TURON TALO
LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI – 3/2012 10 TURON TALO Tehdasmiljöö asunnoiksi BISNES, JOLLA ON HÄNTÄ JA SARVET 6 18 KORKEAVUORENKADUN KAUNOTAR 22 TEHDAS MYYTÄVÄNÄ Keskiaukeamalla Fesconin kilpailu - osallistu ja voita uusi iPad ! Sisällys 6 10 ASUNTOJA VANHAAN TEHDASMILJÖÖSEEN TEHDAS MYYTÄVÄNÄ 18 22 EROTTAJAN PALOASEMA ENTISÖIDÄÄN LOISTOONSA BISNES, JOLLA ON HÄNTÄ JA SARVET 26 28 JULKISIVUJEN TURVAAJAT NUORTEN ASIALLA Pääkirjoitus............................................ 3 Toimitusjohtajilta.................................... 4 Tehdas myytävänä................................. 6 Sporalla laivalle...................................... 9 Asuntoja vanhaan tehdasmiljööseen ......10 Ytimekkäästi.........................................11 Meilahden sairaala remontoidaan led-valossa...........................................12 Fescon-kilpailu: voita iPad......................13 Ytimekkäästi.........................................17 Bisnes, jolla on häntä ja sarvet...............18 Korkeavuorenkadun kaunotar entisöidään loistoonsa...........................22 Nuorten asialla......................................26 Asiakkaan suusta..................................28 LUJAVIESTIN TOIMITUS LUJAN TARINA Päätoimittaja: Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapurista. Minni Karttunen Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja toimitus@luja.fi maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi Tekstit: Minni Karttunen yritykseksi. Taitto: Janne Markkanen Kuvat: Minni Karttunen Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita. ”Nokkavainullaan” hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraava sukupolvi on laajentanut Osoitelähde: Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi rakennusalan konserniksi – osaavaksi Lujan asiakas- ja sidosryhmä suomalaiseksi perheyhtiöksi. Julkaisija LUJA-YHTIÖT PL 1268 70101 KUOPIO Lujatalo, puh. 020 789 5100* Lujabetoni, puh. 020 789 5500 Fescon, puh. 020 789 5900 E-mail: toimitus@luja.fi www.luja.fi rekisteri. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Kannen kuva: Tomi Glad Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 23 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 23 %). Pääkirjoitus Ennen pitkää Suomi joutuu nielemään omaa lääkettään Jo lähes neljä vuotta kestänyt eurokriisi on mennyt Suomessa muiden maiden ongelmien ihmettelyssä. Suhdanne on tähän asti säilynyt kohtalaisen vilkkaana, mutta nyt ollaan painumassa taantumaan. Näyttää vahvasti siltä, että iso romahdus vältetään ja talouden rakenteet eri puolilla pystytään korjaamaan pitkähkön ajan kuluessa. Näillä näkymin edessä on taantuva talousjakso, joka tasaantunee melko nopeasti. Vahvempaa nousua joudumme kuitenkin odottelemaan vielä pitkään. Koska muiden maiden taloudenpidossa on ollut enemmän korjaamista kuin omassamme, ovat Suomen ongelmat jääneet vähälle huomiolle. Kuitenkin valtion budjetista yli 10 prosenttia katetaan velalla, jota valtio ottaa budjetin katteeksi ensi vuonnakin seitsemän miljardia euroa. Myös kunnat velkaantuvat jatkuvasti lisää. Sopeutumista on haettu veronkorotuksilla ja melko mitättömillä säästötoimilla. Rakenteellisesta vajeesta katetaan veronkorotuksilla parhaimmillaankin vain viidennes, joten velanotto jatkuu, kunnes merkittävämpiin säästötoimiin on pakko ryhtyä. Säästöjä voidaan saada aikaan vain suurissa menoerissä. Näin ollen verovaroin tarjottavia palveluita on ennen pitkää vähennettävä. Tällöin leikkauskohteina ovat koulutus, terveydenhoito ja sosiaaliturva. Eli kaikki ne asiat, joissa Suomi on muun Euroopan myötä vaatimassa säästöjä EUyhteisön apua hakevilta mailta. Suomi joutuu näin ollen itsekin nielemään omaa lääkettään. Koska hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteeseen joudutaan puuttumaan, on päättäjien vastenmielisyys ja haluttomuus tarvittaviin leikkauksiin ymmärrettävää. Tilanteen jatkuvasti vaikeutuessa syntyy luottamuspula poliitikkoja kohtaan. Se taas ruokkii epävarmuutta, ja kriisien ratkaiseminen on yhä vaikeampaa. Näköpiirissä on siis pitkähkö sopeutumisen aika, jolloin talouskasvu jää hitaaksi. Veronkorotukset kurittavat myös rakennusalaa. Asuntokaupan varainsiirtovero nousee käytännössä kaksinkertaiseksi, kun veroperusteeksi otetaan asunnon velaton hinta. Myös arvonlisäveron yhden prosentin korotus nostaa asuntojen hintaa vastaavasti. Asuntokauppa hiljenee todennäköisesti ensi vuoden alussa, kunnes taas korkeampiin veroihin totutaan. Rakennusalan tulevaisuutta kuvannee parhaiten varovaisuus. Rakennushankkeita ja asunnon ostoa lykätään mielellään tulevaisuuteen. Uudisrakentaminen on perinteisesti aina vähentynyt suhdanteiden heiketessä. Tätä on kuitenkin yleensä paikannut korjaus rakentamisen samanaikainen vilkastuminen. Näin varmasti käy nytkin, ja rakentaminen tuskin joutuu kokemaan syvää lamaa. Hannu Isotalo Lujan hallituksen puheenjohtaja 3 www.luja.fi Toimitusjohtajilta Fescon Oy Automaatiosta kilpailuetu suomalaisille rakennustyömaille Automaatiota ei hyödynnetä vielä suomalaisilla rakennustyömailla tarpeeksi, vaikka kannattaisi. Laastin ja betonin kanssa työskentely on aina ollut työmaiden raskaimpia työvaiheita. Tilanne helpottui ensimmäisen kerran 1920-luvulla, jolloin ensimmäiset betonimyllyt ilmestyivät, ja raskas käsin sekoitus poistui. Tämän jälkeen olemme saaneet laastin käsittelyn avuksi rappauspumppuja ja työmaasiiloja automaattisekoittimineen. Rappauspumput ovat laulaneet suomalaisilla työmailla jo pitkään, ja myös muuraustöissä työmaasiilojen käyttö on jatkuvasti lisääntymään päin. Kuitenkin verrattuna esimerkiksi Saksaan laastien käsittelyn automatisointi on melko vähäistä. Rappaustyömailla näkeekin vielä usein rapparin apupojan sekoittavan laasteja, vaikka periaatteessa homman voisi hoitaa automatiikka-annostelulla varustettu siilo. Maailmalta löytyy mitä erilaisimpia automaattisekoittimia eri tarpeisiin, myös pienempiin, joustavuutta edellyttäviin kohteisiin. Esimerkiksi linjasaneeraustyömaille on saatavissa lattiakorjaukseen maakostean lattiamassan siirtoon sekoitin, jolla massa siirretään paineilman avulla, ilman pölyä ja säkkien kantoa kerroksiin. Automaattisella laastin käsittelyllä on merkittäviä hyötyjä, kuten laadun tasaisuus ja tuottavuuden lisääntyminen levityksen ja tasoituksen nopeuden kautta. Puhumattakaan työterveyden ja ergonomian parantumisesta. On totta, että halvan työvoiman lisääntyminen hidastuttaa yleensä teknisten tuotteiden käyttöönottoa työmailla, mutta toisaalta automatiikan täysimittainen hyödyntäminen voisi olla mahdollisuus ja kilpailukeino juuri suomalaisille urakoitsijoille. Laastitoimittajan näkökulmasta automatiikan lisääntyminen lisää tuotteiden vaativuutta ja perinteisten reseptien muokkaamista. Fesconilla on jo hyvä kokemus muuraus- ja rappauslaastien sekä tasoitteiden sovituksesta automaattisysteemeille. Stonel Oy:n pitkälle automatisoidussa julkisivuelementtitehtaassa Fesconin laastia annostelevat jo robotit. Automaation lisääminen työmailla on yksi mahdollisuus työmaiden työn tehokkuuden parantamiseen, ja myös me Fesconilla haluamme omalta osaltamme viedä asiaa eteenpäin. Kimmo Peltola Fesconin toimitusjohtaja Lujabetoni Oy Intohimojen pelikenttä käy asukkaan lompakolle Rakentaminen ja sen tekemisen tapa herättää suuria intohimoja niin poliitikkojen keskuudessa kuin alan ammattilaisten sekä tavallisten kansalaistenkin parissa. Totta kai – kyseessä on ihmisten elämän suurin investointi, johon kaikkien on lähes pakko osallistua asumalla jossain. Samoin kaupungin ulkonäkö, hienosti sanottuna kaupunkikuva, muovautuu rakennusten summana. Energiankulutus, väestönsuojelu, joukkoliikenne ja moni muu asia määrittyy myös paljolti rakennusten ehdoilla. Kohtuuhintainen asuminen on mantra, jota vaaditaan kovalla äänellä tarjottavaksi. Ensimmäisenä katseet kääntyvät ahneisiin rakennusliikkeisiin, vaikka ehkä on jo huomattu, että rakennusalan yritysten tulokset ovat sangen vaatimattomia. Sama paine on meillä rakennustuotepuolella. Rakennusalaa onkin mielestäni turha syyllistää asumisen hinnoista www.luja.fi 4 – etenkin kun alalle voi tulla lähes kuka vain ja rakennuttaa niitä edullisia asuntoja. Tonttihinnat määräävät hyvin paljon asumisen hinnasta. Tälle luonnonlaille ei vain voi mitään. Kunnilla on intressi saada tonteistaan maksimihinta ja hyviä veronmaksajia alueelleen, eli suomeksi sanottuna kalliiden asuntojen ostajia. Kohtuuhintainen asuminen ei siis juuri kiinnosta kaavoittajia. Tulisiko harkita kaavoitusmonopolin purkamista ja sallia yksityisille yrityksille hallittu aluekaavoitus esimer- Lujatalo Oy Syksy alkaa utuisissa talouden tunnelmissa Viime aikoina yleisenä puheenaiheina ovat olleet talouden näkymät ja niiden vaikutukset rakennusalan työllisyyteen. Vaikka toistaiseksi tilauskirjat monissa suunnittelutoimistoissa ovat olleet jopa täydempiä kuin normaalisti, ovat aloitetut kuutiomäärät ja myönnetyt lupamäärät olleet laskussa. Me Lujatalossa lähdemme luottavaisina kohti tulevaa talvea. Vaikka isoja alueellisia eroja onkin, tilauskantamme on vahvalla tasolla ja ensi vuodelle siirtyvää työkantaa on huomattavasti enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Suurin saneeraustyömaamme HUS:in potilastorni valmistuu vasta kesällä 2014, ja muuallakin olemme voittaneet terveitä urakoita kireästä kilpailutilanteesta huolimatta. Kaiken perustana ovat tarkkaan valitut hankkeet, jotka tarjotaan osaamisemme puitteissa. Kuluneen vuoden aikana olen kiertänyt Lujatalon toimialueita ja työmaita, enkä ole voinut olla panematta merkille porukan sitoutumista ja tekemisen meininkiä, mitkä näkyvät parhaiten pitkäaikaisina työsuhteina sekä työmailla että toimistoilla. Syksy tuo mukanaan muutoksen tuulia pääkonttoritoimintoihimme: Uudenmaan alueyksikkö muuttaa Sola Business Valleyn tiloihin Espoon Leppävaaraan loppuvuoden aikana. Modernit ja uudet toimitilat optimoidaan käyttäjä näkökulmasta, enkä epäile, etteikö se näy positiivisena vireenä talven kääntyessä kevääksi. Hankkeiden osalta merkittävimpänä keväällä ratkenneena projektina on osallistumisemme Marja-Vantaan kehittämiseen yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Hanke tuo mukanaan pidempiaikaista ja jatkuvampaa asuntotuotantoa, jolloin toiminnan kehittäminen on mahdollista. Samalla pääsemme antamaan omaa osaamistamme Vantaan kaupungin käyttöön jo heti suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, ja sitä kautta edesauttamaan kohtuuhintaisen asumisen syntymistä. Vaikka syksy alkaakin harmaissa ja utuisissa merkeissä, sekä taloudessa että luonnossa, näen tilanteemme kuitenkin kohtuullisena. Kun on varustautunut oikein ja toimii johdonmukaisesti, selviää hieman tuulisempinakin aikoina. kiksi ympäristöministeriön ohjauksessa? Laskisiko tämä tonttien hintoja? Itse uskon, että kilpailu tekisi tässäkin asiassa terää. Toinen huomattavan merkittävä asumisen hinnan muodostaja ovat rakennusmääräykset: helposti jää huomaamatta, että nykyisin rakennusmääräykset, kaupunkien kaavamääräykset, tontinluovutusehdot ja rakennustapaselosteet ovat melkoinen vaatimusnivaska: lähes jokaisen kerrostalon tulee olla jos nyt ei aivan Ferrari, niin vähintäänkin Audin tasoinen erikoistuote. Tämä kustannustaso kertyy intohimojen summasta, joita on vaikeaa vastustaa yksittäisenään. Yksi viranomainen haluaa, että helsinkiläiset asuisivat väljästi. Ahtaasti asuminen on kuulemma kansallinen häpeäpilkku, ja pienten asuntojen tehokas rakentaminen on kielletty tämän johdosta. Toinen viranomainen taas haluaa kaikista asunnoista täysin esteettömiä. 20-vuotiaan sinkun voi olla vaikea käsittää, miksi hänenkin pitäisi maksaa 50 000 euroa lisää asunnostaan tästä syystä. Kolmas viranomainen haluaa julkisivusta saumattoman taiteellisen merkkiteoksen ja nostaa taas asunnon hintaa. Neljäs viranomainen haluaa jokaiselle oman autohallipaikan juuri kerrostalon alle, koska tiivis kaavoitus on lähes uskonto. Viides viranomainen haluaa parantaa energiatehokkuutta merkittävästi ja samalla kuulemma rakentamiskustannukset laskevat. Ja kuudes, seitsemäs, kahdeksas ja moni muukin viranomainen löytyy vaatimuksineen. Mikäli edullisia asuntoja todellisuudessa halutaan pääkaupunkiseudulle, on uskallettava heittää romukoppaan suuri osa erikoisvaatimuksista ja uskaltaa myöntää, että edullisia asuntoja tarvitaan ja ettei niitä voi toteuttaa nykysäännöksillä. Monissa muissa maissa on täysin normaalia, että asuntomarkkinoilla on tarjolla hyvin erilaisia tuotteita edullisesta premiumiin asiakkaiden maksukyvyn mukaan. Miksi Suomessa ja pääkaupunkiseudulla saa tarjota vain premiumia? Toisin toimitaan jo omilla omakotimarkkinoillakin: tuotteet vaihtelevat hyperedullisista ja pelkistetystä pienistä puutaloista premium-kivitaloihin, kuten omaan tuotteeseemme Luja-kivitaloon. Onko joku aidosti sitä mieltä, että omakoti markkina toimii täysin väärin ja kaikkien pitäisi rakentaa perheelleen nollaenerginen iso taideteostalo kaupunkikuvan ja asumisväljyyden vuoksi? Ja jos tähän ei ole varaa, ei pidä rakentaa ollenkaan? Tätä mieltä olemme kuitenkin kerrostaloista, vaikka tätä vaatimusta ei kukaan myönnä omakseen. Arto Pohjonen Lujatalon toimitusjohtaja Mikko Isotalo Lujabetonin toimitusjohtaja 5 www.luja.fi Tehdas myytävänä – eli kuinka Prefabmästarna Sverige AB:n tarina sai alkunsa Toukokuu 2012. Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo istuu työpöytänsä ääressä ja miettii juuri kuulemaansa huhua. Asia on varmistettava. Hän napsauttaa internetselaimen auki ja lähtee selaamaan ruotsalaista nettilehteä. ”Betongleverantör i konkurs”. Stockholmsarenan betonitoimittaja on todella hakenut konkurssia. www.luja.fi 6 - On erittäin poikkeuksellista, että näin isoja tehtaita myydään konkurssimenettelyllä. Kiinnostuin heti, kertoo Isotalo. On toimittava saman tien. Hän etsii heti ruotsalaisesta käräjäoikeudesta pesänhoitajan nimen ja ottaa yhteyttä pesänhoitaja Anderssoniin. Pian hän saa Betongmästarna Sverige AB:n myyntiasiakirjat. Myynnissä on kaksi tehdaskiinteistöä ja niiden kiinteä omaisuus. Isotalon katse kiinnittyy Piteån tehtaaseen Pohjois-Ruotsissa. Kesästä tulisi odotettua kiireisempi. Selvitystyötä Lujabetoni on toiminut Ruotsin valmisbetonimarkkinoilla jo vuodesta 2002 kahden valmisbetonitehtaan voimin. Yrityksen tuotetarjonnan laajentaminen naapurimaassa oli pyörinyt Isotalon mielessä jo tovin. Myytävänä oleva elementtituotantoon erikoistunut tehdas Pohjois-Ruotsissa sopi Isotalon suunnitelmiin kuin nakutettu. Tosin aika oli pahin mahdollinen. Kesän kynnyksellä Lujabetonin oma tuotanto käy täysillä ennen lomia ja muutkin kii- reet painavat päälle. Isotalolla ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia jättää Suomen bisnestä edes päivä reissun ajaksi. - Emme olisi todennäköisesti lähteneet tarjousleikkiin mukaan, ellei kehitys- ja liiketoimintajohtajamme Haataisen Markus olisi ehtinyt käydä tarkastamassa tehdasta päivävierailulla. Asiat voivat olla joskus pienestä kiinni, kertoo Mikko Isotalo. Tehdasta ei osteta sokkona. Varsinkaan konkurssipesää. Isotalo ja Haatai- nen selvittivät yhtiön taustoja, tehtaiden kuntoa sekä liiketoiminnan terveyttä. - Kyllähän meitä epäilytti ostaa tehdasta, joka oli mennyt konkurssiin, sillä pesät ovat usein melkoisia sotkuja. Mutta olimme vakuuttuneita tehtaan teknisestä tasosta, johtamisjärjestelmästä ja porukan osaamisesta. Tehdas oli terve ja hyväkuntoinen. Isotalon mukaan yritys kaatui epäonnisten projektitoimitusten myötä. - Koko toimialalla yleisesti katastrofina tunnettu Stockholmsarena oli tehtaalle liian iso pala, Isotalo summaa. Tehtaan ostaminen ja sen hallitseminen olisi melkoinen pala myös Luja betonille. Oli mietittävä vaihtoehtoja. YBT yhteistyöhön -Tehdas on ainoa kaltaisensa koko PohjoisRuotsissa, joten sillä on houkuttelevat näkymät. Pohjoisen teollisuus- ja kaivosrakentaminen tuovat hyvät markkinat raskaille betonirungoille, juuri niille, joita Piteån tehdas valmistaa, muistelee Isotalo pohtineensa. Kilpailua alueella kuitenkin on. Esimerkiksi Ylitorniolta käsin toimiva seinävalmistajaekspertti YBT, jonka tuotannosta jo vuosikausia lähes puolet on mennyt Ruotsin markkinoille. Isotalolla oli YBT:n omistajista, Mika ja Juha Alapurasesta suoraselkäinen ja rehellinen kuva, ja yhdistävänä tekijänä oli myös perheyritystausta. Isotalo halusi heidät mukaan. - Nämä jutut edellyttävät luottamusta. Olin tutustunut Juhaan toimialan yhteisissä tapahtumissa ja työryhmissä jo aiemmin. Jos Juha ei olisi ollut tuttu, en olisi yhteiskauppaa lähtenyt tarjoamaan. Yhteistarjous sopi Alapurasille mainiosti. - Olimme kartoittaneet Ruotsin markkinoille laajentumista jo pidempään. Meidän tuotantomme on painottunut lähinnä seinärakenteisiin, joten yhteistyö Lujabetonin kanssa vahvistaa molempien toimintaa, kertoo YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen. - Juha tiesi jo alueen projekteja. Ja tuskin olisimme lähteneet kumpikaan tarjoamaan tehtaasta mitään itseksemme. Tämä oli hyvä yhdistelmä, pohtii Isotalo. Kesäkuussa Alapurasen veljekset ja Isotalo löivät kättä päälle yhteistarjouk sesta ja yrityskumppanuudesta. Samalla Mikko ja Juha ryhtyivät laatimaan tarjouspapereita. 25.6. ole vaan tarjousdeadlineen oli enää viikko. Mutta mitä tarjota? Osviittana heillä oli tehtaan viime vuoden yli 350 miljoonan kruunun liikevaihto, oma budjetti ja kalpea arvaus kilpailijoiden tarjouksista. Vaikka tarjous kattoikin koko tehdasomaisuuden, päätyivät he lopulta tekemään melko varovaisen tarjouksen. Tehtaan pelastajat Pesänhoitaja hyväksyi heidän tarjouksensa heti määräpäivän umpeuduttua. - Jopa yllättävän nopeasti, miettii Isotalo. Betongmästarna Sverige AB:n tehdas olisi pian uudessa omistuksessa. Juha ja Mikko matkustivat Piteåån 2.7. neuvottelemaan konkurssipesänhoitajan kanssa yksityiskohdista. Tärkeimpänä oli henkilöstö. Sekä Mikolle että Juhalle oli selvää pitää aiemmin toimitusjohtajana työskennellyt Rolf Skoog 7 www.luja.fi Ihmiset olivat helpottuneita. Tehdasporukan kauhuskenaariona oli, että ruotsalainen kilpailija ostaisi tehtaan ja sulkisi sen kokonaan. toimitusjohtaja Mikko Isotalo johdossa. - Hän on monitoimimies, jolla on suunnittelija- ja myyntitaustaa. Se on hyvä yhdistelmä, miettii Isotalo. Samalla he kävivät esittäytymässä henkilökunnalle, joka odotti tulevaisuuttaan sydän kurkussa. Osa oli jo irtisanottu, joten tehtaalle oli jäänyt vain pieni joukko pyörittämään ylimenokauden tuotantoa. Kun Juha ja Mikko kertoivat henkilöstötilaisuudessa taustastaan ja yrityksen jatkosta, tuloksena olivat isot aplodit. Uudelle tehtaalle tultaisiin palkkaamaan kaikkiaan 70 henkeä, johon kuului myös tehtaan oma rakennesuunnittelijatiimi. Osa vanhan tehtaan tekijöistä sai eläkepaketin, ja muutama oli jo hakeutunut itse uusiin tehtäviin. - Ihmiset olivat helpottuneita. Tehdasporukan kauhuskenaariona oli, että ruotsalainen kilpailija ostaisi tehtaan ja sulkisi sen kokonaan, kertoo Isotalo. Kesäloma oli alkamaisillaan. Ruotsin mallissa betonitehtaat menevät kolmeksi viikoksi totaaliseisokkiin työntekijöiden loman ajaksi. - Toivotimme hyvät lomat ja ihmiset tervetulleeksi takaisin töihin loman jälkeen. Byrokratiakesä Lomailua se ei kuitenkaan ollut Juhalle ja Mikolle. Yritysbyrokratia ei www.luja.fi 8 ole kansankodissa sen sujuvampaa kuin kotimaassakaan. Rahoitus- ja takausasiat piti hoitaa saman tien loppuun. Miehet saivat myös käydä ammattiliittojen kanssa läpi yrityskohtaiset työsopimusneuvottelut ja hoitaa allekirjoitukset. Ja huolehtia jopa toimialaliittojäsenyyksistä. Yhtiön nimeksi Juha ja Mikko hakivat Prefabmästarna Sverige AB:n. Uusi yritys tarvitsee monenlaisia asioita, joita toimivien tehtaiden kohdalla pidetään selviöinä. Kuten graafisen linjauksen: käyntikortit, logot ja powerpointpohjat. - Se on melkoinen hässäkkä. Logotyyppejä piti suunnitella 20 erilaista ennen kuin löysimme sopivan, mainitsee Isotalo. - Yrityskauppa on hirveä puristus. Joku voisi luulla, että kauppakirjan kirjoittaminen kruunaa prosessin, mutta siitähän se varsinainen jumppa alkaakin. Tehdas rullaamaan Kaupan jälkeen YBT:llä ja Lujabetonilla oli käsissään 12 hehtaarin tontti ja lähes 10 000 neliömetrin laajuiset tuotantolaitokset. Tehdas valmistaisi taas pian runkoja, seinäelementtejä, ontelo- ja TT-laattoja sekä tehtaan omia erikoistuotteita täydellä höyryllä. Virallisesti tuotanto lähti pyörimään elokuun viimeisenä päivänä. - Olimme varautuneet käynnistämään toiminnan nollatuotannosta, mutta tehtaalla olikin mukavasti töitä. Tarkemmin sanottuna tilauksia yli kahdeksan miljoonan edestä esimerkiksi kaivostyömaille ja Uumajan kulttuuritalolle. Tehtaan tuotanto pyörii jo, mutta hallinnollisissa töissä on vielä urakkaa vähintään loppuvuodeksi. Toimintaa on vakautettava ja johtamisjärjestelmää kehitettävä, mutta se ei estä Isotaloa tähyämästä jo ensi vuoteen. - Tavoitteena on saavuttaa tehtaalle noin 25 miljoonan euron liikevaihto. Näyttää lupaavalta, sillä kysyntää pohjoisessa Ruotsissa on. Koko Ruotsin talous porskuttaa kuin taantumaa ei olisikaan. Toimitusjohtajien takaraivoissa kuiskii aina ajatus markkinaosuuden kasvattamisesta. Vaikka sitten uusilla yritysostoilla. - Tarkkailemme uusia mahdollisuuksia erityisesti Suomessa. Ruotsissakin voisi pitkällä aikavälillä katsella toista tehdasta vähän etelämmästä. Ei kuitenkaan heti. - En lähtisi tekemään tätä ruljanssia aivan joka vuosi, Isotalo hymyilee. Tallinnan-matkailijoiden joukkoliikenneyhteydet muuttuivat Helsingissä elokuussa. Länsiterminaaliin ei mennäkään enää busseilla. Tilalle on rakennettu uusi raitiolinja. Spora vai spåra, raitiovaunu vai raitsikka? Rakkaalla kulkupelillä on monta nimeä. Käytti sitten raitiovaunusta mitä tahansa termiä, pääsee sillä tänä vuonna Helsingissä pidemmälle kuin koskaan aiemmin. - Tänä vuonna on rakennettu normaalia enemmän, kertoo raitiovaunulinjojen rakennuksesta ja huollosta vastaavan HKL:n ratamestari Tapani Huhtala, jonka työkenttään kuuluvat kaikki linjat Jätkäsaaresta Käpylään. Syynä on kesän aikana uudistunut raitiolinja 9, joka kuljettaa nyt Tallinnanmatkaajia Länsiterminaaliin aiempien 15-bussilinjojen sijasta. Myös linja 8:n reittiä on laajennettu kehittyvälle Jätkä saaren alueelle. - Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta keskimäärin rakennamme ja korjaamme raiteita noin 3-5 kilometriä vuosittain, kertoo Huhtala. Kovimmalla kulutuksella ovat raitiolinjojen kaarteet ja pysäkkialueet, jotka näkevät harvemmin edes kymmenen vuoden ikää. Suora kisko kestää tavallisesti 25-30 vuotta. HKL:n suurimmat korjaustyöt keskit tyvät kesäaikaan. Tuolloin tehtävänä on runsaat parikymmentä urakkaa ympäri raidelinjaston, noin 100-300 metrin pätkissä. Aikataulut ovat tiukkoja, ja suurimmat vaihtotyöt tehdäänkin öisin. Aina liikenteen pysäyttämistä ei voi kuitenkaan välttää. - Emme ole kiusallamme tiellä. Tehtävämme on parantaa raitioliikenne olosuhteita kaikkien matkustajien hyväksi, muistuttaa Huhtala. Historiallinen Helsinki on täynnä vanhoja katuja, jotka ovat haastavia raskaan raitioliikenteen suhteen. - Esimerkiksi Aleksanterinkadun pohjassa ei ollut alun perin mitään rakennekerroksia, vaan pelkkää tiilimurskaa ja täyttömaata. Vaihdoimme tilalle 2000luvun alussa raudoitetun betonilaatan, joka kestää, kertoo Huhtala. Kavala lehtikeli Raitiovaunuliikenteessä vuoden hankalin aika on syksy, jolloin puista tippuneet lehdet liimautuvat kiskoihin. Pahin kausi kestää Huhtalan mukaan kolmesta viiteen viikkoa. - Lehtikelin aikana työskentelemme viidessä vuorossa pitääksemme kiskot puhtaina. Aika on kuljettajille hankalaa, kun jarrutusolosuhteista ei voi olla varma. Silloin mennään sukkasillaan. Lujabetoni toimittaa HKL:lle vuosittain noin 1500 kuutiota valmisbetonia sekä tarpeen mukaan raiteiden asennuselementtejä. 9 www.luja.fi Lujatalon aluejohtaja Heikki Jalkanen ja Rouvasväenyhdistyksen toimitusjohtaja Eija Vähälä Turon talon sisäpihalla. Asuntoja vanhaan tehdasmiljööseen Lujatalo Oy aikoo muuttaa Kuopion Niiralassa sijaitsevan Turon talona tunnetun teollisuuskiinteistön asuinkäyttöön. Kaupasta solmittiin esisopimus kiinteistön entisen omistajan, Kuopion Rouvasväenyhdistyksen, kanssa kesäkuussa. www.luja.fi 10 - Kiinteistö muutetaan asuinkäyt- töön vuokra- ja asumisoikeusasunnoiksi, kertoo Lujatalon aluejohtajan Heikki Jalkanen. 1940-luvun alussa valmistuneessa rakennuksessa valmistettiin aluksi jonkun aikaa polkupyöriä. Varsinaisesti talo on kuitenkin tullut tunnetuksi 1938 perustetun vaatetusalan yritys Turo Oy:n tehdaskiinteistönä, jossa valmistettiin miesten vaatteita. Tehdastoiminta päättyi 90-luvun alussa. Rouvasväenyhdistys muutti tiloihin vuonna 1992. Yhdistys on tuottanut Savonia-ammattikorkeakoululle Kuopion Muotoiluakatemian tukipalvelut, mutta myy tilat oppilasmäärän vähenemisen vuoksi. - Minusta on hyvä, että Lujatalo lähtee kehittämään Turon taloa. Rakennus on Kuopiolle tärkeä kulttuurikohde ja maamerkki, näkee Rouvasväenyhdistyksen toimitusjohtaja Eija Vähälä. Kiinteistöön suunnitellaan kaikkiaan noin 70 asuntoa. Remontti aloitetaan kesällä 2013 ja sen on määrä valmistua syksyllä 2014. 7000-neliöinen kiinteistö on kaupunkikuvallisesti suojeltu, joten julkisivut jätetään historialliseen asuunsa. - Tämä on meille erittäin mielenkiintoinen hanke, jossa pääsemme antamaan historialliselle kiinteistölle uuden elämän, kertoo Lujatalon hankekehityspäällikkö Reijo Takkinen. Ytimekkäästi. Lujabetonin harkot uudistuvat Kuva: Tomi Glad Lujabetoni on kasvattanut harkkoperhettään uudella mallistolla. Ohutsaumattavilla ja mittatarkoilla kevytsoraharkoilla rakentaminen on aiempaa nopeampaa ja ergonomisempaa. Historia Turon kiinteistönä tunnetun rakennuksen on suunnitellut Axel Fritzen Savon Pyörä Oy:lle liike- ja teollisuusrakennukseksi 1940-luvun alussa. Turo Oy siirsi rakennukseen vaatetustuotantonsa vuonna 1953. Rakennusta korotettiin vuonna 1958 Pyöräkadun puolelta yhdellä kerroksella. 1960-luvun alussa rakennettu toimistosiipi purettiin 2009. Vaatetusteollisuustuotanto rakennuksessa päättyi 1990luvun alussa, jolloin tilat muutettiin opetustiloiksi. Lähes kymmenen vuotta vuokralla ollut Kuopion Rouvasväen yhdistys osti rakennuksen tontteineen vuonna 2002. 2013 rakennukseen ryhdytään rakentamaan asuntoja. Lujabetoni tuo loppuvuodesta markkinoille uuden sukupolven kevytsoraharkkoperheen. Ohutsaumamuuraustekniikkaan perustuvat harkot soveltuvat kaikenlaiseen rakentamiseen aina pientalojen perustuksista lämpöeristettyihin ulkoseinäratkaisuihin. Harkkoja tulee tarjolle yli kymmenen erilaista. Lujabetonin Sakari Petsalon mukaan uusien ohutsaumattavien harkkojen teknologia on kehittynyttä ja mittatarkkuus uutta luokkaa. - Pontattu harkkomallistomme tulee nopeuttamaan rakentamista. Ne ovat perinteistä harkkoa kevyempiä, joten työmaaergonomia paranee. Myös käytettävän polymeerimodifioidun ohutsaumalaastin menekki on merkittävästi pienempi kuin perinteisissä harkoissa, mikä tuo materiaalija työsäästöjä työmaalla, kertoo Lujabetonin yksikönjohtaja Sakari Petsalo betonituotteet-yksiköstä. Luja-konserniin kuuluva laastiekspertti Fescon on kehittänyt ohutsaumalaastin juuri Lujabetonin harkkoperheelle. Harkkoperheeseen kuuluu kattava valikoima eristämättömiä harkkoja, uusi väliseinäharkko sekä 420 mm:n harkko polyuretaanieristeellä. Harkoilla voi rakentaa lähes mitä vain aina rakennusten perustuksista kosteiden tilojen seiniin ja kivitaloihin. Lämpöeristetyt harkot täyttävät myös vaativat energiamääräykset markkinoiden parhaiden u-arvojen avulla. Tuotanto alkaa Lujabetonilla loppuvuodesta Loimaan ja Oulun tehtailla, joiden tuotantotiloja on kasvatettu ja kehitetty miljoonainvestoinneilla. Lujabetonilla uskotaan uuden harkkoperheen saavan hyvän vastaanoton käyttäjäkunnassa. - On hienoa, että pystymme lisäämään kivirakentamisen kilpailukykyä uusilla vaihtoehdoilla, Petsalo iloitsee. Tuotanto aloitetaan marraskuun lopulla ja myyntiin harkot tulevat viimeistään ensi vuoden alussa. Lujabetoni jatkaa myös perinteisten paksusaumamuurattavien kevytsoraharkkojen tuotantoa. Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman suurhanke Sipoon kunnan Nikkilän sosiaali- ja terveysasema päivitetään mittavalla hankkeella tämän päivän tarpeisiin. Kyseessä on mittava uudis- sekä korjausrakentamista sisältävä hanke, jonka Lujatalo Oy toteuttaa. Hanke on arvoltaan noin 13 miljoonaa euroa ja tilavuudeltaan noin 30 000 m3. Urakka työllistää Lujatalossa noin sata henkilöä. Lujatalo ja Sipoon kunta allekirjoittivat sopimuksen kesäkuussa. Nykyinen terveyskeskusosa puretaan kokonaan pois ja tilalle rakennetaan täysin uusi, nykyaikaisia tarpeita vastaava tila, johon sijoittuu jatkossa terveyskeskuksen lisäksi myös osa sosiaalipuolen palveluista. Lisäksi vanha sairaalaosa, joka käsittää kaksi vuodeosastoa, uusitaan laajalla remontilla. Sairaalaosan ulkopinnat uusitaan täydellisesti ja osittain remontoidaan myös sisältä. Työt kestävät toukokuuhun 2014 saakka. - Urakka on mittava ja vaatii monenlaista osaamista. Sen lisäksi että osa vanhoista tiloista saneerataan, hanke käsittää myös purkutyöt sekä uudisrakentamisen. Uudisrakentaminen on pääosin elementtirakentamista. Saneeraukseen kuuluu puolestaan esimerkiksi julkisivun, vesikaton ja ikkunoiden täydellinen uusiminen, selvittää projektipäällikkö Timo Salo-Tuisku Lujatalosta. 11 www.luja.fi Euroopan ensimmäinen ekovalojärjestelmä? Meilahden sairaala remontoidaan led-valossa HUS:n tornisairaalan rakennustyömaalla Helsingin Meilahdessa on menossa uraauurtava valaistuskokeilu. Led-tekniikkaan pohjautuva työmaavalaisinjärjestelmä on ekotehokas ja laskee valaisinkustannukset viidennekseen. Rakennustyömailla jopa 70% energian kulutuksesta menee valaisemiseen ja lämmitykseen. Valaisinyritys Oversolin ja vuokrausyritys Cramon yhteistyössä kehittämä, nimenomaan rakennustyömaille tehty kotimainen led-valaisinjärjestelmä laskee Lujatalon urakoiman tornisairaalatyömaan valaisinkustannuksia 80 prosenttia. Cramon asiakassuhdepäällikkö Timo Lambergin mukaan vastaavaa ketjutettua ledjärjestelmää ei ole tiettävästi vielä missään muualla koko Euroopassa. Tavallisesti työmaavalaisimet ovat hehkulamppuja, loisteputkia tai halogeeneja. Niiden hankintahinta on edullisempi kuin led-valaisimissa, mutta ne vievät paljon energiaa, rikkoutuvat helposti ja ovat sen jälkeen ongelmajätettä. – Valinnassa painoivat vähäinen sähkönkulutus ja huoltotarve. Ledvalaisinten energia- ja huoltokustan- www.luja.fi 12 nukset ovat 80 prosenttia pienemmät perinteisiin valaisinjärjestelmiin verrattuna, kertoo Lujatalon tuotantoinsinööri Antti Isotalo. Energiansäästölamput ja ledvalaisimet ovat elinkaarienergiankulutukseltaan samanlaisia, noin 3900 megajoulea per 20 miljoonaa lumentuntia. Yksi led-valo vastaa käyttö iältään 27 halogeenivalaisinta tai kolmea energiansäästölamppua. - Ledin ensisijainen idea on kestävyys sekä täydellinen kierrätettävyys. Etuihin kuuluu myös välitön valaisuteho, joka mahdollistaa liiketunnistimien tehokkaan käytön, kertoo Oversolin markkinointivastaava Kati van Heerden. Pitkä elinkaari Työmaavalaistus on Lujatalolle vuoteen 2014 saakka kestävässä peruskorjauksessa merkittävä investointi. Meilahden tornisairaalan 17-kerroksisessa rakennuksessa on rakennus urakan aikana noin 450 kulkuvalaisinta. Valaisimet jatkavat elämäänsä HUS:n työmaan jälkeenkin tulevilla työmailla. Luja-yhtiöiden yritysvastuuasioista vastaavan brändijohtaja Jussi Hirvelän mukaan rakennusalan on korkea aika tehostaa toimintaansa energiankäytön suhteen. - Valot ovat pieni mutta konkreettinen esimerkki Lujatalon kestävän kehityksen strategiasta. Jos ja kun kaikki menee pilottikohteessa hyvin, voimme laajentaa käytäntöä muillekin työmaille, kertoo Hirvelä. - Esimerkillämme toivomme kannustavamme myös muita rakennusalan toimijoita mukaan energia tehokkuuteen. Sana hallussa? keksi säkkihahmollemme napakat tekstit puhekupliin. parhaat tokaisut pääsevät uuden säkkihahmomme käyttöön, arvomme lisäksi yllätyspalkintoja! fesconin tuotteilla muuraat, tasoitat ja maalaat... Ehdotukseni fesconin uuden säkkihahmon nimeksi: OMA Nimeni: Osoite: Yritys: sähköposti: sähköpostiosoitteeni saa lisätä lujan asiakasrekisteriin. fesconilla parhaat tuotteet seinään ja lattiaan... fescon tekee tasaista ja kestävää pintaa... keksi fesconin uudelle säkkihahmolle nimi. arvomme osallistujien kesken uuden apple ipad-tabletin. Lähetä vastauksesi 30.11.2012 mennessä. julkaisemme voittajan tammikuussa luja.fija fescon.fi-sivuilla sekä seuraavassa asiakaslehdessämme. LUJATALO OY Minni Karttunen Tunnus 5000809 00003 VASTAUSLÄHETYS Nido kiinni tästä Vastaanottaja maksaa postimaksun Ytimekkäästi. Aditro ensimmäisenä Solaan Sola Business Valley Espoon Leppävaarassa saa pian ensimmäiset käyttäjänsä. Aditro vastaanotti toimistotilat maanantaina 1.10. Aditro on sisustanut tiloja jo syyskuusta lähtien. Henkilökunta muuttaa Solaan19.10. Sola Business Valley on Lujatalon omaperusteinen toimistohanke. Vuoden alusta lähtien rakennus tulee toimimaan myös Lujatalon pääkonttorina. Toimitila-alaa on yhteensä 16 600 m², josta Aditron käyttöön tulee noin 6 000 neliötä. Aditron henkilöstöä konttoriin tulee 400 henkeä. Aditron talousjohtaja Lauri Luoman mukaan on yritykselle on liiketoiminnan kannalta oleellista päästä moder- neihin tiloihin hyvien kulkuyhteyksien varrelle. - Työympäristön on oltava sellainen, missä työntekijät viihtyvät. Aditron puolesta rakennusprojektia johtanut Reija Timperi on ollut mukana rakentamisen alusta saakka. - Tilat näyttävät hienoilta, ne on tehty Aditron toiveiden mukaan. Käyttöön tulee moderni avokonttori sekä vastapainoksi hiljaisia huoneita, neuvottelutiloja ja ”puhelinkoppeja”. Luoma ja Timperi ovat erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön Lujatalon kanssa. - Työporukka on ollut antaumuk- sellista ja taitavaa, Timperi kehuu. - Hanke edennyt täysin aikataulussa ilman viivästyksiä. Odotan, että pääsisimme tekemään vastaavanlaista kiinteistöhankkeita Lujatalon kanssa myös tulevaisuudessa, vahvistaa Lauri Luoma. Lujatalo kiittää Aditroa joustavasta kumppanuudesta. - Olemme iloisia, että projekti on mennyt näin hyvin. Tilat luovutettiin Aditrolle aikataulun mukaisesti hyvässä yhteisymmärryksessä, summaa aluejohtaja Heimo Hantula. Vuoden 2013 alussa tiloihin muuttaa myös Schneider Electric Finland Oy. - Rakentaminen alkoi tammikuussa 2011. - Rakennuksen 1&2-lohkot ja autohallit valmistuivat lokakuussa 2012. Koko kohde on valmiina vuoden vaihteessa. - Omistaja: Veritas Eläkevakuutus - Rakennuttaja: Lujatalo Oy - Rakennuttajaorganisaatio: aluejohtaja Heimo Hantula, projektipäällikkö Lauri Porokka, aluepäällikkö Antti Ylihärsilä, työpäällikkö Timo Salo-Tuisku - Työmaaorganisaatio: vastaava työnjohtaja Sami Sairanen, työnjohtaja Petri Mursu, työsuunnittelija Pavel Smorodin, tuotantoinsinöörit Päivi Tahvanainen, Outi Malinen & Jussi Peura Lujatalo työturvallisuuskilpailun kärkijoukossa Lujatalo on mukana finaaliviisikossa kisaamassa Suomen turvallisimmasta työmaasta. ”Turvallisuus alkaa minusta 2012” – työturvallisuuskilpailun voittaja ratkeaa loppuvuodesta 2012. Kilpailun järjestävät vuosittain Rakennusteollisuus RT ry:n talonrakennustoimiala ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n yhteistyökumppaneineen. Lujatalon Tampereen keskustassa sijaitseva Kuninkaankatu 22-24 -työmaa on kilpailun ainoa korjauskohde uudiskohteiden joukossa. Lujatalon lisäksi mukana työturvallisuusesimerkkiä näyttämässä ovat YIT Rakennus Oy Helsinki, Joensuu ja Tampere sekä Skanska Talonrakennus Oy Jyväskylä. 17 www.luja.fi Palstalla vieraillaan Lujan asiakkaiden luona ja tarkastellaan heidän toimialaansa pintaa syvemmältä. Bisnes, jolla on häntä ja sar vet Tornion Arpelaan valmistui elokuussa Pohjois-Suomen suurin robottinavetta. Sen lisäksi, että laajentaminen on maitoyrittäjien elinehto, lisää navetan automatisointi lehmien hyvinvointia. Tornio, Arpelan kylä. Suomalainen maitobisnes on tuottajille yhä haastavampi toimiala, ja monet tilalliset ovatkin jatkajan puutteessa joutuneet jättämään leikin kesken. Torniolainen maatalousyrittäjäpariskunta, Aki ja Tiina Mykkälä, päätti puolestaan ryhtyä kasvuyrittäjiksi. He rakensivat tänä vuonna uuden 2300-neliöisen robottinavetan ja lisäsivät karjaa 70:stä pariin sataan. Samalla tavoitteena on kasvattaa vuosituotanto 1,2 miljoonaan litraan. - Nyt se oli tehtävä, että oli kannattavaa. Tässä on kuitenkin vielä meininki touhuta seuraavat pari kymmentä vuotta, kertoo Aki miljoona investoinnista. on tullut tutuksi, kertoo kaupassa aiemmin työskennellyt Tiina. Tilan pyörittäminen on todellista perheyrittäjyyttä: koko suku häärii mukana aina tilajäätelön teosta peltotöihin. Voimanponnistusta tarvittiin myös navetan rakennustöissä, jossa palkattujen ammattiasentajien lisäksi huhkivat Akin maalarisisko sekä kesärakennusapulaisina siskonpojat. Myös perheen kaksi lasta Aku, 8, ja Elisa, 5, touhuavat mukana ja ottavat koko ajan oppia vanhemmiltaan. - Pienempikin pääsee nyt mukaan vasikoita hoitamaan, kun löydettiin etsimisen jälkeen jalkaan sopivat turvakengät, hymyilee Tiina. Perheyrittäjyys lehmänmaidosta Pohjoisen tulevaisuus Mykkälän tila on vanha sukutila, jonka Akin isoisä perusti 1900-luvun alussa. 2007 tilalla valmistauduttiin sukupolvenvaihdokseen, jolloin Akin isä Erkki Mykkälä sekä Aki ja Tiina hoitivat tilaa kolmisin. Seuraavana vuonna Tiina osti yhtymästä eläkkeelle jääneen Akin isän Erkin osuuden. Siitä lähtien pariskunta on omistanut tilan yhdessä. - Aiemmin en tiennyt mitään lehmänpidosta, mutta tekemisen kautta se www.luja.fi 18 Vaikka Mykkälöiden tila porskuttaakin eteenpäin, mietityttää heitä hieman suomalaisen tuotannon kilpailukyky. Nykyisin iso osa juustosta ja jogurtista tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Mykkälät toivoisivat valtiolta vahvempia ohjauskeinoja, jotka tukisivat kotimaista tuotantoa. - Jos esimerkiksi koko Suomen tuotanto puolittuisi ja kysyntä pysyisi samana, nousisivat tuontihinnat. Onneksi maidon puhtaus on se, millä - Parsinavetta on taaksejäänyttä elämää, miettii Aki Mykkälä. - Vaikka robotti lypsää, eivät työt siihen lopu, luonnehtii Tiina. Lujabetonin Pekka Mönkkönen (vas.) ja Teemu Nieminen (oik.) piipahtivat Aki ja Tiina Mykkälän navetan avajaisissa. Robottinavetassa raskaat työt, eli lypsy, rehun jako ja lannan poisto, voidaan automatisoida. 19 www.luja.fi Palstalla vieraillaan Lujan asiakkaiden luona ja tarkastellaan heidän toimialaansa pintaa syvemmältä. tuontimaitoa vastaan voi vielä kilpailla, miettii Aki. Ulkomailla puhtautta testataan solutesteillä vasta maitosiiloittain meijeritasolla, kun Suomessa tarkistukset tehdään tilakohtaisesti. Vetelistä Utsjoelle ulottuva Pohjolan maito, johon Mykkälätkin kuuluvat, on Valion pohjoisin hankintaosuuskunta. Lapissa maitotilojen määrä on puolittunut vuosikymmenessä, eli jäljellä on 436 maitotilaa. Vuonna 2011 maidon tuotanto väheni Lapissa kuudella prosentilla. 88 miljoonaa litraa maitoa vuodessa ei kata edes maakunnan maidonkulutusta. Mykkälöiden mukaan monet uudesta sukupolvesta näkevät alan liian epävarmana. - Lopettajia ihmetellään, mutta eihän pienille tiloille ole jatkajia, jos kannattavuus on huono. Lehmän tisseissä on pienet reiät joista pitäisi vetää suuret summat, kuittaa Aki. Älynavetta Mykkälöiden päätös karjamäärän kasvattamisesta tarkoitti lähes väistämättä uuden teknologian navettaa. - Parsinavetta on taaksejäänyttä elämää, miettii Aki. Robottinavetassa navetan raskaat työt, eli lypsy, rehun jako ja lannan poisto, voidaan automatisoida. - Vaikka robotti lypsää, eivät työt siihen lopu, luonnehtii Tiina. Laitteet vaativat säätämistä ja huoltamista, mutta ne muuttavat ihmisen roolia navetassa suorittajasta suunnittelijaksi. Robotti ei pysty edelleenkään tekemään vaikkapa jalostusvalintoja tai hoitamaan karjan ostoliikennettä, mutta perusasioissa se on oiva apu. Navetan ohjaus perustuu eläinten korvamerkkiin. Siitä ohjelma tunnistaa lehmän lypsyvälin ja ohjaa lehmän ruokailemaan oikeaan aikaan. Lehmät voivat käydä vapaasti lypsättämässä itsensä, kunhan aiemmasta lypsystä on vähintään neljä tuntia. - Robotin voi myös ohjelmoida ottamaan kiinni tietyt lehmät yön aikana, jos ne halutaan esimerkiksi siemennykseen, kertoo tilan jalostustoiminnasta vastaava Tiina. Herd Navigator -ohjelmalla Mykkälät saavat eläinten terveydestä tarkkaa tietoa arvailun sijaan. Se analysoi maidon progesteronitasot eli ilmoittaa optimaalisen poikimisajan ja kertoo, jos lehmällä on ketoosi eli energiavaje. Ja paljastaa hormonimääritysten avulla mahdolliset utaretulehdukset heti alkuvaiheessa. - Ohjelman avulla voimme parantaa eläinten hyvinvointia. Se on tärkeää, ettei lehmä lypsäisi lihoista, kertoo Tiina. Paikkaan sidottu vapaa mieli Päivät tilalla ovat pitkiä, aamulypsy Mykkälät: ”Haluamme käyttää kotimaista” Maitotilalliset Aki ja Tiina Mykkälä päätyivät valitsemaan Lujabetonin navettaelementtipaketin sen kotimaisuuden, toimitusvarmuuden ja tilaa tuovan jännebetonipalkkiratkaisun takia. Navetat ovat jykeviä rakennuksia. Vanhanaikainen, mutta vieläkin käytössä oleva tapa rakentaa navetta on käyttää katon kannattamiseen tiheitä teräspilaririvejä. Jotta kantavuus ja rakennuksen jäykistäminen olisi luotettavaa, on pilareita rakennettava ahtaasti kuuden metrin välein. Näiden lisäksi voidaan tarvita vielä muitakin jäykistyksiä. www.luja.fi 20 - Teräspilariviidakko on suuritöinen ja hidas rakentaa. Se myös rajoittaa tilan käyttöä ja muunneltavuutta, kertoo Lujabetonin myyntipäällikkö Pekka Mönkkönen. Mykkälät halusivat lehmilleen tilaa ja valoa, mikä sai heidät kiinnostumaan uudenlaisesta navetan runkoratkaisusta. Lujabetonin navettapaketissa vesikaton kannatus hoidetaan jänne betonipalkeilla katonrajassa. Päädystä päätyyn ulottuvat, vaakasuuntaiset jännebetonipalkkilinjat asennetaan heti vesikaton alle. Palkkilinjat kannatetaan maasta käsin 15 metrin välein teräsbetonipilareilla, jolloin lattiatilaa jää huomattavasti vanhaa teräspilari tekniikkaa enemmän. Leveät välit hel- alkaa viideltä ja päivän työt jätetään taakse iltakahdeksalta, joskus menee myöhempäänkin. Tila sitoo. Mykkälät ovat lähteneet rippijuhlista kesken pois tarkastamaan navetan palohälytystä ja käyneet kerran pokkaamassa tuottajapalkinnonkin Helsingistä lentokoneella aamu- ja iltalypsyn välissä. - Käytiin hakemassa pysti ja lähdettiin saman tien takaisin taksilla lentokentälle, Aki kertoo. Mykkälöiden iloksi lähistöllä on muita samanikäisiä tilallisia, jotka elävät samassa rytmissä. - Kaverit ymmärtävät, kun on samat murheet. Voi soittaa vaikka aamuviideltä ilman, että häiriintyvät, Tiina nauraa. - Tämä ei sovi hermo heikoille. Yhtäkkiä voi karata lehmä ja ruveta putki vuotamaan ja samaan aikaan olla vielä koneetkin rikki, lisää Aki. Robottinavetan myötä Mykkälät saavat tiettyä liikkumavaraa. Missä ennen on tarvittu kaksi lypsäjää, pärjää robottinavetassa yksinkin. Vaikka älypuhelinsovelluksen kautta pääseekin käsiksi navetan valvomopalveluun ja tietokantaan mistä vain, on jonkun kuitenkin aina oltava eläimien lähellä sairas- ja hätä tapausten varalta. Älynavetta tai ei, maitotuotanto on Mykkälöille elämäntapa. Bisneksellä on häntä ja sarvet. - Tekemisen ilosta tätä tehdään. Lehmänpito on mukavaa, hymyilee Tiina. pottivat myös rakentamista, sillä maansiirtokoneilla on rakennusaikana enemmän tilaa liikkua hallin sisällä. - Nopea rakentaminen oli meille yksi kriteeri, kertoo Aki Mykkälä. Vaikka aika on yrittäjille rahaa, oli tärkein kriteeri kuitenkin tehdä laadukkaasti ja kestävästi. - Tämä ei ollut halvin ratkaisu, mutta suomalaisina tuottajina haluamme käyttää kotimaista, kertoo Aki. Navettapaketin betonisen rungon teräkset ovat suojassa betonin sisällä. - Teräsrakenteet ovat tiukoilla navettailmastossa ammoniakin takia, joten betoni tukipilareissa on huomattavasti kestävämpi vaihtoehto, miettii Aki. - Lujabetoni on tehnyt jännebetonipalkkeja jo lähes 40 vuotta, mutta navetoissa niitä on käytetty vasta kolmisen vuotta. Jännebetoni sopii navettaolosuhteisiin erittäin hyvin, vahvistaa Lujabetonin Pekka Mönkkönen. Aki ja Tiina Mykkälän robottinavetta 86 m x 26,5 m pinta-ala 2300 m2 Vesikattoa kannattaa kaksi jännebetonipalkkilinjaa, joita tuetaan maasta 14:lla teräsbetonipilarilla. Lisäksi mm. ulkoseinäelementit 650 m2 väliseinäelementit 150 m2 lieteallas 2500 m3 täydellinen rakennesuunnittelu = Yhteensä betonituotteita n. 900 000 kiloa, eli noin 30 rekkalastia elementtejä. 21 www.luja.fi Uniikki Palstalla esitellään ainutlaatuisia rakennuksia, joiden rakentamisessa tai kunnostamisessa Luja-yhtiöt ovat mukana. Korkeavuorenkadun kaunotar entisöidään Monopoli-seurapelistäkin tutun Korkeavuorenkadun kruunaa sen paloasema. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema punatiilinen maamerkki on Helsingin vanhin käytössä oleva paloasema. Helsingin Erottajan paloasema suljettiin korjausurakan takia helmikuussa 2011, jolloin aseman yksiköt siirtyivät Jätkäsaaren pelastusasemalle. Itse remontti alkoi toukokuussa, josta lähtien Lujatalo on korjannut suojelukohdetta entiseen loistoonsa kaupunginmuseon valvonnassa. - Tarkoitus on ollut uudistaa tekniset tilat ja tehdä kaikki muu mahdollisimman huomaamattomasti, kertoo Lujatalon korjausrakentamisen työpäällikkö Jyrki Tuohimetsä. Paloaseman henkilökunta pääsee palaamaan Korkeavuorenkadulle tämän vuoden lopulla. Historian havinaa 1891 valmistunut tiilirakenteinen paloasema on arkkitehti Theodor Höijerin käsialaa. Alunperin rakennus muodostui torniin huipentuvasta keskiosasta ja sen kaksikerroksisista sivusiivistä, joita on kuitenkin laajennettu vuosien varrella. Höijer piirsi pohjakerrokseen letkunhuoltotilojen ja palolennätinhuoneen lisäksi suuret kalustohallit sammutusvälineille ja vaunuille. Myös päivystäjän paikka sekä miehistön keittiö löytyivät alakerrasta. www.luja.fi 22 Toisessa kerroksessa sijaitsivat makuusalit 60 palokonstaapelille. Kirjasto ja lukusali olivat kadun puolella, sisäpihan puolella taas voimistelusali. Kolmanteen kerrokseen Höijer suunnitteli palomestarille, letkumestarille ja koneen käyttäjälle omat huoneet, jotka palvelevat nykyisin toimistotiloina. Päärakennuksen taakse Höijer sijoitti ulkorakennuksen, sisältäen 12 hevosen tallin ja ajajien huoneet. Monet tiloista ovat edelleen samassa käytössä, kuten miehistötilat, voimistelusali ja kalustohallit. Nykypäivän pelastuskalustolla halliin ajaminen on tarkkaa puuhaa: paloautojen peilit on käännettävä, jotta halliin mahtuu. Peruskorjauksessa uusittiin ovet ja saranapuolen sokkeleista otettiin viisi senttiä pois. - Muuten paloautojen pyörän pultit olisivat ottaneet kiinni, kertoo Lujatalon tuotantoinsinööri Teemu Komulainen. Uniikin uusimista 2013 paloasema täyttää 122 vuotta. Tiloja on laajennettu ja korjattu useaan otteeseen. Ensimmäinen laajennus tehtiin 1926. Lisätilan tarpeen myötä rakennuksen sivusiipiä levitet- tiin ja piharakennusta korotettiin kerroksella. Seuraava laaja peruskorjaus tehtiin 1979-80. Tuolloin uusittiin esimerkiksi kattopellit, iv- ja sähkötekniikka ja osa huonejärjestyksestä. Samassa rytäkässä uusittiin ikkunat, jolloin alkuperäiset tammiikkunat messinkiheloineen korvattiin nykyaikaisemmilla versioilla. Nyt alkuperäis- n loistoonsa 23 www.luja.fi Syyskuussa työt olivat vielä täydessä vauhdissa. Rakennuksen puiset sisäkatot ovat suojeltuja. Erottajan paloaseman 42-metrisen tähystystornista avautuu näkymät Helsingin ylle. Korjauksen aikana tornissa on kuvattu elokuvaa, mainosvideoita ja otettu kuvia Helsinkiaiheisia maalauksia varten. ilmeen palauttamiseen on kiinnitetty erityishuomiota, ja sopivia malleja on etsitty yhdessä museoviraston ja ikkunatoimittaja Roswood Oy:n kanssa. Paloasemalla on lähes 200 erilaista ikkunaa, joista on uusittu 137 kappaletta, kaikkiaan 22 erilaista ikkunamallia. Suurim mat vaihdettavista ruuduista olivat 180 senttiä leveitä ja 3 metriä korkeita. Myös tornin 53 ikkunaa korjattiin. - Uudistus oli eräs työläimmistä työvaiheista, mutta hyvää jälkeä tuli, kertoo Teemu Komulainen. Yllätyksiä Korjausurakka on kokonaisvaltainen, kattaen monenlaista julkisivu-uudistuk- www.luja.fi 24 sesta tukitilojen laajentamiseen. Lisämausteensa tuovat suojelumääräykset, jotka koskevat julkisivua, rakennuksen puisia sisäkattoja, porrashuoneita ja useita muita yksityiskohtia. - Huoneita on paljon, ja jokainen niistä korjataan eri tavalla. Aluksi meidän piti kulkea täällä kartan kanssa ja katsoa, että mitä mihinkin huoneeseen haluttiin, kuvaa Komulainen ensimmäisiä viikkoja työmaalla. - Rakenteita purkaessa tuli yllätyksiä joka päivä. Lattia oli joka kohdasta erilainen, Lujatalon vastaava työnjohtaja Ari Lindholm kertoo. Kerrosten välissä kantavana rakenteena oli käytetty nykyään harvinaisia, matalia, tiilistä tehtyjä kappaholveja, joten välipohjia on pitänyt vahvistaa betonilla. Lisäksi perustukset oli tehty monien vanhojen talojen tapaan kiviladontana, mitkä vajoamisen ja liikkumisen estämiseksi vahvistettiin yli 30 kuutiolla betonia. 1000 tiiltä käsityönä Julkisivua muotoillessaan Höijer haki inspiraatiota kasarmiarkkitehtuurista, jonka taustavireenä puolestaan oli keskiaikainen linna-arkkitehtuuri. Vuodet ja meri-ilma ovat verottaneet poltetusta tiilestä rakennetun julkisivun kuntoa niin, että kulkuaukot piti suojata alas muksahtelevia tiilien varalta EROTTAJAN PALOASEMA Tilaaja: Helsingin kaupungin pelastuslaitos Rakennuttaja: HKR-rakennuttaja Rakennus- ja pääsuunnittelu: Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy Pääurakoitsija: Lujatalo Oy Urakan arvo: 5 Meur teräskatoksilla vuonna 2004. - Julkisivu on rapautunut aikojen myötä, joten sen piti vaihtaa vanhaa kunnioittaen, kertoo Ari Lindholm. Museovirasto hyväksyi vasta 15:sta ehdotetun tiilimallin. Erikoiserän toimit tajaksi valikoitui hämeenkyröläinen Potilan tiili, jolle piikattiin irti koe kappaleet. - Julkisivusta on vaihdettu tuhat tiiltä, ja vaihto on tehty käsityönä. Päivässä niitä vaihtaa parikymmentä, kertoo Ari Lindholm. Historiallisuus näkyy jopa saumalaastissa: toimittaja Fescon pigmentoi saumalaastinsa näyttämään vanhan ajan materiaaleilta. Konehuonepalapeli Theodor Höijerin rakennukset Helsingissä Hotelli Kämp 1886 Purettu 1965, jäljellä vielä Pohjois-Esplanadin puoleinen julkisivu. Ateneumin taidemuseo 1887 Hietaniemen hautausmaan vanha siunauskappeli 1873 Vallilan ala-aste 1902 Teknisesti vaativin urakka oli mahduttaa aseman ylärakenteisiin kolme LVIkonehuonetta. Vesikaton ulkonäköön kajoaminen oli kielletty, joten kohotukset eivät tulleet kyseeseen. Ahtaaseen ullakkotilaan tehtiin kaksi uutta konehuonetta ja lisäksi vanhaa konehuonetta uusittiin ja laajennettiin. - Tilan puute pakotti soveltamaan. Konehuoneille rakennettiin vesikaton alle omat kantavat rakenteet, jotka tuettiin vanhasta rungosta käsin, Teemu Komulainen kertoo. Katolle tehtiin kolme haalaus aukkoa, joiden kautta konehuoneeseen tuotiin runkorakenteet ja iv-kalustot. - Se vaati melkoista näpertämistä. Torni Höijer halusi suunnitella asemasta kaupunkikuvallisesti vaikuttavan, joten hän näki erityisesti tähystystornin tärkeänä maamerkkinä. Vaikutteita Höijer otti Euroopan kaupunkien, kuten Firenzen, kellotorneista. 42 metriin kohoavaan tähystystornin portaissa on 204 askelta. Alun perin tornin vahti tiloihin johtivat kapeat spiraaliportaat, jotka uusittiin teräksisiksi 1970-luvulla. Näin ”muillakin henkilöillä kuin kiipeämään tottuneilla palomiehillä on mahdollisuus turvallisesti nousta torniin kaupunkikuvaa katselemaan”, perusteli paloinsinööri Sakari Lehtinen Palontorjunta-lehdessä vuonna 1971 esitellessään Helsingin kaupungin palolaitoksen uutta rakennusohjelmaa. Erikoinen torni herättää edelleen kiinnostusta: remontin aikana Lujatalon työmaata on lähestytty monenlaisilla pyynnöillä. - Remontin aikana tornissa on kuvattu elokuvaa, mainosvideoita ja otettu valokuvia maalauksia varten. Kesällä päästimme kuvausryhmän työskentelemään torniin aamuneljältä, muistelee Luja talon työmaamestari Iiro Norola. Pelkäksi turistikohteeksi tornia ei kuitenkaan voisi valjastaa. Katolla on väestöhälytin, joka on torniin mentäessä laitettava pois päältä, sillä vaaran tullen se hälyttää 160 desibelin voimalla. - Jos silloin olisi ylhäällä, eivät siinä auttaisi edes kuulosuojaimet, kertoo Komulainen. 25 www.luja.fi Walkers-kahvilat ovat alle 18-vuotiaiden omia paikkoja. Täysi-ikäisistä mukaan pääsevät toimintaa pyörittävät työntekijät. Kuvassa nuorisotyöntekijä Mehdi Lakhal, toiminnanjohtaja Johanna Seppälä ja järjestösihteeri Hannamari Marttio. www.luja.fi 26 Järjestön tavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja väkivaltaisuutta. Lujan uusi tukijärjestö Aseman Lapset ry tekee työtä nuorten hyväksi. Koulupudokkaat, nuorten pahoinvointi, nuorisotyöttömyys. Aseman Lapset ry:llä riittää tekemistä. Myös Luja liittyi tänä vuonna järjestön tukijoukkoihin. - Haluamme perheyhtiönä nostaa nämä asiat esiin. On erittäin tärkeää tukea lapsia ja perheitä, kertoo Lujan brändijohtaja Jussi Hirvelä. Vuonna 1990 perustettu ja aatteellisesti sitoutumaton Aseman Lapset ry toimii ympäri Suomen. Järjestön tavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja väkivaltaisuutta. - Haluamme tarjota nuorille turvallisia aikuisia. Ne ovat pieniä ja simppeleitä kohtaamisia, joilla voi olla suuri merkitys nuorelle, kertoo toiminnanjohtaja Johanna Seppälä. Aseman Lapset tarjoaa nuorille hengähdyspaikan alaikäisille tarkoitetuissa Walkers-kahviloissa. Toinen merkittävä toiminnan muoto on lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä tukeva Friends-ohjelma. Koulutusta järjestetään ryhmille, kuten koululuokille, yksilöitä osoittelematta. - Tarkoituksena on mennä sinne, missä nuoret ovat, kertoo järjestösihteeri Hannamari Marttio. Pääkaupunkiseudulla toimii myös Walkers-bussi. Se on pyörillä liikkuva nuorten oma tila, joka suuntaa aina kolmeksi kuukaudeksi alueille, joilla on tarvetta turvallisten Walkersaikuisten läsnäololle. Lujan lahjoittama vuosittainen 20 000 euron tukisumma on yksi toiminnan mahdollistajista. Taloudellisen tuen lisäksi Lujalla ja Aseman Lapset ry:llä on viritteillä yhteistyö kuvioita, joiden kautta halutaan kannustaa Lujan työn tekijöitä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Seppälä ja Marttio toivottavatkin kaikki halukkaat tervetulleeksi vapaaehtoiskoulutukseen. - Koulutuksesta voi saada yllättäviä vinkkejä myös omien teini-ikäisten kohtaamiseen, Seppälä hymyilee. Lisätietoja http://www.asemanlapset.fi/ 27 www.luja.fi Asiakas tai yhteistyökumppani kertoo, kuinka LUJAT-arvot näkyvät toiminnassamme. Julkisivujen turvaajat Exoteriko Oy on julkisivukorjauksiin erikoistunut rakennusliike, joka urakoi suurinta levyrappauskohdettaan Turun Uittamolla 1974 rakennetussa kolmen kerrostalon yhtiössä. 1970-luvun lähiötalojen korjauksissa riittää sarkaa, vaikka 80-luvun rakennuksetkin alkavat olla jo hiljalleen korjauskunnossa. - Korjausvelka kasvaa , mutta taantumapelossa taloyhtiöt eivät uskalla ryhtyä toimeen. Jossain vaiheessa se on pakko tehdä, ja silloin summa voi olla kerralla isompi, ennustaa toimitus johtaja Jorma Salminen. Esimerkiksi kosteusvaurioiden vuoksi. Exoteriko Oy on ottanut kerrostalokorjauksissa omakseen Fesconin uuden Fescopanel-levyrappausjärjestelmän sen tuulettuvuuden takia. Levyrappaus rankoihin yhdistettynä päästää ilman kiertämään eristeen ja rapatun levyn välissä, poistaen siten kosteutta rakenteista. - Se on varmin vaihtoehto kosteusongelmia vastaan. Kerrostalojen sisältä tulee aina kosteutta ulos, joten ilman tuuletusväliä vesi jää helpommin rakenteisiin. Salmisen mukaan tuulettuvuuteen on pitänyt kiinnittää entistä enemmän huomiota. - Vesitiivistä seinää ei nimittäin ole, jo pelkästään saumojen takia. Leutoina talvina on nähty, että seiniin sataa vaaka- suoraan ja sen jälkeen pakastuu. Seinärakenne joutuu koville veden jäätyessä. Levyrappaus ei ole vielä kovinkaan yleistä, mutta sen käyttö on kasvanut vuosi vuodelta. Exotericon urakoima kerrostaloyhtiö on samalla myös suurin Fesconin levyrappausreferenssi, pintaalaltaan 3500 neliömetriä. - Työntekijämme sanovat, että Fesconin materiaalit ovat parhaita, joten käytämme niitä. Hintaero ei ole niin suuri, kertoo Salminen. LUJAT-arvot Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään Uudistamme ja kehitämme Johtamistapa on osallistuva Asiakas on avainasemassa Tehokkuus ja kannattavuus on elinehto <PSlULVW|PHUNLWW\SDLQRWXRWH)LQHSUHVV2\ Ympäristömerkitty painotuote, 441 687 / Finepress Oy 2012 Tämä turkulainen kerrostalo on saanut uuden elämän Fesconin tuotteilla. Exoterikon toimitusjohtaja Jorma Salmisen ja vastaavan mestarin Heidi Bymanin mukaan levyrappaus vähentää kosteusongelmien riskiä korjatuissa julkisivuissa.
© Copyright 2024