POHJOIS-KOREA; HEIDÄN JUMALANSA ON KUOLLUT T ämän päivän orjamarkkinat Niin en minäkään hillitse suutani, minä puhun henkeni ahdistuksessa, minä valitan sieluni murheessa. Job 7:11 Maailmassa on enemmän orjia kuin koskaan aiemmin historiassa. Heitä on 2,5 miljoonaa, Suomessa arviolta muutama sata. 80 prosenttia ihmiskaupan uhreista on naisia tai tyttöjä ja 50 prosenttia lapsia. Vain yksi prosentti orjista onnistutaan vapauttamaan. kokee mielihyvää nähdessään alaistensa kärsimyksen, hänen intonsa itsensä palvomiseen kasvaa. Juuri näin on käynyt Pohjois-Koreassa. Tuhansien ihmisten kituessa huonolla ruualla ja eläen nälkäkuoleman partaalla Pohjois-Korean johto on valmis uhraamaan tähtitieteellisiä summia oman maanpuolustuksensa kehittämiseen ja ydinohjelmaansa. Jopa sotilaat, jotka ensimmäisinä hyötyvät ulkomailta tulleista ruoka-avustuksista, ovat joutuneet ryöstämään itselleen syötävää, Orjuus kiusaa edelleen monia koska ruokavarannot ovat loppuneet. Joka 40. sekunti joku joutuu ihVankileireillä viruvat tuhannet miskaupan kohteeksi, vuosittain 800 000 ihmistä. He täyttäisivät 1600 Erityisen huonossa asemassa ovat jumbojettiä, kertoi ihmiskaupan järkyttävillä vankileireillä viruvat n. vastaisen työn pioneeri Peter Stanley 250 000 ihmistä. Kristittyjen vankien Pysäytä ihmiskauppa -seminaarissa asema on kaikkein huonoin. Heidän Kristillisessä mediakeskuksessa Hel- terveydestään ja asemastaan vankileisingissä 5.5. rillä ei kanneta huolta. Rikos on se, Tähän lukuun ei kuitenkaan ole että he ovat palvoneet Jumalanaan luettu 24 miljoonaista Pohjois-Komuuta kuin maansa johtajia. Heidät rean väestöä. Kansa elää orjuudessa on saatava pois ja heidän menehtymija aivopestään palvomaan ”juche” sensä vankileireillä on Pohjois-Kore–ideologian avulla johtajiaan jumaan kommunistipuolueen ideologian lina. Kaikkein ikävimmän kohtelun mukaista nautintoa. saavat kristityt huolimatta siitä, että kommunistisen kansan ensimmäinen Epätoivoisia pakoyrityksiä johtaja oli kristitystä kodista ja oppiEpätoivoiset ihmiset, uhaten omaa nut nuoruudessaan Jumalan Sanan henkeänsä, ovat valmiit laittamaan merkitystä. elämänsä yhden kortin varaan ja ylitAina silloin, kun ihminen noutämään Tumen-joen Pohjois-Korean see Jumalan paikalle, toiset joutuvat ja Kiinan rajalla. Jos he onnistuvat, ahdinkoon ja heitä orjuutetaan. Maa- he pyrkivät joko jäämään Kiinaan ilman historia kertoo meille esimerk- tai jatkamaan eteenpäin esimerkiksi kejä valtioiden päämiehistä, jotka ovat kohden Mongolian rajaa. Rajan vartiottaneet Jumalan paikan kansakunointia on tehostettu ja Kiinan puolelnan elämässä ja syösseet kansakuntia la kiinnijääminen on merkinnyt patuhoon. lauttamista takaisin Pohjois-Koreaan, joka johtaa välittömästi vankileirille ja Orjuus vallankäytön aseena julmaan kohteluun siellä. Ihminen sokaistuu hakiessaan Tuhannet epätoivoiset lapset ovat itselleen valtaa. Hänen kykynsä erot- ylittäneet rajan, paeten nälkää ja kurtaa, mikä vahingoittaa muita, häviää juutta. Nuorimmat heistä ovat olleet ja hän alkaa muuttua sadistiseksi. Sitä vain 3 vuoden ikäisiä. Marttyyrien mukaa kun vallanhaluinen johtaja Ääni työskentelee Kiinan puolella Stefanus-Lähetys ry Heikinkatu 4 B 18 40100 Jyväskylä Puh. 014 871 192 E-mail: info@stefanus.fi Internet: www.stefanus.fi Toimisto avoinna: ma-pe klo 09.00-15.00 Marttyyrien Ääni: Ilmestyy 6 numeroa vuodessa ISSN 1457-6104 Vastaava toimittaja: Marjukka Lehtonen Taitto: Metedo Oy Painatus: Kirjapaino Hermes 2 Marttyrien Ääni/Stefanus-Lähetyksen tehtävä: - antaa Raamattuja ja kristillistä kirjallisuutta sekä lähettää radioohjelmia vainotuille kristityille heidän omalla kielellään - avustaa kristittyjen marttyyrien perheitä - toteuttaa tukiprojekteja, joilla uskovia autetaan rakentamaan elämäänsä ja todistustaan vainoista kärsineissä maissa - tiedottaa maailmalle kristittyjen vainoista, todistaa vainottujen rohkeudesta ja uskosta sekä kehottaa rukoilemaan heidän puolestaan. auttaakseen pohjoiskorealaisia pakolaislapsia. Kiina suivaantui huhtikuisesta Pohjois-Korean ohjuskokeesta ja on ensimmäisiä merkkejä siitä, että pakolaiset on päästetty Kiinan puolelle, ja heidän on annettu jatkaa matkaa Etelä-Koreaan, kirjoittaa MTV3 nettiuutiset 13.04.2012. ”Kristillinen” diktatuuri Pohjoiskorealaista hirmuvaltaa miettiessä, ajatukset eksyvät pohtimaan kristillisen diktatuurin esiintymistä. Seurakunnissa, kristillisissä järjestöissä ja – toiminnoissa näkyy silloin tällöin merkkejä vallan väärinkäytöstä. Pahinta siinä on se, että monesti valtaa haluava ja sen aallolla ratsastava kristillinen toimija, pönkittää valtaansa Jumalan asiana, sanana tai ilmestyksenä. Hän on valmis ”hengellistämään” valtamenetelmänsä ja voi jopa julistaa Jumalan tuomiota sille, joka uskaltaa häntä vastaan nousta. Ikävimmässä tapauksessa seurakunnasta ja kristillisestä ryhmästä muodostuu orjien joukko, joka toimii valtaapitävän johtajan mielitekojen toteuttajana. Seurakunta, joka on Kristuksen ruumis maan päällä, ei tehtävänään toteuta kenenkään ihmisen omavaltaisia pyrkimyksiä muiden vahingoksi. Seurakunta on kuva Kristuksen rakkaudesta uhrautuvalla tavalla syntisen ihmisen auttamiseksi ja pelastamiseksi. Kun rukoilemme pohjoiskorealaisten veljiemme ja sisartemme puolesta, rukoilkaamme samalla itsellemme palvelijan mielenlaatua, jotta voimme auttaa niitä, jotka elävät ahdingossa. Juhani Huotari juhani.huotari@stefanus.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puhelimitse 014 871 192 tai sähköpostitse: info@stefanus.fi Kokoustoiminta: Juhani Huotari 045 122 7416 juhani.huotari@stefanus.fi Seppo Huotari 040 763 7410 seppo.huotari@stefanus.fi Heidän Jumalansa on kuollut / Onko Pohjois-Korean Jumala kuollut? Steven Lear ryhtyi hävittämään kristinuskoa. Arviolta 300 000 kristittyä katosi ja noin Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, 100 000 lähetettiin työleireille. Lähes näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka kaikki pastorit ja papit teloitettiin, olivat surmatut Jumalan sanan tähden liittyen Jumalan tuomiota pyytävien ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli. marttyyrien joukkoon. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: Kim Il Sung perusti uuden elämää ”Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen ohjaavan filosofian nimeltä ”juche”, Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta joka tarkoittaa riippumattomuutta. meidän veremme niille, jotka maan päällä Se kuvastaa vääristynyttä mukaelmaa asuvat?” Ja heille kullekin annettiin pitkä kristinuskosta. Kristittyjen vanhemvalkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että pien poika ja kristityn pastorin pojanvielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, poika nimitti itsensä ”Suureksi johkunnes oli täyttyvä myös heidän kanssatajaksi” ja jumalolennoksi. Poikansa palvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli Kim Jong Ilin hän nimitti jumalan joutua tapettaviksi niin kuin hekin. pojaksi. Hän asetti itsensä Jumalan Ilm. 6:9-11 asemaan ja poikansa Jeesuksen tilalle. Pohjois-Korean ”Rakas johtaja” ja Pohjoiskorealaisia vaaditaan yhä jumalaksi julistautuneen Kim Il Sun- palvomaan Kim Il Sungia kaikella gin poika, Kim Jong Il, siirtyi ajasta sydämellään ja mielellään. Niin sää- tämään viimeiset jäähyväiset.” Mutta kyyneleet ja veri ovat liiankin tuttuja pohjoiskorealaisille, erityisesti kristityille, ja pohjoiskorealaiset marttyyrit huutavat Jumalaa kostamaan heidän verensä. Jo ja petoksen Jumala Jo Chung-Hee kasvoi tavanomaisessa köyhässä perheessä Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa. Hän liittyi sosialistiseen nuorisoliittoon ollessaan kolmannella luokalla ja pian hän jo opetteli ulkoa Kim Il Sungin juche-ideologian opetuksia. Opetuksiin kuului niin kutsutut Kymmenen periaatetta, tutunoloiset lausunnot, joista osa kuuluu näin: Minä, Kim Il Sung, olen herra sinun jumalasi. Kim Il Sungin sosialistisessa nuorten osastossa lapset oppivat juche-idealismin levittämistä. ikuisuuteen 17.12.2011. Samana päivänä kourallinen pohjoiskorealaisia loikkareita valmistui Maanalaisesta yliopistosta, Marttyyrien Äänen ylläpitämästä koulusta, jossa pohjoiskorealaiset kristityt oppivat evankelioimaan maanmiehiään. Pohjois-Korea on jo pitkään ollut yksi maailman pimeimmistä ja eristyneimmistä maista, erityisesti uskoville. Kim Il Sungista tuli Korean demokraattisen kansantasavallan ”Suuri johtaja” vuonna 1948, kommunistien päästyä valtaan pohjoisessa. Lähes saman tien hän sulki kaikki kirkot ja detään puolueen peruskirjan artiklassa 1, osassa 1. Hänen pojalleen, Kim Jong Ilille, suotiin jumalallinen oikeus tulkita ”juche”-ideologiaa. Yli puolen vuosisadan ajan pohjoiskorealaiset on aivopesty asettamaan kaiken uskonsa näiden kahden Kimin sanoihin ja tekoihin. Kim Jong Ilin hautajaisissa surijoiden kuultiin kysyvän: ”Kuinka saatoit jättää meidät? Miten meidän pitäisi selvitä ilman sinua?” Sotilas julisti valtion televisiokanavalla: ”Kansa, vuoret, joet ja taivaat itkevät verikyyneliä joutuessaan jät- Sinulla ei saa olla muita jumalia kuin minä. Älä rakenna itsellesi taivaan tai maan kaltaista kuvaa. Älä kumarra mitään epäjumalaa, sillä minä olen sinun jumalasi, Kim Il Sung. Nuoret aloittivat ja päättivät jokaisen nuorisotapaamisen laulamalla ihailua ja ylistystä suurelle johtajalleen. Jokainen tapaaminen päätettiin toistamalla tämä rukous: ”Isäni, suuri johtajani, minä seuraan sinua. Olen uskollinen sinulle ainoastaan.” Jo oppi jo 10-vuotiaana poikana, 3 miten Pohjois-Koreassa suhtauduttiin lähetystyöntekijöihin. Koulukirjassa kerrottiin kuvitteellista tarinaa nuoresta, nälkää näkevästä pohjoiskorealaisesta pojasta, joka poimi amerikkalaisen lähetystyöntekijän tontille puusta pudonneen omenan. Poika ei halunnut poimia omenaa puusta, sillä se olisi ollut varastamista. Kiinteistön omistaja, mustaan kaapuun ja ristikaulakoruun sonnustautunut lähetystyöntekijä tarttui lapseen ja syytti häntä varkaaksi. Hän riisui kauhistuneen pojan alusvaatteisilleen ja sitoi hänet omenapuuhun. Sitten hän poltti happoon kostutetulla kynällä pojan otsaan sanan ”varas”. Koulukirjassa oli jopa kuvia, joissa esitettiin lähetystyöntekijän julmia kasvoja. Tämänkaltaisten valheellisten kertomusten myötä Jo ja muut lapset pelkäsivät kovasti lähetystyöntekijöitä. Jo rautatieasemalla. Maalaus Pjongjangin Vihamuseosta, joka kuvaa pohjoiskorealaisten lasten kohtaloa amerikkalaisten lähetystyöntekijöiden kynsissä. Jo halusi aikuistuttuaan liittyä kommunistiseen puolueeseen, mutta häntä ei huolittu jäseneksi, sillä hänen isällään oli yhteys Etelä-Koreaan. Sen vuoksi Jo oli mahdollinen vakooja. Sen sijaan Jo’sta tuli taitava räätäli. Hän oli ammatissaan niin taitava, että hänelle myönnettiin kunnia valmistaa ratsastusasuja Kim Jong Ilille. Kim Jong Il oli hyvin vaikuttunut Jo’n taidoista ja palkitsi hänet kommunistisen puolueen jäsenyydellä. Lisäksi Jo’lle suotiin 600 grammaa riisiä kuukaudessa, joka oli huomattava määrä 4 pohjoiskorealaisella mittapuulla mitattuna. Vaikka Jo ei ollut koskaan tuntenut yhtään kristittyä, hän tiesi mitä niille tapahtui, jotka uskalsivat mainita Jumalan. He katosivat johonkin Pohjois-Korean monista keskitysleireistä, joissa arvellaan tällä hetkellä pidettävän 250 000 ihmistä maan väkiluvun ollessa 24 miljoonaa. Kristityt, ja usein myös heidän perheenjäsenensä, tuomitaan 15 vuodeksi rankkaan pakkotyöhön. Suurin osa pysyy työleireillä hengissä alle 10 vuotta. Henkiin jääneistä monille kuolema olisi luultavasti toivotumpi vaihtoehto. Arviolta 30 000 kristittyä on parhaillaan lukittuna näille kuolemanleireille. Kun Jo’sta tuli puolueen jäsen, hän sai anoa työviisumia Venäjälle. Venäjällä ansaitsi huomattavasti enemmän rahaa huolimatta PohjoisKorean hallitukselle kuukausittain maksettavasta noin 614 euron suuruisesta ”uskollisuusverosta”. Venäjällä ulkomaalainen työntekijä voi ansaita jopa noin 770 euroa kuukaudessa. Uskollisuusveron ja muiden kulujen jälkeen pohjoiskorealaisella työläisellä saattaa olla noin 40 euroa rahaa jäljellä lähetettäväksi perheelle kotiin Pohjois-Koreaan. 40 euron kuukausipalkka on Pohjois-Koreassa huomattava summa. Arviolta 10 000 lähinnä Pjongjangista kotoisin olevaa pohjoiskorealaista työskentelee muissa maissa ansaiten Pohjois-Korean hallitukselle uskollisuusveron muo- dossa miljoonia euroja kuukaudessa. Jo’n työviisumi edellytti pakollista koulutusta, jossa heille selvitettiin esimerkiksi nämä rajoitukset: * Älä koskaan puhu eteläkorealaisen kanssa. * Älä osallistu jumalanpalveluksiin. * Älä koskaan katso Raamattua. * Älä ota vastaan sinulle rautatieasemalla saapuessasi tarjottua ruokaa. Jo ei ymmärtänyt rajoitusten taustalla olevia syitä, mutta hän oli innoissaan päästessään töihin vieraaseen maahan. Saavuttuaan Venäjälle hän näki toisten työläisten ottavan vastaan ruokaa ystävällisen näköisiltä vanhemmilta naisilta rautatieasemalla. Osa työläisistä kävi noutamassa lisääkin. Naiset antoivat ilmaista, korkeatasoista ruokaa, aivan muuta kuin mihin Jo oli tottunut kotimaassaan. Hän mietti, miksi se oli kiellettyä. Myöhemmin Jo sai tietää, että nämä naiset olivat kristittyjä ja antoivat pohjoiskorealaisille siirtotyöläisille ruokaa päästäkseen lähestymään heitä. Niihin aikoihin Jo’lle tarjottiin myös Raamattua, vaikka hänellä ei ollut mitään tietoa siitä, mikä se oli. Jo oli työskennellyt Venäjällä kolme vuotta, kun hänen pomonsa kieltäytyi yhtäkkiä maksamasta hänelle. Jo’lla ei ollut mitään keinoa maksaa uskollisuusveroaan. Pian PohjoisKorean hallituksen edustaja ilmoitti Ollessaan opiskelemassa Etelä-Koreassa, Jo auttoi lähettämään ilmapalloja, joissa oli evankeliumin sanoma pohjoiskorealaisille. hänelle, että jos hän ei maksaisi veroa, hänet lähetettäisiin työleirille. Jo pelkäsi henkensä puolesta. Hän sai hankittua väärennetyt henkilöpaperit ja kiipesi junaan kohti Kazakstania. Pakomatkallakin Jumala käytti huomasi myös, että Raamatussa ei ollut mitään mainintaa Kim Il Sungista. Sitten hän näki Jeesuksen elämästä kertovan videon ja tunnisti tuttuja kertomuksia. Mutta sen sijaan, että ne olisivat kertoneet Kim Jong Ilistä, ne kertoivat Jeesuksesta, todellisesta Jumalan Pojasta. Tajuttuaan että suuri osa jucheideologiasta, jolle hän oli perustanut elämänsä, oli pihistetty Raamatusta, Jo antoi elämänsä Kristukselle ja päätti ryhtyä oman kansansa lähetystyönMatkalla Jumalan tuntemitekijäksi. Hän valmistui Maanalaisesseen ta yliopistosta valmiina aloittamaan työnsä lauantaina, 17. joulukuuta, Kazakstanissa toimiva Etelä-Korean suurlähetystö myönsi Jo’lle tur- samana päivänä, jolloin pohjoiskorealaiset surivat valheellisen ”jumalan vapaikan ja pian hän olikin matkalla Etelä-Koreaan. Jo mietti yhä pakoon- pojan”, Kim Jong Ilin kuolemaa. Kolme päivää myöhemmin Jo oli sa johtaneita tapahtumia ja vieraili lautalla matkalla kohti Venäjää, jossa useita kertoja eteläkorealaisessa seurakunnassa. Koska Pohjois- ja Etelä- hän nyt palvelee monien kristittyjen työntekijöiden rinnalla, joita hän oli Korean korean kielet eroavat jonkin kohdannut jo työskennellessään Veverran, Jo ei ollut ymmärtänyt, mitä hänen saamassaan Raamatussa oli kir- näjällä pohjoiskorealaisena työläisenä. joitettu eikä hän ollut tullut uskoon. Suurin osa noista kristityistä työntekijöistä on kristittyjä, jotka ovat koHän tiesi kuitenkin, että hän halusi oppia tietämään enemmän Jumalasta, keneet vainoa Neuvostoliiton aikana. joten hän matkusti Souliin ja ilmoit- Heillä on vuosien kokemus hienovatautui pohjoiskorealaisille loikkareille raisesta evankelioinnista. - Rukoilkaa puolestani, Jo pyytarkoitettuun Maanalaiseksi yliopistää. Tiedän olevani Jumalan valmistoksi kutsuttuun kouluun. toisia vetääkseen Jo’n puoleensa. Nainen lähestyi Jo’ta junassa ja mitään puhumatta tarjosi hänelle kristillistä medaljonkia. Olettaen, että nainen oli mykkä, Jo hyväksyi lahjan ja antoi hänelle vähän rahaa. Kun rajaviranomaiset myöhemmin kuulustelivat Jo’ta tarkastusasemalla, hän muisti junassa olleen naisen ja viittilöi olevansa mykkä. Ihmeen kautta, rajavartija antoi hänen olla ja Jo pääsi Kazakstaniin. Pohjoiskorealaiset katsovat filmiä ”Jeesus, Hän asui keskellämme”, maanalaisessa yliopistossa Etelä-Koreassa. Maanalaisessa yliopistossa opiskellessaan Jo sai omalla murteellaan kirjoitetun Raamatun. Kymmentä käskyä lukiessaan hän huomasi, kuinka samankaltaisia ne olivat juche-opin kymmenen periaatteen kanssa. Hän tamalla polulla. Tiedän, että se on vaarallinen. Mutta vaaransin henkeni jo silloin, kun en vielä edes tuntenut Jumalaa. Kuinka paljon valmiimpi siihen minun pitäisi nyt olla? Koska Pohjois-Korea on niin eris- täytynyt, pohjoiskorealaisten työläisten lähestyminen Venäjällä on hieno mahdollisuus. Vaikka Pohjois-Korean vakoojat muodostavat edelleen vaaran, Venäjällä työskentelevät pohjoiskorealaiset puhuvat todennäköisemmin heitä lähestyvien muukalaisten kanssa. He voivat vierailla kristittyjen kodeissa ja oppia Raamattua työntekijöiltä, jotka käyttävät pohjoiselle korean murteelle valmistettuja evankelioivia työkaluja. Jo’n mielestä Marttyyrien Äänen valmistama uusi animaatiovideo ”Jeesus: Hän eli meidän keskellämme”, on täydellinen evankeliointiväline. - Pohjoiskorealaiset katsovat sen yhä uudelleen ja uudelleen ja tajuavat, että kertomukset kertovat Jeesuksesta, eivät kuolleesta Kim Jong Ilistä, hän sanoo. Kristuksen vastaanottavat pohjoiskorealaiset voivat palata maanmiestensä luo evankeliumin voimistamina. Heillä on vastaus Kim Jong Ilin hautajaisissa ilmaistuihin tyrmistyksen huudahduksiin. Jumala ei ole kuollut Pohjois-Korean väärät jumalat ovat kuolleet, jättäen valtavan aukon monien ihmisten sydämiin, jotka luulivat tietävänsä totuuden. Todellinen Jumala on kuitenkin hyvin elävä ja juuri nyt meillä on paras mahdollisuus sitten vuoden 1948 jakaa hyviä uutisia maailman rajoitetuimmassa maassa asuville ihmisille. Kim Jong Ilin nuorin poika, Kim Jong Un, seuraa isäänsä PohjoisKorean uutena johtajana. Kim Jong Unia on muokattu isoisänsä Kim Il Sungin kaltaiseksi. Hänen maneerinsa, vaatetuksensa ja jopa epäilty plastiikkakirurgia on tehty, jotta hän näyttäisi Kim Il Sungilta. PohjoisKorean johtajat haluavat näyttää, että ”juche” on todellista ja että pohjoiskorealaiset liittyvät lopulta johtajiensa seuraan iankaikkisesti taivaassa. Kim Jong Unin julistaessa uskollisuutta perheensä ideologialle, Marttyyrien Ääni ja monet rohkeat työtoverit jatkavat todellisen pelastuksen sanoman kuljettamista Pohjois-Koreaan. Jo’n ja monien hänen kaltaisensa puolesta me kiitämme sinua tuestasi Marttyyrien Äänen pyrkimyksille saavuttaa pohjoiskorealaisia Kristukselle. Marttyyrien huudot eivät jää kuulematta. Heidän todistuksensa sana edistää evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta siihen päivään saakka, että Häneen uskovien ja verensä vuodattaneiden määrä on täysi. Pohjois-Korean viite 871 019. 5 uskoa ja rohkeutta Pohjois-Koreassa SGregelviytymistä, Musselman pidättämästä, hakkaamasta ja kiduttaYang Hea-Woo on kokenut paljon kipua ja kärsimystä. Hänen elämänsä Pohjois-Koreassa oli sietämättömän raakaa. - Elin Pohjois-Korean köyhimmässä kylässä, kertoo nyt Etelä-Koreassa asuva Yang. Meidän piti syödä hiekkaa, jota oli vaikea saada. Minun piti kulkea kauas hakemaan hiekkaa ja vain harvat ihmiset saivat sitä hieman. Minun piti syödä myös puuta. Yang pysyi uskollisena Jumalalle uskomattoman vaikeista olosuhteista huolimatta. WC:ssä käyminen oli vaikeaa. - 1990-luvun nälänhädän huippuvuosina, Yang sanoo, 10 tai 11 ihmistä kuoli nälkään hänen kylässään joka päivä. Yang pyrki epätoivoisesti ruokkimaan kaksi tytärtään ja pakeni Kiinaan vuonna 2002 toivoen voivansa ansaita hieman rahaa. Siellä hän tapasi korealaissyntyisen naisen, joka pyöritti riisikauppaa. Hän oli kristitty. - Ennen kuin tuo nainen lähti kotoaan, hän rukoili. Töissäkin hän rukoili. Minä kysyin, mitä hän oikein teki ja hän kertoi uskovansa Jumalaan. Hän kertoi minulle Jumalan olemassaolosta, kertoo Yang. Yang uskoi sen, mitä nainen kertoi hänelle ja pian hän antoi elämänsä Kristukselle. Sen jälkeen hän palasi Pohjois-Koreaan, jossa aloitti liiketoiminnan. - Pohjois-Koreassa myin nuudeleita ja riisiä. Ja kuten olin oppinut Kiinassa, rukoilin aina työtä tehdessäni. Vieressäni ollut nainen kysyi, mitä tein. En sanonut mitään. Osa sukulaisistani myös näki minun rukoilevan ja kertoi tuolle naiselle, että olin kristitty. Nainen kertoi viranomaisille minun olevan kristitty. Viranomaiset kuulustelivat Yangia, mutta eivät löytäneet mitään todisteita siitä, että hän on kristitty. Todisteiden puute ei kuitenkaan estänyt heitä 6 masta Yangia kuukauden ajan. - He hakkaavat ihmisiä lapiolla, Yang sanoo. Niin he tekivät myös minulle. Vartalosi muuttuu kauttaaltaan siniseksi. Yang sanoo viranomaisten seuranneen häntä kaikkialle sen jälkeen, kun hänet vapautettiin. Hänen oma perheensä kohteli häntä enemmän eläimenä kuin ihmisenä ja vuonna 2003 hän päätti palata Kiinaan. Sinne päästyään hänet kidnapattiin, myytiin tekemään orjana sisäkön töitä ja raiskattiin toistuvasti. - Minut myytiin liikemiehelle, joka omisti tavaratalon. Minut lukittiin taloon. Olin orja. Puhelinlinja oli katkaistu ja ovet lukittu ulkoa päin, joten en päässyt pakoon. Olin siellä orjana kuukauden ja 13 päivää, kunnes pääsin pakoon, sanoo Yang. Yangin vaikeudet eivät päättyneet pakoon. Hän ei osannut paikallista kieltä, ja selviytyminen oli vaikeaa. Vuonna 2006, ollessaan kuudennella kuukaudella raskaana, Yang ja hänen ystävänsä päättivät paeta Etelä-Koreaan. He pääsivät miltei Mongolian rajalle saakka salakuljettajien avulla, mutta oli talvi ja hyvin kylmää. Yang ja hänen ystävänsä eksyivät ja harhailivat kolme päivää etsimässä rajaa. Rajan lähistöllä kulkiessaan Yang sai keskenmenon ja laittoi vauvan ruumiin käsilaukkuun. - En tiennyt mitä tehdä. Mutta minun oli pakko kävellä, joten ripustin laukun kaulaani ja kuljin koko yön. Kaikkialla ympärillämme oli luurankoja ja luita. Luut kuuluivat pohjoiskorealaisille loikkareille, hän kertoo. Sitten Yangin ystävä alkoi nähdä harhoja. - Hän itki ja katsoi minuun. Hänen sydämensä lakkasi lopulta lyömästä, mutta en koskaan unohda hänen katsettaan, Yang kertoo. Luulen olleeni shokissa ystäväni kuoltua. Nukahdin. Sitten heräsin. Minulla oli lämmin. Luulin olevani auringonpaisteessa ja toinen käteni oli ystäväni päällä, toinen vauvani. Oli yhä pimeää. Nousin ylös ja rukoilin Herraa pelastamaan minut. Kului vielä kaksi päivää, kunnes mongolialaiset rajavartijat löysivät Yangin makaamassa lumessa. Hän ei kyennyt avaamaan silmiään tai liikkumaan. Yang vietiin mongolialaiseen sairaalaan hänen ystävänsä ja vauvansa ruumiiden jäädessä jälkeen. Mongolialaiset lääkärit eivät osan- neet hoitaa Yangin vaikeita paleltumia, joten hänet lennätettiin EteläKorean armeijan sairaalaan Souliin. Paleltuman vuoksi lääkäri amputoi kaikki Yangin vasemman jalan varpaat. Sen lisäksi oikeasta reidestä siirrettiin hermo vasempaan jalkaan ja hänen oikea jalkansa oli myös vaurioitunut. Vielä viisi vuotta myöhemminkin Yangilla on edelleen kipuja. Hän kiittää sinnikkäästä toivostaan uskoaan Jeesukseen Kristukseen mutta myöntää, että hänen uskoaan on koeteltu. - Kun melkein kuolin Mongoliassa, rukoilin Jumalan apua, Yang sanoo. Vauvani kuoli, ystäväni kuoli eikä Jumala vastannut rukouksiini. Olin siihen aikaan katkera. Mutta Jumala antoi minulle rohkeuden lähteä ja rukoilin mahdollisuutta lähteä. Hän pelasti minut. Nyt minusta on tullut uskollinen kristitty. Opin lisää Jumalasta ja elän Jumalalle. Yang haluaisi palata PohjoisKoreaan, jos mahdollista. Hän ei ole nähnyt tyttäriään yli 10 vuoteen. Hän haluaisi myös viedä viestin Jumalan rakkaudesta pohjoiskorealaisille ja kaltaisilleen loikkareille, rakkaudesta, jonka hän on kokenut omassa elä- Sisar Yangin varpaat jouduttiin amputoimaan pakomatkan jälkeen. mässään. - Haluan ihmisten tietävän, että on olemassa näkymätön Jumala, johon meidän tulee uskoa, olimmepa sitten Pohjois-Koreassa, Kiinassa tai missä tahansa maailmassa, Yang sanoo. - Haluan myös kertoa maailmalle todellisesta elämästä Pohjois-Koreassa. Siitä, että Pohjois-Koreassa on kaltaisiani ihmisiä. Se on maa, joka ei usko Jumalaan. Eri puolilla maailmaa on monia pohjoiskorealaisia loikkareita. Haluan heidän tietävän, että minä selvisin ja minä haluan vakuuttaa heidät uskomaan Jumalaan. marttyyrit Aikamme Francisco 21-vuotiaalla raamattukoulun oppilaalla Franciscolla (ei hänen oikea nimensä) oli palava halu johdattaa Senderistan (Loistava polku; perulainen maolainen sissiliike) terroristeja Jeesuksen yhteyteen. Hän asui Limassa, Perun pääkaupungissa, joka oli paisunut seitsenmiljoonaiseksi kaupungiksi, koska lukematon määrä ihmisiä etsi sieltä turvapaikkaa paettuaan kaukaisilla maaseutualueilla riehuvien murhaajien hyökkäyksiä. Francisco ei halunnut paeta. Hän kertoi seurakuntansa pastorille haluavansa hyökätä terroristeja vastaan, ja pyysi Jumalaa osoittamaan, miten voisi toimia. Jumala vastasi hänen rukouksiinsa hänen ollessa eräänä päivänä kävelemässä kansallispalatsin ohi Limassa. Avokattoinen auto ajoi paikalle ja sisällä istuva mies heitti pommin palatsia kohti. Se lensi palatsin eteen ja räjähti hävittävällä voimallaan. Hidastamatta vauhtiaan auto katosi kulman taakse. Poliisit olivat hetkessä paikalla ja pidättivät kaikki palatsin lähellä olleet. Francisco oli heidän joukossaan. Hänet vietiin erittäin vahvasti vartioituun erityisvankilaan, missä hänet sijoitettiin alueelle, joka oli tarkoitettu erityisesti Loistava polku -terroristeille. Ajoittain alueella oli noin 500 vankia. Perun lippu. Kuten Paavali ja Barnabas, Franciscokaan ei tuhlannut aikaansa itkien ja valittaen kohtaloansa ja olosuhteita. Hiljaisesti, lempeästi hän alkoi julistaa Jeesusta terroristeille kertoen heille Jumalan rakkaudesta. Loistava polku-alueella 24-vuotias Maria kuunteli tarkkaan, mitä Francisco puhui. Maria oli San Marcosin yliopiston opiskelija. Yksi hänen tehtävistään Loistava polku -järjestön jäsenenä oli ampua haavoittuneita uhreja päähän varmistaakseen heidän kuolemansa. Voisiko Jumala mahdollisesti rakastaa ja antaa anteeksi sellaiselle kuin hän? Hän voi ja niin Hän teki. Lopulta Maria sai sisäisen rauhan Jeesuksessa Kristuksessa. Tappamisen päivät olivat ohi ja hänen syntinsä oli pesty pois. Francisco joutui olemaan vankilassa vuoden, ennen kuin hänen oikeudenkäyntinsä alkoi. Tuona aikana hän toi yli 60 Loistava polku -terroristia Jeesuksen Kristuksen luo. Kun hänet lopulta vapautettiin, hän jätti taakseen uuden kristittyjen seurakunnan, joka säännöllisesti kokoontuu yhdessä palvelemaan ja opiskelemaan sekä rohkaisemaan toinen toistaan. Vaikka he ovat edelleen vankilassa, he ovat vapaita Kristuksessa. Ainoa, ketä vastaan he nykyisin taistelevat, on vihollinen! Runsas hedelmä Kiinassa Pastori Zhang Rongliang on Pastori ei uskonut selviävänsä vanke- si tänä päivänä seurakuntaa, pastori viettänyt enemmän kuin neljäsosan usaikaansa hengissä. Zhang kertoi Marttyyrien Äänen elämästään vankilassa. Hänet on vanPastorin vaimo ja kaksi poikaa oli- edustajalle. gittu viisi kertaa, yhteensä 19 vuotta, vat jatkuvasti huolestuneita perheenJopa sairaana pastori Zhang perussinä aikana kun hän on toiminut pään voinnista. Monet Marttyyrien ti seurakunnan vankilaan. Kiinan suurimman kotiseurakuntaÄänen lukijat lähettivät tervehdyksiä - Jumala kutsui minut julistamaan liikkeen johtajana. Ennen viimeisintä pastorille. vangeille, hän sanoi. vangitsemistaan vuonna Pastorin seitsemän 2004 pastori toimi noin vuotta kestäneen vankilas10 miljoonaa käsittävän saolon aikana lähes 5000 kotiseurakuntaliikkeen vankia sai mahdollisuuden johtajana. Pastori Zhang kuulla evankeliumia. Hän on kieltäytynyt oppimassai kohdata monia miehiä, ta Kiinan viranomaisten joita hän ei olisi koskaan hänelle asettamaa läksyä voinut evankelioida vankilopettaa evankelioiminen. lan ulkopuolella. Hän jatkaa edelleen seuraPastori Zhang uskoo kunnan johtajana julistaen Kiinan avautuvan pian evankeliumia missä ikinä evankeliumille ja hän toikulkee. voo Kiinan seurakunnan Pastori Zhang vapauolevan valmiina kohtaatettiin elokuussa 2011 Zhang Rongliang. Pastori Zhang on kiitollinen seurakunnasta, jonka man tuon hetken. hänen oltua vankilassa yli - Haluan muistuttaa hän sai perustettua seitsemän vankilavuotensa aikana. seitsemän vuotta. Häntä Lännen kristittyjä, että kidutettiin ja hän teki työtä kovan - Olen onnellinen, että sinä ja Kiinassa on valmiina runsas hedelmä työn leirillä. Hän kärsii diabeteksesta muut yrititte järjestää vapautumissuoraan sen toiminnan seurauksena, ja korkeasta verenpaineesta. Hän ei tani, mutta toisaalta olen iloinen, miten Lännen kristityt ovat ahkeroisaanut pitää Raamattua vankilassa ja ettei se onnistunut. Olitte melkein neet vuoksemme. Teidän palveluteholi niin sairas, että kahden miehen tekemässä suuren virheen. Jos olisitte tävänne Kiinan seurakunnan hyväksi piti kantaa hänet paikasta toiseen. onnistuneet, ei tuossa vankilassa oli- on muuttanut tämän kansakunnan. 7 U utisia maailmalta Turkmenistan – Pastori vapautettu vankileiriltä Pastori Ilmurad Nurliev on vapautettu vankileireiltä lähes 18 kuukautta elokuussa 2010 tapahtuneen pidätyksensä jälkeen. Noin 230 vankia armahdettiin 18.2. työleiriltä, jossa Nurlievia pidettiin. ”Hänet ja muut vangit tuotiin erityisellä poliisijunalla Maryn kaupunkiin ja me riensimme asemalle tapaamaan häntä”, kertoi hänen vaimonsa Maya. ”Hänen vapautumisensa oli niin odottamatonta, että unohdimme ostaa kukkia. Vapautuminen on sanoinkuvaamattoman iloinen asia.” Pastori Nurliev tuomittiin lokakuussa 2010 neljäksi vuodeksi työleirille. Hänen väitettiin kiristäneen rahaa seurakuntalaisilta. Seurakuntalaiset kiistävät syytteet ja arvelevat tuomion johtuneen siitä, että pastori Nurliev johti rekisteröimätöntä seu- Vapautunut Ilmurad Nurliev. rakuntaa. Pastori Nurliev sai tietää vapautumisestaan sitä edeltävänä iltana. ”Haluan kiittää kaikkia, jotka tukivat minua ja auttoivat vapautumisessani”, hän sanoi. Vapautumisen jälkeen pastorin pitää ilmoittautua poliiseille viikoittain. Pastori Nurliev kertoo, että häntä ei pahoinpidelty työleirillä, vaikka aiemmin samalla työleirillä olleiden mukaan pahoinpitelyt ovat tavanomaisia. Hän sai myös vaimonsa toimittamat lääkkeet sairastamansa diabeteksen hoitoon. Raamattua pastorille ei kuitenkaan sallittu, vaikka muslimivangit saivat pitää hallussaan Koraania. Pastori ei myöskään saanut hänelle lähetettyjä kirjeitä ja kortteja. Hänelle kuitenkin näytettiin niitä. Hän kiittää kaikkia, jotka kirjoittivat hänelle: ”Ne osoittivat minulle, että minua ei ollut unohdettu.” Forum 18 Iran – Painostus farsinkielistä seurakuntaa kohtaan kasvaa Teheranilaisen Assemblies of God-seurakunnan johtajat kertoivat seurakunnalle sunnuntaina 6.5., että viranomaiset ovat vaatineet luetteloa seurakuntalaisten nimistä ja henkilötunnuksista, saattaen erityisesti islamista kääntyneet suureen vaaraan. Seurakunnan johtajat pyysivät sen jälkeen seurakuntalaisia kertomaan pyydetyt tiedot. Seurakunta järjestää kaksi sunnuntaijumalanpalvelusta, jotka molemmat ovat farsinkielisiä. Se on ainoa seurakunta Teheranissa, joka tarjoaa farsinkielisiä jumalanpalveluksia sunnuntaisin. Seurakuntalaiset pohtivat nyt, luovuttavatko tietonsa vai eivät, sillä tietojen luovuttaminen vaikuttaa itsetuhoiselta. Toisaalta osa pohtii, Marttyyrien Ääni -järjestö on painattanut ja salakuljettaa farsinkielisiä Raamattuja Iraniin. onko tietojen antamatta jättäminen sama kuin Kristuksen kieltäminen. Uusin vaatimus osoittaa viranomaisten haluavan kiristää otettaan Iranissa toimivista virallisista seura- kunnista, jotka kokoontuvat kirkkorakennuksissa. Assemblies of Godseurakunta pakotettiin lopettamaan farsinkieliset perjantaijumalanpalvelukset vuonna 2009. Tämän vuoden helmikuussa perjantaisin farsinkielisiä jumalanpalveluksia järjestäneet kaksi viimeistä seurakuntaa pakotettiin myös luopumaan niistä. Lähteet kertovat, että jos viranomaisilla on lista seurakuntalaisista, he voivat valvoa ja seurata seurakuntalaisia sekä tarkastaa, että seurakuntaan ei oteta islamista kristinuskoon kääntyneitä, kuten viranomaiset ovat määränneet. Compass Direct Kuuba – Pastorille ei edelleenkään lähtölupaa Kuuba kieltäytyy edelleen myöntämästä poistumisviisumia protestanttiselle pastorille Omar Gude Perezille. Perheelle myönnettiin turvapaikka Yhdysvalloista yhdeksän kuukautta sitten. Muulle perheelle maastapoistumislupa on myönnetty ja heille on kerrottu, että tarjous turvapaikasta umpeutuu, jos he eivät lähde maasta lähiviikkojen kuluessa. Gude Perezin neljähenkiselle perheelle myönnettiin turvapaikka 8 Omar Gude Perez vaimoineen - Christian Solidarity Worldwide. heinäkuussa 2011, mutta Kuuban viranomaiset ilmoittivat, että heitä ei päästettäisi pois maasta. Seuraavien kuukausien kuluessa, kansainvälisen kampanjoinnin myötä, pastori Gude Perezin vaimolle Kenialle ja heidän teini-ikäiselle tyttärelleen myönnettiin poistumislupa. Kampanjointi jatkui, ja loppuvuodesta 2011 myös perheen teini-ikäinen poika sai poistumisluvan. Pastori Gude Perezille sitä ei kuitenkaan suostuttu myöntä- mään. Rekisteröitymättömän, nopeasti kasvavan protestanttisen seurakuntaliikkeen johtajana toiminut pastori Gude Perez vangittiin tekaistujen syytteiden nojalla vuonna 2008. Hänet päästettiin ehdonalaiseen vapauteen, kun hän oli kärsinyt lähes kolme vuotta kuuden ja puolen vuo- den tuomiostaan. Perhe uskoo, että koska he ovat kertoneet uskonnonvapausongelmista Kuubassa, heitä ei haluta päästää pois, koska he voisivat maanpaossa kertoa avoimemmin kokemastaan vainosta. Vaimo ja lapset eivät halua lähteä maasta ilman puolisoaan ja isäänsä, sillä eron pituudesta ei ole tietoa. Perhe myös pelkää, että jos vaimo kertoo ulkomailla heidän Kuubassa kokemastaan vainosta, pastoria saatetaan rangaista. Toisaalta Kuubassa heidän ei anneta tehdä uskonnollista työtä ja lasten koulutusmahdollisuuksia on rajoitettu. Christian Solidarity Worldwide Sudan – Sudanin viranomaiset sulkivat kristilliset toimistot Sudanin turvallisuusagentit ovat sulkeneet Etelä-Darfurissa toimineet Sudanin kirkkojen neuvoston (SCC) sekä Sudan Aid -avustusryhmän toimistot, kertovat lähteet. Sudanin kansallisen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun agentit saapuivat järjestöjen Nyalan toimistoalueelle 22. huhtikuuta määräten SCC:n henkilökunnan antamaan toimistojen ja autojen avaimet ja poistumaan alueelta välittömästi, ilman minkäänlaista selitystä, kertoi SCC:n työntekijä. Kolme avustusjärjestön työntekijää pidätettiin sulkemisen yhteydessä ja vietiin salaiseen paikkaan. Pidätettyjen perheenjäsenet ovat huolissaan rakkaittensa epävarmasta kohtalosta. Agentit sulkivat myös kirkon Sudan klinikan, missä on hoidettu alueen ihmisiä. Tapahtuneen katsotaan olevan sen seurausta, että kristinuskoa pidetään yhä enenevässä määrin ulkomaalaisena uskontona, joka pitäisi hävittää Sudanista. Asenne kristittyjä kohtaan on aloittanut etnisten eteläsudanilaisten kuljettamisen Etelä-Sudaniin. Arviolta 350 000 etnistä eteläsudanilaista, monet heistä kristittyjä, jäi islamistiseen pohjoisosaan. Monet heistä eivät ole koskaan asuneet muualla. Lähteet kertoivat, että tapahtunut, toimistojen sulkeminen, jätti Etelä-Darfurin seurakunnat suureen hämmennykseen ja pelkoon. Compass Direct Iran – Nadarkhanin asianajaja pidätetty Islamin hylkäämisestä kuolemaan tuomitun kristityn pastorin Youcef Nadarkhanin asianajaja Mohammed-Ali Dadkhah pidätettiin 29.4.2012. Mohammed-Ali Dadkhah tuomittiin heinäkuussa 2011 yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen mm. koska hän oli antanut haastatteluja ulkomaisille tiedotusvälineille ja koska hän oli iranilaisen ihmisoikeusjärjestön ”Defenders of Human Rights Cen- ter” jäsen. Häntä ei kuitenkaan tuolloin vangittu. Dadkhah oli mennyt teheranilaiseen oikeuteen 29.4. hoitamansa asian puitteissa. Tuolloin tuomari Salavati kertoi hänelle, että valitustuomioistuin on hylännyt hänen valituksensa. Sen jälkeen hänet pidätettiin ja vietiin vankilaan. Mohammed-Ali Dadkhah. FCNN Egypti – Verilöylyn tutkinta lopetettu Lokakuussa 2011 Kairossa tapahtuneessa ”Masperon verilöylyssä” kuoli 27 mielenosoittajaa. Heistä 24 oli kristittyjä ja 3 muslimia. Mielenosoittajat protestoivat kirkon polttamista ja muita kristittyjen kokemia epäoikeudenmukaisuuksia vastaan, kun turvallisuusjoukot ja väkivaltaiset joukot hyökkäsivät heidän kimppuunsa. Myöhemmin oikeusministeri nimitti tuomareista koostuvan pa- neelin tutkimaan tapausta. Tutkinta lopetettiin 24.4. tuomarien vedotessa puutteelliseen todistusaineistoon. Myös tapauksen johdosta pidätettynä olleiden 28 kristityn syytteet hylättiin. Kahden kristityn syytteet sen sijaan siirrettiin rikostuomioistuimen käsiteltäväksi. Heidän väitetään varastaneen konekiväärin sotilasajoneuvosta ja sitten surmanneen sillä toisia kristittyjä. Mary Daniel, jonka sisar Mina ammuttiin kuoliaaksi, sanoo: ”Tapausta hoitavat tappajat (valtio), joten tietenkin tappajan on mahdotonta tuomita itseään.” Barnabas Fund 9 Egypti – Kuuden vuoden tuomio pidetty voimassa Makarem Diab tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen Muhammedin pilkasta. Huhtikuun 5. päivä pidetyssä vetoomusoikeudenkäynnissä tuomari kieltäytyi perumasta Makaremille langetettua tuomiota. Syytteet juontuvat kiistaan, joka Makaremilla oli Abd Al Hameedin, Deer Al Gabrawyn esikoulussa työskentelevän kollegansa, kanssa. 29.2. pidetyssä kymmenen minuuttia kestäneessä oikeudenkäynnissä, jossa puolustusasianajaja ei ollut läsnä, tuomari määräsi Makaremin kuudeksi vuodeksi vankeuteen ”profeetan loukkaamisesta” ja ”opiskelijoiden provosoimisesta”. Lain mukaan pisin tuomio mitä kyseisestä rikoksesta voi langettaa, on kolme vuotta. Makaremin valitus oli määrä kuulla 16.3., mutta Al Hameed oli järjestänyt paikalle suuren määrän mellakoivia muslimiasianajajia. Asianajajat olivat niin raivoissaan, että he tunkeutuivat istuntosaliin kesken kuulemisen ja kävivät Makaremin asianajajien kimppuun. Tuolloin tuomari piti tuomion voimassa, mutta määräsi uuden ajankohdan valituksen käsittelylle. Uudessa, 5.4. pidetyssä käsittelyssä Makaremin asianajajat odottivat tuomion kumoamista ja olivat ällistyneitä, kun se pidettiinkin voimassa. Tuomiosta pyritään valittamaan edelleen. Makarem odottaa lopputulosta Assuitin vankilassa, jossa häntä asianajajan mukaan kohdellaan ”niin hyvin kuin vankilassa olevaa voi odottaa kohdeltavan”. Compass Direct Islam vahvistuu Egyptissä. Iran – Uskova vapautettu vankilasta, useita yhä vangittuna Fariborz Azram, islamista kristinuskoon kääntynyt mies, on vapautettu vankilasta 11.4. kuuden kuukauden pidätettynä olon jälkeen. Hänet pidätettiin 17.10.2011, kun hänen kotiinsa tehtiin ratsia. Suurimman osan vankeusajasta hän ei saanut vastaanottaa vieraita eikä hänen ter- veydentilastaan juuri kerrottu hänen vaimolleen ja lapsilleen. Toistaiseksi ei tiedetä, vapautettiinko hänet ehdoitta vai pääsikö hän vapaalle takuita vastaan, odottaen tulevaa oikeudenkäyntiä. Yli 20 uskovan tiedetään kuitenkin yhä olevan vankilassa eri puolilla Irania uskonsa ja kristillisen toimintansa tähden. Helmikuussa ja maaliskuun alussa tehtyjen ratsioiden seurauksena viisi uskovaa on yhä pidätettynä Shirazissa, kolme Kermanshahissa ja ainakin seitsemän Isfahanissa. Pidätettyjen joukossa on myös henkilöitä, jotka ovat olleet vankilassa jo yli vuoden: Noorallah ja Farshid pidätettiin molemmat joulukuussa 2010 ja kuolemaantuomittu Yousef Nadarkhani lokakuussa 2009. Vankeustuomion saanut Behnam Irani on kuuleman mukaan sairas ja muut vangit kohtelevat häntä huonosti. Middle East Concern 10 E lämä kuoleman jälkeen Ateistin käsikirja arvostelee kuolemanjälkeistä elämää sanoen sen olevan ”uskonnollisen teorian pohjalta kumpuavaa” ja ”erittäin vaarallista”. Mutta mitä on elämä, jos ei ole kuoleman jälkeistä elämää? Oletetaanpa, että sosialismin ihanne olisi toteutunut. Meillä olisi täydellinen yhteiskunta ilman eroavaisuuksia rikkaan ja köyhän välillä, ilman sotia ja vallankumouksia, jokaisen osana hyvinvointi ja onnellinen elämä ja jokaisen käytettävissä kulttuurien rikkaudet. Mutta… ihmisten täytyisi silti kuolla. Onnellisille ihmisille se olisi katastrofi. Kirov, Leningradin alueella toiminut kommunistipuolueen sihteeri, salamurhattiin Stalinin määräyksestä. Kirovilla oli suuri valta. Hän nautti elämästä. Hänen viimeiset sanansa olivat, ”Olisin toivonut saavani elää, elää ja elää”. Mikäli Stalin ei olisi tappanut häntä, hän olisi kokenut luonnollisen kuo- leman muutamien vuosien päästä ja hänen viimeisimmät sanansa olisivat mahdollisesti olleet samat. Meidän kaikkien on kuoltava. Päätös ei riipu meistä. Jos kuolemaa ei seuraa mitään, kauneinkaan elämä ei ole enempää kuin ateria, joka tarjotaan kuolemaantuomitulle ennen teloitusta. Hän saa makupaloja ja sitten hänet hirtetään. Hän on saattanut elää ihanneyhteiskunnassa, mutta lopulta hän mätänee kaikkien unohtamana. Menepä jonkun vakavasti sairaan, kuolevan henkilön luo ja sano: ”Me tässä rakennamme onnellista sosialistista yhteiskuntaa,” tai ”Tiede on saavuttanut suuria. Olemme käyneet kuussa ja pian menemme Venukseen”. Tämä ei paljon lohduta häntä. Mutta kerropa kuolevalle ja jäljelle jääville läheisille Taivaallisesta Isästä ja kristittyjen toivosta elää iankaikkisesti Hänen luonaan, ja saat nähdä eron. Jos ateistit ovat oikeassa siinä, et- tä kuolemanjälkeistä elämää ei ole, voimme todeta Shakespearen sanoin: ”Kaikki menneet elämän päivät valaisivat houkille tietä kuoleman tomuun”. Richard Wurmbrand: Lainaus kirjasta: Vastauksia Ateistien käsikirjaan. Freelancer Viitenumerot: 871 336 Marttyyrit 871 33 Toiminnan kulut 871 048 Radio- ja TV-työ 871 022 Suurin tarve 871 420 Lehden vapaaehtoinen tilausmaksu 11 .GF70 Kokoustoiminta - yhteystiedot Juhani Huotari Yhteydenotot: Puh. 045 122 7416 juhani.huotari@stefanus.fi Radio Dei Marttyyrien ääni ohjelmamme Radio Deissä joka kuun toinen ja viimeinen lauantai klo 15.00. Radio-ohjelma 9.6. kuullaan poikkeuksellisesti klo 19.40. Radio-ohjelmissa on kesätauko heinäkuun alusta lauantaihin 25.8., jolloin ohjelmat jälleen alkavat. TV7 Marttyyrien ääni ohjelma nähtävissä netin kautta osoitteesta: www.tv7.fi/vod/categories.html/avaa arkisto Marttyyrien ääni Su 17.06.2012 klo 22.00 Su 01.07.2012 klo 22.00 Kesätauon jälkeen ohjelmat jatkuvat syyskuun alusta lähtien. 12 Seppo Huotari Yhteydenotot: Puh. 040 763 7410 seppo.huotari@stefanus.fi Pääkaupunkiseudun kokoukset: Aki Miettinen Yhteydenotot: Puh. 050 321 1662 aki.miettinen@stefanus.fi
© Copyright 2024