Tule luontoon! - Saariselkä Nyt!
ä e k l s i r a a S nyt! Ota mukaasi! Syys-lokakuu 2010 Mennään tunturiin... monotansseihin... syömään... taidenäyttelyyn... shoppaileen... Tule luontoon! Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Saariselän Pyhän Paavalin Kappeli Syksyn ohjelmaa - muutokset mahdollisia. 24.8. klo 19 25.8. klo 19 29.8. klo 19 30.8. klo 19 1.9. klo 19 3.9. klo 19 Su 5.9. klo 19 Ma 6.9. klo19 Ti 7.9. klo 19 Ke 8.9. klo 19 To 9.9. klo 19 Pe 10.9. klo 19 I La 11.9. klo 17 Su 12.9. klo 19 Ma 13.9. klo 19 Ti 14.9. klo 19 Ke 15.9. klo 13 Ke 15.9. klo 19 To 16.9. klo 19 Pe 17.9. klo 19 Su 19.9. klo 19 Ma 20.9. klo 19 Ti 21.9. klo 19 Ke 22.9. klo 19 To 23.9. klo 19 pe 24.9 klo 19 La 25.9. klo 19 Su 26.9. klo 19 Ma 27.9. klo 19 Ti 28.9. klo 19 Ke 29.9. klo 19 To 30.9. klo 19 Pe 1.10. klo 19 Lapinlaulujen ilta – lauletaan yhdessä! Arki-illan ehtoollinen – Anitta Kuusinen Messu – Anitta Kuusinen Lapinlaulujen ilta – lauletaan yhdessä! Kansanlaulumessu – Anitta Kuusinen Tule hetkeksi rauhaan, tiellä rukouksen… iltahetki kappelissa – Anitta Kuusinen Messu, Olli Koskenniemi. Hengellisten toivelaulujen ilta. Tule ja toivo laulusi, Olli Koskenniemi. ”Sanaton ikävä” – Joel Hallikaisen konsertti, lipun hinta 12,-. Messu, Olli Koskenniemi. ”Hymyilevä Apollo” – Eino Leinon runon ja laulun ilta, Erkki Kauhanen. ltahartaus ja iltatee, O. K. Norjalaisen kuoron ilmaiskonsertti (liittyy Barentsin messuihin). Messu, Mauri Virtanen. ”Sydämeni lauluja – konsertti, Raita Karpo, Jouni Somero. Messu, Mauri Virtanen. Konsertti, Laanilan Ystävät ry. Konsertti ”Elegian syysilta” Soile Törmänen, Inka Tuppurainen, - iltasiunaus Anitta Kuusinen Vapaaehtoinen ohjelmamaksu kappelin hyväksi ”Hymyilevä Apollo” – Eino Leinon runon ja laulun ilta, Erkki Kauhanen. ”Aamuruskon siivin” – konsertti, Elina Vettenranta, lipun hinta 15,-. Messu Markku Niemelä Ruskakonsertti Pohjantähden alla - Petri Laaksosen konsertti, lipun hinta 16,-. Konsertti ”Elegian syysilta” Soile Törmänen, Inka Tuppurainen, - iltasiunaus Anitta Kuusinen Vapaaehtoinen ohjelmamaksu kappelin hyväksi Jaakko Löytyn konsertti, lipun hinta 15,-. Arki-illan ehtoollinen Markku Niemelä Iltatilaisuus Vaeltajan iltarukous, Pentti Liukkonen. Messu, P. Liukkonen. Värisointia, P. Liukkonen. Tie on pitkä ja pölyinen, P. Liukkonen. Messu, P. Liukkonen. Vaeltaja kohtaa Herransa, P. Liukkonen. Perille vievä tie, P. Liukkonen. Vesa Junttilan taidenäyttely Tunturihotellin Lupukkapää -kabinetissa noin klo 21-01 tai sopimuksen mukaan. 0400 693 257 Hymyilevä Apollo Eino Leinon ja muiden tekstejä sanoin ja sävelin Runoillat Saariselän Kappelissa to 2.9, to 9.9 ja to 16.9 alk. klo 19 Ohjelmamaksu 10e, ryhmille 8e/hlö. Varaukset: erkki.kauhanen@phnet.fi tai 0400 398 093 ERKKI K AUHANEN Laatuohjelma käynnissä Saariselän alueen matkailun laadunkehittämiskoulutus – hankkeen puitteissa Saariselällä on käynnistynyt Destination Quality Net – laatuohjelma, jonka tarkoituksena on nostaa palveluiden laatu matkailualueen kilpailuvaltiksi. Käytännössä mitattavina tuloksina laatuohjelma parantaa asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön työtyytyväisyyttä, tehostaa toimintaprosesseja, vahvistaa kanta-asiakkuuksia ja kasvattaa liikevaihtoa.. Hankkeen päärahoittajana toimii Lapin ELY – keskus. Muita rahoittajia ovat Inarin kunta ja joukko alueen matkailuyriytyksiä. Laatuohjelmaa hallinnoi Kalottikeskus, operoi HaagaPerho ja alueella ohjelman eteenpäin viemisestä vastaa Saariselän laatutiimi. Haaga-Perho on toteuttanut Saariselän matkailualueen joulun 2009 ja kevään 2010 asiakastyytyväisyysmittauksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen asiakastyytyväisyyden lähtötaso, ja nähdä jatkossa miten kävijöiden arviot palvelukokonaisuuksista kehittyvät. Käsitelty aineisto kattoi yhteensä koko mittausajankohdalta 1025 lomaketta. Suomalaiset menestyivät MM-kultakisoissa Suomalaiset olivat tylyjä kanssakilpailijoilleen Zlaté Horyssa, Tsekin tasavallassa pidetyissa Kullanhuuhdonnan MM–kisoissa. He nimittäin veivät miesten sarjassa kaikki mitalisijat, ja jättivät naisten, veteraaninen ja perinnevaskoolikilpailuissakin muun maan huuhtojille vain himmeimmät mitalit. Loviisalainen Antti Seppälä pokkasi kultaa miesten ja veteraanien finaaleista. Seppälällä on ennestään kultaa muun muassa vuoden 2007 veteraanien- ja vuoden 2004 miesten MMkkisoista. Hopeaa ja pronssia ottivat Veikko Keränen Torniosta ja Mikko Pihlman Joensuusta. Keränen on muun muassa vuosien 2007, 2006 ja 1998 miesten maailmanmestari. Veteraanien kakkoseksi vaskasi Pentti Hongisto Kauhajoelta. Veikko Keränen puolestaan kiipesi perinnevaskoolin korkeimmalle korokkeelle perässään viime vuoden suomenmestari, ivalolainen Minna Patokallio, joka sijoittui hopealle myös naisten sarjassa. Viisi sekuntia nopeampana ykköspallille harppasi Pirjo Muotkajärvi. Kiiminkiläisellä Muotkajärvellä on ansioluettelossaan muun muassa naisten kakkostila vuoden 2007 MM-kisoista. Ensi vuonna MM-mitaleista taistellaan Puolassa. ä k l e s i Saar nyt! ISSN 1796-7368 13. vuosikerta, verkkoversio osoitteessa saariselka.net Kustantaja: Yrittäjien Joiku Oy Vastaava päätoimittaja, tuottaja: Pasi Ruotsalainen, Ivalo 040 5745 310 pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi Toimittajat ja vakituiset avustajat: Ritva Savela, Helena Sahavirta, Vesa Luhta, Pertti Turunen, Juha Kauppinen. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Kannen kuva: ScanStockPhoto Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 ultima gift ultima jewelry riekonlinna gielaS Design: Björn Wecström Segno + lapinkiHla virva + timanttipiSarat keSän uutuuS - ilona Design: Tony Granholm laaja valikoima kihla- ja vihkisormuksia myös uniikkisormusten suunnittelu ja valmistus. hyvä valikoima sveitsiläisiä kelloja. upeita kotimaisia nahkalaukkuja kaislakertun neuleita, taidelasia, koruja sekä puukkoja seitsemältä eri sepältä ultima jewelry finest finnish design ultima gift lapland Hotel riekonlinna Saariselkä t +358 40 728 8448 t www.ultimajewelry.fi shops open daily: 10.00 - 19.00 ultima jewelry tunturiHotelli - gielaS Saariselkä t +358 400 165 448 t www.ultimajewelry.fi Tervetuloa! Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Seppo J. Partasen suurtyö: Ainutlaatuinen tietopaketti Petsamosta - Minusta kirjassa pitää olla aina jotakin yllättävää ja ennalta arvaamatonta, sen pitää perustua mahdollisimman paljon aikalaisdokumentteihin eikä kirjoittaja saa pureskella kaikkea valmiiksi lukijoille. - Näitä periaatteita koetin noudattaa tietoisena siitä, että vaikka teet kirjaa vuosikausia, työstät sitä kuukausia, niin kirjaksi se muuttuu vasta sitten kun tai jos joku sitä lukee, toteaa Suomen matkailun Sariola, Seppo J.Partanen, jonka kirjallinen tuotanto on vertaansa vailla koko maassa. Nelisenkymmentä vuotta Suomen Matkailuyhdistyksen palveluksessa toiminut Partanen on kirjoittanut muun muassa kymmeniä retkeilyoppaita ja muita tietokirjoja, artikkeleita tietosanakirjoihin ja satoja lehtiartikkeleita. Viimeisin, syyskuun alkupuolella Saariselän Barentsin messuilla julkaistava Petsamo....siellä kuljimme kerran, on mieltä kiehtova aarrearkku, josta lukija voi ammentaa kiinnostavaa aikalaiskuvausta, tutkijoitten analyyttistä tiivistelmää historiasta ja uutta, yllättävää tietoa Petsamoon liittyvistä henkilöistä ja tapahtumista. Onpa mukana Petsamoa koskeva osa teoksesta Puna-armeijan marssiopas Suomeen. Samoin kirjan kuvituksesta suuri osa on ainakin tavalliselle lukijalle ennen näkemätöntä. 164-sivuinen kirja on hengästyttävän täynnä tietoa, tapahtumia, ihmisiä. Se ei kuitenkaan lannista lukijaa. Käytetty kieli on mukavasti luettavaa, edes tutkijat eivät sorru ylitieteelliseen munkkilatinaan, vaan tiiviit tietopaketit on kirjoitettu helposti ymmärrettäviksi. Aikalaiskirjoitukset ovat herkullista makusteltavaa ja antavat elävän kuvan niin paikallisista olosuhteista kuin suomalaisen matkailun kehityskuvioista aina sotiin asti. Erityisen mielenkiintoisia ovat kirjassa olevat kartat. Muun muassa Liinahamarin sotilasalueesta, joka on ollut suljettuna vuosikymmenet, on tarkka retkeilyopas, jossa neuvotaan pieniä yksityiskohtia myöten, mitä kaikkea maastosta löytyy! Lumiketjuja vaihdetaan Rovaniemi - Petsamo linja-autoon kesken matkanteon. Etualalla kuvassa arkkitehti Meri Hämäläinen ja Matkailijayhdistyksen talousjohtaja Arvid Olsson. Kuvaaja Aulis E. Hämäläinen toimi SMY:n arkkitehtina vuosina 1935 - 1945. Petsamojoen urheilukalastuskartta julkaistiin alunperin vuonna 1930 Eero Lampio kirjassa Eräretkiä. Kuva on keskeisin osa Petsamojoesta Yläluostarin ja Lohilinnan alueelta. Lohilinnan matkailumajaa ei karttaa tehdessä vielä ollut eikä myöskään lentokenttää, joka syntyi Lammasjoen pohjoispuolelle vuosikymmenen lopulla. Lumiketjuja vaihdetaan Rovaniemi - Petsamo linja-autoon kesken matkanteon. Etualalla kuvassa arkkitehti Meri Hämäläinen ja Matkailijayhdistyksen talousjohtaja Arvid Olsson. Kuvaaja Aulis E. Hämäläinen toimi SMY:n arkkitehtina vuosina 1935 - 1945. Seppo J.Partanen: Petsamojoen urheilukalastuskartta julkaistiin alunperin vuonna 1930 Eero Lampio kirjassa Eräretkiä. Kuva on keskeisin osa Petsamojoesta Yläluostarin ja Lohilinnan alueelta. Lohilinnan matkailumajaa ei karttaa tehdessä vielä ollut eikä myöskään lentokenttää, joka syntyi Lammasjoen pohjoispuolelle vuosikymmenen lopulla. Petsamo....siellä kuljimme kerran avaa lukijalle monipuolisen Petsamon. Elävän, historiallisesti merkittävän, ihmisten Petsamon, jossa elettiin, toimittiin, jota rakennettiin ja tuhottiin. Se kertoo myös miten alueen alkuperäistä väestöä, kolttakansaa kohdeltiin niin sanoissa kuin teoissa. Kaiken kaikkiaa kirja on paitsi merkittävä tietoteos myös melkoinen lukuelämys värikylläisessä rikkaudessaan. Ehdottomasti Tieto-Finlandia ainesta! Ritva Savela Seppo J.Partanen: Petsamo ...siellä kuljimme kerran Hipputeos Oy Tallinna Raamatutrükikoda 2010 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 e lk ä Saarisnyt! Vain hyvää sanomista 12 vuotta Joka kotiin -jakelu Ivalon alueella viikolla 36 Ready To Go.fi Inarilaisten oma täyden palvelun matkatoimisto UÊiÌ«ÕÌ]ÊÕ>«ÕÌÊ>Ê>Û>«ÕÌ UÊ-iÕÀ>>Ì>ÌÊ>ÊÀÞ B>Ì>ÌÊÌ>> >Ê>ÊÕ>i UÊÌiÌÊÌ>>ÃÃ>Ê>ÊÕ>> UÊ6ÃÕÌÊ6iBBi Ivalontie 7, 99800 Ivalo Puh. 0306 244 121 S-posti: ivalo@readytogo.fi Internet: www.readytogo.fi LEMMENJOKI KUTSUU... Buffet-lounas ark. 11-15 Nauti maistuva kotiruokalounas klo 11–15 noutopöydästämme •taiRyhmille ruokailut tilauksesta hae paikan päällä valmistetut, tuoreet eväsherkut mukaasi! •Ammattitaitoista pitopalvelua Päivän lounas 8,50 euroa, keittolounas 7 euroa erilaisiin tilaisuuksiin Hinnat sisältävät salaatin, leivän, ruokajuoman sekä jälkiruuan tai kahvin. •Majoitusta yläkerran Tervetuloa! Palvelemme arkisin klo 9–18 osoitteessa Ivalontie 2. huoneistoissa Tarjoamme myös majoitusta kiinteistön yläkerrassa sijaitsevissa huoneistoissa sekä laadukasta pitopalvelua erilaisiin tilaisuuksiin. Avoinna: ma-pe 9-17 la, su suljettu Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Suoraan maailman huipulle Espoolaiselle Helena Sysiölle kävi samalla tavalla, kuin niin monelle ennen häntä. Rakennuspiirtäjäksi kouluttautunut ja rakennusyhtiön kiinteistöpuolella työskennellyt Helena tuli lomalle Inariin, viihtyi hyvin ja on nyt kunnan asukas. - Ihastuin Sovintovaaraan heti täällä ensi kertaa käytyäni, ja kun kuulin että paikka on myynnissä, päätin melkein saman tien ostaa sen, ja täällä sitä ollan! Sovintovaaran edelliset omistajat olivat tuttuja ennestään, ja Helena Sysiöllä oli mahdollisuus seurata heidän toimintaansa ja asiakasmääriä ennen päätöksen tekoa, joten mistään sika säkissä-kaupasta ei ollut kyse. - Sovintovaaran palveluja voi kehittää edelleen, ja tietysti sieltä on loistavat näköalat, tuntee todella olevansa maailman huipulla, kuvailee uusi yrittäjä työpaikkaansa. Kymmenisen kilometriä Ivalosta pohjoiseen sijaitsevan Sovintovaaran parkkipaikalle pääsee kapeahkoa, viimevaiheessa parikymmentä astetta jyrkkää soratietä myöten. Jyrkkä nousu sujuu suurimmalta osalta autoilijoita: - Pari tapausta taitaa olla, että ei ole uskallettu ajaa ylös asti. Joskus kuuluu kaukaa moottorin ääni, kun esimerkiksi asuntoauto jyrrää ykkösellä loppumatkaa. - Motoristien mielestä tie on tietysti maailman paras, hymyilee Helena Sysiö. Maisemia ja näyttelyitä Yli kolmensadan metrin korkeuteen kohoavan Sovintovaaran huipulla on ulko- ja sisänäyttelyt, joissa esitellään vanhaa käyttöesineistöä sekä panoraamakahvila, josta näkee niin ison Inarin kuin tuntureita jopa naapurimaan puolella. - Kahvilan käyttöä on tarkoitus monipuolistaa. Siellä on jo nyt pidetty muun muassa häitä, jotka ovat sekä morsiusparin että häävieraitten mukaan olleet aivan unohtumattomat juuri uskomattoman ympäristön vuoksi. Tämän tyyppistä toimintaa voisi olla paljon enemmänkin. Helena Sysiön tulevaisuuden toiveisiin kuuluu myös se, että Sovintovaara olisi osa Inarin kunnan liikuntaverkostoa. - Sinne voisi rakentaa liikuntareittejä niin kesä kuin talvikäyttöön, suunnittelee Sysiö. - Tässä vaiheessa edetään kuitenkin pienin askelin, vähän kerrallaan ja huolellisesti suunnitellen. Mukavaa on, että yhä useammat matkailijat ovat löytäneet paikan, ja asiakasmäärät ovat nousussa. - Se antaa uskoa siihen, että on mahdollisuus kehittämiseen, uuden tekemiseen, uusiin toimintoihin, toteaa Helena Sysiö. Tällä hetkellä Sovintovaara on vain kesäkäytössä, ja Helena työskentelee kiinteistönvälittäjänä talvikauden. Oma alan Helena Sysiö lähti pari vuotta sitten sen kummempia aavistelematta lomalle Inariin, ja huomasi viime keväänä olevansa yllättäen paitsi omakotitalon myös Sovintovaaran näköalapaikan ja sen neljän hehtaarin maa-alueen omistaja. -Suurtilallinen, niin kuin hän asian ilmaisee. yrityskin, Ivalon Maahiset Helenalla on, mutta sen kiinteistöpuolen aktivointi ei ole vielä tullut ajankohtaiseksi. Nyt tarkastellaan maailmaa Sovintovaaran huipulta. Ritva Savela Kuvat: Pasi R Harvinainen kunnianosoitus Saariselälle Saariselän matkailun Grand Old Man, ja Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Katajamaa sai 70-vuotispäivänään Suomen pelastusalan keskusjärjestön erityisansioristin, joita on jaettu koko Suomessa viimeisten kuudentoista vuoden aikana yhteensä vain reilut sata kappaletta. Lappiin erikoisansioristi tuli tiettävästi vasta toisen kerran. Saariselän VPK:n kantaviin voimiin vuosikymmenet kuulunut Katajamaa palkittiin muun muassa mittavasta valtakunnallisesta työpanoksestaan matkailukeskusten ja matkailijoiden turvallisuuden kehittämisessä. Syntymäpäiväsankaria ja rintaa koristavaa ansioristiä kuvattaessa Katajamaa kertoi, miten vaimo Tupu on joskus harmitellut ja kummastellut sitä, että isännällä kovin usein on lasi kädessä kuvissa. Teukan mielestä asiassa ei ole mitään kummallista: - Melkein poikkeuksetta valokuvaaja työntää oman lasinsa minulle ja sanoo, että pidäpä tuota sillä aikaa, kun minä otan kuvan. Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Tämän vuotinen Tunturisuunnistus järjestettiin Kiilopään maisemissa, jossa kesäinen keli suosi paikalle saapuneita satoja kilpailijoita. Maastoa pidettiin loistavana, järjestelyt toimivat hyvin, ja kilpailijat olivat tyytyväisiä sopivan vaativiin reitteihin. Tunturisuunnistuksessa oli mukana myös Eduskunnan urheilukerhoa edustanut kansanedustaja Marjo Matikainen-Karlström, joka sijoittui parinsa Jari Kleemolan Kiilopää kutsui suunnistajia JUHA KAUPPINEN kanssa (kuva vas.) HDB-sarjassa 54:n loppuun asti jaksaneen kilpailuparin ryhmässä sijalle 19. Eduskunnan puhelinjärjestel- mien ja puheliikenteen suunnittaelijana toimiva Jari Kleemola muuten juoksi Jukolan viestissä ensimmäisen osuuden, ja toi jouk- kueensa yli puolentoista tuhannen osanottajan kisassa vaihtoon ensimmäisen kolmanneksen joukossa. Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Kaurismäen Vesku-dokumentti: Ihminen on vähän sillä tavalla rakennettu, että sillä on taipumus pitää tuttuja ihmisiä, asioita ja ilmiöitä itsestään selvyyksinä, sellaisina joihin ei tarvitse kiinnittää huomiota, joita ei oikein lasketa. Joskus kuitenkin tulee eteen tilanne, jossa joutuu miettimään, mitä vaikkapa vuosikymmenet työtään tehnyt taiteilija on omaan elämään ja sen vaiheisiin vaikuttanut. On sitä tajunnut tai ei. Mika Kaurismäen oivaltavasti leikatussa ja pieteetillä rehellisesti tehdyssä Vesku-elokuvassa on kaikki ainekset toimia myös katsojan oman elämän peilinä. Mies täyttää omaa mittaansa Eläviä muistikuvia Dokumenttia katsoessa alkaa painostaa Niskasen Pojat-elokuvan herättämä ahdistus, kuin silloin kun herkimmässä teini-iässä pystyi samaistumaan äitinsä saksalaisten mukaan menettävän Jaken tuskaan. Tulee kirkkaasti ajatuksiin Lapualaisoopperan ensi-illan herättämä voiman tunne, kun nuorena tiesi varmasti, että maailma ei meidän jälkeemme enää ole sama kuin ennen. Nyrkki puristuu kuin itsestään, kun uuden uljaan maailman laululiike palautuu mieleen. Samoin vankkumaton vakaumus siitä, että Långbackan ja Holmbergin Turun kausi aloitti loisteliaan vallankumouksen koko teatterimaailmassa. Ajatukset siirtyvät dokumentin mukana myötähäpeään, jota tunnettiin Loirin siirryttyä tekemään Pasasen kanssa kammottavia, kaikkien kunnon kulttuuri-ihmisten inhoamia tv-sketsejä. Ja ne keskustelut, joita käytiin kapakoiden pöydissä tiukkaan sävyyn, joskus aika fyysiselläkin tasolla, Uuno Turhapuron törkyiltyä itsensä maailmankartalle, ja kerättyä satoja tuhansia katsojia elokuvateattereihin. Puistattaa vieläkin muisto positiivisuuskoulutuksesta, jonka täkein anti oli, ettei lehtiä pidä lukea, koska maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa – sen koulutuksen ainoa positiivinen asia oli kurssipäivien aluksi hyristelty Naurava kulkuri. Ja niin edelleen – elämän tunteet, tuntemukset ja muistot keriytyivät do- Mika Kaurismäen Vesku-dokumentin maailman ensiesitys oli Ivalossa. Vesa-Matti Loiri on ollut Inarijärven (”impi tai neiti tai rouva, nainen ehdottomasti”) rantamilla ensin kesäasukkaana, myöhemmin myös talvilomailijana jo parikymmentä vuotta kuultuaan sattumalta raveissa Lapissa myytävänä olevasta tontista. kuuluneet myös nyrkkeily, jalkapallo, käsipallo ja biljardi. Ainutlaatuisin mestaruus lienee tullut kaatuilemisesta. kumentin aikana ja sen jälkeen selkeinä mieleen. Isokin mies itkee Loiri sanoi dokumentin nähtyään, että ei juuri ole omaa elokuvaa katsoessaan itkenyt. Nyt itki. Niin itkivät monet muutkin, itkivät ja nauroivat. Kuka mistäkin syystä, kuka missäkin kohdassa. Mietiskelivät ehkä alitajuisesti mahdollista oman lapsen menettämistä, liikuttuivat lasten isälleen omistetuista kiitoksista, kokivat voimakkaasti sen kun teini-ikäinen rockkansa hurmaantui Loirin Rakkauden ammattilaisesta. Jollekin kolahti hyvinkin omakohtaisesti vaikkapa hänen itseironiansa liikunnan alkamisen tärkeydestä; mä aloitan tänään, tai sitten huomenna, jos on hyvä ilma, tai sitten ensi viikolla... Joku – kuten tämän kirjoittaja – alkoi vasta dokumentin myötä edes vähän ymmärtää sitä, miksi Uuno Turhapuroa on katsottu, ja katsotaan edelleen; leikkaukset Loirin töistä haastatteluihin ja haastatteluista töihin tekivätkin Uunosta – ja monista sketsihahmoista - suomalaisen perusmiehen. Sellaisen, jonka yllättäen tunnisti Miehen mitta Mika Kaurismäki ja Mikan enkelit: Pohjois-Lapin Matkailun Pihla Väänänen, Inarin kulttuurisihteeri Mirja Karjalainen ja kunnan tiedottaja Anne Seurujärvi ohjaajan turvallisessa kainalossa. monellakin tavalla matkan varrelta. Loirin mukaan hahmoissa on paljon häntä itseään. Valtava työmäärä Ei tule näin äkikseltään mieleen yhtään suomalaista taiteilijaa, josta olisi hänen elinaikanaan tehty täyspitkä, teatterilevitykseen tarkoitettu dokumenttielokuva. Mutta ei tule kyllä ihan pian mieleen myöskään taiteilijaa, joka olisi tehnyt niin mittavan työn niin monella kulttuurin alueella, kuin Vesa-Matti Loiri, 65 v. Aivan liian usein unohdetan, että hän teki jo te- atterikouluaikoinaan, ja sittemmin valmistuttuaan Helsingin Kaupunginteatterissa töitä näyttämöllä, ja tietenkin Turun Kaupunginteatterissa sen kultaisina vuosina 1970luvun alussa. Hän on ollut mukana yli kuudessakymmenessä elokuvassa, joista suurta osaa osassa hän on ollut myös käsikirjoittamassa. Ensimmäinen Turhapuro-elokuva keräsi yllättäen reilusti yli 600 000 katsojaa, ja vuonna 1984 valmistunut Uuno Turhapuro armeijan leivissä on 750 000 katsojan voimalla kaikkien aikojen katsotuin suomalainen elokuva. - Nämä ovat ensikierroksella kerätyt katsojat, television ääreenhän Turhapurot ovat houkutelleet melkein joka esityskerralla lähemmäs puoli miljoonaa suomalaista. Erikoista on, että erinomaisen monet 90luvulla syntyneet nuoret, ovat kertoneet nähneensä kaikki Uuno-leffat. Lorilta on julkaistu 32 musiikkialbumia. Kultalevyrajan ylittäneitä levyjä on myyty lähes 700 000 kpl. Kulttuurin moniottelijalle kuuluu, että hän on myös harrastanut useita eri urheilulajeja; on muun muassa vesipallon kaksinkertainen suomenmestari. Lajeihin ovat Vesk u- dok u mentissa Loiri kertoo, kuinka hän vakavasti loukkaannuttuaan mietti puolitajuisessa tilassa, kuinka helppo olisi kuolla: - Mä olin niin saatanan kyllästynyt olemaan Vesa-Matti Loiri. Jossakin vaiheessa hän kävi kuitenkin itsensä kanssa dialogia asiasta: - Kuvittelet sä tosissas täyttänees oman mittas! Onneksi Vesa-Matti Loiri ei ollut vielä mittaansa täyttänyt. Työ jatkuu, osallisuus suomalaiseen arkeen ja juhlaan, meidän kaikkien mielen maisemaan jatkuu. Saattaa olla, että osaamme arvostaa sitä kukin tykönämme hiukkasen entistä enemmän. Ritva Savela Kuvat: Pasi R Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Kaiken se tarjoaa. Kaiken se tarjoaa. Kaiken se tarjoaa. Kansainvälinen kauppa ja kulttuurit kohtaavat messuilla Saariselällä joka toinen vuosi järjestettävät Barentsin messut ovat vuosien saatossa muodostuneet kohtauspaikaksi, jossa varsinaisen messutarjonnan lisäksi voi tutustua myös pohjoisten alueiden monipuoliseen kulttuuritarjontaan. Tänä vuonna pääesiintyjänä on Suomen saamelainen SomBy, joka on muun muassa voittanut Sámi Grand Prix – laulukilpailun Norjan Kautokeinossa keväällä 2009 ja Hollannissa järjestetyn vähemmistökielten laulukilpailun viime marraskuussa. Messuyleisöllä on mahdollisuus myös kuulla venäläistä, ruotsalaista ja norjalaista musiikkia, jota esitetään molempina messupäivinä 10. ja 11.9. Messujen oheisohjemaan kuuluvat niin ikään käsityöyhdistys Sami Duodjin saamenpukujen näytös ja muotishow, jonka kiinnostaviin erikoisuuksiin kuuluu poronnahasta tehtyjen upeiden asujen esittely. Messujen aikana järjestetään lukuisia virallisia ja epävirallisia tapaamisia, jossa niin kaupallisen alan edustajat kuin politiikan vaikuttajatkin tapaavat toisiaan, ja pääsevät sillä tavalla suoraan keskusteluyhteyteen yli rajojen. Varsinaisilla messuosastoilla viidenkymmenen näytteille asettajan tarjonta on laaja. Mukana on muun muassa matkailun, rakentamisen, luonnontuotteiden, hyvinvointipalvelujen ja kirjallisuuden edustajia niin Ruotista, Suomesta, Norjasta kuin InLiken Jaana Seipiharju, Satu Valle ja Eila Rimpiläinen ovat joutuneet lujille messuvalmistelujen kanssa. Nyt alkaa helpottaa; messuosastoja on yli puolisataa, ohjelman suorittajat selvillä ja yleisön mielenkiinto jatkuvassa nousussa. Venäjältäkin. Messuille tulevat yritykset pitävät tärkeänä paitsi kohtaamista mahdollisten asiakkaiden kanssa, myös sitä että heillä on viikonlopun aikana mahdolli- suus luoda yhteistyöverkostoa, josta on tulevaisuudessa hyötyä kaikille asianosaisille. Messutapahtumaan kuuluu ohjelmallinen illanvietto, jonka aikana niil- läkin näytteilleasettajilla, jotka ovat päivällä kiireisiä omilla osastoillaan, on mahdollisuus nauttia kansainvälisestä kulttuuritarjonnasta Tunturihotellin suojissa. (RS) 10 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Lomahuoneisto säilyttää Saariselällä arvonsa - Usein ihmiset ihastuvat talon ulkonäköön, hoidettuun pihapiiriin, keskeiseen sijaintiin ja täydelliseen varustelutasoon, luettelee Kukkola-Yhtiöt Oy:n kiinteistöjä Saariselällä myyvä AnnaStiina Koskenniemi. Yhtiön uusimman rakennuskohteen, Kiinteistöosakeyhtiö Nilikurun, viimeinen talo valmistui viime syksynä. Nilikurussa on yhteensä seitsemän kelorakenteista pari- ja rivitaloa, joissa on yhteensä 20 huoneistoa, kooltaan 74 - 128 neliötä. Nilikurun valmistumisen myötä Kukkola Yhtiöt Oy on rakentanut kaikki Saariselältä vuokraamansa tontit. Yhtiön tapana on ollut aloittaa rakentaminen ja myydä huoneistot sitä mukaa kun ostajia löytyy. Loput odottavat ostajaansa Saariselän keskusvaraamon välittäminä lomahuoneistoina, Koskenniemi kertoo. Nyt jatko on auki, kun Saariselällä ei enää ole rakennettavia tontteja. - Yhtiö on rakentanut viimeisten vuosien aikana Saariselälle, joka on toimitusjohtaja Seppo Kukkolalle tuttu paikka ja lähellä hänen kotiseutuaan Ivaloa, Koskenniemi kertoo. Kukkola Yhtiöt Oy on rakentanut Saariselälle yhteensä yli 500 lomahuoneistoa. Ostajat ovat vakavaraista ja vaativaa väkeä: huoneistoista pitää löytyä kaikki ne mukavuudet, joista kotonakin nautitaan, sanoo AnnaStiina Koskenniemi Ensimmäisenä valmistuneiden kaksikerroksisten luhtitalojen kaikki huoneistot on myyty. Sen jälkeen yhtiö on rakentanut kiinteistöyhtiöt Lumikelon, Laavutievan, Kelotirron, Kairapolanteen ja viimeksi Nilikurun. Huoneistot täysin varusteltuja - Kiinteistöjen arvo on pysynyt Saariselällä lamavuosienkin aikana. Uusissa kelorakennuksissa huoneistojen neliöhinta on, hieman koosta riippuen, noin 4 000 euroa, Koskenniemi kertoo. Ostajat ovat vakavaraista ja vaativaa väkeä: huoneistois- Kiinteistöjen arvo on pysynyt Saariselällä lamavuosienkin aikana. Nilikurussa on yhteensä seitsemän kelorakenteista pari- ja rivitaloa, joissa on yhteensä 20 huoneistoa, kooltaan 74 - 128 neliötä. ta pitää löytyä kaikki ne mukavuudet, joista kotonakin nautitaan. Kuivauskaappi on ehdoton edellytys, samoin keraaminen keittotaso, mikroaaltouuni ja pyykkikone. - Meillä huoneistoista löytyy jopa sähkövatkain, Koskenniemi naurahtaa. Samoin kaikki isoimpien huoneistojen makuuhuoneet on varustettu omalla WC:llä. Jokaisessa huoneistojen näytössä käy Koskenniemen mukaan ihmisiä, joille Saariselkä on ehdoton käyntikohde: sille ei ole vaihtoehtoa. Osa ostajista on laman jälkeen kuitenkin viivyttänyt ostopäätöstään, vaikka kiinnostus onkin suurta. Lähes kaikki yhtiön myymät lomahuoneistot ovat yksityisten omistajien omassa tai yritysten edustuskäytössä. - Oma huoneisto on helppo ja mukava. Pettymyksiä ei synny, kun tietää minne menee lomalle, Koskenniemi kuvailee. - Mutta toisalta vuokraamalla ostaja saa omat juoksevat kulunsa pois jo kymmenen viikon käytöllä, hän huomauttaa. Huoneistot myydään yleensä valmiiksi kalustettuina ja täysin varusteltuina. Koskenniemi on vastannut useammankin kohteen sisustamisesta yhdessä huonekalut toimittaneen Rovaniemen Kaluste Vepsäläisen kanssa. - On yllättävän haastavaa sisustaa toiselle. Siinä on oltava ”sitä jotain” mutta samalla tyylin pitää sopia kaikille, hän naurahtaa. Helena Sahavirta, teksti Pasi Ruotsalainen, kuvat 11 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 LAANIHOVIN Tällä kupongilla munkkikahvit AVAJAISKARKELOT! 15.9. klo 19.30 alkaen! VUOTSON POROKYLÄ Mukana: Halvatun Papat Show ja Solistiyhtye Ketola & Witikainen Vapaa pääsy! Tervetuloa! viikoilla 35-39 joka päivä klo 14 -17 elävän musiikin tahdissa! Oiva & Zorbas, Chrystal, Sandels, Simodeus, Blue Star, Jari Kujala & Jupiter jne. TANSSI-ILTA ke 22.9 Jarkko Honkanen & Taiga Caravan-alue avattu Laanihoviin! Viikko- & kausipaikat talvelle! Voimassa syyskuun 2010 TEHTAAN MYYMÄLÄ JA KAHVIO VUOTSON POROKYLÄ Monotanssit ILLAN RIENNOISSA LISÄKSI mm. ti 7.9 FINNHITS BILETYS & 1e ENSILUMEN HIIHTOPAKETTI kesällä 2010 remontoidussa Hotelli Laanihovissa 15.10 – 31.12.2010 3 vrk 180 €/2 hh 7 vrk 350 €/hlö 2hh sis. majoitus, aamiainen, sauna & murtsikkasetin vuokraus koko ajaksi! Tuoretta poronlihaa, lämminja kylmäsavutuotteita, poronlihasäilykkeitä ja -jalosteita myymälän puolelta mökille ja matkalle. Nauti maittava poronlihakeitto tai poronkäristys kahviossa. Hyvä taukopaikka nelostien varrella. avoinna joka päivä 9-20. Tervetuloa! Ivalontie 8766 -24h 99690 VUOTSO 040 - 507 5725, 040 748 7571 email: vuotsonporokyla@luukku.com www.laanihovi.fi 045 -65 25 818 Motofestival jytisytti Murmanskia Venäläisiä motoristeja on muutamana vuonna ollut mukana Saariselän Jänkhällä jytisee-tapahtumassa, suomalaiset puolestaan ovat kehittäneet kansainvälistä yhteistyötä vierailemalla itärajan takana. Tänä vuonna Murmanskissa vietettiin huikea Arctic Riders Motofestival, jonka järjestivät Murman Riders ja Harley-Davidson Owners Club of Russia. Illan konsertissa, joka oli samalla motofestivaalin päätapah- Ilona ja kumppanit jätti-screenillä tuma, oli miliisin arvion mukaan noin 13 000 katsojaa, ja alueella pyöri päivän aikana kaikkiaan noin 26 000 henkeä. Saariselkäläiset olivat mukavasti näkyvillä iltajuhlassa, kun Top Safareiden 31:n hengen joukko palkittiin suurimpana yksittäisenä ryhmänä. Ilona Iisalolla ja kumppaneilla oli elämänsä tilaisuus kokeilla, miltä tuntuu esiintyä reilusti yli kymmentuhantisen yleisön edessä. -Hyvin olivat pärjänneet! Saariselän Informaatio- ja liikekeskus Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 12 SIULA i XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx lappilaisia HERKKUJa KALASTA,porosta, RIISTASTA JA MARJOISTA Kirsin Lahja in Made d n Lapla siulan riista ja kala puh. 016-668 330 www.siulanriistajakala.com siulanriistajakala@luukku.com noutopöydästä päivän lämmin ruoka 9,50 € klo. 11-18 Ateriaan SISÄLTYY myös SALAATTI, LEIPÄ, JUOMA SEKÄ KAHVI. Culinarin tuotemaistiaiset maanantaisin klo 15-18 Hyvät kuksa- ja puukkovalikoimat. Niukat hinnat. Veikko Gabriel kaivertaa nimen kaupan päälle! olemme AVOINNA joka päivä TERVETULOA! liikkeemme löydät informaatio- ja liikekeskus siulasta, kelotie 1. 18 XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx Reettan fleece poncho L u o n to - j a r e t k e i l y p ä i v ä K o i l l i s k a i r a n l u o n t o k e s k u k s e s s a 9.9.2010 e KIRPPIS Runsas valikoima päähineitä aikuisille ja lapsille! Omat mallit, useita värejä. to9.9.klo9Ͳ17 Tulemyymääntaituomyytäväksi tarpeettomiaulkoiluͲja Lasten lakki retkeilyvarusteitasi Koilliskairan luontokeskukseen Porokintaat Ilmoittautumiset:Koilliskairanluontokeskus, puh.0205647251 Kauniita porokuosi fleece-ponchoja lapsille ja aikuisille, omat mallit, lappilaista käsityötä. 22 18 38 e e Lasten haalari e Tervetuloa toivoo Meimi Kautovuori, puh. 040 5095 218 SUOMEN SUOSITUIN LÄHIKAUPPA PALVELEE SAARISELÄLLÄ JOKA PÄIVÄ 9-21 SIULA Tervetuloa Siulaan! 13 Saariselän Informaatio- ja liikekeskusSaariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 i Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet vapaa-aikaan ja ulkoiluun Siula-talossa, SYYSuusissa tiloissa. UUTTA! Tervetuloa! PALJON POISTOJA! Pipoparatiisissa runsaasti uusia trendikkäitä malleja! Goretex ja Windstopper -takkeja ja housuja, hajakokoja Inari- ja Saariselkäpaidat meiltä! Koot: XS-XXXL Naisten Luhtaliivi Kiikoinen Meiltä mustana ja pinkkinä Miehille oma malli 00 79 69 90 5900 Naisten Rukkaulkoiluhousut -50% Miesten Rukkaulkoiluhousut Naisten Rukkasoft sell -takki Monikäyttöinen, trendikäs 90 49 päähine, pipo, kaulahuivi ym... Meiltä löydät myös laadukkaat MBTjalkineet työhön ja vapaa-aikaan SYYS- JA TALVIUUTUUKSIA PÄIVITTÄIN Tule sovittamaan! 15 95 229 € -10% 259 € -10% Since 1916 Ruskan aukioloajat: JOKA PÄIVÄ 10-18 Laila Horsma 0400 837 128 hippupuoti 20 vuotta arctic design HIPPU PUOTI gift shop•souvenirs Uudistunut, laajnetunut Hippupuoti nyt Siulan pohjakerroksessa, tervetuloa tutustumaan! Valikoimissa uusia tuotteita mm. käsintehdyt tontut, suklaata ja makeisia, koruvalikoima lisääntynyt, kultahippuja hyvä valikoima ym... Juhlimme Hippupuodin 20-vuotissynttäreitä ja Arjan 65-vuotissynttäreitä ti 7.9. Tule sinäkin. Tarjoilua ja Saat tarjouksia! kuksaan, puukkoon ym. valitsemasi lapinrumpukuvion ja nimen ilmaiseksi Marjo Mustalampi Hippupuoti Siula 040 5256 853 hippupuoti@saariselka.fi MEILTÄ KOKO MAAILMA YHDELLÄ KERTAA, GOOASTA JÄNKHÄÄN. Syyskuu pizza Special Opera norm. koko 5,90 Kotipizza Saariselkä Siula 020 771 6353 Avoinna: ma-pe 11-21, la-su 12-21 14 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 JUHA KAUPPINEN Siulan kautta ulkoilemaan MUUTTORUMBAN JÄLKEEN JUHA KAUPPINEN Marjo Mustalampi ei ehtinyt kevätkesälläkään liikoja lomailla. Sen verran kuitenkin, että pääsi käymään ystävien kanssa Unkarissa, jossa sisaruksilla on ollut vuosia oma viinitila, kuten monilla muillakin inarilaisilla. Suurin osa tunturin hiljaista aikaa meni kuitenkin remonttihommissa. Hippupuodin uudet tuulet Saariselän kävijöille tuttuakin tutumpi Hippupuoti on siirtynyt kerrosta alemmaksi opastus- ja ostoskeskus Siulassa. Muuton mukana tilan käyttö muuttui ratkaisevasti, huoneita on nyt kaksi, ja ne sijaitsevat alakerran käytävän molemmilla puolilla. Samalla myös tilankäyttö selkiytyi, mikä on mahdollistanut uusien tuotteiden mukaan ottamista, tuotevalikoiman laajentamista, kertoo Marjo Mustalampi. - Nyt esimerkiksi korut ja matkamuistot saa aivan eri tavalla esille, asiakkailla on enemmän liikkumatilaa. Tämä tarkoittaa tietysti myös sitä, että suuremmat ryhmät sopivat yhtä aikaa liikeeseen, ja heitä on helpompi palvella. - Haloo, haloo! Arja Järvinen siirtyi iPhone-aikaan täytettyään 65vuotta. Marjon sisar Arja Järvinen lopetti oman liiketoimintansa Tonttulan puitteissa keväällä. Nyt hän on tarvittaessa Marjon apuna tämän Hippupuodissa. - Totta kai on ihanaa, että Arja on auttamassa, hänellä on vuosikymmenten kokemus Saariselän matkailussa, ja tuttuja mielettömät määrät, hymyilee Marjo Mustalampi. Vaativa remontti kannatti Marjo Mustalammen kesä meni remonttihommissa. Uudet tilat piti saada oman näköisiksi, mukaviksi, näyttäviksi ja viihtyisiksi. Se vaati suunnittelua suunnittelun perään, rakentamista, maalaamista, uutta suunnittelua ja uutta rakentamista. Mutta työ kannatti. Hippupuodin asiakkaat pääsevät tyylikkäästi sisustettuun liikkeeseen, jossa on helppo tehdä valintoja, viipyä vaikka pitempäänkin, ja kaupan teon ohessa rupatella Marjon ja Arjan kanssa maailman menosta. Jos stressi tuppaa päälle, tai on tullut rasitettua lihaksia liikaa, voi istahtaa käytävällä sijaitsevaan, miellyttävästi hierovaan tuoliin, ja vaikka ottaa muutaman minuutin rentouttavat nokoset päivän kunniaksi. -Tämä vain vihjeeksi vaikkapa aviomiehille, joka pelkäävät hermostuvansa odottamiseen vaimoväen innostuessa valitsemaan tarpeellista tavaraa itselleen tai matkamuistoja ja lahjoja kotiin viemisiksi. Hippupuotiin on helppo löytää: portaat alas, ovesta sisään, ja saman tien ollaan Marjon maailmassa. RS Laila Horsman SkiWear on nyt uusissa, isommissa tiloissa Siulassa Saariselän opastus- ja ostoskeskus Siulassa majaansa pitävän SkiWearin Laila Horsma on tyytyväinen: liike muutti suurempiin tiloihin, tavaraa mahtuu enemmän ja sen saa paremmin esille. Asiakaskuntakin alkaa olla vakiintunuttta: - Saariselän vakiokävijät, eli kullankaivajat ja muut täällä usein käyvät ovat löytäneet Siulan mukavasti, ja muutama asiakas on todennut – mies tietenkin – ettei viitsi isossa kaupungissa lähteä ollenkaan vaateostoksille, vaan säästää ne mieluummin tänne, toteaa Laila Horsma. - Ensikertalaisten Siulaan saamiseksi on vielä tehtävä lujasti töitä, mutta yhä enemmän heitäkin on alkanut näkyä. - Olen kuullut, että joitakin hirvittävät Siulan korkeat portaat, mutta eihän niitä tarvitse kiivetä, ellei halua. Talon pohjoispäästä pääsee liuskaa myöten kävelemään, ja jos haluaa käyttää hissiä, senkin voi tehdä. Ei tarvitse muuta kuin laskeutua muutama porras alaspäin pääsisäänkäynnin kohdalla, ja tulla ylös konevoimalla, muistuttaa Laila Horsma. Pipoissa löytyy SkiWearin merkkivalikoima on monipuolistunut, ulkoiluun sopivaa vaatetta löytyy joka lähtöön: - Syys- ja talviuutuuksia on tulossa runsaasti. Muun muassa Rukan hiihto-, alus- ja väliasut löytyvät meiltä. Luhta puolestaan on tuonut markkinoille naisellisen kauniita toppaasuja, ulkoiluhousuja ja puseroita, ja Karhun uudet tekniset asut löytyvät valikoimista. - Rukalla on edelleen sopimus, jonka mukaan hiihtomaajoukkue testaa heidän asunsa, ja muun muassa yleisurheilumaajoukkue on mukana kehittämässä Karhun teknisten asujen laatua. Laila Horsma on huomannut, että jos vaikka matkailija muistaa ne suuret asiat pakata laukkuunsa, niin pienistä saatta tulla uupelo tunturiin tullessa: - Esimerkiksi käsineitä ja sukkia kysytään paljon, ja täällähän niitäkin on. Pipoja ja muita päähineitä on entistä suurempi valikoima, jotta jokainen löytäisi itselleen sopivan vaihtoehdon. Meillä on myös aitoja Down Under-hattuja australialisesta ulkoilumuodista kiinnostunelle, kertoo Laila Horsma SkiWearin uusissa, niin kuin hän sanoo ”hulppeissa” tiloissa. (RS) e lk ä Saarisnyt! Seuraavan kerran ti 2.11.2010 Jaossa Saariselkä, Ivalo, Inari, SkiExpo -messut Helsinki ja Internet www.saariselka.net 15 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Kiepin kolmeviisseiska Varaa ensi talven lomasi nyt! Kansainvälinen Inari: Petsamo menetettiin, matkailu jäi * Inarin kunnalla on kahden vieraan vallan maaraja, mikä on pitkään tarkoittanut sitä, että niin kalastus kuin poronhoitokin on ollut varsin kansainvälistä puuhaa. Vuosisataisen perinteen katkaisi 1800-luvun alkupuoliskolla uusi laki, joka toi valtakunnan rajat lappalaisväestölle, ja jonka seurauksena perheet jäivät eri puolille rajoja. Nyt ollaan palaamassa juurille; PohjoisLapissa on panostettu voimakkaasti erilaisiin yhteistyöhankkeisiin niin Norjan kuin Venäjänkin kanssa. * Inarin ensimmäiset majoituspaikat olivat autiotupia, jotka sijaitsivat posti- ja kulkureitistön varrella. * Teitä ei juurikaan ollut, paikasta toiseen kuljettiin kesällä veneellä ja jalkaisin, talvella porot ja sukset olivat kulkuvälineinä * 1870-luvun kultaryntäys toi Inariin satoja toivorikkaita. Myös tieverkostoa alettiin kehittää. * 1892 laadittiin laki, joka velvoitti valtion kustannuksella rakennetun kruunun uudistalon majataloksi. * Ensimmäinen kestikievari saatiin vuonna1896. * Suomi sai Petsamon ja sitä kautta yhteyden Jäämerelle 1920-luvun alussa. Siitä alkoi tieverkoston kehittyminen, ja liikennemäärä moninkertaistuivat Rovaniemen ja Petsamon välillä. * Näin matkailusta tuli 1920-luvulla uusi elinkeino pohjoisimpaan Lappiin. * Suomen Matkailijayhdistys 1924 alkoi rakentaa eri puolille Lappia ja Petsamoa matkailumajoja. * Yövieraiden määrä Ivalon matkailumajassa ylitti 3.000 vierasta 1927 * Rakennettiin myös varsinaisia matkailureittejä Rovaniemeltä aina Jäämerelle saakka. * Lentoliikennettä Inarissa on ollut 1930luvulta, Ivalon kenttä valmistui 1955. * Saariselälle saatiin ensimmäinen varsinainen kaupallinen rakennus, Kaunispään alamaja 1949. Saariselällä majoittui vuonna 1965 5.000 asiakasta. Matkailun merkitys Inarin kunnalle tällä vuosituhannella * Päivitetty vuodelta 2007, suluissa tilanne vuonna 2005 ja kasvuprosentti * Välitön matkailutulo EUR 71.6 M (60,6 M +18%) * Välitön matkailutulo (sis. alv.) EUR 84.0 M (71,3 M +17%) * Matkailun kokonaistulo EUR 93.1 M (78,9 M +17%) * Välitön matkailutyöllisyys 500 henkilöä, + välillinen 100 henkilöä * Inarin kunnalle henkilöverotulovaikutukset EUR 2,4 M (2,0 M +20%) * Henkilöverotulovuotoa kunnan ulkopuolelle EUR 0,45 M (+17%) Luvuissa ovat mukana vain elinkeinoelämän vaikutukset, ei julkista sektoria. Lisäksi osittain matkailutuloiksi voidaan laskea kiinteistöverotulot muun muassa 2.400 vapaa-ajan asunnosta ja majoitusyrityksiltä, sekä yhteisöverotulot. Kiepin Kolmonen Kahden hengen huone alk.120/henkilö Hintaan sis. 3 vrk:n majoitus 2hh, aamiaiset ja iltasauna päivittäin. Tarjous voimassa kun varaat viimeistään 30.9.2010. Kiepin Vitonen 3 5 7 vrk Kahden hengen huone alk. 225/henkilö Hintaan sis. 5 vrk:n majoitus 2hh, aamiaiset ja iltasauna päivittäin. Tarjous voimassa kun varaat viimeistään 30.9.2010. Kiepin Seiska vrk Kahden hengen huone alk. 245/henkilö Hintaan sis. 7 vrk:n majoitus 2 hh, aamiaiset ja iltasauna päivittäin. Tarjous voimassa kun varaat viimeistään 30.9.2010. vrk Hotelli Kieppi tarjoaa myös oheisohjelmaa: Moottorikelkkasafarit, Jäämeren safarit, lumikenkävuokraus ym. Tervetuloa! Luonnonystävien valokuvakilpailu kutsuu jälleen Perinteitä omaava Inarin Luonnonystävien valokuvakilpa järjestetään jo 16. kerran. Kilpailun aihe on tänä vuonna ’Monimuotoisen luonnon ihmeitä’, joten kuvien aihemaailma on runsas. Tänä vuonnahan vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden vuotta. Kuvien tulee olla perinteisesti postikorttikokoisia värikuvia, niitä saa lähettää neljä kpl, ne on varustettava nimimerkillä, nimimerkin henkilö- ja yhteystiedot tulee laittaa oheen suljettuun kuoreen. Kuvat tulee lähettää lokakuun 20.päivään mennessä os. Vesa Luhta, PL 115 99801 Ivalo. Parhaille kuville jaetaan raha- ja kirjapalkinnot sekä runsaasti mainetta ja kunniaa. Kisan kuvasatoa on jälleen nähtävänä myös Ivalon kirjastossa kilpailun jälkeen. Tulokset julkaistaan tänä syksynä Luonnonystävien syyskokouksen yhteydessä lokakuun lopulla. Ylituomarina toimii perinteisesti Martti Rikkonen. Kilpailuun voi kuviaan lähettää kuka tahansa amatöörikuvaaja. Kuvien toivotaan olevan otetun InariUtsjoen alueelta. Raitopolku 1 Saariselkä puh. 016 55 44 600 reservations@hotellikieppi.fi www.hotellikieppi.fi Liisan Lahja Souvenir Liisa Ikonen 0400 103 952 Lahjakauppa Teerenpesän talossa, Marimekon naapurissa •LAADUKKAITA LAPIN KUKSIA •PALJON UUSIA PEHMOLELUJA ja ELÄINAIHEISIA REPPUJA •FLEECE -ASUJA LAPSILLE •AIK. FLEECE-TAKKEJA, -LIIVEJÄ •FLEECE-HUOPIA KUVILLA -USEITA MALLEJA JA VÄREJÄ •FLEECE PONCHOJA ERI KUVIOILLA • T-PAITOJA, MYÖS LAPSILLE HYVÄ VALIKOIMA •HUOPALIERIHATTUJA, ERI VÄREJÄ •AAMUTOSSUJA•LAPPI-SUKKIA •MUODIKKAITA, EDULLISIA KORUJA •NAHKAPUSSUKOITA •PALJON ERILAISIA PIENIÄ LAHJA- JA TULIAISESINEITÄ. Lahjatavaroihin nimikointi samaan hintaan! Tervetuloa toivottaa Liisa ja Tessu AVOINNA JOKA PÄIVÄ SAARISELÄN TILAUSLIIKENNE TAMMELA IVALO AIRPORT Tolosentie 201 99800 Ivalo Tel.+358 40 5909540 Fax.+358 16 667790, email. lauri.tammela@luukku.com 16 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 JUHA KAUPPINEN Tunturin herkkutatteja ja luonnonmarjoja Huipulla Varvikoiden ja soiden luonnonmarjat jalostuvat Kaunispään Huipulla piirakoiden täytteiksi ja ruoka-annosten lisukkeiksi - puhumattakaan kylmäpuristetusta kaarnikkamehusta, josta syntyy vaikka variksenmarjatoti. Sienten ystävälle parasta makunautintoa tarjoavat tuntureiden puhtaat herkkutatit. Huipun ravintola ostaa lähes kaikki ravintolassa käytettävät luonnonmarjat ja sienet omalta henkilökunnaltaan, joka koluaa syyskesällä Ylä-Lapin marjavarvikoita ja herkkutatteja kasvavia mäntykankaita. - Se on edullista molemmille, ravintolan keittiömestari ja toinen omistaja Jorma Lehtinen kertoo. Marjat ja sienet saadaan paikalle taatusti tuoreina ja puhtaina ja henkilökunta pääsee hankkimaan lisäansioita suoraan luonnosta. Elokuussa Saariselän tunturien mäntykankailla kasvat männyn herkkutatit ovat vielä kymmensenttisinäkin puhtaita ja kiinteitä. Ne tuodaan puhdistettuina ja kuutiotuina suoraan keittiöön pakastettavaksi. - Kun kuutiot laitetaan kuumalle pannulle pienissä erissä, säilyy rakenne mahdollisimman hyvänä, Lehtinen vinkkaa. Ruokailija kohtaa herkkutatin a´la carte-listan annoksissa riekon ja hirvenselyksen seurana. Henkilökunta marjastaa Elokuussa kypsyvät myös pohjoisen luonnonmarjat: hilla, mustikka, puolukka ja variksen- marja. Hillat hankitaan Huipulle usein Vuotsosta, muut marjat henkilökunta poimii itse Saariselän-Ivalon alueelta. Keittiön seinällä komeileva lista, johon on merkattu sekä tavoite että poimijoiden toimittamat kilomäärät, täyttyy viikkojen edetessä syksyä kohti! - Pohjoisen hitaasti kasvavasta puolukasta tulee jämäkkä hillo poronkäristyksen kainaloon, Lehtinen kehaisee. Myös pohjanvariksenmarja eli kaarnikka on pohjoisessa eri rotua: iso, pullea ja mehukas. Lehtinen pakastaa ensin variksenmarjat ja puristaa ne vasta sitten keittiöön hankitulla kylmäpuristuslaitteella, näin marja heruttaa talteen kaiken mehunsa. ” Talvi näyttää entistä paremmalta ” Lapin valoisa kesä kasvattaa variksenmarjan kasvaa isoksi ja mehukkaaksi variksenmarjaa peräti 400 kiloa vuodessa. Puolukkaa keittiössä käytetään 200 kiloa ja mustikkaa 100 kiloa, mm. erilaisiin kahvin kanssa nautittaviin piirakoihin sekä marjaisiin jälkiruokiin. Kaarnikka-tuorejuustokakku on Huipun erikoisuus, mutta variksenmarjaa saa myös kylminä ja kuumina juomina. Se on mukana myös Huipun Huikka- ja Raakkutoti –drinkeissä. Huipun keittiössä kuluukin Talouden elpyminen näkyy jo Staalon Kaato -kiertue Ensimmästä kertaa järjestettävällä Staalon Kaato –kiertueella ovat mukana 14-miehinen, anarkistinen marssiorkesteri The Bad Ass Brass Band, jonka solisteina vaihtelevat räppääjät ASA ja AMOC sekä Ismo Alanko. Kiertue on Huippuravintolassa torstaina 2.9., Inarin kirkonkylän Kultahovissa perjantaina 3.9., Karigasniemellä Kalastajan majatalossa lauantaina 4.9 ja Utsjoen Pub Rastegaisassa sunnuntaina 5.9. Ivalossa on luvassa katusoittoa perjantaina 3.9. klo 12. Tällä laitteella marjojen mehustus käy kätevästi ja nopeasti, esittelee keittiömestari Jorma Lehtinen. ”Meillä et maksa lapinlisää” Kaunispään Huipulle nousi viime kesänä kulkijoita samaan tahtiin kuin ennenkin, tosin bussiryhmiä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi kesällä 2009. - Kesä oli kohtuu hyvä ja talous näyttää olevan elpymään päin, Lehtinen luonnehtii. Viime talvelle kertyi sen sijaan vastoinkäymisiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin: syksyllä alkanut suhdannekriisi, sikaflunssapelko, lentolakko, hissit sulkenut pakkaskausi, koko maahan satanut lumipeite ja lakot. - Ja tuhkapilvi nollasi loput, Lehtinen naurahtaa. Mutta toisalta moni tuhkapilven takia peruuntunut ryhmä on tulossa ensi keväänä, onhan vierailut jo suunniteltu ja neuvoteltu tarjoiluja myöten valmiiksi. Kaunispään Huipulla jatketaankin hyväksi havaitulla, perinteisellä ja lappilaisella linjalla. - Näkymät ovat entistä paremmat. Illallis- ja pöytävarauksia on ensi talvelle jo nyt enemmän kuin viime vuonna, Lehtinen kertoo. Helena Sahavirta, teksti IVALO puh. (016) 6755 700 17 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 SUOSITTU JÄÄMEREN KIERROS Joka tiistai ja torstai ajalla 31.8.-30.9.2010 Tilauksesta myös muina päivinä, jos lähtijöitä yli 10 henkilöä. Lähde ulkoilun välillä tutustumaan pohjoisen Lapin ja Norjan ruskaluontoon ja maisemaan. Tätä retkeä et unohda! 7.45 Kiilopää 8.00 Saariselkä, hotellien pysäkit ti 31.8 to 2.9. 8.30 Hotelli Ivalo/ Linja-autoasema/ ti 7.9. to 9.9. Hotelli Kultahippu ti 14.9. to 16.9. 9.00 Hotelli Inari/ Hotelli Kultahovi ti 21.9. to 23.9. Sevettijärvi- Neiden- Pykeija Varangerbotn- Utsjoki- Karigasti 28.9. to 30.9. niemi-Inari- Ivalo- Saariselkä n. klo 20-21. Retki sisältää: Opastetun bussikuljetuksen, kahvi/tee ja savuporoleipä Sanilan Porotilalla, lohikeittolounaan/salaatit/leivät/juomat/jälkiruoan Ravintola Rastigaissassa Utsjoella ja lättykahvit Tunturikylä Muotkan Ruoktussa. Hinta: 95,- e/hlö (ei lapsialennusta) jos lähtijöitä vähemmän kuin 15, hinta silloin 115,- e/hlö (Min. lähtijämäärä 10 henk. Maksu bussissa) Ilmoittautumiset ja tiedustelut viimeistään edellisenä päivänä klo 18 mennessä Kukkolan Tilausliikenne Oy Sairaalantie 1 99800 Ivalo 016-661 930, 0400-696 678 info@kukkolanbussit.com Laanilan Kievari avaa jälleen ovensa Takana yli satavuotias historia JUHA KAUPPINEN kaasti ja monipuolisesti valmistettuna. Riistaravintolaan mahtuu kerralla sata ruokavierasta. Rakenna oma iglu Remontointityöt perinteikkäässä pihapiirissä ovat vielä kesken, mutta ensilumilla toiminta pyörii jo lähes täysillä. Laanilan perinteikäs Kievari avataan jälleen. Kievarin Riistaravintola avautuu jo marraskuussa ja muut toiminnot käynnistyvät lumitilanteen mukaan marrasjoulukuussa. Riistaravintola on jo saanut hirsivuorauksen sekä sisä- että ulkoseiniin. Vanha päärakennus toimii aluksi lobby-tyylisenä tilana ja vanha navettarakennus välinevarastona. Myös ne entisöidään myöhemmin. Pihapiiriin nousee myös rantasaunoja, lumikappeli, poroaitaus ja monenlaisia rakenteita aktiviteetteja varten. Uudesta Laanilan Kievarista tulee teemallinen matkailukohde, joka tarjoaa Lapin kultahistoriaan, lumeen ja lappilaisuuteen pohjautuvia matkailu- ja ravitsemuspalveluita ryhmille ja yksittäisille matkailijoille. Riistaravintolassa on entisaikojen tunnelmaa aidossa historiallisessa miljöössä. Sen ruokalista perustuu lähialueelta saatavaan pohjoiseen riistaan: poroon, hirveen, karhuun, riekkoon ja jänikseen sekä Lapin hienoihin kaloihin, laaduk- Kievariin on suunniteltu paljon uudenlaista tekemistä. Rantasauna avantoineen tulee kultapuronakin tunnetun Laaniojan rantaan. Vanha rantasauna korjataan ja viereen rakennetaan uusi tilavampi sauna. Myöhemmin paikalle nousee myös savusauna. Avantoa varten Laanioojaan on padottu lampare. Vieraat saavat käyttöönsä myös kylpytynnyrin. Sesonkimaanantaisin järjestetään Kultamiehen ehtoo illanvietto saunomisen, hyvän ruoan ja kullanhuuhdontaan liittyvän ohjelman merkeissä. Lumikappeli edustaa uudenlaista lumi- ja valorakentamista. Kappeliin mahtuu noin 50 vierasta, sinne sopivat mm. häät ja pienimuotoiset ruokailut. Lumiravintola toimii myös alueen Jääbaarina. Pihapiirin perinteisessä poroaitauksessa on aina poroja ja mahdollisuus lyhyeen poroajeluun. Pihapiirissä on myös pulkkamäki sekä tilaisuus lumenveistoon talon tarjoamilla välineillä. Erikoisin ohjelma on ohjattu iglujen rakentaminen. Kuka tahansa voi rakentaa oman iglun ja myös yöpyä siinä. Kievari tarjoaa yöpymiseen tarvittavat saniteettitilat ja varusteet. Vuodenvaihteen ja kevättalven sesonkeina Kievarissa järjestetään tiistaisin ja perjantaisin Lumirieha, jolloin pihapiirin touhujen lomassa voi nauttia Riistaravintolan kuuman keittolounaan ja siemailla kuumaa juotavaa Jääbaarissa. Kaikki Laanilan Kievarin aktiviteetti- ja elämysohjelmat ovat myynnissä Saariselän Keskusvaraamossa. Helena Sahavirta Osa Ivalojoen kultahistoriaa Laanilan Kievari on osa Ivalojoen kultahistoriaa. Kultaryntäys alkoi Ivalojoella vuonna 1870. Vuonna 1901 perustettu Aktiebolaget Prospector perusti pääkonttorinsa Laanilaan, joka oli yksi kultaryntäyksen keskuspaikoista. Yhtiöllä oli vuosisadan alkuvuosina hallussaan yli 450 valtausta Ivalojoen alueella. Kun kultayhtiö kaatui, tehtiin pääkonttorista Kestikievari, joka palveli asiakkaita useiden vuosikymmenten ajan. Myöhemmin kievarista tuli Saariselän ensimmäinen majoitusyritys Laanilan Majatalo. Viime vuosina paikalla oli Metsäntutkimuslaitoksen tukikohta. 18 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Inarin Kultahovi: Valtiovieraan jäädykettä ja kultaperinnettä Alkupalana tarjottava porocarpaccio on maittava annos, jossa paikallisen poron hieno maku korostuu mukavasti punajuuri-pinjansiemen salaatilla. Vuohenjuustolla kuorrutettu tomaattitartar on mainio vaihtoehto alkupalaksi vaikkapa kasvisyöjille. Sisarukset Kaisu ja Heikki. Taitavana pianistina tunnetun Keittiömestari-Heikin harrastus on tuonut mukanaan myös talossa vuoden mittaan saatavan musiikkitarjonnan. Juutuankosken kuohujen äärellä Inarin kirkonkylässä sijaitseva Inarin Kultahovi on vaiherikkaan historiansa aikana ehtinyt palvella ja ruokkia niin legendaariset kultamiehet kuin kuninkaallisetkin. Muun muassa presidentti Kekkonen käytti vieraitaan 1960- ja 70-luvuilla nauttimassa aterioita silloisen Matkailumajan ravintolassa, jossa on vieläkin tarjolla presidentin suosituksesta tehty jälkiruoka, vodkalla maustettu karpalojäädyke. Niin ikään kaikki legendaariset Lemmenjoen kultamiehet – ja iso osa ivalojokisiakin – ovat nauttineet hyvästä ruoasta, makeista juomista ja erinomaisesta seurasta Kultahovin katon alla. - Merkiittävimmät heistä on ikuistettu ravintolan seinäl- lä olevaan valokuvanäyttelyyn. Niin kuin Kekkonenkin. Yrittäjäsisarukset Suomen Matkailuliiton Matkailumajana aloittanut hotelli siirtyi aikoinaan yksityiseen omistukseen, kun ravintolan vastaavaksi Inariin tullut ja siellä inarinsaamelaisen miehen kanssa avioitunut Maija Nikula kumppaneineen osti yrityksen. Nyt on menossa jo toinen sukupolvi Nikuloita; sisarukset Heikki ja Kaisu ottivat muutama vuosi sitten harteilleen vetovastuun, ja ovat lähteneet kehittämään taloa kansainvälisen, modernin matkailun ja -matkailijan toivomuksia vastaavaksi. Vanhan hotellin rinnalle on kosken rannalle noussut uusi majoitusrakennus, olemassa olleet huoneet on remontoitu ajanmukaisiksi, on rakennettu kokoustilaksi ja yksitystilaisuuksiin sopiva lisäsiipi, ja on uudistettu ruokalista niin, että se tarjoaa vaihtoehdot vaativallekin ruokailijalle. Kultahovissa käytetään mahdollisimman paljon paikallisten yrittäjien tuomia raaka-ainetta; niin poronliha kuin kalakin, samoin kuin marjat ja sienet, ovat pääasiassa oman paikkakunnan tuotteita. Ravintolasalin seinällä sijaitseva tv-vastaanotin tarjoaa tositeeveetä Juutuanjoen kalojen liikkeistä reaaliajassa. Sijaintinsa puolesta Inarin Kultahovi on mainio vaihtoehto Ruis-timjamikuorrutettu poropihvi saa seurakseen täyteläisen riistakastikkeen ja juuresfondantin. Puikulapyree sopii hyvin lisukkeeksi myös porolle. Pehmeän kypsä punaviini kuluu asiaan. Basilikalla täytetty Inarin taimen vermuuttikastikkeen, cashewpinaattipaistoksen ja puikulaperunapyreen kanssa on pehmeän makuinen, leppeä annos, joka on parhaimmillaan kuivan valkoviinin kanssa. Crème Brûléen lempeys ja mansikka graniten pieni kirpeys hivelevät monipuolisesti makuhermoja. Vodkalla maustettu karpalojäädyke on raikas päätös maittavalle aterialle. muun muassa niille, jotka haluavat tutustua Inarin rikkaaseen saamelaiskulttuuriin, sijaitseehan se lähellä saamelaismuseo Siidaa ja sen hienoja näyttelyitä. Aivan lähelle on lisäksi nousemassa uusi saamelaisten kulttuurikeskus, joka tarjoaa entistä monipuolisemmat tilat muun muassa kansainvälisille konferensseille. Ritva Savela kuvat: Pasi R 19 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Reilua retroruokaa Laanihovissa - Laanihovin asiakkaat hiihtävät, tanssivat ja liikkuvat. Heille pitää olla kunnollisen kokoiset annokset tuhtia ruokaa, tiivistää uusvanha laanihovilainen Jussi Riepula, jonka olettaisi tietävän, mistä puhuu. Hän on ollut Saarislän alueella suosittuna yleisönpalvelijana vuodesta 1984, jolloin nuori mies tuli töihin Laanihoviin keittiömestariksi. Useampikin talo on matkan varrella tullut tutuksi, syyskesällä ympyrä jälleen sulkeutui, ja Jussi palasi Laanihoviin, nyt ravintolapäälliköksi. Riepula vannoo kunnon kahdeksankymmentäluvun retroruoan nimiin: - Meillä keitot tuodaan kulhoissa, lämpimän ruoan lautaselta löytyy vihanneksia ja persilja keikkuu annoksessa päällimmäisenä, oli muodikasta tai ei. - Sitä paitsi naiset tykkäävät persiljasta, se auttaa nesteen poistamisessa... Laanihovin lista on muutenkin kuin annoskokonsa puolesta perinteinen. Siitä löytyvät Lapin käryt ja keitot – ja tietysti laaninleike. - Erilaisia savuporolla täytettyjä leikkeitä on ollut saatavilla lähes kaikissa alueen ravintoloissa vuosien mittaan, mutta täällä annos aikoinaan kehitettiin, ja se tulee pysymään meillä listalla vastaisuudessakin, lupaa Jussi Riepula. Monotanssit jatkuvat Laanihovi on remontoitu loppukevään ja kesän aikana. Perusta on säilynyt, mitään dramaattisia muutoksia ei ole tehty. Ei ulkonäköön – jos laajaa terassia ei oteta huomioon – eikä juuri toimintoihinkaan. Monotanssit jatkuvat tässä vaiheessa syyskuun loppuun saakka elävän orkesterin säestyksellä, joten parfyymipolkulaiset voivat vaeltaa ruskareittinsä vanhaan tapaan suoraan parketille. Ritva Savela Kuvat: Pasi R Laanihovin maineikkaan lohikeiton pinnalla hennosti välkkyvät kullankeltaiset pisarat kertovat perinteen jatkumisesta; ripaus voita kuuluu talon lohisoppaan nyt, niin kuin ennenkin. Lohta ei tarvitse etsiä suurennuslasin kanssa, sitä riittää joka lusikalliseen. Laaninleike savuporo-aurajuustotäytteineen ja paistettuine perunoineen on liikkuvan ihmisen perusruokaa. Maukas kastike – passelisti kermainen sekin – täydentää mukavasti makua. Tanakka punaviini ja kylmä snapsi sopivat juuri oikein nautittuna tämän annoksen kyytipojiksi. Ranintolapäällikkö Jussi Riepula on tervetullut paluumuuttaja Laanihoviin. Kermainen savuporo-aurajuustokeitto ruisleipineen riittää jo sinänsä mukavasti pienemmän nälän tappajaksi. Jos sitä haluaa nauttia alkuruokana, kannattaa olla varovainen; täyteläinen keitto houkuttaa syömään sitä aivan liian paljon, ellei pidä varaansa. Sopivan pirtsakka kuiva valkoviini on paikallaan! Sopuisan talon sopuisa jälkiruoka-annos on rakkausjäätelö, joka tuodaan pariskunnille yhdessä maljassa kahden lusikan kera. Herkullista ja hellyttävää. Toimitusjohtaja Ilona Iisalo on helpottunut, kun toiminta pääsee pikkuhiljaa käynnistymään hikisen remonttikesän jälkeen. 20 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Loppukesästä upeasti kukkiva suurikokoinen väinönputki ei voi olla herättämättä ohikulkijan huomiota. Sen löytää helpoimmin pohjoisen Lapin virtavesien ääreltä, mutta ei suinkaan kaikkialta. Tämä vitamiinipommi oli tunnettu yrttikasvi jo 1500-luvulta, jolloin Keski-Euroopan munkit rahtasivat väinönputkea pohjolasta liköörimausteekseen. Vesa Luhta: Väinönputki – jokivarsien aatelinen Arkkienkelin oma yrttikasvi Väinönputken nimen on kasville antanut itse Elias Lönnrot tietäjä Väinämöisen kunniaksi. Kasvin tieteellinen nimi Angelica archangelika perustuu puolestaan taruun, jonka mukaan itse arkkienkeli Gabriel ilmestyi munkille ilmoittaen väinönputken olevan oivallinen rohto mustasurma-ruttoa vastaan. Väinönputki lääketieteelliset ominaisuudet ovat tunnetut jo vähintään 800 vuoden ajanjaksolta. Kasvia käytettiin moniin vaivoihin, kuten vatsalääkkeenä, keuhkoputkentulehdukseen ja tartuntatauteja ehkäisemään. Modernikin lääketiede on myöntänyt kasvin eteeristen hiilivety-yhdisteiden edistävän ruoansulatusta ja ehkäisevän ilmavaivoja. Sen runsas C-vitamiinipitoisuus on todettu myös kiistattomaksi – jopa siten, että pohjoisempana kasvavat luonnonyksilöt tuottavat arvokasta vitamiinia keskimäärin enemmän kuin eteläisemmät puutarhayksilöt. Väinönputken juuresta tehdyn yrttijuoman on todettu tehonneen sekä ruttotauteihin että vielä vuosisata sitten riehuneeseen espanjantautiin. Harmi kyllä, sitä asiaa ei tajuttu Inarissa, jossa tautiin kuoli kaksisataa ihmistä. Väinönputkea pidettiin tuolloin noitayrttinä ja sen käyttöön suhtauduttiin pitkään epäluuloisesti ja vaieten. Väinönputkea käytetään yleisesti myös maustamiseen. Benedictine- ja Chartreuse- liköörit sisältävät kielellä maistettavasti asti väinönputkea. Nykyään väinönputkea sekoitetaan mm. karamelleihin, hilloihin, raasteisiin, keittoihin ja kalaruokiin. Amerikassa yrttiä on käytetty jopa tupakasta vieroittamiseen. Kaikki kasvinosat kelpaavat Väinönputken lehdet ovat mainio yrtti siihen saakka kunnes kasvi aloittaa kukinnan – sen jälkeen lehdet muuttuvat väkeviksi. Parhaimmillaan lehdet ovat aivan nuorina versoina. Myös varsia voi käyttää raakana ennen kukintaa. Varsi lieneekin nykyään käytetyin kasvin osa. Nuoria, kuorittuja sokeri- tai hunajaliemessä keitettyjä varsia pidetään erittäin tehokkaana vatsaa vahvistavana ruokana. Varsia ja lehtiä voidaan myös kuivata. Niitä on perinteisesti syöty joko sellaisenaan tai puuron osana. Kasvi on myös erinomainen lisuke karjanrehuun ja kelpaa myös poroille. Tärkeimpänä väinönputken osana on pidet- Ivalojoen vesistöalueella väinönputki on edelleen hyvin yleinen. Sen kukkivat yksilöt ovat loppukesästä komeimmillaan. ty voimakkaan makuisia juuria. Juurisato on parhaimmillaan toisen kasvuvuoden jälkeisenä syksynä. Vastanostettuja juuria liotetaan kymmenisen minuuttia, pestään huolella ja viipaloidaan puukolla. Yleensä niitä kuivataan tämän jälkeen 3-4 vuorokautta noin 35 asteen lämmössä. Ennen vanhaan juuria oli tapana pureskella markkinapaikoilla estämään influenssan leviämistä. Rohdosten C-vitamiinipitoisuus on samalla pitänyt keripukin tuntemattomana entisaikojen saamelaisten keskuudessa. Väinönputkesta valmistettuja tuotteita on tarjolla lähes kaikissa Inari-Utsjoen alueen matkamuisto- yms. myymälöissä. Tuotekirjoon kannattaa ehdottomasti tutustua, eikä hintoja pidä säikähtää, sillä väinönputkesta saa erinomaisen riittoisia tuotteita. Kasvi elää kaksitai kolmivuotiaaksi Väinönputki elää kaksi- tai kolmivuotiaaksi, jolloin se kukkii loppukesästä. Kukinnan jälkeen kasvi kuolee. Se on erittäin nopeakasvuinen ulottuen loppukesästä jopa yli kaksimetriseksi komeaksi ruohoksi. Sitä tavataan verraten yleisenä YläLapin rehevillä puro- ja jokivarsilta, Kemijoen vesistöalueelta ja lisäksi yksittäisinä esiintyminä eteläisemmissä lähdekor- vissa. Oulun läänin eteläpuolella se on rauhoitettu. Ylä-Lapissakin sitä on kerätty paikoin niin paljon, että se on kokonaan kadonnut monista kasvupaikoista. Ivalojoen vesistöalueella se on kuitenkin edelleen hyvin yleinen, ja sen kukkivat yksilöt ovat juuri nyt komeimmillaan. Karigasniemen läheisen kuuluisan Sulaojan lähteen luona väinönputket erottuvat komeina, mutta ovat siellä rauhoitetut. Paikannimistössäkin kasvi esiintyy, saamenkielinen nimi poska löytyy mm. Hammaskairan Poskaluoddumvar r ista (suomeksi Väinönputkenhalkomavaara). Väinönputken voi istuttaa vaikkapa omaan puutarhaan, jossa se onkin näyttävä ja komea ruoho sekä koristeellisuutensa että monien käyttömahdollisuuksiensa vuoksi. Se kannattaa sijoittaa omaksi ryhmäkseen puutarhan kosteimpaan osaan. Kasvi yleensä säilyy paikalla itsekseen kylväytyen, vaikka kukkineet yksilöt kuolevatkin. Kasvin siirto tapahtuu siemenien avulla. Syyskuussa tuleentuneet siemenet otetaan talteen kukkalatvasta ja kylvetään haluttuun paikkaan. Siemeniä tarvitaan neliömetrille satakunta eikä niitä tarvitse peittää kuin hyvin ohuelti. Taimia voi myös siirtää loppukesästä haluamilleen paikoille juuria vahingoittamatta. Selvästi yleisempi karhunputki (Angelica sylvestris) muistuttaa melko paljon väinönputkea, mutta sen lehdet ovat tasaisesti sahalaitaisia ja kukinto punertava. Sekoittumisen varalta kasvien lehti- ja kukkaosia kannattaa vertailla hyvästä kasvikirjasta tai nettikuvista. Kirjoittaja on inarilainen luontoasiantuntija Kuvat: Pertti Turunen www.perttiturunen.fi 21 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 VAUHTIA SYKSYYN SPORTIASTA! Merrel Siren Vent Mid GTX tarj. Merrel Ibis Mid GTX tarj. 99,90 39 90 24 (59,-) Sporttiset ja trendikkäät kengät tytöille ja pojille vapaa-aikaan 6990 SWEAT PANTS 39 (95,-) Naisten ja miesten tyylikkäät collegehousut resorilla HOODED SWEAT Tyttöjen ja poikien hupparit Pumalogoilla (49,-) DRIFT CAT III JR Sporttiset vapaa-ajan kengät naisille ja miehille Naisten huppari raikkaissa väreissä ja miesten huppari Puma Cat -logolla 90 99,90 90 DRIFT CAT III NO.1 LOGO HOODIE JA HOODED SWEAT GRAPHIC SWEAT PANTS Tyttöjen ja poikien gollegehousut, joissa elastiset resorit ja sivutaskut 29 90 (39,-/49,-) (50,-) RANDOM BASIC Reppu kouluun ja vapaa-aikaan. Tilavuus 16 l. 2990 (39,90) NAP SHACKED Reppu, jossa useita taskuja. Selkä ja olkaimet topattu ja muotoiltu. Tilavuus 25 l. 39 IvaloKaupunginosa, Katu 12, Ivalontie puh. 123 4567, puh. (016)10–19, 661(10–16) 122 palvelemme 90 (54,90) �������������� MAALI-KONEKOTA Elävää maailman musiikkia Inarissa Elokuun puolessa välissä Inarin kirkonkylällä järjestetty Ijahis Idja, alkuperäiskansojen musiikkifestivaali on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisenä merkkitapahtumana. Niinpä se keräsi ennätysmäärän niin esiintyjiä kuin yleisöäkin nauttimaan kotimaisen ja ulkomaisen alkuperäismusiikin huippujen esityksistä. Tapahtumaan liittyivät nuorisokeskus Vasatokassa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tiloissa järjestetyt työpajat, joissa tutustuttiin syvällisemmin niin saamelaiseen kuin kansainväliseenkin maailman musiikin perinteeseen. Kansainvälinen oli niin ikään Siidassa pidetty seminaari perinnetiedosta, jossa teemaa käsiteltiin korkeatasoisten asiantuntijoiden johdolla erityisesti pohjoisten kansojen näkökulmasta. Hiljainen tieto -seminaarin esitykset kertoivat laa- jasti pohjoisten kulttuurien eri osa-alueista poronhoidosta ja pyyntikulttuurista musiikkiperinteeseen. Nuorta voimaa Nuorille musiikintekijöille oli järjestetty oma konsertti, jossa kuultiin niin perinteistä joikua kuin perinnettä uudistavaa nykymusiikkia. Mukana olivat muun muassa Ailu Valle, MusInk, oobbâs, Verddezat, Sixx, Moivvas, Skálvi ja The Slap. Konsertti antoi hyvän kuvan siitä, kuinka elävää ja monivivahteista alkuperäiskansojen nuorten musiikki on, ja kuinka voimakkaasti nuoret kokevat oman musiikkikulttuurinsa ja sen kehittämisen. Lauantain pääkonsertin ohjelmisto oli niin ikään ilahduttavan rikas ja monipuolinen. Perinteisten paikallisten joikujen, leu´ddin ja livden lisäksi lavalla näh- Angelit oli odotettu vieras omassa kotikunnassaan. Eikä odotuksissa petytty; musiikki tempaisi mukaansa kaikenikäiset kuulijat. Ijahis Idja-tapahtuman järjestelyistä pääosin vastannut Anna Näkkäläjärvi (kuva alla), klassisen musiikkikoulutksen hankkinut taitava muusikko hänkin, voi olla tyytyväinen. Esitykset olivat monipuolisia ja korkeatasoisia. Järjestelyt sujuivat hyvin – kiitos myös kymmenien talkoolaisten – ja sekä yleisö että esiintyjät nauttivat alkuperäismusiikin ja yhteisyyden tunnelmasta. tiin ja kuultiin toinen toistaan korkeatasoisempia esityksiä niin Suomesta, Norjasta kuin Venäjältäkin. Inarilainen Koškepuško esitti suosittuja nykyiskelmiä inarinsaameksi käännettyinä, venäläisten Sykkys- ja Aurora Borealis-yhtyeet toivat terveiset itänaapurista upeiden kansallispukujen hivellessä silmiä, Amoc & Ruzze räppäsivät suoraan sydämeen, ja hieno norjalainen Adjágas toi terveiset suoraan alkuperäiskansojen musiikin huipulta. Inarilaisittain odotetuin vieras taisi kuitenkin olla viime vuosina hiljaiseloa viettänyt Angelit, jonka esitys osoitti, etteivät Angeleitten musiikin voima tai sisarusten Ursula ja Tuuni vetovoima ole hiljaisten vuosien aikana minnekään kadonneet. Pikemminkin päin vastoin. Elämänkokemuksen karttuessa musiikkin on tullut uutta syvyyttä ja elävyyttä, joka puhuttelee voimakkaasti kuulijaa. Kaikkinensa Ijahis Idja osoitti jälleen kerran, mikä voima musiikilla on niin alkuperäiskansan identiteetin luojana kuin sen vahvistajanakin. Nyt tapahtumaan osallistui tavalla tai toisella maailman musiikista kiinnostuneita ja sitä harrastavia lähes kaikista maanosista – on helppo uskoa, että uuden saamelaisten kulttuurikeskuksen valmistuttua maailmanlaajuinen kiinnostus myös tätä tapahtumaa kohtaan vain lisääntyy. Ritva Savela 22 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Inariviikot 2010 TEKSTIT: RITVA SAVELA, KUVAT: JUHA KAUPPINEN Osaamista, tekemisen iloa, yhteistyön voimaa Kesällä järjestetyt Inariviikot keräsivät väkeä eri tapahtumiin reilut 8200 henkilöä. Monipuolisen tapahtumasarjan aikana päästiin nauttimaan teatterista, musiikista, kultakisoista, tukkilaisten taidoista, lasten ilosta ja liikunnan riemusta. Viikkojen aikana järjestettiin myös perinteiset Inarin uistelukisat, ja nuoremmalle polvelle ikiomat lasten onkikilpailut. Inariviikot oli osoitus mahtavasta talkoovoimasta, yhteistyöstä ja siitä, miten monenlaista osaamista ja harrastustoimintaa Inarin kunnasta löytyy. Ensi kesän lomamatkojaan suunnittelevan kannattaakin tähdätä reissunsa heinäkuussa yöttömän yön Lappiin, ja tapahtumien Inariin. Tiedot tulevista tapahtumista Inariviikkojen aikana ei unohdettu lapsiakaan. Maan mainio Viljami-jänis laulatti ja leikitti kymmeniä perheen pienimpiä. Viljami, alias Matti Muhonen viihdytti vähän varttuneempaakin kansaa Jaakko Teppoillassaan, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Kuvassa Viljami-jänis ja ystävät, Viljamin tunnistaa korvista. Suomen tämän hetken tukkilaskisakunkku Juha Julkunen näytti taivaan ja veden merkit kanssakilpailijoilleen Inarin kirkonkylässä järjestetyissa SM-kisoissa voittamalla kaiken mahdollisen ja jättämällä muut sananmukaisesti räpiköimään. Lasten kalakisa Haravalantolla on vakavasti otettava laji. Marko Bjurströmin charmi keräsi heinäkuun lopulla satamäärin katsojia todistamaan, kuinka Väärtit lauloivat ja soittivat leikkimielisessä paikallisbumtsibumissa, jossa kilpailijat todistivat paitsi musiikillisen osaamisensa myös lappilaisten laulujen tuntemuksensa. Kokeellista musiikkia ja Lapin luontoa ei hevin yhdistetä toisiinsa. Kuitenkin tänä vuonna järjestettin jo viidettä kertaa Inarin kokeellisen musiikin festivaali iFEM, jonka pääesiintyjinä loistivat Tapani Rinne ja Wimme Saari (alla). iFemin jatkojameissa oli mahdollisuus kuunnella myös tapahtuman isän, Pekka Kumpulaisen musisointia. (oik.). ja niiden ajankohdasta löytyvät hyvissä ajoin ennen heinäkuuta Inarin kunnan nettisivuilta. - Ja tiedossahan on, että kesäaikana muun muassa Saariselältä löytyy erittäin edullisia majapaikkoja, joista on hyvä suunnata eri tapahtumiin. 23 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Kesäteatteri kuuluu sivistyneen kunnan itsestäänselvyyksiin. Inariviikkojen aikana ensiesityksensä saanut Kartalta karisseet osoitti jälleen kerran harrastajateatteriryhmä Ivaloisten letkeän taidon. Samekki-pajan pihapiiri muuntui helposti kesäteatterin näyttämöksi ja katsomoksi. Inari on valittu vuoden 2010 rajakunnaksi. Valintaperusteina olivat kunnan tekemä pitkäjänteinen ja monipuolinen yhteistyö pohjoisen Norjan ja Venäjän kanssa, sekä aktiivinen panos laajemmassa rajakuntaneuvostossa, jossa on mukana myös Ruotsi. Rajapuu istutettiin Inarin kunnantoimiston pihapiiriin. Lapionvarressa mm. kunnanjohtaja Reijo Timperi (toinen oik.). Tankavaarassa kisailtiin Suomen mestaruuksista heti Inariviikkojen jälkeen. Kulta ja kultakisat kuuluvat oleellisina osian Inarin kesään. Ivalo River Campingin kasavaskauksessa oli säpinää mennen tullen ja palatessa. Suomi on suuri maa, todistaa Nellimin kyläaktivisti Tauno Haltta, joka joutui Rännijuhlien aikana laittamaan päälleen kelkkahaalarin, jotta tarkeni hoitaa talkootyönsä. Päivä oli juuri se samainen, jolloin Lahdessa mitattiin ennätykselliset 37,2 lämpöastetta. Kuvassa myös Nellimin uittoränni, jonka kunnostamispäätöksessä ja -työssä Haltalla oli merkittävä rooli. Pelimannipäivät ovat kuuluneet inarilaiseen kesään jo parikymmentä vuotta. Tänä vuonna pelimannit jalkautuivat toreille, turuille ja terasseilla. Pääjuhla, jossa esiintyivät muun muassa Lauri Tammela ja Ivalon Pelimannit, keräsi väkeä tuvan täydeltä. Ivalossa järjestettävät vesikrossikisat ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomen watercrossharrastajien ykköstapahtumaksi. Niinpä tänä vuonnakin väkeä saapui sekä kilpailemaan että katsomaan kilpailuja yli 2000 henkeä eri puolilta maata. Näyttelijä Vesa Veijalainen kuuluu niihin, jotka aikansa Lapissa ja kultamailla kuljettuaan päättävät hankkia tukikohdan pohjoisesta. Kymmenet Tankavaaran kultakisat kuuluttanut taiteilija perusti oman lomapaikkansa Koppelon kylään, joka sijaitsee noin kymmenen kilometriä Ivalosta itään. Vesa oli aktiivisesti mukana Inariviikkojen tapahtumissa. KUVAREPORTAASIN TEKSTIT: RITVA SAVELA KUVAT: JUHA KAUPPINEN 24 Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010 Restaurant Teeren Saariselän Ruskan Naistentanssit Pub pesä sydämessä Ruskassa avoinna 12-04 Village-Pub Kolmelta screeniltä: 31.8. - 23.9 ti, to alk. 21 Vapaa pääsy, tervetuloa! Oiva Suutari & Tanssiyhtye ZORBAS -Valioliigaa, Mestareiden liigaa, Jääkiekon SM-liigaa -Formulat Keittiö avoinna 12-23 • Biljardi • Darts • laaja olutvalikoima Ruskatarjous! 1.9.-25.9. klo 12-16 Karaoke LOHIKEITTO 6 € PÄIVÄN PIHVI 12 € ma, ke, pe, la, su. Tervetuloa viihtymään! alk. klo 22, vapaa pääsy, tervetuloa! Puh. 016-668 001 fax 016-668 002 teerenpesa.fi
© Copyright 2024