1. No category

MAANANTAINA 16. TAMMIKUUTA 2012
C
HELSINGIN SANOMAT l C 1
Kulttuuri
C-osassa
hs.kulttuuri@hs.fi
Kulttuuri C 1–C 2
Mielipide C 4–C 5
Ihmiset C 6
Uutisvinkit: (09) 122 2593
PL 85, 00089 Sanoma
Kaikki samalla viivalla Guggenheim-kilvassa
Hankintalain tulkinnan mukaan avoimeen kilpailuun ei voida kutsua arkkitehteja palkkiota vastaan.
Hannu Pöppönen HS
MIKÄLI Helsingin Guggenheimista päätetään järjestää arkkitehtuurikilpailu
myöhemmin tänä vuonna, se on kaikille avoin ja kansainvälinen.
Helsingin kaupunki omistaa
tontin ja omistaisi myös tulevan rakennuksen. Helsingin
kaupunki, käytännössä kaupunkisuunnitteluvirasto
ja
Helsingin taidemuseo, järjestäisi siis kilpailunkin, yhteistyössä Solomon R. Guggenheimin säätiön kanssa.
”Toivomme myös yhteistyötä [Suomen arkkitehtiliitto]
Safan kanssa”, Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén sanoo.
arkkitehtuurikilpailujen lisäksi kutsukilpailut
ovat eri puolilla maailmaa hyvin tavallisia. Etenkin kansainväliset tähtiarkkitehdit osallistuvat pääasiassa juuri niihin,
eivätkä käytä resurssejaan lähettämällä ehdotuksia kaikille
avoimiin kilpailuihin.
Muun muassa kilpailuun
Bilbaon Guggenheimin museosta kutsuttiin mukaan kolme toimistoa. Niistä suunnittelutehtävän sai Frank Gehry.
Suomessa on lähimenneisyydessä järjestetty myös kilpailuja, jotka ovat samaan aikaan olleet sekä avoimia että
kutsukilpailuja. Kutsutut ovat
saaneet
osallistumisestaan
korvauksen, toisin kuin muut.
Vuonna 1992 käynnistynyt
Kiasman kilpailu oli avoin kaikille pohjoismaisille ja Baltian
maiden arkkitehdeille, lisäksi
siihen kutsuttiin viisi kansainvälistä toimistoa korvausta
vastaan. Kilpailun voittaja Steven Holl oli yksi kutsutuista.
vastaamatta
kysymykseen,
osallistuisiko avoimeen kilpailuun.
Vuonna 2007 uudistunut
julkisia hankintoja koskeva
hankintalaki saattaa estää sellaisten kilpailujen järjestämisen, jotka olisivat samaan aikaan avoimia ja joihin lisäksi
houkuteltaisiin tähtiarkkiteh-
Sanna Kronström sanoo.
Hankinta-asiantuntijana
PTCServices-yrityksessä toimiva Kronström valmistelee kirjaa hankintalain mukaiseen
arkkitehtuurikilpailuun liittyvistä kysymyksistä.
”Lain johtavana periaatteena on, että hankintayksikön
pitää kohdella kaikkia tasa-
puolisesti ja syrjimättä. Niin
ei olisi, jos osa osallistujista
saisi rahaa ja osa osallistuisi
omalla riskillä.”
Janne Gallen-Kallela-Sirén
uskoo, että avoimeen arkkitehtuurikilpailuun saataisiin mukaan nimekkäitä kansainvälisiä arkkitehteja. ”Tähän viittaavia viestejä olemme saa-
neet jo nyt, vaikka emme tiedä haluaako Helsingin kaupunki edetä hankkeessa.”
JOS Guggenheim-kilpailu järjestetään, siitä tulee mitä todennäköisimmin
suosituin
kilpailu Suomen arkkitehtuurikilpailujen historiassa.
Tähän mennessä suosituin
on ollut viime kesänä ratkennut kilpailu Mäntän uuden
Serlachius-museon suunnittelusta. Siihen jätettiin 579 ehdotusta. Sitä seuraa Kiasman
kilpailu, 516 ehdotusta.
Serlachius-museon kilpailun voitti barcelonalainen
nuorten arkkitehtien MX_SItoimisto.
”Gallen-Kallela-Sirénin asema on sopimaton hankkeessa”
Jaakko Lyytinen HS
AVOINTEN
STEVEN HOLL kertoi Helsingin
Sanomille, että hän osallistuisi
Helsingin Guggenheimin kilpailuun, ainakin jos hänet
kutsutaan mukaan. Hän jätti
teja palkkiota vastaan.
”Laki ei varsinaisesti ole ottanut tällaista huomioon, koska arkkitehtuurikilpailut on
kirjattu niin heikosti hankintalakiin, mutta en näkisi mahdollisena sellaista kilpailua,
johon osa tulisi mukaan avoimella ehdotuksella ja osa kutsuttaisiin palkkiota vastaan”,
Tuomas Rantanen
HS KERTOI sunnuntaina 15.
tammikuuta, että Solomon R.
Guggenheimin säätiön suomalaisjäsen Carl Gustaf Ehrnrooth on kutsunut Ekoport-nimisen osakkuusyhtiönsä hallitukseen Helsingin taidemuseon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin.
Ekoport valmistaa polttoainetta laivojen öljy-pilssivesis-
tä. Ehrnroothin mukaan hänestä ja Gallen-Kallela-Sirénistä on tullut Guggenheimhankkeen myötä hyviä ystäviä.
Helsinkiläinen
vihreiden
kaupunginvaltuutettu
Tuomas Rantanen ihmettelee
asetelmaa:
”Jos kaupungin pääneuvottelijalla ja koko hankkeen
ideoineella Gallen-Kallela-Sirénillä on Guggenheimin säätiön hallituksen jäsenen kans-
sa liiketoimia, asetelma on selvästi sopimaton.”
tilannetta siihen, että kaupungin tonttiasioista päättävä virkamies
ystävystyisi rakennusliikkeen
hallitusedustajan kanssa ja
menisi tämän omistaman firman hallitukseen.
”Tämä paljastaa sen, että
Gallen-Kallela-Sirénin arvostelukyky ei pelaa. Helsingin pääneuvottelija on tuntunut pit-
RANTANEN VERTAA
Innokas joukko pänttää suomea
kin matkaa niin rakastuneelta
ideaan, että häneltä on kadonnut käsitys siitä, että hän
edustaa tässä kaupungin etua,
eikä Guggenheimin säätiön
etua”, Rantanen sanoo.
GALLEN-KALLELA-SIRÉN kiistää mahdollisen jääviysongelman:
”Olen käsitellyt tämän asian
esimieheni,
apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen
kanssa, ja olen tehnyt asian-
mukaisen sivutoimi-ilmoituksen.”
Ekoport on start-up-yritys
joka ei ole jakanut osinkoja.
”Ekoportista ei ole minulle
mitään taloudellista hyötyä.
Myöskään Guggenheimin säätiön hallituksen jäsenet eivät
saa siitä mitään taloudellista
hyötyä.”
”Minun ainoa etuni ja asiani, jota olen ajanut, on Helsingin kaupungin etu. Ja laajemmin Suomen etu.”
TÄ LLÄ
VIIKOLLA
KALLE KOPONEN
Saksan vanhin
suomen kielen
opinahjo houkuttelee
opiskelijoita.
Vesa Sirén vesa.siren@hs.fi
Kulttuuritoimittaja suosittelee viikolle tekemistä.
Katarina Baer HS
NYKYTAIDE . Kiasma vonkaa LP-levyjämme espanjalaisen
Eduardo Balanzan installaatioon The Record Is Not Over Yet
(2011), jossa käytetään materiaalina satoja LP-äänilevyjä. En
tosiaan anna Balanzalle sen enempää Herbert von Karajanin Beethoven-boksia kuin The Beatlesin Revolverin ensipainosta, mutta ehkä
kärrään Kiasmaan
pahiten naarmuuntuneet vinyylit lisättäväksi
perjantaina avautuvaan näyttelyyn.
Balanzan teos
on osa Kiasman
Thank You for the
Music – Kuinka
musiikki meitä
liikuttaa -näytteEduard Balanza: The Record Is Not Over
lyä, jossa yli 20
koti- ja ulkomaista Yet (2011).
nykytaiteilijaa
yrittävät kuvata musiikin vaikutusta nykytaiteen keinoin.
Tämä näyttely soi, sillä useiden videoteosten, maalausten,
piirustusten, valokuvien, veistosten ja installaatioiden materiaalia täydentää ääniraita.
Nyt nykytaidekin soi
”Puhun. . . vähän. . . suomea”, saksalainen
Thomas Mövius sanoo suomeksi.
Muuta ei juuri nyt juolahda
mieleen. Mutta intoa oppia
kyllä on.
”Tutustuin muutamaan suomalaiseen kerran Belgiassa.
He olivat todella sympaattisia,
ja heidän kielensä kuulosti
niin kauniilta. Päätin silloin,
että alan opiskella suomea”,
Mövius, 26, kertoo.
Mövius on yksi niistä noin
sadasta saksalaisopiskelijasta,
jotka lukevat suomea pääaineenaan Greifswaldin yliopistossa. Siellä on voinut
opiskella suomea jo 90 vuotta,
pisimpään Saksassa.
GREIFSWALD.
ITÄMEREN kauniisti entisöity
rannikkokaupunki on Saksan
”Pohjois-Karjalassa”. Muuttovirta entisestä DDR:stä on tyhjentänyt seutua ankarasti.
Jäljellä on väestö, joka katsoo tv:tä tunnin pitempään
päivässä kuin saksalaiset keskimäärin. Eläkeläisiä ja työttömiä riittää.
Greifswaldin yliopisto puskee vastavirtaan. Se on haluttu
opinahjo ja usein Saksan yliopistovertailujen kärkipäässä.
Myös suomen opiskelu on
samassa hyvässä imussa. Seitsemäntoista vuotta sitten suomen pääaineopiskelijoita oli
13, tänä päivänä satakunta.
Opiskelijoita vetää ennen
kaikkea Suomen kulttuuri, yliopiston fennistiikan professori Marko Pantermöller kertoo.
Suomesta on
Saksassa osin vielä eksoottinen. Suomea pidetään vähän
mystisenä maana, jossa puhutaan outoa kieltä ja jolla on
monet kasvot. On metallimusaa, huipputeknologiaa, mäkihyppääjiä ja kulttuuria, joka
vaikuttaa jollain tapaa erilaiselta.”
Professorin mukaan suomen harvinaisuus antaa opiskelijoille myös varmuutta, että
sillä voi menestyä työelämässä. Tarkempaa tietoa sijoittumisesta ei ole, sillä Saksan tietosuojalaki estää selvitykset.
”Moni etsii töitä saksan
opettajana Suomesta, mutta
talouselämä, matkailu ja kustantamot työllistävät myös”,
Pantermöller kertoo.
Mövius on ensimmäisen
vuoden suomen opiskelija, eikä hän ole koskaan käynyt
Suomessa.
”MIELIKUVA
Thank You for The Music Kiasmassa 20.1.–17.6.
Bruckneria ja Sibeliusta Musiikkitalossa.
KONSERTTI. Radion sinfoniaorkesteri löi kovat Brucknerpohjat syksyllä, kun Kurt Masur johti seitsemännen sinfonian unohtumattomasti. Yhtä suosittu on Brucknerin
neljäs sinfonia (Romanttinen), jonka John Storgårds johtaa
Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa. Mukana Jean
Sibeliuksen tiivis ja pakahduttava seitsemäs sinfonia.
Helsingin kaupunginorkesteri joht. John Storgårds Musiikkitalossa keskiviikkona ja torstaina klo 19.
Julius Caesar saa odottaa
Thomas Mövius ja Yvonne Marquering opiskelevat suomen kielioppia luennolla Greifswaldin yliopistossa.
”Onhan se vähän noloa.
Aion kyllä hankkiutua sinne
vaihto-opiskelijaksi tai harjoitteluun.”
ENSIMMÄISEN
vuosikurssin
opiskelijat pitivät juuri Suomen presidentinvaalien varjovaalit.
”Vihreiden ja ruotsinkielisten ehdokkaat voittivat samalla äänimäärällä”, Mövius kertoo.
Opiskelijat vitsailivat, että
Eva Biaudet’n voitto oli nolo
kielipoliittinen
kannanotto
heiltä, suomen opiskelijoilta.
Tulos selittynee sillä, että
Pohjois-Saksan
Suomi-fanit
ovat usein myös Ruotsi-faneja.
Mövius äänesti demaria. Se
oli Paavo Lipposen ainoa ääni
Greifswaldista.
”Ai, kokoomuslainen johtaa
mielipidetiedusteluja? Onko
hän se vanha mies? Hän ei
kyllä saanut meiltä yhtään
ääntä.”
Kotimaa A 5
Tammelan koulussa Tampereella
saa oppia saksaksi
FA K TA
Moni saksalainen yliopisto tarjoaa suomen opintoja
Saksan ulkosuhteiden hoito
oli rajoitettua ensimmäisen
maailmansodan jälkeen, joten
suhteita alettiin elvyttää muun
muassa kulttuurintutkimuksen
kautta.
Näin syntyi Institut für
Finnlandkunde, eli Suomentuntemuksen instituutti Greifswaldin yliopistoon.
DDR:n aikana 1960-luvulla
oppiaineesta valmistui alue-
tieteilijöitä ja kääntäjiä.
Nykyinen fennistiikka on
filologian suuntaus, jossa tutkitaan kieltä, kulttuuria ja kirjallisuutta. Sitä voi opiskella myös
Kölnissä.
Münchenissä, Göttingenissä,
Hampurissa ja Berliinissä on
tarjolla muita suomen opintoja.
Fennistiikkaa voi opiskella
ulkomailla myös ainakin Ruotsissa, Puolassa ja Unkarissa.
OOPPERA JA KONSERTIT. Perjantai-ilta on piukka paikka.
Kansallisoopperan ensi-illassa on Ville Saukkosen ohjaus
Händelin Julius Caesar -oopperasta. Koska oopperan esityksiä on helmikuun loppuun, heitän lanttia Tapiola Sinfoniettan ja Radion sinfoniaorkesterin huippukonserttien välillä.
Tulos on RSO, jonka solistina Olli Mustonen hätkähdyttää
Sergei Rahmaninovin toisen pianokonserton tulkkina.
Kuten Kesäleski-elokuvassa mainitaan: ”Rachmaninoff. Second piano concerto. Never misses.” Sitä paitsi RSO ja Sakari Oramo esittävät Stravinskyn Tulilinnun!
Händel: Julius Caesar Kansallisoopperassa perjantaina klo 19.
Radion sinfoniaorkesteri Musiikkitalossa perjantaina klo 19.
Tapiola Sinfonietta joht. ja pianisti Ralf Gothóni Tapiolasalissa
perjantaina klo 19.
Suuri Stravinsky-vertailu
KONSERTTI. Kun kuuntelen perjantaina RSO:n Stravinskya,
yritän ehtiä myös lauantaina Musiikkitaloon, jonne Tampere
Filharmonia saapuu Hannu Linnun johdolla esittämään
esimerkiksi Igor Stravinskyn Petrusˇkan. Nyt voi verrata
RSO:n nykyistä ja seuraavaa ylikapellimestaria Stravinskyn
parissa peräkkäisinä päivinä. Ja tietysti myös orkestereita.
Tampere Filharmonia joht. Hannu Lintu, solistina Cédric Tiberghien, piano. Musiikkitalossa lauantaina klo 17.
Yllätysveto: Sorry vaan George Clooney!
Opiskelija kirjoittaa ylös suomen monikkomuotoja.
Saskia Sonnack kantaa kaulassaan Suomen leijona -riipusta.
Entisen Itä-Saksan alueella sijaitseva Greifswald on entisöity kauniisti.
ELOKUVA YM. Chisu olisi perjantaina televisioitavan Emmagaalan lisäksi Nosturissa lauantaina. Ehtisinkö mukaan
Musiikkitalosta? Entä elokuvat? George Clooney, olet kiinnostava näyttelijä-ohjaaja kuten Good Night, Good Luck
osoitti, mutta vaalielokuvasi Vallan kääntöpuoli jää näkemättä perjantaina ja lauantaina. Harkitaan sunnuntaina!
1
SI
P
1