeinoministeriön hallinnoiman ALPO – Suokohderyhmään meen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja kuuluivat maakunnan työnantajat ja työpaikka- Kehittämistyön välilliseen osaamisen kehittäminen - tukirakennehankkeen ohjaajat, ammattiopistojen opettajat ja ryhmän- kanssa vuosina 2008–2014. 31 1. Kohderyhmänä Etelä-Savon maahanmuuttajat 2. Kohderyhmänä viranomaiset, opettajat, työnantajat ja muut toimijat • Tukea maahanmuuttajien kotoutumiseen, palveluihin ohjautumiseen, kouluttautumiseen ja työllistymiseen • Koulutusta, keskusteluareenoita ja välineitä viranomaisten, opettajien ja muiden toimijoiden kotouttamisosaamisen kehittymiseksi • Verkostojen luominen ja kehittäminen Kuva 4. Pointin kehittämistyön kohderyhmät 2.2.1 Työtä ohjanneet lainsäädäntö, ohjelmat ja strategiat 32 VALTION KOTOUTTAMISOHJELMA Valtion kotouttamisohjelma julkaistiin syyskuussa 2012. Siinä määritellään valtion kotouttamisen tavoitteet ja toimenpiteet hallituskaudelle LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 2012–2015. Ohjelman yleisenä tavoitteena on 1386/2010 maahanmuuttajien Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Siinä otetaan 1.9.2011. Kotoutumislain uudistusprosessi al- huomioon koi jo Pointti-hankkeen alkuvaiheessa vuonna kaikilla politiikan aloilla, etenkin työllisyys-, 2008. Kotoutumislain keskeisiä uudistuksia koulutus-, asumis- sekä sosiaali- ja terveyspal- olivat mm. kotoutumista edistävien toimenpi- veluissa. Maahanmuuton kasvu edellyttää niin teiden laajentaminen koskemaan kaikkia maa- peruspalveluiden soveltumista maahanmuut- hanmuuttajia muuttosyystä riippumatta. Lisäksi tajille kuin erityisten kotouttamistoimenpiteiden laissa nousevat esiin mm. alkuvaiheen palvelui- riittävää saatavuutta ja vaikuttavuutta. Kotoutta- den kehittäminen, maahanmuuttajien osallisuu- misohjelman mukaan onnistunut kotouttamispo- den tukeminen sekä kotoutumisen edistämisen litiikka edellyttää kaikkien hallinnonalojen sitou- koordinointitehtävän vastuuttaminen paikallista- tumista yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen solla kunnille. ja rasismin ehkäisyyn sekä myönteisen asen- Lue lisää: www.kotouttaminen.fi neilmapiirin edistämiseen. Ohjelman erityisiä osallisuuden tukeminen maahanmuuttajaväestön tarpeet painopisteitä ovat maahanmuuttajien työllisty- koskevia tavoitteita, sillä jokainen maahanmuut- misen edistäminen sekä maahanmuuttajalasten taja asuu kuntalaisena jossakin kunnassa. ja -nuorten sekä perheiden ja naisten tuki. Lue lisää: http://www.doria.fi/handle/10024/78910. Lue lisää: http://www.tem.fi/files/34181/ TEMjul_27_2012_web.pdf. ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGIA Elinikäinen ohjaus käsittää kaikkien koulutusas- YHDENVERTAISUUSLAKI 21/2004 teiden ja -muotojen, työ- ja elinkeinohallinnon Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää sekä työelämän tarjoamat tieto-, neuvonta- ja ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä ohjauspalvelut elinikäisen opiskelun ja oppimi- tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeus- sen näkökulmasta. Elinikäistä ohjausta tarvitaan suojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvolli- myös maahanmuuttajille osana koko väestön suus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenver- ohjauspalveluita. Opetus- ja kulttuuriministe- taisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti riön elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä on ja tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka esittänyt viisi strategista tavoitetta, jotka ovat estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Laki seuraavat: 1. Ohjauspalveluja on tasapuolises- kieltää välittömän (suoran) syrjinnän, välillisen ti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita; (epäsuoran) syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat; 3. tai käskyn syrjiä jotakuta. Laki edellyttää, että Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä kaikki viranomaiset laativat yhdenvertaisuus- osaaminen; 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä ke- suunnitelman, jonka sisällöistä sisäasianminis- hitetään ja 5. Ohjaus toimii koordinoituna koko- teriö on antanut suositukset toukokuussa 2010. naisuutena. Lue lisää: www.yhdenvertaisuus.fi Lue lisää: http://www.minedu.fi/export/sites/ default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr15.pdf?lang=fi ITÄ-SUOMEN MAAHANMUUTTO- syyskuussa 2012. Strategia kattaa Pohjois-Sa- 2.2.2 Yhteistyö ALPOhankkeiden kanssa von, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakun- Pointti-hanke teki yhteistyötä Työ- ja elinkeino- nat. Kasvava maahanmuutto haastaa kunnat ministeriön hallinnoiman ALPO – Suomeen muut- kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista taneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen ke- edistäviä toimia läpileikkauksena kaikissa pal- hittäminen -tukirakennehankkeen kanssa vuo- veluissa. STRATEGIA 2017 Itä-Suomen maahanmuuttostrategia julkaistiin Itä-Suomen maahanmuuttostrategi- sina 2008–2014. ALPO – tukirakenne toimi val- an toimet tähtäävät kansainvälistymisen kautta takunnallisesti sellaisten hankkeiden tukena, alueen hyvinvoinnin lisäämiseen ja osaavan joissa kehitettiin kotoutumislain mukaisia maa- työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Strate- hanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalveluita. gia muodostuu kolmesta toimintalinjasta. Nämä Yhteistyö ja verkostoituminen ALPO:n ja muiden ovat 1. Elinkeinoelämän kansainvälistyminen ja 51 vastaavan alueellisen kehittämishankkeen ulkomaalaistaustaisten työllistyminen, 2. Asen- kanssa oli tärkeää. Se antoi mahdollisuuden op- teet ja osallistuminen ja 3. Kunnat ja kotouttami- pia muiden alueiden kokemuksista, tuki hank- nen. Ilman kunnan tärkeää roolia kotouttamis- keessa tehtävää kehittämistyötä ja tarjosi väylän palvelujen ja muiden kunnan peruspalvelujen levittää Pointin materiaaleja ja malleja valta- tarjoajana ei voida saavuttaa elinkeinoelämää kunnalliseen käyttöön. Yhteistyö tukirakenne- 33 hankkeen kanssa nousi tärkeään rooliin hanke- Yhteistyön ja rakenteellisen tason työ voidaan jakaa ajallisesti kahteen jaksoon. Vuosi- työn edetessä. na 2008–2010 voimassa oli vielä Suomen en- 2.3 Kehittämistoimintaa kolmella tasoa simmäinen kotouttamislaki, jossa kotouttavia Käytännössä Pointissa kehitettiin ja tuettiin kah- taneita ei laissa huomioitu. Käytännössä Ete- densuuntaista kotoutumista. Maahanmuuttajien lä-Savossa kunnat keskittivät maahanmuuttoon kotoutumisen Pointti-hankkeessa liittyvät resurssinsa pakolaisten vastaanottami- muodostui kolmen päätehtävän varaan. Samal- seen. Vuodesta 2011 eteenpäin uuden kotou- la työtä tehtiin kolmella eri tasolla. Asiakkaille tumislain voimaan tulon myötä kunnat joutuivat näkyvällä käytännön työn tasolla maahanmuut- ottamaan kokonaisvaltaisemman otteen kotou- tajia neuvottiin ja ohjattiin palveluihin, ammatil- tumista edistävän työn koordinoimiseksi. Tässä liseen koulutukseen siirtymisessä ja opintojen vaiheessa hankkeessa korostui kotoutumislain edistymisessä sekä työllistymisen palveluissa. tunnetuksi tekeminen ja uusien yhteistyöraken- Yhteistyön tasolla tuettiin viranomaisia ja opet- teiden kokoaminen. tukeminen tajia verkostoitumisessa sekä heidän oman työnsä kehittämisessä huomioimaan entistä paremmin myös maahanmuuttajia. Rakenteellisella tasolla pyrittiin vaikuttamaan organisaatioissa ja palveluissa tarvittaviin muutoksiin. 34 toimenpiteitä kohdistettiin vain pakolaisiin ja paluumuuttajiin. Muista syistä maahan muut- Kuva 5. Pointti-hankkeen tehtävät ja toiminnan tasot Työllistymisen palvelut ”Työtä ja toimeentuloa” Ammatillinen koulutus ”Päivitetty osaaminen” 1. Käytännön taso Asiakastyötä, viestinnän kehittämistä (oppaat, esitteet ja infopankki) Neuvonta- ja ohjauspalvelut ”Normaali arki” 2. Yhteistyön taso 3. Rakenteellinen taso Muut toimijat, tuki toimintatapojen kehittämiselle (koulutukset, oppaat, asiantuntija-apu jne.) Muutoksiin vaikuttaminen, uusien yhteistyörakenteiden kokoaminen, kotoutumislain mukainen kehittäminen 35 Kokonaisvaltaista tukea kotoutumiselle 36 3. 3.1. Arkielämä, koulutus ja työllistyminen päätarkoitus, sisältö, hyödyt, laadun varmistaminen, jatkokehittäminen ja tulosten arviointi. Kuvausmallit ovat julkaisun liitteenä 2. Pointissa kehitettiin kokonaisvaltaista tukea maahanmuuttajan kotoutumiselle. Se täydensi työhallinnon, oppilaitosten, kuntien ja muiden palvelujentuottajien työtä. Toimenpiteet tukivat maahanmuuttajien arkea, kouluttautumista ja työllistymistä. Pointissa tehdystä työstä on laadittu kahdeksan tarkempaa kuvausmallia. Jokaisessa niissä on määritelty asiakkaat, yhteistyötahot, Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä Neuvonta ja ohjaus Omakielinen työelämäja kotoutumisvalmennus ”Pointin työ on erittäin hyödyllistä ja tärkeää. Se vaikutti suoraan elämäni järjestymiseen Suomessa. Sain apua sekä käytännön asioissa liittyen opiskelupaikan hakemiseen että hyödyllisiä neuvoja. Se kaikki vaikutti tulevaisuuteni rakentumiseen”. Ammatillinen koulutus Työllistymisen palvelut Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa koulutuksessa Uraneuvonta ja -ohjaus Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen nivelvaihe Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa Työelämän tiedot ja taidot Kuva 6. Pointin kehittämistyön kuvausmallit 37 3.2 Asiakastyön toiminnan periaatteet jos arjen asiat eivät ole kunnossa. Työllistymistä Pointin kehittämistyötä tehtiin erilaisissa toimin- elämän vaatimaa koulutusta tai työnhakutaitoja. taympäristöissä neuvontapisteissä, ammatilli- Myös työperusteinen muuttaja tarvitsee suomen sessa koulutuksessa ja työvoimapalveluissa. kielen taitoa, perheelleen asunnon ja päivähoi- Yhteistä näille oli samankaltainen tiedostettu topaikan, tietoa suomalaisen työelämän peli- työote ja työmenetelmät. säännöistä sekä tunteen siitä, että hän on terve- Ammatillisiin opintoihin on vaikeaa keskittyä, ei tapahdu, jos maahanmuuttajalta puuttuu työ- tullut suomalaiseen yhteiskuntaan. Kehittämistyön keskiössä oli ihmisten kohtaaminen, kuuleminen ja kotoutumisen tukeminen Erityisen tärkeää on, että ihminen hahmottaa yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kotoutumi- uuteen yhteiskuntaan liittyviä kokonaisuuksia, nen nähtiin kokonaisvaltaisena prosessina, on itse osallinen omaan elämäänsä liittyvissä jossa ihmisen elämän eri osa-alueiden on tär- valintatilanteissa ja pystyy tekemään harkittuja keää olla tasapainossa. päätöksiä isoissa ja pienissäkin asioissa. Pointti-hankkeen toiminnan periaatteet asiakastyössä olivat seuraavat: • Jokainen ihminen ansaitsee arvostusta, kunnioitusta ja yhdenvertaista kohtelua. • Ihminen on aina ainutkertainen ja hänes sä on monia ulottuvuuksia. Korhosta ja Puukaria lainaten ”ihminen on olemuk seltaan kokeva, ajatteleva, toimiva, sosiaalinen, kulttuurinen, biologinen, hengellinen ja poliittinen”. Riippumatta siitä, mistä kulttuurista ihminen tulee, hänet on tärkeää ottaa huomioon kokonaisena ihmisenä ja kuulla hänen yksilöllinen tarinansa. • Ihminen on oppiva, oivaltava, itseohjautuva ja vastuullinen toimija. Pystyäkseen toimi- maan näin myös uusissa tilanteissa maa hanmuuttaja tarvitsee kotoutumisen ja va lintojen tekemisen tueksi henkilökohtaista ja oikea-aikaista tietoa, neuvontaa ja ohjausta. • Asiakkaan avuttomaksi auttamisen ja heit teille jättämisen raja voi olla hiuksen hieno. Ammattitaitoa on antaa ihmiselle tunne kuulluksi tulemisesta, huomata yksilöllisen ja oikea-aikaisen tuen tarpeet sekä vastata niihin. 38 3.3 Pointti-hankkeen työmenetelmät – keskiössä ohjauksellinen työote Pointti-hankkeen tärkeimmät työmenetelmät maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa olivat • Kulttuuritietoinen tiedotus ja viestintä, jolla joka asettaa itse tavoitteet, tekee päätökset tarkoitamme selkokielistä ilmaisua, monikie- ja on vastuussa elämästään. Ohjaaja on oh- listä viestintää ja muuta kuin suomea tai ruot- jauksen ammattilainen ja asiantuntija, joka sia äidinkielenään puhuvan kuntalaisen tie- tukee asiakkaan prosessia ja valintoja. Elin- dontarpeiden huomioimista viranomaisten ja ikäisen ohjauksen periaatteiden mukaisesti muiden palvelujen tuottajien viestinnässä. jokainen ihminen tarvitsee ohjausta jossain Tiedotus ja viestintä tukevat parhaiten oma- elämänsä valintatilanteissa. toimisten maahanmuuttajien kotoutumista. • Palveluohjaus, jossa kootaan tarvittavia pal• Asioimisneuvonta, jolla tarkoitamme neu- veluja asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaises- vontaa, jonka avulla asiakas opastetaan ti maahanmuuttajan kotoutumisen ja elämän- hänelle sopivan tiedon ja palvelun ääreen. tilanteen tueksi, tuetaan omatoimisuuden kas- Asioimisneuvonta henkilökohtaistaa tiedo- vua tai ennalta ehkäistään ongelmien kas- tusta ja viestintää. Neuvontaa tarvitsevat vua ja väliinputoamista. Kotoutumista edistä- myös omatoimiset maahanmuuttajat. vää palveluohjausta tarvitaan esimerkiksi sil loin, kun asiakkaalla ei ole aikaisempaa ko- • Ohjaus, jossa keskustelun keinoin ediste- kemusta jostain palvelusta, elämäntilanne on tään asiakkaan omaa kykyä parantaa elä- erityisen haasteellinen, kyky löytää tarvittavia määnsä hänen haluamallaan tavalla. Asia- palveluita tai asioida niissä itsenäisesti ei rii- kas on silloin oman elämänsä asiantuntija, tä tai palveluiden sujuvuudessa on ongelmia. 39 Asioimisneuvonnan ja ohjauksen välinen ero voi olla häilyvä. Neuvonta sisältää usein ohjauksellisia elementtejä ja ohjaus on joskus puhtaasti neuvontaa. Maahan muuttaneiden asiakkaiden kohdalla asioimisneuvonta eli asiakkaan opas- ”Hankkeen työntekijät ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu ja mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa.” taminen oikeaan palveluun ei aina yksin riitä. Siksi kaikkia Pointti-hankkeen työmenetelmiä yhdisti ohjauksellinen työote. Kulttuuritietoinen tiedotus ja viestintä Palveluohjaus Ohjauksellinen työote Ohjaus 40 Kuva 7. Pointti-hankkeen työmenetelmät Asioimisneuvonta Ohjauksellinen työote on asiakkaan kohtaamiseen liittyvä työtapa, jota käytetään erilaisissa palvelu- ja asiointitilanteissa. • Ohjauksellisesta työotteesta on kysymys silloin, kun asiakas tarvitsee palvelun sisältöön, palvelupolun etenemiseen tai syy-seuraussuhteeseen liittyvää lisätietoa ja -ymmärrystä. • Ohjauksellinen työote sisältää myös ennakoivat elementit, mikä tarkoittaa käytännössä mm. kykyä huomata ja tarttua heikkoihin signaaleihin. Heikoilla signaaleilla tarkoitetaan tässä tapauksessa merkkejä siitä, että asiakas on epävarma omasta asiointiosaamisesta, palveluprosessin jatkosta yms. • Sisältö ja toteutustapa vaihtelevat riippuen palvelutilanteesta, organisaatiosta ja asiakkaan tarpeista. • Ohjauksellisella työotteella voidaan tarkoittaa yksinkertaisesti ystävällisyyttä, rohkaisua ja tukea palvelujen omatoimisessa käytössä. • Toisaalta se voi olla pitkäjänteistä ja tavoitteellista työskentelyä, johon sisältyy psykososiaalisen tuen antamista ja esimerkiksi urasuunnitelman laatimista. • Ohjauksellinen työote on osa asiakastyössä tarvittavaa ammattitaitoa, joka hyödyttää sekä maahanmuuttajia että kantaväestöä. Pidemmällä aikavälillä ohjauksellinen työote johtaa asiakkaiden itseohjautuvuuden kasvuun, asioimistaitojen omaksumiseen sekä tukee asiakkaiden itseluottamuksen kasvua ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla se edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. 41 Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa 42 4. Alkuvaihe uudessa maassa on täynnä odotuksia, toiveita, pelkoja ja jännitystä. Miten elämä järjestyy? Osaanko toimia oikein? Kielimuuri 4.1 Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä asettaa haasteita ja väärinymmärryksiä tapahtuu liian usein. Yksilölliset valmiudet ratkaista asioita ja löytää tarvittavia palveluita ovat erilaisia. Toisille ihmisille riittää tieto, jonka avulla he voivat itse hahmottaa yhteiskuntaa ja hakeutua tarvitsemiinsa palveluihin. Osa tarvitsee henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa, joiden avulla tieto tulee ymmärrettäväksi. Jotkut kaipaavat vielä syvemmälle menevää ohjausta ja tukea. Pointti-hankkeessa maahanmuuttajien alkuvaihetta ja arkielämää Suomessa tuettiin • kehittämällä kulttuuritietoista tiedottamista ja viestintää yhteiskunnasta ja palveluista Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä Neuvonta ja ohjaus Omakielinen työelämäja kotoutumisvalmennus Kulttuuritietoisella tiedottamisella tarkoitetaan • perustamalla matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspaikat Mikkeliin ja Savonlinnaan sekä Pointti-hankkeessa selkokielistä ilmaisua, mo- • pilotoimalla omakielistä työelämäja kotoutumisvalmennusta. tiedontarpeiden huomioimista viranomaisten nikielistä viestintää ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan kuntalaisen ja muiden palvelujen tuottajien viestinnässä. 43 EU arjessa -tapahtuma, Mikkeli 2013. 44 4.1.1 Maahanmuuttajat huomioiva viestintä tukee ja nopeuttaa kotoutumista tai puolisoina maahan saapuneet tiesivät, että heidät on tyypitelty sosiaalipalveluiden asiakkaiksi. Kotoutumislaki nosti esiin sen, että maa- Maahanmuuttaja tarvitsee ymmärrettävää tietoa hanmuuttajille on oltava tarjolla perustietoa oi- uudesta maasta, yhteiskunnasta ja palveluista. keuksista ja velvollisuuksista suomalaisessa Tiedon tarve on suurimmillaan alkuvaiheessa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Tietoa pitää mutta se jatkuu myös kotoutumisen edistyessä olla tarjolla myös palvelujärjestelmästä ja ko- ja uusien asioiden myötä. Helposti löytyvän, sel- toutumista edistävistä toimenpiteistä. Yleisellä kokielisen tai omakielisen tiedon varassa moni tasolla olevaa perustietoa toimitetaan ja jaetaan maahanmuuttaja pystyy toimimaan itsenäisesti oleskelulupapäätöksen tiedonannon, oleske- ja hakeutumaan tarvitsemiinsa palveluihin. Kult- luoikeuden tuuritietoinen tiedottaminen tukee ja nopeuttaa myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen kotoutumista. rekisteröinnin yhteydessä. Tätä aineistoa koor- rekisteröinnin, oleskeluoikeuden Kuntien ja muiden palvelujen tuottajien dinoi Työ- ja elinkeinoministeriö. Paikallisen ta- olisi tärkeää arvioida, miten tiedottaminen ja son tiedotuksesta vastaavat kaikki viranomaiset viestintä vastaavat monimuotoistuvan asiakas- yhdessä omalta osaltaan. Kuntien vastuulla on kunnan tarpeisiin. Pointti-hankkeessa havaittiin koordinoida kotoutumisen edistämistä paikalli- hankkeen alkuvaiheessa, että maahanmuutta- sella tasolla. jien tiedon tarpeita ei viranomaisviestinnässä huomioitu riittävän hyvin. Tietoa palveluista ja Kuvausmalli 1 Kulttuuritietoinen tiedottaminen palvelujärjestelmästä oli tarjolla vain vähän tai ja viestintä löytyy liitteestä 2. ei ollenkaan. Kohderyhmälle tarkoitettu tieto oli suomen kielellä tai jos se oli käännetty joillekin haasteellista. Esimerkiksi kuntien verkkosivuilta 4.1.2 Pointti-hankkeessa tuotettuja materiaaleja oli muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvan Pointti-hankkeessa kehitettiin paikallistason tie- kuntalaisen yleensä mahdotonta löytää tarvitse- dotusta. Kuntien työn tueksi tuotettiin kulttuuri- maansa tietoa useiden eri sivujen ja valikkojen tietoisen tiedottamisen sisältöjä eli monikielisiä takaa. Jotain maahanmuuttajille tarkoitettua tie- oppaita, esitteitä ja verkkosivuja. Nämä tuotteet toa saattoi löytyä sosiaalipalveluiden verkkosivu- ovat esimerkkejä kulttuuritietoisesta tiedottami- jen alta, mutta harvat esimerkiksi työperusteiset sesta ja ne löytyvät osoitteesta www.pointti.eu. kielille, käännösten laatu saattoi olla heikkoa ja jopa vääristää tietoa. Myös tiedon löytäminen oli 45 Tervetuloa Mikkeliin ja Tervetuloa Savonlinnaan! -oppaat (suomi, venäjä, englanti) Mikkeliin ja Savonlinnaan tuotettiin oppaat, jotka tukevat maahanmuuttajien tietoutta yhteiskunnasta ja palvelujärjestelmästä. Teimme Mikkelissä kyselyn maahanmuuttajille viidellä kielellä, jossa kartoitimme oppaiden sisältöjen tarpeita. Saatuja vastauksia hyödynnettiin oppaiden laatimisessa. Oppaista löytyy lyhyet kuvaukset ja yhteystiedot kuntien ja valtionhallinnon paikallisista palveluista ja niiden sisällöistä sekä muista elämiseen liittyvistä tärkeistä palveluista. Oppaiden kääntämiseen ja käännösten laatuun kiinnitettiin erityisesti huomioita. Oppaista otettiin yhteensä yli 8000 kpl:n painokset ja niitä päivitettiin säännöllisesti. Oppaita jaetaan edelleen mm. maistraateissa rekisteröitymisen yhteydessä. Niitä on saatavilla myös TE-toimistossa, kaupungin yhteispalvelupisteessä ja poliisin lupahallinnossa. Kotoutumiskoulutuksissa oppaita on käytetty yhteiskuntatietouden oppikirjoina. Useat muut kaupungit Suomessa ovat hyödyntäneet Mikkelin opasta omien vastaavien oppaidensa laadinnassa. 46 Monikielinen Tervetuloa Mikkeliin! -esite maahanmuuttajien ohjautumista tarvitsemiinsa Maahanmuuttajat tarvitsevat tietoa siitä, miten palveluihin. Alkuvaiheen kotoutumista edistä- suomalaiseen palvelujärjestelmään rekisteröi- vässä esitteessä on Suomeen muuttajan muis- dytään eri viranomaisten luona ja mistä tärkeim- tilista, siinä tiedotetaan alkukartoituksesta ja mät palvelut löytyvät. Tällaista tietoa tarvitaan kuvataan ne keskeiset viranomaistahot, joita erityisesti muuton alkuvaiheessa. Viranomaisilta vieraskielinen kuntalainen tarvitsee päästäk- saadun palautteen mukaan maahanmuuttajat seen alkuun Suomessa. Jokainen esitteessä eivät aina osaa hoitaa tärkeitä ensikontakte- mainittu viranomaistaho on itse vastuussa sen ja. Pointti-hankkeessa tehtiin yhteistyössä eri jakelusta. viranomaisten kanssa yhteisesite ”Tervetuloa Esitteestä tehtiin ja käännettiin omat versiot Mikkeliin” yhdellätoista kielellä. Esite tukee seuraaviin Etelä-Savon kuntiin: Savonlinna, Pieksämäki, Juva, Joroinen ja Mäntyharju. 47 Polkuja työelämään –opas (suomi, venäjä) Maahanmuuttajille päivitettiin Kontakti-projektissa (ESR 2001–2008) tuotettu Polkuja työelämään –opas. Oppaassa on tietoa koulutuksesta, tutkintojen tunnustamisesta, työnhakemisesta ja työelämästä. Oppaasta otettiin yhteensä 900 kpl:n painokset ja sitä jaettiin mm. TE-toimistossa, Monikulttuurikeskus Mimosassa ja kotoutumiskoulutuksissa. COMMUNITY COLLEGE OF MIKKELI (MIKKELIN KANS ALAISOPIST O) Suomen kielen kurssitarjonta Mikkelissä (suomi, englanti, venäjä) ja Savonlinnassa (suomi, venäjä) Pointti-hankkeessa kerättiin kootusti paikallista suomen kielen koulutustarjontaa yhteen esitteeseen. Maahanmuuttajien on vaikeaa löytää kou- Wed 5.00 pm–6 .30 pm Teacher Terttu Kuukka Venue: room 422, Mikkeli General Upper Secon dary School (Mikkelin lukio), Pääma jankuj Course fee 73,00 a 4 € (money-off available coupon FINNISH FOR BEGINNERS 1 10.9.2013–5 .12.2013 (48 hours) Tue 6.45 pm–8 .15 pm Thu 6.45 pm–8 .15 pm Teacher Minna Ollikainen Venue: room 422, Mikkeli General Upper Secon dary School (Mikkelin lukio), Pääma jankuj Course fee 73,00 a 4 € (money-off available) coupon Course is mean t for those with knowledge of no Finnish, but not for a person who can´t read suitable or write. The aim is to learn to talk and to cope in Finnish. FINNISH FOR BEGINNERS 2 level 1 10.9.2013–5 .12.2013 (48 hours) Tue 5.00 pm–6 .30 pm Thu 5.00 pm–6 .30 pm Teacher Minna Ollikainen Venue: room 422, Mikkeli General Upper Secon dary School (Mikkelin lukio), Pääma jankuj Course fee 73,00 a 4 € (money-off available) coupon This course continues where started course the 1 2013, but also ended in the spring new students welcome. The are aim to cope in Finnis is to learn to talk and h. FINNISH FOR BEGINNERS 3 level 2 9.9.2013–4.1 2.201 Mon 5.00 pm–6 3 (48 hours) .30 pm lutusta järjestävien toimijoiden tarjontaa lukuisista This course continues where started course the 2 ended in the 2013, but also spring new students welcome. The are aim to cope in Finnis is to learn to talk and h. FINNISH FOR BEGINNERS 5 level 2 9.9.2013–4. 12.201 Mon 6.45 pm–8 3 (48 hours) .15 pm Wed 6.45 pm–8 .15 pm Teacher Terttu Kuukka Venue: room 422, Mikkeli General Upper Secon dary School (Mikkelin lukio), Pääma jankuj Course fee 73,00 a 4 € (money-off available) coupon This course continues where started course the 4 ended in the 2013, but also spring new students welcome. The are aim to cope in Finnis is to learn to talk and h. Language instru ction for all Community College course s is Finnish. Courses may be joined mid-te space permi rm if ts. Registration for courses is at the Community College office (Otto Mannisenka tu 10), by phone 2929 or via intern 015-194 et www.mikke li.fi/kansalai sopisto Registration starts 27.8. at 10.00 am. esitteistä ja nettisivuilta. Yhteen koottuna ja tavoitetasoihin luokiteltuna suomen kielen koulutustarjonta palvelee kaikkia tahoja: maahanmuuttajia, jotka etsivät kielen oppimisen mahdollisuuksia; kouluttajia, jotka markkinoivat koulutuksiaan saadakseen opetusryhmät täyteen; viranomaisia ja muita maahanmuuttajia neuvovia ja ohjaavia tahoja, joiden on helpompaa ohjata maahanmuuttajia oikeisiin koulutuksiin. Mikkelin suomen kielen kurssitarjonta -esitteeseen lisättiin myös nettisivun osoite, josta löytyy koottuna linkkejä itseopiskelumateriaaleihin. 48 CHECK ALSO PANKKI.FI: WWW.INFO ation for Important inform services in immigrants about local 15 languages, Finland with with 5 from Mikkeli information languages! h language Internet Finnis for rials intended teaching mate immigrants: kieli > .fi > Suomen www.infopankki internetissä Suomen kieltä CT: ACTIVITY MARTHA – PROJE WOMEN T FOR IMMIGRAN project in the Participating day Finnish every improves the language. will be made For participants es ams. It includ individual progr hops (including works group work, and , job training d. crafts and food) eling, as neede couns nal perso e. Free of charg 2341 89 tel. 050-3 Marjo Pihlman, sedu.fi an@e marjo.pihlm MIKKELI SUMM ER (MIKKELIN KESÄ UNIVERSITY YLIOPISTO) Language instru ction is in Englis h. Registration in the by phone 015-2 office (Lönnrotinkatu 5), 10 300, 015-2 koulutus@m 10 302 or ikkelinkesayl iopisto.fi Registration is started. BASIC EDUC ATION STUDY LINE FOR IMMIGRANT S IN UPPER SECON PREPARATION FOR DARY EDUC ATION 13.8.2013 –31.5. 2014 Venue: Otava ntie 2b, Otava The study line for immigrants study of Finnis involves h language and education subjec basic ts as well as preparation for further educa Study is free tion. end entitles students over the age of 17 to study grant/ integration assista nce. Course intend ed for those over 16 with some knowl edge of Finnis h. Admission is closed. Further inform ation by phone 015- 194 3552. MULTICULT URAL CENTRE MIMOSA CONVERSAT ION FINNISH 20.8.2013–2 4.9.2013 Tue 3.30 pm–5 .00 pm No fee Venue: Mimo sa, Saattotie 1 Further inform ation: Tuisku Heiska nen, by phone tuisku.heisk 050-339 4932, anen@mimo sa.fi THE HELP FINDING DO YOU NEED SH LANGUAGE RIGHT FINNI IN FOR REGISTERING COURSE OR THE COURSE? NAL NEED PERSO OR DO YOU G IN COUNSELLIN GUIDANCE AND S? OTHER ISSUE lling nce and couse Pointti – Guida ners services for foreig www.pointti.eu 29, 4th floor u Porrassalmenkat 888, tel. 044-7115 u mikkeli@pointti.epm – 3.30 pm Mon – Thu 12.30 h, Russian Finnish, Englis e Free of charg languages Counsel in other in autumn 2013 r Mimosa Cente Multicultural 050-357 2290 Saattotie 1, tel. www.mimosa.fi on Mondays Dari, urdu, hindi ri@mimosa.fi at 2–5 pm, infoda at 2–5 pm, ays Thai on Tuesd .fi infothai@mimosa esdays Wedn on Estonian t@mimosa.fi at 2–5 pm, infoes days Russian on Thurs pm at 12 noon–4 .fi mosa s@mi inforu e Free of charg OTAVA FOLK HIGH (OTAVAN OPIST SCHOOL O) FINNISH FOR FOREIGNER S– BASIC LEVEL 10.9.2013–5 .12.2013 Tue (Thu) 4.30 pm–6.00 pm Teacher Auli Kekkonen Venue: Mikke li Summer Unive Lönnrotinka rsity tu 5 Course fee 75,00 € (money-off available) coupon MIKKELI UNIV ERSITY OF APPL SCIENCES (MIKK IED ELIN AMMATTIKORKEAKOULU/ MAMK), OPEN UNIVERSIT Y No courses on this term. ORGANISAT ION UN WOM EN No courses on this term. SES GUAGE COUR FINNISH LAN IN MIKKELI 3 201 AUTUMN NTTI project piled by POI Brochure com employment on the way to (Immigrants ) in South Savo ices counselling serv Guidance and for immigrants al Funding European Soci sponsored by www.pointti.eu Suomi sinun kielelläsi Finland på ditt språk Finland in your language Финляндия на твоём языке Soome sinu keeles La Finlande dans votre langue Finland oo ku qoran luqadaada Finlandia en su idioma Sizin dilinizde Finlandiya Finlanda në gjuhën tuaj 用中文介绍芬兰 Infopankki-verkkopalvelun Etelä-Savon paikallista tietoa Infopankki.fi -verkkopalvelussa on maahanmuuttajille tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta yli kymmenellä kielellä. Valtakunnallisen yleistiedon lisäksi verkkopalvelussa on paikkakuntakohtaista tietoa niistä kunnista, jotka ovat tehneet yhteistyösopimuksen verkkopalvelua hallinnoivan Helsingin kaupungin kanssa. Pointti-hanke liitti Etelä-Savon kolme kaupunkia (Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna) Infopankki.fi –verkkopalveluun. Hanke tuotti ja päivitti vuosina 2010–2013 kaupunkien paikallistiedot Infopankkiin viidellä kielellä sekä maksoi liittymismaksun. Sopimuksen tekijä ja vuosimaksun maksaja oli Etelä-Savon maakuntaliitto vuoden 2013 loppuun saakka. www.infopankki.fi Infopankin kolmen Etelä-Savon kaupungin sivut osoittautuivat tarpeellisiksi tiedonlähteiksi. Paikallissivujen käyttäjämäärät nousivat vuosi vuodelta. Vuonna 2011 sivuilla vieraili 6210 ja vuonna 2012 jo 17 738 eri kävijää. Sivut palve- Helsinki, espoo, Vantaa, kauniainen, turku, tampere, Mikkeli, oulu, rovaniemi suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, albania, kiina, kurdi, persia, arabia livat sekä Suomessa jo asuvia että tänne muuttoa suunnittelevia. Noin joka kolmas kerta sivut avattiin muualta kuin Suomesta käsin. Sivuilla kävijöistä noin joka kolmas avasi suomen kieliset sivut, joka viides venäjän kieliset sivut ja joka kuudes englannin kieliset sivut. Infopankin uudistuneen sisällön ja ilmeen jälkeen Pieksämäen ja Savonlinnan sivut lakkasivat toimimasta syyskuussa 2013. Mikkelin JulkaisiJa HeLSingin kaupunki Publicerad av HeLSingForS Stad Published by tHe City oF HeLSinki kaupunki jatkaa palvelussa edelleen omalla kustannuksellaan. Pointti-hanke tuotti Mikkelin Infopankki-sivut ja käännätti ne neljälle kielelle työ- ja eLinkeinoMiniSteriö, SiSäMiniSteriö, keLa, vuonna 2014. opetuS- ja kuLttuuriMiniSteriö 49 Sovittelu-esite (11 kieltä) Lakisääteinen sovittelu-toiminta on vierasta maahanmuuttajille. Sovittelua käytetään erilaisissa riitoihin ja rikoksiin liittyvissä tilanteissa. Pointti-hankkeen resurssilla laadittiin yhteistyössä Mikkelin alueen Sovittelu-toimiston, Martha-hankkeen ja Monikulttuurikeskus Mimosan kanssa maahanmuuttajille tarkoitettu esite sovitteluprosessista. Esite julkaistiin yhdellätoista kielellä. Esitteen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien tietoisuutta sovittelun mahdollisuudesta esim. silloin, kun he joutuvat erilaisten Mediation Office for the Mikkeli Region (Mikkelin alueen sovittelutoimisto) Porrassalmenkatu 23 A 4th floor 50101 Mikkeli Tel. 015 362 912, 040 596 5760 mikkeli@sovittelu.fi Ministry of Social Affairs and Health Department for Family and Social Affairs Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 Valtioneuvosto Tel 09 16001 Internet address: www.stm.fi > Publications Mediation Office for the Savonlinna Region (Savonlinnan alueen sovittelutoimisto) Olavinkatu 35 A 57130 Savonlinna Tel. 015 515 030, 040 596 5760 savonlinna@sovittelu.fi Mediation Office for the Varkaus Region (Varkauden alueen sovittelutoimisto) Kauppakatu 18, 2nd floor 78200 Varkaus Tel. 015 366 0401, 0400 596 388 varkaus@sovittelu.fi This brochure is an edited version of the original 'Rikosten ja riitojen sovittelu' (Mediation of Crimes and Disputes) brochure and has been translated into 10 languages in cooperation with the Pointti – Immigrants' Path to Working Life Project of South Savo, with the support of the European Social Fund. Mediation of Crimes and Disputes in Finland www.sovittelu.fi www.thl.fi/sovittelu www.pointti.eu Pieksämäki office Keskuskatu 14 B 76100 Pieksämäki Tel. 015 484 401, 0400 596 388 rasististen rikosten kohteeksi tai muissa konfliktitilanteissa. 4.2 Maahanmuuttajien kotoutumista tukeva neuvonta- ja ohjauspiste Pointin kehittämistyön ytimen muodosti vuosina 2008–2013 toteutettu maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelu, jota tarjottiin Mikkelissä 1.12.2008–31.12.2013 ja Savonlinnassa 1.11.2008–31.12.2013. Mikkelissä neuvontaa ja ohjausta toteutettiin TE-toimiston tiloissa sijainneessa palvelupisteessä koko hankkeen ajan suomen, ENGLANTI Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä Neuvonta ja ohjaus Omakielinen työelämäja kotoutumisvalmennus englannin ja venäjän kielillä. Palvelupisteessä annettiin neuvontaa arkielämään, palveluihin, koulutukseen, työhön ja työnhakemiseen liittyvissä asioissa. Mikkelissä neuvontaa tarjottiin 50 myös monikulttuurikeskus Mimosassa vuosina Savonlinnassa neuvontaa ja ohjausta var- 2008–2009 suomen ja englannin kielillä ja vuon- ten perustettiin Navigaattori. Samoissa tiloissa na 2010 suomen, englannin ja venäjän kielillä. hankkeen kanssa toimivat Linnalan kansainväli- Vuosina 2011–2013 Mimosassa oli tarjolla neu- nen kohtaamispaikka ja Savonlinnan kaupungin vontaa arabian, darin, hindin, urdun, englannin, maahanmuuttajapalvelut. Lisäksi palvelua tar- thain, venäjän ja viron kielillä. Mimosassa tarjot- jottiin TE-toimistossa ja SAMIssa. Neuvontaa ja tu neuvonta keskittyi asiakkaiden arkielämään ohjausta oli saatavilla suomen, englannin, krei- ja palveluihin liittyviin kysymyksiin. kan, ranskan ja venäjän kielillä. Pointin neuvontapiste, Mikkeli 2010. 51 Neuvonnan palvelulupaus oli seuraava: ”Jos tarvitset henkilökohtaista neuvontaa tai ohjausta seuraavissa asioissa • arkielämä • koulutus- ja uramahdollisuudet ”Jos neuvontaa ja ohjausta ei olisi ollut, en voisi kuvitella miten minä pärjäisin alkuvaiheessa.” • työnhaku • työelämä • suomen kielen koulutukset • vapaa-ajan harrastukset Ota yhteyttä, olemme sinua varten! Autamme sinua löytämään vastauksia kysymyksiisi. Teemme yhteistyötä eri organisaatioiden ja viranomaisten kanssa, mutta emme itse ole viranomaisia. Palvelemme suomen, venäjän, englannin, ranskan ja kreikan kielillä. Palvelut ovat ilmaisia.” 4.2.1 Yleisneuvonnalle on tarvetta Pointti-hankkeessa toteutettu neuvonta- ja ohjauspalvelu oli ns. yleisneuvontaa, jota tarjottiin kaikille maahanmuuttajille muuttosyystä riippumatta. Yleisneuvontaa tarvitaan erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa, mutta myös sen jälkeen kunnan asukkaana elämiseen liittyvissä asioissa. Yleisneuvonnan tehtävänä on antaa kokonaiskuvaa palvelujärjestelmästä ja neuvoa asiakkaita tarvitsemiinsa palveluihin. Yleisneuvonta vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: • Mitä palveluja on tarjolla? • Miten palvelut liittyvät toisiinsa? • Miten palveluihin hakeudutaan? • Miten palveluissa asioidaan? 52 Yleisneuvonta voi sisältää sekä kulttuuritietoista viestintää että henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa. Esimerkiksi alkuvaiheessa maahanmuuttajan tulee osata rekisteröityä väestötietojärjestelmään ja tarvittaviin viranomaispalveluihin sekä löytää tarvittavat peruspalvelut ja kotoutumista tukevat palvelut. Pointissa laadittu Suomeen muuttajan muistilista tuki sekä maahanmuuttajia että viranomaisia. Ennen Pointtia vastaavaa muistilistaa ei ollut käytössä. Kun muutat Suomeen ulkomailta, rekisteröidy heti (1-2), selvitä oikeutesi sosiaaliturvaan (3), käy tarvittaessa TE-toimistossa (4), avaa pankkitili (5), käy tarvittaessa sosiaalikeskuksessa (5), nouda verokortti (6) ja hae lapsellesi päivähoitopaikka tai ilmoita hänet kouluun (7) 1 a) Maistraatti Kaikki: • Rekisteröityminen väestötietojärjestelmään • Henkilötunnuksen hakeminen Tai 1b) Verotoimisto Suomeen tilapäisesti töihin muuttava: • Verohallinto voi kirjata väestötieto järjestelmään ja antaahenkilötunnuksen • Rakennusalalla työskenteleville alalla tarvittava veronumero 2. Poliisi 3. KELA EU/ETA-kansalainen: • Oleskeluoikeuden rekisteröinti, jos oleskelu kestää yli 3 kk 3. maiden kansalainen: • Oltava voimassa oleva oleskelulupa, joka haetaan ulkomailla ennen Suomeen tuloa ei tarvitse rekisteröidä oleskeluoikeutta erikseen • Perheenjäsen voi hakea oleskelulupaa vasta Suomessa 4. TE-toimisto 5. Pankki 6. Sosiaalikeskus • Ilmoittautuminen työnhakijaksi,mikäli henkilö on työtön - kotouttavat toimenpiteet • Myös työhön tulevat voivat ilmoittautua, mahdollisuus hakeutua mm. kielikoulutukseen • Mahdollisuus alkukartoitukseen kaikille asiakkaiksi rekisteröityneille Pankkitilin avaaminen • Mahdollisuus hakea tukea, jos henkilöllä on oleskeluluvan tunnus A tai hän on Suomessa rekiste röitynyt EU/ETAkansalainen • Mahdollisuus alku kartoitukseen muille kuin työhallinnon asiakkaille (esim. kotiäidit, eläkeläiset) Henkilötunnuksen saamisen jälkeen haetaan oikeutta Suomen sosiaaliturvaan 6. Verotoimisto Verokortin noutaminen 7. Päivähoito, Perusopetus Mukaan otettavia asiakirjoja: Passi, oleskelulupa (3. maiden kansalaiset), oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus. Muut tärkeät todistukset, esim. vihkitodistus, lasten syntymätodistus, tutkintotodistukset, työtodistukset käännettävä suomeksi ja varustettava Apostille-leimalla Kuva 8. Suomeen muuttajan muistilista 53 4.2.2 Palvelukohtaista neuvontaa palveluntuottajalta Yleisneuvonnan lisäksi tarvitaan palvelu- että palvelukohtainen neuvonta ei aina toimi riittävällä tavalla. vontaa, jota toteuttaa palveluntuottaja. Silloin 4.2.3 Neuvontapiste tukee maahanmuuttajien kotoutumista asiakas saa mm. seuraavaa tarvitsemaansa Hankkeessa saatujen kokemusten mukaan tietoa: maahanmuuttajien kotoutumista voidaan mer- kohtaista maahanmuuttajat huomioivaa neu- • Mitä palvelussa tapahtuu? kittävästi edistää kokoamalla yleisneuvontaa ja • Mitä asiakkaalta odotetaan? asiakkaan tarvitsemaa ohjausta yhteen pistee- • Mihin palvelu liittyy? seen. Neuvontapiste toimii keskitettynä tiedon • Mitä palvelusta seuraa? välittämisen paikkana. Tämä helpottaa erityi- • Mitä asiakkaan tulee tehdä sesti maahanmuuttajan alkuvaihetta uudessa palvelutilanteen jälkeen? yhteiskunnassa, mutta myös myöhemmissä vaiheissa ja uusissa tilanteissa. Jos palvelukohtaista neuvontaa on riittävästi saatavilla, maahanmuuttajat eivät palaa saman Kuvausmalli 2 Maahanmuuttajien kotoutu- asian kanssa yleisneuvontaan. Pointti-hankkeen mista tukeva neuvonta- ja ohjauspiste löytyy asiakastilastot (kts. liite 3, s. 152-166) osoittavat, liitteestä 2. Kuva 9. Neuvontaja ohjauspiste kotoutumisen tukena Tukee ja nopeuttaa kotoutumista ja arjen sujumista Ohjaa palveluihin ja antaa valmiuksia asioida palveluissa 54 Fyysinen paikka - helppo löytää - matala kynnys - keskeinen sijainti Markkinoi palveluaan asiakaslähtöisesti, aktiivisesti ja monikielisesti Maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspiste • uusille muuttajille • kunnassa jo asuville Toteutetaan selkokielellä, asiakkaan ymmärtämällä kielellä tai tulkattuna Luotettavaa, kulttuuritietoista ja ammattitaitoista neuvontaa Neuvontaa kaikille maahanmuuttajille muuttosyystä riippumatta Koottua tietoa asettumisen ja kotoutumisen tueksi 4.2.4 Neuvonnan tarve näkyväksi ALPO-rekisterin avulla 4.2.4.1 Millaisia asiakkaita Pointin neuvonta- ja ohjauspiste tavoitti? Kuluneella rakennerahastokaudella 2008–2013 Pointti-hankkeessa annettu neuvonta perustui eri puolilla Suomea kokeiltiin ja kehitettiin maa- asiakaslähtöisen ja luotettavan neuvonnan li- hanmuuttajien neuvontapalveluita. Työmuoto oli säksi kielitaitoisten työntekijöiden työhön. Yh- uusi monilla paikkakunnilla ja sen tarpeellisuut- teinen kieli helpotti neuvontaprosessia ja tuki ta oli tärkeää osoittaa tilastoimalla asiakaskäyn- asiakasta kysymään ja ymmärtämään hänelle tejä ja käyntien sisältöjä. tärkeitä kotoutumiseen liittyviä asioita. Pointti-hankkeessa asiakasmääriä, asiakkaiden taustatietoja ja neuvonnan sisältöjä seurattiin tilastoimalla yhteydenottoja neuvonta- ja ohjauspisteisiin. Pointissa luotiin alkuvaiheessa sähköinen asiakasrekisteri, johon merkittiin asiakkaiden käynnit, taustatiedot ja kysytyt asiat ilman asiakkaan henkilötietoja. Pointin asiakasre- ”Tärkein on matala kynnys: aina saa soittaa, sopia tapaaminen tai tulla suoraan toimistoon, jos asia on kiireellinen. Tiedät että aina saat apua.” kisteri esiteltiin ALPO-verkostolle, jonka kanssa sitä jatkokehitettiin yhdessä. Rekisterin ylläpito siirtyi ALPO-hankkeelle. ALPO-rekisteri on osoittautunut menestystarinaksi. Vuodesta 2011 ALPO-rekisteriä on käyttänyt lähes 20 neuvontapistettä eri puolilla Suomea. Seurantajärjestelmän avulla saadaan kansallisesti yhtäpitävää tietoa mm. neuvonnan asiakkaiden määristä, taustoista ja asiakkaiden kysymistä asioista. ALPO-rekisteriä hallinnoi jatkossa Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskus. Tarkempia tilastotietoja Pointti-hankkeen neuvontapalvelujen asiakkaista löytyy liitteestä 3. Asiakaskertomus 1: Omakielinen neuvonta Venäläinen pariskunta muutti Suomeen töihin. Työpaikalla ei tarvittu suomen kielen taitoa, mutta arkielämässä he joutuivat hankaliin tilanteisiin ilman kielitaitoa. He pyysivät kieliapua asioidessaan vakuutusyhtiössä, laskujen maksamisessa, kirjastosakkojen maksamisessa pankin kautta ja suomenkielen kurssien etsimisessä. Tutustuin heidän kanssaan työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin, täytimme lomakkeet ammattiliittoon, teimme oleskeluluvan jatkohakemukset ja muita virallisia asiakirjoja. Ensimmäiset 5–6 kuukautta pariskunta asioi neuvontapisteessä viikoittain, koska Suomessa elämiseen liittyviä uusia asioita tuli heille jatkuvasti. Kielimuurin takia omaehtoinen asioiminen ei onnistunut. Harjoittelimme laskujen maksamista ja lomakkeiden täyttämistä. Kerroin heille arkielämän eroista Suomessa ja Venäjällä. Neuvonnan tarve väheni sitä mukaa, kun pariskunnan tiedot ja taidot asioida itsenäisesti kasvoivat. 55 Pointin neuvonta- ja ohjauspisteen asiakkaat Neuvontaja ohjausasiakkaita yhteensä Asiakkaista Mikkeli 1200 850 Savonlinna YHTEENSÄ 2050 Mikkeli Savonlinna 2010 2011 2012 2013 Uudet asiakkaat keskiarvo / kk 56 55% 45% Mikkeli Savonlinna Yhteensä 423 640 984 785 405 636 1682 1568 828 1276 2666 2353 Yhteydenottotapa 19 13 YHTEENSÄ 32 Miehiä Naisia MIKKELI • suomi • englanti • venäjä + omakielinen neuvonta v. 2011-2013 dari, urdu, hindi, arabia, thai, venäjä, viro Käynti neuvontapisteessä Asiakkaiden yhteydenottoja KenttätyöPuhelin 7% 30% 6% 52% Sähköposti SAVONLINNA • suomi • englanti • kreikka • ranska + omakielinen neuvonta v. 2011-2013 venäjä Neuvontakielet Perhesiteet 33% 27% 15% Maahanmuuttosyy Elinkeinon harjoittaminen Opiskelu Ei tietoa Työ 11% 10% 2% 1% MIKKELI VENÄJÄ 41% Sukulaiset ja tuttavat 42 % Monikulttuurikeskus 21 % VIRO 8% TOP 5 lähtömaat TE-toimisto 14 % BURMA 5% Oppilaitos 8 % AFGANISTAN 4% Netti 5 % THAIMAA 3% SAVONLINNA Sukulaiset ja tuttavat 49 % Kunnan maahanmuuttajapalvelut 11 % Muu 5 % 13% 10% OPISTOASTE KORKEAKOULUTUTKINTO TE-toimisto 13 % KESKIASTEEN KOULUTUS 26% 26% Oppilaitos 16 % PERUSASTE Mistä asiakas oli kuullut neuvontapaikasta? Paluumuutto Pakolaisuus Koulutustausta Työtön Asumisaika Suomessa Työmarkkinaasema ALLE 1 VUOSI 1-3 VUOTTA 22% 21% 3-5 VUOTTA YLI 5 VUOTTA 16% 16% Työssä avoimilla työmarkkinoilla 14% 29% 17% Työvoimapoliittisessa koulutuksessa Muu tilanne 11% 57 Asiakaskertomus 2: Tuki työperusteisille maahanmuuttajille 4.2.4.2 Mitä asiakkaat kysyivät? ”Saimme konkreettista apua.” lupahallinnossa, ei rekisteröintiä väestötietojärjestelmään maistraatissa eikä oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan ollut haettu. Asiakkaiden mukaan työnantajalta kysyttiin mahdollisuudesta hakeutua sosiaaliturvan piiriin, mutta työnantaja hermostui asiasta ja keskustelu loppui siihen. Palveluohjaaja auttoi työperusteisia maahanmuuttajia uusimaan rekisteröinnin maistraatissa, varasi asiakkaille ajan poliisin lupayksikköön sekä auttoi täyttämään KELA:n lomakkeen, jolla haettiin oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan piiriin työskentelyn ajaksi. Myöhemmin asiakkaaksi hakeutui kaksi muuta saman yrityksen työntekijää samoissa asioissa. Päätösten tai prosessien selventäminen 2215 (31 %) Työ ja työnteko (työnhaku, työsuojelu, työharjoittelu) 1861 (26 %) Lomakkeiden täyttäminen 1216 (17 %) Koulutukseen liittyvät asiat 1145 (16 %) Yhteydenotto viranomaiseen tai muuhun tahoon 1137 (16 %) Muut arkipäivän tilanteet 981 (14 %) KELA 789 (10 %) Suomen kielen opiskelu 728 (10 %) Asuminen 719 (10 %) Lupa-asiat, rekisteröityminen, kansalaisuus 650 (9 %) Mitä neuvontapalvelussa kysyttiin? Liitteessä 3, taulukossa 1 (s. 162-164) esitetään Alpo-rekisteriin merkityt yli 15 000 asiaa kahdessakymmenessä eri luokassa ja niistä esitetään tyypillisiä esimerkkejä. Yhteydenotot sisällön mukaan Yhden yhteydenoton aikana kysyttiin yleensä useita eri asioita: ”Olen muuttanut Suomeen työntekijänä ja asun työnantajan järjestämässä asunnossa. Perheeni on muuttamassa tänne nyt. Miten ja mistä haen asuntoa? Miten lapsieni päivähoito ja koulu järjestyvät? Puolisollani on x-alan koulutusta ja työkokemusta, mitä hänen pitää tehdä työllistyäkseen?”. Neuvontaa annettiin tarpeiden mukaisesti ja asiaan liittyi yleensä myös tukea lomakkeiden täyttämiseen 58 Neuvonta- ja ohjauspalveluissa kysyttyjen asioiden TOP 10 oli seuraava. Kuva 10. Pointti-hankkeen neuvonta- ja ohjauspalveluissa kysyttyjen asioiden TOP 10 Suomeen töihin tulleet kolme EU-kansalaista ottivat yhteyttä saatuaan palveluohjaajan puhelinnumeron tuttavaltaan, joka on aikaisemmin ollut hankkeen asiakkaana. Miehet halusivat selvittää mahdollisuuksiaan päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin työskentelyn ajaksi. Asiakkaat asuivat työnantajan tarjoamassa asunnossa ja työnantaja oli hoitanut myös heidän rekisteröimisen. Rekisteröinti maistraatissa oli tehty koeajan pituuden perusteella vain kolmen kuukauden ajaksi. Sen jälkeen rekisteröintiä ei ollut uusittu. Lähtökohdat olivat siis seuraavat: kolme asiakasta, joilla oli kahdeksan kuukauden pituiset työsopimukset. Tästä ajasta viisi kuukautta oli jo mennyt. Asiakkailla ei ollut voimassa olevaa rekisteröityä oleskeluoikeutta poliisin Neuvonta- ja ohjauspalveluissa painottui eni- työhön ja työntekoon liittyviä asioita. ten asiakkaiden epätietoisuus ja neuvonnan tar- Hankkeen tarjoamista neuvontapalveluista peet viranomaisasioinnissa. Erilaisten päätösten on tärkeää nostaa esiin listan viimeisenä oleva ja palveluprosessien selventäminen, tuki lomak- kohta eli neuvonta erilaisissa kriisitilanteissa. Täl- keiden täyttämisessä ja yhteydenottamisen tarve laisia neuvontatilanteita oli koko hankkeessa 127. viranomaisiin asiakkaan puolesta muodostivat Vaikka neuvonnan kysyntä oli näissä määrällisesti reilusti yli puolet kaikista yhteydenotoista. Yksit- pientä, niin asioina ne olivat asiakkaalle ja myös täisinä palveluina eniten kysymyksiä herättivät neuvojille kokonaisvaltaisia ja erittäin haastavia. Kelan palvelut. Kriisitilanteet liittyivät taulukossa 1 (liite 3, s. 164) Huomioitavaa on, että puhtaasti sosiaalitoi- esitettyihin asioihin. Hankkeen työntekijät tiedos- meen liittyvät asiat olivat neuvontapalveluista ky- tivat oman asiantuntijuutensa ja osaamisen rajat sytyissä asioissa vasta sijalla 11. Usein kunnissa ja ohjasivat asiakkaita kriisipalveluihin ja muihin maahanmuuttajat mielletään kuitenkin sosiaa- asiantuntijapalveluihin. Hankkeen työntekijöiden lipalvelujen asiakkaiksi ja kotoutumisen edistä- havainto on, että kriisitilanteita kohtaavien maa- miseen ja koordinointiin liittyvä vastuu annetaan hanmuuttajien on vaikeaa löytää yksin asiantunti- sosiaalitoimelle. japalveluja ja päästä palveluihin. Näissä tilanteis- Mikkelissä ja Savonlinnassa neuvontapalve- sa tarvitaan hyvää ennakointia ja yhteistyötä eri luihin hakeutuneiden asiakkaiden kysymät asiat toimijoiden välillä sekä asiakkaiden tunnistami- vaihtelivat jonkin verran. Mikkelissä kysyttiin eni- sessa että palvelutarpeisiin vastaamisessa. Erityi- ten työhön ja työntekoon sekä koulutukseen liitty- sen haavoittuvia ja kriisitilanteissa palveluverkon vä asioita. Savonlinnassa kysyttiin selvästi eniten ulkopuolelle helposti jääviä ovat puolisoina ja työ- päätöksiin ja prosesseihin sekä toiseksi eniten perusteisina muuttajina saapuneet. Asiakaskertomus 3: Puolisoina Suomeen muuttaneet naiset Suomeen muuttaa yhä enemmän Euroopan unionin ulkopuolelta naisia, jotka menevät naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Valitettavasti kaikki avioliitot eivät etene hyvin. Pointin neuvonnassa tuli näkyväksi mm. seuraavia asioita liittyen puolisoina Suomeen muuttaneisiin naisiin: Naisten valmiudet kotoutua Suomeen vaihtelevat suuresti. Osa heistä ei ole käynyt lähtömaassa ollenkaan koulua tai koulu on jäänyt kesken. Jotkut naiset ovat täysin miestensä varassa sosiaalisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Miehillä ei ole välttämättä käsitystä siitä, millaista tukea vaimo tarvitsee kotoutumisprosessiin. Kotoutumiskoulutuksiin ei aina hakeuduta syystä tai toisesta. Suomen kielen opiskelu aiheuttaa monille stressiä ja hankaluuksia. Jos suomen kielen taito on heikko, naiset eivät ole aina tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Suomessa. Ikäero mieheen saattaa olla suuri ja yhteistä kieltä ei välttämättä ole. Jos parisuhteessa tulee vaikeuksia, nainen voi jäädä hyvin yksin ja tyhjän päälle selviytymään erilaisissa tilanteissa. Vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi ikäeroon, vuorovaikutukseen, kulttuurisiin eroihin, väkivaltaan tai alkoholiin. Ääritilanteissa suomalaiset puolisot uhkaavat naisia, joten naiset eivät uskalla puhua kenellekään, eivät uskalla soittaa poliisia paikalle tai tehdä asialle mitään. Naiset eivät uskalla jättää miestä, koska heillä ei ole paikkaa, mihin voi lähteä. Naisia pelottaa, että heidät karkotetaan Suomesta takaisin kotimaahan, jos he eroavat suomalaisesta miehestä. Neuvonnalle on olemassa selkeä tarve puolisoina muuttaneiden kotoutumisen tukena. Pointin omakielinen neuvonta tavoitti joitain kieliryhmiä, mutta ei valitettavasti kaikkia. Luottamuksellisen neuvonnan avulla selvitettiin yleensä tuen tarpeita ja saattaen vaihdettiin asiakas hänen tarvitsemaan asiantuntijapalveluun. 59 4.2.4.3 Yhteistyö viranomaisten kanssa oikeuteensa käyttää palvelujärjestelmän palve- Pointti-hanke teki yhteistyötä eri viranomaisten luja. Myös kotoutumisajan ylittäneet maahan- kanssa tai ohjasi asiakkaita käyttämään julkisia muuttajat joutuvat uusiin elämäntilanteisiin, jois- palveluja yhteensä 12 764 kertaa. Tämä tarkoit- sa aikaisemmin opitut toimintamallit eivät enää taa, että koko hankkeessa yhtä asiakasta oh- päde. Ratkaisevaa on silloin se, löytävätkö he jattiin yhden yhteydenoton aikana keskimäärin tarvitsemiaan palveluita. noin 1,8 erilaiseen palveluun. Kuvassa 30 (liite 3, s. 162) ovat ne viran- man neuvontatyön aikana vahvistui käsitys siitä, omaiset ja muut tahot, joiden kanssa tehtiin yh- että maahanmuuton syy ja Suomessa asumisai- teistyötä ja joiden palveluihin asiakkaita ohjat- ka eivät ole keskeisiä määrittäviä tekijöitä maa- tiin. Taulukossa esitetään eteenpäin ohjaukset hanmuuttaja-asiakkaiden tiedon, neuvonnan ja määrällisesti. Asiakkaita ohjattiin esim. Kelan ohjauksen tarpeissa. Hankkeen tarjoamaa neu- palveluihin yhteensä 1037 kertaa. Määrällisesti vontapalvelua käyttivät yhtä lailla juuri Suomeen eniten asiakkaita ohjattiin muihin projekteihin, muuttaneet kuin maassa jo pidempään asuneet muihin tahoihin, TE-toimistoon, yrityksiin ja työn- henkilöt. Asiakkaiden joukossa oli sekä luku- ja antajien luokse sekä Kelaan. kirjoitustaidottomia että korkeakoulututkinnon Kuvassa 31 (liite 3, s. 163) on esitetty sa- suorittaneita, EU-kansalaisia ja kolmansien mai- mat asiakkaan eteenpäin ohjaukset ja yhteistyöt den kansalaisia, työssä olevia ja työttömiä jne. prosentteina. Lähes joka kolmas neuvontatilan- Hanketyössä huomioitiin myös, että valitetta- teista päättyi siihen, että asiakasta neuvottiin van usein työmuuttajien ja puolisoina Suomeen käyttämään jonkun muun projektin palveluja tai muuttaneiden tiedot ja taidot toimia palveluissa muiden tahojen kuin listassa lueteltujen palve- ovat heikkoja. Maassaolo-aika ei siten korreloi luita. Asiakkaita neuvottiin yhden neuvontaker- maahanmuuttajan toimintakyvyn kanssa. ran päätteeksi useimmiten myös TE-toimistoon, Neuvonnan ja ohjauksen tarpeet vaihtele- yrityksiin ja työnantajiin, Kelaan ja oppilaitoksiin. vat kotoutujan eri elämäntilanteiden mukaan. 4.2.5 Tarvelähtöistä neuvontaa ja ohjausta Suomeen muutetaan yleensä työn, puolison tai 60 Pointti-hankkeen maahanmuuttajille tarjoa- Esitämme kuvassa 11, millaista tarvelähtöistä neuvontaa ja ohjausta kotoutujat tarvitsevat eri elämäntilanteissa. Eri syistä Suomeen muuttaneita löytyy kaikista kuvatuista tilanteista. perheen, paluumuuton, opiskelun, pakolaisuu- Pointti-hankkeessa pystyttiin vastaamaan den tai turvapaikan takia. Yhteiskunnan maa- näihin tarpeisiin tarjoamalla yleisneuvontaa hanmuuttajille tarjoamat palvelut ja niiden to- yhden luukun periaatteella. Jatkossa yleisneu- teutuminen saattavat vaihdella mm. muuttosyyn vonnan tärkein kysymys on se, onko vastaa- tai oleskelun keston mukaan (kts. liite 1, s.129- vanlaista kokonaisvaltaista ja ammattitaitoista 136). Käytännössä maahanmuuttajan lähtömaa neuvontaa tarjolla kaikille maahanmuuttajille, ja taikka oleskeluluvan tunnus vaikuttavat hänen löytävätkö asiakkaat palvelun. MAAHANMUUTON PERUSTE TIEDON / NEUVONNAN / OHJAUKSEN TARPEITA KOTOUTUJAN ERI ELÄMÄNTILANTEISSA MAAHANMUUTON ALKUVAIHE • Alkuvaiheen tieto ja neuvonta • Omatoimisuutta tukeva ymmärrettävä informaatio rekisteröitymisistä, suomalaisesta yhteiskunnasta ja paikallisista palveluista • Käytännön asioiden järjestyminen (pankkitili, asuminen, päivähoito, koulunkäynti jne.) • Tieto tarjolla olevista kotoutumispalveluista (alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma, kotoutumiskoulutus, muu kielikoulutus) ja neuvonta niihin ohjautumisesta TYÖ PERHE PALUUMUUTTO OPISKELU PAKOLAISUUS TURVAPAIKKA ELÄMINEN KUNTALAISENA / PERUSPALVELUT • Palveluneuvonta • Ymmärrettävä informaatio suomalaisesta yhteiskunnasta ja paikallisista palveluista • Neuvonta tarjolla olevien vaihtoehtojen hahmottamiseksi • Tuki lomakkeiden täyttämiseen, sähköiseen asiointiin sekä päätösten ymmärtämiseen HAASTEELLISET ELÄMÄNTILANTEET • Ohjautuminen asiantuntijapalveluihin • Asiantuntijan antamat psykososiaaliset palvelut • Ammatillinen apu ja tuki vaikeassa elämäntilanteessa tai silloin, kun palvelujärjestelmä ei asiakkaan kohdalla syystä tai toisesta toimi KOULUTUS • Aikaisemman koulutuksen, osaamisen ja koulutusvaihtoehtojen selvittäminen • Neuvonta koulutukseen hakeutumiseen • Uraohjaus TYÖLLISTYMINEN • Työllistymistä edistävä henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, mahdollisuuksien kartoittaminen • Ohjattu ja tavoitteellinen työharjoittelu, uraohjaus, työnhaun tuki (CV, työhakemus) jne. HUOMIOITAVIA ASIOITA KAIKKIEN ELÄMÄNTILANTEIDEN KOHDALLA • Asiakkaan riittämätön suomen kielen taito • Asiointivaikeudet viranomaisten kanssa sähköisesti tai kasvokkain • Vaikeudet lomakkeiden täyttämisessä • Vaikeudet päätösten ja prosessien ymmärtämisessä • Vaikeudet hahmottaa palvelujärjestelmää kokonaisuutena • Yksittäisiä palveluita ja niiden toimintamekanismeja ja syy-seuraussuhteita ei aina ymmärretä TYÖN TEKEMINEN • Työsuhteisiin liittyvä neuvonta ja tuki ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseen ja selvittämiseen Kuva 11. Tarvelähtöinen neuvonta ja ohjaus kotoutujan eri elämäntilanteissa 61 Asiakaskertomus 4: Työmuuttaja Aasialainen työperusteinen maahanmuuttaja oli asunut Suomessa kolme vuotta ja ollut töissä koko ajan. Hän puhui hyvää englantia ja oli löytänyt itse tarvitsemaansa tietoa netistä. Asiakas kääntyi neuvontapalvelujen puoleen ja kysyi aluksi suomen kielen opiskeluvaihtoehdoista. Keskustelun edetessä tuli ilmi, että hän ei tiedä miten pitää toimia, jos jää työttömäksi ja onko hänellä oikeutta työttömyysetuihin. Miehen vaimo oli myös muuttanut Suomeen. Vaimo oli hakenut oleskelulupaa, mutta prosessi kesti pitkään. Hän oli 3kk raskaana. Vaimolle ei ollut vielä myönnetty kotipaikkaa Suomesta ja ilman sitä hän ei päässyt neuvolapalveluihin. Hän oli käynyt kerran yksityislääkärillä, mutta se oli kallista. Luottamuksellinen neuvontasuhde syntyi ja asiakkaat asioivat ensimmäisen tapaamisen jälkeen useita kertoja neuvontapalvelussa. 4.3 Omakielinen työelämäja kotoutumisvalmennus Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa Omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä on Pointti-hankkeessa kehitetty uusi toimintamalli. Pienryhmätoimintana toteutettava tiivis ja tehokas valmennus nopeuttaa maahanmuuttajan kotoutumista ja auttaa häntä toimimaan Neuvonta ja ohjaus omatoimisesti palveluissa Ensimmäisessä vai- Omakielinen työelämäja kotoutumisvalmennus heessa vuonna 2010 Pointissa koulutettiin työvoimapoliittisena koulutuksena yhdeksän omakielistä kotoutumisvalmentajaa. Sen jälkeen toimintaa kokeiltiin ja toteutettiin eri muodoissa. Omakielisessä työelämä- ja kotoutumisval- 62 mennuksessa maahanmuuttajille annetaan mennuskielen ja suomen kielen. Koulutuksen ryhmäpalveluna heidän omalla äidinkielel- antamien tietojen, ammatillisten valmiuksien ja lään tärkeimmät alkuvaiheen tiedot suomalai- tiedonhakutaitojen kautta heillä on valmiudet sesta yhteiskunnasta, palvelujärjestelmästä antaa maahanmuuttajille oikeaa tietoa. Omakie- ja kulttuurista. Omakielinen valmennus tukee liset valmentajat eivät ole palveluiden sisällölli- aikuisen kiinnittymistä siä asiantuntijoita, mutta heillä on laaja-alaista yhteiskuntaan, palvelujärjestelmän hahmot- perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja tamista ja ymmärtämistä sekä osallisuutta. palvelujärjestelmästä. Koulutetut valmentajat Sisältö Omakielisinä valmentajina toimivat maahan- Omakielisen työelämä- ja kotoutumisvalmen- muuton itse kokeneet, valmentajan koulutuk- nuksen sisältö on laaja. Sisältö koostuu 16 eri sen suorittaneet henkilöt, jotka hallitsevat val- osa-alueesta. Käytännönläheinen aiheiden kä- maahanmuuttajan sittely mahdollistuu 3–10 henkilön pienryhmissä. Valmennuksen toteutus Valmennus toteutetaan 3–4 tunnin tapaamisissa Omakielistä valmennusta testattiin Etelä-Sa- muutamana päivänä viikossa. Käytännön esi- vossa valmentajien koulutuksen harjoitteluissa merkkien ja tärkeiden asiakirjojen läpikäymisen syksyllä 2010 ja Pointti–hankkeen toteuttamissa lisäksi valmennuksessa tutustutaan alueellisiin valmennuspiloteissa keväällä 2011. Kaikkiaan toimijoihin sekä erikielisiin linkkeihin ja oppaisiin. harjoitteluihin ja pilotteihin osallistui 87 Suomes- ”Olimme saaneet paljon tietoa miten ja mistä haetaan informaatiota, paljon tärkeitä puhelinnumeroita ja linkkejä.” Valmennuksen kohderyhmät Uusien maahanmuuttajien valmennus (42 h) sisältää kaikki omakielisen työelämä- ja kotoutumisvalmennuksen sisällöt, joita ovat mm. kansalaisen asema, raha-asiat (esim. laskujen sa jo asuvaa tai äskettäin eri syistä muuttanutta maahanmuuttajaa, jotka kokivat omakielisen valmennuksen erittäin tärkeäksi. Valmennus antoi heille uutta tietoa kansalaisena toimimisesta ja auttoi heitä ymmärtämään erilaisia asioiden syy- ja seuraussuhteita. ”Me aina kysyttiin, jospa jotain oli epäselvää, ja saatiin vastaukset. Ryhmässä auttoi vapaa keskustelumuoto.” maksu ja verotus), asuminen, asiakkaana palvelujärjestelmässä, sosiaaliturva, sosiaali- ja Omakielistä työelämä- ja kotoutumisvalmen- terveyspalvelut, koulutusjärjestelmä, suomen nusta toteutettiin ryhmäpalveluna vuosina 2011– kielen opiskelu, työelämä ja työnhaku, tasa-ar- 2012. Etelä-Savon ELY–keskus teki omakielisestä vo ja yhdenvertaisuus, kulttuuri ja vapaa-aika. valmennuksesta puitesopimukset Etelä-Savon Maassa jo asuville maahanmuuttajille suun- Koulutus Oy:n ja Linnalan Setlementti Ry:n kans- natussa valmennuksessa (35 h) käydään läpi sa. Valmennuksiin ohjauduttiin TE–toimistojen perustietoja lyhyesti. Valmennuksessa koros- kautta. Osallistuminen oli maksutonta TE–toimis- tuvat palvelujärjestelmä, siinä toimiminen, kou- tojen työnhakijoille. Etelä-Savossa voitiin toteuttaa lutusjärjestelmä, työelämätieto, tasa-arvo ja omakielistä valmennusta arabian, englannin, ve- yhdenvertaisuus sekä osallisuus yhteiskunnan näjän ja viron kielillä. Puitesopimuksen päätyttyä toimintaan. työhallinto ei ole enää ostanut valmennusta. Point- ”Ajattelimme, että paljon tiedämme Suomesta. Ilmeni, että emme tietäneet melkein mitään.” ti-hankkeessa järjestettiin vielä keväällä 2014 yksi venäjänkielinen valmennus yhteistyössä Linnalan Setlementti Ry:n kanssa. Valmentajien koulutusmallista ja hankkeen resurssilla viimeisenä toteutusta valmennuksesta löytyvät tarkemmat raportit Pointti-hankkeen sivuilta. Omakielisen työelämä- ja kotoutumisvalmennuksen sisällöistä voidaan räätälöidä eri- Kuvausmalli 3 Omakielinen työelämä- ja laisille kohderyhmille (esimerkiksi työmuuttajat, kotoutumisvalmennus löytyy liitteestä 2. kotiäidit, eläkeläiset tai luku- ja kirjoitustaidottomat) sopivia valmennuskokonaisuuksia. 63 4.4 Suosituksia maahanmuuttajien alkuvaiheen ja arkielämän tukemiseen Suosituksia kulttuuritietoiseen tiedotukseen ja viestintään Pointti 1: Maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta on tärkeää, että erityisesti alkuvaiheen palveluista on selkeää, monikielistä ja selkokielistä tiedottamista ja viestintää. Se huomioi maahanmuuttajan tiedon tarpeita ja on monikanavaista. Pointti 2: Viranomaisten tulee kehittää vieraskielisille asiakkaille suunnattua tiedottamista ja viestintää. Kehittämistä pitää tehdä yksittäisissä organisaatioissa ja toimipisteissä sekä yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Pointti 3: Tiedottamisen ja viestinnän laatimisessa on hyvä muistaa, että muualta Suomeen muuttanut ymmärtää palvelutarjontaa ja yksittäisiä palveluita aina oman aikaisemman kokemusmaailmansa kautta. Kulttuuritietoinen viestintä tukee kokonaisuuksien hahmottamista ja selkeyttää yksittäisiä palveluita. Pointti 4: Kuntien vieraskielisten asukkaiden pitää pystyä navigoimaan kunnan verkkosivujen etusivulta monikieliseen tietoon. Infopankki.fi –verkkopalveluun liittymistä kannattaa harkita. 64 Pointti 5: Verkko ja sähköinen viestintä ovat tätä päivää, mutta maahanmuuttajille tarvitaan myös painettuja esitteitä ja oppaita. Pointti 6: Palveluista tiedottamisen ja viestinnän tulee tavoittaa kaikki vieraskieliset asiakkaat. On hyvä miettiä, miten tavoitetaan esim. työperusteiset muuttajat, jotka eivät käytä työhallinnon tai sosiaalikeskuksen palveluita. Maistraatti, poliisin lupahallinto, verotoimisto ja kolmas sektori ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Pointti 7: Kulttuuritietoinen tiedottaminen tukee ja nopeuttaa erityisesti uusien vastamuuttaneiden sekä omatoimisten maahanmuuttajien kotoutumista. Se vastaa kysymyksiin MITÄ, MIKSI, MISSÄ, MITEN ja MIHIN TÄMÄ LIITTYY. Pointti 8: Organisaatioissa on tärkeää tiedostaa, että kulttuuritietoiseen tiedottamiseen panostaminen helpottaa myös viranomaisten työtä. Suosituksia maahanmuuttajien yleisneuvonnan ja ohjauksen järjestämiseen Pointti 9: Alueella on tärkeää olla helposti löytyvä ja monikielisesti markkinoitu palvelupiste, johon on koottu asettumista ja kotoutumista tukevaa kokonaisvaltaista tietoa kuntaan muuttavalle tai kunnassa jo asuvalle maahanmuuttajalle. Pointti 10: Yleisneuvontaa tulee olla tarjolla yhdenvertaisesti ja tasalaatuisesti kaikille maahanmuuttajille maahanmuuttosyystä riippumatta. Esimerkiksi tilapäisesti oleskelunsa rekisteröineitä työmuuttajia ei saa unohtaa. Pointti 11: Kuntatasolla on tärkeää käydä monipuolista linjakeskustelua ja tehdä päätös siitä, halutaanko maahanmuuttajien neuvontaa järjestää erityispalveluna, vai osana kaikille kansalaisille järjestettävää neuvontapalvelua. Pointti 12: Neuvonnan tehtävänä on tukea ja nopeuttaa asiakkaan kotoutumista ja arjen sujumista. Neuvonta edistää asiakkaan yhdenvertaisuutta ja omatoimisuutta palveluissa. Pointti 13: Yleisneuvonnan on tärkeää antaa selkeä palvelulupaus. Millaista neuvontaa on saatavissa, missä menee neuvonnan rajat? Pointti 14: Asiakaslähtöistä neuvontaa ja ohjausta tulee tarjota selkokielellä, asiakkaan ymmärtämällä kielellä tai tulkattuna. Pointti 15: Suosittelemme maahanmuuttajien neuvonnan tilastoimista. Maahanmuuttajien neuvonnan seuranta tekee näkyväksi mm. neuvonnan määriä ja sisältöjä. Se antaa toimijoille palautetta palvelujen kehittämisen tarpeista ja suunnista. Suosituksia maahanmuuttajien alkuvaiheen nopeaan tukemiseen Pointti 16: Pointti-hankkeessa kehitetty omakielinen kotoutumisvalmennus nopeuttaa uusien maahanmuuttajien kotoutumista maahanmuuttosyystä riippumatta. Kotoutumisvalmennus sopii osaksi kuntien, vapaan sivistystyön, kotoutumiskoulutusten ja työhallinnon toimia kotoutumisen edistämiseksi. Pointti 17: Eri puolilla Suomea toimivat omakieliset neuvojat sopisivat hyvin omakielisen kotoutumisvalmennuksen toteuttajiksi. Pointti-hankkeessa pilotoitu valmentajien koulutusmalli on vapaasti käytettävissä. 65 Ammatillisen koulutuksen tukipalvelut 66 5. Ammatillinen koulutus on monille maahanmuut- heen koulutuksissa, ja puolet opiskelee ammat- tajille tie työllistymiseen. Etelä-Savon ammatilli- tia. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on sissa oppilaitoksissa maahanmuuttajien määrät kaikilla koulutusaloilla. tutkintoon johtavassa koulutuksessa lähtivät Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) on Ete- nousemaan vuoden 2010 alussa, kun lainmuu- lä-Savon koulutus Oy:n ylläpitämä ammatilli- toksen kautta työttömien oli mahdollista aloittaa nen oppilaitos. Esedulla on toimintayksiköitä omaehtoinen työttömyysetuudella. kolmella eri paikkakunnalla: Mikkelissä, Juvalla Maahanmuuttajien opintopolut poikkeavat kui- opiskelu ja Pieksämäellä. Vuositasolla opiskelijoita am- tenkin kantaväestöstä. Koulutukseen pääsy ja matillisessa koulutuksessa ja täydennyskou- opintojen eteneminen on haasteellista etenkin lutuksissa on noin 8000. Esedussa työskente- puutteellisen koulutaustan ja kielitaidon omaa- lee noin 500 henkilöä. Esedussa on noin 250 villa opiskelijoilla. maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Heistä Pointti-hanketta oli toteuttamassa kaksi am- noin 100 opiskelee kotoutumiskoulutuksessa tai matillista oppilaitosta.Savonlinnan ammatti- ja Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen aikuisopisto (SAMI) on Itä-Savon koulutuskun- valmentavassa koulutuksessa (MAVA), noin 30 tayhtymän omistama monialainen ammatillinen ammatillisena oppilaitos. Koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia sa koulutuksessa ja noin 130 näyttötutkintona ovat Enonkoski, Kitee, Parikkala, Rantasalmi, suoritettavassa koulutuksessa. Maahanmuutta- Savonlinna ja Sulkava. SAMIssa on tarjolla yli jataustaisia opiskelijoita on kaikilla Esedun seit- 50 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. semällä koulutusalalla. perustutkintona valmentavas- Opiskelijoita on 2300 ja henkilöstöä 300. Vuon- Hankkeessa tartuttiin opintojen etenemiseen na 2014 SAMIssa on noin 200 maahanmuutta- liittyviin haasteisiin ja luotiin uusia työvälineitä ja jataustaista opiskelijaa. Heistä puolet opiskelee -käytäntöjä opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä kieli- tai valmistavissa koulutuksissa eli nivelvai- opiskelijoiden tueksi. Hankkeessa kehitettiin 67 osaamisen tunnistamista aloitetaan jo kotoutumiskoulutuksessa ja ne tallen netaan sähköiseen portfolioon, • pilotoitiin Mikkelissä lähihoitajakoulutusta ja Savonlinnassa Polku hoitoalalle –koulutusta, • SAMIn Puualan perustutkinto (tutkinnon osat) maahanmuuttajille –koulutuksessa pilotoitiin luotuja tukitoimia ja • tarjottiin työssäoppimisjaksoilla suomen kielen integroitua opetusta lisäohjauk sena maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. maahanmuuttajien palveluohjauksen malli ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen kehittämisen malli. Pointin avulla • opetus- ja ohjaushenkilöstölle tarjottiin koulutusta ja foorumeita kasvattaa omaa osaamistaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukemisessa, • työpaikkaohjaajia koulutettiin ohjaamaan opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla, • luotiin opintojen hakeutumisvaiheeseen ammattialapajat ja kielitaitokartoitukset, • aloitettiin toimintamalli, jossa aiemman Ryhmänohjaajan kommentti maahanmuuttajien lähihoitajakoulutuksesta vuosina 2008–2010: ”Ollessani maahanmuuttajaryhmän ryhmänohjaajana sain paljon uusia vaikutteita omalle työuralleni. Ymmärsin maahanmuuttajataustaisen opiskelijan yksilölliset sekä kulttuuriset opiskelun haasteet jokapäiväisessä opiskelun arjessa. Tästä kokemuksesta on ollut paljon hyötyä kaikkien opiskelijoiden kohtaamisessa. Maahanmuuttajaopiskelijat halusivat tarmokkaasti opiskella ja luoda verkostoja uudessa toimintaympäristössään. Yhtey- 68 det, jotka luotiin koulutuksen yhteydessä työelämään ovat kantaneet näihin päiviin saakka. Kokonaisuutena maahanmuuttajaryhmän opettaminen ja ryhmänohjaaminen olivat työurani yksi merkittävämmistä kasvuprosesseista siinä mielessä, että huomasin kuinka tärkeää on vuorovaikutus, kommunikoinnin onnistuminen, kulttuuriin sitoutuminen ja sen vahvistaminen ja kaikki tämä tehtiin yhteisen ilon ja onnistumisten kokemusten kautta.” 69 70 5.1 Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa Ammatillisessa oppilaitoksessa tapahtuvalla palveluohjauksella tarkoitetaan Pointissa koulutukseen, työllistymiseen ja arkielämään liittyvää tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta sekä palveluohjausta. Palveluohjauksessa palveluohjaaja auttaa opiskelijaa saamaan tarvittavat palvelut palveluntuottajalta oikea- Ammatillinen koulutus Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen nivelvaihe aikaisesti. Päätöksentekovastuu on aina opiskelijalla. Palveluohjaus on matalan kynnyksen ohjausta. Sen avulla opiskelija ohjautuu oikeaan koulutukseen ja saa tukea ja ohjausta opintojensa aikana myös arkielämään liittyvissä asioissa. Tämä ehkäisee keskeyttämistä ja pienentää syrjäytymisriskiä. Opiskelija suorittaa opinnot suunnitellun aikataulun mukaisesti. Opetushenkilöstö voi keskittyä opetukseen ja ohjata opiskelijan palveluohjaajan luo, kun kyseessä ei ole opetukseen liittyvä asia. Palveluohjaaja on ohjauksen ammattilainen, joka varmistaa, että ohjausta antaa aina paras asiantuntija, ja tieto on ajantasaista. Kuvausmalli 4 Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa löytyy liitteestä 2. Tapauskertomuksia Seuraavat tapauskertomukset kuvaavat tarkemmin, mitä Pointti-hankkeessa toteutettu palveluohjaus on käytännössä. Asiakaskertomus 5: Ohjauksen ja koulutuksen kautta rakennusalalle Opiskelija opiskeli Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (MAVA) ja oli kiinnostunut rakennusalasta. HOPS-keskustelussa olivat mukana opiskelija, ryhmänohjaaja ja palveluohjaaja. Opiskelija ohjattiin tutustumaan koulutusalalle, jonne hän aikoi hakea MAVAn jälkeen. Palveluohjaaja kertoi opiskelijalle, että työvoimakoulutuksena oli alkamassa rakennusalan koulutus ja auttoi tekemään hakemuksen. Opiskelija valittiin koulutukseen. Sekä MAVAn että rakennusalan koulutuksen aikana opiskelija haki ja sai ohjausta opiskeluun ja arkielämään liittyvissä asioissa. Yhdessä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa suunniteltiin tukitoimia. Opiskelija suoritti tutkinnon suunnitellun aikataulun mukaisesti. Valmistumisen jälkeen hän työllistyi määräaikaiseen työsuhteeseen. 71 Asiakaskertomus 6: Luku- ja kirjoitustaidoton ammattimies Opiskelija hakeutui suorittamaan tutkinnon osaa kone- ja metallialan perustutkinnosta. Opiskelijalla oli vuosien kokemus hitsaustyöstä kotimaassaan, mutta hänen suomalainen työnantajansa vaati häntä suorittamaan yhden tutkinnonosan levyseppähitsaajan tutkinnosta, jotta työsuhde jatkuisi. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa vastuukouluttajalle selvisi, että opiskelija on luku- ja kirjoitustaidoton omalla äidinkielellään ja osasi lukea ja kirjoittaa 5.2 Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen nivelvaihe suomea vain auttavasti. Vastuukouluttaja otti yhteyttä palveluohjaajaan. Vastuukouluttaja, palveluohjaaja, erityisopettaja ja opiskelija tekivät yhdessä suunnitelman yhden tutkinnon osan suorittamiseksi. Palveluohjaaja oli opinnoissa mukana auttamassa lukemaan ja kirjoittamaan silloin, kun sitä vaadittiin (esim. työelämän osaamistestit, näyttö). Opiskelija suoritti tutkinnon osan tuettuna ja työsuhde jatkui. Erityisesti niille maahanmuuttajille, joilla on puutteellinen koulutausta, on ammatilliseen koulutukseen pääsy ja tutkinnon suorittaminen haasteellista. Nivelvaiheessa erilaisilla tukitoimilla ja toimenpiteillä voidaan varmistaa koulutukseen 5.2.1 Nivelvaiheen kehittäminen pääsy ja sopivan koulutuspolun löytyminen. Nivelvaiheen kehittämisellä tarkoitetaan kaik- Ammatillinen koulutus Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen nivelvaihe kien toimenpiteiden ja tukipalveluiden sekä koulutusten rakenteiden uudelleen arvioimista ja parantamista siten, että maahanmuuttajataustaisen opiskelijan siirtyminen ammatilliseen koulutukseen helpottuu ja varmistuu. Nivelvaiheen tukitoimilla tuetaan myös suoraan oppilaitokseen hakeutuneita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Lisäksi tuetaan oppilaitoksen henkilöstöä. Kuvausmalli 5 Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen kehittäminen löytyy liitteestä 2. Nivelvaiheella tarkoitetaan opiskelijan siirtymistä kotoutumiskoulutusten tai Maahanmuuttajien ammatilliseen perustutkintoon 72 valmistavan koulutuksen (MAVA) jälkeen ammatilliseen koulutukseen. 73 Asiakaskertomus 7: Polun rakentamista yhteistyössä Opiskelija muutti Suomeen kiintiöpakolaisena ja opiskeli Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus maahanmuuttajille -koulutuksessa. Kotimaassaan ja ulkomailla hän oli tehnyt rakennusalan töitä useita vuosia. Opiskelija ei ollut motivoitunut kielenopiskeluun, vaan halusi töihin. Yhteistyössä Avoin ammattiopisto -hankkeen palveluohjaajan kanssa sovittiin työssäoppimisjakso rakennusalan koulutukseen. Jakson jälkeen pidettiin palautekeskustelu, johon varattiin tulkkaus. Keskustelussa olivat mukana opiskelija, ryhmänohjaaja, rakennusalan opettaja, maahanmuuttajien palveluohjaaja sekä Avoin ammattiopisto -hankkeen palveluohjaaja. Opiskelijalle sovittiin vielä toinen tutustumisjakso, jonka jälkeen oli uusi palautekeskustelu. Tutustumisjakson ja opettajan palautteen perusteella opiskelijan rakennusalan osaaminen tuli näkyväksi, vaikka alan opintoihin ja työelämään vaadittava kielitaito oli vielä puutteellinen. Kolmas tutustumisjakso sovittiin ajankohtaan, jolloin rakennetaan talviolosuhteissa. Jakson jälkeen opettaja kirjoitti opiskelijalle osaamistodistuksen. Prosessi jatkuu. 5.2.2 Ammattialapajat nivelvaiheessa 74 Ammattialapajat on suunniteltu nivelvaiheen koulutus- / työelämään ja pystyy suhteuttamaan ohjauksen työkaluksi. Ammattialapajoissa maa- omaa osaamistaan suhteessa Suomessa vaa- hanmuuttajat saavat tutustua noin yhden päivän dittuun ammatilliseen osaamiseen. ajan mahdollisimman käytännönläheisesti valit- Ammattialapajoihin tulijat ohjautuvat maahan- semaansa ammatilliseen tutkintoon ja opiske- muuttajakoulutuksista tai TE-toimistosta. Oppi- luun kyseisessä tutkinnossa ammatinopettajien laitokselle ammattialapajat on hyvä rekrytoin- johdolla. Ammattialapajoissa maahanmuuttaja tikanava uusien opiskelijoiden hankkimiseksi. pääsee tekemään tutkinnolle keskeistä käytän- Ammattialapaja mahdollistaa osaamisen tun- nön työtä ja kuulee samalla muiden, tutkinnossa nistamisen, parhaassa tapauksessa ammat- jo opiskelevien, kokemuksia opinnoista. Suo- tialapaja voi olla päivän mittainen alalle sovel- malainen koulutus ja ammatit voivat olla maa- tuvuuskoe maahanmuuttajalle, jonka jälkeen hanmuuttajalle vieraita, mutta ammattialapajo- hänelle avautuu paikka ammatillisessa koulu- jen kautta hän saa kosketuksen suomalaiseen tuksessa. Toimii oppilaitoksen opiskelijoiden rekrytointikanavana Madaltaa kynnystä päästä ammatilliseen koulutukseen Selkeyttää ammatinvalintaa Ammattialapaja 1/2 tai 1 päivän mittainen käytännönläheinen alaan tututuminen Lisää osaamisen tunnistamista Auttaa ymmärtämään suomalaisia ammattitaitovaatimuksia Auttaa ymmärtämään ammatillisen koulutuksen vaatiman kielitaidon tason Kuva 12. Ammattialapaja 75 Asiakaskertomus 8: Ammattialapaja urasuunnittelun apuna Opiskelija opiskeli kotoutumiskoulutuksen viimeisessä moduulissa ja halusi päästä opiskelemaan lähihoitajaksi, koska oli kuullut että alalla riittää töitä. Hän valitsi ammattialapajojen tutustumiskohteiksi lähihoitajan ja puutarhurin ammattialapajat. Lähihoitajan ammattialapajassa käytiin läpi lähihoitajan erilaiset työkentät ja tehtiin käytännössä verenpainemittauksia, mitattiin verensokeria sekä tehtiin erilaisia haava- ja tukisidoksia. Tämän päivän jälkeen 76 opiskelija tajusi, ettei lähihoitajan työ ole sellaista kuin hän kuvitteli eikä hän halunnut työskennellä tulevaisuudessa lähihoitajana. Seuraavaksi hän osallistui puutarhurin ammattialapajaan, jossa ammatinopettaja tunnisti heti opiskelijan osaamista, jota hän oli hankkinut sesonkityöntekijänä puutarhoilla. Opettaja ehdotti opiskelijalle hakeutumista puutarhurin tutkintoon ja seuraavana syksynä opiskelija aloitti ammatillisen koulutuksen puutarha-alalla. Esedussa tehtiin Pointti-hankkeen työnä palautekysely näyttötutkintoa suorittaville maahanmuuttajille vuosina 2011–2012. Palautekyselyyn vastasi 73 % näyttötutkintoa suorittavista maahanmuuttajista. Palautekyselyn mukaan • joka kolmas opiskelija on jossain opinto jen vaiheessa saanut ohjausta palveluohjaajalta • kaksi kolmesta opiskelijasta oli käynyt ennakkoon tutustumassa siihen alaan, johon haki opiskelemaan (ammattialapajat) • reilusti yli puolelle vastaajista oli tehty kielitesti ennen opintojen alkua (kielitaitokartoitus) • lähes kaikki vastaajista koki, että heidän aiempaa osaamistaan oli hyödynnetty heidän sen hetkisissä opinnoissaan (henkilökohtaistamisen kehittäminen, osaamisen tunnistaminen) 5.3 Suosituksia ammatilliseen koulutukseen Pointti 18: Monikulttuurisessa oppilaitoksessa koko henkilöstö on sitoutunut kehittämistyöhön ja maahanmuuttajat huomioidaan myös strategioita ja suunnitelmia laadittaessa. Pointti 21: Koulutusaloihin tutustumalla maahanmuuttaja saa tietoa ammattialasta. Lisäksi hänellä on mahdollisuus peilata omia valmiuksiaan ja kielitaitoaan suhteessa ammattialan vaatimuksiin. Pointti 19: Ongelmakeskeisyyden sijaan keskitytään tukitoimiin. Monikulttuurisuutta käytetään opetuksessa positiivisena voimavarana. Pointti 22: Oppilaitoksissa neuvontaa, ohjausta ja palveluohjausta tarvitaan kielikoulutuksista aina ammatillisen koulutuksen päättämiseen saakka. Maahanmuuttaja tarvitsee matalan kynnyksen ohjausta eli jonkun, jonka puoleen kääntyä niin koulutukseen kuin arkielämäänkin liittyvissä asioissa. Pointti 20: Kielitaitokartoitus hakeutumisvaiheessa on tärkeä, mutta suuntaa antava, ei karsiva. Kielitaitovaatimusta pitää tarkastella suhteessa kyseisen ammattialan opintoihin ja työtehtäviin. 77 Työllistymisen palvelut 78 6. 6.1 Taustatietoja mus TE-palveluista rajoittui usein käyntiin yhden Työllistymisen palvelujen kehittämisessä tärkein luona. Muut TE-palvelut olivat vieraita eikä niihin yhteistyökumppani oli TE-palvelut. Eteläsavo- osattu hakeutua. Tämän seurauksena palveluita laisessa hankemallissa sovittiin, että hankkeen ei osattu käyttää, vaikka niille oli tarvetta. Sa- kaksi oppilaitoksiin työsuhteissa olevaa työnte- massa yhteydessä tehtiin myös pienimuotoinen kijää sijoittuivat TE-toimistoihin Mikkelissä ja Sa- kysely TE-toimiston työntekijöille. Heiltä kysyttiin vonlinnassa. Hanketyöntekijöiden tehtävänä oli käsitystä siitä, miten hyvin maahanmuuttajat auttaa työhallintoa tehostamaan maahanmuut- tuntevat TE-palveluita. Vastausten perusteel- tajien työllistymispolkuja ja pääsyä avoimille la TE-palvelujen työntekijät yliarvioivat maa- työmarkkinoille. hanmuuttajien tuntemuksen saatavilla olevista 6.1.1 TE-palvelujen tunnettavuus maahanmuuttajien keskuudessa maahanmuuttajien neuvojan eli asiantuntijan palveluista ja olettivat, että maahanmuuttajat hakeutuvat kaikkiin tarjolla oleviin palveluihin samalla tavalla kuin muutkin asiakkaat. Tämä Jo hankkeen alkuvaiheessa todettiin, että oivallus johti siihen, että työllistymisen palvelu- TE-palveluiden tuntemus ei ole riittävän hyvä jen kehittämisessä oli koko hankkeen toiminnan maahanmuuttajien keskuudessa. Asiaa kar- ajan tärkeää lisätä asiakkaiden TE-palveluiden toitettiin kyselyllä, joka toteutettiin Mikkelissä. tuntemusta ja ohjautumista niihin. Kyselyn tulosten perusteella asiakkaiden tunte- 79 Asiakaskertomus 9: Opiskelijana Suomeen Suomen kansalaisen venäläissyntyinen puoliso tuli Pointti-hankkeen palvelupisteeseen saatuaan hankkeen venäjänkielisen esitteen postin kautta. Kyseessä oli 29– vuotias nainen, joka oli asunut Suomessa jo kuusi vuotta. Hän oli muuttanut Suomeen alun perin opiskelijana ja oli suorittanut ammatillisen perustutkinnon venäjänkielisessä koulutusohjelmassa. Tutkinnon suorittamisen jälkeen asiakas jäi kotiin äitiyslomalle. Hän ei ollut asioinut TE–toimistossa koskaan. Asiakkaalla oli hyvin epäselvät mielikuvat toimiston tarjoamista palvelusta ja työtavoista. Mieli- kuvat olivat muodostuneet huhujen ja tuttavien kertomusten perusteella. Asiakkaalla ei ollut tietoa kotouttamispalveluista tai mahdollisuudesta saada työttömyysetuutta puolison tuloista riippumatta eikä muista toimiston palveluista. Asiakas tunsi www. mol.fi –sivut, mutta ei osannut hakea sieltä tietoa. Asiakkaalle kerrottiin TE–palveluiden asiakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä palveluvalikoimasta. Saatuaan oikeaa tietoa hän päätti rekisteröityä työnhakijaksi. Asiakas haki ja pääsi kielikoulutukseen sekä osallistui valmentavaan koulutukseen. 6.1.2 Työnhakemiseen ja työhön liittyvää neuvontaa ja ohjausta Mikkelissä ja Savonlinnassa neuvottiin asiakkai- tai vain muutaman kerran asiasta riippuen. Ma- ta hankeaikana yhteensä noin 2000 kertaa työn- talan kynnyksen neuvontapalvelu osoittautui hakemiseen ja työhön liittyvissä asioissa. Osa tarpeelliseksi. Kysyttyjä asioita olivat mm. seu- heistä käytti neuvontapalvelua kertaluontoisesti raavat: Työnhakemiseen liittyvä neuvonta ja ohjaus Työntekemiseen liittyvä neuvonta ja ohjaus • työkokeilujen järjestelyt, yhteydenotot työnantajiin • työsuojeluasioita • alueen työmahdollisuuksien kartoittamista • työpaikkakiusaaminen • työnhaun asiakirjojen laatimista (ansioluettelo, työhakemus) • irtisanomisuhka • ammattiliitot ja niiden jäsenyys • tukea sähköiseen työnhakuun • valmistautumista työhaastatteluun • työn aloittamiseen liittyvien asioiden neuvontaa (työsopimus, ilmoitus TE-toimistoon, verokortti, ammattiliitot tai työttömyyskass jne.) 80 • oman yrityksen perustamiseen liittyvää neuvontaa Kuva 13. Työnhakemiseen ja työntekemiseen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen sisältöjä Pointissa Lyhytkestoiseen neuvontaan osallistuneiden työllistymistä ei seurattu järjestelmällisesti ja sik- den lisäksi mm. koulutusneuvontaa, uraohjausta ja työnhakuvalmennusta. si siitä ei voida esittää dokumentoituja tuloksia. Pitkäkestoisten asiakkaiden asiakkuudet Hankkeessa annettuun pidempikestoiseen saattoivat kestää ajallisesti useamman vuo- ohjaukseen osallistui 244 asiakasta. He tarvit- den. Heidän työmarkkinatilanteita selvitettiin sivat tukea esimerkiksi työnhakuprosesseihin, URA-tietojen avulla Etelä-Savon ELY-keskuksen jotka saattoivat sisältää edellä mainittujen asioi- toimesta huhtikuussa 2014. Työtön 45 18,40 23% Työssä 22 Palkkatuella 8 Oppisopimuksella 1 9% 13% Omaehtoisessa koulutuksessa 32 Työvoimakoulutuksessa 24 3,30% 0,40% 3,30% 6,10% Työllistymistä edistävissä palveluissa 16 Työvoiman ulkopuolella 8 13,10% Ei hakijana 33 9,80% Ei asiakkaana 56 Kuva 14. Pointti-hankkeen pitkäkestoisten asiakkaiden (244 hlöä) työmarkkinatilanteet 15.4.2014 Asiakkaiden työllistyminen ei ollut helppoa. työhallinnon asiakkaina. Näitä hankkeen asiak- Edes Suomessa päivitetty ammatillinen koulutus kaita oli yli kolmasosa. Oletettavaa on, että heis- ei taannut työpaikkaa kaikille niille, joita tuettiin tä suuri osa on työssä avoimilla työmarkkinoilla. uraohjauksen, koulutuksen ja työnhakemisen Pointti-hankkeen oman seurannan mukaan avulla. Onneksi myös onnistumisia tapahtui. asiakkaita työllistyi myös sesonkityöhön ja ke- Joidenkin asiakkaiden kohdalla tapahtui määrä- sätöihin sekä harjoittelijoiksi. Savonlinnassa aikaista työllistymistä, joka oli saattanut päättyä tehtiin hyvää yhteistyötä maatalousalan yrittäji- jo ennen huhtikuussa 2014 tehtyä otantaa. en kanssa. Kuvassa 14 ”ei hakijoilla” tarkoitetaan niitä, Joidenkin asiakkaiden kohdalla päästiin jotka ovat aikaisemmin olleet työhallinnon asiak- eteenpäin suhteellisen pienellä tuella, kuten kaina, mutta eivät ole sitä enää. ”Ei asiakkaana” seuraava asiakaskertomus osoittaa. tarkoitetaan niitä, jotka eivät ole koskaan olleet 81 Asiakaskertomus 10: Oikea-aikaisella tuella vakituiseen työsuhteeseen Suomen kansalaisen puolisona maahan tullut nainen pyysi apua työpaikan haussa äitiysloman jälkeen. Asiakkaalla oli kotimaastaan tekniseltä alalta hankittu ammatillinen koulutus ja muutaman kuukauden verran ravitsemusalan työkokemusta Suomesta. Asiakkaan kanssa laadittiin ansioluettelo ja työhakemus puhtaanapitoalalle, josta hän oli kiinnostunut. Asiakas ei tullut valituksi hakemaansa työpaikkaan. Hänelle ehdotettiin hakua avoimena olleeseen ravitsemuspalvelualan työpaikkaan. Hakemus piti jättää sähköpostitse eikä asiakas tai kukaan hänen perheestään osannut käyt- tää tietokonetta. Asiakkaan kanssa avattiin sähköpostitili ja häntä autettiin lähettämään työpaikkahakemus ja CV työnantajalle. Hän työllistyi 4 kk:n määräaikaisen työsuhteeseen ja sai erinomaista palautetta työstään. Asiakasta autettiin hakeutumisessa hygieniapassikoulutukseen TE-palveluiden kautta. Työsuhteen päättymisen jälkeen häntä ohjattiin rekisteröitymään HRV-palveluun, jonka kautta hän sai useampia lyhytaikaisia työsopimuksia. Suoritettuaan ammatillisen perustutkinnon asiakas työllistyi vakituiseen työsuhteeseen ravitsemuspalvelualalle. Työllistymisen palvelujen kehittämisessä tehtiin monia avauksia. Luvuissa 6.2, 6.3 ja 6.4 kuvaamme niistä kolmea eri kokonaisuutta, jotka olivat uraneuvonta ja –ohjaus, maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa sekä työelämän tiedot ja taidot. 6.2 Uraneuvonta ja -ohjaus Uraohjausta työllistymispalveluissa tarjoavat TE-toimistoissa työskentelevät ammatinvalinnanohjauksen (AVO) psykologit eli asiantuntijat. Maahanmuuttaja ohjautuu usein ammatinvalinnanohjaukseen vasta siinä vaiheessa, kun hänen suomen kielen taitonsa on kehittynyt ja riittää asiointiin. Urasuunnittelua on kuitenkin syytä tukea jo kotoutumisprosessin alkuvaiheessa kohtaamisissa muiden toimijoiden kanssa. Näitä toimijoita ovat mm. TE-palvelujen viranomaiset sekä kotoutumiskoulutusten opettajat. Kotoutumisvaiheen uraneuvonta ja -ohjaus muualla kuin AVO-palvelussa sisältää mm. aikaisemman osaamisen tunnistamista sekä yksilöllisten kiinnostusten kohteiden ja työllis- 82 tymismahdollisuuksien selvittämistä. Tällainen Työllistymisen palvelut Uraneuvonta ja -ohjaus Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa Työelämän tiedot ja taidot työskentely saattaa riittää selkeyttämään urava- yhteiskunnan toimintaperiaatteita, että näke- lintaa niin, että asiakas ei koe tarvitsevansa sen mään oman ammatillisen osaamisensa kehit- lisäksi ammatinvalinnanohjauksen apua. Ko- tämisen tarpeita suhteessa työmarkkinoiden toutumiskoulutusten opettajilla ja TE-palvelujen vaatimuksiin. muilla viranomaisilla ei ole yleensä vastaavaa Onnistumisen lisäedellytyksiä ovat ohjaajan ohjausalan ammatillista osaamista kuin amma- kulttuuritietoisuus, ammatilliseen pätevöitymiseen tinvalinnan psykologeilla. Asiakkaan on tärkeää liittyvä substanssiosaaminen sekä tieto ja ymmär- tietää, että työhallinto tarjoaa ammatinvalinnan rys kulttuurisen sopeutumisen prosessista. ohjausta ja hänellä on mahdollisuus kääntyä vaiheessa. Muiden uraneuvontaa ja -ohjausta 6.2.2 Miksi uraohjausta pitää tarjota maahanmuuttajille? tarjoavien on tärkeää hahmottaa oman ohjaus- Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen työnha- osaamisensa rajat ja ohjattava asiakas tarvit- kijajoukko. Heidän valmiutensa hakea ja saada taessa seuraavan asiantuntijan palveluun. työtä vaihtelee useiden eri tekijöiden summana. AVO:n puoleen missä tahansa ohjausprosessin 6.2.1 Mitä uraneuvonta ja -ohjaus ovat ja mitä ne vaativat? Suomen kielen taitoa pidetään yleensä työn saamisen edellytyksenä, mutta se on vain yksi tekijä monien muiden joukossa. Pisin matka työmarkkinoille on niillä, joilta puuttuu luku- ja kirjoi- Uraneuvonta ja -ohjaus ovat prosessinomais- tustaito tai ammatilliseen koulutukseen vaadit- ta työskentelyä, jonka tavoitteena on edistää tavaa pohjakoulutusta. Lähtömaassa suoritettu asiakkaan siirtymistä avoimille työmarkki- ammatillinen koulutus tai sitä vastaava työkoke- noille. Edistäminen tapahtuu muun muassa mus kelpaavat vain harvoin sellaisenaan suo- tukemalla asiakkaan voimaantumista, omien malaiselle työnantajalle. Korkeakoulututkinnon pystyvyyskäsitysten vahvistumista sekä itse- muualla kuin Suomessa suorittaneilla tutkinnon ohjautuvuuden kehittymistä. antama pätevyys ei korreloi suomalaisen korkeakoulutuksen kanssa, jolloin asiakas tarvitsee Onnistunut maahanmuuttajan uraohjaus edel- tietoa tutkinnon rinnastamisesta ja täydennys- lyttää pitkälti samoja asioita kuin kantaväes- koulutuksen vaihtoehdoista. Moni vaihtaa am- tön uraohjaus. Jussi Onnismaa on tiivistänyt mattia Suomessa ja tarvitsee silloin uraneuvon- ohjauksen kulmakivet kolmeen sanaan: aikaa, taa ja –ohjausta. huomiota ja kunnioitusta. Uraohjauksen avulla asiakkaille tarjotaan tu- Keskusteluissa uraohjauksesta ja ohjauk- kea ammatillisten tavoitteiden hahmottamiseen sellisesta työotteesta nousee usein esiin re- ja niiden saavuttamiseen. Tiedossa olevat vaih- surssikysymys. Maahanmuuttajan ohjaus vaatii toehdot, välitavoitteet ja päämäärät lisäävät asi- aikaa ja tarvittaessa tulkin. Uraohjaukseen pa- akkaan opiskelumotivaatiota kielenoppimisessa nostaminen maksaa kuitenkin itsensä takaisin, ja jaksamista siihen liittyvissä vastoinkäymisis- sillä sen avulla maahanmuuttaja saa kotoutu- sä. Urasuunnitelmat tekevät kielen opiskelusta misensa ja työllistymisensä kannalta tärkeitä ja työssäoppimis- tai työssäkokeilujaksoista ta- työkaluja. Ohjauksen avulla yksilö pystyy sekä voitteellisia ja saavat asiakkaan panostamaan hahmottamaan työmarkkinoiden ja ympäröivän niihin. 83 6.2.3 Miten uraohjausprosessi etenee? Esimerkiksi aineenopettajaksi pätevöityvän asi- Uraohjausprosessi on aina yksilöllinen. Se ete- akkaan kanssa käydään läpi pätevöitymiskou- nee asiakkaan tilanteen kartoittamisesta avoi- lutukseen liittyvät asiat hakeutumisvaiheesta mille työmarkkinoille pääsyyn asti ja voi jatkua harjoittelupaikan valintaan ja valmistumiseen. myös sen jälkeenkin. Asiakkaan ohjaustarve voi Samalla voidaan myös miettiä koulutuksen osal- olla myös pienempi ja koskea vain jotain kapeaa listumiseen vaikuttavia asioita, kuten matkat osa-aluetta. Yhteinen työskentely voi alkaa neu- koulutuspaikkakunnalle, lasten hoito yms. Läh- vontatilanteesta ja muuttua uraohjaukseksi. tökohtana on, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja uraohjausprosessin omistaja. Asi- Ohjaajan tehtävänä on auttaa asiakastaan akas laittaa tärkeysjärjestykseen tavoitteita oman arvioimaan omaa aikaisempaa osaamistaan persoonansa ja elämäntilanteensa mukaan. suhteessa työmarkkinoiden tilanteeseen ja vaatimuksiin ja valitsemaan ammattialalta Kuvausmalli 6 Maahanmuuttajan vaihtoehtoja, jotka vastaavat asiakkaan tilan- uraneuvonta- ja ohjaus löytyy liitteestä 2. netta. Asiakasta autetaan laatimaan suunnitelma ja aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle sekä avataan etenemisen vaiheet ja niihin liittyviä asioita. 84 Asiakaskertomus 11: Prosessinomainen ohjaus Työperusteisen puolisona Suomeen muuttanut opettaja hakeutui hankkeen asiakkaaksi työnhaun käynnistämisen yhteydessä. Asiakkuuden alkaessa nainen oli asunut Suomessa kaksi kuukautta. Asiakas halusi tietää, voiko hän rekisteröityä työnhakijaksi ja estääkö kotihoidontuki työttömyysturvan saamista. Asiat selvitettiin ja asiakasta ohjattiin myös hakemaan kotouttamiskoulutukseen ja valmentavaan koulutukseen (MAVA). Suomi 1- koulutuksen aikana asiakasta tuettiin omaan ammattialaan tutustumisen näkökulmasta sopivan paikan etsimisessä ja saamisessa. Työssäoppimisjakson alussa ja lopussa pidettiin yhteiset palaverit, joissa olivat mukana asiakas, työpaikkaohjaaja ja palveluohjaaja. Palavereissa määriteltiin TOP–jakson tavoitteet ja niiden saavuttaminen osana laajempaa urasuunnitelmaa. Asiakkaalle tarjottiin mahdollisuus jatkaa osa-aikaisena liikuntakerhon vetäjänä ja hän tarttui siihen. Jakson jälkeen asiakkaan kanssa käytiin läpi pätevöitymisen edellytykset, aikataulut, kustannukset ja työllistymisvaihtoehdot. Suomi 1 - koulutuksen jälkeen työssäoppimispaikan työnantaja tarjosi palkkatuella puolen vuoden työsopimusta, joka kaatui siihen, että asiakkaalla ei ollut oikeutta palkkatukeen. Oikeutta palkkatukeen olisi voinut kertyä vain jos asiakas ei olisi osallistunut työelämävalmennukseen tai koulutukseen. Asiakas päätti kuitenkin tehdä puolen vuoden pituisen työelämävalmennussopimuksen. Koko TEV–jakson ajan hän sai ohjausta työpaikkaohjaajalta. TEV–jakson jälkeen asiakas jatkoi Suomi 2 - koulutukseen. Asiakkaan kielitaito, erityisesti kuullun ymmärtämisessä, oli kehittynyt selvästi paremmin kuin niillä opiskelijoilla, jotka jatkoivat kieliopintoja suoraan ykköskurssilta. Asiakas päätti hakea työtä ja pyysi apua ansioluettelon ja työhakemuksen laatimiseen. Muuten hän haki työpaikkaa omatoimisesti ja asuttuaan maassa alle kaksi vuotta hän työllistyi vakituiseen työhön, joka ei vastaa hänen koulutustaan. Asiakas suunnittelee pätevöityvänsä nykyisen työn ohella omalle alalle. 85 6.3 Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa Työllistymisen palvelut Maahanmuuttajien työharjoittelun ohjausta kehitettiin ja toteutettiin yhteistyössä TE-palvelujen kanssa Savonlinnassa vuosina 2009–2012. Pointti-hankkeen asiakaspalvelutoiminnan kautta vahvistui se käsitys, että ohjatut harjoittelujaksot kielikurssien välillä kartuttavat omakohtaista kokemusta suomalaisesta työelämästä. Realististen työllistymistavoitteiden asettamiseksi Uraneuvonta ja -ohjaus Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa Työelämän tiedot ja taidot maahanmuuttajalle on tärkeää tarjota mahdollisuus peilata omaa osaamistaan suomalaisen työelämän vaatimuksiin. Savonlinnassa Pointti-hankkeen palveluohjaajan resurssia käytettiin Työharjoittelun ohjaaminen on monivaihei- työttömien maahanmuuttaja-asiakkaiden henki- nen prosessi. Asiakkaan kannalta onnistunut lökohtaisten kotoutumissuunnitelmien toteutu- harjoittelu vaatii • huolellista valmistelua ennen harjoittelun alkua, • monipuolista tukea harjoittelun alkaessa ja sen aikana sekä • tehostettua ohjausta ja opastusta harjoittelun päättyessä. misen tukemiseksi ja suunnitelmissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työharjoittelu on yleisnimike, jolla tarkoitamme TE-palvelujen koordinoimaa työkokeilua, kotoutumiskoulutukseen liittyvää työelämäjaksoa ja muita tämän tyyppisiä harjoittelujaksoja, joissa tavoitteena on suomalaiseen työelämään tutustuminen, työelämäyhteyksien luominen ja mahdollinen työllistyminen. Työharjoittelun ohjauksella vahvistetaan henkilön minäkuvaa. Asiakasta tuetaan löytämään omia kykyjään ja vahvuuksiaan suoma- Työharjoittelun ohjaamisella tarkoitamme kaik- laisessa työelämässä sekä uskomaan omiin kia niitä asiakkaan toimijuutta vahvistavia ja realistisiin mahdollisuuksiinsa. Henkilön am- mahdollistavia toimenpiteitä ja valmisteluja, matillista kasvua tuetaan antamalla rakentavaa jotka tapahtuvat ennen harjoittelun alkua, har- palautetta ja edistämällä oppimista tukevien joittelun alkaessa, sen aikana ja sen päättyes- prosessien synty. sä. Ohjauksen avulla tuetaan asiakasta asetta- Työharjoittelun ohjaaminen tähtää tavoitteel- maan tavoitteita harjoittelulle ja saavuttamaan lisen ja mahdollisimman itsenäisen harjoittelun niitä. toteutumiseen. Pointti-hankkeen jatkosuositus on, että työttömien maahanmuuttajien kohdalla työvalmentajan tukea on saatavilla harjoittelussa. Kuvausmalli 7 Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa löytyy liitteestä 2. 86 Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa Harjoittelun valmistelu - Harjoittelujakson sisällyttäminen maahanmuuttajan työllistymis- tai opiskelusuunnitelmaan - Tavoitteiden pohdinta ja asettaminen harjoittelulle - Maahanmuuttajan tilanteen ja huomioi tavien asioiden selvittäminen Harjoittelun alkaminen työpaikalla - Harjoittelupaikka haastattelussa mukana maahanmuuttaja, työn antaja/työnohjaaja ja harjoittelua koordinoiva taho (+ tulkki) - Työnantaja/työpaikka ohjaaja esittelee työ paikan ja työtehtävät - Työnantaja/työpaikka ohjaaja haastattelee maahanmuuttajaa - Tarvittaessa tuki ja opastus ansioluettelon laatimiseen tai sen päivittämiseen - Maahanmuuttaja ja työnantaja päättävät harjoittelun aloittamisesta - Maahanmuuttaja ja harjoittelua koordinoiva taho kartoittavat sopivia harjoittelupaikkoja - Laaditaan kirjallinen sopimus ja käydään läpi sovittavat asiat: harjoittelun kesto, työaika, työmatkat, tauot, ruokailu, työ vaatetus, vakuutukset, sairastuminen, poissa olot, työturvallisuus ym. - Asiakaskohtaisia polkuja: tutustumis käynti työpaikalla, haastattelun järjestä minen, maahanmuut taja ottaa itse yhteyttä työnantajaan - Ennen harjoittelupaikka haastattelua harjoittelua koordinoiva taho ja maahanmuuttaja käyvät läpi preppaus-keskus telun, jossa voidaan tarvittaessa käyttää apuna tulkkia - Sovitaan väliarviointi keskustelun ajankohta* Harjoittelun aikana - Harjoittelua koordinoiva taho soittaa maahan muuttajalle ja työn antajalle ja tiedustelee harjoittelun sujumista; hän myös muistuttaa väliarviointikeskustelusta - Väliarvioinnin materiaa lien lähettäminen osa puolille etukäteen mietittäväksi - Väliarviointikeskustelussa mukana maahanmuut taja, työnantaja/työ ohjaaja ja harjoittelua koordinoiva taho - Väliarvioinnissa korostetaan avoimuutta - Väliarvioinnissa käsiteltävät asiat: harjoittelun sujuminen; rakentava palaute; vahvuudet ja kehittämis alueet; tavoitteet harjoittelun loppu jaksolle; mahdollinen jatko Harjoittelun päättyessä - Työnantaja/työpaikka ohjaaja, maahan muuttaja ja harjoittelua koordinoiva taho käyvät loppukeskustelun, jossa tarkastellaan, vastasiko harjoittelu sille asetettuja tavoitteita - Tarkistetaan, miten väli arviointikeskustelussa sovitut asiat ovat edenneet - Sovitaan mahdollisesta jatkosta - Työnantaja antaa harjoittelutodistuksen maahanmuuttajalle - Maahanmuuttaja päivittää ansioluette lonsa, tarvittaessa harjoittelua koordinoiva taho avustaa ja opastaa * Väliarviointikeskustelu järjestetään, mikäli harjoittelu kestää yli kuukauden Kuva 15. Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa 87 Asiakaskertomus 12: Pitkäkestoista rohkaisemista Asiakas muutti Suomeen vuonna 2007. Hankkeen asiakkaaksi hän hakeutui vuonna 2009. Vuonna 2010 asiakas sai ensimmäisen työharjoittelupaikkansa rakennusalan tehtävissä. Jo tuolloin hänelle tarjottiin palveluohjaajan resurssia työharjoittelun ajan. Harjoittelujakson jälkeen asiakas kävi kielikursseja, mutta asioidessaan hankkeen palveluohjaajan luona hän oli edelleenkin ujo puhumaan ja käyttämään suomea. Vuonna 2011 hän pääsi kuukaudeksi kesätöihin maatilalle, missä myös hänen avopuoliso oli työssä. Vuonna 2012 asiakas oli työtön ja kotoutumissuunnitelmassa sovittiin työharjoittelupaikan etsinnästä. Asiakkaan kielitaito oli parantunut, mutta edel- leenkään hän ei uskaltanut keskustella suomeksi. Palveluohjaajan toimesta asiakas osallistui osaamiskartoitukseen ja laati työnhakuasiakirjat. Asiakas oli aikaisemminkin etsinyt työharjoittelupaikkaa, mutta tällä kertaa prosessi muistutti työnhakuprosessia. Asiakas pääsi työhaastatteluun ja sai harjoittelupaikan lounasravintolan keittiöapulaisena. Työpaikalla harjoiteltiin suullista viestintää suomen kielellä pienin askelin; alkuvaiheessa asiakas vain tervehti ravintolan asiakkaita ja toivotti tervetulleeksi ja pikkuhiljaa hän rohkaistui esittelemään ruokalistaa ravintolan asiakkaille. Harjoittelujakso päättyi. Asiakas ei kuitenkaan työllistynyt. 6.4 Työelämän tiedot ja taidot 6.4.1 Valmiudet työelämään vaihtelevat Työelämän tiedoilla ja taidoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä osaamista ja valmiutta työelämään. Nämä tiedot ja taidot koostuvat mm. työnhakutaidoista, oman osaamisen arvioinnista suhteessa suomalaisen työelämän vaa- Työllistymisen palvelut Uraneuvonta ja -ohjaus Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa Työelämän tiedot ja taidot timuksiin ja yleisestä työelämätietoudesta. Kotoutumista edistävät toimenpiteet rakentuvat koulutusta työvoimapoliittisena toimenpiteenä. Virolaismiehet tekivät töitä 3 viikk o jonka jälkeen heillä oli viikko vap tiön tilaukset oli saatava valm iik työntekijät olivat tehneet töitä ym kauden. Johta Työn takia Suomeen muuttavat EU-maiden kan-ja oli hankkinut yhti hyötyä jättäessään maksamatta salaiset erottuvat muista maahanmuuttajaryhyli- ja sunnuntaityökorvauksia maksuineen ainakin 500 000 euro mistä siinä, että työn perusteella muuttaessaan Suomessa asuu kuitenkin suuri joukko maa- he eivät pääsääntöisesti tarvitse oleskelulu- hanmuuttajia, joilta puuttuu tämä mahdollisuus. paa ja heillä on rajoittamaton työnteko-oikeus. Suomessa pitkälti kotoutumiskoulutusten varaan. Työhallinnon asiakkaina olevat maahanmuuttajat saavat tukevan paketin suomen kieltä ja yhteiskuntaan sekä työelämään orientoivaa 88 oa peräkkäin, paata. Jos yhiksi, virolaismpäri vuoroiölle laitonta lakisääteisiä työnantajaon edestä. EU-kansalaiset muodostavat sellaisen maahanmuuttajaryhmän, joka ei välttämättä näy perus- tai kotoutumispalveluissa ja he saattavat jäädä työelämään liittyviä tarpeellisia tietoja vaille. Hankkeen aikana todettiin, että maahanmuuttajan työelämän tuntemus ei välttämättä vastaa maassa asuttua aikaa tai työkokemuksen pituutta. Sisääntuloammatissa useamman vuoden toiminut ulkomaalainen on usein tietämätön saatavilla olevista peruspalveluista, ammattiyhdistysliikkeestä tai omista oikeuksistaan työntekijänä. Työelämän tietoihin, taitoihin ja pelisääntöi- .10.2014 Yle-uutiset 31 sti ttiin toistuva te e te lä il ö ij Työntek seitsemän työpäiviä ja in n n tu 3 1 n lain yli sekä ylitettii ja o k k ii v ö ty päivän äärät. n enimmäism ö ty li y t a im sall kkäin, 3 viikkoa perä t tekivät töitä ata. Jos yhVirolaismiehe i viikko vapa ol ä ill he n rolaistyönjonka jälkee a valmiiksi, vi av at sa i ol et vuorokautiön tilauks töitä ympäri t ee hn te at itonta hyötekijät oliv nut yhtiölle la ki nk ha i ol a eisiä yli- ja den. Johtaj matta lakisäät sa ak m n ää aksuineen tyä jättäess a työnantajam si uk va or ök sunnuntaity tä. 0 euron edes ainakin 500 00 hin liittyvällä tiedottamisella ja johdonmukaisella valmennuksella on tärkeä rooli maahanmuuttajien työllistymisen edistämisessä, yhdenvertaisen aseman saavuttamisessa työmarkkinoilla sekä loppupelissä myös harmaan talouden en- Useat toimijat (työsuojelupiirit, oppilaitokset, ay-liikkeet ja hankkeet) ovat tuottaneet naltaehkäisemisessä. Työelämään liittyvää tiedottamista, neuvon- paljon työelämään liittyviä julkaisuja eri kielillä. taa ja ohjausta toteuttavan työntekijän on syytä Erityisesti työperusteisten tai työtä aktiivisesti tarkistaa seuraavat asiat kohdatessaan uuden hakevien kohdalla on tärkeää ennakoida lähitu- maahanmuuttajataustaisen asiakkaan: • Tiedon ja neuvonnan tarve asioimishetkellä • Asiakkaan omakohtaiset kokemukset ja käsitykset suomalaisesta työelämässä • Asiakkaan tilanne, suunnitelmat ja niihin liittyvä ennakoivan tiedon tarve levaisuudessa eteen tulevia tilanteita ja tiedon tarpeita, ja ohjata asiakasta hakemaan hallitsemallaan kielellä saatavilla olevia verkkosivuja ja julkaisuja. Myös kotoutumiskoulutuksissa olevia maahanmuuttajia on tärkeää tutustuttaa näihin materiaaleihin. Yle-uutiset 6.11.2014 Siivousfirma huijasi kielitaidottomia työntekijöitä – 670 euroa käteen neljän kuukauden siivouksesta 89 Työelämän tietoihin ja taitoihin liittyvä tiedottaminen ja valmennus ovat onnistuneet silloin kun: • Asiakas hahmottaa työmarkkinoiden rakenteita, toimintaperiaatteita ja syyseuraussuhteita • Tietää, mistä saa tietoa alueellisesta ja valtakunnallisesta työvoimakysynnästä sekä avoimista työpaikoista • Tuntee omaan ammattialaansa liittyvä vaatimuksia sekä ymmärtää niiden merkitykset omalla kohdallaan • Osaa hakea työtä ja markkinoida omaa osaamista • Tietää olemassa olevista tukimuodoista sekä mistä tai keneltä voi saada apua ja tukea tarvittaessa • Asiakkaan kulttuurinen toimintakyky suomalaisessa työyhteisössä kehittyy. Kuvausmalli 8 Työelämän tiedot ja -taidot löytyy liitteestä 2. Esimerkkejä Pointti-hankkeen kehittämistyöstä maahanmuuttajien työelämän tietojen ja -taitojen kartuttamiseksi • 80 työnhakuvalmennuksiin osallistunutta savonlinnalaista maahanmuuttajaa • 88 startti-infoon, eli yrittäjyysinfoon osallistunutta maahanmuuttajaa, toteutettu yhteistyössä Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kanssa • 115 etäinfopilotteihin osallistunutta maahanmuuttajaa, toteutettu yhteis työssä Etelä-Savon TE-toimiston kanssa • 174 infoihin, tutustumiskäyntiin, työ pajoihin ja työhöntutustumisjaksoihin maatalous- ja puutarha-alan yrityksissä osallistunutta maahanmuuttajaa 6.4.2 Maahanmuuttajien työnhakutaitojen kehittäminen Hankkeen edetessä työllistymispalvelujen kehittämistyön keskeisenä asiana nousi maahanmuuttajien työelämävalmennus- ja työharjoittelutukimuodon tehostaminen. Asiakastyössä huomattiin, että maahanmuuttajien työnhaku- ja työelämävalmiuksien parantamiseen oli olemassa selkeää tarvetta. Maahanmuuttajien työnhakutaitojen kehittymistä tuettiin henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Hankkeen asiakkaille tarjottiin mahdollisuus harjoitella työhaastattelua sekä pohtia ja arvioida omia työnhakukokemuksiaan. Asiakkaita opastettiin myös työnhakuasiakirjojen laatimisessa. Hankkeessa käytetyt käytännöt todettiin hyväksi malliksi sekä maahanmuuttajien omien vahvuuksien tunnistamisen ja kielen oppimisen kannalta että työnantajien kannalta. Työnantajat arvostivat erityisesti maahanmuuttajien motivaatiota ja halukkuutta päästä yrityksiin harjoittelijoiksi. Maahanmuuttaja-asiakkaiden työnhakutaitoja kehitettiin järjestämällä ryhmämuotoisia työnhakuvalmennuksia. Vuosina 2012–2014 Savonlinnan Pointti-hankkeessa toteutettiin maahanmuuttajille suunnattu Mistä minä saan työpaikan? -työnhakuvalmennus (jäljempänä ”MST-valmennus”). MST-valmennusten keskeinen tavoite oli parantaa maahanmuuttajien työnhakutaitoja, työelämätietoutta ja motivoida heitä hakemaan aktiivisesti työtä. MST-valmennus on kaksiosainen valmennus, jossa työskentelytapana käytetään oppimiskahvilamenetelmää (engl. Learning café). Valmennuksen aihepiirit ovat työnhakukanavat, työnhakuasiakirjat ja työhaastattelutilanne. Valmennuksen toinen osio sisältää työhaastatteludemonstraation ja keskustelua työelämän säännöistä. MST-valmennuksessa ohjauksen tukena käytetään Kesätyöntekijän muistilistaa ja Muistilistan sanastoa viidellä kielellä. Valmennuksesta on kirjoi- 90 tettu erillinen raportti, joka löytyy hankkeen sivuilta www.pointti.eu. OSA 1 Learning Cafe OSA 2 Demonstraatio ja ryhmäkeskustelu Työnhakukanavat Työhaastatteludemonstraatio Työnhaun asiakirjat Työelämän säännöt Työhaastattelu Kesätyöntekijän muistilista + sanasto Tapaamisen jälkeen henkilökohtainen palaute sähköpostilla Kuva 16. Mistä minä saan työpaikan? -työnhakuvalmennus 91 MST-valmennus liittyi Savonlinnan TE-palve- Työhakuvalmennusten onnistuneisuutta lujen järjestämään Kesätyöpörssi-rekrytointita- vaikuttavuutta ei voida arvioida pelkästään välit- pahtumaan. Ensimmäinen osa järjestettiin en- tömien työllistymistulosten perusteella. Henkilön nen rekrytointitapahtumaa ja toinen sen jälkeen. pääsy avoimille työmarkkinoille on monien seik- Pointin jatkosuositus onkin, että työnhakuvalmen- kojen loppusumma ja työnhaun onnistuneisuus nusten yhteydessä osallistujille järjestetään mah- on ennen kaikkia työnhakijan omissa käsissä. dollisuus testata omia taitojaan aidoissa työnha- Työnhakutaidot kehittyvät yksilöllisesti, kokemuk- kutilanteissa. Tärkeätä on myös, että jatkossa sen ja ajan myötä. Työnhakijat, ja erityisesti maa- järjestettävät työnhakuvalmennukset kytketään hanmuuttajataustaiset työnhakijat, tarvitsevat jat- olemassa oleviin alueellisiin työnhakutapahtumiin kuvaa tukea ja ohjausta taitojensa kehittämiseen. ja -käytäntöihin. Tukea voi tarvita myös työllistymisen jälkeen. Asiakaskertomus 13: Työnhakuvalmennus asiakkaan tukena Asiakas muutti Suomeen vuonna 2008. Hän käytti satunnaisesti Pointti-hankkeen tarjoamia ohjaus- ja neuvontapalveluita saadakseen tietoa yksittäisistä koulutukseen ja työllistymiseen liittyvistä asioista. Asiakas kommunikoi hyvin suomeksi ja hän oli omatoiminen. Vaikutti siltä, että hänellä oli selkeitä tavoitteita ja hän halusi menestyä uudessa kotimaassaan. Vuonna 2012 asiakas opiskeli SAMIssa nivelvaiheen koulutuksessa. Keväällä 2012 hän osallistui hankkeen järjestämään MST-työnhakuvalmennukseen. Keväällä 2012 SAMIssa järjestettiin maataloustyö-info, jonka jälkeen asiakas ilmoittautui halukkaaksi kesätöihin. Palveluohjaaja järjesti asiakkaalle työhaastattelun maataloustyönantajan kanssa ja asiakas sai kuukaudeksi kesätöitä. Työ oli sesonkiluonteinen. Tämä oli asiakkaan ensimmäinen työpaikka Suomessa. Palveluohjaaja ohjasi ja tuki asiakasta mm. verokorttiasioissa ja hänen asioidessaan 92 ja TE-toimistossa. Tukea oli tarjolla myös työnantajalle. Palveluohjaaja toimi välilinkkinä; hän oli mukana työsopimuksen teossa ja kävi pari kertaa paikan päällä maatilalla. Kuukauden työskentelyn jälkeen asiakkaalle tarjottiin jatkotyösopimusta ja palkankorotusta. Kesällä 2013 asiakas otti omatoimisesti yhteyttä työnantajaan ja hän työllistyi samoihin työtehtäviin. Kesällä 2013 maatilalla oli asiakkaan lisäksi kolme muuta työntekijää töissä; kaikki neljä olivat kotoisin eri maista. Asiakas oli vastuussa muiden maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdyttämisestä. Vuonna 2013 asiakas hoiti itsenäisesti ilman palveluohjaajan tukea verokortti-, työsopimus- ja muut mm. Kelan ja TE-toimiston palveluihin liittyvät asiansa. Kesällä 2014 suunnitteilla on, että asiakas työllistyy sesongin ajan saman työnantajan palvelukseen. Asiakas opiskelee ammattia, mutta omalle alalle työllistyminen ei ole vielä onnistunut. 6.5 Suosituksia työllistymisen palvelujen kehittämiseen Pointti 23: Tietoa ja neuvontaa suomalaisesta työelämästä ja sen säännöistä on oltava tarjolla heti Suomeen muuton jälkeen. Pointti 28: Maahanmuuttajaa tulee rohkaista toimimaan aktiivisesti oman työllistymis- ja kotoutumispolun suunnittelussa. Pointti 24: Tietoa ja neuvontaa TE-palveluista on oltava tarjolla heti Suomeen muuton jälkeen. Pointti 29: Realististen työllistymistavoitteiden asettamiseksi maahanmuuttajalle on tarjottava mahdollisuus peilata omaa osaamistaan suomalaisen työelämän vaatimuksiin. Pointti 25: TE-toimiston verkkopalveluissa on huomioitava maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, esimerkiksi kehittämällä monikielisiä ja selkokielisiä sisältöjä. Pointti 26: Paikallisissa TE-palveluissa on oltava riittävät resurssit myös kasvokkain tapahtuvaan palveluun. Pointti 27: Maahanmuuttajan koulutustaustan ja ammattitaidon perusteelliseen kartoittamiseen kannattaa panostaa, sillä niiden pohjalta syntyy yksilöityjä työllistymissuunnitelmia. Pointti 30: Maahanmuuttajan ammatilliseen pätevöitymiseen liittyvien käytäntöjen näkyväksi tekeminen edistää maahanmuuttajan omatoimisuutta ja helpottaa viranomaisten työtä. Pointti 31: Työelämä- ja työnhakutaidot kehittyvät yksilöllisesti, kokemuksen ja ajan myötä. Maahanmuuttajalle on oltava mahdollisuus jatkuvaan tukeen taitojensa kehittämisessä. 93 Kotoutumisen edistäminen viranomaispalveluissa 94 7. 7.1 Taustaa kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiseen puolelta tulevalle maahanmuuttajalle yhteiskunnan palvelut voivat näyttäytyä erityisesti alkuvaiheessa sirpaleisena ja vaikeasti hahmottuvana kokonaisuutena. Palveluissa hyvään vuorovai- Maahanmuuttaja, joka on rekisteröinyt oles- kutukseen riittävä suomen kieli ei kehity hetkes- kelunsa tilapäisesti tai vakinaisesti Suomeen sä, ja kulttuuriset erot voivat aiheuttaa monia ja jolle on myönnetty kotikunta, on oikeutettu hämmentäviä tilanteita sekä asiakkaalle että yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Kotoutu- asiakaspalvelua toteuttavalle viranomaiselle. mislaki antaa silloin kaikille peruspalveluissa Viranomaistyöhön kohdistuu tällä hetkellä toimiville viranomaisille tehtävän: Peruspalve- monia haasteita koko palvelurakenteiden muu- lut ovat keskeisessä asemassa kotoutumisen tostarpeiden myötä. Monikulttuuriset asiakkaat edistämisessä. Tämän tehtävän sekä asiakas- tuovat näkyväksi palvelujärjestelmän kehittämis- ryhmän tunnistaminen ja huomioiminen ovat tarpeita palvelujen asiakaslähtöisen sujuvuu- lähtökohtia viranomaispalvelujen kehittämiselle den kannalta. Seuraavaan kuvaan 17 on koottu vastaamaan myös maahanmuuttajataustaisten yhteen joitain viranomaispalveluihin asiointiti- asiakkaiden tarpeita palveluissa. lanteessa kohdistuvia haasteita eri tutkimusten 7.1.1 Viranomaistyöhön kohdistuvia haasteita mukaan silloin, kun asiakas on maahanmuuttajataustainen. Nämä haasteet koskettavat kaksisuuntaisesti sekä maahanmuuttajataustaista ”Itsekin tulee tuskaiseksi, jos ei saa selitetyksi asiaa niin että asiakas ymmärtää.” asiakasta että palvelua toteuttavaa työntekijää. (Viranomaisen kommentti pohtiessaan asiakaskontaktin haasteita) kannalta. Esimerkiksi kielitaito ja ymmärtäminen ovat keskeisiä tekijöitä sekä palvelua toteuttavan viranomaisen että palvelua tarvitsevan asiakkaan Vuorovaikutuksen toteutumisessa vaikuttavat taustalla molempien osapuolien ennakkoasenteet ja aikaisemmat kokemukset vas- Suomalaisessa palvelujärjestelmässä kunnan ja taavista tilanteista. Yhteinen nimittäjä kaikissa valtionhallinnon palveluntuottajilla on eri tehtä- haasteissa on viranomaisen työssään kokema vät, vastuut, hallinnonalat ja osittain myös työtä epävarmuus ja maahanmuuttajan asioimistilan- ohjaava lainsäädäntö. Palvelujärjestelmä on ra- teessa kokema epävarmuus. Tavoitteena on, kennettu keskivertoasiakkaalle, jolla on tietoa ja että palvelussa toteutuvat yhdenvertaisuus ja taitoa asioida palveluissa omatoimisesti. Ulko- asiakaslähtöisyys. 95 VIRANOMAISPALVELUIHIN KOHDISTUVIA HAASTEITA KOHTAAMISISSA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN ASIAKKAIDEN KANSSA VIRANOMAISTEN EPÄVARMUUS JA STRESSIKOKEMUKSET ASIAKASTILANTEESSA ASIAKKAAN EPÄVARMUUS JA STRESSIKOKEMUKSET PALVELUTILANTEESSA KIELITAITO JA YMMÄRTÄMINEN VIERAS PALVELUJÄRJESTELMÄ VUOROVAIKUTUS KULTTUURIEROT JA KULTTUURITIETOISUUS Kasvokkainen kohtaaminen Järjestelmän sirpaleisuus Ennakkoasenteet Asiakas suhteessa viranomaiseen Kirjallinen asiointi Erikoistunut virkakoneisto Aikaisemmat kokemukset Viranomainen suhteessa asiakkaaseen Sähköinen asiointi Asiointitaidot Asiakkaiden kategorisoiminen Yhteistyö viranomaistoimijoiden välillä TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUDEN JA ASIAKASLÄHTÖISYYDEN TOTEUTUMINEN Kuva 17. Viranomaispalveluihin kohdistuvia haasteita kohtaamisissa maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa. Lue lisää esim. Sari Hammar-Suutari 2009: Asiakkaana erilaisuus. Kulttuurien välisen viranomaistoiminnan etnografia. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel ja Minna Säävälä 2013: Olemme muuttaneet ja kotoudumme. Maahanmuuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Kielo Brewis 2008: Stress in the multi-ethnic customer contacts of the Finnish civil servant 96 7.1.2 Bikva-tutkimus maahanmuuttajien kokemuksista palvelujärjestelmän asiakkaina Pointti-hankkeen yhteydessä tehtiin tutkimus maahanmuuttajien kokemuksista palvelujärjestelmän asiakkaina Mikkelissä. Tutkimus ajoittui vuosille 2010–2011, jolloin uusi kotoutumislaki ei ollut vielä voimassa. Tutkimus tehtiin Bik- va-arviointina, joka toteutettiin vaiheittain etenevinä ryhmähaastatteluina. Pohja-aineisto kerättiin maahanmuuttajien ryhmähaastatteluissa. Haastatellut maahanmuuttajat olivat kotoisin sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta. Maahanmuuton syyt olivat paluumuutto, suomalainen puoliso, työ ja opiskelu. Haastatteluissa ei ollut mukana pakolaistaustaisia henkilöitä, sillä heidän palvelunsa on järjestetty kuntien Tutkimuksen tulokset olivat seuraavat: 1. Maahanmuuttajat tarvitsevat kokonaisvaltaista tietoa ja ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta ja palvelujärjestelmästä. Jos maahanmuuttaja hahmottaa palvelujärjestelmän kokonaisuutena ja ymmärtää palveluihin liittyvät syy-seuraus-suhteet, hänen oma toimintakykynsä palveluissa on parempi, vaikka suomen kielen taito olisi vasta kehittymässä. 2. Vahva tuki ja neuvonta nopeuttavat kotoutumista. Maahanmuuttajat kuitenkin kokevat, että he eivät saa riittävästi tukea viranomaisilta. maahanmuuttotoimistojen kautta. Jäsennelty aineisto esiteltiin maahanmuuttajien tukipalveluiden asiantuntijoille, asiakaspalvelutyötä tekeville viranomaisille sekä heidän johtajilleen. Viranomaiset edustivat sekä kuntasektoria että valtionhallintoa. Kierros kierrokselta rikastunut aineisto toi näkyväksi marginaaliseen ryhmään kuuluvan maahanmuuttaja-asiakkaan todellisuutta suomalaisen palvelujärjestelmän asiakkaana eteläsavolaisessa toimintaympäristössä myös viranomaisen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmä antoi äänen niille asiakkaille, joilla voi olla vaikeuksia ilmaista itseään edes palve- 3. Maahanmuuttajat tulee huomioida paremmin organisaatioiden tiedottamisessa. 4. Organisaatioiden tulee tukea sekä työntekijöidensä maahanmuuttoosaamisen kehittymistä, että valtavirtaistaa osaamista kaikille työntekijöille. 5. Vuorovaikutukseen asiakastilanteissa tarvitaan yhteistä kieltä tai asioimistulkkausta. lutilanteessa. Bikva-tutkimuksen tulokset olivat kartoitus niitä toimenpiteitä varten, joita Pointtihankkeessa tehtiin vuosina 2011–2014 kotoutumista edistävien palvelujen kehittämisen tukemiseksi. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin useissa tilaisuuksissa, koulutuksissa ja työpajoissa. 6. Organisaatioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia kotoutumisen edistämisessä tulee kehittää asiakaslähtöisesti. 7. Kotoutumisen edistäminen on organisaatioissa ja kunnissa strateginen valinta, johon tulee varata riittävät resurssit. 97 7.2 Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiselle oli tarvetta. Työ keskittyi kahteen kaupunkiin, mutta se saavutti asiakkaita koko maakunnasta. Asiakkaiden saaman hyödyn lisäksi suora asiakastyö toi näkyväksi sellaisia kehittämistarpeita, Pointti-hanke oli väline kehittää ja toteuttaa maa- jotka kohdistuivat suoraan palveluihin ja eri vi- hanmuuttajien kotoutumista edistäviä palveluja ranomaisten väliseen yhteistyöhön. Etelä-Savossa vuosina 2008–2014. Hankkeen Viranomaiset ja muun toimijat olivat hank- näkyvin työ kohdistui rahoittajan toiveiden ja oh- keen välillinen kohderyhmä. Hankkeen re- jauksen mukaisesti suoraan kohderyhmään eli sursseja kohdistettiin ja tarjottiin myös viran- Etelä-Savossa asuviin maahanmuuttajiin. Han- omaispalveluissa tapahtuvaan kotoutumisen ketyönä kokeiltiin sellaisia kotoutumista edistä- edistämisen kehittämiseen. Edellä esitetty Bik- viä toimenpiteitä ja välineitä, jotka osoittautuivat va-tutkimus toi tutkittua tietoa kehittämistarpeis- tarpeellisiksi, mutta joiden kokeiluun kunnat ja ta. Organisaatioiden sisällä ja välillä tapahtuvaa muut viranomaiset eivät esimerkiksi pystyneet kotoutumista tukevien palvelujen kehittymistä ja osoittamaan tarvittavia resursseja. Tavoitetut kotouttamisosaamisen kasvua tuettiin kuvassa asiakasmäärät ja asiakkailta saatu palaute ker- 18 esitetyillä toimenpiteillä. tovat siitä, että osaltaan tässä onnistuttiin ja monipuoliselle kotoutumista edistävälle työlle ta 2009 tammikuu uantaina 31. Länsi-Savo la t a j a t t u u m Maahan n i m m a e p o nykyistä n öihin t a j n a a m u s a uuttajia anm an sekä maah ta e tu a ll e e k Pointti-hank öskenteleviä. ty n a a s s ri a p että heidän 98 Viranomaisverkoston kehittäminen MLI KOTOMITTARI, kotouttaminen.fi Monikielinen kuntaesite, 6 kuntaa Tervetuloa Mikkeliin/ Savonlinnaan -oppaat, 3 kieltä Infopankki Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki Suomeen muuttajan muistilista Kotoutumisen edistämisen arviointityökalu Monikielinen viestintä palveluista Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen Hankkeen tuki viranomaispalvelujen kehittämiseen Materiaaleja työn tueksi Työperusteisen maahanmuuttajan kotoutuminen -opas Viranomaisten asiantuntijaverkosto E-SAVO Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan -kooste Kotolaista tiedottaminen Tietoa Koulutuksia ja työpajoja Tilastotiedon välittämistä alueen maahanmuutosta Tilastotiedon tuottamista neuvonnan tarpeista alueella Etelä-Savon maahanmuuttoselvitys 2013 Maahanmuuttajat asiakkaina -koulutukset, 15 Tulkin käytön lyhyt oppimäärä -opas Kuva 18. Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiseen Etelä-Savossa v. 2008–2014 99 7.2.1 Viranomaispalautetta kehittämistyöstä Viranomaisille ja muille yhteistyökumppaneille tehtiin palautekysely Pointin työstä keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 70 henkilöä, joista yli puolet oli Mikkelin, vajaa puolet Savonlinnan ja muutama Pieksämäen seuduilta. Lähes kaikki vastaajat arvioivat tuntevansa Pointti-hankkeessa tehtyä kehittämistyötä erittäin hyvin tai hyvin. • ”Olen saanut selkeytystä moniin maahan muuttajia koskeviin viranomaisasioihin. Minulla on myös aina tukimahdollisuus Pointissa jos en pärjää omilla tiedoillani asiakkaan kanssa.” • ”Pointtilaisilla on ollut arvokasta tietoa ja taitoa toimia tiiminä maahanmuuttajien parhaaksi, tämä auttaa meitä yhteistyökumppaneita.” Palautekyselyn mukaan hankkeessa tehty työ tuki monia viranomaisia oman työn kehittämi- Hankkeessa tuotetut materiaalit nähtiin kaik- sessä ja toteuttamisessa maahanmuuttaja-asi- ki tarpeellisiksi. Eniten hyötyä oli omalle työlle akkaiden kanssa. tai asiakkaille Tervetuloa Mikkeliin ja Savonlinnaan –oppaista, Pointti-hankkeen tiedotteista, • ”Pointti on ollut minulle kanava, jonka kautta olen saanut tietoa maakunnan maahanmuuttoasioista, maahan muuttajille tarjottavista palveluista ja kehittämistarpeista.” Infopankin paikallissivuista sekä monikielisistä kuntaesitteistä. • ”Helposti luettavaa materiaalia asiakkaille ja hyvää tietoa myös itselle.” Onko Pointti-hankkeessa tehty työ vaikuttanut omaan työhösi? Pointti-hankkeessa tehty työ ei vaikuttanut omaan työhöni Verkostoituminen muiden palveluntuottajien kanssa on helpottanut työtäni Oma monikulttuurinen osaamiseni on kehittynyt Olen saanut tukea maahanmuuttajaasiakkaan palvelemiseen Olen saanut uusia työkaluja omaan työhöni 0% 100 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuva 19. Viranomaispalautetta Pointti-hankkeen vaikutuksesta omaan työhön. • ”Asioita on avattu selkeästi. Materiaalien jääminen verkkoon on parasta juurruttamista.” • ”Oppaat ovat olleet hyvin käytännöllisiä ja selkokielisiä, joten niistä on ollut tosi paljon apua.” • ”Saatu tieto on selkeyttänyt toimintaa.” Hankkeen järjestämät viranomaiskoulu- tukset ja työpajat hyödyttivät erittäin paljon tai paljon yli puolia vastaajista. Joka kolmas vastaaja ei ollut osallistunut hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. • ”Olen ollut Pointti-hankkeen järjestämissä koulutuksissa. Koulutus toi varmuutta asiakaspalveluuni.” • ”Antanut taustatietoa maahanmuuttajaasioissa.” • ”Ymmärryksen lisääntyminen.” • ”Asiakaspalvelutyössä olevien kouluttamista tarvitaan jatkossakin.” Lähes puolet vastaajista arvioi hankkeen onnistuneen hyvin ja kolmasosa kohtalaisesti viranomaisten välisen yhteistyön ja verkostojen tukemisessa. Pieni osa näki hankkeen onnistuneen siinä huonosti. • ”Hyvät ja innostuneet vetäjät, paljon yhteistyötä ja verkostoitumista.” • ”Pääsääntöisesti hyvin, joitakin toiminnan erilaisuudesta johtuvia haasteita verkostoitumisen tavoitteille vielä jäi.” • ”Savonlinnassa hanke tunnetaan hyvästä työstä ja ystävällisistä työntekijöistä, joilta saa aina neuvoja.” • ”Yhteistyöverkostot olivat laajat ja kattavat.” • ”Verkostoja on luotu mutta toimivatko ne? Se ei ole toki hankkeesta kiinni.” Kotoutumisen edistäminen etenee kunnissa Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin oma kunta toteuttaa nykytilanteessa kotoutumislain mukaisia kotoutumisia edistäviä toimia. Kuntien tietoisuus kotoutumislaista on kasvanut, mutta työtä kotoutumisen edistämisessä on edelleen. Yli puolet vastaajista arvioi, että kotoutumislaki tunnetaan kohtalaisesti eri hallinnonaloilla ja että se ohjaa päätöksentekoa. Joka kuudes arvioi tunnettavuuden hyväksi ja joka viides satunnaiseksi. • ”Osa tuntee hyvin, osa ei lainkaan.” • ”Lainsäädäntö mahdollistaa tekemään asioita, jos siihen on paikallistasolla halua.” Joka kolmas arvioi maahanmuuttajien neuvontapalvelujen toteutuvan nyt hyvin, noin puolet kohtalaisesti ja joka kymmenes satunnaisesti. • ”Henkilöstä riippuen.” • ”Asiakaspalvelupisteeseen on saatu vieraskielistä neuvontaa mikä on hyvä.” Joka kymmenes arvioi monikielisen viestinnän palveluista toteutuvan hyvin, vajaa puolet kohtalaisesti tai satunnaisesti ja alle joka kymmenes huonosti. • ”Meillä käännetään tarpeellinen tieto monelle kielelle.” 101 • ”Monikielisessä viestinnässä sekä nettiviestinnässä olisi hyvä tukea olemassa olevia palveluita laadukkaalla viestinnällä.” Joka kuudes arvioi tulkkauksen toteutuvan hyvin kaikille maahanmuuttajille muuttosyystä riippumatta, lähes puolet kohtalaisesti, joka neljäs satunnaisesti ja joka seitsemäs huonosti. • ”Osalla viranomaisista tulkkaus toimii hyvin, osalla se on vielä hakusessa. Mutta myös sen tunnistaminen, että tulkkauksen lisäksi asiakas tarvitsee usein ohjausta olemassa oleviin palveluihin tulkkauksen lisäksi.” • ”Tästä pitäisi vielä lisätä tietoisuutta esim. kustannusten jakaantumisesta tulkkipalveluissa.” Kriittisiä äänenpainoja Pitkä ja monipolvinen hanke ei onnistunut miellyttämään kaikkia toimijoita. Viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden palautekyselyyn vastanneista muutama henkilö antoi kriittistä palautetta läpi koko kyselyn Pointti-hankkeessa tehdystä työstä sekä työotteesta. Hankkeen ei nähty vaikuttaneen millään tavalla maahanmuuttajatyöhön. Samojen vastaajien mielestä hankkeella ei ollut myöskään oikeutusta tehdä palautekyselyä kunnan kotoutumista edistävän työn toimivuudesta. Pointti-hankkeessa nostettiin esiin erityisesti perhesyistä ja työn takia muuttaneiden henkilöiden kotoutumista edistävien palvelujen kehittämistarpeita. Tahattomasti tämä sai aikaan sen, että jotkut tahot asettautuivat puolustusasemiin. Tämä tapahtui erityisesti sen jälkeen, kun uusi kotoutumislaki tuli voimaan ja kuntien tehtäväksi annettiin kotoutumisen koordinointi. Hanke yritti • ”Riippuu toki hallinnonalasta, miten hyvin tulkkauspalveluita käytetään. Valtionhallinnossa käytetään hyvin.” • ”Sosiaali- ja terveydenhuollossa tilataan ainakin tulkkeja” Joka kuudes arvioi palvelujen toteutuvan maahanmuuttajille hyvin, noin puolet kohtalaisesti, noin joka kolmas satunnaisesti ja muutama huonosti. • ”Palveluiden muotoutuminen ja uudet rakenteet ovat vielä muotoutumassa. Tekemistä on esim. maahanmuuttajille soveltuvat lähipalvelut kasvokkain.” 102 toimia vipuvartena rakenteellisessa kehittämisessä ja lähestyi avoimen keskustelun kautta mm. kuntien johtajia ja päättäjiä, mutta lähestyminen koettiin kyseisten toimijoiden puolelta vääräksi tavaksi. Tämä vaikutti valitettavasti myös joiltain osin yhteistyöhön sekä hankkeen juurruttamiseen. Uskomme, että kotouttamisen kentällä työtä tekevät ovat asiakaslähtöisiä ja toimivat omasta näkökulmastaan oikein. Avoimen yhteistyön avulla pystyttäisiin tukemaan kaikkia maahanmuuttajia maahanmuuttosyystä riippumatta. Hankkeessa luodut työkalut ja toimintamallit ovat tarjolla kaikille toimijoille asiakkaiden parhaaksi. 7.2.2 Pointissa laadittu kunnan kotoutumisen edistämisen mittari arvioinnin ja kehittämisen välineenä 2. Alkuvaiheen palvelut (11 kysymystä) 3. Kunnan palveluiden soveltuminen maahanmuuttajille (10 kysymystä) 4. Koordinointi ja yhteistyö viranomaisten välillä sekä muiden toimijoiden kanssa (6 kysymystä) Pointti-hankkeessa luotiin kuntien kotoutumista edistävän työn laadun arvioimiseksi itsearvioinnin työkalu, Kotomittari. 5. Etniset suhteet, kulttuurien välinen vuoropuhelu, osallisuus sekä oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen (6 kysymystä) Kotomittari pohjautuu kotoutumislakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja vuonna 2004 ilmestyneeseen JOIN-hankkeen Tasa-arvon tikapuut –työkaluun. 6. Henkilöstö ja sen monimuotoisuusosaamisen kehittäminen (5 kysymystä) Kunnille tarkoitetun itsearviointimenetelmän avulla voidaan arvioida yksittäisen kunnan kotoutumisen edistämistä seuraavien muuttujien kautta: 1. Kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistäminen kunnan strategioissa, johtamisessa ja päätöksenteossa (9 kysymystä) Kunnan kotoutumisen edistämisen tasot ovat seuraavat (katso seuraava aukeama): a 2010 tikuut L 0. huh taina 2 s ii t o v änsi-Sa i s k u l a a a n t a t h u I o t o k i s i ä t i t p e s i a l a m o a su unelm n e n i a al Viro jonk tiön tek de ty s n suom o ä k i amme M o j r a t ä me ? eli mit ttajille u u m n maaha 103 Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari Kuva 20. Kunnan kotoutumisen edistämisen tasot Kotomittari ilmestyy alkuvuodesta 2015 kotouttaminen.fi -sivuilla. Tutustu ja arvioi oman kuntasi kotouttamisen tasoa! 0-TASO: Ei näkemystä maahanmuuttajista kuntalaisina 104 Organisaatioissa ei tiedosteta eikä tunnisteta maahanmuuttajia kuntalaisina. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ei ole huomioitu eikä järjestetty palveluissa. 1-TASO: Reagointi muutospaineisiin Maahanmuuttajien huomioiminen kuntalaisina ja palvelujen käyttäjinä tapahtuu vain lain velvoittamana ja joillekin ryhmille. Toiminta on organisaatiolähtöistä. Kotoutumisen edistäminen on ongelmalähtöistä. 2-TASO: Satunnainen maahanmuuttajien huomioiminen kuntalaisina ja palvelujen käyttäjinä Maahanmuuttajat kuntalaisina ja palvelujen käyttäjinä huomioidaan satunnaisesti. Peruspalveluiden roolin kotoutumisessa ja kotoutumista edistävän työn kehittämistarpeet tiedostavat kunnassa vain jotkut työntekijät. 3-TASO: Kotoutumista edistävän toiminnan hyötyjen tunnustaminen Kotoutumista edistävää työtä pidetään tärkeänä toiminnan tehostamiseksi tai lakien noudattamiseksi. Pysyviä ratkaisuja tai toimintojen vakiinnuttamista ei olla vielä valmiita tekemään. 4-TASO: Kotoutumista edistävän toiminnan kehittäminen Kotoutumista edistävä toiminta on osittain koordinoitua, asiakaslähtöistä, poikkihallinnollista ja resursoitua. Toiminta on kehittymässä. 5-TASO: Monimuotoisuus kunnan palveluissa on normaalia ja vakiintunutta Kunnan palveluissa ei ole tarvetta eritellä asiakasryhmiä. Kotoutumisen edistäminen ja maahanmuuttajien huomioiminen palveluissa on normaalia, ja se on turvattu kunnan kaikilla tasoilla vakiintuneesti. Kotoutumis-, yhdenvertaisuusja hallintolakien asiakaslähtöinen toteuttaminen palveluissa ovat arkea. Kunnassa kaikilla asukkailla on samanlaiset mahdollisuudet. 105 Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari Asiakaspalautteen kerääminen maahanmuutta- on seurannan ja arvioinnin työkalu. Sen avulla jilta on tärkeää ja se voi avata kokonaan uusia kunnan päättäjät ja työntekijät voivat pohtia esi- näkymiä kehittämistarpeille. merkiksi kunnan kotouttamisohjelman sisältöjä Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kol- ja laadullista toteutumista. Mittari muuntautuu me tasoa ovat seuraavat: 1. Lainsäädäntö, strategiat ja päätöksenteko Kotoutumisen edistäminen lähtee johta misesta. Päättäjien ja johtajien on oltava tietoisia kotouttamiseen ja yhdenvertai suuteen liittyvästä lainsäädännöstä sekä sitouduttava mahdollistamaan tarvittavia toimenpiteitä. Heidän tehtävänään on huomioida strategioissa, toimintasuunni telmissa ja talousarvioissa läpileikkauk sena kotoutumisen edistäminen sekä tehdä sellaisia päätöksiä, jotka mahdol listavat laadullisesti hyvän kotouttamis politikan alueella. Tämä tulee näkyväksi kunnan kotouttamisohjelmassa ja sen toimeenpanossa mm. resurssien osalta ja poikkihallinnollisen yhteistyön toteuttamisessa. myös palautteen antamisen välineeksi. Silloin kunnassa asuvat vieraskieliset asukkaat arvioivat samoja teemoja kohderyhmän näkökulmasta. Mittaria voivat käyttää myös yhteistyötä tekevät muut viranomaistahot ja kolmas sektori, jotka näkevät oman työnsä kautta mahdollisia kehittämistarpeita alueensa kotoutumista edistävissä palveluissa. Mittarin antamien tulosten tarkoituksena on herättää keskustelua kotoutumisen edistämisen kehittämisen tarpeista. Tulokset valaisevat kotouttamisen toimenpiteiden tilannetta niin kunnan kuin muidenkin toimijoiden kannalta. Mittaria voidaan käyttää avuksi kunnan kotouttamisohjelman laadinnassa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kunnan kotoutumisen edistämisen mittaria on työstetty yhdessä ALPO-hankkeen kanssa. Mittarin sijoituspaikka on Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskus. Verkkopohjainen arviointimenetelmä sijoittuu Kotouttaminen.fi -verkkosivulle ja on siten jatkossa valtakunnallisessa käytössä. Kotomittari julkaistaan alkuvuodesta 2015. 7.3 Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa Bikva-tutkimuksen ja Pointti-hankkeessa saatujen kokemusten pohjalta esitämme, että organisaatiosta riippumatta kotoutumisen edistämisen kehittämistä on tärkeää tapahtua kolmella eri tasolla. Näiden tasojen välillä on oltava vuoropuhelua. Jokaisella tasolla tulee olla riit- 106 tävästi tietoa ja ymmärrystä maahanmuutosta. 2. Kotouttamis- ja neuvontajärjestelyt Viranomaisorganisaatioissa on tiedostet tava niiden kotoutumista edistävä tehtä vä ja määriteltävä, mitä se tarkoittaa eri yksiköiden työssä. Esimiehet ja työnteki jät laativat ja sopivat yhdessä sellaisia tarvittavia kotouttamis- ja neuvontajärjes telyjä, jotka mahdollistavat peruspalvelu jen soveltumisen ja sujuvan asioinnin muunkielisille asiakkaille. Henkilöstö koulutuksen avulla varmistetaan vähin tään perustasoista kulttuuritietoista osaamista. 3. Asiakkaalle näkyvät kotoutumispalvelut Asiakastyötä tekevät työntekijät osaavat osana omaa ammattitaitoaan kohdata myös maahanmuuttajataustaisia asiak kaita. Kotouttamisosaaminen viranomais työssä on normaalia ja vakiintunutta toimintaa. Asiakkaalle näkyvät kotoutumispalvelut Kotouttamisja neuvontajärjestelyt Asiakastyötä tekevät työntekijät Asiakkaan ääni Lainsäädäntö, strategiat ja päätöksenteko Esimiehet ja työntekijät Päättäjät ja johtajat Kuva 21. Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa 7.4 Kunnan kotouttamisohjelma ja poikkihallinnollinen yhteistyö saa aikaan asiakaslähtöistä palveluprosessien Kunnan kotouttamisohjelma tuo näkyväksi sen, ta ja muita keskeisiä toimijoita kehittämään ja millä tasoilla kotoutumisen edistämistä tapahtuu toteuttamaan yhteistyössä laadullisesti hyvää eri organisaatioissa sekä poikkihallinnollisessa kotouttamista. Sitoutumista tapahtuu silloin yhteistyössä. Kunnanvaltuuston hyväksymän päätöksenteon, kotouttamis- ja neuvontajärjes- kotouttamisohjelman tulee kytkeytyä kunnan telyjen sekä asiakastyön tasoilla. tarkastelua ja yhteensovittamista kaikissa toimijoissa. Hyvin valmisteltu kotouttamisohjelma ohjaa läpileikkaavasti kaikkia kunnan palvelui- strategiseen suunnitteluun ja seurantaan. Siinä mm. kuvataan, miten yleiset palvelut soveltuvat Case Mikkeli: Poikkihallinnollisen yhteistyön myös maahanmuuttajille ja miten kotoutumista kehittämistä edistävät palvelut järjestetään. Viranomaisten välinen poikkihallinnollinen yh- Kotouttamisohjelma tulisi laatia laajassa yh- teistyö on tärkeä osa alueellista kotoutumisen teistyössä eri toimijoiden kanssa. Heikoimmil- edistämistä. Mikkeli on alueena kompaktinko- laan kotouttamisohjelma on nopeasti laadittu koinen kaupunki, jossa eri viranomaiset tuntevat virkamiestyö ilman asiaan kuuluvaa selvitys- toisensa. Kotoutumista edistäviä käytäntöjä on työtä ja se ohittaa muut alueella toimivat tahot. syntynyt erityisesti pakolaisten vastaanottami- Parhaimmillaan kotouttamisohjelman laadinta sen kautta. Käytäntöjen edelleen kehittäminen 107 Pointti-hanke järjesti keväällä 2012 yhteistyössä 7.5 Kotouttamisosaaminen viranomaistyössä TEM:n ALPO-hankkeen kanssa Poikkihallinnolli- Maahanmuuttajataustaisen asiakkaan ja palve- sen yhteistyön työpajat. Työpajojen avulla halut- lujärjestelmän välinen kohtaaminen tulee näky- tiin virittää kotoutumislain mukaista yhteistyötä väksi asiakastilanteissa. Yksittäisellä viranomai- myös organisaatioiden välisissä rakenteissa. sella on tärkeää olla osaamista työskennellä Kaksiosaiseen työskentelyyn osallistui organi- yhä monimuotoisempien asiakkaiden kanssa. saatioiden lähettämänä noin 20 eri viranomais- Tällaista osaamista kutsutaan eri yhteyksissä ta. Työpajoissa oli edustajia keskeisistä valtion- esimerkiksi monikulttuuriseksi osaamiseksi tai hallinnon ja kaupungin viranomaistoimijoista. monimuotoisuusosaamiseksi. Pointti-hankkees- vastaamaan koko Mikkelin maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen tarpeita on tärkeää. Ongelmalliseksi koettiin se, että erilaiset kotoutumisen edistämistä pohtivat poikkihallinnol- sa päädyttiin puhumaan kotouttamisosaamisesta. liset työryhmät jäävät usein keskustelukerhojen Kotouttamisosaaminen viranomaistyössä on asemaan. Tätä varten oli tarpeellista perustaa kasvava osa ammattitaitoa. Useissa viranomai- käytännön toimijoista muodostuva yhteistyöryh- sorganisaatioissa mä, jolla on valtuutus toiminnalleen. Työpajojen on mielellään ohjattu samoille työntekijöille. osallistujat päätyivät tekemään yhdessä allekir- Kotouttamisosaamisen kehittymistä on tapah- joitetun esityksen organisaatioille viranomaisten tunut yksittäisen työntekijän oman harrastunei- välisen kotoutumista edistävän toiminnan kehit- suuden ja työstä saadun kokemuksen kautta. tämiseksi. Esityksessä määriteltiin yhdessä työ- Koska maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden ryhmän tehtävät. Organisaatiot nimesivät edus- määrät asiakaskontakteissa kasvavat jatkuvas- tajansa ja Mikkelin viranomaisyhteistyöryhmän ti, tulee työnantajien tukea laajemmin kaikkien ensimmäinen tapaaminen pidettiin keväällä asiakastyötä tekevien kotouttamisosaamisen 2013. Työryhmä on mm. koonnut ja toimittanut kehittymistä. maahanmuuttaja-asiakkaat Pointti-hankkeen avulla monikielisen yhteisesit- Luvussa 5.2.2 kuvattiin, miten kotoutumi- teen viranomaispalveluista (kts. sivu 47). Työ- sen edistämisessä tarvitaan sekä laajempaa ryhmän toiminta jatkuu hankkeen päättymisen yleisneuvontaa että palvelukohtaista neuvon- jälkeen. taa. Yleisneuvonta tukee maahanmuuttajaa Edellä esitetyssä palautekyselyssä oli seu- mm. palvelujen kokonaisuuksien hahmottami- raava vapaan sanan arvio työryhmästä: ”Viran- sessa ja ohjautumisessa oikean asiantuntijan omaisten välinen yhteistyöverkosto on muodos- palveluun. tettu, mutta se ei ole oikein saanut tulta alleen ja asiakasta mm. asioimaan palvelussa ja ymmär- kokoontumiskerrat ovat olleet harvassa.” Nähtä- tämään prosessin kulkua niin, että hän on itse väksi jää, vastaako työryhmä jatkossa sen pe- aktiivinen toimija omassa asiassaan eikä toi- rustamisvaiheessa esitettyihin tehtäviin. menpiteiden passiivinen kohde. Palvelukohtainen neuvonta auttaa Osalle asiakaspalvelua tekevistä viranomaisista riittää kotouttamisosaamisen perustiedot ja -taidot. Nopeat kohtaamiset palveluissa eivät vaadi syvällisempää vuorovaikutusta. Pääasia niissä on, että palvelu toteutuu yhdenvertai- 108 sesti ja asiakas kokee ymmärtäneensä, mitä palvelussa tapahtui. Osa viranomaisista tekee syvemmälle menevää asiakastyötä, jolloin kotouttamisosaamisen tulee olla laajempaa. Jokaisessa asiakastyötä tekevässä viranomaisorganisaatiossa olisi hyvä pysähtyä yhdessä miettimään tai uudelleen arvioimaan esimerkiksi seuraavia asioita: • Mitä oman työyksikön työssä tarkoit- 7.5.1 Kotouttamisosaamisen perustiedot ja -taidot jokaiselle työntekijälle Viranomaiskohtaiset kotouttamisosaamisen perustiedot- ja taidot on tärkeää määritellä jokaisessa työyksikössä itse. Tämä on esimiesten vastuulla. Perustiedot- ja taidot voivat koostua esimerkiksi seuraavista asioista: taa se, että maahanmuuttajien kotoutumista edistetään peruspalvelujen ja muiden viranomaispalvelujen avulla? • Mitä ovat ne kotouttamisosaamisen perustiedot ja –taidot, joita yksikön jokaisella työntekijällä olisi tärkeää olla? • Mitkä ovat ne sovitut ja resursoidut työkäytännöt, ml. asioimistulkkaus, joita työntekijät voivat käyttää silloin, kun asiakas on maahanmuuttajataustainen? Länsi-Savo to rstaina 20.1 2.2012 • Tietoa maahanmuuttajien Suomeen muuttoperusteista (kts. s. 11) ja niiden vaikutuksesta asiakkaan oikeuteen saada työyksikön tarjoamaa palvelua (kts. liite 1, 130-137) • Tietoa kotoutumislaista ja sen soveltamisesta yksikön omassa työssä • Tietoa yhdenvertaisuuslaista ja sen soveltamisesta (kts. s. 9-10 ja 33) yksikön omassa työssä • Tietoa yksikössä sovituista ja resuroiduista työkäytännöistä maahanmuuttajataustaisen asiakkaan kohdalla • Osaamista tilata asioimistulkki tilanteen niin vaatiessa • Osaamista työskennellä tulkin välityksellä EU-rahoilla hyvä vipuva on ollut ikutus Iso lisäpott i: EU:n tällä ohjelmakaud rahoitettu jo ella hankkeit 200 miljoon a alla eurolla. Tuloksiakin on: ESR-han kkeilla työll henkilöä ja istetty 640 työpajatoim inta on ollut menestys. 109 7.5.2 Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen olla silloin syvempää. Keskeistä on tunnistaa, Osa viranomaisista tekee maahanmuuttajien ja kokemuksen kautta ja valmiiksi ei tulla kos- kanssa oman ammattialansa ja työnkuvansa kaan. Olemme keränneet kuvaan 22 niitä tekijöi- mukaan pidempikestoista ja ohjauksellisempaa tä, joista viranomaisen tiedostettu asiakaslähtöi- asiakastyötä. Kotouttamisosaamisen on tärkeää nen kotouttamisosaaminen muodostuu. että kotouttamisosaaminen kasvaa tietoisuuden TIEDOSTETTU ASIAKASLÄHTÖINEN KOTOUTTAMISOSAAMINEN VIRANOMAISTYÖSSÄ VIRANOMAINEN TIETÄÄ • Omassa työyksikössä sovitut käytännöt maahanmuuttajataustaisen asiakkaan palvelemisessa (tulkkaus, ajankäyttö jne.) • Maahanmuuttajan asemaan palveluissa liittyvää keskeistä lainsäädäntöä (kotoutumislaki, yhdenvertaisuuslaki, tulkkaukseen liittyvä lainsäädäntö) • Oleskelulupatyypit ja niiden mukaiset oikeudet palveluihin • Muiden viranomaisten palvelut, jotka liittyvät asiakkaan näkökulmasta palveluprosessiin VIRANOMAINEN TIEDOSTAA JA TUNNISTAA ASOINTITILANTEESSA • Omat kulttuuriset ja uskonnolliset sidonnaisuudet eli on kulttuuritietoinen • Asiointitulkkauksen tarpeet • Kielen vallan • Viranomaisen ja asiakkaan välisen valtasuhteen merkityksen • Kulttuurisen sopeutumisen merkityksen asiakastilanteessa • Erityisesti pakolaisuuden vaikutuksen sopeutumisessa VIRANOMAINEN OSAA • Huomioida asiakkaan yksilölliset tarpeet maahanmuuttosyystä riippumatta • Kohdata asiakkaan yksilönä • Soveltaa maahanmuuttajan asemaan palveluissa liittyvää lainsäädäntöä omassa työssään • Huomioida asiakaspalvelutilanteissa esiintyviä kommunikaation eritasoisia puutteita ja löytää niihin erilaisia ratkaisuja • Työskennellä tulkin välityksellä • Toimia kulttuuritietoisesti • Auttaa asiakasta hahmottamaan kokonaisen palveluprosessin ja siihen liittyvät syy-seuraussuhteet VIRANOMAINEN YMMÄRTÄÄ • Huomioida ja sivuuttaa omat ennakkoluulot ja stereotypiat asiakaskohtaamisessa • Olla tasapuolinen ja toteuttaa yhdenvertaisuutta • Toimia eettisesti oikein VIRANOMAINEN TOIMII asiakaslähtöisesti sovittamalla yhteen tiedon, tiedostamisen, taidot ja asenteensa 110 Kuva 22. Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen viranomaistyössä 111 7.5.3 Ehdotuksia kotouttamisosaamisen kasvun tukemiseksi Kotouttamisosaamisen yhteisellä kehittämisellä organisaatiossa ja työyksikössä varmistetaan, että viranomaisen palvelut toteutuvat hyvin ja kotoutumislain mukaisesti myös maahanmuuttajien kohdalla. Ehdotamme esimerkiksi seuraavia eri toimijoiden vastuunottoja ja toimenpiteitä kotouttamisosaamisen kasvun tukemiseksi viranomaistyössä: KOTOUTTAMISOSAAMISEN KASVUN TUKEMINEN VIRANOMAISORGANISAATIOSSA VASTUUTAHO TOIMENPITEET • JOHTO • • • • • • • • Työyksikössä sovitaan ja resursoidaan tarvittavat käytännöt (asioimistulkkaus, ajan käyttäminen jne.) Aiheeseen liittyvät suunnitelmalliset henkilöstökoulutukset ja –palaverit Laaditaan työtä helpottavia muistilistoja Yhdessä oppiminen Myönteinen ilmapiiri Arvokeskustelut Sisäinen tiedottaminen Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa • Osallistuu, kiinnostuu ja jakaa kokemuksiaan • • • • ja tietoa muille työtovereille Avoin mieli Oma reflektointi Jatkuva oppiminen Kasvava kokemus • ESIMIES TYÖNTEKIJÄ 112 Henkilöstön kotouttamisosaaminen kirjataan kehittämiskohteeksi ja siihen osoitetaan tarvittavat resurssit Työyksiköille varmistetaan tarvittavat resurssit asioimistulkkaukseen asiakkaan maahanmuuttosyystä riippumatta Kuva 23. Kotouttamisosaamisen kasvun tukeminen viranomaisorganisaatiossa 7.6 Suosituksia viranomaispalvelujen kehittämiseen Pointti 32: Kotoutumista edistävän toiminnan kehittäminen edellyttää muuttuvan ja moninaistuvan asiakaskunnan tunnistamista ja tunnustamista. Pointti 33: Kotoutumista edistävän toiminnan kehittäminen ja toteuttaminen koskee kaikkia palveluita, kaikkia viranomaisia, kaikkia organisaation tasoja. Pointti 34: Kotoutumisen edistäminen ei ole salatiedettä, eikä sitä tule mystifioida erityiseksi ammattialaksi tai yksittäisten työntekijöiden erityisosaamiseksi. Pointti 35: Kotoutumisen edistäminen palveluissa ei voi olla yksittäisen työntekijän vastuulla, vaan siihen tarvitaan koko organisaation, myös johdon ja päättäjien, tukea ja sitoutumista. Pointti 36: Maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluun liittyvä kotouttamisosaaminen on kasvava osa kaikkien viranomaisten ammattitaitoa, esim. tieto EU-kansalaisen tai kolmansien maiden kansalaisen oikeudesta palveluun ja kulttuuritietoisuus palveluissa. Työntekijöitä tulee tukea kouluttamalla heitä. Pointti 37: Toimialalla on oltava toimivat, sovitut ja resursoidut käytännöt maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelemisessa, jotka sisältävät tulkkausjärjestelyt. Pointti 38: Osaavien maahanmuuttajien rekrytointi on parasta mahdollista palvelujen ja työyhteisön monimuotoisen osaamisen kehittämistä. Henkilöstöpolitiikan tavoitteeksi rekrytoida maahanmuuttajataustaista henkilöstöä samassa suhteessa, kuin kunnassa asuu vieraskielisiä asukkaita. Pointti 39: Asiakkailta kannattaa aina pyytää palautetta palvelujen kehittämiseksi, myös maahanmuuttajilta. Pointti 40: Viranomaisten on tärkeää tuntea toistensa asiakasprosesseja, ja osata neuvoa ja ohjata maahanmuuttaja-asiakasta hahmottamaan palveluja kokonaisuutena. Pointti 41: Palveluiden kehittäminen maahanmuuttajien tarpeita vastaaviksi edistää myös muiden tuen tarpeessa olevien asiakasryhmien palveluissa asiointia (nuoret, ikääntyneet jne.). 113 Pointti-hankkeen ulkoinen arviointi: Tuloksia ja vaikutuksia 114 8. Pointti-hankkeelle tehtiin ulkoinen arviointi. Ar- on muuttunut oleellisesti ja kotouttamisen kan- vioinnin on toteuttanut Ramboll Management salliset ja alueelliset tavoitteet ovat uudistuneet Consulting. Arviointi on toteutettu toukokuun ja (esim. laki kotoutumisen edistämisestä vuonna marraskuun välisenä aikana 2014. Arvioinnin 2011 sekä Itä-Suomen maahanmuuttostrategia toteutukseen ovat osallistuneet Risto Karinen ja vuonna 2012). Antti Eronen. Arvioinnista on julkaistu erillinen Sivulla 116 on esitetty arvioijan tulkinta raportti. Tämä luku on Risto Karisen kirjoittama hankkeen toimintalogiikasta eli siitä, mitä han- tiivistelmä raportista. ke on pyrkinyt toiminnallaan saamaan aikaan ja 8.1 Arvioinnin lähtökohtia Arviointiraportissa esitellään Pointti-hankkeen ulkoisen arvioinnin keskeiset arviointihavainnot ja vastaukset arviointikysymyksiin. Arviointi on kohdistunut arviointisuunnitelman mukaisesti kolmeen pääteemaan eli • hankkeen strategiseen asemoitumiseen (tavoitteiden tarkoituksenmukaisuus suhteessa toimintaympäristön tarpeisiin), • hankkeen organisoitumiseen ja toimenpanoon sekä • hankkeen tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. miten toimenpiteet kytkeytyvät lyhyemmän aikavälin välittömiin tuloksiin ja pidemmän aikavälin välillisiin vaikutuksiin. Arvioinnin näkökulmasta kaksi keskeistä tavoiteltua vaikutusta ovat olleet maahanmuuttaja-asiakkaiden kotoutumis-, koulutus- ja työllistymispolkujen edistäminen konkreettisen asiakastyön kautta ja toimivan poikkihallinnollisen neuvonnan ja ohjauksen aikaansaaminen Etelä-Savoon (erityisesti Mikkeliin ja Savonlinnaan) lukuisten erilaisten toimenpiteiden seurauksena. Näiden kahden keskeisen vaikutuksen nähdään myötävaikuttavan myös aluekehitykseen siten, että alueen elinvoima vahvistuu maahanmuuton, maahanmuut- Arvioinnin tavoitteena on ollut selvittää, mi- tajien lisääntyneen osaamisen ja työmarkki- ten hanke on onnistunut kehittämistyössään napotentiaalin vahvistumisen sekä onnistuneen hankkeen kotoutumisen kautta. pitkän toteuttamisjakson aikana, jonka kuluessa hankkeen toimintaympäristö 115 Ammatillinen osaaminen ja työelämäyhteydet • Maahanmuuttaja-asiakkaiden eteneminen kotoutumis-, koulutus- ja työllistymispoluilla Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Palveluiden, työkalujen ja käytäntöjen juurtuminen • Toimiva poikkihallinnollinen neuvonta ja ohjaus Neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen Lisääntynyt tietämys Kielitaito- ja parantuneet valmiudet (maahanmuuttajat) kartoitus, ammattipajat, AOT, joustavat Toimijoiden opintopolut, tahtotila ja nivelvaiheet Palvelusitoutuminen, ohjausmalli roolien selkeytyminen Neuvontatyön työkalujen Neuvontakehittäminen ja ohjaustyö (ml. omakielisyys) Infotilaisuudet ja tapahtumat Koulutukset Viestintä ja medianäkyvyys • Pidemmällä aikavälillä alueen elinvoima Kulttuuritietoisen tiedottamisen kehittäminen Viranomaisten asenteet Monikulttuurinen osaaminen ja työote Työllistymispalveluiden kehittäminen (neuvonta, palveluohjaus, palvelut) Kotoutumista edistävät viranomaispalvelut ja niiden Tulkkauksen organisoiti käytännöt Infopankki Yhteistyörakenteet ja verkostot Työelämätietous, työelämävalmiudet, työelämäyhteydet Materiaalituotanto (julkaisut, sähköinen) Alpo-rekisteri Kotouttamistyön itsearviointityökalu Pointti-hanke Koto-valmennus Etäpalvelut (etäinfo) Valtakunnallinen verkostoyhteistyö (ALPO) Työnhakuvalmennus Työvoimapol. koulutukset Palveluohjausmalli Asiakastyö TE-toimistoissa Tukimateriaalit 116 Kuva 24. Hankkeen toimintalogiikka Pointti-hankkeen alkuperäinen projektisuunnitelma heijasteli toisaalta tunnistettuja myön- näkökulmasta hanke oli kuitenkin ”ulkopuolinen” toimija. teisen toimintaympäristökehityksen tarjoamia Kokonaisuudessaan hankkeen identiteet- mahdollisuuksia ja esiin tuomia kehittämistar- ti muuttui tästä eteenpäin erillisten ratkaisujen peita ja toisaalta kuvasti uskoa siihen, että tuot- tuottamisesta kokonaisvaltaiseen maahanmuut- tamalla palvelujärjestelmään siitä ”puuttuvia tajien palvelujärjestelmän kehittämiseen, jolle palasia” eli erilaisia ”toimintamalleja” on mah- suunnan ja sisällöt määritti pitkälti uudistunut dollista myötävaikuttaa aluekehitykseen (alueen lainsäädäntö ja osin myös Itä-Suomea koske- elinvoima ja kilpailukyky). Eri toimijoiden nähtiin va alueellinen maahanmuuttostrategia. Tämän sitoutuvan samankaltaiseen tahtotilaan maa- tarkentuneen ajatuksen mukaisesti hankkeen hanmuuton merkityksestä Etelä-Savolle. Lisäksi toiminnan terävän kärjen tulisi pyrkiä vauhdit- ajan hengen mukaisesti hankkeesta muodos- tamaan ja varmistamaan eri toimijoiden sitou- tettiin laaja ja sisällöllisesti monialainen, jotta tumista uuden lain toimeenpanoon. Hankkeen alueella tapahtuva maahanmuuttoon keskitty- toiminta-alueita ryhdyttiin hahmottamaan erään- vä hankerahoitteinen työ olisi sekä keskitettyä laisina kehittämistehtävinä, joiden sisällä pyrit- ja kokonaisvaltaista että kustannustehokasta ja tiin toimimaan hankkeeseen ja hanketoimijoihin vaikuttavaa. Ammatillisen koulutuksen kehittä- kertyneen näkemyksen ja osaamisen perusteel- minen, matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjaus- la. Tuttujen toiminta-alueiden ohella hanke tun- palveluiden kehittäminen ja työelämäpolkujen nisti jatkossa omaksi itsenäiseksi kehittämisteh- ja TE-palveluiden kehittäminen sisällytettiin näin täväkseen kulttuuritietoisen tiedottamisen, joka ollen samaan hankkeeseen. aiemmin nähtiin ennemminkin muihin tehtäviin Projektin alkuperäinen identiteetti täsmä- liitännäisenä asiana. ratkaisujen toimittajana kuitenkin yksinkertaisti Hanke on arviointiaineiston mukaan selvästi palvelujärjestelmän kehittämistä liian mekanis- tukenut monipuolisesti maahanmuuttajien kans- tiseksi toimintamallien kehittämiseksi. Projektin sa tehtävää työtä Etelä-Savossa. Pointti on käy- suunta muuttui suurin piirtein samaan aikaan, tännössä luonut ja toteuttanut sellaisia palvelu- kun uusi kotoutumislaki hyväksyttiin loppuvuo- ja, joita muuten ei olisi ollut tarjolla, ja sellaisia desta 2010 ja astui käytännössä voimaan syk- toimenpiteitä, joita ei muutoin olisi voitu toteut- syllä 2011. Samalla kun hanke näki saaneensa taa. Pointin asiakastyö on ollut erittäin laajaa. kotoutumislaista vahvan selkänojan toiminnal- Moni haastateltu Pointin asiakas kuvasi myös leen, se ajautui eräällä tavalla pahenevan ra- ensimmäisiä kokemuksiaan matalan kynnyksen kenteellisen ongelman vangiksi. Hankkeen neuvonnasta siten, että tärkeä tehtävä oli myös suunnitteluvaiheessa ei ollut vielä selvää, mitä hyvästä palveluosaamisesta kumpuava ”voi- uusi kotoutumislaki tulisi edellyttämään kun- maantuminen” sekä hiljalleen syntyvä hallinnan nilta. Kunnat eivät osin tästä syystä myöskään tunteen saaminen omiin asioihin ja omaan tule- olleet suoraan Pointti-hankkeen kumppanuus- vaisuuteen. toimijoita, vaan suunnitteluvaiheessa nähtiin Arvioinnin yhteydessä toteutetuissa sidos- kuntakytköksen tapahtuvan pääasiassa oppilai- ryhmähaastatteluissa Pointin nähtiin helpotta- tosyhteyden kautta (Esedu ja Sami). Uuden ko- neen maahanmuuttajien kotoutumista, millä on toutumislain toimeenpanon vauhdittajana Point- todennäköisesti ollut vaikutusta myös siihen, ti-hanke pyrki kuntien osalta aiempaa enemmän että muut pysyvät toiminnot ja palvelut eivät ja syvemmin vaikuttamaan toimijoihin, joiden ole kuormittuneet. Usea haastateltu korosti ni- 117 menomaan ammattitaitoisen asiakastyön kautta toa. Tästä huolimatta toiminnasta saadut hyödyt syntyneitä tuloksia. Asiakastyön tulosten osalta olivat selvästi ajoittaisia ongelmia suurempia. haastateltavat myös korostivat, että onnistumi- TE-toimistoissa Pointin avulla tapahtunut neu- sissa on lähes aina kyse usean toimijan välises- vontatyö tuki TE-toimistojen varsinaista asia- tä yhteistyöstä. kastyötä sekä mahdollisti sen, että toimiston 8.2 Keskeisiä tuloksia virkailijoiden asiakastyö kohdistui selkeämmin Arviointiaineiston perusteella eri kehittämisteh- surssein neuvontaa annettiin mahdollisuuksien tävien osalta keskeisiä tuloksia ovat olleet erityi- mukaan omakielisenä. työllistymistä edistäviin seikkoihin. Pointin re- sesti seuraavat: Matalan kynnyksen neuvonta ja ohjauspalvelut Ammatillinen koulutus kohdis- Kuntien matalan kynnyksen neuvontapisteissä tuneet erityisesti koulutuspolulla etenemisen (Savonlinna ja Mikkeli) pysyvämpien tulosten varmistamiseen sujuville prosesseilla, oikeilla hahmottaminen on vaikeampaa. Konkreettiset ammatillisilla koulutussisällöillä ja riittävillä tu- tuotokset kuten materiaalit jäävät epäilemättä kitoimilla. Arviointiaineiston perusteella polkua käyttöön. Oletettavasti myös Pointin toiminnan kotoutumiskoulutuksesta valmentavaan koulu- (ml. omakieliset neuvojat) kautta neuvontapis- tukseen ja edelleen tutkintoon johtavaan kou- teiden tunnettuus on parantunut ja asiakaskunta lutukseen on saatu vahvistettua niin Esedussa laajentunut. Pointissa kehitetty ja pilotoitu oma- kuin Samissa. Oppilaitosten osalta hankkeen kielinen kotoutumisvalmennus, ja sen ohjaajien toteuttamia toimivia asioita on jo siirretty vaki- kouluttaminen, osoittautui hyväksi ja toimivaksi naiseen toimintaan. tavaksi jakaa tietoa ja aktivoida vastikään tai jo Pointti-hankkeen toimenpiteet ovat pidempään Suomessa olleita maahanmuuttajia. Työllistymisen palvelut Vaikea taloudellinen tilanne viime vuosina on Kulttuuritietoinen tiedottaminen lisännyt työttömyyttä ja pidentänyt työnsaa- Kehittämistehtävä tavallaan kasvoi esiin hank- misaikoja. Pointin toiminta on toisaalta tarjonnut keen alkuvuosina tehdystä muusta toiminnasta. TE-toimistolle resursseja aiempaa kokonaisval- Oleellinen tulos oli ylipäätänsä eri toimijoiden taisempaan neuvonta- ja ohjaustyöhön ja työ- osaamisen kasvattaminen sekä työkalujen ja voimapoliittisiin koulutuksiin liittyviin kokeiluihin materiaalien tarjoaminen osaksi toimijoiden (sisällöt ja toteutustavat, ml. ohjauksen määrä omaa vakinaista tiedottamista. koulutusten yhteydessä) ja toisaalta tukenut TE-toimistojen palvelu-uudistusta ja toiminto- Toimijoiden osaamisen kehittyminen jen kehittämistä maahanmuuttaja-asiakkaiden Osaamisen kehittyminen ja tietojen lisääntymi- näkökulma huomioiden. Lisäksi pyrittiin kehit- nen niin maahanmuuttotyötä tekevien piirissä tämään työnantajayhteistyötä sekä toteutettiin kuin perinteisesti ajatellun maahanmuuttotyön onnistuneesti etäpilotti TE-palveluja koskevaan kentän ulkopuolella. neuvontatyöhön. TE-toimistojen lukuisat uudistukset ja muutokset sekä sisäiset käytännöt kuitenkin myös vaikeuttivat TE-toimiston ja Pointin 118 TE-toimistoissa istuvien henkilöiden tiedonvaih- Viranomaisverkostot, medianäkyvyys ja perustietoa maahanmuutosta 8.3 Hankkeen vaikuttavuus Lisäksi hyvinä tuloksina voidaan pitää maahan- Kokonaisuudessaan hanke on tulostensa kaut- muuttotyön vahvistu- ta pystynyt vastaamaan osaan toimintaympäris- mista paikallisella ja alueellisella tasolla. Maa- tössä olleista kehittämistarpeista. Pointti on ollut hanmuuttotyö sai Pointti-hankkeen avulla myös laajan toimintansa ansiosta tärkeä toimija ja re- medianäkyvyyttä. Pointti-hanke myös tuotti Ete- surssi Etelä-Savon maahanmuuttotyössä koko lä-Savon maahanmuutosta perustietoja helposti toimintakautensa ajan. viranomaisverkostojen hyödynnettävässä muodossa, mikä hyödytti ELY-keskuksen lisäksi myös kaikkia paikallisia Hankkeen pysyväluonteisempi välillinen vai- toimijoita. kuttavuus syntyy arvioijan tulkinnan mukaan erityisesti kahta kautta: 1) Palvelujärjestelmää Kansallinen kehittäminen (erityisesti neuvonta ja ohjaus) ylläpitävän Kansallisesti Pointti-hankkeella on ollut merkit- toimijaverkoston osaamisen kasvun, paran- tävä rooli ALPO ESR –kehittämisohjelmassa. tuneiden palveluiden ja työkalujen sekä kes- Pointti hankkeen tapa rekisteröidä neuvontata- kinäisen työnjaon selkiytymisen kautta sekä pahtumia laajeni ”ALPO –rekisteriksi” ja se on 2) asiakkaiden yksilöllisen edistymisen kaut- otettu käyttöön usealla paikkakunnalla. ALPO ta omilla kotoutumispoluillaan (ml. opiskelu ja –rekisterin ohella kuntien kotouttamisen tueksi työllistyminen), joiden rakentamisessa hank- Pointissa ideoitu kotouttamisen mittari – itsear- keella on ollut rooli. viointityökalu on siirtymässä työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen ylläpitoon. Lisäksi Pointti oli monin tavoin aktiivinen verkostotoimija ja keskustelija muiden vastaavaa työtä tekevien hankkeiden keskuudessa sekä aktiivinen toimija neuvojien verkostoitumisen edistämisessä. 119 Lopuksi 120 9. ”Kun olisi yksi paikka”, totesi haastattelutilan- tillisen koulutuksen tukitoimet vaikuttavat myön- teessa Etelä-Savoon jo hyvin asettunut maahan- teisesti opintojen etenemiseen ja tutkintojen muuttaja. ”Tärkeintä on matala kynnys”, lisäsi saavuttamiseen. Henkilökohtainen uraneuvonta, toinen. ”Minusta, neuvontaa on tarjottava niissä työharjoittelujen ohjaaminen ja työelämän tieto- organisaatioissa, joiden palveluihin liittyy eniten jen ja taitojen kasvattaminen lisäävät maahan- kysyttävää”, täydensi kolmas. Voiko sen pa- muuttajan mahdollisuuksia saada työtä ja toi- remmin tiivistää, millaista tukea Etelä-Savossa meentuloa sekä pysyä työelämässä. Kielitaidon asuvat vieraskieliset kuntalaiset kaipaavat muut- kehittymisen lisäksi myös ihmisen tunne omasta taessaan alueelle ja aloittaessaan elämänsä uu- pystyvyydestä ja osaamisesta toimia erilaisissa den kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan keskellä? elämäntilanteissa ovat tärkeitä tekijöitä hyvässä Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän kotoutumisessa. Luottamuksellinen ja rakentava toiminnan kehittäminen Etelä-Savossa on tullut yhteistyö monien toimijoiden kanssa olivat Point- päätökseen Pointti-hankkeen osalta. Yrityksis- ti-hankkeen työssä avain näihin kaikkiin. tämme huolimatta emme saaneet maailmaa Tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarvitsevat emmekä edes maakuntaamme valmiiksi asian kaikki maahanmuuttajat muuttosyystä riippu- suhteen. Työtä kotoutumisen edistämisen kehit- matta. Kotoutumisen edistäminen palveluissa tämisessä ja toteuttamisessa jää edelleen run- on kaikkien viranomaisten yhteistä työtä. Toivom- saasti muille toimijoille. me, että kotouttamisosaaminen kasvaa jatkos- Olemme kuitenkin tyytyväisiä siitä, että ta- sakin yhä useamman viranomaisen, opettajan ja voitimme yli 2000 alueellamme asuvaa vieras- kolmannen sektorin toimijan perusosaamiseksi. kielistä kuntalaista. Tämä on noin puolet Ete- Tähän tarvitaan entistä laajempaa asian tiedos- lä-Savossa asuvista maahan muuttaneista. Näin tamista, hyvää johtamista sekä edelleen kehitty- saimme olla yhtenä lenkkinä monien toimijoiden vää poikkihallinnollista yhteistyötä. joukossa tukemassa heidän kotoutumistaan maakuntaamme. Vakuutuimme hanketyön aika- Pointti-hanketta rahoitti Euroopan Sosiaalirahasto sekä Etelä-Savon ELY-keskus. na siitä, että maahanmuuttajien neuvontapalve- Lämmin kiitos luottamuksesta ja hyvästä lut ja kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä yhteistyöstä rahoittajalle, ohjausryhmälle, hank- edistävät ja nopeuttavat sekä omatoimisten että keen kumppaneille ja toimijoille sekä muille yh- enemmän henkilökohtaista tukea tarvitsevien teisessä työssä mukana olleille! kotoutumista. Oikea-aikaiset ja ammatillisesti toteutetut alkuvaiheen palvelut ennaltaehkäisevät maahan muuttaneiden syrjäytymistä ja kasvatta- Mikkelissä 5.12.2014 vat heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteis- Minna Hallikainen kunnassa. Näimme käytännössä, miten amma- 121 ille j a t t u anmuaatiloilla h a a M tä m i ö t n o 010 1.2 vo 5.1 Itä-Sa Itä-Savo 12.12.2010 Alex Mckie kyllästyi rasismiin Itä-Savo 6.1 1.2010 Maahanmu ovat mahdouttajat llisuus Pointti-hankk eella tuetaa n sekä maaha että heidän parissaan työ nmuuttajia skenteleviä. taa t u a i kk ttajia n a p o Inf hanmuu maa Savo Länsi- avo nsi-S Lä 122 .2010 30.11 8 .200 22.2 at ttaj u u nm et a h a Ma at uud t saav uspistee ohja Savonmaa Virolaismiehet tekivät töitä 3 vii kkoa peräkkäin, jonka jälkeen he illä oli viikko vap aata. Jos yhtiön tilaukset oli saatava val miiksi, virolaisntekij13 ät olivat tehne 1.20 13.1työ et töitä ympäri vuorokauden. Johtaja oli hankkinut yhtiölle laitonta hyötyä jättäes sään maksama tta lakisääteisiä yli- ja sunnu ntaityökorvauksi a työnantajamaksuineen ain akin 500 000 eu ron edestä. Viisi vuotta maahanmuuttajien navigointia 08 Länsi-Savo 4.4.20 t Maahanmuuttaja ovat ratkaisu Etelä-Savon an työvoimapula Mikk liite 2elin Kaup unkil .5.20 12 ehti, Point t uusil i avaa le ku n laisil le ov tai a työel ämää n 008 1/2 isu 1 lka een ju ankk sa-h dra n a s s a Ale päivää! j l o Mah elistä – Mikk Proo Tarvitsemme Etelä-Savossa ehdottomasti myös työperusteista maahanmuuttoa, jotta työikäistä väestöä ja työvoimaa yrityksille riittää. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Länsi-Savo 1.11.2014 009 .2 o 30.9 Itä-Sav Puruvesi 30.3 .2009 Kerimäen maahanmuut taja tyytyväisiä olo t onsa la l i l u t s Syy urit kulttusivat kohta i Virola jonka tiön ti vat te kinu lakis mak 0.8.2014 Itä-Savo 1 nmuuttty maaha te is d e n o istymistä EU-rahalla sta ja työll tu lu u o k tajien a tapaa ssa monell o v a -S lä te E 123 Kirjoittajat (aakkosjärjestyksessä) Evangelia Antzaka, SAMI Minna Hallikainen, Esedu Evangelia on koulutukseltaan tradenomi (Busi- Minna on koulutukseltaan sosionomi (YAMK) ness Administration). Lisäksi hän on suorittanut ja hänellä on ammatillisen opettajan pätevyys. aikuiskasvatustieteen perusopinnot yliopistos- Aikaisempi nuorisotyönohjaajan koulutus on sa. Evangelia on muuttanut Suomeen Kreikasta kantanut myös nykyisissä tehtävissä. Minna on vuonna 2008. Työkokemusta hänellä on Savon- opiskellut useissa täydennyskoulutuksissa mm. linnan ammatti- ja aikuisopiston palveluohjaa- maahanmuuttajien ohjausta, kulttuuritietoisia jana työskentelyn lisäksi mm. kansalaisopiston työkäytäntöjä sekä aikuisohjausta. Maahan- tuntiopettajana. Pointti-hankkeessa hän toimi muuttajatyössä hän aloitti 1990-luvulla Suomen TE-toimistoon sijoitettuna palveluohjaajana vuo- Punaisen Ristissä sosiaali- ja nuorisosihteerin sina 2011–2014. tehtävissä. Minna oli perustamassa monikulttuurikeskus Mimosaa vuonna 1999. Nykyisen Irja Borisevich, Linnalan Setlementti ry työnantajan Etelä-Savon ammattiopiston palve- Irja on suorittanut Petroskoissa ekonomistin luksessa hän on ollut vuodesta 2001. Maahan- ylemmän korkeakoulututkinnon. Hän on työs- muuttajien kotoutumisen kehittämistä Minna on kennellyt Venäjällä kirjanpitäjänä, pääkirjanpi- tehnyt ESR-hankkeissa ensin Kontakti-projektis- täjänä, apujohtajana ja tilitoimiston johtajana. sa ja sen jälkeen Pointti-hankkeen projektipääl- Irja osallistui Pointti -hankkeen järjestämään likkönä. Orientaatio suomalaiseen yhteiskuntaan – val- 124 mentajakoulutukseen ja toimi sen jälkeen oma- Sari Härkönen, SAMI kielisenä työelämä- ja kotoutumisvalmentajana. Sari on koulutukseltaan filosofian maisteri ja Irja työskenteli Pointti-hankkeessa omakielisenä pääaineena on venäjän kieli ja kääntäminen. neuvojana vuosina 2011–2014 ensin tuntityönä Aikaisemmalta koulutukseltaan hän on tervey- ja lopulta kokoaikaisena työntekijänä. Point- denhoitaja AMK. Sari työskentelee Savonlinnan ti-hankkeen ja Linnalan Setlementin yhteistyönä ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijahuollossa keväällä 2011 Irja pilotoi Omakielisen työelämä- palveluohjaajana. Vastuualueena ovat maahan- ja kotoutumisvalmennuskurssin maahanmuut- muuttajaopiskelijat sekä tekniikan- ja liikenteen tajille ja keväällä 2014 hän veti Omakielisen alan opiskelijoita. Pointti-hankkeessa hän työs- työelämä- ja kotoutumisvalmennuskurssin maa- kenteli osa-aikaisena palveluohjaajana ja han- hanmuuttajille. kekoordinaattorina. Anna-Kristiina Mikkonen, Anjelika Pajarinen, Esedu Linnalan Setlementti ry Anjelika on koulutukseltaan luonnontieteiden Anna-Kristiina on koulutukseltaan yhteiskunta- opettaja ja opinto-ohjaaja. Hän on työskennel- tieteiden maisteri ja hänellä on jatko-opinto-oi- lyt opettajana ja ohjaajana niin Venäjällä kuin keus tohtorin tutkintoon. Hän on työskennellyt Suomessakin. Pointissa hän työskenteli vuo- aiemmin muun muassa järjestösihteerinä sekä sina 2008–2014 TE-toimistoon sijoitettuna pal- Euroopan parlamentin jäsenen avustajana. Li- veluohjaajana. Anjelikan vastuulla oli yhteistyö säksi Mikkonen toimii Savonlinnan kaupungin- viranomaisten kanssa maahanmuuttajien työl- valtuuston puheenjohtajana (2012-). Pointissa listymisen tukemisen kehittämisessä sekä maa- Anna-Kristiina työskenteli projektiasiantuntijana. hanmuuttaja-asiakkaiden henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta työllistymistä, urasuunnittelua Tiia Neuvonen, Esedu ja arki-elämää koskevissa tilanteissa. Tiia on koulutukseltaan yhteisöpedagogi (amk). Lisäksi hän on neuropsykiatrinen valmentaja, Julia Karvanen, Esedu AOT- mestari sekä Näyttötutkintomestari. Tiia on Julia on pohjakoulutukseltaan aineenopettaja. työskennellyt aiemmin hanke- ja ohjaustyössä Hänellä on lisäksi kielenkääntäjän pätevyys. erityisnuorten parissa (mm. Muuntaja-hanke). Ennen Pointtia Julia työskenteli Venäjän kaupan Pointti-hankkeessa Tiia työskenteli ammatilli- parissa suomalaisissa yrityksissä. Pointissa sessa aikuiskoulutuksessa maahanmuuttajien Julia toimi projektiasiantuntijana vuosina 2008– palveluohjaajana sekä kehitti mm. kotoutumis- 2014. Hänen tehtäviinsä kuuluivat suunnittelu-, koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välisen asiakaspalvelu-, käännös- sekä toimitustyöt. nivelvaiheen palveluita. 125 Hankkeessa työskentelivät myös Tanja Andersin, palveluohjaaja. Ammatillisen Annukka Liikanen, erityisopettaja. Ammatilli- koulutuksen kehittäminen, SAMI v. 2010–2011 sen koulutuksen kehittäminen. Esedu v. 2011, Pekka Arponen, palveluohjaaja. Työllistymisen palvelujen kehittäminen, SAMI v. 2010–2011 Riitta Eronen, palveluohjaaja. Työllistymisen palvelujen kehittäminen, SAMI v. 2009–2010 Outi Holappa, projektisihteeri. Esedu v. 2008–2012, osa-aika Heidi Kauppinen, projektisihteeri, Esedu v. 2012–2014, osa-aika Irina Miettinen, palveluohjaaja. Monikulttuurikeskus Mimosa v. 2010 Leila Niittymäki - Palveluohjaaja. Linnalan Setlementti ry v. 2008–2009 - Palveluohjaaja, SAMI v. 2009–2010 Marjo Pihlman - Palveluohjaaja. Monikulttuurikeskus Virpi Karjalainen, palveluohjaaja. SAMI Mimosa v. 2008–2009 v. 2008–2009 - Projektiasiantuntija, kotoutumisvalmen- Petteri Kilpeläinen, opettaja. Ammatillisen nuksen kehittäjä. Esedu v. 2010–2011 koulutuksen kehittäminen. ESEDU v. 2008– Anna Pereläinen, palveluneuvoja. Esedu 2009, osa-aika v. 2012–2013 Marja-Liisa Kontinen, taloussihteeri. Esedu Salme Suorlahti, S2-opettaja. Ammatillisen v. 2008–2014, osa-aika koulutuksen kehittäminen. Esedu v. 2011, Ilona Kukkonen, omakielisen neuvonnan koor- osa-aika dinaattori. Monikulttuurikeskus Mimosa v. 2011–2014, osa-aika Omakieliset neuvojat v. 2011–2013, tuntityö Markku Kääriäinen, koulutuspäällikkö. Pointin Koal Jok Kour, arabia kummisetä ja yhteyshenkilö, ei hankkeen 126 osa-aika resurssilla. SAMI v. 2008-2012 Eva Bellen, viro Jassin Rezai, dari, urdu, hindi Lilija Shishko, venäjä Sara Tiainen, thai Lähteet Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. http://www. minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/ liitteet/tr15.pdf?lang=fi Maahanmuuttovirasto. www.migri.fi. Etelä-Savon kuntiin vastaanotetut pakolaiset v. 2000– 2013. Tiedonanto sähköpostilla 2014. Etelä-Savon ELY-keskus. Mattsson, Lisbeth. & Kivilä, Niina. Kansainvälinen Itä-Suomi. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Elinvoimaa alueelle 7/2012. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. http://www.doria.fi/handle/10024/78910 Hallikainen, Minna 2011. Maahanmuuttajat suomalaisen palvelujärjestelmän asiakkaina. ”Hukassa olemisen tunne on suurin silloin, kun ei tiedä mitä pitäisi kysyä.” Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Sosionomi YAMK: Mikkelin ammattikorkeakoulu. https://publications.theseus.fi/ bitstream/handle/10024/26407/Hallikainen_Minna. pdf?sequence=1 Hammar-Suutari, Sari 2009. Asiakkaana erilaisuus. Kulttuurien välisen viranomaistoiminnan etnografia. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja. N:o 147. Joensuu: Yliopistopaino. Kotouttamisen osaamiskeskus 2014. Työ- ja elinkeinoministeriö. www.kotouttaminen.fi. Korhonen, Vesa. & Puukari, Sauli. (toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus. Malinen, Päivi 2005. Asiakaslähtöisyys maahanmuuttajatyössä. Tampereen kaupungin strategioiden tarkastelua. kandidaatin tutkielma. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Tampereen yliopisto. Tilastokeskus 2014. Väestötilastot. www.stat.fi. Työlliset ulkomaalaiset Etelä-Savossa. Tiedonanto sähköpostilla 2014. Etelä-Savon ELY-keskus. Ulkomaalaiset työnhakijat Etelä-Savossa. Tiedonanto sähköpostilla 2014. Etelä-Savon ELY-keskus. Valtion kotouttamisohjelma. Hallituksen painopisteet vuosille 2012–2015. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/2012. http://www.tem.fi/files/34181/TEMjul_27_2012_web.pdf. Yhdenvertaisuus. Sisäministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi 2014. www.yhdenvertaisuus.fi. Yhdenvertaisuuslaki 21/2004. Finlex. Laki kotoutumisen edistämisestä. 1386/2010. Finlex. 127 128 Liitteet LIITE 1 Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan 1a) Työntekijän (EU:n kansalainen) muutto Suomeen EU-alueelta 1b) Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen EU-alueelta 1c) Työntekijän muutto (ei EU-kansalainen) Suomeen kolmansista maista EU-alueen ulkopuolelta 1d) Työntekijän perheenjäsenen (ei EU-kansalainen) muutto LIITE 2 Suomeen kolmansista maista EU-alueen ulkopuolelta Kuvausmallit 1) Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä kotoutumisen tukena 2) Maahanmuuttajan kototumista tukeva neuvonta- ja ohjauspiste 3) Omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus 4) Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa 5) Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen kehittäminen 6) Maahanmuuttajan uraneuvonta ja –ohjaus 7) Maahanmuuttajan työharjoittelun ohjaaminen 8) Työelämän tiedot ja –taidot LIITE 3 Pointti-hankkeen neuvonta- ja ohjauspisteiden asiakastilastot 2008-2013 129 Liite 1 1 / 1a (Ehdotan että käytämme liitteessä 1 meidän aikaisemmin tekemiä valmiita taulukoita. Vai…? LIITE Toimitan pdf-‐ versiot) Työntekijän (EU:n kansalainen) muutto Suomeen EU-‐alueelta Oleskelu Maistraatti KELA Verotoimisto Ansiotyö Suomessa ei vaadi työntekijän oleskelulupaa. Mikäli työ Suomessa kestää yli 3 kk, on rekisteröitävä oleskeluoikeus paikallisella poliisilaitoksella. Rekisteröitymisestä saa kirjallisen rekisteröintitodistuksen. Oleskeluoikeus on voimassa toistaiseksi. Viiden vuoden oleskelun jälkeen työntekijälle voidaan antaa pysyvä oleskeluoikeus. Työntekijän tulee ilmoittautua asuinpaikkansa maistraattiin väestötietojärjestelmään rekisteröimistä varten. Jos oleskelu Suomessa on kestänyt vähintään 3 kk, vaaditaan lisäksi oleskeluoikeuden rekisteröintiä poliisilaitoksella. Saa henkilötunnuksen; saa kotikunnan Suomesta, jos oleskelu on tarkoitettu kestämään. Työntekijä pääsee sosiaaliturvan piiriin vakinaisesti maassa asuvana, jos hänet voidaan katsoa kokonaistilanteen perusteella muuttaneen Suomeen vakinaisesti asumaan. Työntekijä pääsee kaikilta osin Suomen sosiaaliturvan piiriin työskentelyn ajaksi, jos määräaikaisen työskentelyn on tarkoitus kestää vähintään 4 kk ja työ on työssäoloehdon* täyttävää (*vähintään 18h/viikko ja palkka työehtosopimuksen mukainen). Työntekijä ei pääse Kelan sosiaaliturvan piiriin, jos työskentely kestää alle 4 kk tai työssäoloehto* ei täyty. Jos työntekijästä maksetaan Suomeen työeläkevakuutusmaksut, on hänellä kuitenkin oikeus lasten kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään. Työntekijä voi päästä suomalaisen työttömyysturvan piiriin, jos hän on työskentelyt Suomessa vähintään neljä viikkoa. Toisesta EU-‐maasta kertynyttä työhistoriaa voi siirtää Suomeen lomakkeella U1 työssäoloehdon täyttämiseksi. Jos työntekijä ei ole ehtinyt työskennellä Suomessa neljää viikkoa ja hänellä ei ole aiempaa työhistoriaa toisesta EU-‐maasta, voi hän päästä työmarkkinatuen piiriin (vaaditaan vakituista asumista Suomessa). Yleisesti verovelvollinen (oleskelu Suomessa yli 6 kk) -‐ maksaa palkasta progressiivista veroa Suomeen (ei ole väliä sillä saako palkan suomalaiselta, ulkomaalaiselta työnantajalta vai molemmilta); -‐ on oltava verokortti suomalaista työnantajaa varten, tai pyydettävä verotoimistoa määräämään ennakkoveroa ulkomailta saatua tuloa varten; -‐ palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja (ellei ole todistusta A1 tai E101); -‐ saa esitäytetyn veroilmoituksen; -‐ Suomeen tilapäisesti töihin tuleva työntekijä voi saada suomalaisen henkilötunnuksen verotoimistosta; -‐ vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Huom! Kansainväliset verosopimukset voivat rajoittaa Suomen sisäisen verolainsäädännön mukaista verotusoikeutta. 91 Rajoitetusti verovelvollinen (oleskelu Suomessa enintään 6 kk) Työnantajana suomalainen yritys → -‐ palkasta Suomeen lähdeveroa 35 % (510€/kk tai 17€/pv lähdeverovähennys, vain jos on merkintä lähdeverokortilla); -‐ palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja (ellei ole todistusta A1 tai E101); -‐ ei yleensä saa veroilmoitusta; -‐ voi vaatia progressiivista verotusta lähdeveron sijaan jos asuu Eta-‐maassa tai maassa jonka kanssa Suomella on verosopimus. Lisätietoa: www.vero.fi Työnantaja ei ole Suomesta (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) → -‐ palkasta ei veroa Suomeen (veroilmoitus ja verot vain kotivaltioon) Vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Voi rekisteröityä työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen ja kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin. TE-‐toimisto Julkiset peruspalvelut On oikeutettu kaikkiin julkisiin peruspalveluihin, ml. julkinen terveydenhuolto, jos hänelle on myönnetty kotikunta. Jos työntekijällä ei ole kotikuntaa, mutta hän työskentelee Suomessa, voi hän saada Kelasta hoito-‐oikeustodistuksen julkista terveydenhuoltoa varten. Työntekijän perheenjäsenen* muutto Suomeen EU-‐alueelta 131 LIITE 1 / 1b * 92 Työntekijän p erheenjäsenen muutto Suomeen EU-‐alueelta Oleskelu Maistraatti KELA Verotoimisto 132 Oleskelu Suomessa ei vaadi oleskelulupaa. Poikkeus: Jos EU-‐kansalaisen perheenjäsen ei ole EU-‐kansalainen, hän tarvitsee oleskelukortin, jota haetaan poliisilta**. Mikäli oleskelu Suomessa kestää yli 3 kk, on oleskeluoikeus rekisteröitävä paikallisella poliisilaitoksella. Rekisteröitymisestä saa kirjallisen rekisteröintitodistuksen. Perheenjäsen saa oleskeluoikeuden Suomessa, jos perheenkokoaja itse täyttää maassa oleskelun edellytykset. Lisäksi edellytyksenä on, että perheenjäsenellä on riittävät varat oleskelua varten ja tarvittava sairausvakuutus. Oleskeluoikeus on voimassa toistaiseksi. Viiden vuoden oleskelun jälkeen voidaan antaa pysyvä oleskeluoikeus. Perheenjäsenet ja muut omaiset voivat tehdä Suomessa vapaasti työtä saatuaan oleskelukortin tai rekisteröityään oleskeluoikeutensa. Heiltä ei vaadita erillistä työntekijän oleskelulupaa. Perheenjäsenen tulee ilmoittautua asuinpaikkansa maistraattiin väestötietojärjestelmään rekisteröimistä varten. Jos oleskelu Suomessa on kestänyt vähintään 3 kk, vaaditaan lisäksi oleskeluoikeuden rekisteröintiä poliisilaitoksella. Saa henkilötunnuksen; saa kotikunnan Suomesta, jos oleskelu on tarkoitettu kestämään vähintään vuoden. Perheenjäsenen pääsy Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin edellyttää vakinaista asumista Suomessa. Vakinaisuutta määriteltäessä käytetään tilannekohtaista kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon perheen elämäntilanne kokonaisuudessaan. Suomessa työskentelevien työntekijöiden perheenjäsenillä on kuitenkin EU-‐ asetuksen mukaan oikeus sairaanhoitoon sekä perhe-‐etuuksiin Suomesta, vaikka he asuisivat Suomessa tilapäisesti tai eivät asuisi Suomessa ollenkaan. Yleisesti verovelvollinen (oleskelu Suomessa yli 6 kk) -‐ maksaa palkasta progressiivista veroa Suomeen (ei ole väliä sillä saako palkan suomalaiselta, ulkomaalaiselta työnantajalta vai molemmilta); -‐ on oltava verokortti suomalaista työnantajaa varten, tai pyydettävä verotoimistoa määräämään ennakkoveroa ulkomailta saatua tuloa varten; -‐ palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja (ellei ole todistusta A1 tai E101); -‐ saa esitäytetyn veroilmoituksen; -‐ Suomeen tilapäisesti töihin tuleva työntekijä voi saada suomalaisen henkilötunnuksen verotoimistosta; -‐ vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Huom! Kansainväliset verosopimukset voivat rajoittaa Suomen sisäisen verolainsäädännön mukaista verotusoikeutta. Rajoitetusti verovelvollinen (oleskelu Suomessa enintään 6 kk) Työnantajana suomalainen yritys → -‐ palkasta Suomeen lähdeveroa 35 % (510€/kk tai 17€/pv lähdeverovähennys, vain jos on merkintä lähdeverokortilla); -‐ palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja (ellei ole todistusta A1 tai E101); -‐ ei yleensä saa veroilmoitusta; -‐ voi vaatia progressiivista verotusta lähdeveron sijaan jos asuu Eta-‐maassa tai maassa jonka kanssa Suomella on verosopimus. Lisätietoa: www.vero.fi 93 Työnantaja ei ole Suomesta (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) → -‐ palkasta ei veroa Suomeen (veroilmoitus ja verot vain kotivaltioon) Vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Voi rekisteröityä työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen ja kotoutumista TE-‐toimisto edistäviin toimenpiteisiin. On oikeutettu kaikkiin julkisiin peruspalveluihin, ml. terveydenhuolto, jos kotikunta. Julkiset peruspalvelut Jos työntekijän perheenjäsenellä ei ole Suomessa kotikuntaa, voi Kela myöntää hoito-‐oikeustodistuksen julkista terveydenhuoltoa varten. Voi hakeutua kunnan järjestämään alkukartoitukseen ja kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin. *Oleskeluoikeuteen liittyen EU/ETA-‐maiden ja Sveitsin kansalaisten perheenjäseniä maahanmuuttolain säädännön mukaan: • alle 21-‐vuotiaat tai huollettavina olevat lapset • aviopuoliso, avopuoliso tai rekisteröity parisuhdekumppani • vanhemmat, jotka ovat hänen huollettavinaan • aviopuolison lapset, jos nämä ovat alle 21-‐vuotiaita tai huollettavia • aviopuolison huollettavina olevat vanhemmat • huoltaja, jos Suomessa asuva henkilö on alle 18-‐vuotias ovat Unionin kansalaisen perheenjäseneksi rinnastetaan myös muu omainen: • jos hän on lähtömaassaan ollut unionin kansalaisen huollettavana tai asunut tämän kanssa samassa taloudessa, tai jos vakavat terveydelliset syyt ehdottomasti edellyttävät, että kyseinen unionin kansalainen hoitaa häntä henkilökohtaisesti. **Poliisi myöntää oleskelukortin unionin kansalaisen perheenjäsenelle, joka ei ole unionin kansalainen. Oleskelukortin hakemiseen tarvitaan: • oleskelukorttihakemus (www.poliisi.fi) • perheselvityslomake • voimassa oleva passi • asiakirja, joka osoittaa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen • sen unionin kansalaisen rekisteröintitodistus, jonka mukana hakija tulee tai jota hän seuraa • selvitys sukulaissuhteesta (lapset, huollettavina olevat sukulaiset) • avopuolisoilta selvitys yhdessä asumisesta, ellei heillä ole yhteisessä huollossa olevaa lasta • muun omaisen osalta koti-‐ tai lähtömaan viranomaisen antama asiakirja, josta käy ilmi, että muut omaiset ovat unionin kansalaisen huollettavina tai asuivat samassa taloudessa tämän kanssa, taikka selvitys vakavista terveydellisistä syistä, jotka ehdottomasti edellyttävät, että unionin kansalainen henkilökohtaisesti hoitaa asianomaista muuta omaista Unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti myönnetään viideksi vuodeksi tai jos oleskelun aiottu kesto on vähemmän kuin viisi vuotta, oleskelun aiotun keston ajaksi. Perheenjäsenen oleskelukortti 115 € Työntekijän muutto (ei EU-‐kansalainen) Suomeen kolmansista maista EU-‐alueen ulkopuolelta 133 edellyttävät, että unionin kansalainen henkilökohtaisesti hoitaa asianomaista muuta omaista Unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti myönnetään viideksi vuodeksi tai jos oleskelun aiottu LIITE 1 / 1c kesto on vähemmän kuin viisi vuotta, oleskelun aiotun keston ajaksi. Perheenjäsenen oleskelukortti 115 € Työntekijän muutto (ei EU-‐kansalainen) 94 Suomeen kolmansista maista EU-‐alueen ulkopuolelta Oleskelu Maistraatti KELA Verotoimisto 134 TE-‐toimisto Ansiotyö Suomessa vaatii työntekijän oleskelulupaa**. Työn luonteesta riippuen myönnetään: Jatkuva oleskelulupa (A-‐status) Tilapäinen oleskelulupa (B-‐status) toistaiseksi voimassa oleva työsopimus määräaikainen työsopimus toimialakohtainen oleskelulupa joissakin tapauksissa oleskelulupa voi olla työnantajakohtainen myönnetään myönnetään ensimmäisellä kerralla vuodeksi; työsuhteen kestoa vastaavaksi, jatkoa enintään 4 vuodeksi kerrallaan enintään kuitenkin 2 vuodeksi; jatkoa enintään 1 vuodeksi kerrallaan oleskeluluvan kesto enintään kuitenkin passin voimassaoloajan puitteissa Ensimmäisen oleskeluluvan käsittely Maahanmuuttovirastossa (MIGRI), jatko-‐oleskeluluvan käsittely kihlakunnan poliisilaitoksessa Saa henkilötunnuksen; saa henkilötunnuksen; saa kotikunnan Suomesta rekisteröidään tilapäisesti oleskelevaksi Suomessa Pääsee Suomen sosiaaliturvan ja sairausvakuutuksen piiriin työskentelynsä ajalle, jos työ on tarkoitettu kestämään vähintään neljä kuukautta ja täyttää työssäoloehdon*. Pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin vakinaisesti maassa asuvana, jos kokonaistilanteen perusteella voi saada työttömyysetuutena päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta, jos työssäoloehto* täyttyy; voi saada työttömyysetuutena työmarkkinatukea, vaikkei työssäoloehto täyty, jos on muuttanut vakinaisesti Suomeen yleisesti verovelvollinen rajoitetusti verovelvollinen (oleskelu Suomessa yli 6 kk) (oleskelu enintään 6 kk) – maksaa palkasta veroa Suomeen (ei – työnantajana suomalainen yritys à ole väliä sillä saako palkan palkasta Suomeen lähdeveroa 35 %. suomalaiselta, ulkomaalaiselta Palkasta peritään veron lisäksi työnantajalta vai molemmilta); sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja – on annettava Suomeen veroilmoitus -‐ työnantaja ei ole Suomesta (ei kiinteää – on oltava verokortti suomalaista toimipaikkaa Suomessa) à työnantajaa varten, tai pyydettävä palkasta ei veroa Suomeen (veroilmoitus verotoimistoa määräämään ja verot vain kotivaltioon) ennakkoveroa ulkomailta saatua tuloa – vuokratuille työntekijöille on oma ohje: varten www.vero.fi – palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja – vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Huom! kansainväliset verosopimukset voivat estää muualta saadun tulon verotuksen Suomessa. Voi rekisteröityä työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen ja kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin. voi päästä työvoimapoliittisiin ei voi päästä työkokeiluun toimenpiteisiin voi osallistua työvoimapoliittisiin koulutuksiin ennakkoveroa ulkomailta saatua tuloa varten – palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja – vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi – vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Huom! kansainväliset verosopimukset voivat estää muualta saadun tulon verotuksen Suomessa. Voi rekisteröityä työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen ja kotoutumista TE-‐toimisto edistäviin toimenpiteisiin. voi päästä työvoimapoliittisiin ei voi päästä työkokeiluun toimenpiteisiin 95 voi osallistua työvoimapoliittisiin koulutuksiin on o ikeutettu k aikkiin j ulkisiin voi hakeutua kunnan alkukartoitukseen Julkiset ja kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin peruspalveluihin peruspalvelut terveydenhuolto: ei ole oikeutta terveydenhuoltoon, jos ei ole kotikuntaa à voi saada kiireellistä hoitoa, josta voi joutua itse maksamaan kustannukset; on oikeutettu terveydenhuoltoon, jos on rekisteröity kotikunta sosiaalipalvelut: ei ole oikeutta sosiaalipalveluihin, jos ei ole kotikuntaa; on oikeutettu sosiaalipalveluihin, jos on rekisteröity kotikunta * työssäoloehto: v. 2014 ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan palkansaajan työssäoloehto on 26 viikkoa 28 edellisen kuukauden aikana (Työtä pitää tehdä vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan on oltava vähintään työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, tulee kokoaikatyön palkan olla vähintään 1154 euroa kuukaudessa.). ** työnteko ilman oleskelulupaa: Tietyissä tilanteissa ulkomaalainen voi tehdä Suomessa ansiotyötä ilman oleskelulupaa. Voimassa oleva viisumi hänellä on kuitenkin oltava, jos hän on viisumivelvollinen. Työntekijän oleskelulupaa eivät tarvitse: • Tulkit, opettajat, asiantuntijat tai urheilutuomarit, jotka tekevät työtä kutsun tai sopimuksen nojalla enintään kolme kuukautta. • Ammattitaiteilijat tai urheilijat tai näiden avustajat, jotka toimivat kutsun tai sopimuksen nojalla enintään kolme kuukautta. • Merimiehet, jotka toimivat kauppa-‐alusluetteloon ulkomaanliikenteessä toimivaksi merkityllä tai pääasiassa ulkomaisten satamien välillä liikennöivällä aluksella. • Marjojen tai hedelmien poimijat, jotka ovat töissä enintään kolme kuukautta. • Toisessa EU/ETA -‐maassa toimivan yrityksen vakituiset työntekijät, jotka suorittavat Suomessa tilapäistä hankinta-‐ tai alihankintatyötä. Edellytyksenä on, että ulkomaalaisella on toisessa maassa voimassaolevat asianmukaiset oleskelu-‐ ja työluvat. 135 * * LIITE 1m / 1d Työntekijän perheenjäsenen (pei erheenjäsenen EU-‐kansalainen) mEuutto Suomeen Työntekijän (ei U-‐kansalainen) uutto Su maista EU-‐alueen u nsalainen) kolmansista muutto Suomeen kolmansista mlkopuolelta aista ulkopuolelta 96 EU-‐alueen elta Oleskelu SOleskelu uomessa vaatii oOleskelu leskelulupaa. Suomessa vaatii oleskelulupaa. Oleskelu Maistraatti KELA Verotoimisto 136 Oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella. Perheenjäsenen toimeentulon pitää olla turvattu Suomessa. Perheenjäsenen oleskelulupa on voimassa yhtä kauan kuin perheenkokoajan oleskelulupa ja noudattaa hänen oleskelulupansa statusta. Oleskelulupa haetaan ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Perheenjäsen voi tietyssä tapauksessa tulla Suomeen ilman etukäteen hankittua oleskelulupaa ja hakea sitä vasta Suomessa**. Jatkuva oleskelulupa (A-‐status) Tilapäinen oleskelulupa (B-‐status) myönnetään ensimmäisellä kerralla myönnetään yhtä pitkäksi ajaksi kuin vuodeksi; perheenkokoajalla, enintään kuitenkin 2 jatkoa enintään 4 vuodeksi kerrallaan vuodeksi; jatkoa enintään 1 vuodeksi kerrallaan oleskeluluvan kesto enintään kuitenkin passin voimassaoloajan puitteissa Ensimmäisen oleskeluluvan käsittely Maahanmuuttovirastossa (Migri), jatko-‐oleskeluluvan käsittely kihlakunnan poliisilaitoksessa rajoittamaton työnteko-‐oikeus rajoittamaton työnteko-‐oikeus saa henkilötunnuksen; saa henkilötunnuksen; saa kotikunnan Suomesta rekisteröidään tilapäisesti oleskelevaksi Suomessa Perheenjäsenen pääsy Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin edellyttää vakinaista asumista Suomessa. Vakinaisuutta määriteltäessä käytetään tilannekohtaista kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon perheen elämäntilanne kokonaisuudessaan. Perheenjäsen pääsee kaikilta osin Suomen sosiaaliturvan piiriin työskentelynsä ajalle, jos työssäoloehto* täyttyy ja työ on tarkoitettu kestämään vähintään 4 kk; Voi saada työttömyysetuutena päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta, jos työssäoloehto* täyttyy; Voi saada työttömyysetuutena työmarkkinatukea, vaikkei työssäoloehto täyty, jos on muuttanut vakinaisesti Suomeen Yleisesti verovelvollinen rajoitetusti verovelvollinen (oleskelu Suomessa yli 6 kk) (oleskelu enintään 6 kk) – maksaa palkasta progressiivista – työnantajana suomalainen yritys à veroa Suomeen (ei ole väliä sillä palkasta Suomeen lähdeveroa 35 % saako palkan suomalaiselta, (510€/kk tai 17€/pv lähdeverovähennys, ulkomaalaiselta työnantajalta vai vain, jos on merkintä lähdeverokortilla); molemmilta); – palkasta peritään veron lisäksi – on oltava verokortti suomalaista sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja (ellei ole työnantajaa varten, tai pyydettävä todistusta A1 tai E101); verotoimistoa määräämään – ei yleensä saa veroilmoitusta; ennakkoveroa ulkomailta saatua – voi vaatia progressiivista verotusta tuloa varten; lähdeveron sijaan jos asuu Eta-‐maassa tai – palkasta peritään veron lisäksi maassa jonka kanssa Suomella on sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja verosopimus. Lisätietoa: www.vero.fi (ellei ole todistusta A1 tai E101); – saa esitäytetyn veroilmoituksen; – työnantaja ei ole Suomesta (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) à – vuokratuille työntekijöille on oma palkasta ei veroa Suomeen (veroilmoitus ohje: www.vero.fi ja verot vain kotivaltioon) Huom! kansainväliset verosopimukset – vuokratuille työntekijöille on oma 97 voivat rajoittaa Suomen sisäisen verolainsäädännön mukaista verotusoikeutta. TE-‐toimisto voi ilmoittautua TE-‐toimistoon työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen voi päästä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on oikeutettu kaikkiin julkisiin Julkiset peruspalvelut peruspalveluihin; voi hakeutua kunnan alkukartoitukseen, jos ei ole työnhakija ohje: www.vero.fi voi ilmoittautua TE-‐toimistoon työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen voi käyttää rajoitetusti TE-‐toimiston palveluja voi hakeutua kunnan alkukartoitukseen, jos ei ole työnhakija terveydenhuolto: ei ole oikeutta terveydenhuoltoon, jos ei ole kotikuntaa à voi saada kiireellistä hoitoa, josta voi joutua itse maksamaan kustannukset; on oikeutettu terveydenhuoltoon, jos on rekisteröity kotikunta sosiaalipalvelut: ei ole oikeutta sosiaalipalveluihin, jos ei ole kotikuntaa; on oikeutettu sosiaalipalveluihin, jos on rekisteröity kotikunta Oleskeluoikeuteen liittyen *muiden kuin EU-‐kansalaisten perheenjäsenet ovat maahanmuuttolain säädännön mukaan: • aviopuoliso • rekisteröity parisuhdekumppani • avopuoliso • alle 18-‐vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on • huoltaja, jos Suomessa asuva henkilö on alle 18-‐vuotias. ** lupa myönnetään Suomessa, jos: • hakija olisi voinut saada luvan myös ulkomailla sitä hakiessaan ja • hakija on jo ennen Suomeen saapumistaan asunut ulkomailla vähintään kaksi vuotta yhdessä nyt Suomessa asuvan avio-‐ tai avopuolisonsa kanssa, tai • oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta. Liite 2 Kuvausmallit 137 LIITE 2 / KUVAUSMALLI 1 Kuvausmallit Nämä kahdeksan maahanmuuttajan kotoutumisen edistämistä Suomeen kuvaavaa mallia perustuvat Etelä-Savossa vuosina 2008–2014 toteutetun Pointti-hankkeen kehittämistyöhön. Mallit ovat osaltaan sidonnaisia aikaan ja toimintaympäristöön. Kuvausmalli 1: Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä kotoutumisen tukena KULTTUURITIETOINEN TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ KOTOUTUMISEN TUKENA Kuvaus Maahanmuuttajilla on oikeus saada tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, palvelujärjestelmästä ja muista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 6-7§). Vastuu tiedottamisesta on viranomaisilla. Viranomaisten tulee huolehtia siitä, että maahanmuuttaja saa sekä yleistietoa että paikallista tietoa kotoutumisen tueksi. Kotoutumislain mukaan kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kulttuuritietoisella tiedottamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä selkokielistä ilmaisua, monikielistä viestintää ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan kuntalaisen tiedontarpeiden huomioimista viranomaisten ja muiden palvelujen tuottajien viestinnässä. Kulttuuritietoinen tiedottaminen tukee ja nopeuttaa kotoutumista. Asiakkaat Alueella jo asuvat maahanmuuttajat Alueelle muuttoa suunnittelevat maahanmuuttajat Yhteistyötahot Viranomaiset ja muut palvelujen tuottajat Päätarkoitus Maahanmuuttaja saa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja palvelujärjestelmästä sekä alueen palveluista toisenlaisesta kulttuuritaustastaan ja mahdollisesti heikosta suomen kielen taidostaan huolimatta Muunkielisellä kuntalaisella on mahdollisuus välittömästi Suomeen muuttamisen jälkeen tietää ja ymmärtää keskeisiä suomalaisen yhteiskunnassa toimimisen periaatteita Sisältö Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä • On asiakaslähtöistä: Se avaa ja selittää yksilön ja yhteiskunnan välisiä palvelukokonaisuuksia sekä yksittäisen organisaation palveluja • On monikanavaista: Tietoa on tarjolla sekä painettuna että verkossa • On helposti löydettävissä esimerkiksi heti viranomaisen tai kunnan verkkosivujen etusivulta ja keskeisten toimijoiden tarjoamana • Vastaa maahanmuuttajan kysymyksiin mitä, miksi, missä, miten ja mihin tämä liittyy Esimerkkejä kulttuuritietoisesta tiedottamisesta ja viestinnästä: www.pointti.eu -> ”Maahanmuuttajille –> materiaalit” Hyödyt 138 Laadun varmistaminen Yhteistyötahot Viranomaiset ja muut palvelujen tuottajat Päätarkoitus Maahanmuuttaja saa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja palvelujärjestelmästä sekä alueen palveluista toisenlaisesta kulttuuritaustastaan ja mahdollisesti heikosta suomen kielen taidostaan huolimatta Muunkielisellä kuntalaisella on mahdollisuus välittömästi Suomeen muuttamisen jälkeen tietää ja ymmärtää keskeisiä suomalaisen yhteiskunnassa toimimisen periaatteita Sisältö Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä • On asiakaslähtöistä: Se avaa ja selittää yksilön ja yhteiskunnan välisiä palvelukokonaisuuksia sekä yksittäisen organisaation palveluja • On monikanavaista: Tietoa on tarjolla sekä painettuna että verkossa • On helposti löydettävissä esimerkiksi heti viranomaisen tai kunnan verkkosivujen etusivulta ja keskeisten toimijoiden tarjoamana • Vastaa maahanmuuttajan kysymyksiin mitä, miksi, missä, miten ja mihin tämä liittyy Esimerkkejä kulttuuritietoisesta tiedottamisesta ja viestinnästä: www.pointti.eu -> ”Maahanmuuttajille –> materiaalit” Uusi maahanmuuttaja saa tietoa alkuvaiheen palveluista ja osaa hakeutua niihin Maahanmuuttaja hahmottaa paremmin suomalaisen yhteiskunnan toimintaa ja palveluja, löytää itselleen tarpeellisia palveluja ja pystyy asioimaan niissä palvelujärjestelmän odottamalla tavalla; palvelutilanteet sujuvat silloin paremmin myös viranomaisten työn kannalta Hyödyt Osalle maahanmuuttajista riittää kotoutumisen tukena kirjallinen tai verkosta löytyvä tieto Jos maahanmuuttaja tarvitsee henkilökohtaista opastusta, neuvontaa tai ohjausta, oppaat ja esitteet toimivat tässä tukena ja työvälineinä Oppaat ja esitteet toimivat työkaluina erityisesti niille viranomaisille, jotka kohtaavat maahanmuuttaja-asiakkaita harvemmin tai ensimmäisiä kertoja Selkokieliset oppaat hyödyttävät myös suomenkielisiä asiakkaita Laadun varmistaminen Jatkokehittäminen Tulosten arviointi Ajantasainen tieto Laadukkaat käännökset Tieto on helposti löydettävissä Kulttuuritietoinen ja monikielinen viestintä vakiintuu osaksi viranomaisviestintää Kuntien ja muiden toimijoiden verkkosivuilta on suoraan pääsivulta löydettävissä linkit myös muunkielisille asiakkaille Asiakaspalautteet Viranomaispalautteet 139 LIITE 2 / KUVAUSMALLI 2 Kuvausmalli 2: Maahanmuuttajien kotoutumista tukeva neuvonta- ja ohjauspiste MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISTA TUKEVA NEUVONTA- JA OHJAUSPISTE Kuvaus Maahanmuuttajien kotoutumista tukeva neuvonta- ja ohjauspiste on fyysinen, helposti löytyvä neuvontapiste. Sinne on koottu asettumista ja kotoutumista tukevaa kokonaisvaltaista tietoa kuntaan muuttavalle tai kunnassa jo asuvalle maahanmuuttajalle. Matalan kynnyksen ammatillisesti toteutettu neuvonta ja ohjaus tukevat asiakkaan kotoutumista, ohjaavat palveluihin ja antavat valmiuksia asioida itsenäisesti palveluissa. Asiakaslähtöistä ja tarvittaessa asiakkaan kokonaistilannetta tukevaa neuvontaa ja ohjausta toteutetaan selkokielellä, asiakkaan ymmärtämällä kielellä tai tulkattuna. Neuvontapalvelua tarvitsevat maahanmuuttajat tai Suomeen muuttoa harkitsevat ulkomaalaiset, joilla ei ole itsenäiseen palveluissa asioimiseen riittävää suomen kielen taitoa tai palvelujärjestelmän tuntemusta. Maahanmuuttajan oikeus palveluihin Suomessa riippuu mm. kansalaisuudesta (Pohjoismaat, EU tai ei-EU-maa), oleskelun kestosta ja oikeudesta rekisteröidä kotikunta. Asiakkaita ovat Asiakkaat Yhteistyötahot 1. Paluumuuttajat - Inkerinsuomalaiset - Suomalaiset: Entiset Suomen kansalaiset ja syntyperäisten Suomen kansalaisten jälkeläiset 2. Puolisoina ja muista perhesyistä muuttaneet 3. Työperusteiset muuttajat 4. Yrittäjät 5. Opiskelijat 6. Pakolaiset 7. Turvapaikanhakijat, jotka ovat muuttaneet kunnan asukkaiksi Kunnat Asiakastyötä tekevät viranomaiset Tiedotuksesta vastuussa olevat viranomaiset Muut palvelutuottajat Koulutusorganisaatiot Muut neuvojat, kolmas sektori Monikielistä viestintää tuottavat tahot, esim. Infopankki (www.infopankki.fi) Ammatillisesti toteutettu neuvonta lisää maahanmuuttaja-asiakkaiden tietoa ja ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta, sen palveluista ja palveluiden toimintaperiaatteista Päätarkoitus Neuvonta tukee ja nopeuttaa asiakkaan kotoutumista ja arjen sujumista Maahanmuuttaja ohjautuu tarvitsemiinsa palveluihin ja pystyy asioimaan niissä itsenäisesti Sisältö 140 Neuvonta- ja ohjauspiste tarjoaa: • Monikielistä informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta painettuna, verkossa tai henkilökohtaisena palveluna • Alkuvaiheen perustietoa Suomeen muuttaneelle uudelle kuntalaiselle asiakkaan ymmärtämällä kielellä (rekisteröityminen Suomen väestötietojärjestelmään, oleskeluoikeuden rekisteröinti, sosiaaliturva, TE-palvelut, verotus jne.) • Arkielämään ja palveluihin liittyvää perustietoa ja neuvontaa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville kuntalaiselle • Neuvontaa lomakkeiden ja hakemusten täyttämiseen ja sähköiseen asiointiin • Tukea erilaisten viranomaisten päätösten ja palveluprosessien ymmärtämiseen • Ohjausta asiantuntijan palveluihin Sisältö • On asiakaslähtöistä: Se avaa ja selittää yksilön ja yhteiskunnan välisiä palvelukokonaisuuksia sekä yksittäisen organisaation palveluja • On monikanavaista: Tietoa on tarjolla sekä painettuna että verkossa • On helposti löydettävissä esimerkiksi heti viranomaisen tai kunnan verkkosivujen etusivulta ja keskeisten toimijoiden tarjoamana • Vastaa maahanmuuttajan kysymyksiin mitä, miksi, missä, miten ja mihin tämä liittyy Esimerkkejä kulttuuritietoisesta tiedottamisesta ja viestinnästä: www.pointti.eu -> ”Maahanmuuttajille –> materiaalit” Auttaa maahanmuuttajaa saamaan elämäntilanteeseensa sopivia palveluja Tukee asiakkaan kykyä tuoda esiin palvelutarpeensa hänelle vieraassa yhteiskunnassa Hyödyt Edistää maahanmuuttajan kykyä hahmottaa palveluja ja asioida niissä Lisää maahanmuuttajan luottamusta palvelujärjestelmän toimivuuteen ja omaan kykyynsä toimia siinä Nopeuttaa ja helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista Tukee viranomaisten työtä Neuvonta- ja ohjauspisteessä on resursoitu ja sovittu tulkkaukseen liittyvät käytännöt ja varmistettu osaaminen tulkin kanssa työskentelyyn Laadun varmistaminen Neuvojalla on: • Soveltuva korkeakoulututkinto • Kielitaitoa (vähintään: suomi, englanti + joku muu kieli) ja osaamista työskennellä tulkin välityksellä • Ammatillinen, ohjauksellinen työote • Hyvät perustiedot palvelujärjestelmästä ja maahanmuuttoon liittyvästä lainsäädännöstä sekä eri oleskeluperusteilla Suomessa asuvien maahanmuuttajien oikeuksista palveluihin • Hyvät valmiudet etsiä ja päivittää tietoja, varmistaa hankkimansa tiedon oikeellisuus (muun muassa ajankohtaiset asiat ja muutokset palveluiden rakenteissa) • Alueella toimivien eri verkostojen tuntemus ja verkostoyhteistyötaidot • Hyvät vuorovaikutustaidot • Osaamista huomioida maahanmuuttajan kulttuurisen ja kielellisen taustan vaikutus neuvontatilanteessa, sekä tiedostaa oman kulttuurisen taustan vaikutus vuorovaikutuksessa • Osaamista varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt neuvottavan asian Neuvojien ajantasaisten yhteiskunnallisten tietojen päivittäminen Jatkokehittäminen Tulosten arviointi Verkostoituminen Maahanmuuttajien erillisestä neuvontapalvelusta kuntalaisten normaaliksi neuvontapalveluksi, jossa tiedotetaan ja osataan huomioida myös vieraskielisten kuntalaisten neuvonnan tarpeet Asiakaspalaute Viranomaispalaute 141 LIITE 2 / KUVAUSMALLI 3 Kuvausmalli 3. Omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus OMAKIELINEN TYÖELÄMÄ- JA KOTOUTUMISVALMENNUS Maahanmuuttajien omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus on Suomeen muuttavan henkilön näkökulmasta tehty käytännönläheinen kokonaiskuvaus suomalaisesta yhteiskunnasta, sen tavoista ja arvoista, suomalaisesta palvelujärjestelmästä ja siinä asiakkaana toimimisesta sekä suomalaisesta työelämästä. Kuvaus Valmennus helpottaa ja nopeuttaa uusien maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä auttaa heitä toimimaan omatoimisesti palveluissa ja arkielämän tilanteissa. Kotoutumisvalmennusta toteuttaa omakielinen valmentaja. Omakielisenä valmentajana toimii Suomessa asuva valmentajakoulutuksen suorittanut asiantuntija, jolla on omakohtainen kokemus maahanmuutosta. Kotoutumisvalmennus toteutetaan pienryhmissä ja osallistujan äidinkielellä tai muulla hänen ymmärtämällään kielellä. Kotoutumisvalmennus antaa tärkeimmät tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, palvelujärjestelmästä ja kulttuurista sekä elämästä Suomessa. Uudet maahanmuuttajat Asiakkaat Yhteistyötahot Suomessa pitempään asuneet maahanmuuttajat, joiden yhteiskuntatuntemus on jäänyt heikoksi Viranomaiset Muut palvelujen tuottajat Edistää maahanmuuttajan kiinnittymistä yhteiskuntaan ja työelämään Päätarkoitus Antaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja palveluista osallistujan hyvin ymmärtämällä kielellä ja vertailemalla niitä lähtömaan palvelujärjestelmään Tukee osallisuutta ja omatoimisuutta Sisältö 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. Perustietoa Suomesta Oikeus asua Suomessa Raha-asiat Suomessa Asuminen Suomessa Elämä ja kulttuuri Suomessa Suomalainen palvelujärjestelmä ja asiakkaana arjessa Suomalainen sosiaaliturva, Kansaneläkelaitos Kela ja etuudet Sosiaali- ja terveyspalvelut Perhe-elämä Suomessa Suomalainen työelämä Yhdenvertaisuus Suomalainen koulutusjärjestelmä Suomen kielen oppiminen Vapaa-aika Liikenne Suomessa Kaupunkikierros: mistä palvelut löytyvät tai muutamia tutustumiskäyntejä palveluihin. Hyödyt Kotoutumisvalmennus helpottaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja auttaa heitä toimimaan omatoimisesti palveluissa ja arkielämän tilanteissa Kotoutumisvalmennus vähentää maahanmuuttajien väärinymmärryksiä palveluissa ja helpottaa viranomaisten työtä Koulutuksen käyneet, osaavat valmentajat 142 Resurssit Valmentajan palkkakulut (yht. n. 50h) Tilat, materiaalien kopiointi KULTTUURITIETOINEN TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ KOTOUTUMISEN TUKENA Koulutuksen käyneet, osaavat valmentajat Resurssit Valmentajan palkkakulut (yht. n. 50h) Tilat, materiaalien kopiointi Jatkokehittäminen Laadun varmistaminen Materiaalien ja tietojen päivittäminen ja ajan tasalla pitäminen Kotoutumisvalmennus etäpalveluna Valmentajat ovat käyneet tehtävään valmistavan koulutuksen, joka koostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1. Ammatillisuus Ammatillisen roolin vahva tiedostaminen • Valmentajan rooli suhteessa valmennettaviin ja palvelujärjestelmän toimijoihin • Valmentajan rooli koulutus-, ohjaus- ja neuvontatyön kentällä • Ammatillisten rajojen tunnistaminen Arvot ja etiikka valmentajan työssä • Omien arvojen ja asenteiden tiedostaminen • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus • Vastuu ja luottamus • Vaitiolovelvollisuus, esteellisyys ym. Vuorovaikutustaidot ja viestintä • Objektiivisuus ja asiallisuus viestinnässä • Yhteistyö viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa Ryhmän ohjaus ja valmennusprosessin hallinta • Kohderyhmän tarpeiden huomiointi • Toiminnallisuus ja käytännönläheisyys 2. Yhteiskuntatietous muodostuu uusille maahanmuuttajille tarkoitetun työelämäja kotoutumisvalmennuksen sisällöistä. Hyvät tiedonhankintataidot ja medianlukutaito varmistavat tietojen oikeellisuuden. Asiakkaiden palaute ja arviointikeskustelut valmennusryhmissä Tulosten arviointi Maahanmuuttajien valmiudet toimia kotoutumisvalmennuksen jälkeen itsenäisesti palveluissa Viranomaisten palaute 143 LIITE 2 / KUVAUSMALLI 4 Kuvausmalli 4: Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN OPISKELIJAN PALVELUOHJAUS AMMATILLISESSA OPPILAITOKSESSA Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan palveluohjaus tapahtuu opintoihin hakeutumisvaiheessa sekä nivelvaiheen koulutuksissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Kuvaus Nivelvaiheella tarkoitetaan opiskelijan siirtymistä kotoutumiskoulutusten tai Maahanmuuttajien ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen (MAVA) jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Oppilaitoksessa tapahtuvalla palveluohjauksella tarkoitetaan tässä koulutukseen, työllistymiseen ja arkielämään liittyvää tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta. Palveluohjaaja auttaa asiakasta saamaan tarvittavat palvelut palveluntuottajalta oikea-aikaisesti. Päätöksentekovastuu on aina asiakkaalla. Asiakkaat Maahanmuuttajataustaiset hakijat ja opiskelijat Yhteistyötahot Oppilaitoksen sisäinen ja ulkoinen verkosto Päätarkoitus Opiskelijan ohjautuminen oikeaan koulutukseen, opintojen etenemisen ja kotoutumisen tukeminen Sisältö Palveluohjaaja tiedottaa, neuvoo ja ohjaaja hakijaa / opiskelijaa hakeutumisvaiheessa, opintojen aikana ja opintojen päättövaiheessa. Tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus tapahtuvat yhteistyössä oppilaitoksen sisäisen ja ulkoisen verkoston kanssa. Palveluohjaus on matalan kynnyksen ohjausta. Ohjauksen päätarkoitus on tukea opintojen etenemistä. Lisäksi opiskelijaa tuetaan arkielämään liittyvissä asioissa ja tarvittaessa tarjotaan myös keskusteluapua. Hyödyt Hakeutumisvaiheessa opiskelija ohjautuu oikeaan koulutukseen, mikä vähentää keskeyttämisiä. Opintojen aikana poissaolot ja keskeyttäminen vähenevät, kun ohjausta ja tukea saa oppilaitoksesta palveluohjaajalta. Opiskelija saa ammatillisen koulutuksen ja voi siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin. Syrjäytymisriski pienenee. Opetushenkilöstö voi keskittyä omaan perustehtäväänsä eli palveluohjaus tukee myös opettajien työssäjaksamista. Verkostoissa turhat käynnit vähenevät ja palveluajat lyhenevät, kun asiakas ohjataan heti ja ohjeistettuna oikeaan paikkaan. Jatkokehittäminen Maahanmuuttajien ohjauksen osaamista pyritään levittämään ja juurruttamaan oppilaitoksen sisäisessä verkostossa siten, että kaikilla on valmiudet ohjata maahanmuuttajaopiskelijoita Uraohjaus valmistuville opiskelijoille Palveluohjaaja on ohjauksen ammattilainen Laadun varmistaminen Palveluohjauksella varmistetaan, että ohjausta antaa aina paras asiantuntija ja tieto on oikeaa ja ajantasaista, ei mutu-tietoa Oppilaitoksessa on sovittu tulkkauskäytännöistä Ohjaukselle on riittävästi resurssia Opiskelijaa ei ”auteta avuttomaksi” Poissaolojen ja keskeyttämisten määrä 144 Tulosten arviointi Opintojen eteneminen suunnitellun aikataulun mukaisesti Ohjauksen tarpeen väheneminen Palautekyselyt opiskelijoille ja henkilöstölle LIITE 2 / KUVAUSMALLI 5 Kuvausmalli 5. Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen kehittäminen KOTOUTUMISKOULUTUKSEN JA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN NIVELVAIHEEN KEHITTÄMINEN Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien opintopolut poikkeavat kantaväestöstä. Erityiset haasteet koulutukseen pääsyyn ja etenemiseen on puutteellisen koulutaustan omaavilla, suomalaisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulleilla opiskelijoilla. Koulutuksen järjestäjän tehtävä on tarjota tukea opiskelijoille. Ammatillisessa oppilaitoksessa avainasemassa ovat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja palveluohjaaja. Kuvaus Nivelvaiheella tarkoitetaan opiskelijan siirtymistä kotoutumiskoulutusten tai Maahanmuuttajien ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen (MAVA) jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Nivelvaiheen kehittämisellä tarkoitetaan kaikkien toimenpiteiden ja tukipalveluiden sekä koulutusten rakenteiden uudelleen arvioimista ja parantamista siten, että maahanmuuttajataustaisen opiskelijan siirtyminen ammatilliseen koulutukseen helpottuu ja varmistuu. Nivelvaiheen tukitoimilla tuetaan myös suoraan oppilaitokseen hakeutuneita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Lisäksi tuetaan oppilaitoksen henkilöstöä. Asiakkaat Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat Yhteistyötahot Oppilaitoksen sisäinen ja ulkoinen verkosto Päätarkoitus Opiskelija löytää sopivan koulutuspolun. Koulutukseen pääsy varmistuu. Opinnot lähtevät hyvin käyntiin ja opiskelija saa tarvitsemansa tuen. Henkilöstön monikulttuurisuusosaamista ja työssä jaksamista tuetaan. Sisältö Toimenpiteitä ja tukipalveluja opiskelijoille ja/tai henkilöstölle, esimerkkejä • Palveluohjaus • Opinto-ohjaajan info maahanmuuttajaopiskelijoille • Ammattialapajat • Kielitaitokartoitus MAVAlle tai ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaessa • Henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelu • Selkokielisten ja erikielisten verkkosanastojen listat • Tiedonsiirto maahanmuuttajakoulutuksista ammatilliseen koulutukseen • Kansainvälisyysviikko oppilaitoksessa • Startti-info yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille • Ammattiliittoinfot • Työkalupakki – vinkkejä selkokieliseen viestintään opetuksen ja ohjauksen tueksi • Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -paneelikeskustelut • Monikulttuurisuus opetuksessa -koulutus • Mistä näitä maahanmuuttajia oikein tulee? -koulutus Hyödyt Oppilaitoksen toimintatavat ja käytännöt maahanmuuttajien opetuksessa ja ohjauksessa selkeytyvät. Opiskelijoita kohdellaan tasavertaisesti. Henkilöstö saa tukea omaan työhönsä. Resurssit Kehittämistyötä on tehty hankkeen resurssilla, mutta toiminnot juurrutetaan osaksi oppilaitoksen normaalia toimintaa Jatkokehittäminen Toimintatavat ja käytännöt vakiintuvat kaikilla koulutusaloilla Laadun varmistaminen Tulosten arviointi Opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen opintojensa alkuvaiheessa ja opinnot etenevät suunnitellun aikataulun mukaisesti Henkilöstöllä on selkeät ohjeet toimintatavoista ja he saavat tukea työhönsä tarvittaessa Poissaolot ja keskeyttämiset vähenevät Opinnot etenevät suunnitellun aikataulun mukaisesti 145 LIITE 2 / KUVAUSMALLI 6 Kuvausmalli 6. Maahanmuuttajan uraneuvonta- ja ohjaus MAAHANMUUTTAJAN URANEUVONTA JA –OHJAUS Kuvaus Uraneuvontaa ja ohjausta tarjoavat esim. työllistymispalvelujen neuvojat sekä oppilaitosten palveluohjaajat ja opinto-ohjaajat. Uraneuvonnan ja -ohjauksen puoleen kääntyvät TE-palveluiden asiakkaat, jotka tarvitsevat osaamisen laajentamista. Maahan muuttaneiden kohdalla tämä tarkoittaa aikaisemmin hankitun osaamisen ja koulutuksen päivittämistä suomalaisten työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavaksi. Siihen voi sisältyä mm. ohjaus tutkinnon tunnustamiseen, aikaisemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä tutustuminen suomalaiseen työelämään, ammattialoihin ja eri alojen koulutuksiin. Uraneuvonta ja -ohjaus on hyvä aloittaa mahdollisimman varhaisessa maahanmuuton vaiheessa, sillä ammatilliset tavoitteet vaikuttavat esimerkiksi siihen, minkälaisia tavoitteita maahanmuuttaja asettaa itselleen kielen oppimisen suhteen. Asiakkaat Nuoret ja työikäiset maahanmuuttajat Viranomaiset (valtion ja kunnan virastot, kuten TE -palvelut, sosiaalitoimi, OPH, VALVIRA yms.) Työnantajat Kumppanit Koulutusorganisaatiot Kolmas sektori Kehittämishankkeet Tukea asiakkaan ammatillisten tavoitteiden hahmottamista ja saavuttamista Päätarkoitus Antaa asiakkaalle uranvalintaan ja päätöksentekoon tarvittavaa tietoa Lisätä asiakkaan jaksamista ja ammatillista itseluottamusta sekä ylläpitää motivaatiota Nopeuttaa asiakkaan työllistymistä oikealle ammattialalle Tiedon antaminen: • Tietoa tutkinnon tunnistamis- ja tunnustamisprosessista, tukea päätöksen haussa ja sen tulkitsemisessa • Tietoa TE-toimistojen osaamisen laajentamista tukevien palveluiden tarjonnasta ja tarvittaessa tukea niihin hakeutumisessa • Tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, koulutusvaihtoehdoista, hakukelpoisuuksista, ammatillisen pätevyyden saavuttamisesta ja opintojen rahoitusvaihtoehdoista • Tietoa opinnoissa tarvittavasta kielitaitotasosta sekä siitä, miten sitä pystyy saavuttamaan (kielikoulutukset, verkkokurssit, keskusteluryhmät yms.) Sisältö 146 Toimintavalmiuksien kehittäminen: • Avataan syy-seuraussuhteita, tuetaan asiakkaan kykyä hahmottaa kokonaisuuksia • Kerrotaan mahdollisuuksista tutustua kiinnostavaan ammattialaan. Tuki työkokeilupaikan valitsemisessa ja haussa • Tuki työkokeiluaikana tehtyjen havaintojen ja kokemusten tulkitsemisessa oman urapolun rakentamisen näkökulmasta Urapolun vaiheittainen rakentaminen: • Kartoitetaan asiakkaan koulutustaustaa ja hänelle kertynyttä työkokemusta; tarvittaessa konsultoidaan alan asiantuntijoita; selvitetään työllistymistilannetta alalla • Arvioidaan alan kiinnostavuutta asiakkaan näkökulmasta, alalla toimimiseen vaatimia koulutusvaatimuksia ja kielitaitotasoa • Laaditaan etenemissuunnitelma ja aikatauluja • Autetaan tarvittaessa työkokeilupaikkojen etsimisessä, keskustellaan työkokeilun tavoitteista; työkokeilun jälkeen käydään läpi havaintoja ja kokemuksia • Tuetaan tutkintojen tunnustamispäätöksen haussa • Annetaan tukea koulutukseen hakeutumisen vaiheessa MAAHANMUUTTAJAN URANEUVONTA JA –OHJAUS Sisältö Akkulturaation eli sopeutumisen tukeminen: • Kerrotaan akkulturaatioprosessin vaiheista ja - strategioista sekä tuetaan siihen liittyvien ajatusten ja tunteiden tunnistamisessa ja työstämisessä • Ohjausprosessin ”sivutuotteena” tuetaan asiakkaan identiteetin uudelleenmäärittämisen työtä, erityisesti ammatillisen identiteetin suhteen Maahanmuuttaja-asiakkaiden eteneminen kohti avoimia työmarkkinoita nopeutuu Asiakkaiden toimintavalmiudet kehittyvät ja tuen tarve vähenee Hyödyt Asiakkaiden ammattitaitoja ja aikaisempaa koulutusta pystytään hyödyntämään Omaehtoisten koulutusten keskeyttämiset vähenevät Asiakkaat kokevat työllistymispalvelut luotettavana yhteistyökumppanina eikä valvontaa ja pakkotoimia toteuttavana tahona Ohjaajalla on tarvittavat tiedot ja taidot (joko koulutuksen tai työn kautta hankitut) Laadun varmistaminen Ohjaajalla on jäsentynyt käsitys omasta eettisestä pohjasta ja osaamisen rajoista sekä tietoisuus ihmiskäsityksestään Käytettävissä olevat yhteistyöverkostot ovat laajat Asiakkailta kerätään palautetta ja se otetaan huomioon palvelun kehittämisessä Jatkokehittäminen Tulosten arviointi Uraneuvonta- ja ohjaus ovat osa normaalia viranomais- ja oppilaitoksen toimintaa Seuranta työllistymispalvelujen URA-järjestelmän tietojen avulla Seuranta oppilaitosten keskeyttämisluvuissa 147 LIITE 2 / KUVAUSMALLI 7 Kuvausmalli 7. Maahanmuuttajan työharjoittelun ohjaaminen MAAHANMUUTTAJAN TYÖHARJOITTELUN OHJAAMINEN Työharjoittelun ohjaamisella tarkoitetaan tässä prosessia, joka perustuu harjoittelijan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen sekä yksilöllisten valmiuksien ja tuentarpeiden tunnistamiseen. Ohjaaminen tähtää harjoittelun kehittämiseen entistä tavoitteellisempaan suuntaan ja maahanmuuttajan itsensä asettamien tavoitteiden saavuttamista. Tässä mallissa huomioidaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten harjoittelijoiden erityistarpeita ja lähtökohtia. Kuvaus Työharjoittelu on yleisnimike, jolla tässä tarkoitetaan TE-palvelujen koordinoimaa työkokeilua, ammatillisiin opintoihin liittyviä TOP-jaksoja ja muita tämän tyyppisiä harjoittelujaksoja, joissa tavoitteena on suomalaiseen työelämään tutustuminen, työelämäyhteyksien luominen ja mahdollinen työllistyminen. Ohjausprosessin osapuolet ovat maahanmuuttajataustainen harjoittelija, harjoittelijan vastaanottava organisaatio (jäljempänä ”työnantaja”) ja harjoittelua koordinoiva taho, esimerkiksi oppilaitos tai TE-palvelut. Ohjaamista tekee harjoittelua koordinoiva taho, esimerkiksi oppilaitoksen ryhmänohjaaja, TE-palvelujen asiantuntija tai työvalmentaja. Asiakkaat Maahanmuuttajataustaiset harjoittelijat ja erityisesti: 1. Maahanmuuttajat vailla koulutusta tai / ja työkokemusta esim. ammattialoihin tutustujat ja alanvaihtajat 2. Maahanmuuttajat, jotka ovat hankkineet koulutuksen tai / ja työkokemusta ulkomailla, ja jotka tarvitsevat tietojensa ja taitojen päivitystä suomalaisen työelämän vaatimuksiin 3. Maahanmuuttajataustaiset ammattiopiskelijat Yhteistyötahot Harjoittelija, työnantaja ja harjoittelua koordinoiva taho Sekä maahanmuuttaja että työnantaja saavat tarvitsemaansa kokonaisvaltaista tukea harjoittelun aikana Ohjausta toteutetaan maahanmuuttajataustaisen harjoittelijan yksilöllisen tilanteen mukaan Päätarkoitus Harjoittelija saavuttaa harjoittelulle ennakkoon asetetut tavoitteet Harjoittelijalla on mahdollisuuksia oppia uutta, löytää omia vahvuuksiaan ja kehittyä ammattilaisena harjoittelujakson aikana Työnantaja ja työyhteisö kehittävät omia valmiuksiaan kohdata eri kieli- ja kulttuuritaustaisia harjoittelijoita Sisältö Hyödyt Ohjaaminen 1. Valmisteluvaiheessa 2. Ennen työharjoittelun alkua 3. Työharjoittelun aikana 4. Työharjoittelun päättyessä Työharjoittelun ohjaamisella varmistetaan, että asiakas asettaa harjoittelulle yksilöllisiä ja tarkoituksenmukaisia tavoitteita ja välitavoitteita. Ohjaamisella tuetaan tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon harjoittelun valmisteluvaiheessa esiin nousseet asiat, kuten maahanmuuttajan ammatillinen ja muu osaaminen, kielitaitotaso, elämäntilanne, tulevaisuuden tavoitteet jne. Maahanmuuttaja tutustuu suomalaiseen työelämään ja työkulttuuriin. Hän harjoittelee suomen kieltä ja ammattialakohtaista sanastoa oikeassa työympäristössä. Hän verkostoituu ja luo uusia kontakteja, mikä edistää hänen kotoutumista ja työnsaantimahdollisuuksia. Työnantajien ja työntekijöiden valmiudet kohdata maahanmuuttajia työpaikalla paranevat. 148 MAAHANMUUTTAJAN URANEUVONTA JA –OHJAUS Jatkokehittäminen Työpaikan perehdytysoppaassa huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset harjoittelijat Mentoroinnin hyödyntäminen perehdytyksessä Harjoittelua koordinoiva taho: • on kokonaisvastuussa työharjoittelun sujumisesta Laadun varmistaminen Ohjaaja: • Toimii linkkinä maahanmuuttajaharjoittelijan ja työnantajan välillä • Tukee ja opastaa koko työharjoittelujakson ajan sekä maahanmuuttajaharjoittelijaa että työnantajaa auttamalla ratkaisemaan esiin tulevia haasteita; Esimerkiksi ammatillisen kielitaidon kehittymistä voi tukea kannustamalla osapuolia laatimaan työpaikalla ammattisanastolistoja tai kuvasanastoja • Pyrkii optimoimaan osapuolten puolin ja toisin tapahtuvaa oppimista, edistää avoimuutta ja yhteistyötä Työnantaja: • On varannut riittävät resurssit harjoittelijan perehdyttämiseen ja tukemiseen • On tietoinen siitä, että maahanmuuttajaharjoittelijan opastus työtehtäviin voi vaatia enemmän aikaa Maahanmuuttajataustainen harjoittelija: • On aktiivinen ja omalta osalta vastuussa harjoittelun onnistumisesta • Osallistuu päätösten tekoon harjoittelun valmisteluvaiheesta alkaen • On motivoinut ja halukas oppimaan • Huolehtii asioista omatoimisesti, mutta osaa myös pyytää apua ja neuvoa, mikäli tilanne niin vaatii Maahanmuuttajataustaisen harjoittelijan itsearviointi Tulosten arviointi Palautteiden kerääminen osapuolilta Saavutetaan harjoittelulle asetetut välitavoitteet ja tavoitteet Ohjauksen tarve vähenee ja tukea ei tarvita enää työpaikalla Kustannukset Ohjaamiseen käytetty työaika Tulkkauksen järjestämiseen liittyvät kustannukset 149 LIITE 2 / KUVAUSMALLI 8 Kuvausmalli 8. Työelämän tiedot ja –taidot TYÖELÄMÄN TIEDOT JA –TAIDOT Kuvaus Työelämän tiedoilla ja taidoilla tarkoitetaan osaamista ja valmiutta työelämään. Nämä tiedot ja taidot koostuvat mm. työnhakutaidoista, oman osaamisen arvioinnista suhteessa suomalaisen työelämän vaatimuksiin ja yleisestä työelämätietoudesta. Työelämän tietojen ja taitojen kehittäminen tapahtuu osana maahanmuuttajataustaisen asiakkaan ohjausta työllistymispalveluissa tai kotoutumis- tai ammatillista koulutusta. Asiakkaat Työikäiset maahanmuuttajataustaiset henkilöt Viranomaiset (valtion ja kunnan virastot, kuten TE-palvelut ja työsuojelupiiri yms.) Kotoutumiskoulutuksen järjestäjät Kumppanit Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Ammattiliitot Työnantajat Antaa asiakkaalle tietoa hänen oikeuksista ja velvollisuuksista työntekijänä sekä tuen saatavuudesta vaikeissa tilanteissa Päätarkoitus Antaa asiakkaalle tietoa työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista Kehittää asiakkaan toimintavalmiuksia työelämän näkökulmasta Parantaa asiakkaan osaamista ja mahdollisuuksia hankkia ja säilyttää työpaikka Tiedon antaminen: • Työnhakuun liittyvät asiat ja saatavilla oleva tuki • Työmarkkinajärjestelmän rakenne ja toimintaperiaatteet • Työntekijän ja työnantajan oikeudet, velvollisuudet • Työsuhteeseen liittyvät asiat, joista on otettavaa selvää työn tai harjoittelun alussa (työ aika, tauot, sairauspoissaoloista ilmoittaminen yms.) • Toiminta ja tuen saatavuus ristiriitatilanteissa • Toiminta oman työllistymistilanteen muutostilanteissa (työn aloitus tai päättyminen, lomautus, irtisanominen yms.) Sisältö 150 Toimintavalmiuksien kehittäminen: • Avataan syy-seuraussuhteita, tuetaan asiakkaan kykyä hahmottaa kokonaisuuksia • Ohjataan kehittämään omaa työnhakustrategiaa ja työnhakuvalmiuksia • Kehitetään tietoisuutta ”kirjoittamattomista säännöistä” ja tavoista selvittää ne (”asiat, joita on hyvä kysyä uudella työpaikalla”) • Maahanmuuttajaa ohjataan käyttämään julkisia tiedonsaantikanavia (ammattiliittojen Internet-sivut, työvoimahallinnon Internet- sivut jne.) • Työelämän tietoihin ja taitoihin liittyvää tietoa ei anneta pelkästään irrallisena tietona, vaan työssäoppimis- ja työkokeilujaksojen yhteydessä tai asiakkaan asioidessaan TE-palveluissa • Asiakkaat saavat koko työllistymisen polun ajan kattavaa tietoa työelämän odotuksista ja vaatimuksista, pelisäännöistä sekä tukipalveluista (esim. työvoimapoliittisena avustuksena maksettava liikkuvuusavustus, palkkatuen mahdollisuus ja reunaehdot yms.) MAAHANMUUTTAJAN URANEUVONTA JA –OHJAUS Edistää maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden tietoisuutta omista oikeuksista ja velvollisuuksistaan työntekijöinä Hyödyt Parantaa maahanmuuttajataustaisen työnhakijan työllistymismahdollisuuksia kehittämällä työnhaku- ja työyhteisössä toimimisen taitoja Ennaltaehkäisee harmaiden työmarkkinoiden syntymistä Laadun varmistaminen (kriteerit) Asiakkaalle annetaan päivitettyä tietoa selkeässä ja helposti ymmärrettävässä muodossa Hyödynnetään olemassa olevia omakielisiä materiaaleja (esim. www.tyosuojelu.fi tai ammattiliittojen sivustolla julkaistuja materiaaleja) Toiminnan on oltava osa maahanmuuttaja-asiakkaan työllistymis- ja kotoutumispalvelua Jatkokehittäminen Viranomaiset ja koulutusorganisaatiot ottavat huomioon maahanmuuttajan työelämävalmiuksien kehittämisen tarpeita omien palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa (aiheeseen liittyvät koulutukset, työvalmentajien palvelujen käyttö, työelämäsertifikaatin hyödyntäminen kotoutumiskoulutuksissa yms.) Viranomais- tai koulutusorganisaation yhteistyö ammattiliittojen kanssa on hyvä tiedonsaantikanava, jota kautta voi saada palautetta tilanteesta työpaikoilla Tulosten arviointi Asiakaspalaute Työnantajien palaute työkokeilu- ja työssäoppimisjaksojen yhteydessä 151 LIITE 3 / ASIAKASTILASTOT Pointti-hankkeen neuvontaja ohjauspisteiden asiakkaat 2008–2013 Pointti-hankkeella on käytettävissään kaikessa laajuudessaan asiakasrekisterin antamia raportteja vuodesta 2011, suppeammin loppuvuodesta 2010. Vuosilta 2008–2010 olleet asiakastiedot on merkitty väliraportteihin. Seuraavassa esitetään asiakaskäyntien yhteenvetoja Mikkelistä, Savonlinnasta sekä koko Etelä-Savon alueesta (Mikkeli ja Savonlinna). Osa yhteenvedoista on ajalta vuosilta 2008–2013, osa ajalta 2009–2013 ja osa tarkemman ALPO-rekisterin ajalta vuosilta 2011–2013. Kuva 1. Pointti-hankkeen uudet asiakkaat 2008-2013 600 505 455 399 400 225 230 200 70 0 98 28 312 292 302 135157 190 122 203 229 170 2010 2011 2012 2013 2008 2009 Mikkeli Savonlinna Yhteensä Kuva 2. Pointti-hankkeen uudet asiakkaat keskiarvo/kk 2008-2013 60 40 20 49 14 42 38 35 1919 26 24 1113 16 33 25 17 10 19 14 0 152 2008 2009 Mikkeli Savonlinna 2010 2011 Yhteensä 2012 2013 Kuva 3. Asiakkaiden yhteydenotot 1.7.2009–31.12.2013 4000 2666 2000 0 311535 224 1. .–3 7 1. Mikkeli 828 423 405 10 20 1682 1276 984 640 636 11 785 12 20 Savonlinna 2353 1568 20 13 20 Yhteensä Kuva 4. Asiakkaiden yhteydenotot/kk 1.7.2009–31.12.2013 400 222 200 3752 45 0 1. .–3 7 1. Mikkeli 69 35 34 10 20 106 5353 11 20 Savonlinna 140 82 12 20 196 131 65 13 20 Yhteensä 153 Kuva 5. Oliko neuvontakieli asiakkaan äidinkieli? (Mikkeli 2010-2013) Kyllä 76 % Ei 8 % Kuva 6. Oliko neuvontakieli asiakkaan äidinkieli? (Savonlinna 2010-2013) Ei tietoa 16 % Kuva 7. Omakielinen neuvonta Mimosassa yhteydenotot 2011–2013 Kyllä 56 % Ei tietoa 10 % Kuva 8. Omakielinen neuvonta Mimosassa uudet asiakkaat 2011-2013 400 400 132 268 200 145 0 197 189 200 Thai Venäjä Viro 129 125 66 0 2011-2013 Dari 154 Ei 34 % 2011-2013 Dari Thai Venäjä Viro Kuva 9. Omakielinen neuvonta Savonlinnassa yhteydenotot 2011-2013 Kuva 10. Omakielinen neuvonta Savonlinnassa uudet asiakkaat 2011-2013 2000 200 1188 1001 66 1000 113 100 39 225 0 2011 100 66 2012 0 2013 2011 Venäjä 2012 2013 Venäjä Kuva 11. Käynnit yhteydenottotapojen mukaan 2010–2013 Käynti neuvontapaikassa Kenttätyö Sähköinen palvelu Sähköposti Puhelin Yhteydenotot yhteensä 0 1000 Yhteensä 2000 Mikkeli 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Savonlinna 155 Kuva 12. Mistä asiakas oli kuullut neuvontapaikasta? (Mikkeli 2010–2013) Kunnan maahanmuuttajapalvelut 4 % Kunnan maahanmuuttajapalvelut 11 % Sukulaiset ja tuttavat 42 % Sukulaiset ja tuttavat 49 % Oppilaitos 8 % Oppilaitos 16 % TE-toimisto 14 % TE-toimisto 13 % Monikulttuurikeskus 21 % Netti 2 % Netti 5 % Esite 4 % Esite 6 % Muu 5 % Kuva 14. Yhteydenotot ikäryhmittäin (Mikkeli 2010–2013) 156 Kuva 13. Mistä asiakas oli kuullut neuvontapaikasta? (Savonlinna 2010–2013) Kuva 15. Yhteydenotot ikäryhmittäin (Savonlinna 2010–2013) Alle 15 vuotta 0 % 15-24 vuotta 13 % Alle 15 vuotta 2 % 15-24 vuotta 14 % 25-44 vuotta 53 % 45-54 vuotta 18 % 25-44 vuotta 52 % 45-54 vuotta 15 % 55-64 vuotta 8 % yli 64 vuotta 4 % 55-64 vuotta 10 % yli 64 vuotta 2 % ei tietoa 4 % ei tietoa 5 % Kuva 16. Maahanmuuton syy (Mikkeli 2010–2013) Kuva 17. Maahanmuuton syy (Savonlinna 2010–2013) Paluumuuttaja (inkeriläinen) 9 % Paluumuuttaja (inkeriläinen) 13 % Paluumuuttaja (suomalainen) 12 % Paluumuuttaja (suomalainen) 22 % Pakolainen 7 % Pakolainen 16 % Turvapaikanhakija > 0 % Turvapaikanhakija > 0 % Työ 16 % Työ 8 % Perheside 42 % Perheside 32 % Opiskelija 2 % Opiskelija 1 % Yrittäjä 1 % Yrittäjä 3 % Ei tietoa 10 % Ei tietoa > 0 % Kuva 18. Asiakas on lähtöisin (Mikkeli 2010–2013) Kuva 19. Asiakas on lähtöisin (Savonlinna 2010–2013) Pohjoismaista > 0 % Pohjoismaista > 0 % EU-maasta, Sveitsistä tai ETA-maasta 15 % EU-maasta, Sveitsistä tai ETA-maasta 9 % Kolmansista maista 68 % Kolmansista maista 81 % Ei tietoa 17 % Ei tietoa 10 % 157 Kuva 20. TOP 5 lähtömaat (Mikkeli 2010–2013, yhteensä 40 eri lähtömaata) Kuva 21. TOP 5 lähtömaat (Savonlinna 2010–2013, yhteensä 40 eri lähtömaata) 60 % 60 % 40 % 40 % 20 % 20 % 0% äjä n Ve 40 0% % ro Vi 11 % aa aim Th 6 % n an a ist g Af 4 % a ain r Uk Kuva 22. Käynnit koulutustaustan mukaan (Mikkeli 2010–2013) 158 1 % äjä n Ve 48 % a Bu rm 9% ro Vi 6 % n n ga Af a ist 4 % a iL Sr a nk Kuva 23. Käynnit koulutustaustan mukaan (Savonlinna 2010–2013) Ei koulutusta 2 % Perusaste 10 % Ei koulutusta 9 % Perusaste 14 % Keskiaste 28 % Opistoaste 12 % Keskiaste 21 % Opistoaste 10 % Korkea-aste 34 % Ei tietoa 14 % Korkea-aste 22 % Ei tietoa 24 % 3 % Kuva 24. Käynnit työmarkkina-aseman mukaan (Mikkeli 2010–2013) Kuva 25. Käynnit työmarkkina-aseman mukaan (Savonlinna 2010–2013) Työssä avoimilla markkinoilla 19 % Työssä avoimilla markkinoilla 12 % Työssä muualla kuin avoimilla 2 % Työssä muualla kuin avoimilla 3 % Yrittäjä 2 % Yrittäjä 3 % Työtön 28 % Työtön 33 % Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 15 % Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 21 % Opiskelija 8 % Opiskelija 7 % Työmarkkinoiden ulkopuolella 6 % Työmarkkinoiden ulkopuolella 4 % Muu työtilanne 8 % Muu työtilanne 8 % Ei tietoa 12 % Ei tietoa 7 % Kuva 26. Käynnit Suomessa asumisen keston mukaan (Mikkeli 2010–2013) Kuva 27. Käynnit Suomessa asumisen keston mukaan (Savonlinna 2010–2013) Ei asu Suomessa 3 % Alle 1 vuosi 14 % Ei asu Suomessa 3 % Alle 1 vuosi 30 % 1-3 vuotta 22 % 3-5 vuotta 15 % 1-3 vuotta 24 % 3-5 vuotta 18 % Yli 5 vuotta 25 % Ei tietoa 21 % Yli 5 vuotta 12 % Ei tietoa 12 % 159 Kuva 28. Yhteydenotot sisällön mukaan 2010–2013 Kriisitilanteet (perhekriisi, väkivalta) Poliisi ja oikeus (rikos- ja riita-asiat) Paluumuutto, maahanmuutto Harrastukset ja vapaa-aika Joku muu Uraohjaus Terveydenhuolto Perhe-elämä (lasten koulu, päivähoito, ihmissuhteet) Talous (verotus, velat, laskut, pankki, kuluttaja) Sosiaaliasiat (sosiaalitoimi, ohjaus) Lupa-asiat, rekisteröityminen, kansalaisuus Suomen kielen opiskelu Asuminen Kela Muut arkipäivän tilanteet Koulutukseen liittyvät asiat Työ ja työnteko (työnhaku, työsuojelu, työharjoittelu) Yhteydenotto viranomaiseen tai muuhun tahoon Päätösten tai prosessien selventäminen Lomakkeiden täyttäminen 0 500 Yhteensä 160 1000 Savonlinna 1500 Mikkeli 2000 2500 Kuva 29. Yhteydenotot sisällön mukaan prosenttiosuuksina 2010–2013 Kriisitilanteet (perhekriisi, väkivalta) Poliisi ja oikeus (rikos- ja riita-asiat) Paluumuutto, maahanmuutto Joku muu Harrastukset ja vapaa-aika Uraohjaus Perhe-elämä (lasten koulu, päivähoito, ihmissuhteet) Sosiaaliasiat (sosiaalitoimi, ohjaus) Terveydenhuolto Talous (verotus, velat, laskut, pankki, kuluttaja) Lupa-asiat, rekisteröityminen, kansalaisuus Suomen kielen opiskelu Asuminen Kela Muut arkipäivän tilanteet Koulutukseen liittyvät asiat Työ ja työnteko (työnhaku, työsuojelu, työharjoittelu) Yhteydenotto viranomaiseen tai muuhun tahoon Lomakkeiden täyttäminen Päätösten tai prosessien selventäminen 0% 5% Yhteensä 10 % 15 % Savonlinna 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Mikkeli 161 Kuva 30. Yhteistyö tai asiakkaan ohjaus eteenpäin 2010–2013 Yhteispalvelupiste Tulli Kriisipalvelut Asianajaja tai oikeusapupalvelut Seurakunta Koulutoimi, perusopetus Verotoimisto Ammattiliitot/työsuojelu Järjestöt ja yhdistykset Maahanmuuttajapalvelut Maistraatti Asia saatettu päätökseen Maahanmuuttajavirasto (Migri) Yrittäjän tukipalvelut Asunnonvälitys/kiinteistö, asuntotoimi Poliisi Terveyspalvelut Kunnalliset sosiaalija perhepalvelut Oppilaitos Kela Yritykset/työnantajat TE-toimisto Muut tahot Projektit 0 162 500 Yhteensä 1000 Savonlinna 1500 Mikkeli 2000 2500 Kuva 31. Yhteistyö tai asiakkaan ohjaus prosenttiosuuksina 2010–2013 Yhteispalvelupiste Tulli Kriisipalvelut Asianajaja tai oikeusapupalvelut Seurakunta Koulutoimi, perusopetus Verotoimisto Ammattiliitot/työsuojelu Järjestöt ja yhdistykset Maahanmuuttajapalvelut Maistraatti Asia saatettu päätökseen Maahanmuuttajavirasto (Migri) Yrittäjän tukipalvelut Asunnonvälitys/kiinteistö, asuntotoimi Poliisi Terveyspalvelut Kunnalliset sosiaalija perhepalvelut Oppilaitos Kela Yritykset/työnantajat TE-toimisto Muut tahot Projektit 0% 10 % Yhteensä 20 % Savonlinna 30 % Mikkeli 40 % 50 % 60 % 163 Taulukko 1. Mitä Pointin neuvonta- ja ohjauspalveluissa kysyttiin? MITÄ POINTIN NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUISSA KYSYTTIIN? (2010–2013) YHTEYDENOTOT 1. PÄÄTÖSTEN TAI PROSESSIEN SELVENTÄMINEN 2. TYÖ JA TYÖNTEKO (TYÖNHAKU, TYÖSUOJELU, TYÖHARJOITTELU) 3. LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMINEN 4. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄT ASIAT 5. YHTEYDENOTTO VIRANOMAISEEN TAI MUUHUN TAHOON 164 6. MUUT ARKIPÄIVÄN TILANTEET YHTEENSÄ (n=7144) ESIMERKKEJÄ ASIAKKAIDEN KYSYMISTÄ ASIOISTA 2215 (31 %) - Kelan, sosiaalitoimen ja TE-toimiston päätökset - oleskeluluvat eli poliisin päätökset - oikeusavun saaminen - tutkintojen tunnustamisen prosessi 1861 (26 %) - työnhaun asiakirjat, työnhakeminen - työn aloittamiseen liittyvät asiat (verotus, ilmoitus TE-toimistoon, työsopimus jne.) - työsuojeluasiat, irtisanomisuhka, työpaikkakiusaaminen - työmahdollisuudet alueella, rekrytointimahdollisuudet - oman yrityksen perustaminen - työkokeilu - ammattiliitot ja niiden jäsenyys 1216 (17 %) - koulutukseen hakeutuminen - sähköinen asiointi - Kela, toimeentulotuki, asuminen, TE-palvelut - sähköinen työpaikkahaku - oleskeluluvat, ajokortti, henkilökortti, kansalaisuus - ansiopäiväraha ja soviteltu päiväraha, ammattiliittoon liittyminen - päivähoito, kouluun ilmoittautuminen, koulun/päiväkodin ja kodin välinen yhteydenpito - tutkintojen tunnustaminen, ammattioikeudet - veroilmoitukset - tulli-ilmoitus 1145 (16 %) - suomen kielen opiskelu - pätevöityminen - opintoihin hakeutuminen ja opintojen rahoittaminen - tutkintojen tunnustaminen - koulutusjärjestelmä - koulutuspolut - ohjaus asiantuntijapalveluihin (opo, avo, oppilaitokset jne) 1137 (16 %) - Kela, terveydenhoito, sosiaalitoimisto, TE-palvelut - poliisi, maistraatti, oikeusaputoimisto - ammattiliitot, työttömyyskassat, työsuojelu - OPH, Valvira - oppilaitokset - työnantajat - päiväkodit, koulut - kolmas sektori - asumispalvelut 981 (14 %) - noutopalvelut, muutot - asiakirjojen saaminen lähtömaasta - tietoa käännös- ja tulkkauspalveluista - neuvonta uskonnollisiin yhteisöihin, parkkisakon maksamiseen, talvirenkaiden käyttämiseen, pesutuvan käyttämiseen jne. 7. KELA 8. SUOMEN KIELEN OPISKELU 9. ASUMINEN 10. LUPA-ASIAT, REKISTERÖITYMINEN, KANSALAISUUS 11. TALOUS (VEROTUS, VELAT, LASKUT, PANKKI, KULUTTAJA) 12. TERVEYDENHUOLTO 13. SOSIAALIASIAT (SOSIAALITOIMI, OHJAUS) 789 (10 %) - sähköinen asiointi - lomakkeiden täyttäminen - etuuksien hakeminen, päätösten tulkinta - palkkatulojen vaikutus etuuksiin - kuntoutusasiat - oikaisupyyntöjen laatiminen - neuvonta oikeudesta sosiaaliturvaan 728 (10 %) - koulutustarjonta - koulutuksiin tutustuminen - sopivan kurssin valinta - kotoutumiskoulutukseen hakeutuminen - toimeentulo opintojen aikana - työhön liittyvä suomen kieli - YKI-testi - verkosta löytyvät itseopiskelumateriaalit 719 (10 %) - vuokra-asuntojen hakeminen - eräpäivän siirto - muuttoon liittyvät asiat (sähkösopimus, muuttoilmoitus, muuttoavustus jne) - asunnon irtisanominen - yhteydenotto kiinteistöhuoltoon tai isännöitsijään 650 (9 %) - lomakkeiden täyttäminen - ohjeiden läpikäyminen, edellytysten tarkistaminen - lisäselvitykset - alkuvaiheen prosessiin liittyvä neuvonta - muutoksien hakeminen ja valitukset 623 (9 % ) - pankkitilin avaaminen, verkkopankkitunnukset - laskujen maksaminen, eräpäivän siirto - ohjaus talous- ja velkaneuvontaan - kuluttajaneuvonta - erilaiset kanta-asiakaskortit - verotus, esim. esitäytetty veroilmoitus - verokortti 619 (9 %) 598 (8 %) - palveluihin hakeutuminen, ajanvaraukset - kirjalliset viestit ja niiden selventäminen (potilasohjeet, ajanvaraukset jne) - neuvonta tulkkauspalveluista terveydenhuollossa - palveluihin pääseminen - työkyvyttömyysasiat - mielenterveys ja päihdepalvelut - toimeentulotuen hakemukset - muuttoavustukset - ohjaus käyttämään sosiaalitoimen palveluita (esim. vammaispalvelut, lastensuojelu, perhepalvelut) - oikaisupyynnöt 165 14. PERHE-ELÄMÄ (LASTEN KOULU, PÄIVÄHOITO, IHMISSUHTEET) 557 (8 %) - päivähoitoon hakeminen, kouluun ilmoittautuminen - päiväkodin/koulun ja vanhempien välinen yhteydenpito -parisuhdeasiat, avioehto, avioerot - syntymä, kuolema - perintö 15. URAOHJAUS 473 (7 %) - pidempi ura- ja työnhakuprosessi - tietoa ammateista ja koulutuksista - henkilökohtaisen pohdinnan tukeminen - urasuunnittelu - ohjaus avo-palveluihin - pätevyydet, tutkintojen tunnustaminen, kielitaito, oman elämäntilanteen arviointi jne 16. HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA 449 (6 % ) - alueelliset harrastusmahdollisuudet - neuvonta 17. JOKU MUU 389 (5 %) - yrittäjyys - yleisneuvontaa esim. muutosta Suomeen - arkaluontoinen asia 18. PALUUMUUTTO, MAAHANMUUTTO 374 (5 %) - sukulaisten muutto Suomeen - rekisteröityminen ja alkuvaiheen neuvonta - paluumuuton suunnittelu 19. KRIISITILANTEET (PERHEKRIISI, VÄKIVALTA) 127 (2 %) - keskusteluapu ja ohjaus kriisipalveluihin ja muihin asiantuntijapalveluihin: kotoutumiskriisi, turvapaikanhakijan kriisi, kriisit kotimaassa, omaisen kuolema, sairastuminen, avioero, perheväkivalta, katoamiset, rasismi, irtisanomiset, kielteinen oleskelulupapäätös 110 (2 %) - ohjaaminen poliisin palveluihin, rikosilmoitukset - kiusaaminen - rikosilmoitusten tekeminen - sovitteluprosessi - oikeusapu ja asianajajan palvelut - ajokortin menettäminen 20. POLIISI- JA OIKEUS (RIKOSJA RIITA-ASIAT) 166 ”Kun olisi yksi paikka” Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina 2008–2014 Pointti-hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin maahanmuuttajille neuvontaa ja ohjausta, kulttuuritietoista tiedottamista ja viestintää, tukitoimia ammatilliseen kou- Hankkeessa kehitetyt maahanmuuttajien neuvonnan seuranta- lutukseen sekä työllistymisen palveluita. järjestelmä ALPO-rekisteri sekä Hankkeen tarjoamat palvelut saavuttivat kunnille tarkoitettu itsearvioinnin yli puolet Etelä-Savossa asuvista vieras- työkalu Kotomittari jäävät valta- kielisistä kuntalaisista. Pointissa tuettiin myös viranomaisten kotouttamisosaamisen kunnalliseen käyttöön Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen kasvua ja keskinäistä verkostoitumista. osaamiskeskuksen sivuille Hanketyötä tehtiin Mikkelistä ja Savon- www.kotouttaminen.fi. linnasta käsin. Yhteistyössä olivat ammatilliset oppilaitokset, TE-palvelut sekä kolmas sektori. Julkaisun sähköinen versio: http://issuu.com/mainostoimistogroteski/docs/julkaisuja_2 Julkaisun sähköinen versio: www.pointti.eu http://issuu.com/mainostoimistogroteski/docs/julkaisuja_1
© Copyright 2024