Raskas mutta rakas arki – mistä apukäsiä arkeen?
2.7.2014 Mediatiedote – julkaisuvapaa heti ________________________________________________________________________ Raskas mutta rakas arki – mistä apukäsiä arkeen? -kampanja haastaa tukiverkoston auttamaan monikkoperheitä ”Isovanhemmat, kummit ja ystävät ovat auttaneet lapsenvahteina, jotta olemme päässeet miehen kanssa välillä kaksin tuulettumaan, tai miehen ollessa matkoilla. Mummi on tehnyt soseita pakkaseen vauvoille, ja isoja määriä ruokia säilöön muulle perheelle, myös mehuja ja hilloja kellariin. Isovanhemmat ovat auttaneet myös rahallisesti harrastusmaksuissa ja hankinnoissa. Naapurit ovat vieneet esikoista eskariin ja muualle, kun vauvojen kanssa ollut hankala lähteä kotoa. Tutut ovat lahjoittaneet tarvikkeita, vaippoja ja vaatteita. Paljon siis olemme saaneet apua, ja kovin kiitollisia tästä kaikesta!” Kaksosten ja kolmosten perheissä eletään elämän ruuhkavuosia. Vanhemmilla on kädet täynnä töitä usean yhtä aikaa syntyneen lapsen kanssa. Monikkoperheissä lapset syntyvät keskimääräistä useammin keskosina tai heillä saattaa olla muuta erityisen tuen tarvetta. Harva perhe selviää täysin ilman muiden apua. Valtakunnallinen kampanjamme Raskas, mutta rakas arki – mistä apukäsiä arkeen tuo esiin perheiden avunsaannin mahdollisuuksia ja keinoja. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin! Suurella osalla on sukulaispiirissä, naapurina tai ystävänä perhe, jossa voi olla pienet monikkolapset. Suomen Monikkoperheet ry haluaa rohkaista meitä kaikkia tarjoamaan apuaan lähipiirissään olevalle monikkoperheelle tai muulle apua tarvitsevalle lapsiperheelle. Voitko esimerkiksi auttaa joskus lasten hoidossa, kaupassa käynnissä, viedä perheelle jotakin itse leipomaasi? Auta ystävääsi! Kaikki kunnat eivät tarjoa apua Kuntien monikkoperheille tarjoama apu vaihtelee paikkakunnittain. Joissakin Suomen kunnissa monikkoperheille tarjotaan automaattisesti apua lasten synnyttyä, useissa kunnissa apua saa vain lastensuojeluilmoituksen tekemällä. ”Epäreilulta tässä tuntui se, että kaikki riippuu täysin siitä, missä kunnassa satut apua tarvitsemaan. Naapurikunnassa vain joidenkin kilometrien päässä apua tarjotaan monikkoperheille automaattisesti. Toisessa kunnassa ainoa tapa saada apua, on tehdä itse itsestään lastensuojeluilmoitus. Olisi hyvä, jos tätäkin ohjaisi joku laki, jolloin avun tarvitsijat eivät olisi eriarvoisessa asemassa kotikunnasta johtuen. Tässä nyt kuitenkin ollaan ja porskutetaan hyvin kaikesta huolimatta.” - Monikkoperheiden kohdalla nykyinen puutteellinen panostus ehkäisevien palvelujen tarjoamiseen näkyy hyvin selkeästi. Esimerkiksi kotipalveluapua tai vertaisryhmätoimintasitoumusta pyytävää perhettä ei ole voitu auttaa ilman lastensuojeluasiakkuuden käynnistämistä. Perheillä on tarvetta hyvin käytännönläheiseen apuun: lepoon, asioinnin mahdollistamiseen tai kodin- ja lastenhoitoon eikä niinkään keskusteluapuun. Monikkoperhe tulee autetuksi, kun kotipalvelu on oikea-aikaista, joustavaa ja riittävää, toteaa Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula. ”Läheiseni huolestuivat jaksamisestani, kun puolisollanikin oli omassa yrityksessään paljon työtä, ja päättivät tehdä lastensuojeluilmoituksen (koska en siis ollut hakenut kunnalta apua). No, 1 2.7.2014 Mediatiedote – julkaisuvapaa heti ________________________________________________________________________ tuloksena oli se, että lastensuojelu tarjosi perhetyöntekijää, jolle en voisi jättää kaksosia isoveljen ulkoilun ajaksi. En voisi myöskään pyytää häntä viemään isoveljeä ulos, jotta voin itse hoitaa kaksosia kotona. Siivoustakaan ei perhetyöntekijä kuulemma tee, mutta voisi auttaa minua opettelemaan arjen taitoja (kenties myös lisätä tunteja vuorokauteen ja neuvoja vinkkejä, kuinka jakautua kahdeksi).” Esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi sisältää aukkoja Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan sosiaalihuoltolakia, jonka tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluja. Lakiesitys sisältää kuitenkin epäkohtia, joihin Suomen Monikkoperheet ry erityisesti lapsiperheille tarjottavan kotipalvelun osalta toivoo muutosta, jotta perheiden tarpeisiin vastattaisiin aidosti. Lakiluonnostekstin mukaan kotipalveluapua ei myönnetä, ”jos apu ei ole mahdollista”. Suomen Monikkoperheet ry:n mukaan lakiesityksessä tulee selkiyttää tilanne, jossa kotipalvelu ei ole mahdollista. Palvelun tarpeellisuuden arvioinnissa lähtökohtana tulee selkeästi olla perheen kokema tarve kotipalveluun. Tiedotteessa käytetyt sitaatit on kerätty Raskas mutta rakas arki -kampanjan aikana monikkoperheiltä kerätyistä kertomuksista. Lisää tarinoita löytyy osoitteesta www.suomenmonikkoperheet.fi -> etusivulta Raskas mutta rakas arki -kampanja. Lisätietoa: Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Raisa Ojaluoto, p. 045 882 5383, koordinaattori@suomenmonikkoperheet.fi Autamme mediaa mielellämme haastateltavien perheiden löytämisessä. www.suomenmonikkoperheet.fi -> etusivulta Raskas mutta rakas arki –kampanja. Suomen Monikkoperheet ry:n lausunto Hallituksen esitykseen sosiaalihuoltolaista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi: http://www.suomenmonikkoperheet.fi/monikko2008/vaikutus_kanotot_paa.php LIITETIEDOT Suomen Monikkoperheet ry Suomen Monikkoperheet ry on Suomessa toimivien alueellisten monikkoperheyhdistysten valtakunnallinen kattojärjestö. Toiminnan päätavoitteita ovat kaksos- ja kolmosperheistä kertovan tiedon jakaminen, edunvalvonta ja vertaistuki. Järjestön päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Suomessa toimii vapaaehtoisvoimin 18 alueellista monikkoperheyhdistystä, jotka järjestävät tapahtumia ja toimintaa jäsenistölleen omalla toimialueellaan. Monikkoperheet Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, johon syntyy kerralla kaksi tai sitä useampi lapsi. Suomessa syntyy vuosittain kaksoset noin 850 perheeseen ja kolmoset noin 10 perheeseen. Neloset on syntynyt viimeksi vuonna 1994 ja viitoset 1977. Kaksosista kolmasosa on perimältään identtisiä. 2 2.7.2014 Mediatiedote – julkaisuvapaa heti ________________________________________________________________________ Tutkimusta monikkoperheen arjesta vanhempien itsensä kuvaamana Johanna Hyväluoman (2010) tutkimuksen mukaan monikkoperheet kokevat kuormittavimmaksi vaiheeksi lasten vauva- ja pikkulapsivaiheen. Tulos pysyy samana, vaikka sitä kysyttiin kaikilta alle 18-vuotiaiden monikkolasten vanhemmilta. Kristiina Heinosen tuoreen väitöskirjan mukaan monikkoperhettä tukee avun saaminen kotiin. Monet vanhemmat toivat esiin sen, että perheessä tarvittiin nopeasti apukäsiä kaksosten hoitamiseen, perheen muiden lasten hoitamiseen ja kotitöiden tekemiseen. Vanhemmat kokivat arjen työntäyteisenä ja kiireisenä. Vanhemmat kuvasivat erityisesti alkuvaiheen vanhemmuuttaan jatkuvana varuillaan olemisena. Lähde: Kristiina Heinonen 2014. Monikkoperheen elämismaailma varuillaan olosta vanhemmuuden vahvistumiseen. Publication of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Aune Karhumäen (2013) pro gradu -työssä äidit kuvasivat arkeaan usein äärimmäisyyksien kautta: raskaana tai onnentäytteisenä. Monikkoarki rakentuu vastakkaisten tarpeiden ja tunteiden yhtäaikaiselle ilmaantumiselle. Monikkoäitiys herätti naisissa prosessin, jossa naiset muotoilivat käsitystä itsestään uusin tavoin. Se on kokemus, joka asettaa äidin kokemuksellisesti lukuisten normien rajoille tai ulkopuolelle. Olisi tärkeää, että olisi toimijoita, jotka tukevat äitiä toteuttamaan omien arvojensa mukaista äitiyttä. Lähde: Aune Karhumäki 2013. Ne on raskaita, mutta rakkaita. Kertomuksia monikkolasten äitiydestä. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden tiedekunta. Sosiologia. Raskas mutta rakas arki – Mistä apukäsiä arkeen? -kampanja Haluamme viestittää Raskas mutta rakas arki -kampanjalla, että arjen sujuvaksi saaminen oman tukiverkoston avulla ja tarvittaessa kotiin annettavan kotipalvelun avulla on monikkoperheille tärkeää. Tavoitteena on koota monikkoperheille tietoa siitä, mistä kaikkialta arkeen voi saada tukea. Kampanjan aikana kerätään monikkoperheiltä omia kokemuksia ja vinkkejä siitä, mistä perheet ovat löytäneet apua arkeensa: missä tilanteissa apua on tarvittu, mistä apua on löytynyt ja millaiset avunsaantikokemukset on koettu onnistuneiksi. Alueyhdistykset voivat osallistua kampanjaan tekemällä paikallisesti selvityksen siitä, millaista apua perheen arkeen on omalla alueella saatavissa: mistä apua saa, millä ehdoilla ja kuinka apua voisi saada vielä paremmin. Kampanja auttaa monikkoperheiden kanssa tekemisissä olevia ystäviä, sukulaisia, naapureita ja ammattilaisia huomaamaan, että monikkoperheet tarvitsevat usein apua arkeensa ja perheille saa tarjota apua. Monikkoperheet tarvitsevat tyypillisimmin apua lastenhoitoon, kodinhoitoon ja siivoukseen. Suurella osalla suomalaisista on sukulaispiirissä, naapurina tms. perhe, jossa voi olla pienet monikkolapset. Haluamme herättää suomalaiset pohtimaan, voisivatko he tarjota apuaan lähipiirissään olevalle monikkoperheelle tai muulle apua tarvitsevalle lapsiperheelle. Voitko esimerkiksi auttaa joskus lasten hoidossa, kaupassa käynnissä, viedä perheelle jotakin itse leipomaasi? Kampanja jatkuu koko vuoden 2014. Sitä koordinoi Suomen Monikkoperheet ry. Lisätietoa kampanjasta Raisa Ojaluoto, koordinaattori@suomenmonikkoperheet.fi ____________________________________________________________________________________ Suomen Monikkoperheet ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä toimisto@suomenmonikkoperheet.fi www.suomenmonikkoperheet.fi Yhteyshenkilö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Raisa Ojaluoto p. 045 882 5383 koordinaattori@suomenmonikkoperheet.fi 3
© Copyright 2024