TAMPEREEN HELLUNTAISEURAKUNNAN TIEDOTUSLEHTI 4 KUVA: TARJA JÄÄSKELÄINEN 2012 Ana Paula sai ylistyksen kipinän syttymään suomalaisten sydämessä s. 3 Jouluna perhe kokoontuu yhteen Katukappelilla juhlittiin ja sukupolvet yhdessä rakentavat vuosijuhlaa kiitollisin mielin s. 6 toiveidensa joulua s. 4 2 12. joulukuuta 2012 Musiikki luo aidon joulutunnelman Kolumni P AULA E RKINTALO päätoimittajalta tullut ajatelleeksi, että musiikki on niitä harvoja taiteen muotoja, josta kaikki pitävät? Muu taide jakaa mielipiteitä enemmän eikä mikään toinen taidelaji saa niin vankkaa kannatusta. Lapset alkavat jo pienestä pitäen osoittaa kiinnostustaan musiikkiin, he heiluvat rytmin mukana aivan luonnostaan. Jopa kohdussa oleva pienokainen liikkuu enemmän kuullessaan musiikkia. Musiikin eri tyylilajit tosin jakavat mielipiteitä vahvastikin, mutta jokainen meistä pitää jostain musiikista. Toisille se on tärkeämpää kuin toisille, mutta etenkin näin joulun aikaan musiikki herättää hyvin vahvoja tunteita ihmisissä. Toiset virittytyvät oitis joulutunnelmaan kuulleessaan jouluisia lauluja, toisille markettien tontturallatukset nostattavat karvat pystyyn. Joulumusiikki luo odotuksia ja tuo esiin niitä tunteita, joita joulunvietto herättää. Jossain meistä se herättää hyvältä tuntuvaa kaipausta joulun ihanasta tunnelmasta, toinen taas kokee ahdistusta pakollisten juhlavalmistelujen ja kaupallisuuden vuoksi. Joku taas OLETKO KOSKAAN Elävät kivet joskus kouluaikanani kirjoitelman aiheesta Vierivä kivi ei sammaloidu. Puolustin tekstissäni niitä, jotka suhtautuvat ympäristöönsä toisin kuin näennäisesti dynaamiset toverinsa – niitä, jotka tarkkaavat rauhassa maailmanmenoa ja kartuttavat harteilleen viisauden suloista sammalta. (Kauniita sanoja aiheesta, josta minulla ei oikeastaan ollut hajuakaan.) Sittemmin olen kokenut niin vierimisen kuin aloillaan olemisenkin valoisia ja varjoisia puolia – vuoron perään, eri elämänalueilla ja valitettavan usein asioita omastani enkä niinkään Jumalan lähtökohdista tarkastellen. Summa summarum: tarvitaan molempia, liikettä ja lepoa, lähtemisiä, menemisiä ja antamisia sekä toisaalta olemista, kuulostelua ja vastaanottamista. ”Tasapaino”, kuulen jonkun sanovan. Kyllä ja ei. Vaihtelu virkistää, mutta joskus vastaus ei ehkä piilekään asioiden tekemisessä eri tavalla tai eri rytmissä, tasapainoisemmin, vaan siinä, että jostain maltetaan luopua joksikin aikaa tai tyystin. Viisautta tähänkään ei voi kiviparka itsestään puristaa, vaan sen on saatava se jostain sen ulkopuolelta, ylhäältä. Häneltä, kaiken Antajalta, on löydettävissä totuus inhimillisestä rajallisuudesta, rohkeus liikahtaa uuteen suuntaan tai jättää turha hosuminen ja voima keskittyä olennaiseen. Tulee tilaa, tulee avaruutta häkellyttäville ihmeille. Pieni muuttuu suureksi ja vähäinen moninkertaistuu – tapahtuipa se sitten kuin tuli ja leimaus tai huminana hiljaisissa MUISTAN KYNÄILLEENI huoneissa, joista käsin maailmaa rukouksin mullistetaan. Vieri ja ole aloillasi, kuule särmiesi kolahtelu kallioisilla pinnoilla ja anna tuulten silittää, tulien polttaa ja sateiden huuhtoa. Kulje ja katsele, keskity ja kosketa. Silloin saavat karheatkin kyljet hioa toisiaan ja saa olla ihminen ihmisenä toiselle. Muutu levottomasti poukkoilevasta musasta tai saveen juuttuneesta murikasta Luojansa kämmenkuopassa temmeltäväksi eläväksi kiveksi. Sellainen lakkaa vähitellen arvioimasta elämää sen perusteella, miltä se ensinäkemältä näyttää, ja alkaa etsiä yhä kiihkeämmin Häntä, joka kykenee eläväksi tekemään ja kuolleita nostattamaan. Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hylänneet mutta joka on Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen. Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden. (1. Piet. 2:4-5) P AULA E RKINTALO VIESTINTUOJA kokee, että vuoden yksinäisin aika on edessä, toiselle joulumieli herää, kun tietää saavansa taas auttaa vähempiosaisia käytännön teoin. Yksi lämpimin joulumuisto liittyy itselläni myös musiikkiin. Eräänä lapsuuteni jouluaattoiltana kävelimme vanhempieni kanssa yhteen kauneimmista Tampereen kirkoista. Satoi kevyttä pakkaslunta ja ympärillä vallitsi taianomainen rauha, kun kuljimme kohti valaistua kirkkoa monien muiden tavoin. Harras tunnelma vallitsi kirkkosalissa, joka oli valaistu kynttilöin. Ihmiset hiljenivät heti kirkkoon astuttuaan, istahtivat kylmille puupenkeille ja alkoivat odottaa. Pian kirkon takaosasta alkoi kuulua kaunista laulua. Ensin se kuului vaimeana, ja voimistui sitten hiljalleen. Kaikki kuuntelivat hiiskumatta, kun kynttilöitä kantavat enkeleiksi pukeutuneet nuoret laulajat astelivat kohti kirkon etuosaa. Moniääninen laulu soi kauniisti kirkon holvikaarissa, se tuntui kantautuvan taivaaseen asti. Ensimmäistä kertaa tulin miettineeksi, miltä oikeiden enkelien laulu mahtaa kuulostaa. Jos se kuulostaisi vielä paremmalta, olisin todellakin tullut taivaaseen. Sympaatti-kuoron konsertti oli niin mykistävän upea, että muistan sen vieläkin erittäin vahvasti. Kauniisti lauletut joululaulut tun- keutuivat syvälle ja maalasivat sieluuni lähtemättömän kuvan. Sellainen elämys ei unohdu varmasti koskaan. Musiikki on vahva tekijä joulutunnelman saavuttamisessa. Vanhat joululaulut ovat eläneet sukupolvelta toiselle ja herättävät edelleen nykyajan ihmisissä vahvoja tunteita ja muistoja. Uusiakin joululauluja on syntynyt, mutta silti monelle ne vanhat ovat kaikkein rakkaimpia. Uskon, että musiikin kautta Jumala haluaa puhua meille ja musiikin avulla kykenemme virittäytymään sellaiselle tunteen tasolle, että Jumalan äänen kuuleminen on mahdollista. Musiikki avaa meissä ovia, joita haluamme muuten pitää visusti kiinni. Kun joku liikahtaa meissä musiikin kuulemisen kautta, olemme vastaanottavaisia Jumalan armolle ja rakkaudelle. Tänäkin jouluna Jumala haluaa vallata ajatuksemme ja sydämemme. Hän haluaa olla joulun Herra ja synnyttää meihin aidon kaipauksen Häntä kohtaan. Pieni lapsi seimessä herkistää meidät tuntemaan rakkautta myös toisiamme kohtaan. Eikä tarvitse kuin sulkea silmät, niin voi kuulla enkelten laulun korvissaan. Rauhallista, siunattua ja musiikin sulostuttamaa joulua kaikille! T ANJA K ATAJISTO Joulun sanoma puhuu lähettämisestä J oulun todellinen merkitys on joulukoristeita, kuusta ja jouluruokia paljon syvemmällä. Sen anti on jopa vielä tärkeämpää kuin yhdessä perheen ja läheisten kanssa joululomalla vietetty aika. Se muistuttaa koko maailman suurimmasta sanomasta - Jumala lähetti Poikansa maailmaan pelastamaan ihmisen. Joulun maallinen häly uhkaa hukuttaa alleen tämän viestin, mutta uskova ei halua kadottaa joulun todellista sanomaa. Jeesus tuli meitä lähelle. Hän tuli, että meillä olisi yhteys hänen kanssaan. Tätä rakkautta ja läheisyyttä hänen kanssaan ei halua millään vaihtaa teennäiseen juhlahälinään. Jumala lähetti Poikansa ettei ke- nenkään tarvitsisi kokea sitä yksinäisyyttä, jonka ero Jumalasta tuo. Enkeli ilmoitti Joosefille, että lapsen nimi tulisi olemaan Immanuel, Jumala meidän kanssamme. Joulu on yhteyden juhlaa ihmisen ja Jumalan välillä. Pieni ihminen saa kokea Isän rakkauden läsnäoloa. Yksinäisyys on joulun sanoman vastaista. Siksi on tärkeää erityisesti jouluna huomioida ne, joilla ei ole perhettä lähellä ja jotka asuvat yksin. Pienikin muistaminen lämmittää ja tuo läheisyyden viestin mukanaan. Jeesus tulee usein kylään veljien ja sisarten muodossa. Lähettämisen sanoma jatkuu Jeesuksen seuraajien elämässä. ”Jeesus sanoi uudelleen: Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” ( Joh. 20:21.) Meidätkin on lähetetty. Joulun todellista sanomaa odottavat monet täällä kotimaassa, mutta myös merten takana muissa kansoissa. Tässä mielessä joulu on myös lähetystyön juhla. Niin kuin Isä lähetti Jeesuksen meille, Hän on lähettänyt meidät maailmaan viemään läheisyyden sanomaa. Jumalaan voi löytää yhteyden Jeesuksen kautta. Tässä on myös todellinen joulurauha niin kuin Jeesus toivotti. Siunattu läsnäolon Joulua jokaiselle! U SKO K ATTO VIESTINTUOJA 3 12. joulukuuta 2012 Ana Paula ja Marko Selkomaa: Herra haluaa vapauttaa suomalaiset ylistämään KUVA TARJA JÄÄSKELÄINEN kahle siinä katkesi, hän muistelee. – Jumala tahtoo vapauttaa suomalaiset palvomaan ja kiittämään ihan oikeasti. Sen kautta hän haluaa parantaa tämän kansan masennuksen ja alakulon siteistä. Jumalan lasten vapautuminen on osa herätystä. Illan päätteeksi kymmenkunta ihmistä halusi antaa elämänsä Jeesukselle. Jumala yhdistää kansoja Ana Paulan tiimissä lauloivat Tampereella myös Saara ja Rodrigo Campos, Johanna Särkkälä ja Elina Haavisto. Brasilialaisen ylistyksenjohtajan Ana Paulan ja tiimin Suomi valtaistuimen edessä -kiertue oli läpimurtava Suomen hengellisessä ilmapiirissä. Y listyksen pauhu ja evankeliumin ilo virvoittivat Suomen seurakuntia Ana Paulan tiimin ja Marko Selkomaan viikon kestäneen kiertueen aikana. Jumalan rakkaus kosketteli ihmisiä täysissä kokoussaleissa. Tampereella tätä koettiin lauantaina 17.11. kahdessa tilaisuudessa. Miljoonia ihmisiä ylistykseen johtanut ja 20 ylistysalbumia julkaissut Ana Paula kohtasi tamperelaiset nöyrästi mutta säteillen. Todistuksena Jumalan suuruudesta hän kertoi rukoilleensa Rio de Janeiron valtavalla jalkapallostadionilla Brasilian voitettua jalkapallon maailmanmestaruuden: ”Jumala, sinä olet suurempi kuin jalkapallo, täytä tämä stadion sinua palvovista ihmisistä.” Myöhemmin hän järjesti tuossa paikassa ylistystapahtuman täydelle katsomolle. ylistyksensä Jumalan puoleen kaiken keskellä. Brasilian tuhotulvien äärellä Jumala oli antanut Ana Paulalle laulun, jota tulkitsi kiertueella Elina Haavisto: Kansat horjuvat ja kysyvät, missä on Israelin Jumala. Oot kallioni, horju et koskaan. Kipuni päällä tanssin karkeloin, vihollinen ei ota iloani pois. Kipuni päällä tanssin karkeloin, kiitetty olkoon Herra Sebaot. Kunnia, kuuluu Jumalalle… Ylistys karkottaa vihollisen Jeesuksen veri vapauttaa synnistä Ana Paula muistutti Israelin kansan taistelutilanteesta, jossa ylistyksenjohtajat lähetettiin armeijan edellä vihollista vastaan ja Herra antoi voiton. Hän rohkaisi masentuneita ja alaspainettuja nostamaan Marko Selkomaa julisti Jeesuksen veren vapauttavasta voimasta, joka on kaikkein suurin ilmestys. Sen ansiosta on mahdollista olla oma itsensä ilman mitään rooleja. Hän kertoi itse vapautuneensa taipumuksesta masentua, kun Pyhän Hengen kehotuksesta uskalsi tanssia Herran kunniaksi kotiseurakunnassaan Kanadassa. – Se ei ollut mikään hokkuspokkustemppu, mutta jokin sisäinen KUVA JOUNI RÖNKÄ Tamperelainen Teemu Koivisto (etualalla) oli mukana koko kiertueen ajan. Kiertueen tapahtuma-assistenttina toiminut Teemu Koivisto kertoo: ”Tätä kirjoittaessani katselen livelähetystä Brasiliasta, jossa Ana Paula ja Rodrigo Campos johtavat tuota valtavaa seurakuntaa ylistykseen suomeksi! Herra on totisesti yhdistänyt kansakuntamme. Oli suuri ilo ja siunaus olla mukana ja kokea sama ylistyksen pauhu, Sanan nälkä ja Hengen jano ympäri Suomea. Joka puolella salit täyttyivät ja osa joutui palaamaan kotiin seuraamaan tilaisuutta netistä, koska tiloihin ei mahtunut. Olemme selvästikin lähestymässä suuren hengenvuodatuksen aikaa Suomessa. Matkalla brasilialaisten kanssa keskustelimme kuinka kaikki olivat kokeneet Tampereen ensimmäisen kokouksen kiertueen voimallisimmaksi, ja uskomme, että Herralla on suunnitelma Tampereen varalle. Seinäjoen tilaisuus muuttui ylistys- ja rukouskokoukseksi Suomen puolesta; eipä olisi ollut parempaa tapaa päättää kiertuetta. Jatkukoon tämä rukous ja ylistys sydämissämme ja seurakunnissamme, kunnes näemme massojen virtaavan pelastukseen Kristuksen veren ja uudestisyntymisen kautta.” T ARJA J ÄÄSKELÄINEN Seurakunta ostaa uuden leirikeskuksen Pälkäneen Kukkolasta PITKÄÄN rukoilleet uutta, tämän päivän vaatimuksia vastaavaa leirikeskusta. Nyt asiat ovat edenneet hyvin ja vuoden vaihteessa saamme yhteisomistukseen Helsingin Saalem -seurakunnan kanssa Kukkolan leirikeskuksen Pälkäneeltä. Kyseessä on noin 3,6 hehtaarin tila Pälkäneveden rannalta. Tilalla on vuonna 1916 rakennettu hirsinen koulurakennus hyvine kokoontumistiloineen sekä vuonna 1988 rakennettu 2-kerroksinen päärakennus keittiö-, ruokailu-, majoitus-, sauna- ja pesutiloineen sekä pieni rantasauna, vanha talousrakennus ja grilliOLEMME katos. Lämmintä sisämajoitustilaa tilalla on tällä hetkellä noin 50:lle hengelle. Matkaa rukoushuoneelta leirikeskukseen on 46 kilometriä ja arvioitu ajoaika 42 minuuttia, mikä on 20 kilometriä ja 20 minuuttia enemmän kuin Kausjärvelle. Talkootyövoimaa tarvitaan edelleen Yhteistyö Helsingin Saalem -seurakunnan kanssa on sujunut erittäin hyvin. Leirikeskus omistetaan puoliksi ja sen yleiskulut jakaantuvat molemmille tasan. Ainakin alkuun Tampereen helluntaiseurakunta saa käyttöönsä parittomat viikot. Kesäkuukausien toiminta sovitaan erikseen, jotta molempien seurakuntien tarpeet tulisivat hyvin huomioiduksi. Keskusta hallinnoimaan perustetaan keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka hallitukseen tulee kolme edustajaa molemmista seurakunnista. Isännöinti ja huolto pyritään hoitamaan talkoovoimin kuten Kausjärvelläkin, mutta kesäkuukausiksi harkitaan emännän palkkaamista. Yhteistyö Helsingin Saalem -seurakunnan kanssa mahdollistaa myös sellaisten tapahtumien järjestämisen, jotka eivät olisi mielekkäitä tai mahdollisia toteut- taa yhden seurakunnan voimin. Kulujen puolitus tietää säästöä Kiinteistö edellyttää kuntotutkimuksen perusteella joitain korjaustoimia kuten majoitusrakennuksen pesutilojen kunnostamisen ja uudisrakentamista majoituskapasiteetin lisäämiseksi. Lisärakentamista varten on saatu Pirkanmaan ELYkeskuksen myönteinen päätös, joten esteitä majoitustilojen lisäämiselle ei näyttäisi olevan. Kukkolan tilan hankinnasta, välittömistä korjaustarpeista ja lähinnä majoituskapasiteetin lisä- rakentamisesta koituu yhteensä noin miljoonan euron kulut eli noin 500 000 euroa molemmille seurakunnille. Tämä on kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin mitä aiempien selvitystemme perusteella olisimme joutuneet sijoittamaan Kausjärven leirikeskuksen saneeraukseen ja uudisrakentamiseen. Tavataan Kukkolassa leirien ja talkoiden merkeissä jo alkuvuodesta 2013. J UHANI S AND 4 12. joulukuuta 2012 VIESTINTUOJA Tärkeät jouluperinteet siirtyvät sukupolvelta toiselle KUVA TARJA JÄÄSKELÄINEEN Joulu herättää ihmisissä muistoja, joissa monesti palataan lapsuuteen. Sukupolvelta toiselle siirtyneet perinteet ovat tärkeitä monille nuorille perheille. Omille lapsille halutaan välittää samaa tunnelmaa mitä itse lapsena koettiin. H eikki ja Pirita Jääskeläinen ovat molemmat saaneet lapsuuskodeissaan kokea sitä tunnelmaa, jota heidän vanhempansa ovat kokeneet omissa lapsuuden jouluissaan. Piritan äiti Ritva Palo-oja ja Heikin äiti Paula Jääskeläinen rakastavat molemmat joulua, palaavat muistoissaan lämpimiin hetkiin ja toivovat lastensa sekä lastenlastensa tavoittavan sen saman lämmön, jota itse saivat lapsena kokea. Joulu on aikaa, jolloin perhe kokoontuu yhteen. Eri sukupolvet kohtaavat ja aika pysähtyy hetkeksi. Kukin haastateltavista kertoo itselle rakkaita joulumuistoja ja mikä luo heille joulutunnelman tulevanakin jouluna. KUVA: PALO-OJIEN PERHEALBUMI Ritva Palo-ojalle joulu merkitsee yhdessäoloa läheisten kanssa. Jouluvalmistelut on perheessä aina aloitettu hyvissä ajoin. Ritva Palo-oja ”Hämärässä, varhain joulupäivän aamuna matkaamme Poju-hevosellamme kymmenen kilometrin päässä olevaan Pälkäneen kirkkoon. Isä kiinnittää Pojun ohjaksista hevosia varten tehtyyn puomiin, asettelee sen päälle lämpöisen hevosloimen ja eteen herkullisen heinätupon. Perheenä astumme kirkkaasti valaistuun kirkkoon ja urut alkavat soida taivaallisesti. Uni ja vilu ovat tipotiessään. Lapsensydämeni valtaa harras juhlan tuntu. Lapsuudenkodissani Kangasalla joulu oli merkittävä keskitalven perhe- ja sukujuhla, jossa korostui joulun sanoma. Hyvä tahto ulottui myös tilamme eläimiin. Päivän hämärtyessä kävimme joulusaunassa, johon saunavasta toi menneen kesän kaihoa. Pöydässä oli tyypillisiä jouluherkkuja. Lapsena lahjat olivat tärkeitä. Niitä saatiin ja itsekin annettiin. Sisaruksina olimme pitäneet ennen joulua lahjojentekotalkoita, joissa valmistuivat lämpimät sukat, tumput ja myssyt. Myöhemmin omassa kodissamme joulu on alkanut ensimmäisestä adventista. Meille on ollut tärkeää, että joulun sanoma, Vapahtajamme syntymä, on tullut joulunvietossamme esiin. Jouluumme on kuulunut käynti Kangasalla mummulassa ja suvun tapaaminen tapaninpäivänä. Joulun ulkoisista merkeistä kodissamme on aina ollut joulukuusi, aito sellainen. Jokaisella lapsellamme Patrikilla, Piritalla, Petralla ja Peterillä ja nyt myös heidän puolisoillaan sekä pikkuisella Sofiannalla on oma nimikkokoriste, jota kukaan muu ei saa laittaa joulukuuseen. Jouluevankeliumi ja joululaulut, lahjojen jako ja juhlava jouluateria kuuluvat jouluumme. Olemme säilyttäneet suvussamme kulkeneen sukupolvien tradition myös siinä, että lapsemme tulevat viettämään joulua kanssamme, vaikka heillä on jo omat perheet. Muistelemme jouluna myös edesmenneitä sukumme jäseniä käyKUVA: PALO-OJIEN PERHEALBUMI Heikki ja Pirita Jääskeläinen viettävät mielellään joulua perheen ympä!"#$%&%'()*+,&&,-./.%!(*&($*01$2#1&(#3*4,&51$2#1&(3#0$%.1!%'(6,70,( Jääskeläinen on iloinen, kun saa lapsenlapset joulunpyhinä luokseen. KUVA TARJA JÄÄSKELÄINEEN Heikki Jääskeläinen Aattoillan riemua Jääskeläisen kodissa 1980–luvulla: Heikki, Veera, Taina ja Ilkka. mällä haudalla ja sytyttämällä heidän muistolleen kynttilät. Tärkeintä joulussa on perhekunnan kokoontuminen yhteen, yhteinen osallistuminen joulun viettoon, asioiden jakaminen, keskinäinen välittäminen ja rakkaus.” Pirita Jääskeläinen Ritva Palo-ojan lapset Pirita ja Patrik olivat lapsena innokkaasti mukana monissa koulun, kerhojen ja seurakunnan musiikkiesityksissä sekä näytelmissä. kynttelikön kilinä kuului jouluun. Äiti valmisti kaikki joulun laatikot, rosollin ja kinkun. Äiti leipoi myös joulupullaa ja isosisko teki pipareita sekä torttuja. Jouluiset tuoksut täyttivät kodin. Joulu oli iloista aikaa, vaikka joulumuistoihini kuuluu myös surua. Isäni kuoli sairaalassa jouluaattona, kun olin 5-vuotias. Sen jälkeen aattoaamuun kuului myös isän haudalla käynti. Äiti kävi ja otti jonkun lapsista mukaansa. Keskipäivällä kuuntelimme joulurauhanjulistuksen radiosta. Kaikki tämä valmistelu ja illalla yhdessä syöminen, lahjojen jako ja erilaisten pelien yhdessä pelaaminen teki joulun, jota muistelen lämmöllä. Omille lapsilleni olen halunnut välittää, että joulu on suuri juhla ennenkaikkea Jeesuksen syntymän vuoksi. Lahjojen antaminen ja saaminen on ollut yksi tärkeä osa aattoa, koska perheessämme on viisi lasta ja heilläkin on jo lapsia. Jouluperinteistä olen halunnut välittää eteenpäin joulukuusen, joululaulut, jouluruoat, yhdessä syömisen ja yhteisen ajan viettämisen esimerkiksi pelejä pelaamalla. Isovanhempien tapaaminen on yksi tärkeä osa joulua. Mielestäni on hienoa, kun eri sukupolvet ovat yhdessä jouluna. Kun lapset olivat pieniä, järjestimme heille joulun, joka oli meidän mielestämme ihana. Kun he ovat aikuisia, he saavat itse päättää miten viettävät joulun. Iloitsemme yhdessäolosta, kun he ovat kanssamme, mutta emme loukkaannu, jos he haluavat olla kotonaan tai menevät toisille isovanhemmille.” ”Jouluvalmistelut aloitettiin lapsuuskodissamme ajoissa. Ennen joulua leivottiin, paketoitiin lahjoja ja kuunneltiin joululauluja. Jouluun ehdottomasti kuului oikea joulukuusi, joka antoi ihanaa tuoksuaan jo alakerrassa sulaessaan. Lapsuudessa kuusi koristeltiin aatonaaton iltana. Jouluaattona oli ihana hipsiä aamuvarhain olohuoneeseen, laittaa sähköiset kuusenkynttilät päälle, ihailla ja tuoksutella kuusta ja unelmoida alkavasta juhlasta. Yhteiset hetket isovanhempien ja sukulaisten kanssa olivat iloisia ja loivat mukavaa joulun tunnelmaa. Illalla tosin meitä lapsia alkoi kutsua oma koti, sillä tiesimme pakettien odottavan meitä joulukuusen alla. Jouluna saimme valvoa niin pitkään kuin halusimme, se oli juhlaa sekin. Haluan tarjota Sofiannalle niitä samoja rakkaita joulumuistoja, joita vaalin omasta lapsuudestani. Joulunodotus tuo meille monta hymyä ja naurua. Pienet salaisuudet ja yhteiset talkoot tuovat suurta iloa. Parhaiten joulutunnelman tavoittaa keskittymällä tärkeimpään eli joulun sanomaan. Jouluna aion keskittyä läheisten kohtaamiseen ja yhteisten hetkien jakamiseen.” Paula Jääskeläinen ”Joulu oli lapsuudessani vuoden ehdottomasti tärkein aika ja sitä odotettiin innolla. Joulun alla koti siivottiin perusteellisest, kuusi ostettiin ja kannettiin sisään. Kuusi koristeltiin ja oksille ripustettin myös elävät kynttilät. Enkelikello- ”Muistan ensimmäisen duokeikkamme kaksosveljeni Ilkan kanssa seurakunnan joulujuhlassa, lauloimme Varpunen jouluaamuna. Muutenkin joululaulut on tullut opittua. Nykyisin olemme viettäneet joulua Sofiannan isovanhemmilla. Omaa jouluaattoa meillä ei ole vielä vietetty. Olemme puhuneet joulusta Jeesuksen syntymäpäivänä. En ole halunnut välittää Korvatunturi-perinnettä eli Joulupukki ei ole meillä vielä käynyt. Haluaisin, että Sofianna tottuisi sopivaan lahjamäärään, mutta käydessämme molempien sukujen luona hän saa väkisinkin paljon lahjoja. Joulu on hyvää aikaa kokoontua suvun kesken, ja miksei myös ystävien ja tuntemattomien kanssa. On hienoa, jos joku meistä uskovista kävisi joulun tienoilla vanhainkodissa laulamassa, vankilassa tai lastenkodissa jakamassa lahjoja tai kaljabaarissa kohtaamassa yksinäisiä. Joulu tarjoaa aasinsillan ihmisten hengelliseen kohtaamiseen.” T ANJA K ATAJISTO VIESTINTUOJA 5 12. joulukuuta 2012 Jumalan läsnäolossa syntyy lauluja KUVA ISTOCKPHOTO K un vietän aikaa Jumalan kanssa kahden kesken, musiikki ja laulu ovat luonnollinen osa yhdessäoloamme. Pyhä Henki nostaa henkeeni jonkun laulun, jota alan laulamaan Jumalalle. Se voi olla jokin olemassa oleva suomenkielinen laulu tai sitten aivan uusi, Pyhän Hengen antama, jossa on minulle entuudestaan tuntematon kieli ja sävel. Laulaessani ajattelen Jumalaa. Hän on maan ja taivaan Luoja, ensimmäinen ja viimeinen, koko pelastussuunnitelman laatija ja ainoa elävä Jumala. Hän on rakastava ja kaikkivaltias Isäni. Ajattelen Jeesusta, joka suostui Isän suunnitelmaan ja halusi kuolla syntieni tähden. Hän kantoi omassa ruumiissaan kaikki sairauteni ja mahdollisti minulle pääsyn Valtaistuimen eteen Isän luokse. Hän on Herrani ja Kuninkaani. Ajattelen Pyhää Henkeä, joka on rohkaisijani, lohduttajani, voimani, viisauteni. Hän on ystäväni. Kun olen jonkun suuren ongelman edessä ja tuon sen Jumalan eteen, alan murehtimisen sijaan kiittää ja ylistää Häntä. Kaikki paine nousee pois sydämeltäni ja olen vapaa. Ongelma on vielä olemassa, mutta se ei paina minua enää. Kun rukoilen toisten ihmisten puolesta, nousen ylös ja alan laulaa Herran voittoa näiden ihmisten elämään. Usein alkuun raskaskin rukous muuttuu voittoisaksi iloksi. Pyhä Henki auttaa minua katsomaan tilannetta Jumalan näkökulmasta. Olen saanut kokea, mitä tarkoittaa Psalmin teksti: ”Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni”. Näissä kahdenkeskisissä hetkissä on syntynyt suurin osa niistä lauluista, joita Jumala on antanut minulle laulettavaksi myös seurakunnassa. Minulla itselläni ei ole minkäänlaista taitoa tehdä yhtään laulua. En osaa säveltää, en tunne nuotteja enkä ymmärrä rytmiikkaa. Siksi nämä laulut ovat minulle suuri ihme ja osoitus Jumalan kaikkivoipaisuudesta. Useampi laulu on annettu minulle niin, että tietty selkeä melodia on alkanut soida laulaessani kielillä. Olen ymmärtänyt, että tässä on uusi laulu, joka tulee laittaa ylös. Laulun sanat ovat tulleet kielellä, jota en tunne, mutta olen arvaillut, mitä kieltä se voisi olla. Joskus on saattanut mennä useita päiviä tai kuukausiakin, kunnes Jumala on kertonut, mistä laulu kertoo. Sen jälkeen olen yhteistyössä Pyhän Hengen kanssa tehnyt lauluun suomenkieliset sanat. Joidenkin laulujen tekovaiheessa tai niiden valmistumisen jälkeen olen soittanut eräälle kielitaitoiselle ystävälleni alkuperäisiä, kielillä laulamiani pätkiä. Hän on suomentanut minulle niiden merkityksen. Se on vahvistanut minun ymmärtäneen laulujen sanoman oikein, vaikka en kieltä ole osannutkaan. Rohkaisen sinua viettämään aikaa kahden kesken Herrasi kanssa rukoillen ja kiittäen. Voit laulaa Hänelle vaikka et olisi musikaalinen. Älä keskity siihen, miltä oma äänesi kuulostaa, vaan keskitä ajatuksesi Häneen, jolle laulat. Kun omat pienet poikani välillä lauleskelevat omia laulupätkiään, minusta on ihana kuunnella heitä. En kiinnitä huomiota siihen, osaavatko he laulaa nuotilleen oikein, vaan iloitsen kuullessani heidän laulavan. Jumala iloitsee siitä, kun sinä laulat Hänelle. Se on Hänen mielestään suloista ja Hän rakastaa kuulla sinun ääntäsi. V EERA T ILLANDER Uskon perusteet -kurssi ponnahduslauta opetuslapseuteen KUVA ISTOCKPHOTO S eurakunnassamme järjestetään vuosittain erittäin laadukasta ja innostavaa raamatunopetusta erilaisten kurssien muodossa. Me pidempään uskossa olleet saatamme helposti ajatella näistä kursseista jotain seuraavaa: ”Peruskurssit ovat juuri uskoon tulleille. Minä olen seurannut Herraa jo kymmenen vuotta ja tiedän nämä asiat”. Näin minäkin siis ajattelin. Kunnes kävin Uskon Perusteet -kurssin. Kurssin ohjelma koostuu vii- koittain yhdestä tai kahdesta tunnin sessiosta, joka järjestetään torstaina tai lauantaina. Opettajina aiheissa toimivat monet seurakuntamme luotettavat vastuunkantajat, joilla on teemastaan niin raamatullista näkemystä kuin henkilökohtaista kokemustakin. Välillä me opiskelijat pääsemme myös ääneen kysymysten ja keskustelujen myötä. Opetusten teemat käsittelevät uskomme peruskysymyksiä: Jumalaa, Raamattua, pelastusta, seu- rakuntaa ja kastetta. Kurssin anti tuleekin juuri sen systemaattisesta lähestymistavasta. Usein luemme Raamattua ja pohdimme tiettyä teemaa, esimerkiksi Jumalan monia ominaisuuksia, mutta emme välttämättä tule pysähtyneeksi ja pohtineeksi millaisen kokonaiskuvan Raamattu Jumalasta maalaa. Näin meille voi myös syntyä täysin vääriä käsityksiä Hänen olemuksestaan. Vähintäänkin näkemyksemme kaipaavat aina hieman täydennystä ja syventämistä. Uusia oivalluksia johdatuksesta Itselleni tärkeimmät oivallukset liittyvät juuri Jumalan ominaisuuksiin. Kuinka ihmeellisen kuvan Raamattu maalaakin meille Jumalastamme. Tietenkään pään tieto ei korvaa sydämen tuntemista, mutta ajatus siitä, että Jumala olisi vain joku epämääräinen, määrittelemätön voima, olisi minusta masentava. Koska Jumala on persoonallinen, voi Hänen kanssaan rakentaa aidon suhteen. Myös Jumalan johdatus on tärkeä teema. Se vaikuttaa olevan meille kristityille eräänlainen ikuisuuskysymys eli aina uusien haasteiden tullessa pohdimme olemmeko varmasti Hänen johdatuksessaan. Kurssin myötä minulle syntyi selkeä ymmärrys Jumalan tavasta johdattaa, ja kun toimin Raamatun osoittamien periaatteiden mukaisesti, tiedän rakentavani elämäni johdatuksen kalliolle. Tällöin voin jättää monia huoliani sivuun ja keskittyä olennaiseen, nimittäin elämiseen. Kurssit osana opetuslapseuttamista On tietenkin selvää, että kurssi antaa erityisen paljon uskossaan nuorelle henkilölle. Tällöin monet kristillisen elämän peruskäsitteet voivat olla hämärän peitossa ja opastus on paikallaan. Terve ja kasvava usko tarvitsee vankan pohjan, jonka syntymisessä kurssi on omiaan. Tämä pohja on tärkeä jokaiselle kristitylle. Oletko jo – hengellisestä iästäsi huolimatta – harkinnut osallistuvasi seurakuntamme tarjoamille erinomaisille kursseille? Ne liittyvät myös kiinteästi solunäkyymme. Haluamme kasvattaa jokaisen seurakuntalaisen täyteen opetuslapseuteen. Tällä tiellä on monia etappeja, joista Uskon Perusteet on yksi ensimmäisistä. Seuraavina askeleina ovat Kristityn Elämä ja Solunjohtaminen. Pidä siis silmällä seurakuntamme kurssitarjontaa ja ilmoittaudu heti seuraavalle kurssille, kevään aikana alkavat taas uudet ryhmät. Lisätietoja saat nettisivuiltamme: tamperehelluntai.fi ! toiminta ! koulutus ja kurssit. M IKKO T UOMAALA 6 12. joulukuuta 2012 Toiminnan vuodesta rukoillen eteenpäin Suositun joulukonsertin laulut nyt myös levyllä TARJA JÄÄSKELÄINEN -joulukonsertteja järjestettiin viime vuonna kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Kuulijat kertoivat sydämensä avautuneen iloitsemaan Pojasta ja toivon syttyneen heidän mieliinsä. Taito ja tyyli ihastuttivat, mutta myös paikallisten seurakuntien rakkaus konsertin ja useimmiten oheen järjestetyn tarjoilun välityksellä koskettivat. Tänä vuonna esityksiä on kymmenkunta. Kokoonpanossa ovat laulaja Mika Karola, viulisti Anni Kaisa Karola, säveltäjä Lasse Heikkilä sekä Lauluista Kaunein -kiertueella mukana ollut tekniikkamies Ari Kolehmainen. Vuoden aikana konsertteihin on valmistauduttu muun muassa tekemällä Poika Tuli-joululevy. POIKA TULI Lapset ylistivät Jumalaa tanssien Hervannan Katukappeli juhli marraskuussa kolmatta vuosijuhlaansa itsenäisenä seurakuntana. M onipuolista juhlaohjelmaa sävyttivät ilo ja kiitollisuus sekä Katukappelille ominainen uskon ilmapiiri. Juhlapuhuja Päivi Sarjasto haastoi seurakuntalaisia viettämään aikaa Jumalan läsnäolossa vähintään yhden tunnin joka päivä. – Kun alat etsiä säännöllisesti Jumalan kasvoja, elämäsi muuttuu. Huomaat, että aikasi riittää ja taloutesi alkaa voida paremmin. Elävät vedet voivat virrata sinussa joka päivä. Jumalan läsnäolo puhdistaa elämästäsi turhat asiat ja synnilliset tottumukset. Jos lakkaat rukoilemasta, ylistämästä ja kiittämästä, edessäsi on ennen pitkää hengellinen kuolema, Päivi muistutti. Aktiivinen seurakunta Reilun sadan hengen Katukappeli pyörittää vuoden aikana hengästyttävän määrän toimintaa. Kuukausittaisten evankelioimiskampanjoiden lisäksi on lähetys- ja ulkomaalaistoimintaa, pienryhmiä, rukousta, lasten tilaisuuksia sekä avioliittotyötä. Osallistumisprosentti on helluntailaisittain korkea. Pastori Timo Penttilä on ollut Hervannan toiminnassa vuodesta 1995 ja Katukappelin vastuuhenkilönä vuodesta 2003. Hän kiittelee seurakuntalaisia alttiudesta ja aktiivisuudesta ja tähyilee samalla eteenpäin. – Seurakunta on Jumalan asettama ja sen vuoksi kuoleman portitkaan eivät sitä voita. Monista haasteista huolimatta olemme Jumalan armosta pysyneet pystyssä ja työmme on vakiintunut. Kun perustus on kunnossa, seurakun- VIESTINTUOJA ta voi mennä eteenpäin. Tarvitsemme Jumalalta viisautta muun muassa tilakysymyksen suhteen. Olemmekin vanhimmistossa päättäneet, että rauhoitumme tammikuussa paljon toiminnan sijasta etsimään enemmän Herraa ja kuulemaan Hänen ääntään. – Aabrahamin isä, Terah, lähti luvattua maata kohden, mutta pysähtyi Harraniin. Hänen poikansa Aabraham meni pidemmälle ja pääsi luvattuun maahan. Kun Jumala antaa näyn, hän odottaa, että jatkamme hänen suunnitelmassaan perille asti. Odotan mielenkiinnolla tulevaa vuotta, Penttilä hymyilee. Tammikuussa ilmoitetut tilaisuudet pidetään Katukappelissa rukoustilaisuuksina. T ARJA J ÄÄSKELÄINEN -Tämä levy on ollut poikkeuksellinen projekti. Koko hanke on mennyt sujuvasti eteenpäin. Jokainen haaste on selvitetty helposti ja yllättävät ratkaisut ovat odottaneet aina edessä, toteaa koko levyn tuottaja ja sovittaja Lasse Heikkilä. Levyä voi ostaa Aikamediasta ja konserteista, joita on tänä vuonna vielä seuraavissa paikoissa: La 15.12. klo 18 Huittinen, Kotikirkko Ma 17.12. klo 18.30 Hervanta, Elokuvateatteri Cinola Ti 18.12. klo 18 Korso, Helluntaiseurakunta Ke 19.12. klo 19 Seinäjoki, Helluntaiseurakunta To 20.12. klo 19 Nokia, Helluntaiseurakunta WWW.KATUKAPPELI.COM KATUKAPPELIN JOULUTAPAHTUMAT La 11.12. klo 18 Su 16.12. klo 18 Ma 17.12. klo 18.30 Ma 18.12. klo 18 Avoimet ovet, puurotarjoilu, joululauluja Joulujuhla Poika tuli –konsertti Cinolassa Let´s talk - joulujuhla ulkomaalaisille Erilainen joulu Thaimaassa saa lähetin kaipaamaan rauhallisuutta L ähetystyöntekijöillä jouluun liittyy aivan erityisiä muistoja. Viestintuoja kysyi Thaimaassa työskentelevältä Meria Jokiselta tunnelmia Kauko-Idän jouluista. - Ensimmäinen jouluni lähetysmailla oli Kamputsean rajan tuntumassa, Meria kertoo. Hän oli sairaanhoitajana punakhmerien leirillä amerikkalaisten ja filippiinojen kanssa. Lähettimme muistelee, että tunnelma oli ankea ja haikea, koska aattoa ei vietetty. Ainoastaan joulupäivä oli juhlapäivä. Kulttuurien erilaisuus tuli selkeästi esiin. Merian huoneessa männyn oksat saivat korvata suomalaisen kuusipuun. Joulun jälkeen Suomesta Merian isän lähettämänä saapunut hyasintti toi mukanaan kaivattua joulutunnelmaa kaukomaalle. Ikävä hiljaisuutta ja läheisiä ihmisiä Nykyisin Meria Jokisen lähetyskenttäjoulut kuluvat työn merkeissä. Oppilaskodeissa ja seurakunnissa järjestetään useita joulujuhlia. - Joka joulupäivä vierailemme paikallisessa koulussa ja järjestämme thailapsille joulujuhlan. Joulun vietto thailaisten lasten ja aikuisten kanssa on hyvin palkitsevaa ja yh- distää meitä kristittyjä tässä perin buddhalaisessa maassa. Omaa jouluaan Meria viettää vasta joulun jälkeen kaikessa rauhassa. Itse joulun päivinä aikaa ei yksinkertaisesti ole. Suomen joulusta hän kaipaakin erityisesti hartautta ja hiljaisuutta. Kauko-Itä on vilkas ja meluisa paikka. Suomalaisia perinteisiä jouluruokiakin Thaimaassa tulee ikävä. Ennen kaikkea joulun aikaan Merian mielessä ovat kaikki omaiset ja ystävät. Heitä hän kaipaa kovasti. J ONI H UOPANA VIESTINTUOJA 7 12. joulukuuta 2012 TAMPEREEN HELLUNTAISEURAKUNNAN TIEDOTUSLEHTI VIESTINTUOJA on Tampereen Helluntaiseurakunnan jäsenlehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Ristin Voitto -lehden liitteenä. Kahdeksansivuista numeroa tehdään vapaaehtoisten voimin ja pieni toimituskunta kaipaa uusia Toimittajia ja valokuvaajia nuorekkaan, idearikkaan ja dynaamisen tiiminsä vahvistukseksi. Jos sinulla on sana hallussa, silmät ja mieli avoinna, olet tervetullut mukaan tekemään tärkeää media- ja tiedotustyötä seurakunnan yhteyden vahvistamiseksi. Aikaisempaa kokemusta lehtityöstä ei edellytetä, riittää, että olet innostunut ja koet paikan omaksesi. Yhteydenotot Tarja Jääskeläinen, p. 044 5557714 tai tarja.jaaskelainen@lasepal.fi Rauhallista joulua ja siunattua vuotta 2013 Toivottaa Viestintuojan toimitus VIESTINTUOJA 60. vuosikerta Julkaisija Tampereen rukoushuoneyhdistys Saalem ry. Osoite Aleksanterinkatu 18, 33100 Tampere Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Toimitus Vt-päätoimittaja / Toimitussihteeri Tanja Katajisto puh. 050 446 0078 tanja.p.katajisto@gmail.com Toimituskunta Tarja Jääskeläinen, Petteri Arasalo, Paula Erkintalo, Anna Lehmuskoski, Joni Huopana Ulkoasu: Mika Kavasto / Aikamedia Taitto: Antti Kamppinen / Aikamedia Seurakunnan pastorit Pastoripäivystys Pastori tavattavissa torstaisin klo 16-18 toimistossa (käynti porttikäytävästä), puh. 03 212 2445 Usko Katto usko.katto@kolumbus.fi puh. 0400 782 521, koti (03) 367 7544 Petteri Arasalo petteri_arasalo@hotmail.com puh. 044 090 1759 Hannakaisa Shehu hannakaisa.shehu@gmail.com puh. 040 5560611 Joni Hietanen hietanen.joni@gmail.com Päivi Myllynen paivi.myllynen@kolumbus.fi puh. 050 511 8588 Jarkko Linqvist j.j.lindqvist@gmail.com puh. 040 512 9646 Koulutyö Tapani Varuhin puh. 0400 650 025 Leevi Ahopelto puh. 0400 736 112 Seurakunnan toimisto Tuula Syrjänen Toimistonhoitaja Tampereen Helluntaiseurakunta Aleksanterinkatu 18 33100 Tampere puh. (03) 212 4053 avoinna ma, ke-pe klo 9-13 sekä tiistaisin klo 17.30-19 OP 573120-213075 viite 13 (seurakunta), viite 26 (lähetystyö), viite 110 (RV / srk-lehti) OP 573120-51002187 viite 1313 (rukoushuoneen remontti), viite 1326 (leirikeskus) Seurakunnan sähköpostiosoitteet Internet Karismakirja puh. (03) 222 9434 Kausjärven leirikeskus puh. (03) 374 8310 Vahtimestari puh. 040 591 6579 Pankkitilit Toimisto: Nuorisotyö: Ulkomaalaistyö: Kuurojentyö: Diakoniatyö: Tiedotus: Keittiö puh. (03) 214 5775 tampere@helluntaisrk.net nuorisotyo.tampere@helluntaisrk.net international.tampere@helluntaisrk.net tellervo.toprak@kolumbus.fi saalem.diakonit@kolumbus.fi info.tampere@helluntaisrk.net www.tamperehelluntai.fi Hervannan Katukappeli helluntaiseurakunta Pietilänkatu 2, Kauppakeskus Duo, 2 krs Timo Penttilä, puh. (03) 318 1712 www.katukappeli.com Tesoman Majatalo Tesomankatu 2 majatalo.seurakunta.net Markku Rantahakala, puh. 0400 787 563 markku.rantahakala@teliasonera.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Kokkola ISSN-0787-8699 Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää lehteen lähetettyä aineistoa.