TORSTAI 6.11.2014 TURUN SANOMAT 17 Korko 3kk  0,084 Pörssi  Talous | UUTISET 7638 Taloustoimitus 02 269 3119 | ts.talous@ts.fi, ts.nimitykset@ts.fi | Länsikaari 15, PL 95, 20101 Turku | ts.fi | TS/Jonny Holmén @turunsanomat | Saksalaispankki otti käyttöön negatiivisen talletuskoron Startel, Helsinki Ensimmäinen pankki EU:ssa on ottanut käyttöön yksityisasiakkaiden negatiivisen talletuskoron, kertoo brittilehti Telegraph. Telegraphin mukaan kyseessä on saksalainen Deutsche Skatbank. Käytännössä negatiivinen talletuskorko tarkoittaa sitä, että rahojen pitäminen pankissa maksaa asiakkaalle. Negatiivinen talletuskorko koskee asiakkaita, joilla on yli puolen miljoonan euron verran sijoituksia. Pankin mukaan oikeasti sääntöä sovelletaan vain asiakkaisiin, joiden talletusvarallisuus ylittää kolme miljoonaa euroa. Pankin asettama talletuskorko on -0,25 prosenttia. Käytännössä se tarkoittaa Scanfil EMS lomauttaa Sievissä Mikko Lindberg on ollut kalkkunatilallinen 1990-luvulta saakka ja tilan liikevaihdosta yli puolet tulee kalkkunan siitosmunien tuotannosta. Uudet EU-tukisäännöt saattavat alentaa kalkkunoiden tukirahoja entisestään. Maanviljelijät odottavat EU:n tukimuutoksia ihmeissään Kalkkunatilallinen voi muuttua viljelijäksi yhdessä yössä Turun Sanomat, Paimio LIISA EnkvIST Paimiolaisen Ylhäisten tilan isäntä Mikko Lindberg avaa punaisen hallin ison peltioven. Hurja kaakotus sekä lentävät höyhenet täyttävät ilman. Hallissa asustavat 60 siitoskalkkunakukkoa kertovat äänekkään mielipiteensä syysilman kylmyydestä. Ylhäisten tilalla on kasvatettu kalkkunoiden siitosmunia vuodesta 1990 saakka. Munat matkaavat tilalta Jalasjärvelle hautomoon, ja sieltä eteenpäin kalkkunoiden kasvattajille. Lopputulos näkyy esimerkiksi kalkkunafileenä kuluttajan leivän päällä. Tähän saakka Lindbergin tila on ollut EU:n mukaan kotieläintila. Tilalla viljellään myös viljaa, sokerijuurikasta sekä härkäpapua, mutta hieman yli puolet liikevaihdosta tulee kalkkunoista. Tukien pitäisi olla tasa-arvoisia Nyt Lindberg odottaa kauhun sekaisella mielenkiinnolla, mitä ensi vuonna tulossa olevat maatalouden tukimuutokset hänen tilansa kohdalla tarkoittavat. Pahimmassa tapauksessa tilan määritys voi uusissa säännöissä muuttua kasvinviljelytilaksi, joka saa vähemmän tu- kea. Lindbergin mukaan kalkkunan saama tuki on muutenkin epätasa-arvoinen. – Jostain syystä kalkkunasta maksetaan samansuuruista eläinyksikkötukea, kuin broilerista. Kalkkuna on kuitenkin yli neljä kertaa suurempi eläin, Lindberg sanoo Peltoja voisi mitata ilmasta Lindberg oli yksi lukuisista alueen maatilallisista, jotka osallistuivat maa- ja metsätalousministeriön järjestämään keskustelutilaisuuteen EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP) Salossa keskiviikkona. Niin sanottu CAP-uudistus astuu voimaan ensi vuonna. Tilaisuudessa Lindberg kärttikin asiaan vastausta maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolta (kok). Paljon keskustelua herätti myös esimerkiksi peltotilan mittaamisen hankaluudet ja kasvava byrokratia. – Kyllä näinä päivinä peltojen koko pitäisi pystyä mittaamaan ilmasta käsin ja sitten digisoida, totesi Orpo. Orpo kritisoi itsekin byrokratiaa, ja lupasi tehdä kaikkensa, että tukiviidakossa olisi helpompi edetä. Kalkkuna-asiaan ei selkeää vastausta tullut. –Maatilan pito ei ole mitään puuhastelua, vaan erittäin vaati- vaa liiketoimintaa. Sen on voitava olla myös kannattavaa. Jos se sitä ei ole, ei meillä ole tulevaisuudessa myöskään suomalaista, puhdasta ruokaa, Orpo totesi. Viherryttäminen herättää tunteita EU:n maataloustukiuudistuksen myötä tukia kohdistetaan enemmän esimerkiksi niin sanottuun viherryttämiseen, joka on herättänyt paljon kritiikkiä puolesta ja vastaan. Orpon mukaan maatalous voi olla tulevaisuudessa yhtä aikaa kannattavaa ja ympäristöystävällistä. Samaa mieltä oli Suomen WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder, jonka mukaan maataloudessa on kuitenkin vielä paljon töitä päästöjen pienentämiseksi. Lindbergin mukaan viherryttämiseen sisältyvä viljelykasvien monipuolistaminen on toki hyvä asia, mutta muuten viherryttämisestä on vaikea löytää aktiiviviljelijälle hyvin sopivia tukimuotoja. – Hankalinta maaseutuyrittämisessä on byrokratian lisäksi lyhytjänteisyys. Me haluisimme investoida 1,5 miljoonan euron uusiin tuotantotiloihin, mutta riski on valtava, sillä viiden vuoden päästä tukisäännöt voivat olla taas muuttuneet, hän tuumaa. Suomalaiskeksintö tekee risukosta energiapaaleja Turun Sanomat JOukO väHäkOSkELA Kaarinan Lemon kylässä raivattiin läpitunkematonta rytöä torstaina uudella tekniikalla. Urakoija poisti tulevalta ulkoilualueelta nuorta puustoa paalaavalla metsäkoneella. Metsänomistajia oli kutsuttu seuraamaan, miten kotimainen konekeksintö järsi itselleen uraa hoitamattomaan pöpelikköön. Vaajakoskelaisen Fixteri Oy:n paalain ei ollut ensimmäisellä esittelykiertueellaan. Metsäpiireissä on puntaroitu jo viitisen vuotta, tuleeko fixteristä vakavasti otettava metsänhoidon kone. Valmistaja uskoo patentoituun laitejärjestelmäänsä. Puoli miljoonaa euroa maksavia alustakone-paalain -yhdistelmiä on myyty Suomeen vajaa kymmenen. Fixterissä uskotaan parin sadan koneen kysyntään. Päälle tulee mahdollinen vienti. – Ei porkkanapenkkikään tuota kunnon satoa, ellei sitä harvenneta. Fixteri harventaa liikapuuston ja korjaa vielä naatitkin hyötykäyttöön, toimitusjohtaja Minna Lappalainen loi vertauskuvia. Biomassaa jää riittävästi metsään Fixterin patentti koskee ohuen runkopuun niputtamista 500 kilon paaleiksi. Kone punnitsee paalit ja jättää ne jälkeensä. Loppukädessä niistä tehdään haketta. Lappalaisen mukaan paaliketju metsästä polttolaitokselle tuottaa irtotavarakeruuta enemmän kaikille osallisille. Metsäluontoakin se vaalii. – Korjuumenetelmällä saadaan enemmän puuta hyötykäyttöön eli hehtaarituotto paranee. Samalla huolehditaan metsän tulevasta kasvukyvystä. Neulas- ja lehtimassa jää paalauksessa maahan. Liikeidean kestävyyttä on epäilty. Tehdään hoitotyötä, jota jokaisen metsänomistajan pitäisi tehdä pidemmän ajan kuluessa. Minna Lappalaisen mielestä hoitamattomat risukot ovat tosiasia. Metsistä pitää ylipäätään ottaa enemmän uusiutuvaa energiaa. – Toissa vuonna nuorista metsistä korjattiin 3,6 miljoonaa kiintokuutiota puuta. Metlan mukaan määrä voidaan kaksin- tai kolminkertaistaa kestävästi. Sitten tulevat vielä nämä risukot eli hoitorästit. Kaksi paalia puuta on tynnyrillinen öljyä Fixterin road show’n rekvisiittaan kuuluvat polttoöljytynnyrit makkarateltassa. Toimitusjohtaja osoittaa 200 litran astiaa ja arvuuttelee ties kuinka monetta kertaa: – Montako runkopuupaalia yhden tällaisen tynnyrillisen TS/Riitta Salmi Turun Sanomat HELSiNKi Elektroniikan sopimusvalmistaja Scanfil on saanut yt-neuvottelut päätökseen tytäryhtiönsä Scanfil EMS:n Sievin tehtaalla. Neuvotteluissa sovittiin, että joulukuussa toteutettavien työaika- ja vuosilomajärjestelyjen lisäksi Scanfil EMS:ssä lomautetaan ensi vuoden tammi-huhtikuun aikana enintään 45 henkilöä kerrallaan kukin enintään 90 päiväksi, Scanfil kertoo tiedotteessa. (Startel) HKScan piti tulostasonsa entisellään TURKU Elintarvikeyhtiö HKScan kohensi tulostaan liikevaihdon alenemisesta huolimatta heinä-syyskuussa. Kuluttajien ostovoima ja kulutushalut pysyivät alhaisina. Venäjän asettama sianlihan tuontikielto lisäsi yhtiön mukaan ylitarjontaa kotimarkkinoilla. Liikevaihtoa HKScanille kertyi 498,4 miljoonaa euroa, mikä on runsaat viisi prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Liikevoitto parani 7,3 miljoonaan euroon 7,0 miljoonasta eurosta. Suhteellista kannattavuutta kuvaava liikevoittoprosentti parani aavistuksen 1,5 prosentista 1,3 prosenttiin. sitä, että jokaista talletettua sataa euroa kohden asiakas joutuu maksamaan 25 senttiä. Euroopan keskuspankki on laskenut keskeisen rahamarkkinoiden ohjauskorkonsa ennätyksellisen alas. Lisäksi keskuspankkitalletusten korko on painettu negatiiviseksi. Deutsche Skatbankin mukaan se ei voi maksaa korkoa nykyisen rahapolitiikan johdosta. Matalalla korkotasolla EKP yrittää estää talouden liukumisen deflaatioon. Matalien talletuskorkojen lisäksi keskuspankin rahapolitiikka on aiheuttanut myös kuluttajaluottojen keskeisten viitekorkojen painumisen historiallisen matalalle tasolle. Tulos ennen veroja koheni 5,8 miljoonaan euroon 5,3 miljoonasta eurosta. Yhtiö arvioi, että viimeinen vuosineljännes on neljänneksistä vahvin. (TS) Yritysten näkymät alavireiset HELSiNKi Suomalaisten yritysten suhdannenäkymät talvikaudelle ovat yhä varovaisia, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK. EK:n julkistama suhdannebarometri ennustaa teollisuustuotannon kuitenkin kasvavan loivasti lähikuukausina. Palvelujen myynti sen sijaan on kehittynyt heikosti, eikä sen odoteta kasvavan loppuvuonna. Kaikilla päätoimialoilla suhdannetilanne on edelleen keskimääräistä heikompi. (STT) Outokumpu supisti tappiotaan HELSiNKi Teräsyhtiö Outokummun tulos ennen veroja jäi heinä-syyskuussa 73 miljoonaa euroa tappiolle. Vuosi sitten tappio oli 207 miljoonaa. Outokummun liiketulos ilman kertaeriä nousi kuitenkin kolme miljoonaa euroa voitolliseksi ensi kertaa sitten Inoxum-kaupan toteutumisen jälkeen. (STT) Pörssi Alamäki muuttui nousuksi Startel, Helsinki Helsingin pörssissä päivä eteni reippaassa nousussa kahden päivän alamäen jälkeen. Vaihtokärjessä laajan nousurintaman rikkoi vain tulosjulkistaja Outokumpu. Euroopan pörsseissä myönteiset tulosyllätykset ovat pitäneet tunnelmia korkealla. Eurooppalaisosakkeiden kursseja kuvaava viiteindeksi Stoxx 600 liikkui illan- suussa 1,6 prosenttia eilistä päätöstään ylempänä. Myös Wall Streetillä oltiin nousussa sijoittajien ollessa tyytyväisiä republikaanien vaalivoittoon. Helsingin yleisindeksi OMXH nousi 1,4 prosenttia 7 638,73 pisteeseen. Vaihdetuimpien osakkeiden OMXH 25 nousi 1,5 prosenttia. Vaihtoa kertyi 439 miljoonaa euroa, josta Nokiaa oli 91 miljoonaa. OMXH 7800 7600 7600 7550 7400 7500 7200 energiasisältö vastaa? Kahden! Varsinaissuomalainen metsänhoitoyhdistys Lounametsä ei moiti Fixterin liikeideaa eikä laitteen ominaisuuksia. Toiminnanjohtaja Harri Tasanen muistuttaa että energiapuun tuet putoavat ensi kesään mennessä. Nyt pitäisi lisätä puun korjuuta ja sen kannattavuus riippuu paljon menetelmästä. – Tätä konetta ja sen tuottavuutta on tutkittu. Me odotamme, että Lounametsän alueelle saataisiin ensin yksi ja sitten – Uskokaa tai älkää, kahdessa tuollaisessa paalissa on yhtä paljon energiaa kuin tynnyrillisessä kevyttä polttoöljyä, toimitusjohtaja Minna Lappalainen kehui energiapuuta Kaarinassa. 7450 7000 viikko 37 38 39 40 41 42 43 44 7400 12 kk Euribor, % Euron dollarikurssi 0,38 Paalainyhdistelmä jättää jälkeensä puolisen tonnia painavia runkopuupaaleja, jotka kone punnitsee ennen maahan laskemista. Paalit sidotaan samalla materiaalilla kuin heinäpaalit. 0,337 ke to pe ma ti 1,248 1,30 1,28 0,36 1,27 0,35 1,26 0,34 1,25 0,33 viikko 37 38 39 40 41 42 43 44 Endomines AB Caverion Neste Oil Revenio Group Pohjois-Karjala (LP) to pe ma ti 1,29 0,37 1,24 viikko 37 38 39 40 41 42 43 44 Laskijat, %, Suomi Nousijat, %, Suomi toinen kone. Pidemmällä aikavälillä jokaisen kuuden tiimin alueella voisi olla omansa, Tasanen pohti Kaarinassa. 7638,73 (+1,37) 7650 +16,15 +6,14 +4,94 +4,84 +4,83 Sievi Capital (T) Outokumpu Trainers’ House (LP) Tecnotree Exel -13,69 -9,21 -5,88 -5,49 -5,41