Teemana - Etappi
Julkinen tiedote kaikkiin talouksiin etappiaviisi Lakeuden Etappi Oy:n tiedotuslehti kotitalouksille 1/2013 Teemana lajittelu & kierrätys SIVUt 4-9 Etapilla tyytyväisiä asiakkaita l sivu 3 Mitä kierrätettävistä jätteistä tehdään? l sivu 6 Kurikassa: lautanen tyhjäksi, jätski jälkkäriksi! l sivu 12 Yli miljoona astiatyhjennystä vuodessa l sivu 14 Sisältö Pääkirjoitus Pääkirjoitus........................................ 2 Asiakaskysely.................................... 3 Teema: Lajittelu & kierrätys Lajittelu alkaa keittiöstä................ 4 Asiakkaat arvostavat Etapin palveluja Materiaaleista uusia tuotteita..... 5 Asiakkaat osaavat lajitella.............7 Loistelampun uusi elämä............. 7 Kodinkone jalostuu moneksi ..... 8 Tekstiilit kiertoon ............................ 9 Uutisia ja tapahtumia .................. 10 Paula neuvoo.................................. 12 Ruokahävikkikampanja .............. 12 Kesäasukkaiden jätehuolto....... 13 Jäteasemien kävijämäärät ......... 14 Kolumni ............................................ 15 Yhteystiedot ja aukioloajat ....... 16 Enää ei ole jätettä, jota ei pidä lajitella. Uunituore asiakaskysely Etapin palveluista antoi arvosanaksi 8,2 kun se pari vuotta sitten antoi tuloksen 8,1. Silloin kauhavalaiset ja ylihärmäläiset olivat tyytyväisimpiä ja kun heitä nyt ei ole asiakkaina tyytyväisimmät löytyvät Ähtäristä, Lapualta ja Kurikasta. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Etappiaviisi on asiakkaiden mielestä se tärkein jätehuollon tiedon kanava. Tämä on hyvä tietää, että jatkossakin saatte painetun lehden kotiin. Toki kehitämme myös sähköisiä palveluja ja edelleen mobiilipalveluja, joita kohtaan kiinnostuneiden osuus kasvaa koko ajan. Uusimpana on nettipalvelu, jossa asiakasnumerolla saa jäteastioiden tyhjäyspäivät Etapin nettisivuilta. Parannettavaa myös löytyy mm. Alavudella, Töysässä ja Peräseinäjoen alueella, joilla kokonaisarvosana palveluista oli heikoin 7,7. Tähän lienee osasyynä kunnan järjestämän asumislietteen saostus- ja umpisäiliöiden tyhjäyksen aloitus ja jätteenkuljetusurakoitsijan vaihtuminen alueella. Muutoksia ei ole aina helppo hyväksyä vaikka näissäkin asioissa laki tuon toiminnan vaatii. Enää ei ole jätettä, jota ei pidä lajitella. Nyt myös täytyy katsoa mitä poltettavan jätteen joukkoon laittaa. Lajitteluvirheet näkyvät jätevoimalan tuhkan laadussa ja savupiipun päässä rajojen ylityksinä. Hyvin on jätteen energiahyödyntäminen lähtenyt käyntiin, mutta vielä parannettavaa riittää, sillä hyvin vaihtelevaa polttoon kelpaamatonta tavaraakin jätteen joukosta löytyy. Etappi on aloittanut jo aiemmin lavapalvelujen myynnin asiakkaille. Kysyntä on ollut vilkasta ja olemme hankkineet lisää lavoja kevään siivouksiin ja remonttitarpeisiin, helpottamaan jätteiden lajittelua. Palvelun saa soittamalla Etapin asiakaspalveluun. Jätehuollon peruskuviot uuden jätelain myötä ovat Etapin alueella mallillaan, muutoksia asiakkaille ei juuri näy. Tuottajavastuu hakee vielä muotoa ekopisteillä kerättävien jätelajikkeiden ja keräyspisteverkoston tiheyden suhteen. Vaikka lopullisia lakeja odotellaan, Etappi kuitenkin edelleen parantaa ekopisteiden verkostoa asiakaspalvelun parantamiseksi. Muutamme edelleen myös vanhoja pisteitä syväkeräyspisteiksi. Olen nyt ollut toimitusjohtajana Etapissa vuodesta 2001 saakka. Yhtiössä tapahtuu vahdin vaihto kesäkuun alussa, ja jään lomien jälkeen eläkkeelle. Muutosvauhti jätehuollossa on ollut nopea ja tehtävä mielenkiintoinen. Kiitän asiakkaita ja eri yhteistyötahoja yhteistyöstä vuosien mittaan. etappiaviisi Lakeuden Etappi Oy:n tiedotuslehti kotitalouksille Kustantaja: Lakeuden Etappi Oy Päätoimittaja: Tenho Hakola Toimitus: Vastaava toimittaja Hannele Lyytikäinen-Käppi Ulkoasu/taitto: Viestintätoimisto I-print | plus Paino: I-print Oy JOUTSENMERKITTY PAINOLAITOS lupanumero 441-895 Painosmäärä: 70 000 kpl 2 l etappiaviisi Miellyttävää ja siistiä kevättä, käyttäkää palvelujamme! Tenho Hakola, toimitusjohtaja Asiakkaat ovat tyytyväisiä Etapin toimintaan Parhaan kokonaisarvosanan antavat Ähtärin, Lapuan ja Kurikan asukkaat. A siakkaiden tyytyväisyys La keuden Etapin toimintaan on kasvanut. Jäteyhtiö saa juuri valmistuneen asiakaskyselyn mukaan asiakkailtaan varsin hyvän kokonaisarvosanan 8,2, kun kaksi vuotta sitten arvosana oli 8,1. Parhaan kokonaisarvion Etapin toiminnasta antoivat tutkimuksessa Ähtärin (8,5), Lapuan (8,5) ja Kurikan (8,4) asukkaat. Vastaajista 67 prosentilla on erittäin tai melko myönteinen kuva yhtiöstä, kun kaksi vuotta aiemmin vastaava luku oli 64 prosenttia. Jätehuollon kustannuksia pitää kohtuuhintaisina 53 prosenttia ja melko tai erittäin edullisina 17 prosenttia asiakkaista. Jätteenkuljetuspalveluihin asiakkaat ovat erittäin tai melko tyytyväisiä. Vain muutama prosentti ilmoitti tutkimuksessa olevansa tyytymätön. katsovat kuitenkin olevan asiakkaiden itsensä aiheuttamaa. Myös jäteasemien käyttäjämäärä on kyselyn mukaan kasvanut 79 prosentista 83 prosenttiin. Jäteasemiin ollaan pääasiassa tyytyväisiä. Jäteasemien aukioloaikoihin on tyytymätön 18 prosenttia vastanneista asiakkaista. Vastaajat ovat erittäin tai melko tyytyväisiä Etapin puhelinpalveluun. Henkilökunnan saavutettavuuteen on tyytyväinen 89 prosenttia ja asioiden hoitumiseen puhelimitse 90 prosenttia vastaajista. Vastanneista asiakkaista 84 prosenttia kertoi saavansa tietoa jätehuollosta Etapin tiedotuslehti Etappiaviisin Vastausten perusteella lajittelu sujuu hyvin. Peräti 98 prosenttia vastaajista kertoo lajittelevansa kaikki tai ainakin osan jätteistään. Ekopisteitä ja jäteasemien palveluja käytetään Ekopisteitä käyttäneiden määrä on kasvanut edellisen kyselyn 86 prosentista 93 prosenttiin. Eko-pisteisiin asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi erittäin tai melko tyytyväisiä. Tyytymättömyyttä on ekopisteiden riittävyyteen ja niiden ympäristön siisteyteen, minkä vastaajat välityksellä. Valtaosa haluaa myös jatkossa saada tietoa tiedotuslehden kautta. Myös sanoma- ja paikallislehtien osuutta tiedonsaannissa pidetään tärkeänä. Etapin nettisivuilta tietoa hakevien määrä oli noussut edellisen kyselyn 25 prosentista 36 prosenttiin. Nettisivuihin ollaan pääasiassa tyytyväisiä ja 90 prosenttia vastaajista on tyytyväinen tietojen löytymiseen sivuilta. Kokonaisarvosana 8,2 Jäteasemien käyttäjämäärä kasvoi. Asiakkaat kertovat lajittelevansa Ensimmäistä kertaa asiakaskyselyssä kysyttiin kuntalaisten lajitteluaktiivisuutta. Vastausten perusteella lajittelu sujuu hyvin. Peräti 98 prosenttia vastaajista kertoo lajittelevansa kaikki tai ainakin osan jätteistään. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Lakeuden Etapin kotitalousasiakkaat yhdeksällä paikkakunnalla. Etapin asiakasrekisteristä poimittiin 1800 vastaajan tiedot, joille lähetettiin kyselylomake postitse. Kaikkiaan saatiin 675 vastausta. Vastausprosentiksi muodostui näin 38 prosenttia. Kyselyn käytännön toteutuksesta ja tulosten käsittelystä vastasi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Markkinatutkimuspalvelut. 79% 83% Ekopisteiden käyttäjämäärä kasvoi. 93% 86% 84 % Lajitteletko jätteesi? asiakkaista saa tietoa Etappiaviisista. Näin asiakkaat vastasivat. Kaikki vastaajat 40 58 3 Alavus 35 57 8 Ilmajoki 37 62 1 Jalasjärvi 33 65 2 Kihniö 79 21 Kuortane 48 48 5 Kurikka 40 59 2 Lapua 40 60 Nurmo 43 56 2 Peräseinäjoki 35 60 5 Seinäjoki 40 59 1 Töysä 21 64 14 Ylistaro 45 52 3 Ähtäri 40 55 5 70 % asiakkaista pitää jätehuollon kustannuksia kohtuuhintaisina tai edullisina. 2011 2013 0 20% 40%60%80%100% Kyllä, kaikki Osittain En Asiakastutkimus 2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Markkinatutkimuspalvelut etappiaviisi l 3 s y t ä r r e i k & u l e t t i j a l : a m Tee Kodin jäteastiaan lajitellaan poltettava jäte Kodin jätehuolto alkaa siitä, kun jätteet lajitellaan omaan poltettavan jätteen astiaan, ekopisteelle tai taloyhtiön keräysastiaan, ja jäteasemalle vietäviin jätteisiin. Näin jätehuolto ja kierrätys toimivat kuntien asukkaiden osalta. Etappi hoitaa loput yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Lajittelu alkaa . keittiöstä K un kukin toimii vastuullisesti omien jätteidensä kanssa ja noudattaa jätehuoltomääräyksiä sekä lajitteluohjeita, toimii jätehuolto kuntalaisten kannalta kuin itsestään. Poltettava jäte päätyy energiana hyödynnettäväksi jätevoimalaan, kierrätettävät jätteet uudelleen tuotantoon ja vaaralliset jätteet turvalliseen käsittelyyn. Vain hyvin pieni osa kodin jätteistä päätyy enää kaatopaikalle, koska niitä ei voida kierrättää tai polttaa jätevoimalassa. Tällaista jätettä on esimerkiksi kipsilevy, eristevillat ja PVC-muovi. Nämä lajitellaan jäteasemilla edelleen kaatopaikkajätteeseen. Oikea lajittelu on tärkeää, jotta jätteiden energiana hyödyntäminen toteutuu ja saadaan mahdollisimman paljon talteen kierrätettävää materiaalia. Jätevoimala • W estenergy Oy:n jätevoimala on kunnallisten jäteyhtiöiden omistama jätteenkäsittelylaitos. Jätevoimalan omistajia ovat Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy ja Vestia Oy. • J ätevoimalassa kierrätyskelvoton, syntypaikkalajiteltu poltettava jäte hyödynnetään lämmöksi ja sähköksi. Jätevoimalassa poltetaan vuosittain 150 000 tonnia jätettä. Tästä saatava energia menee kaukolämmöksi ja sähköntuotantoon. Sillä tuotetaan sähköä 7 000 kaupunkiasunnon tarpeisiin. Jätevoimalan toimialueella asuu 400 000 ihmistä 50 kunnassa. 4 l etappiaviisi Ekopisteen kautta uudelleen tuotantoon O letko tullut aja telleeksi, että viedessäsi ekopisteelle vanhoja lehtiä, hillopurkkeja tai tonnikalatölkkejä, teet hyvän teon ympäristöllesi? Kaikki se mitä ekopisteelle viedään, päätyy tavaroiden uudelleen tuotantoon ja vähentää ympäristön kulutusta. Käyttämällä jo valmistetut tavarat uudelleen, säästetään neitseellisiä luonnonvaroja, koska kierrättämällä vanhaa kaikkea raaka-ainetta ei tarvitse tuottaa alusta saakka. Lakeuden Etapilla on yli 200 ekopistettä ympäri toimialuettaan 9 kunnan alueilla. Ekopisteillä kerätään keräyslasia ja pienmetallia. Joillain ekopisteillä kerätään myös keräyskartonkia. Pisteillä on yleensä myös Paperinkeräyksen paperinkeräysastiat. – Ekopisteet pyritään sijoittamaan kauppojen pihoille ja isommille asuinalueille johtavien teiden varsille, lisäksi pisteitä on kylätaajamissa. Ne on pyritty sijoittamaan sinne, missä ihmiset luontaisesti kulkevat, jotta asiointi olisi helppoa ja vaivatonta, kertoo jätehuoltoinsinööri Mauri Rajamäki Etapista. Rajamäen mukaan ekopisteitä käytetään ahkerasti ja niille tuotava tavarakin on 10 vuodessa parantunut laadultaan huomattavasti. – Enää ei näe peltikattoja pystyssä ekopisteillä, hän toteaa. Kodin poltettavan jäteastian sisältö kun viedään nykyään jätevoimalaan energiana hyödynnettäväksi eikä kaatopaikalle, ovat kuntalaiset Rajamäen mielestä selvästi ymmärtäneet mikä palaa ja mikä ei. Aina tietysti löytyy myös parantamisen varaa, niin kauan kuin yksikin metallitölkki löytyy poltettavan jätteen seasta. ››› Etappi jakaa tämän lehden välissä erillisen Kodin lajitteluoppaan, jonka jokainen voi pistää talteen. Siitä on helppo aina tarvittaessa tarkistaa, miten mikäkin jäte lajitellaan. Myös Etapin nettisivuilla on ohjeet lajittelua varten. Kodittneluohjeet laji – Ympäristösi hyväksi – etappiaviisi l 5 s y t ä r r e i k & u l e t t i j a l : a m Tee Ekopisteiden jätteistä saadaan raaka-ainetta uusiin tuotteisiin Lasi – maanrakennukseen Keräyslasi murskataan Etapin jätehuoltokeskuksessa ja käytetään hyödyksi maanrakennuksessa Etapin omissa kohteissa ja myös muualla, esimerkiksi lasimursketta on käytetty Rangonharjun lentokentän alueella. Metalli – kiertää uudelleen ja uudelleen… Metallia voidaan kierrättää yhä uudelleen, joten sillä ei ole viimeistä käyttöpäivää. Metallin laadulla ei ole myöskään väliä. Ekopisteille voi viedä pienet metalliesineet, isommat kuuluvat jäteasemalle. Etapista metallit toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. Teollisessa prosessissa erotetut metallit ja muut materiaalit toimitetaan raaka-aineiksi Suomeen ja eri puolille maailmaa. Hyödyntämällä kierrätysraakaaineita teollisuus voi vähentää malmien louhintaa ja rikastusta. Kierrätysmetallin käyttö raaka-aineena säästää energiaa metallista riippuen 60–95 prosenttia. Kartonki ja pahvi Ekopisteiltä ja jäteasemilta kartonki kuljetetaan Suomen Hyötykeskuksen käsittelylaitokselle Etapin jätehuoltokeskukseen, jossa se paalataan ja kuljetetaan edelleen Porin Corenson tehtaalle. Tehtaalla kartonki esikäsitellään, jonka jälkeen se siistataan. Siistauksessa kartonkimassasta poistetaan väriaineet. Kierrätetystä kartongista valmistetaan mm. hylsykartonkia ja hylsyjä. Hylsyihin kuluttaja voi törmätä mm. talouspaperi- ja wc-paperirullissa sekä teippirullissa. Paperitehtaiden ja painotalojen paperirullissa puolestaan käytetään isompia ja lujempia hylsyjä kierrätyskartongista, joiden raaka-ainetta on mm. aaltopahvi. Kaupan ja teollisuuden aaltopahvista tehdään myös esimerkiksi korkeapainelaminaattia kalustelevyihin ja ruskeita kirjekuoria. – Kaiken kaikkiaan kuitupakkauksia on Suomen markkinoilla vuosittain noin 325 000 tonnia ja tästä määrästä materiaalikierrätykseen päätyy 255 000 tonnia, kertoo Suomen Aaltopahviyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Jokela. Keräyspaperi – uutta paperia Keräyspaperi menee Paperinkeräys Oy:lle. Kotikeräyspaperista valmistetaan uutta luettelo- ja sanomalehtipaperia, vaaleasta konttoripaperista tehdään pehmopaperituotteita. Pieniä määriä keräyspaperia käytetään mm. lämmöneristeiden, ns. eko- eli selluvillan valmistukseen. Isot metalliromut tulee viedä jäteasemalle. – hylsyiksi Kuitupakkauksia kerätään kahta eri laatua. Kuluttajilta kartonkia, mikä koostuu nestekartonkipakkauksista, paperi- ja kartonkipakkauksista sekä aaltopahvipakkauksista. Kaupasta ja teollisuudesta kerätään aaltopahvia. Siisteys on tärkeää Lakeuden n Etapilla o kopistettä yli 200 e imiympäri to ksän yhde aluettaan lueilla. kunnan a Henna Kallio, Etapin jäteneuvontaverkoston edustaja asioi ekopisteellä Kurikassa. 6 l etappiaviisi Ekopisteiden tyhjennyksestä huolehtivat Etapin kuljetusurakoitsijat, joilla on suunnitellut tyhjennysreitit kunnittain. Näin toiminta on suunnitelmallista ja vältetään edestakaisin ja ristiin rastiin ajamista. – Ylimääräisiäkin tyhjennyksiä joudutaan tekemään kun pisteet täyttyvät tavallista nopeammin, Mauri Rajamäki kertoo. Ekopisteiden siisteys on yksi tärkeä asia Etapille. Niinpä jäteyhtiöllä on henkilö, joka säännöllisesti kiertää tarkistamassa ja siistimässä ekopisteitä. Osa pisteistä tarkastetaan päivittäin ja kaikki vähintään kahden viikon välein. Silloin kun asiakkaat tulevat jäteasemalle, he tulevat ihan oikeaan paikkaan. Jäteasemanhoitaja Tauno Lampinen auttaa asiakasta Alavuden jäteasemalla. Jäteaseman hoitaja Tauno Lampinen: Jäteasemien asiakkaat osaavat lajitella J ätteiden lajitteleminen osataan Etapin toimialueella hyvin. Tämän tietää ihan käytännön kokemuksesta jäteasemanhoitajana Alavudella, Töysässä ja Ähtärissä toimiva Tauno Lampinen. – Aivan varmasti osataan lajitella, asiakkaat ovat varsin tietoisia siitä, minkälaisia jätteitä he ovat jäteasemalle tuomassa, Lampinen toteaa. Vaikka eri jäteasemilla kontit sijaitsevat vähän eri paikoissa ja systeemi toimii vähän eri tavoin, ovat lajitteluohjeet kuitenkin kaikille samat. Asiakkaita pyritään ohjaamaan opastein ja jäteasemanhoitaja neuvoo tarvittaessa mihin mikäkin jäte kuuluu. Etapin jäteasemilla otetaan kuntalaisilta vastaan energiana hyödynnettäviä jätteitä, kierrätettäviä jätteitä ja vaarallisia jätteitä sekä sellaisiakin jätteitä joita ei voida mitenkään muuten käsitellä, kuin loppusijoittaa eli sijoittaa kaatopaikalle. Kotitalouksista tällaista kaatopaikkajätettä tulee enää hyvin vähän, koska iso kirjo jätettä voidaan polttaa energiaksi jätevoimalassa. Asiakkaita kiinnostaa, mihin jätteet menevät Lampisen mukaan asiakkaiden kanssa on usein keskustelua siitä, mihin jätteet menevät. Ihmiset ovat siitä kiinnostuneita. Tänä päivänä hänestä on hienoa kertoa, että ne menevät energiana hyödynnettäväksi yhteiseen jätevoimalaan. Kierrätettäviä jätteitä ovat sellaiset jätteet, joita voidaan vielä käyttää uuden tuotannon raaka-aineena. Esimerkiksi metallista tehdään uutta metallia, paperista uutta paperia, lasi käytetään murskauksen jälkeen maanrakennuksessa ja joka ikinen kodinkone puretaan osiin ja kierrätetään niin pitkälle kuin voidaan. Ainoa asia mitä kuluttajien on tehtävä kierrätyksen eteen, on se että he toimittavat käytöstä poistetut jätteet jäteasemille tai ekopisteille. Loput hoitaa Etappi ja tavaroita tuottavat tuottajayhteisöt, jotta kaikki mahdollinen saadaan kiertoon. Minkälaista väkeä jäteasemilla käy? – Jäteasemilla käy kunnon kansalaisia. Silloin kun he tulevat jäteasemalle tuomaan jätteitä, he tulevat ihan oikeaan paikkaan, Lampinen sanoo. Asiakaskunta koostuu hänen mukaansa yhtä lailla miehistä, naisista kuin nuorista ja vanhemmistakin. Myös kesäasukkaat ovat Lampisen kokemuksen mukaan innokkaita lajittelijoita. Hommahan toimii jäteasemilla niin, että asiakkaat purkavat itse kuormansa oikeisiin paikkoihin, tarvittaessa saaden nostoapua myös jäteasemanhoitajalta, jos sellaista tarvitaan. Asemille tuotava tavara vaihtelee jonkin verran kausiluontoisesti ja kävijämäärät sekä vastaanotettavan jätteen määrä kasvavat kesäisin merkittävästi. Esimerkiksi isojen urheilukilpailujen aikaan televisiot ja kylmälaitteet menevät vaihtoon, mikä näkyy jäteasemilla. – Niin kauan kuin sulia piisaa niin risuja ja haravointia tulee paljon, Lampinen toteaa. Myös rakennusjätteitä tuodaan rakentamiskauden aikana keväästä syksyyn. – Jäteasemanhoitajan työ on hyvin monipuolista. Positiivisia riemuvoittoja saa silloin, kun on saanut asiakkaan tyytyväiseksi siitä, että hän on käynyt jäteasemalla, Lampinen tuumaa. Loisteputkien lasi ja metalli kiertoon J äteasemilta kerätyt loisteputket kuljetetaan Ekokem Oy Ab:n laitokselle Riihimäelle, jossa ne murskataan ja niistä erotelleen elohopea, metallit ja lasi. – Loisteputket on jäteasemilla pakattu kuljetuslaatikoihin, jotka yksi kerrallaan kipataan käsittelylinjalle. Loisteputket kulkeutuvat ensin murskaimeen, jossa on vesi-kemikaaliseos. Siihen reagoidessaan loisteputkien sisältämä elohopeahöyry tiivistyy sinooperiksi. Sakka otetaan talteen ja viedään erikoiskaatopaikalle, Ekokemin myyntiryhmäpäällikkö Jorma Koskinen selvittää. Seuraavaksi siitä erotellaan alumiini ja muut metallit, jotka viedään Kuusakoski Oy:lle jatkokäsittelyyn. Loisteputkien lasimurske päätyy ulkona olevalle vaihtolavalle. Murske kuljetetaan Forssaan Suomen Uusioaines Oy:lle, joka on erikoistunut lasin kierrätykseen. Energiansäästölamput ovat vaarallista jätettä Energiansäästölamput ovat vaarallista jätettä sisältäen elohopeaa, joten ne tulee toimittaa vaarallisen jätteen keräykseen, eikä niitä saa laittaa omaan jäteastiaan. Energiansäästölamput ja vastaavat käsitellään Ekokemillä polttamalla. – Polttokäsittelyä käytetään siksi, että energiansäästölamput eivät sovellu lamppujen kantaosan muovisen elektroniikkaosan takia loisteputkien käsittelylinjaan, Koskinen kertoo. Energiansäästölamppuja ei siis saada kierrätettyä materiaalina, mutta lamppujen kantaosassa olevista muoviosista saadaan poltossa vähän energiaa talteen. Ekokemin prosessinhoitaja Merja Syrjä (vas.) ja myyntiryhmäpäällikkö Jorma Koskinen tutkivat loisteputkista eroteltua alumiinia. etappiaviisi l 7 s y t ä r r e i k & u l e t t i j a l : a m Tee – Kaikki osat erotellaan erikseen ja ne menevät kierrätykseen, Tramel Oy:n Santeri Mäkelä (oik.) toteaa. Khater Osama (vas.) ja Paavo Halttunen purkavat keskusyksikköä. Kotona simahtaa jääkaappi tai pesukone. Miten päästä niistä eroon? Aina voi kysyä uuden koneen myyjältä, huolehtiiko tämä samalla vanhan pois. Jos tämä ei onnistu, niin varma osoite on Etapin jäteasema. K aikilla Etapin jäteasemilla otetaan maksutta vastaan kodinkoneet ja muut sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Ohjeena on tuoda korkeintaan kolme samanlaista laitetta kerralla ja palauttaa koneet kokonaisina, niin että mitään osia ei ole poistettu. Tämä johtuu siitä, että puretussa koneessa saattaa syntyä oikosulku, jolloin se voi iskeä kipinää ja aiheuttaa vaaraa. Vastaanotettavien koneiden kappalemäärä taas on rajoitettu lähinnä varastoinnin takia. Siksi onkin parasta toimittaa kone heti jäteasemalle, kun sitä ei enää käytetä. Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) tarkoittaa sähköllä tai akulla toimivia laitteita, joita ovat isot ja pienet kodinkoneet, televisiot ja stereot, ATKlaitteet, pienelektroniikka, kuten partakoneet, föönit ja lelut sekä valaisimet. Mitä koneille tapahtuu kierrätyksessä? Mitä sitten tapahtuu kodinkoneelle, kun se on viety jäteasemalle, eli miten koneet kiertävät? – Suurista kodinkoneista kylmälaitteet menevät Forssaan Cool Finland Oy:lle käsiteltäväksi. Liedet, pesukoneet, astianpesukoneet ja mikroaaltouunit 8 l etappiaviisi Kodinkone jalostuu moneksi menevät Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaille ja tietokoneet Tramel Oy:lle, kertoo toiminnanjohtaja Arto Puumalainen SER-tuottajayhteisö SERTY:stä. Tuottajayhteisö tarkoittaa tavaroiden valmistajia ja maahantuojia, jotka vastaavat tuotteiden kierrätyksestä. Lakeuden Etapin jäteasemat toimivat SERTY:n keräyspisteinä, jolloin kaikki kodinkoneet päätyvät Etapin keräyksestä kierrätykseen. Puumalainen kertoo, että käsittelylaitoksilla poistetaan ensimmäiseksi mahdolliset akut ja johdot sekä kylmälaitteista kylmäaineet ja kompressorit. Tietokoneromun alumiinia käytetään kännyköiden häiriösuojaukseen. Kierrätysmuovista taas tehdään esimerkiksi auton osia ja lasketteluvaatteita. Tämän jälkeen laitteet ohjataan karkeamurskaimeen, ja ensimmäiseksi materiaaleja erotellaan magneettien avulla. – Tarkempi aineiden erotteleminen tapahtuu erilaisten menetelmien, kuten tuuliseulan, sulatuksen, tärypöydän ja robottinäön avulla, Puumalainen kuvailee. Raaka-ainepörssien kautta jatkojalostukseen Osa materiaaleista, kuten muoviosat, hyödynnetään energiantuotannossa polttamalla, ongelmajätteet käsitellään ongelmajätelaitoksella ja arvokkaat ainesosat voidaan myydä. Erotetut jakeet toimitetaan Lontoon tai Rotterdamin raaka-ainepörssien kautta jatkojalostukseen ja maailman raaka-ainemarkkinoille. Näin arvokkaat aineet päätyvät käytettäväksi uudelleen. – Kierrätysmateriaaleista on monenlaisiksi tuotteiksi. Metalleja voidaan käyttää uudelleen alkuperäisessä tai uudessa käyttötarkoituksessaan, Puumalainen kertoo. Esimerkiksi tietokoneromun alumiinia käytetään kännyköiden häiriösuojaukseen. Kierrätysmuovista taas tehdään esimerkiksi auton osia ja lasketteluvaatteita. Lisätietoja: www.kierrätysinfo.fi Mitä materiaaleja kodin laitteista kierrätetään? • P esukone: ruostumaton teräs, rauta, kupari ja muovi. •T aulu-TV: kupari, alumiini ja muovi. •T ietokoneet ja kännykät: kuparia, kulta, hopea, palladium ja lantaanin kaltaiset harvinaiset maametallit. Tekstiilien lajittelu hoituu Kaks’ kättä työpajassa Jäteasemien asiakkaat näyttävät oivaltaneen mistä on kysymys, eivätkä laita keräykseen mitä sattuu, sanoo Seija Sampo Kaks´kättä työpajalta. Tekstiilit kiertoon Tekstiilien keräys laajeni Kurikkaan ja Lapualle – Ilmajoella ja Seinäjoella jatketaan hyvin alkanutta keräystä. I lmajoen, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoki-Nurmon jäteasemille voi nykyisin viedä maksutta puhtaita, ehjiä vaatteita ja kodintekstiilejä, jotka ovat itselle tarpeettomia, mutta joita voisi vielä itse ajatella käyttävänsä. Etappi käynnisti yhteistyössä Kaks´kättä -työpajan kanssa maksuttoman tekstiilien keräyskokeilun Seinäjoki-Nurmon ja Ilmajoen jäteasemilla viime syksynä. Kokeilun oli määrä päättyä vuoden lopussa. Hyvien kokemusten saattelemana keräystä kuitenkin päätettiin jatkaa ja jopa laajentaa Kurikan ja Lapuan vilkkaille jäteasemille. – Taustalla on kuntalaisten toivomukset kyseisestä palvelusta. Meille tulee kyselyitä siitä, miten tekstiilit tulee kierrättää ja miten päästä eroon esimerkiksi pieneksi jääneistä vaatteista, kertoo palvelu- ja laatupäällikkö Kati Säippä. – Lumppuja ei keräyksessä oteta vastaan, vaan pelkästään kunnollista tavaraa, Säippä tähdentää. Rikkinäiset tai muuten käyttökelvottomat tekstiilit kuuluvat maksulliseen poltettavaan jätteeseen. Jäteasemille tuodut tekstiilit menevät Kaks´kättä -työpajan kautta Ilmajoelle tai Seinäjoelle työpajan toimipisteisiin myyntiin tai hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta apua tarvitseville. Tekstiilejä otetaan maksutta vastaan Ilmajoen, Kurikan, Lapuan ja SeinäjokiNurmon jäteasemilla niiden aukioloaikoina. Yllättävän hyvää tavaraa, kuvailee Kaks’ kättä työpajan työvalmentaja Seija Sampo jäteasemien kautta kierrätyskeskukseen päätyviä vaatteita ja kodintekstiilejä. – Jäteasemien asiakkaat näyttävät oivaltaneen mistä on kysymys, eivätkä laita keräykseen mitä sattuu, Sampo kiittelee. Jäteasemien keräysastioihin tuleekin pistää ainoastaan puhtaita, ehjiä ja tältä vuosituhannelta olevia vaatteita – kodintekstiilit voivat toki olla vanhempaa perua. Jäteasemille kierrätykseen jätetyt tekstiilit lajitellaan Kaks’ kättä työpajan kierrätyskeskuksessa. – Vaatteista ja tekstiileistä parhaimmat laitetaan myyntiin Seinäjoen Kierrätyskeskukseen ja Ilmajoen Löytömakasiiniin. Myymälöihin kelpaamaton tavara annetaan hyväntekeväisyyteen ja sitä kautta se menee tällä hetkellä itänaapuriin tai Afrikkaan. Ja jos tavara ei käy sinnekään, laitetaan se myymälöittemme ilmaislaatikkoihin. Lisäksi Kaks’ kättä toimittaa epäkurantteja tekstiilejä Härmässä sijaitsevalle ”trasselitehtaalle”. Sinne kelpaa materiaali, jossa on yli 50 prosenttia puuvillaa. Kierrätystekstiilejä hyödynnetään myös omassa ompelimossa Seinäjoen toimipisteessä. Siellä valmistetaan myyntiin muun muassa laukkuja, patalappuja ja tyynyliinoja. Sammon mukaan vaatteet ja tekstiilit tekevät hyvin kauppaansa. Kysytyimpiä ovat naisten käyttövaatteet – eivät juhlamekot – sekä lasten ulkoiluvaatteet, joita ostetaan paljon mummoloihin kakkosvaatteiksi. Myös miesten vaatteita löytyy, vaikkakin vähemmän kuin muita tuotteita. Kierrätyskeskusten myynnistä saatava tuotto menee Kaks’ kättä Työpaja Oy:n toiminnan pyörittämiseen. Työpaja tarjoaa työtä alle 25-vuotiaille työttömille nuorille sekä vanhemmille pitkään työtä vaille olleille. i uja e p p m ä Lu ksess keräy staan, va oteta lkästään e p vaan nollista kun aa. tavar Opiskelija Niko Niittylä vei tarpeettomaksi jääneitä vaatteita tekstiilikeräykseen Lapuan jäteasemalle. Nikon mielestä on ympäristöystävällisempää laittaa käyttökelpoisia vaatteita kierrätykseen kuin heittää niitä roskiin. etappiaviisi l 9 Uutisia ja tapahtumia Kontiosta Etapin uusi toimitusjohtaja L akeuden Etappi Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu ins.(AMK) Pekka Kontio, 47. Hän siir-tyy tehtävään Lakeuden Etappi Oy:n liiketoimintajohtajan tehtävästä. Kontio on toiminut Lakeuden Etappi Oy:ssä vuodesta 2007 lähtien. Hän aloittaa Lakeuden Etapin toimitusjohtajana 1.6.2013. Lakeuden Etapin nykyinen toimitusjohtaja Tenho Hakola on johtanut yhtiötä vuodesta 2001 alkaen. Hakola toimii siirtymävaiheen mentorina ja siirtyy eläkkeelle elokuun lopussa. Toimitusjohtajan tehtävään haki kaikkiaan 45 henkilöä. Jätevoimalan tuhkasta maanrakennusmateriaalia Metallit kierrätykseen, mineraalit maanrakennukseen J ätevoimalassa jätteiden polttamisen seurauksena syntyvät pohjatuhkat kuljetetaan Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen Ilmajoelle tutkittavaksi ja kierrätettäväksi. – Lakeuden Etappi on tehnyt Westenergyn kanssa sopimuksen siitä, että Etappi käsittelee jätteenpoltossa syntyvän pohjatuhkan. Tuhka tulee jätteitä vievän rekan paluukyydillä Mustasaaresta jätehuoltokeskukseen, kertoo Lakeuden Etapin liiketoimintajohtaja Pekka Kontio. Jätteenpoltossa syntyy erilaisia tuhkalaatuja. Arinassa syntyvän pohjatuhkan lisäksi syntyy kattilatuhkaa ja savukaasunpuhdistustuhkaa. Näistä pohjatuhka käsitellään Etapissa. Pohjatuhkaa tulee tällä hetkellä jätehuoltokeskukseen noin 500 tonnia viikossa. Tuhkaa syntyy sisään syötettävän jätteen määrästä noin 15–20 prosenttia. Vuositasolla tuhkaa tulee Etappiin käsiteltäväksi 25 000–30 000 tonnia. Tuhkasta jalostetulla materiaalilla on olemassa erilaisia hyödyntämiskohteita, esimerkiksi maanrakennuksessa. Tuhkasta erotellut metallit kierrätetään metalliteollisuuteen takaisin. Mineraaliainekset on tutkittu, jotta tiedetään mihin niitä voi käyttää. Tuhkan mineraaliosaa käytetään korvaamaan neitseellisiä kiviaineksia maanrakennuskäytössä ja sillä tavalla säästetään luonnonvaroja. Etappi pystyy itsekin hyödyntämään tuhkaa tie- ja kenttärakenteissaan. Pohjatuhkasta löytyy myös se palamaton jäteaines, mikä uuniin syötetään, kuten esimerkiksi metalliesineet. Kontio arvioi Westenergyn tuhkan laadun noudattelevan metallijäämien osalta samaa tasoa kuin muissa vastaavanlaisissa jätevoimaloissa maassamme. Lamput ja laitteet voi pian viedä myös kauppoihin T oukokuusta lähtien käytetyt kodinkoneet ja -laitteet sekä lamput voi palauttaa niitä myyviin kauppoihin. Jätelaki velvoittaa sähkölaitteiden tuottajayhteisöt ja myyjät vastaanottamaan 1.5.2013 alkaen kuluttaja-asiakkailta käytöstä poistettavia sähkölaitteita myymälöissä. Myös käytetyt energiansäästölamput, LED-lamput ja loisteputket ovat sähkölaiteromua. Uusi vastaanottoverkosto on suunniteltu sellaiseksi, että se täyttäisi myös vuonna 2014 voimaan saatettavan uuden 10 l etappiaviisi sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivin vaatimukset SE-laiteromun vastaanotosta kaupoissa. Kauppa on valmistautunut täyttämään uuden jätelain vaatimukset laajentamalla merkittävästi myymälöiden yhteydessä olevaa energiansäästölamppujen ja muun pienikokoisen SE-laiteromun vastaanottopisteverkostoa. Uudessa mallissa kaupan vastaanottovelvoite tulee vaihtelemaan myymälän koon, tuotevalikoiman ja sähkölaiteromun koon mukaan. Etapin lietekuljetusurakoitsija Anssi Korkonen työssään. Katso jäteastiasi tyhjennyspäivä netistä E tapin asiakkaat voivat nyt seurata jäteastiansa tai asumislietteen saostussäiliönsä tyhjennystapahtumia netin kautta. Uusi palvelu löytyy Etapin nettisivuilta, jossa etusivulla kohdassa ”sähköinen asiointi” on valikko ”Katso jäteastiasi/saostussäiliösi tyhjennyspäivä”. Tästä klikkaamalla pääsee palveluun, kun naputtelee jätelaskusta löytyvän oman asiakasnumeronsa ja katuosoitteensa. Palvelusta näkee milloin jäteastia on tyhjennetty ja milloin on seuraava tyhjennyspäivä. Näin välttyy puhelinsoitoilta kun voi itse käydä tarkistamassa tyhjennystilanteen milloin haluaa. Seurannasta näkee myös muita asiaan liittyviä yksityiskohtia, kuten vaikka tieto astian viereen jätetystä lisäsäkistä tai joulukuusesta. Myös mahdollinen jäteastian tyhjentämättä jäämisen syy kirjataan nettiseurantaan, oli se sitten irrallaan oleva koira, tai se että astian luo ei päästy. Etapin asiakaspalveluun tulee paljon puheluita juuri sen takia, että halutaan tietää milloin on seuraava tyhjennyspäivä tai epäillään esimerkiksi jätelaskun tultua, että astiaa ei ehkä olekaan tyhjennetty ilmoitettuna aikana. Palvelusta voi tämänkin asian tarkistaa. Mikäli haluaa tehdä muutoksia jäteastian tyhjennystietoihin, sekin hoituu Etapin nettisivujen kautta ja lomake tähän löytyy samalta sivulta. Asumislietteen kunnan järjestämä kuljetus laajenee Järjestelmän piirissä ovat jo Etapin toimialueelta Alavus, Töysä, Seinäjoki, Nurmo, Peräseinäjoki ja Ylistaro. L akeuden Etappi huolehtii nykyään jo monessa toimialueensa kunnassa asumislietteen saostus- ja umpisäilöiden tyhjennyksestä ja kuljetuksesta samalla tavalla kuin jäteastian tyhjennyksestäkin. Tämä käytäntö perustuu Lakeuden jätelautakunnan päätökseen, jonka mukaan Etapin toimialueella siirrytään asumislietteiden kunnan kilpailuttamaan kuljetukseen vaiheittain vuoteen 2014 mennessä. – Toiminta on laajentunut maaliskuussa koskemaan myös Ilmajokea ja Jalasjärveä, huhtikuussa Kuortanetta. Toukokuussa se laajenee myös Ähtäriin. Järjestelmän piirissä ovat jo aiemmin olleet Alavus, Töysä ja koko Seinäjoen alue, kertoo palvelu- ja laatupäällikkö Kati Säippä Lakeuden Etapista. Asumislietteen saostus- ja umpisäiliön tyhjennystä ei tarvitse enää itse tilata, vaan Etappi huolehtii siitä samalla tavalla kuin jäteastian tyhjennyksestäkin. Säiliö tyhjennetään vähintään kerran vuodessa. Ensimmäisestä tyhjennysajankohdasta tiedotetaan säiliön haltijoille kirjeellä Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kuortaneella ja Ähtärissä. Säiliön tyhjennysviikko kerrotaan myös jäte- laskussa. Toiminnan piirissä jo olevilla alueilla, Alavudella, Töysässä ja koko Seinäjoen alueella, tyhjennysajankohdan voi tarkistaa jätelaskustaan, mikäli ilmoitettu tyhjennysviikko on unohtunut. Tyhjennysviikko on sama kuin viime vuonna. Merkitse saostus- ja umpisäiliö ja auraa tie Säippä kertoo, että mikäli asumislietteen saostus- tai umpisäiliö pitää sen valmistajan ohjeiden mukaan tyhjentää useammin kuin kerran vuodessa, kiinteistön haltijan tulee ottaa yhteyttä Etappiin. Mikäli kiinteistö on liitetty kunnan viemäriverkkoon, tulee myös ottaa yhteyttä Etappiin siinä vaiheessa, kun saa kirjeen jossa ilmoitetaan säiliön tyhjennyksestä. – Etappiin kannattaa olla yhteydessä myös, jos säiliö täytyy sijaintinsa takia tyhjentää tiettynä vuodenaikana, Säippä neuvoo. Saostus- tai umpisäiliön haltijan tulee huolehtia siitä, että se on merkitty ja löytyy talvikeleilläkin. Myös aurauksesta tulee huolehtia talvella. Tämä siksi, että lieteauton käynnistä peritään hukkakäyntimaksu, jos se ei ole saanut tyhjennystä suoritettua siitä syystä, että saostussäiliölle pääsyyn on ollut este. Poikkeuksia jätehuoltomääräyksistä asumislietteen saostussäiliön tyhjennyksen osalta voi anoa Lakeuden Jätelautakunnalta, mikä on Etapin omistajakuntien yhteinen lautakunta. puh. (06) 4214 946 tai www. ilmajoki.fi/jatelautakunta. Kunnan järjestämä lietekuljetus toimii siten, että lietekuljettaja valitaan kilpailuttamalla ja valittu kuljettaja tulee etukäteen suunnitellun ajoreitin mukaisesti tyhjentämään saostussäiliön vähintään kerran vuodessa. Kun ennen lietteen tyhjennyksestä tuli kaksi laskua, toinen kuljettajalta ja toinen jätevedenpuhdistamolta, tulee nykyisin vain yksi lasku, johon on laskettu molemmat. Etappi laskuttaa jätelaskussa sekä kuljetusurakoitsijan että puhdistamon puolesta. Etapilta tuleva lasku koostuu lietteen kuljetusmaksusta ja lietteen käsittelymaksusta. Etapin tehtävä asumislietteen tyhjennysten osalta on kuljetusten kilpailuttaminen, kuljetusreittien tekeminen lieteautoille, laskutus kaikkien osapuolten puolesta ja asiakasrekisterin ylläpito. n palvelu Uusi maksulline Öljyt kiertoon maksutta L akeuden Etapin ja Ekokemin yhdessä järjestämä maksuton öljynkeräys järjestetään Etapin toimialueen kunnissa touko-kesäkuun vaihteessa. Öljynimuauto kiertää lähes kaikilla Etapin jäteasemilla noutamassa sinne tuodut öljyt. - Keräyskiertueella otetaan vastaan vaihteisto-, hydrauliikka-, ja autojen moottoriöljyjä, kertoo jätehuoltoinsinööri Mauri Rajamäki Etapista. Öljynkeräys alkaa 17.5. perjantaina Kuortaneen jäteasemalta ja päättyy kesäkuun 12. päivänä Ylistaron jäteasemalle. Yli 400 -litran öljyerät noudetaan asiakkaiden kotoa maksutta, kun tilaa noudon kolme päivää ennen keräyspäivää numerosta: 010 7551 625 tai sähköpostilla asiakaspalvelu1@ekokem. fi. Noudettava öljy tulee olla tynnyreihin pakattuna paikassa, johon pääsee imuautolla. Tynnyreissä on oltava imuletkun suulakkeen mentävä reikä kannessa, että öljy saadaan tyhjennettyä. Etappi järjestää yleensä kerran vuodessa erillisen öljynkeräystempauksen, muina aikoina Etapin jäteasemille voi viedä maksutta 100 litraa tai kiloa puhdasta jäteöljyä aina kun asema on auki. Ilmajoen jäteasemalla otetaan vastaan suurempiakin eriä. Öljyn sekaan ei pidä laittaa bensaa, jäähdytinnesteitä tai polttoöljyä. Nämä voi toimittaa myös maksutta pienissä erissä jäteasemille maksuttomina vaarallisina jätteinä. Öljy pitää kuljetettaessa olla asianmukaisissa ehjissä astioissa. Öljynkeräyksen aikataulu takasivulla. Etappi noutaa isot jäte-esineet kotoasi Onko sinulla kiusanasi vanha sohvan rähjä tai televisio, joka on jäänyt nurkkaan pölyä keräämään, kun et ole keksinyt miten päästä näistä tavaroista eroon? Ei huolta, nyt vaan soitto Etappiin, niin esineet tullaan noutamaan kotoasi. V uoden alusta lähtien Lakeuden Etappi on ryhtynyt tarjoamaan uutta maksullista isojen esineiden noutopalvelua. Etapin jäteasemilla otetaan vastaan kaikki kotitalouksien jätteet, myös isot esineet, mutta kaikilla kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa isoja tavaroita jäteasemille. Siksi Etappi ryhtyi tarjoamaan tällaista noutopalvelua. Esineen noutaminen maksaa 45 euroa. Mikäli kyseessä on maksuttomasti vastaanotettava jäte-esine, esimerkiksi jääkaappi, televisio tai pesukone, noutomaksun lisäksi ei tule muuta maksettavaa. Nouto laskutetaan normaalin jätelaskun yhteydessä. Jos kyseessä on maksullinen tavara, kuten vaikka sohva tai runkopatja, tulee lisäksi maksettavaksi jätteen käsittelymaksu. Mitä noudetaan ja mistä? – Kyse on kappaletavaroista, joita noudetaan ja noutoalueena on koko Etapin toimi- alue. Jos vaikka on mennyt pesukone rikki ja siitä halutaan päästä eroon, niin sen voi noudattaa asuinpaikasta riippumatta samaan hintaan, kertoo Etapin palvelu- ja laatupäällikkö Kati Säippä. Jätesäkit eivät kuulu noutopalvelun piiriin. Käytännössä noutopalvelu toimii siten, että asiakas ottaa yhteyttä Etappiin ja ilmoittaa, että hänellä on noudettava esine. Etapin kuljetusurakoitsija hakee esineen viiden arkipäivän sisällä yhteydenotosta, ja pyydettäessä ilmoittaa päivää ennen noutoa asiakkaalle siitä, milloin tavara tullaan noutamaan. Esineet noudetaan pakettiautolla. – Täytyy myös ottaa huomioon, että mikäli noudettavana on hyvin painava esine, kuten vaikka pyykinpesukone, niin sitä ei yksi mies pysty kantamaan. Tällöin noutopaikassa tulee olla kantoapua tarjolla, Säippä toteaa. etappiaviisi l 11 Paula neuvoo Jäteastiainfo Uutta: jäteauton tulee päästä 10 metrin päähän jäteastiasta Kesäkuun alusta lähtien jäteautolla tulee olla esteetön pääsy vähintään 10 metrin päähän jäteastioista. Huomioithan tämän, mikäli kotisi jäteastia on vanhan määräyksen mukaan 15 metrin päässä esimerkiksi tiestä, jolta kuljettaja joutuu siirtämään astian jäteauton luokse tyhjennettäväksi. Määräysten mukaan yli 10 metrin etäisyydelle sijoitettujen jäteastioiden siirron kustannuksista vastaa kiinteistönhaltija tai se, joka maksaa kiinteistön jätemaksun. Jos siirtomatka on yli 10 metriä, niin jäteastian kuljettamisesta laskutetaan ylimenevältä osalta. Minkälainen jäteastian pitää olla? Jäteastian tulee olla pyörällinen ja koneelliseen tyhjennykseen soveltuva. Paras paikka sijoittaa jäteastia on mahdollisimman lähelle sen tyhjennyspaikkaa niin, että jäteauton kuljettajan on se helppo löytää ja tyhjentää. Minkälainen on hyvä jätekatos? Kodin jäteastian voi sijoittaa myös jätekatokseen tai jätehuoneeseen. Huomioithan nämä asiat jo suunnitteluvaiheessa: ei kynnyksiä tai portaita, esteetön kulku tilaan, mitoita tila riittävän väljäksi, sellainen ovi, että se pysyy auki astiaa kuljetettaessa, hyvä ilmastointi ja valaistus. Huomioi rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisten antamat ohjeet tai määräykset. Jos tila on lukittu käytä kaksoispesällistä lukkoa ja Etapin yleisavainta. Minne kuuluvat kahvikuppi, hehkulamppu, keraaminen vuoka? Monet asiakkaat kysyvät, minne voi laittaa rikkoutuneen kahvikupin, hehkulampun tai rikkoutuneen keraamisen uunivuoan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että pienet määrät tällaisia harvoin syntyviä ja vaarattomia jätteitä voidaan laittaa oman kodin poltettavan jätteen astiaan. Pieni määrä on alle litran suuruinen määrä ja nuo esimerkissä olleet esineet täyttävät juuri tämän pienen määrän määritelmän. Jos sitten rikot vahingossa koko astiaston niin silloin Muovipakkaukset oikea osoite jätteelle on oman kunhyödynnetään energiana nan jäteasema. Jätteitä ei saa polttaa kotona tai haudata maahan jätevoimalassa, joten laita ne kodin omaan jäteastiaan! Näin kevään koittaessa on hyvä palauttaa mieliin muutama juttu jätteiden käsittelemisestä omalla kiinteistöllä. Kompostoida saa kiinteistöllä syntyvää biojätettä ja puutarhajätettä, kaikki muu omatoiminen jätteiden käsitteleminen kotona on kielletty. Jätehuoltomääräysten mukaan mitään jätteitä ja roskia ei saa polttaa kotona. Kiinteistön lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä saa polttaa ainoastaan puhdasta ja kuivaa puutavaraa, risuja ja oksia. Sytykkeenä voi käyttää pieniä määriä puhdasta paperia tai keräyskartonkia. Myös jätteen hautaaminen maahan tai laittaminen vessanpönttöön on kiellettyä. Paula Haanpää Koulutus- ja neuvontapäällikkö Lakeuden Etappi 12 l etappiaviisi Kurikassa kampanjoidaan ruokahävikin pienentämiseksi Lautanen tyhjäksi, jätski jälkkäriksi! K urikan kaupungissa on tartuttu tositoimiin ruokahävikin pienentämiseksi laitoskeittiöissä ja -ruokaloissa. Vuoden alusta Kurikassa on kampanjoitu aiheesta kouluissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa. Kampanja koskee siis kaikkia ikäluokkia vauvasta vaariin ja yhtä lailla keittiöhenkilökuntaa kuin ruokailijoitakin. – Syksyn aikana elintarvikkeiden hinnannousu oli aika valtava. Lähdimme miettimään miten taittaisimme hinnannousua, ilman että se on poissa asiakkaiden lautasilta. Hävikki on asia johon tartuttiin, kertaa kampanjan taustoja Kurikan kaupungin palvelupäällikkö Maarit Berghäll. Kampanjassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi omaan tuotekehitykseen, ruoanvalmistustapoihin ja lautaselta jäävän, biojätteisiin päätyvän ruoan määrän vähentämiseen. – Asiakkaisiin pyritään esimerkiksi tietoja jakamalla vaikuttamaan siinä, että lautaselle otettaisiin vain sen verran kuin syödään, Berghäll kertoo. Porkkanana käytetään jäätelöä! Koululapsille luvataan tarjota jäätelöt jälkiruoaksi, kun biojätteisiin päätyvän ruoan määrä on vähentynyt 25 prosenttia. Kampanjan myötä Kurikassa on kiinnitetty huomiota myös yleensä ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Etappi on ollut mukana tarjoten koulutusta henkilökunnalle ja jäteneuvontaa koululaisille. Jätteen synnyn ehkäisy kuuluu myös jäteyhtiön tehtäviin. Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin joka vuosi yli 20 kiloa asukasta kohden. Etappi kannustaa lajittelemaan tähteet biojätteeseen. Lajitellut biojätteet päätyvät hyödynnettäväksi biokaasulaitokseen, jossa niistä tehdään biokaasua ja maanparannusraetta. Kesäasukkaiden jätehuolto Kesäasukkaiden jätteiden aluekeräyspisteet asennetaan taas toukokuussa. O Oppilaat keksivät keinoja miten vähentää ruokahävikkiä ja mitä niistä voitaisiin käyttää omassa koulussa. Henna Kallio Etapin neuvontaverkostosta pohdiskeli oppilaiden kanssa myös mitä turhaa on tullut viime aikoina ostettua. Ruoan laatu ja nälän aste ratkaisevat, tyhjeneekö lautanen Kurikan yhteiskoulun 8.B -luokan Veera Oja-Lipasti, Julia Anttila, Sara Mäki-Saari, Tiina Kentta ja Emilia Salo-Tuisku pohtivat, miten voisi vähentää roskiin menevän ruuan määrää. Heidän mielestään paras keino on, ottaa lautaselle ruokaa sen verran kuin syö. Onnistuuko tämä käytännössä, riippuu tyttöjen mukaan siitä, mitä ruokaa on tarjolla ja kuinka kova on nälkä. Myös kaupassa käydessä voi omilla valinnoilla vaikuttaa ruokahävikkiin. Ostoskärryyn kannattaa laittaa tuotteita, joissa päiväys ei mene ihan heti umpeen, oppilaat tuumivat. Lakeuden Etappi järjesti neuvontaverkostoonsa kuuluvan Kurikan 4H-yhdistyksen kanssa Kurikan yhteiskoulussa neuvontatilaisuuksia ruokahävikkikampanjaan liittyen. Tavoitteena oli kiinnittää nuorten huomiota siihen, miten ylipäätään jätteiden syntyä voi ehkäistä ennalta: välttämällä turhan ostamista, ottamalla lautaselle ruokaa sen verran kuin ajattelee syövänsä ja ostamalla ympäristöystävällisiä tuotteita. Kurikan yhteiskoulussa järjestettyyn ruokahävikkikampanjaan osallistuivat kaikki 7.–9.-luokkalaiset. Alakoululaisille vastaavanlainen neuvontakampanja pidettiin toimintarastien muodossa, ja kevään mittaan myös lukiolaisille viedään tietoa ympäristöystävällisistä valinnoista. Koululaiset nimesivät neuvontatapahtumissa myös turhakkeita eli tarpeettomia tavaroita, joita heidän mielestään ovat esimerkiksi lukolliset pistorasiat, eriväriset piilolinssit ja saunatontut. Eniten ääniä sai kuitenkin mopoauto, ja hyvänä kakkosena olivat koulun televisiot. letko muistanut ajatella kesäkotisi jätehuoltoa, jotta lomailu sujuu mukavasti ja vaivattomasti sen suhteen? Jokainen voi omalta osaltaan huolehtia siitä, että vapaa-ajan asunnon ympäristö säilyy viihtyisänä ja siistinä. Kuntien jätehuoltomääräysten mukaan jokaisen kiinteistön on kuuluttava järjestettyyn jätehuoltoon, joten roskien kuljettaminen kotipaikkakunnalle ei riitä jätehuollon järjestämiseksi. Etapin toimialueella kesämökin omistaja voi käyttää omaa jäteastiaa, kimppa-astia lähimmän naapurin kanssa, jos jätettä syntyy vain vähän, tai aluekeräyspistettä. Etappi suosittelee kahta ensimmäistä vaihtoehtoa, mihin kannustetaan myös hinnoittelulla. Edellytyksenä oman jäteastian käytölle kesäasunnolla on kuitenkin, että mökki on riittävän leveän ja kantavan tien varressa, jotta Aluekeräyspisteet on tarkoitettu kesäasukkaille, jotka ovat maksaneet aluekeräysmaksun Etapille. jäteauto pääsee perille. Mökin jäteastia tyhjennetään vähintään neljän viikon välein toukokuun alun ja syyskuun lopun välillä. Sellaisissa mökkikunnissa, joissa aluekeräyspistettä ei ole, on mökillä jätehuoltomääräysten mukaisesti oltava oma jäteastia. Jäteastian tulee olla muovinen, pyörillä varustettu ja konekuormaukseen soveltuva. Aluekeräyspisteet on tarkoitettu kesäasukkaille, jotka ovat maksaneet aluekeräysmaksun Etapille. Poltettavan jätteen aluekeräyspisteelle saa viedä roskapussit, joista on lajiteltu erikseen kierrätettävät jätteet, kuten keräyspaperi, metalli ja lasi sekä vaaralliset jätteet. Jätteet menevät jätevoimalaan energiana hyödynnettäväksi. Siksi onkin tärkeää noudattaa Etapin lajitteluohjeita ja laittaa keräysastiaan vain sellaista jätettä, mikä soveltuu jätevoimalassa poltettavaksi. Vinkkejä toim kesäasunnon ivalle jätehuollolle 1. H anki oma jä teastia jos m ökillesi pääsee jäteyhtiöön. jäteautolla, ja ilmoita siitä 2. Lajittele jä tteet oikein om aan jäteastia normaali eläm an tai alueke isessä syntyv räyspisteelle ä kierrätyskel roskapussi tis : voton poltett kipöydän alta ava jäte, eli . 3. Vie polttok elvottomat jä tteet ja suurem lut, remonttijä mat jäte-erät, tteet ja kodink kuten huonek oneet jäteasem aalle. 4. Vie kierräte ttävät jätteet, pa kkauslasi, kerä maksutta ekop yspaperi ja pi isteelle tai jäte enmetalli asemalle. 5. Vie vaarallis et jätteet (ong elmajätteet), paristot, akut kuten energi , maalit, lääkke ansäästölam et, liuottimet put, ja öljyt maksu 6. Jos myyt tta jäteasemal tai ostat mök le. in , ilm oi ta asiasta Etap puh. (06) 421 4900 tai info@ in asiakaspal veluun, etappi.com 7. Muistatha n maksaa alue keräysmaksu taan. Älä jätä n, jolla jätehu jätteitäsi mui oltosi kustan den maksett neavaksi! 8. Älä vie ek opisteille tai aluekeräyspi jätelautakun steille väärää ta voi määrätä tavaraa! Lake pisteen väärin uden käyttömaksu n. Valitse nä istä: Aluekeräy spistemaksu (1.5.–30.9.) 49 ,01€ Oman jäte asti Laskettu 140 an tyhjennys (1.5.–30.9 .) 33,96 € l jäteastian ty tyhjennysker hj ran mukaan. ennys 4 viikon välein, ku Hinnat sisältä uden vät alv 24%. etappiaviisi l 13 Infoa 2012 Astiatyhjennyksiä 1 034 726 Jäteasemien kävijämäärä 103 707 Etappi tyhjensi pöntön poikineen: Yli miljoona tyhjennystä vuodessa J ätehuollossa riittää työtä ja homma myös toimii. Tämä käy ilmi, kun tarkastellaan Lakeuden Etapin asiakastapahtumia vuoden 2012 osalta. Jäteastian tyhjennyksiä oli yli miljoona ja jäteasemien kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Suhteessa tyhjennysmääriin Etapille tulee hyvin vähän palautetta tyhjentämättä jääneistä astioista. Myös ekopisteitä osataan käyttää Etelä-Pohjanmaalla, sillä pisteiltä kerättävä kierrätettävien jätteiden määräkin on ollut noususuuntainen. Kuntalaiset osaavat lajitella jätteensä ja käyttää jäteasemien palveluita Etelä-Pohjanmaalla. Tämä selviää Lakeuden Etapin jäteasemien viime vuoden asiakasmäärätilastoista. Jäteasemilla kävi vuonna 2012 yhteensä 103 707 asiakasta. Asiakasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuosien myötä ja sadan tuhannen asiakkaan raja rikottiin jo toissavuonna. Eniten kävijöitä oli viime vuonna Seinäjoki-Nurmon jäteasemalla, jossa kävi yhteensä 31 447 asiakasta. Kasvua oli noin tuhannen käynnin verran. Seinäjoki-Nurmo ei kuitenkaan asukasmäärään suhteutettuna ole vilkkain asema. 14 l etappiaviisi Suhteessa kunnan asukaslukuun asiakkaita kävi eniten Lapuan jäteasemalla, jossa asioi viime vuonna 17 327 asiakasta. Nousua edellisvuoteen oli liki 1000 asiakkaan verran. Seuraavaksi tulee Ilmajoki 10 958 asiakkaalla ja Kurikan jäteasema, jossa kävi 9 586 asiakasta viime vuonna. Myös Kanta-Kauhavan jäteasema sinnitteli kävijätilastojen kärkisijoilla 8 547 asiakkaalla. Asukaslukuun suhteutettuna Lapuan jäteaseman käyttöaste oli 122 prosenttia ja Kanta-Kauhavan noin 107 prosenttia. Ilmajoen jäteasema ei jää kauaksi tästä, siellä käyttöaste kipusi 94 prosenttiin. Jäteaseman käyttöaste oli viime vuonna pienin Töysän ja Peräseinäjoen jäteasemilla, Töysässä käyttöaste oli vajaa 27 ja Peräseinäjoella noin 42 prosenttia. Jäteasemien käviJämäärät Ja käviJöitä Jäteaseman aukiolotuntia kohti 2012 Kunta Alavus Kävijämäärät Keskim. kävijöitä/h 6 181 11 Ilmajoki 10 958 (ei verrattavissa aukioloaikojen osalta) Jalasjärvi 5 274 11 Kauhava 8 547 15 Kihniö 1 356 8 Kuortane 2 859 11 Kurikka 9 586 14 17 327 20 Lapua 1 554 6 31 447 16 874 3 Ylistaro 2 867 10 Ähtäri 4 877 9 Peräseinäjoki Sjk-Nurmo Töysä yhteensä 103707 Lapualaiset ahkerimpia jäteaseman käyttäjiä Lapualaiset näyttävät esimerkkiä muille eteläpohjalaisille myös jäteaseman kävijätiheyden osalta. Lapuan jäteasemalla kävi viime vuonna eniten asiakkaita aukiolotunnissa, mikä oli noin 20 kävijää per aukiolotunti. Seinäjoki–Nurmon jäteasemalla kävi liki 16 asiakasta, Kauhavalla 15 ja Kurikassa 14 asiakasta aukiolotunnissa. – Etappi seuraa asiakasmääriä ja sen perusteella tekee johtopäätöksiä jäteasemien aukioloajan tarpeesta. Vilkkaimmilla asemilla, Lapualla, Kurikassa ja Seinäjoki-Nurmon jäteasemalla jäteasemien aukioloa onkin lisätty, esimerkiksi pitämällä niitä auki myös lauantaisin, toteaa jätehuoltoinsinööri Mauri Rajamäki Etapista. Tänä vuonna lauantain aukiolot jatkuvat, Kurikan ja Seinäjoki–Nurmon osalta huhtikuusta lähtien, Lapuan jäteasema on pidetty auki lauantaisin ympäri vuoden. Asiakastapahtumat 2012 Viime vuonna Lakeuden Etappi teki 1 034 726 jäteastian tyhjennystä. Näistä Kolumni Olli Alhoniemi Westenergy Oy:n toimitusjohtaja Etapin asiakaspalveluun soitettiin 13 332 kertaa 2000 1848 1500 2041 1380 1000 937 500 0 Pohjanmaan päättäjät olivat kauaskatseisia rakentaessaan jätevoimalan 2009 2010 2011 2012 Sähköinen asiointi Lakeuden Etapin nettisivuilla kodin poltettavan jäteastian tyhjennyksiä oli 930 326. Jäteyhtiön toimialueella on yhteensä 40 323 poltettavan jätteen astiaa kunnallisessa jätteenkuljetuksessa. – Suhteessa tyhjennettävien jäteastioiden määrään Etapille tulee hyvin vähän palautetta tyhjentämättä jääneistä astioista tai muuta astiantyhjennykseen liittyvää palvelua koskevaa kielteistä palautetta, toteaa palvelu- ja laatupäällikkö Kati Säippä. Etapin nettisivujen kautta tuli kokonaisuudessaan asiakaspalautteita viime vuonna 307 kappaletta. Poltettavan jäteastian tyhjennystä koski näistä 145 palautetta. Sähköinen asiointi on lisääntynyt jätehuollon asiakkaiden keskuudessa. Etapin nettisivujen kautta voi sähköisillä lomakkeilla hoitaa esimerkiksi muutot ja liittymiset asiakkaaksi. Vuonna 2012 tehtiin 2041 asiointia Etapin nettisivujen kautta, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 1848. Vuonna 2010 sähköisiä asiointeja oli 1380 kappaletta ja 937 kappaletta vuonna 2009. Etapin asiakaspalveluun soitettiin viime vuonna 13 332 kertaa. Puheluiden määrä on vähentynyt rinnakkain nettiasioinnin kasvun myötä, mikä on merkkinä siitä, että sähköisille palveluille on jätehuollossakin kysyntää. Ensiksikin haluan käyttää tilaisuuden hyväkseni ja esittäytyä. Nimeni on Olli Alhoniemi ja olen aloittanut vuoden vaihteessa toimitusjohtajana yhteisessä jätteenpolttolaitoksessamme Westenergy Oy:ssä. Olen tullut tänne jätebusinekseen metsäteollisuuden puoleta, missä ehdin palvella 20 vuotta. Ihminen kaipaa uusia haasteita ja tämä hyppy minulle lähes täysin tuntemattomaan on kuitenkin osoittautumassa erittäin mielenkiintoiseksi ja antoisaksi jo näin lyhyen tuttavuuden aikana. Olen myös havainnut, että alueellamme hoidetaan antaumuksella ja suurella sydämmellä näitä jateasioita eri jätehuoltoyhtiöissä. Vieraillessani Lakeuden Etapin toimistolla Työpaikoilla menee puurot ja vellit sekaisin ja turhan usein siihen yhteen jäteastiaan. noin kuukauden päivät sitten sain itse kokea kuinka reipasta ja aktiivista porukkaa teillä on täällä. On todella innostavaa päästä työskentelemään ihmisten kanssa, jotka aidosti omistautuvat työlleen. Ja tietysti tämä ilahduttaa myös varmasti teitä kaikkia kuntalaisia. Jätehuoltonne tuntuu olevan hyvissä ja huolehtivissa käsissä. Jätehuollossa riittää haasteita lähivuosina. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän on vähennyttävä huomattavasti ja kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja viime kädessä jätteen hyödyntämistä energiana on pyrittävä kasvattamaan. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astunee voimaan vuonna 2016, mikä tarkoittaa, että kaatopaikalle ei enää saa orgaanista jätettä sijoitta eli käytännössä lähes kaikki mm. yhdyskunta jäte on tavalla tai toisella lajiteltava ja joko uudelleen käytettävä, kierrätettävä tai poltettava energiaksi. Tietysti ensisijainen tavoite on vähentää syntyvän jätteen määrää ylipäätään. Onneksi alueemme päättäjät ovat olleet riittävän ajoissa liikkeellä ja riittävän kauaskatseisia. Yhteisesti on pystytty päättämään ja rakentamaan alueelle pääasiassa yhdyskuntajätteen polttamiseen tarkoitettu laitos eli Westenergy Oy. Laitoshan sijoitettiin sittemmin Mustasaareen Vaasan lähelle siitä syystä, että siellä oli energian hyödyntämiselle parhaat edellytykset ja sitä kautta uskottiin, että jätteiden käsittelykustannukset ovat kaikille omistajayhtiöiden edustajille eli viime kädessä teille kuntalaisille edullisimmat. Minä tiedän, että näin on. Voitte todellakin olla ylpeitä päättäjistänne, että tällaiseen sopuun laitoksen rakentamisesta on aikoinaan päästy. Laitos on toiminut hyvin ensimmäisen puolivuotisjakson. Jätettä on saatu riittävästi ja se on pääsääntöisesti ollut laadultaankin ihan hyvää. Meille polttoon tarkoitettuja jätekuormia on tarkistettu satunnaisesti ja ne on käsin lajiteltu, jotta näkisimme mitä kaikkea sieltä on meille tyrkyllä. Ympäristöinsinöörimme Tanja Västi on tehnyt tässä hyvää yhteistyötä mm. Lakeuden Etapin väen kanssa. Valitettavasti on todettava, että vielä löytyy mitä kummallisimpia kuormia ja jätejakeita, jotka eivät kuulu poltettavan jätteen joukkoon. Hyvin paljon on mm. erilaista metalliromua, joka olisi ihan arvokasta lajiteltuna erikseen. Erilainen sähkö- ja elektroniikkaromukaan ei kuulu tänne meille vaan sille on oma osoite siellä Etapin keräilypisteissä. Lisäksi sekin on ihan arvokasta erikseen kerättynä. Rakennusjätteistä mm. eristevilla ja kipsilevyt eivät kuulu tänne meille, eikä oikein mikään muukaan rakennusjäte, joten te kaikki remonttireiskat huom! – jätteet niille kuuluviin osoitteisiin. Tästä edellä kuvatusta voikin päätellä, että taitaa olla niin, että yksityistaloudet osaavat lajitella jätteensä kohtuullisen hyvin, mutta kun toimimme työpaikoilla, niin siellä menee sitten hieman puurot ja vellit sekaisin ja turhan usein siihen yhteen jäteastiaan tai jätelavalle, joka ei sitten syystä tai toisesta löydä oikeaan osoiteeseen. Sama saattaa koskea myös erilaisia siivoustempauksia sekä kotona että työpaikoilla. Mutta eipä hätää. Teillä on erittäin asiantunteva ja aktiivinen organisaatio käytössänne siellä Etapilla, joten rohkeasti vain sieltä kysymään apua ja neuvoja yritystenkin jätteiden lajitteluun. Olen aivan varma, että sieltä löytyy apu ongelmaan kuin ongelmaan... sikäli, kun se liittyy jätehuoltoon. Toivotan vielä lopuksi kaikille oikein mukavaa ja aurinkoista kevättä. etappiaviisi l 15 Yhteystiedot ja aukioloajat JÄTEHUOLTOKESKUS Seuraavat jäteasemat avoinna HUHTI–LOKAKUUSSA 12–18 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15 60760 Pojanluoma, Ilmajoki info@etappi.com www.etappi.com Asiakaspalvelu puh. (06) 421 4900 Isojen erien vastaanotto puh. (06) 421 4938 Voimassa 2013 lokakuun loppuun saakka. ALAVUDEN JÄTEASEMA ma ja ke Kirkkotie 37 puh. 040 774 8535 JALASJÄRVEN JÄTEASEMA ma–pe 9 –16 ma ja ke Tiemestarintie 156 puh. 040 774 8533 ma–pe 7–19 Teollisuustie puh. 040 774 8530 SEINÄJOKI-NURMON JÄTEASEMA ma–pe 11–18 Laulateentie 90 la 10–14 60640 ISOKOSKI Käynti: Kuortaneentie Hyllykallio puh. (06) 414 1436 040 774 8529 joka kuukauden viimeinen arkilauantai 12–15 KUORTANEEN JÄTEASEMA pe Tuottajantie 7 puh. 040 774 8534 KURIKAN JÄTEASEMA Verstastie 16 puh. 040 774 8533 ILMAJOEN JÄTEASEMA ma–pe 7–19 PERÄSEINÄJOEN JÄTEASEMA ma, ti, to la 10–14 pe Tokerotie 201 puh. 040 774 8533 TÖYSÄN JÄTEASEMA KIHNIÖN JÄTEASEMA ti (parilliset vkot) JÄTEASEMAT LAPUAN JÄTEASEMA Kuusikontie 11 puh. 040 774 8534 to Lehtimäentie 201 puh. 040 774 8535 YLISTARON JÄTEASEMA ke Pajatie 10 puh. 040 774 8534 ÄHTÄRIN JÄTEASEMA ti ja pe Tehdaskuja 2-4 puh. 040 774 8535 ti ja to la 10–14 Laskunmäentie 15 puh. 040 774 8514 Vinkki: Lataa yläkulman koodista aukioloajat. Kevään asiakastilaisuudet jäteasemilla Kanisterit, tekstiilit ja vaatteet kiertoon! Tilaisuuksissa otamme maksutta vastaan muovikanistereita, hyväkuntoisia kodin tekstiilejä ja vaatteita. Tekstiilit menevät hyväntekeväisyyteen yhteistyössä Kaks´kättä työpajan kanssa. ma 20.5 ke 22.5 ti 28.5 to 30.5 pe 31.5 ma 3.6 ti 11.6 ke 12.6 Seinäjoki-Nurmo Alavus Lapua Kurikka Peräseinäjoki Jalasjärvi Kihniö (tietoa kesäasukkaille!) Ylistaro 11-18 12-18 12-18 12 -18 12-18 12-18 12-18 12-18 Öljynimuauto paikalla seuraavilla asemalla klo 14–18 Pe 17.5. Ma 20.5. Ke 22.5. To 23.5. Pe 24.5. Ti 28.5. To 30.5 Kuortaneen jäteasema Seinäjoki-Nurmon jäteasema Alavuden jäteasema Töysän jäteasema Ähtärin jäteasema Lapuan jäteasema Kurikan jäteasema Pe 31.5. Peräseinäjoen jäteasema Ma 3.6. Jalasjärven jäteasema Ti 4.6Ilmajoki, Koskenkorva palolaitoksen pihalla klo 14–16 Ti 11.6. Kihniön jäteasema Ke 12.6. Ylistaron jäteasema Yli 400 litran erien kotoa noudon tilaus Tilaukset tulee tehdä 3 päivää ennen keräyspäivää. Ekokem Oy | p. 010 7551 578 asiakaspalvelu1@ekokem.fi
© Copyright 2024