14 – No 6 – 8.10.2014 8.10.2014 – No 6 – 15 SUKUSEUROISSA TAPAHTUU KUVAT AIMO RUUSUNEN Kilpiön sukuseura Hämeenlinnassa Kilpiön sukuseuran vuosikokous ja sukupäivä kokosi runsaasti osanottajia elokuun puolivälissä Hämeenlinnaan. Alkuaikojen kaksipäiväiset tapahtumat ovat lyhentyneet yhden päivän mittaisiksi, mutta paljon ehdittiin nähdä, kuulla ja kokea yhdenkin päivän aikana. Ja kuulumisten vaihtohan lounas- ja kahvipöydässä on aina sukupäivien oleellinen osa. Avauksessaan puheenjohtaja Markku Kilpiö totesi, että 1991 perustetun sukuseuran alkuaikojen evakkokaarti on lähes kokonaan poistunut ja seuraavallakin sukupolvella on jo ikää. ”Sukuseuran kolmannella vuosikymmenellä odotamme uuden sukupolven ottavan haltuunsa seuran toiminnan. Uskon, että se tapahtuu luontevasti, koska aika tekee työtä sen puolesta. Viimeistään 40-50 vuoden iässä alkaa monien mielessä nousta esiin kysymys, mistä oikein olemme tulleet, millaiseen ketjuun kuulun, mistä ovat peräisin piirteeni, luonteeni, lahjani ja kiinnostuksen kohteeni. Silloin alkaa oma suku tulla tärkeäksi”, sanoi puheenjohtaja. Sukukirja on työn alla Tämän kesän sukupäivän suurtapahtumaksi suunniteltu ja luvattu sukukirjan valmis- tuminen siirtyy vielä tulevaisuuteen. Markku Kilpiö esitteli jo tähän mennessä valmistunutta kirjan aineistoa, johon kuuluvat luvut Kilpiön suvun ”alkukodista”, Kilpiönimestä, sukuseuran perustamisesta ja tähänastisesta toiminnasta sekä otteita Kilpiön suvun sanantaitajien tuotannosta. Esimerkkinä kuultiin Valter Kilpiön laaja kalevalamittainen, riipaiseva runoelma evakkoäidin kohtalosta. Lisäksi nähtiin kirjaan tulevaa kuvitusta saaristolaiselämästä, työstä ja henkilöistä. Valmisteilla ovat luvut Kilpiön suvun vaiheista 1600-luvulta lähtien, eri sukuhaarojen esittely sekä muutamien suvun henkilöiden esittelyjä. Leena Kurra kertoi sanoin ja kuvin oman sukuhaaransa esivanhempien vaiheista ja kirjeenvaihdosta. Sukututkija Pentti Kilpiön kiinnostavasta esityksestä kerrotaan laajemmin oheisessa kainalojutussa. Uusi hallitus Sukuseuran vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Hallituksesta jäivät pois Ritva Nikkanen ja Juhani Kilpiö. Viime vuonna edesmenneen Erkki Heinosen paikka oli myös täytettävä. Hallitukseen valittiin uusina Minna Salonen, Elina Kilpiö, Ee- KUVAT PENTTI KILPIÖ Haakanat Hauhon Lautiassa! KUVAT KAARINA HAAKANA Sukuseura Haakana ry ” Suvun taulut” Kilpiön sukupäivän aluksi tehtiin esittäytymiskierros, vuorossa Heinosen sisaruksia. va-Riitta Lindholm ja Pentti Kilpiö. Hallituksessa jatkavat puheenjohtaja Markku Kilpiö, varapuheenjohtaja Leena Kurra ja Anja Seppä. Sukuseuran uudeksi sihteeriksi hallitus valitsi keskuudestaan Minna Salosen sekä rahastonhoitajaksi Ritva Nikkasen Paula Kilpiön seuraajaksi. Nuoret esiin Vuosikokouksen jälkeen kuultiin kaksi kiinnostavaa suvun nuoremman sukupolven esitystä. Soile Haataja toimii harrastuksenaan partioliikkeessä, joka viime vuosina on kokenut uuden nousun. Kuulimme partiojärjestön organisaatiosta, uusista toiminnan linjauksista ja ta- voitteista. Soile Haataja on ollut myös kansainvälisissä tapahtumissa ja ollut kehittämässä uusia toimintamuotoja, muun muassa perhepartiota. Sami Naatula on työssä Finnairilla lentäjänä. Hän kertoi lentäjän koulutuksesta ja työstä. Jälleen kolmen vuoden ku- luttua Kilpiön sukuseura kokoontuu yhteen. Välivuosina yhteyttä hoidetaan jäsentiedottein ja suvun omalla kotisivulla. Ehkäpä jälleen tehdään taas yhteinen matka Karjalaan, jos elämä naapurissa lähivuosina rauhoittuisi. Markku Kilpiö puheenjohtaja Eskil Kilpiön jälkipolvien vaiheita Pietarissa Jaakkiman Harviassa 1600-luvun lopulla asuneen Eskil Kilpiön jälkipolvia muutti 1700-luvun alussa perustettuun ja kasvavaan Pietariin jo 1700-luvun lopulta alkaen. Pietariin ja sen ympäristöön Inkerinmaalle muutettiin pysyvästi, jolloin kirjat siirrettiin muuttokirjalla Pietarin Pyhän Marian seurakuntaan tai vuosipassilla, jolloin henkilö oli lähtöseurakunnan väestökirjanpidossa. Vuosipassilla muuttanut saattoi olla useita vuosia, jopa kaksi vuosikymmentä Pietarissa ja/tai Inkerinmaalla. Vuosipassin joutui vuosittain uusimaan ja sitä varten tuli käydä kotiseurakunnassa. Muuttoliike Pietariin ja Inkerinmaalle oli suurimmillaan 1860-luvulta 1900-luvun al- kuun. Tällöin lähes jokaisesta talosta tai perheestä oli yksi tai useampi henkilö lyhyemmän tai pidemmän aikaa ns. ”matkatyössä”. Pietarissa asuneiden perheiden lapsikuolleisuus oli huomattavasti suurempi kuin samaan aikaan Jaakkimassa asuneiden perheiden. Suomen itsenäistyessä ja rajan sulkeuduttua useimmat muuttivat takaisin Suomen puolelle, joskaan eivät aina lähtöseurantaan. Henkilöillä, jotka säilyttivät Suomen kansalaisuuden (passin) oli mahdollisuus vielä 1930-luvulla muuttaa virallisesti perheineen Suomeen. Virallisen muuton lisäksi tapahtui ns. laitonta rajan ylitystä, kun haluttiin palata Suomen puolelle. Perheet, jotka syystä tai toisesta jäivät Leningradiin (Pietariin) kokivat 1930-luvulla Stalin vainot ja sen jälkeen Hitlerin yrityksen 1940-luvun alussa tappaa Leningradin väestö nälkään. Näissä tapahtumissa kuoli tai katosi Eskilin jälkipolviin kuuluvia. Samanlaisia kohtaloita kokivat myös Inkerinmaalle jääneet. Saksan miehitettyä Leningradin etelä- ja länsipuolisen Inkerinmaan osan 1940-luvun alussa pääsi sieltä inkeriläisiä, joukossa myös jaakkimalaistaustaisia, muuttamaan Viron kautta Suomeen. Rauhan ehtojen mukaan inkeriläiset ja sotavangit, joiden joukossa oli myös jaakkimalaistaustaisia, piti palauttaa Neuvostoliittoon. Kaikki eivät palanneet, vaan jäivät Suomeen tai muuttivat Ruotsiin. Pietarissa työskenneltiin perinteisten ammattien: renki, piika, palvelija, työmies, suutari, räätäli lisäksi useissa eri ammateissa kouluttautumalla niihin oppipoika-kisälli-mestarimenetelmällä. Ammatteina oli mm. pronssi-, hopea-, kulta-, neula-, leikkikaluseppä, konepajatyöntekijä, nuohooja, kelloseppä, kirjasinvalaja ja masinisti. Suomeen johtavan rautatien valmistuttua työskenteli rautateiden eri tehtävissä useita jaakkimalaistaustaisia. Pentti Kilpiö Jaakkimalaistaustaisia yli 20-vuotta tutkinut turkulainen. Esimerkkejä jaakkimalaisista Pietarissa Hopea- ja pronssityöntekijänä työskennellyt Sebulon Julku (s. 3.1.1853 Jaakkima) muutti vuonna 1870 Pietariin, jossa avioitui jaakkimalaistaustaisen naisen kanssa, kuoli 10.11.1898 Pietarissa, ja jätti jälkeensä pysyvän muistomerkin valaessaan Iisakin kirkon tornien enkelihahmot. Sebulonin kahdeksasta lapsesta (neljä kuoli lapsena) kolme palasi Suomeen, kaksi Viipuriin ja yksi Lahdenpohjaan. Lapsista Oskar Julku, rautateiden konduktööri jäi perheineen (6 lasta) Leningradiin ja joutui Stalinin vainon uhriksi 22.5.1938. Oskarin lapsista kaksi kuoli nälkään 1940-luvun alussa Leningradin piirityksen aikana. Jakob Kilpiö (s. 17.5.1838 Jaakkima) muut- ti vanhempiensa mukana 4.7.1847 Pietariin, jossa työskenteli masinistina ja avioitui Jyväskylässä syntyneen naisen kanssa. Perhe muutti kahden lapsen (kaksi kuoli lapsena) kanssa vuonna 1881 kestikievarin pitäjäksi Kurkijoen Rummunsuolle ja sieltä edelleen talolliseksi Alhoon taloon n:o 5. Jakob (Jaakko) kuoli 9.10.1912 Kurkijoella. Veli-Matti ja Taisto Jantunen pohtivat suvusta kerättyä tietoa, Eetu Tiainen kuunteluoppilaana. ”Suvussa on myös karhun tappama ja paljon pienenä kuolleita” Juuri Lumivaara ja myös Jaakkima ovat suvun alkuperäistä asuinaluetta. Lumivaaran Huhtervun Jantusten sukupuu on saatu varsin hyvään järjestykseen. Tosin sen kokoaja Veli-Matti Jantunen muistuttaa, että virheitä ja vääriä tulkintoja saattaa monistetussa luettelossa olla. Hän korostaa, että pohjatyötä on tehty jo ennen häntä, mutta paljon on tekemättä. Ihan varma esi-isä on vuonna 1662 syntynyt Peter Mikonpoika Janduin, jonka puoliso oli Ingebor (Inkeri). Peterin isä Michel todennäköisesti hänkin löytyy Lumivaaran kirkonkirjasta. Juuri Lumivaara ja myös Jaakkima ovat suvun alkuperäistä asuinaluetta. Aikanaan täältä ei kovin kauas lähdetty. Nykyisin suvun jäseniä asuu monella suunnalla. Pisimmältä tapaamiseen tulivat Ulla ja Mauri Ahokas Kanadasta. Mutta takaisin menneiden vuosisatojen tietoihin. VeliMatti Jantunen aloitti etsinnän Karjala-tietokannan henkilöhausta sukunimellä ja ky- län nimellä. 1600-luvun lopun ja 1700-luvun tiedoista hän löysi kahdeksan nimeä, joiden avulla ”tarina alkoi kehittyä”. Tietoa oli kuitenkin niukasti. Vaihtamalla hakutietoihin rippikirjat kuolleiksi ja haudatuiksi päädyttiin 19 Janduin-nimiseen, joista vanhin on juuri edellä mainittu vuonna 1662 syntynyt Peter (Pekka). Hän on kuollut vuonna 1725. Leski Ingebor kuoli Huhtervussa 75-vuotiaana vuonna 1739. Hänen sukunimeään ja vanhempiaan ei tiedetä. Sukulaisten etsintä omista vanhemmista taaksepäin antoi Veli-Matti Jantuselle paljon tietoa. Muun muassa sen, että yksi suvun jäsen on kuollut karhun tappamana, hyvin monet ovat kuolleet pikkulapsina ja ensimmäisenä lähti yli Atlantin Juho Jantunen, Kanadaan vuonna 1929. –Näin saatiin sukupuusta versio, ei täydellinen mutta toivottavasti sellainen, jossa ei ole suuria virheitä. Toivon kommentteja, lisäyksiä, virheiden oikaisuja ja tarkennuksia, Veli-Matti Jantunen sanoo. Suvun jäsenten vaiheet olivat keskustelussa Imatralla kesäkuun viimeisenä lauantaina, kun noin 45 Jantusta kokoontui. Tapaaminen oli tässä muodossa toinen, ensimmäinen oli kaksi vuotta sitten Taiston ja Vienon luona. Viime vuonna ryhmä suvun jäseniä teki matkan rajan taa muun muassa Huhtervuun. Tämä Jantusten suku ei aio rekisteröityä ainakaan tässä vaiheessa. Erikseen on olemassa Jantusten Sukuseura ry, mutta se kokoaa vähän toista sukua. Sukuseura Haakana ry:n sukutapaaminen järjestettiin 9.10.8.2014 Hauhon Lautsiassa, jossa seuramme perustettiin vuonna 2010. Paikalla oli tällä kertaa 70 eri Karjalan pitäjiä edustavaa Haakanaa. Yhtenä tapaamisen teemana oli kädentaidot. Näytteillä oli runsas eri ikäisten töiden näyttely kirjontatöitä ,taidokkaita nypläystöitä, puu– ja hopeasepän töitä, huovutusta, vanhoja kuvia ja asiakirjoja, sekä vanha 1940-luvulla Kirvussa tehty ryijy sekä Kirvun kansallispuku. Tässä tilaisuudessa julkaisimme myös ensimmäisen laajaa sukuamme koskevan 464-sivuisen kirjan ”Suvun taulut”. Kirjan sisältö on jaettu sukuhaaroittain, koska arkistoista emme ole vielä löytäneet yhteistä esi-isää. Jaakkiman sukuhaaran taulut ovat laajimmat 1049 taulua, Rautjärven tauluja on 800. Lisäksi Parikkalan, Ruokolahden, Uudenkirkon, Muolaan ja useita Inkerin sukutauluja. Maila Haakana lausui Parikkalan haaraan kuuluvan Veikko Haakanan runoja. Sukuseuran edustajat veivät kukat Hauhon kirkon sankaripatsaalle. Sukuseuran puheenjohtajana jatkaa Kaarina Haakana, varapuheenjohtajana ja taloudenhoitajana Raimo Heikkinen, sihteerinä Pertti Kuusinen, jäseninä Aaro Haakana, Kirsi-Marja Mäkinen, Reijo Haakana ja uutena Risto Haakana. Kaarina Haakana puheenjohtaja Aimo Ruusunen Rauha Kirjan tekijät saavat sukukirjan lahjana, oikealla Pia Haakana toimittaja, vasemmalla Risto Haakana sukututkija ja kirjatyöryhmän puheenjohtaja, keskellä sukuseuran puheenjohtaja Kaarina Haakana Alueemme suvut! Julkaisemme mieluusti sukujen tapaamisista, sukuseurojen hankkeista ja sukututkimuksesta kertovia kirjoituksia. Maaliskuun 18. mennessä pyydän ilmoittamaan tulevan 2015 kesän tapahtumista, jotka julkaisen tapahtumakalenterina huhtikuun lehdessä. Otamme myös mieluusti vastaan ilmoituksia, jos sukuseuranne haluaa käyttää lehteämme ilmoituskanavana. Tapaamisiinne on tarjolla näytelehtiä ja vapaavuosikerta arpajaisvoitoksi. Kertokaa, miten voimme palvella ja kehittäkäämme antoisaa yhteistyötä. p ti Laina Ojala kertoi valokuvasta, jossa hän on Matin pojan Einon kanssa silloin joskus. Maila Haakana lukee Veikko Haakanan runoja 16 – No 6 – 8.10.2014 8.10.2014 – No 6 – 17 SUKUSEUROISSA TAPAHTUU KUVA SUKUSEURAN KOTISIVULTA Konsertti-illallinen Ilmajoen Kestikartanossa Sihvosten suvun 4. kokous Lahdessa Sukuseuran tavoitteena on julkaista sukukirja seuraavassa sukukokouksessa vuonna 2016. Kirjatyöryhmän puheenjohtaja, sukututkija Markku Ruuskanen, kertoi eri sukuhaaroista ja niihin kuuluvien suvunjäsenten sukutietojen kartoituksesta, vielä tarkempaa selvittelyä vaativista sukuhaaroista, sukukirjan rakenteesta, sukukirjahankkeen aikataulusta ja sukukirjan kustannuksista. Sukukokousten välivuosina on jo kahdesti tehty sukumatka rajantakaiseen Karjalaan. Pekka Sihvonen kertoi alustavasti kesän 2015 sukumatkasuunnitelmasta, joka tällä kertaa suuntautuisi Viipuriin, Uurakseen, Johannekseen ja Koivistolle. Matkaoppaana toimisi Riitta Varis, kuten aiemmillakin matkoilla. Tarkempi matkasuunnitelma hintatietoineen on luettavissa kevättalven aikana sukuseuran kotisivuilta (www.sihvostensukuseura.fi), jonne on tallennettu myös valokuvia sukukokouksesta ja iltaristeilystä. Kokouksen päätteeksi kukitettiin väistyvä puheenjohtaja ja juotiin kakkukahvit, jonka jälkeen jäi vapaata aikaa tutustua sukulaisiin ennen lähtöä illallisristeilylle Päijänne-risteilyt Hilden Oy:n Suometar-laivalla. Mukavalle risteilylle osallistui viitisenkymmentä henkilöä. Sukuseuran sihteeri antaa mielellään lisätietoa sukuseuran toiminnasta ja tuotteista. Hänellä voi laittaa sähköpostia osoitteeseen sihteeri@sihvostensukuseura.fi tai soittaa 040 8308421. Arja Sihvonen sukuseuran sihteeri Kesäinen, lämmin ilma ja innostunut mieliala loisti sukulaisten kasvoilla, kun Tuunaiset kokoontuivat pitämään sukukokoustaan Jalasjärven Hirsipirtille 7.6.2014. Edellisestä sukukokouksesta Tampereella, oli kulunut kolme vuotta. Osanottajia saapui eri puolilta Suomea 50 henkeä. Nyt oli mukana myös nuorempia sukupolvia aiempaa enemmän, mikä on hyvä asia. ”Mitäs siulle kuuluu?” ja ryhmäkuvavaiheen jälkeen siirryttiin sisätiloihin pitämään varsinaista kokousta hyvässä hengessä. Sukuseuran hallitus oli valmistellut asioita ja kaikki viralliset asiat mentiin joutuisasti. Sukutaulut herättivät kiinnostusta kokousväessä. Sihvosten sukuseura ry:n neljäs sukukokous pidettiin Lahdessa kauniin Vesijärven rannalla sijaitsevassa Ravintola Teivaan Lokissa aurinkoisena lauantaina 19.7.2014 ja iltaa jatkettiin Vääksyn kanavan risteilyllä. Ennen kokousta nautittiin kesäisen maukas grillibuffet. Sukuseuran puheenjohtaja Kari Puolakka toivotti osallistujat tervetulleiksi Lahteen, sukuseuran neljänteen sukukokoukseen. Puheessaan hän nosti esille ja esitteli samalla kokousväelle muutamia sukuseuran kannalta merkittäviä henkilöitä, muun muassa sukuseuran perustajajäseniin kuuluvan Maila Lahovuon (silloisen Pellisen), jonka aktiivisuudesta ja sukurakkaudesta koko sukuseuran perustamisajatus sai alkunsa kesällä 2007, ja innokkaan sukututkijan Markku Ruuskasen, jonka into sukujuurien tutkimiseen oli alkanut jo 70-luvulla ja jatkuu edelleen sukukirjahankkeen keulahahmona. Puheenjohtaja Puolakka kiitti myös muutamia muita sukuseuran toiminnan kannalta oleellisen tärkeitä toimijoita. Ennen varsinaista sukukokousta kokousväki nousi kunnioittamaan hiljaisella hetkellä pois nukkuneiden sukuseuran jäsenten muistoa ja samalla otettiin osaa muidenkin läheisensä menettäneiden suruun. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pertti Sihvonen Joutsenosta ja sihteerinä Arja Sihvonen Imatralta. Kokoukseen osallistui 60 henkilöä, joista suurin osa oli sukuseuran jäseniä eri puolelta Suomea. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Sukuseuraa alusta alkaen puheenjohtajana luotsannut Kari Puolakka ilmoitti jättävänsä hallitustyöskentelyn. Sukuseuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin aiemmin varapuheen- johtajana toiminut Hannu Sihvonen Nurmijärveltä ja varapuheenjohtajaksi nousi aiemmasta hallituksesta järvenpääläinen Merja Kuittinen. Sukuseuran sihteerinä jatkaa edelleen Arja Sihvonen Imatralta. Sukuseuran hallitukseen tulivat uudelleen valituiksi myös Riitta Varis Imatralta, Markku Ruuskanen Nurmijärveltä, Marko Sihvonen Tuusulasta ja Pekka Sihvonen Lappeenrannasta. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Pasi Varkila Jyväskylästä. Toiminnantarkistajina jatkavat edelleen ekonomi Irma Sihvonen Rautjärveltä ja tradenomi Kalevi Kontiokorpi Imatralta ja varalle valittiin Aura Sihvonen Imatralta. Tuunaisen suku kokoontui Jalasjärvellä Tilit, toimintakertomus ja keskustelut toimintakaudesta, antoivat vastuuvapauden tilivelvollisille. Toimintasuunnitelma uudelle kaudelle keskustelutti myös jonkin verran paikalla olijoita. Erilaisia toimintaehdotuksia ja asioita kirjattiin evääksi hallitukselle. Uutena asiana oli Tuunaisen sukuseuran sääntöjen päivittäminen Liiton ohjeellisten mallisääntöjen mukaiseksi. Uusia sääntöjä jaettiin osallistujille kokouksessa. Uusi puheenjohtaja tuli Ari Mikkilästä, kotoisin Tupokselta. Hallitukseen valittiin myöskin uusia jäseniä. Tavoitteena on, että eri sukuhaarat ovat edustettuina. Uutena virkailijana valittiin myös sukuseuran toiminnantarkastajaksi Pauli Tuunainen. Konsertin esiintyjät makunautintojen äärellä: solistit Reetta Haavisto ja Antti Pakkanen sekä säestäjä Tuomas Juutilainen (vasemmalla). Pakkasten sukuseuran kesän 2014 kohokohta on takana. Ei ollut pakkasesta tietoakaan, kun lämpötila kohosi tunteiden kanssa hellelukemiin. Oli mukavaa! Pakkaset olivat lähteneet runsaslukuisesti liikkeelle, kauimmaiset aina Ruotsista asti. Jo toisilleen tutut halailivat ja kuulumiset vaihtuivat, uusia tuttuja tuli taas monelle. Suku on suuri ja ympäri Suomea, emme ole kaikki entuudestaan tuttuja. Päivä käynnistyi lauantaina keittolounaalla klo 13.30 alkaen, jonka jälkeen oli vapaata oleskelua hienolla pihalla ja puistossa. Pieni ”kesätorikauppias” Emmiina (5 vuotta), kartanon pitäjien Päivin ja Miikan tytär, ihastutti meitä ja oli mukana arpojen myynnissä Siriman kanssa. Pääjuhla käynnistyi klo 18. Puheenjohtaja Raimo Pakkanen piti tervehdyspuheen, ja toimittaja Leena Pakkanen juonsi illan ammattitaidollaan. Upeat puitteet ja talon historian esitteli talon emäntä Päivi Nylund. Mielenkiintoinen esittely lisäsi paikan arvokkuutta. Konsertti alkoi Reetta Haaviston ja Antti Pakkasen omilla erillisillä oopperalauluilla. Monipuolinen ohjelma antoi meidän nauttia myös Oskar Merikannon useista lauluista duettona esitettynä. Ne toivat kyyneliä monen silmäkulmaan herkkyydellään. Pianisti Tuomas Juutilainen oli myös loistava! Ruokailuun siirryttiin noin klo 19. Pöytä oli täynnä makunautintoja, runsas ja herkullinen. Ruokailun jälkeen ohjelmaan kuului tietysti aina tunnelmaa edelleen nostattavat Notkolan Reetan hauskat tarinat. Kiitos Reetta, ilta ilman sinua on vajavainen. Ruotsista tullut vieras Eero Pakkanen lauloi ihanan, hitaan valssin ”Paljon sun luonasi sain”. Tämän jälkeen seurasi arpajaisvoittojen jako ja kiitokset uurastajille. Lopuksi Leena kutsui talon isännän ja kokin Miika Nylundin kiitostaputuksille. Vapaa yhdessäolo jatkui yömyöhään. Nauru ja ilonpito kuului kauas. Sunnuntaiaamu oli edelleen helteinen. Monipuolinen aamiainen antoi vauhtia päivälle, siitä nautittiin. Kartanon tiloista siirryttiin Lähdesmäen huonekaluhalliin vierailulle. Irmeli Lähdesmäki kertoi liikkeen historian ja tämän päivän sisustusvinkit. Vanhoista autoista kiinnostuneet tutustuivat Raimo Lähdesmäen vanhojen autojen kokoelmaan. Raimo kertoi autojen tarinat. Hienoja autoja! Siihen loppui yhdessäolo, kukin lähti kotiseudulleen. Jäämme odottamaan pikkujoulua Haminassa ja seuraavia sukujuhlia. Hyvää kannattaa odottaa! Tavataan taas! Siiri Lujanen Helsinki Jaakkiman Pakkasia }Reetta Notkola on armoitettu koomikko. Hän on esiintynyt harrastajateatterissa vuodesta 1978 Salo-Miehikkälässä, ja show sujuu häneltä niin yksin kuin ryhmässäkin. Sukuseuralle leivottiin uusi puheenjohtaja Ari Mikkilästä. KUVAT ARI MIKKILÄ Sihteeri kertoi vielä suvusta poistuneet, joille vietettiin hiljainen hetki, sekä sukuun syntyneet kuluneen kolmen vuoden aikana. Kokouksen päätteeksi laulettiin reippaasti ja tunteella Karjalaisten Laulu. Kokous oli kasvattanut jo melkoisen näläntunteen osanottajille ja niinpä ruokailu alkoikin välittömästi vilkkaan puheenpulinan säestämänä. Ruokailun jälkeen soittivat Satu Koski-Lammi ja hänen veljensä Jarmo Liikaluoma reipasta musiikkia hanureilla. Kahvittelun jälkeen suunnitellut ulkopelit, kuten Kyykkä ja muut, voitti komea kesäsade. Lopuksi saimme kuulla Sinikka Tuunaisen luentoa Tuunaisen suvun historiasta. Hän oli tehnyt hienon työn Tuunaisen suvun historian vaiheista, alkaen Taneli Tuunaisen (1871-1945) esiisien vaiheista vuosisatojen saatossa. Luennon runko heijastettiin myös kuvia käyttäen kaikille nähtäväksi: Sinikka Tuunainen kertoi kiinnostavasti suvun vaiheista. Tuunaisten sukua kokoontui Jalasjärven Hirsipirtille puolen sataa henkeä eri puolilta Suomea. 1. Sukupolvet Jaakkiman Metsämiklissä. Metsämiklin kanta-isän Staffan Bertilssonin (1665-1740) tie Tuunaansaarelta Jaakkimaan. 2. Sukupolvet Kerimäen Tuunaan saaressa. Mistä Tuunaan saarelle ? 3. Entä sitä ennen ??? Kaikki saivat vielä mukaansa tulostenipun, jossa on paljon tutkittua tietoa. Ja tutkimus jatkuu. Suuret kiitokset siitä Sinikka Tuunaiselle ja muille sukututkimusta tehneille. Tähän oli mukava päättää Sukukokous ja lähteä kotimatkalle mukanaan paljon mietittävää. Olavi Hyvönen sukuseuran sihteeri Suvun vanhin Inkeri Mikkilä (s.Tuunainen) Jaakkimasta täytti 90 vuotta 2.7.2014. Uimosen sukuseura koolla Ähtärissä KUVAT AIJA UUSOKSA Bassobaritoni Antti Pakkanen ojentaa ruusun illan juontajalle emeritatoimittaja Leena Pakkaselle. Sukuseuran järjestämä konsertti oli avoin tilaisuus myös muiden tulla ja nauttia suvun ammattimuusikoiden esiintymisestä. Mikon Majat tarjosivat Uimosten kokoukselle mukavat puitteet. Uimosen sukuseuran sukukokousta vietettiin Ähtärissä 23.8.2014 Mikon Majoilla. Kokous aloitettiin klo 15 ja paikalla oli 31 henkilöä, joista osa lapsia. Ennen kokouksen alkua pidettiin hiljainen hetki poisnukkuneiden muistoksi. Kokouksen avasi suvun esimies Aija Uusoksa. Hänet valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi valittiin Maija Pesonen. Pöytäkirjantarkistajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Raimo Uimonen ja Sisko Renkola. Kokouksessa hyväksyttiin sukuseuran toimintaker- tomus vuosilta 2011-2013. Taloudenhoitaja Aira Vasikkaniemi esitteli tilinpäätökset kuluneilta vuosilta. Kokous myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille. Kokous hyväksyi sukuneuvoston esittämän toimintasuunnitelman ja tulo- ja menoarvion vuosille 2014-2016. Jäsenmaksun suuruudeksi päätet- tiin 12 € vuosille 2014-2016, ja alle 18-vuotiailta maksua ei peritä. Sukuneuvosto saatiin valittua seuraavaksi kolmeksi vuodeksi nopeasti, koska valituiksi tulivat entiset: esimies Aija Uusoksa (Joensuu), varaesimies Kalevi Uimonen (Espoo), jäsenet Maija Pesonen (Kangasala), Aira Vasikkaniemi (Ähtäri), Pirkko Holvitie (Helsinki) ja Jyrki Uimonen (Tampere) sekä varajäsenet Jari Uimonen (Hämeenlinna) ja Pauli Uimonen (Porvoo). Sukuseuran sihteerin ja taloudenhoitajan valinta jäi neuvoston tehtäväksi. Varsinaisiksi toiminnantarkastajiksi valittiin Minna Uimonen (Isokyrö) ja Oona Uimonen-Männistö (Vaasa) sekä varalle Pertti Uimonen (Isokyrö) ja Hellevi Uimonen (Isokyrö). Työryhmän perustaminen sukukirjan tekoon pidetään edelleen vireillä. Kokousväen toivomuksesta sovittiin, että yritetään järjestää vuosittain ns. epävirallinen kokoontuminen esimerkiksi Ähtäriin. timia, jotka oli tehty mm. pajusta, tuohesta, sarvesta ja ruo'osta. Kyseessä oli soittimia eri aikakausilta, kivikaudelta 1800-luvulle, mm. paimenten pillisoittimia. Esitys oli kuulemisen arvoinen, sillä niin monenlaisia ääniä ja musiikkia hän sai aikaiseksi näistä soittimista. Illan lopuksi ruokailtiin ja pidettiin arpajaiset. Kokouksen jälkeen Minna Hokka esitteli erilaisia soit- Minna Hokka sai soimaan monenlaiset, erilaisista luonnonmateriaaleista valmistetut soittimet eri aikakausilta. Puhetta riitti ja tuntui, että aika loppui taas kesken, sillä Uimoset eivät todellakaan ole mitään tuppisuita, joten ilmapiiri oli leppoisa ja kaikille riitti juttuseuraa. Oikein hyvää syksyn jatkoa kaikille Uimosille ja Uimosista kiinnostuneille Aija Uusoksa esimies