1. No category

Miten
maakuntalehti
voisi olla
lukijalleen
läheinen
yhteistyön
maailmassa?
Toimi-päätösseminaari 6.11.2014.
Janne Nyyssönen, Kaleva
2 K1
SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2
K1 3
2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014
SUNNUNTAI
5. LOKAKUUTA 2014
www.ranuazoo.com || www.gulo.fi
www.gulo.fi
www.ranuazoo.com
AVOINNA JOKA
JOKA PÄIVÄ
PÄIVÄ 10-16
AVOINNA
Kuvitus Lea Remes
Teija soini
61
erikoisuudet kokataan kotona
Oululaiset tilaavat ravintolasta tuttua ja turvallista. Eksoottiset ruokakokeilut tehdään kotona. Katja ja Jaakko Leinonen eivät kokkaa ilman kookosöljyä. k1 uutiset, siVu 8
tupakan vaarat alueellisia
Todennäköisyys
Erittäin suuri
Melko suuri
Melko pieni
Olemattoman pieni
Ei osaa sanoa
Huoli
Venäjästä
kasvaa
10 %
3%
7%
Venäjään erikoistunut taloustieteilijä,
professori
”Länsimaiden ongelma ei ole Vladimir
Putin vaan se, että Venäjän sisäinen ilmapiiri on parin viime vuoden aikana jäykistynyt. Moni ystäväni on muuttanut maasta poliittisista syistä. Mielipiteet ovat koventuneet niissäkin korkeasti koulutetuissa piireissä, jotka ovat
hyvin perillä länsimaisesta tiedonvälityksestä.”
synesteetikko näkee
numeroissa värejä
Niko Kettunen ällistyi kuultuaan, että useimmat muut ihmiset eivät näekään numeroissa ja
kirjaimissa värejä. Synesteetikon kirja näyttää
erilaiselta kuin muiden. k1 uutiset, siVu 22
ilman nuijia ei urheiltaisi
Erotuomari on sallittua riistaa niin yleisölle,
pelaajille kuin valmentajille. Ilman näitä usein
talkootyötä tekeviä paksunahkaisia kavereita
pelit jäisivät pelaamatta. k1 urheilu, siVu 38
Onko Venäjä
turvallisuusuhka
Suomelle?
35 %
62
45 %
Suomalaisten Venäjää kohtaan kokema pelko lisääntyy nopeasti. Vielä maaliskuussa vajaa
neljännes piti Venäjää vähintään melko suurena turvallisuusuhkana. Nyt näin ajattelevien
määrä on kaksinkertainen. Silti yli puolet suomalaisista pitää edelleen Venäjän aiheuttamaa
turvallisuusuhkaa epätodennäköisenä. K1 UUTISET, SIVU 12
PekkA sutelA
Oulussa keuhkosyöpä vie ihmisiä ennenaikaiseen hautaan eniten Pateniemi-Kaijonharjun
suuralueella. Asiantuntijat eivät keksi muuta
syytä kuin tupakoinnin. k1 uutiset, siVu 12
heidi hAutAlA
hAnnu mäkelä
Vihreä
europarlamentaarikko
Kirjailija ja venäläisen
vaimon aviomies
”Olemme viime aikoina nähneet, että Venäjä on suunnannut Suomeenkin kaikenlaisia koepalloja. Ilmatilaloukkauksia on
oudon paljon ja Suomeen on haluttu perustaa Venäjän virallista linjaa edustava
radioasema. Nämä sopivat hyvin siihen
Venäjän uuteen oppiin, joka näkyy äärimmillään Ukrainassa. Se haluaa hämärtää rauhan ja sodan välistä rajaa.”
”Kuka elättää kohta 40 miljoonaa ukrainalaista? Ukraina on elänyt Venäjän puoli-ilmaisella kaasulla ja kaupalla. Olen ällikällä lyöty, mistä tämä älytön ryssäviha kumpuaa. Meillä on aina tuhat kilometriä rajaa suuren valtakunnan kanssa, huomauttivat jo
Paasikivi ja Kekkonen. Ei ole se raja
poiskaan kävellyt.”
Paula Vesala kirjoitti Afganistanista
Paula Vesala tunnetaan laulajana, mutta hän
on myös näytelmäkirjailija. Afganistan-näytelmällä Vesala kysyy, miksi Suomi ei myönnä olleensa sodan osapuoli? k2 kulttuuri, siVu 54
Elektroninen
emeritus ja
oppipojat
Juri Gagarin kävi melkein Oulussa
Suomi–Neuvostoliitto-seuran toiminta oli vakiintunut osa suomalaista elämää Neuvosto-aikana. Yksi seuran voimannäytteitä oli Juri Gagarinin vierailu. Kosmonautin juna pysähtyi
Oulussakin. k2 ihmiset, siVu 68
mistä kalle kurkistaa?
Tuttu lohikäärme Kalle on
vikkelä kaveri. Nyt hän on
hiippaillut salaa tämän lehden sivuille. Montako Kallea
löydät? k2 Pikkunen, siVu 88
61
62
4 PÄÄKIRJOITUS
8 UUTISET
12 ULKOMAAT
32 URHEILU
49 KULTTUURI
58 SUNNUNTAI
68 LUKIJAT
32 MATKAILU
84 SARJAKUVAT
86 PELIT
88 PIKKUNEN
89 SÄÄ
90 TV JA RADIO
Oululainen elektronisen musiikin tapahtuma Time Tunnel tekee sukupolvenvaihdoksen. Jori Nissinen (takana keskellä) on pian elektroninen emeritus, Juha Moisala (vas.) ja Timo Juuti ovat hänen oppipoikiaan. Moisala ja Juuti ovat mukana Youth Control -ryhmässä, joka ottaa pitkäikäisen tapah-
Huom!
yhteystiedot
Lähetä kuva tai tekstaa
viesti 13222
Toimitus:
08 5377 315
toimitus@kaleva.fi
Asiakaspalvelu:
08 5377 610
tilaajapalvelu@kaleva.fi
Jakelupäivystys:
ma–pe 6–16
la–su 6–11, 08 5377 612
jakelu@kaleva.fi
tuman haltuunsa Nissisen edustamalta H.A.N.D. Productionsilta. Moisala osallistui Time Tunneliin ensimmäisen kerran
vuonna 1999.
– Syntyi vahva kokemus, että löysin oman paikkani.
k2 kulttuuri, siVu 49
-25
-30
Palsta nostaa esiin asioita, jotka Oulun
seudulla kannattaa tänään ottaa huomioon.
kiitOs nure!
Yhteiset PAikAt kuntOOn
Valtaisa luku oululaisen jalkapallon
isossa kirjassa päättyy tänään, kun
Mika Nurmela pelaa viimeisen kotipelinsä. AC Oulu–Ilves alkaa Raatin stadionilla kello 16. Ottelun jälkeen lienee luvassa juhlallisuuksia ja
liikutusta. Kalevan toimitus kiittää
Nurmelaa lukuisista jännittävistä
hetkistä. Kuvassa Nurmela OLS:n
paidassa vuonna 1989.
Valtakunnallinen Siivouspäivä-kirpparitapahtuma sai sadoittain ihmisiä liikkeelle myös Oulussa. Tapahtuman ajatukseen kuuluu, että pihakirppisten pitäjät myös siivoavat
päivän päätteeksi omat jälkensä.
Siivouspäivä-eetoksen soisi kestävän vuoden muinakin päivinä. Pidetään yhteiset paikat siisteinä,
jooko. k1 uutiset, siVu 10
17
+10
-1
-9
11
OULU
8
-13
-10
Lämpenevää
ja poutaista,
mutta tuulista
k2 sää, siVu 93
Paikalliset valinnat
vs. yleiset uutiset.
8 K1
SUNNUNTAI 5. lOKaKuuTa 2014 2
K1 9
2 SUNNUNTAI 5. lOKaKuuTa 2014
//UUTISET
Oulu syö
helppoa
ja nopeaa
›› Helposti ja nopeasti syötävä ruoka
vetoaa oululaisiin. Ravintolassa kaivataan
yksinkertaista sapuskaa, mutta kotikeittiössä
kokeillaan yhä rohkeammin.
Anni Hyypiö
SAllA-ReettA JuumA
Kaleva/Oulu
Valmiiksi tehty ruoka ja tuttu maku
hivelevät oululaisten makunystyröitä eniten. Tämä tuli ilmi, kun Kaleva
kysyi 30:lta oululaiselta ruokakaupalta ja viideltä ravintololalta, mitkä
ruuat menevät parhaiten kaupaksi.
Vastausten perusteella hampurilaiset ja pitsat ovat oululaisten makuun.
Kaupassa halvinta Kylmänen- tai
HK-merkkistä eineshampurilaista
ostetaan einesosastolta selvästi muita tuotteita enemmän, kun taas ravintolassa ruokalistoja on jopa pitänyt muuttaa pikaruokatarjonnan
suuntaan asiakkaiden makumieltymysten vuoksi.
– Hampurilaisia ja pitsoja on lisätty listalle osittain vain siksi, että pikaruoan suosio on noussut, kertoo
Ravintola Sassin ravintolapäällikkö
Hannu Eräluoto.
Kun ruokakaupoilta pyydettiin tietoa kunkin osaston suosituimmasta
tuotteesta, oli lopputulos seuraava:
eineshampurilainen, 400 gramman
jauhelihapaketti, banaani, rasvaton
litran maitotölkki ja Vaasan iso ruisleipäpussi.
Vastaukset kertovat, että oululaiset hakevat ruualta helppoutta,
arvioi professori Johanna Mäkelä
Helsingin yliopiston kotitalousopettajan koulutuslaitokselta.
– Banaani on helposti syötävä hedelmä ja ruispalat on paloiteltu kiireiselle ihmiselle jo valmiiksi. Jauhelihan valmistaminenkin on yksinkertaista.
Hampurilaisten ja pitsojen suosio
alueella johtuu Mäkelän mukaan samasta syystä; oululainen kaipaa ruualtaan helppoutta ja tuttua makua.
– Ravintolassa sitä tilataan, koska
tiedetään mitä saadaan ja hintakin
pysyy kohtuullisena, sanoo Mäkelä.
Hinnan kanssa oululainen onkin
ravintolassa tarkka, tietää Eräluoto.
Oululaisten kipuraja kulkee ehdottomasti 20 eurossa.
– Kaikki mikä jää sen alle on halpaa, ja kaikki sen yläpuolelle menevä on jo kallista.
Näin ollen yksinkertainen tarjon-
ta ravintolassa onkin Oulussa valttia. Ravintolakävijöiden suosikkiannoksiksi viidessä Oulussa jo pitkään
toimineessa ja suositussa ravintolassa nousivat perinteiset liharuoat.
– Yksinkertainen liharuoka on ykkönen. Jos ravintolan listalla on jotain erikoista, pitää olla hyvä tarjoilija, joka osaa myydä ja esitellä annoksen oululaiselle asiakkaalle hyvin. Muuten valitaan aina tuttua ja
turvallista, arvioi jo lähes 30 vuoden ajan oululaisissa ravintoloissa
työskennellyt Eräluoto.
Saman ilmiön on huomannut ravintolan Uleåborg 1881 ravintoloitsija Petri Kurttila seurattuaan asiakkaittensa ruokavalintoja ja keskusteltuaan heidän kanssaan.
– Suurimmat kokeilut tapahtuvat
siellä kotikeittiöissä, eivät niinkään
ravintolan asiakkaana.
Vinkkaa uutisesta, lähetä kuva
tai tekstari numeroon 13222
Maiju TOrvinen
Ykkösostokset
30 ruokakaupan
viideltä osastolta
Ravintoloiden
suosituimmat
Yksi marketti myi
580 kiloa banaania
ja 135 hampurilaista
päivässä
RAvintolA pAnnu
– Kautta aikojen yksi annos on aina ollut sijalla 1 eli grillipihvi, ohueksi nuijittu porsaan sisäfileepihvi valkosipuliperunoilla. Seuraavilla sijoilla on ollut pitkään mangokana ja
viime aikoina paholaisen kana.
RASVATON MAITO
658 kpl
SIKA-NAUTA JAUHELIHA
Ravintoloitsija Sari Forsman
310 kpl
VAASAN RUISPALAT
222 kpl
uleåboRg 1881
– Ympärivuotisesti suosituimpiin
annoksiin kuuluu kotimainen tuore
kala päivän reseptin mukaan. Myös
laadukkaat filee-tuotteet ovat pidettyjä.”
HAMPURILAINEN
135 kpl
Ravintoloitsija Petri Kurttila
BANAANI
483 kpl
(580 kg)
FRAnSmAnni
– Fransmannissa asiakkaiden suosikkiannos on pippuripihvi.
Ravintolassa ruokalistoja on
jopa pitänyt muuttaa pikaruokatarjonnan suuntaan.
12,5/13, regular, black 10
Kaupasta kysyttäessä ravintoloitsijoiden arvio osuu oikeaan. Vaikka suosituimmat tuotteet kertovat
muuta, yhä useampi tavallinenkin
marketin asiakas nappaa ostoskoriinsa mukaan erikoisuuksia, sanoo
kauppias Risto Kontturi Ruskon KCitymarketista.
Erityisesti eksoottisten hedelmien sekä säilykepuolen kastikkeiden
ja mausteseosten perään kysellään.
– Pari vuotta sitten limeä, mangoa
ja paraquayta ei ostettu juuri koskaan. Nyt niiden volyymia on pitänyt kasvattaa, sillä ne alkavat olla
asiakkaille arkipäivän tuotteita.
Toisaalta vastapainona kaupassa
näkyy myös oululaisten kaipuu helposta ruuasta.
– Erilaiset take-away-ruuat kasvattavat suosiotaan hurjalla vauhdilla,
myöntää Kontturi. 6
3 banaanilaskuri
Laske kaleva.fi:n laskurilla, montako banaania olet syönyt elämässäsi.
kaleva.fi
Toimialajohtaja Ulla Peltoniemi
Osuusliike Arina
Kyselyssä oli mukana 30 erikokoista
myymälää. Kyselyssä tiedusteltiin
ostetuinta tuotetta maito-, liha-,
hedelmä–vihannes-, leipä- ja einesosastolta. Ostetuimmat tuotteet olivat
kaikkialla muuten samat, mutta suosituin jauheliha vaihteli nauta-sian ja
pelkän naudan välillä.
AmARillo
Luvut ovat K-Citymarket Raksilan
päiväkohtaisia myyntilukuja elokuulta.
– Suosikkiannokset ovat amarillo
Big Burger sekä Chicken Pocket.
Koonnut: Salla-Reetta Juuma,
kuva: Teija Soini, grafiikka: Julia Leppänen
Toimialajohtaja Ulla Peltoniemi
Osuusliike Arina
Kolmen ruokalajin illallisellekin löytyy ystävänsä
Anni Hyypiö
Kaleva/Oulu
Uleåborg 1881 ylsi vuonna 2012 ravintola-ammattilaisten top 50-listalle sijalle 50. Se on menestynyt 50
kotimaisen huippuravintolan joukossa aivan äänestyksen alusta asti.
Ravintoloitsija Petri Kurttila ei
juurikaan perusta titteleistä tai listasijoituksista. Hän myös vierastaa
ravintolaansa liitettyä fine dining –
määritelmää.
– Jos jotain termiä on pakko käyttää, niin suosisin ennemminkin
good dining -nimikettä.
uleåborg 1881 ei tee niin annoksissaan, hintatasossakaan kuin työskentelytavoissaan myönnytyksiä
pikaruokavaatimusten suhteen.
Ravintolan listalta ei löydy oikeas-
taan mitään, minkä voisi valmistaa
ja tarjoilla nopeasti.
Kurttilan mukaan Uleåborgin
asiakaskunta ymmärtää kuitenkin
hitauden periaatteen.
– Oulussakin on jo niin monia pikaiseen ruokailuun sopivia ravintoloita. Meidän asiakkaistamme
95 prosenttia syö kuitenkin kolme
ruokalajin illallisen, joten harva kävijä viipyy alle kolme tuntia. Me
tehdään ruokaa hyvin klassisesti ja
se ottaa aikansa.
pitsojen ja burgereiden Oulussa
riittää asiakaskuntaa myös Uleåborgin tuotteelle. Suurin osa ravintolan asiakkaista on vakiokävijöitä.
– Oulun kokoisessa paikassa
vaihtuvuudella ei voi menestyä.
Vakioasiakkaat ovat hyvin arvokkaita.
Vakioasiakkailla on ravintolalleen myös topakat vaatimukset.
Kurttilan mukaan kokeilut tulee
ujuttaa ruokalistalle varovasti, sillä Uleåborgin asiakkaat torppaavat
hyvin äkkiä eksoottisemmat kulinaristiset kokeilut.
– Asiakkaiden palautteessa kerrotaan, että meille tullaan syömään
hyvää kalaa ja fileetä. Pidättäytykää niissä.6
SASS
– ehdottomasti suosituin annos on
härän pihvikarjan ulkofileepihvi
ranskalaisilla perunoilla ja salaatilla. Hyvänä kakkosena tulevat hampurilaiset.
Ravintolapäällikkö Hannu Eräluoto
Katja ja Jaakko Leinonen tarvitsevat kokkauksessaan lähes poikkeuksetta
kookosöljyn ja lehtikaalin kaltaisia erikoisuuksia. Reseptejä ei käytetä, ja harvemmin suunnitelmissa on mitään kovin perinteistä.
Leinoset eivät
kokkaile ilman
kookosöljyä
SAllA-ReettA JuumA
Chili, inkivääri, maapähkinävoi
ja kookosmaito sekoittuvat keskenään pannulla, kun oululainen
pariskunta Katja ja Jaakko Leinonen aloittavat ruuanlaittopuuhansa omassa kotikeittiössään tavallisena torstai-iltapäivänä.
Tässä taloudessa ei eineshampurilaisia kuluteta. Leinoset suunnittelevat tulevan viikon ruokalistan
aina edellisenä viikonloppuna valmiiksi ja tekevät ostokset sen pohjalta.
Näin vältytään pikaruuan ostamiselta, joka on Leinosille vierastakin vieraampi asia.
– Meille on tärkeää, että tiedämme ruuan sisältävän vain puhtaita raaka-aineita. Kun teemme itse ruokamme, pystymme takaamaan sen.
Uusista mauista pitävät Leinoset
tekevät kokeiluja kotikeittiössään
päivittäin. Reseptejä ei käytetä ja
harvemmin suunnitelmana on tehdä mitään kovin perinteistä.
– Ei se haittaa, jos joskus menee
vähän pieleen, sillä sitä kautta oppii tekemään aina vaan paremmin.
On sitä paitsi hienoa tietää, että voi
tehdä mitä vaan, sillä Jaakko kyllä
syö, nauraa Katja.
Kokkailtaviin ruokiin Leinoset
tarvitsevat lähes poikkeuksetta
kookosöljyn ja lehtikaalin kaltaisia
erikoisempia ainesosia. Tästä syystä kauppareissulla tulee tavanomaisesti poikettua kahteen paikkaan
kaiken tarvitseman löytämiseksi.
Australiasta kotoisin olevalle
Katjalle ruoka-aineet, kuten avokado ja bataatti, ovat aina kuulu-
Kokkailtaviin ruokiin
Leinoset tarvitsevat lähes poikkeuksetta kookosöljyn ja lehtikaalin. 12/13, medium, black 10
neet arkipäivän tuotteisiin, mutta
Jaakolle ne ovat tulleet vasta Katjan kautta tutuksi.
Vaikka Katja onkin se joka kokkaa enemmän, ei Jaakon bravuurilistaakaan tylsäksi voi väittää.
– Aika hyvin olen erilaisia aasialaisia ruokia, kuten currya oppinut
tekemään. Tykkään, että ruoka on
tulista, joten chilia kuluu paljon.6
K2 41
2 TIISTAI 5. LOKAKUUTA 2014
2
OULU: Kirkkokatu 27 A, 3. krs, p. 08 375 190
IIN PISTE: Valtarintie 2, p. 050 466 4899 – Ei toimistomaksua
NETTIAJANVARAUS www.furka.fi
ARKI
IHMISET
LUKIJAT
MIELIPIDE
MATKAILU
TV JA RADIO
K2 41
2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014
2
OULU: Kirkkokatu 27 A, 3. krs, p. 08 375 190
IIN PISTE: Valtarintie 2, p. 050 466 4899 – Ei toimistomaksua
NETTIAJANVARAUS www.furka.fi
VIRKISTYS
IHMISET
LUKIJAT
MIELIPIDE
MATKAILU
TV JA RADIO
Mikä ruoka
pelottaa
kouluruokailussa?
”Ehdottomasti kyllä nautin lämpimästä. On mukavaa, kun töissäkin
voi olla ulkona. Ulkoilen, lenkkeilen
ja touhuan pihalla. Pakkasia en kaipaa yhtään.”
Eveliina Sivén, Oulu
”Periaatteessa nautin, mutta ehkä silti odotan enemmän jo raittiita
syyskelejä. Lenkkeillessä olisi mukavampaa juosta raikkaassa ilmassa.”
Hanna Ojala, Haukipudas
”Kyllä nautin, on kuin kesä jatkuisi.
Lenkkeily on mukavaa, vaikka iltaisin on jo pimeää. Ja puolukoita pitäisi vielä lähteä keräämään. Mustikat
sun muut on jo kerätty.”
Sanna Tikka, Oulu
Uimaan keskellä päivää
Triathlonille harjoitteleva Kari Heljasvaara käy Oulun Raksilan uimahallissa harjoittelemassa kesken
työpäivän, yleensä puolenpäivän jälkeen. ”Aamuisin enkä iltaisin on liian ruuhkaista.”
K2 VIRKISTYS , SIVUT 50–51
Ällöttävä ruoka voi pelottaa niin paljon, että kouluun lähtiessä jo vatsassa
nipistelee. Pelätyn ruoan kohtaamiseen kannattaa valmistautua, koulupsykologi Nina Sassali kertoo. Lasta voi myös palkita siitä, että hän
suostuu edes maistamaan oudolta tuntuvaa ruokaa.
K2 ARKI, SIVUT 50–51
”Ehdottomasti kyllä nautin lämpimästä. On mukavaa, kun töissäkin
voi olla ulkona. Ulkoilen, lenkkeilen
ja touhuan pihalla.
Eveliina Sivén, Oulu
POIKA MANCINI: Janne
Kuustien näyttämöversio
Kauko Röyhkän romaanista
hurmasi kriitikon.
Thelma Åkers: EU:n ulkopuolelta tulevilla lentoemännillä on oltava samat
työehdot kuin suomalaisilla.
K2 KULTTUURI, SIVU 52
Toinen paikallinen nousu.
Mukana lukijan viikossa.
Paikallistettu juttu
on parempi yhteisjuttu.
2 K1
LAUANTAI 27. SYYSKUUTa 2014
OULU & SEUTU KOTIMAA RAHA ULKOMAAT URHEILU
Ota yhteyttä
klo 10
+10
Päivän pituus
Kuva tai uutisvinkki: Lähetä kuva tai tekstaa viesti 13222
Toimitus: 08 5377 315, toimitus@kaleva.fi
Asiakaspalvelu: 08 5377 610, tilaajapalvelu@kaleva.fi
Jakelupäivystys: ma–pe 6–16, la–su 6–11, 08 5377 612, jakelu@kaleva.fi
LAUANTAI 27.9.
Sää
aurinko nousee
aurinko laskee
Kuusamo7.00
7.11
Utsjoki
Kajaani7.06
Pudasjärvi7.09
Rovaniemi7.15
Oulu
7.15
Kemi
7.19
Ylivieska7.18
Helsinki7.16
Kuusamo18.47
Utsjoki18.53
Kajaani18.53
Pudasjärvi18.55
Rovaniemi19.00
Oulu
19.02
Kemi
19.05
Ylivieska19.06
Helsinki19.05
klo 16
+11
klo 22
+11
Näin eläkeratkaisu vaikuttaa
Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikähaarukka
nousee 2027 mennessä portaittain
nykyisestä 63–68 vuodesta 65–70 vuoteen.
65 vuoden eläkeikä on vasta välietappi.
Vuoden 2025 jälkeen eläkeikä määräytyy
pääsääntöisesti elinajanodotteen mukaisesti.
Työeläkeuudistus jakaa voimakkaasti
mielipiteitä. Uudistuksen voittajiksi arvioidaan
nuoria ja häviäjiksi ikääntyviä työttömiä.
Tekstit:Timo Myllykoski, Petri Hakkarainen, Ulla Ingalsuo
Pelkän eläkkeen varaan
ei uskalla laskea
Muutokseen on
tiennyt varautua
Kuusi kuukautta
lisää työaikaa
Fyysisesti raskas
vuorotyö syö miestä
Vaalalainen, 35­vuotias sairaan­
hoitaja Katri Haapavirta osa­
si odottaa eläkeiän nostoa. Hän
uskoo, ettei muutos jää ainoaksi.
Nyt hoitovapaalla olevalla
Haapavirralla on takaan noin vii­
den vuoden työura. Vaikka työ­
vuosia on edessä paljon, eläkeai­
kakin käy joskus mielessä.
”Kahden pienen tytön kans­
sa työtä riittää, mutta ikävä kyl­
lä eläkettä ei kerry. Maksoin ai­
kanaan omaeläkettä, mutta kun
sen verotusetu poistui, lopetin
maksamisen.”
Haapavirta arvelee, että jatkos­
sa yhä useamman on säästettävä
jotenkin vanhuudenpäiviä var­
ten. Pelkän eläkkeen varaan ei
uskalla enää laskea. ”Tai sitten
Suomessa mennään kehitysmai­
den malliin eli tehdään paljon
lapsia, joiden toivotaan aikanaan
huolehtivan vanhemmistaan.”
”Eläkejärjestelmä ehtii muut­
tua varmasti monta kertaa, en­
nen kuin oma eläkeikäni koit­
taa. Ehkäpä jaan vanhana sai­
raanhoitaja lääkkeitä rollaatto­
rilla kulkien, ensin itselleni ja
sitten potilaille.”
Oululainen Jyrki Autio, 51, sa­
noo suoraan, että eläkeiän siirty­
minen kahdella vuodella eteen­
päin ei kauhean mukavalta tun­
nu. Hänen mielestään ihmiset
ovat eläkkeensä ansainneet, ja
mielellään vielä sellaisessa iässä,
jossa terveyttä ja kuntoa riittää.
”Kyllä yli kuusikymppisenä
voisi olla aikaa harrastella muu­
takin kuin leipätyötä.”
Aution oma työura alkoi 1992.
Ensimmäiset 12 vuotta kuluivat
assistentin, tutkijan ja tutkija­
opettajan tehtävissä Oulun yli­
opistolla. Vuodesta 2005 läh­
tien hän on työskennellyt lukion
opettajana. Tällä hetkellä Autio
on Raahen lukion maantiedon,
biologian ja terveystiedon tunti­
opettaja sekä apulaisrehtori.
1963 syntyneen Jyrki Aution
eläkeikään uudella eläkeratkai­
sulla on täysimääräinen vaiku­
tus. Koska asian oleminen vireil­
lä on ollut tiedossa, on hän osan­
nut aloittaa henkisen valmistau­
tumisen tulevaan muutokseen.
”Jos terveyttä riittää, niin kyl­
lä töitä pystyy tekemään pitem­
päänkin.”
Raahelainen Saara-Maria Kurtti edustaa 1956 syntyneiden ikä­
luokkaa, jolle eläkeratkaisun
vaikutus on kuusi kuukautta li­
sää työaikaa. Lukion matematii­
kan, fysiikan ja kemian lehtorina
työskentelevä 58­vuotias Kurtti
ei koe ratkaisulla olevan mitään
vaikutusta omaan eläkeikäänsä.
”Minun henkilökohtainen elä­
keikäni on 64 vuotta ja 4 kuu­
kautta. Siihen olen tähdännyt
koko ajan”, hän sanoo.
Vuodesta 1981 lähtien työelä­
mässä ollut, lyhyitä äitiyslomia
ja yhtä vuoden mittaista virka­
vapautta lukuunottamatta ko­
ko ajan opettajan työtä tehnyt
Kurtti aikoo tehdä työtään iloi­
ten niin kauan kuin pyydetään.
Jaksamisen vaativassa ja vastuul­
lisessa työssä takaavat mahtavat
oppilaat.
”Sillä kyllä jaksaa”, hän va­
kuuttaa.
Uudessa eläkeratkaisussa Saa­
ra­Maria Kurttia huolestuttaa lä­
hinnä nuorten asema. Hänen
mielestään eläkeiän nostamisen
sijasta työtä pitäisi tarjota nuo­
rille.
Kuusamossa Pölkky Oy:n sahal­
la reilut 43 vuotta työskennellyt
Eero Kujala sanoo lähtevänsä
heti eläkkeelle, kun se on mah­
dollista.
57­vuotiaan pyöräkoneenkul­
jettajan mielestä ”sankarieläke”
38 työvuoden jälkeen fyysisesti
tai henkisesti raskasta työtä te­
keville on tervetullut vaihtoehto.
”Mutta kuka ja miten se työn
kuormittavuus määritellään? Pe­
lisääntöjen pitää olla selvät en­
nen kuin uusi eläkemuoto ote­
taan käyttöön”, hän sanoo.
Kujalan mielestä vuorotyö on
hänelle itselleen tällä hetkellä
kaikkein raskainta.
”Fyysisesti raskas vuorotyö syö
miestä, mutta itsepä olen nämä
työvuoroni valinnut. Toisaalta ko­
neet ovat helpottaneet työn ra­
sittavuutta mutta samanaikaises­
ti kiire on lisääntynyt koko ajan.”
Yleisen eläkeiän hivuttaminen
vähitellen 65 ikävuoteen on kan­
santaloudellisesti välttämätön­
tä, mutta on reilua luoda sanka­
rieläkkeen kaltainen mahdolli­
suus myös varhaisempaan elä­
köitymiseen, hän korostaa.
”
Ehkäpä jaan vanhana sairaanhoitaja lääkkeitä rollaattorilla
kulkien, ensin itselleni ja sitten
potilaille.”
Katri Haapavirta, 35,
sairaanhoitaja
”
Kyllä yli kuusikymppisenä voisi olla aikaa harrastella muutakin kuin leipätyötä.”
Jyrki Autio, 51,
lukionopettaja,
apulaisrehtori
”
Minun henkilökohtainen eläkeikäni on 64 vuotta ja 4 kuukautta. Siihen olen
tähdännyt koko
ajan.”
Saara-Maria Kurtti, 58,
lukionlehtori
”
Fyysisesti raskas vuorotyö syö
miestä, mutta itsepä olen nämä
työvuoroni valinnut.”
Eero Kujala, 57,
pyöräkoneenkuljettaja
Parikymppiset nuoret pääsevät arviolta vasta 68-vuotiaina eläkkeelle
NÄIN MUISSA POHJOISMAISSA
TANSKA
RUOTSI
Kansaneläke nyt: 65 vuotta,
nousee 67 vuoteen.
Työeläke: 67, varhennettu 65 ja
lykätty 75 vuotta.
Lakisääteinen eläke keskimäärin
1 800–1 900 e/kk (2011).
Takuueläkeikä: 65 vuotta.
Ei voi varhentaa.
Työeläkeikä: 61–67 vuotta.
Palkansaaja päättää eläkeiän. Voi
jatkaa töissä pidempään sovittuaan työnantajan kanssa. Mitä
pidempi työura, sitä suurempi
eläke.
Lakisääteinen eläke:
keskimäärin 1 700 e/kk (2011).
AINAKIN NÄMÄ MAAT
NOSTAVAT ELÄKEIKÄÄ
TAPAUS 1
20-vuotias taksikuski
Saa 2 200 euroa kuussa palkkaa.
Nykylaki: Eläkkeelle aikaisintaan
63-vuotiaana, jolloin eläkettä
kertyy 47 % palkasta.
Neuvottelutulos: Eläkkeelle
68-vuotiaana, eläkettä 53 %
palkasta.
TAPAUS 2
23-vuotias toimistosihteeri
Hoiti lasta vuoden kotona. Palkka
on 2 400 euroa.
Nykylaki: Eläkkeelle aikaisintaan
63-vuotiaana, eläke 47 %
palkasta.
Neuvottelutulos: Eläkkeelle
67 v 10 kk, eläkettä 52 % palkasta.
TAPAUS 3
37-vuotias päällikkö
Saa 4 750 euroa kuussa palkkaa.
Nykylaki: Eläkkeelle aikaisintaan
63-vuotiaana, eläke 50 % palkasta.
Neuvottelutulos: Eläkkeelle
66 v 8 kk, eläke 55 % palkasta.
TAPAUS 4
54-vuotias myyntineuvottelija
Saa 3 200 euroa kuussa palkkaa.
Nykylaki: Eläkkeelle aikaisintaan
63-vuotiaana, eläke 56 %
palkasta.
Neuvottelutulos: Eläkkeelle
64 v 6 kk, eläke 60 % palkasta.
Laskelman oletuksena on, että työvuosia kertyy uudessa
eläkemallissa kaksi vuotta enemmän kuin vanhassa. Työn
raskaus tai henkilön terveys voivat vaikuttaa eläkeikään.
Vanhuuseläkkeen
alaikäraja
korkeintaan
Työuraeläkkeen
alaikäraja
Osittaisen
vanhuuseläkkeen
alaikäraja
63 v
62 v
Vuonna 2037
1971 syntyneillä 66 v 1 kk
64 v 1 kk
63 v 1 kk
Vuonna 2048
1981 syntyneillä 67 v 1 kk
65 v 1 kk
64 v 1 kk
Vuonna 2061
1993 syntyneillä 68 v
66 v
65 v
Vuonna 2029
1964 syntyneillä 65 v
Lähteet: SAK, Eläketurvakeskus, STT
Työttömyyseläke*
5 000
tai maatalouden
erityiseläke
18 000
Lapseneläke
20 000
Osa-aikaeläke
20 000
ELÄKKEENSAAJIEN
MÄÄRÄ 2013
Työkyvyttömyyseläke
242 000
Leskeneläke
260 000
Vanhuuseläke
1 210 000
*Poistuva etuus, lähes kaikki olivat pelkkää kansaneläkettä saavia.
Henkilö voi saada samanaikaisesti usean eri eläkelajin mukaista eläkettä.
27,1
Suomessa maksettiin
vuonna 2013 eläkkeitä
kaikkiaan 27,1 miljardia
euroa.
1 549
Keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 549 euroa
kuukaudessa vuonna
2013.
Britannia
Espanja
Irlanti
Liettua
Ranska
Saksa
Unkari
Viro
USA
Japani
67 vuoteen
67
68
65
67
67
65
65
67
65
PALJONKO MINÄ
SAAN ELÄKETTÄ?
Voit tarkistaa eläkeotteesta, millaista eläkettä
saat. Sähköisen työeläkeotteen voi lukea omilla
verkkopankkitunnuksilla
osoitteessa tyoelake.fi
ELÄKKEENSAAJIEN OSUUDET ERI
IKÄRYHMISSÄ VUONNA 2013
100
%
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
16– 35– 40– 45– 50– 55– 60
34 39 44 49 54 59
61
62
63
64
65 66– 70–
69
Syntymävuosi
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
Alin
vanhuuseläkeikä
63v
63v
63v
63v
63v
63v 3kk
63v 6kk
63v 9kk
64v
64v 3kk
64v 6kk
64v 9kk
65v
65v
65v
65v 2kk
65v 4kk
65v 6kk
65v 8kk
65v 9kk
65v 11kk
66v 1kk
66v 2kk
66v 3kk
66v 4kk
66v 6kk
66v 7kk
66v 8kk
66v 9kk
66v 10kk
66v 11kk
67v 1kk
67v 2kk
67v 3kk
67v 4kk
67v 5kk
67v 5kk
67v 6kk
67v 7kk
67v 8kk
67v 9kk
67v 10kk
67v 11kk
68v
68v
Teksti: Anu Leena Koskinen, Tatu Airo, grafiikka: Elina Saarikoski
KOELEHTI K1 7
2 LAUANTAI 10. TOUKOKUUTA 2014
KESKIVIIKKO 23. HUHTIKUUTA 2014
//PUHEENAIHE
Tarttis vähän uudistaa
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan koulujen uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia uskonnonvapauden ja
tasavertaisuuden kannalta. Suvivirttä Puumalainen ei ole kieltämässä, mutta apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan lailla hän on sitä
mieltä, että koulujen kevätjuhlissa voidaan laulaa kaksi ensimmäistä säkeistöä. Missä menee uskonnollisuuden raja kevätjuhlissa?
Sopiiko Suvivirsi kajauttaa vaikka kokonaisena, vai onko parempi katkaista veisuu ennen kolmatta säkeistöä?
KOKOSI JANNE NYYSSÖNEN / KALEVA
”No, ei ole maailmassa isoja ongelmia kun yhdestä Suvivirren värssystä tulee tällainen haloo. Olemme kaikki, kirkkoon
kuuluvat ja kirkkoon kuulumattomat,
aloittaneet kesävieton laulamalla koulussa Suvivirttä. Kesä ei muuten oikein
tulekaan.
Suvivirsi otettiin pari vuotta sitten
myös osaksi hammaslääkäreiden valmistumisjuhlaa, eikä siitä ole tarkoitus luopua.
Kulttuurissamme on paljon perinteitä, joiden taustalla on kristinusko mutta jotka ovat irronneet taustastaan jo
kauan sitten. Ilman apulaisoikeuskanslerin kummallista kannanottoa kukaan
ei osaisi epäillä Suvivirttä kirkon propagandaksi.”
Lauletaanko
Suvivirrestä
kolmaskin
säkeistö?
jääkiekon SM-liigan tuomaritoiminnassa. Kuka uudistaisi
sen? Ammattilaissarjan heikoin
lenkki kaipaisi kokonaisvaltaista
remonttia.
Tästä keskustellaan
Tätä mieltä K2, sivu 4
”Sitouttamalla
suuren joukon ihmisiä
vallattomaan valtaorganisaatioonsa
osuuskauppa sitoo
heidät itseensä.”
nnnn
nnnn
www.kaleva.fi
Twitter: @kaleva_fi
Facebook: KalevaOy
Aina ajassa
Pohjois-Suomen
johtava uutiskone
kellon ympäri.
Ilkka Lappalainen
Helppoa rahaa pysäköinnistä
n Oulun kaupunki laajensi hiljattain autojen
maksullisen pysäköinnin alueita. Samalla lauantaina
maksullista aikaa jatkettiin parilla tunnilla kello 16:een.
n Valtuutettu Ari Matila (vihr.) on tehnyt kaupungille
useita aloitteita, joissa on ehdotettu rahankeruuta
Lauantaikäräjät
Kyösti Oikarinen:
Kesää ei tule ilman
Europarlamenttiin pyrkivä liikenne- ja kuntaministeri Henna
Virkkunen (kok.) aikoo uudistaa
Euroopan. Siinäpä työsarkaa.
Työsarkaa riittäisi myös
yksityisautoilijoilta. Liikekeskuksen toiminnanjohtaja
Henna Ukonmaanahon mielestä autoilijoiden
lypsyyn ei ole syytä tilanteessa, jossa ydinkeskusta on
rakennustyömaata ja yleinen talous kuralla.
n Kaleva arvioi mallien plussia ja miinuksia. Kari Sankala
JUKKA LEinOnEn
nnnn
Mäkikyrön puheet oikeusasteista
herättivät ihmetystä
Osallistu keskusteluun www.kaleva.fi
Tänään
Oulun seutu kaipaa puolestapuhujia
Kuntajakoselvittäjät pitävät Oulun seudun ongelmana sitä,
että seudun oma edunvalvonta on heikkoa. Oulun seutu
kaipaisi näkyvämpiä puolestapuhujia niin kansallisella kuin
kansainvälisellä tasolla. Viestintä ja lobbaus on saatava
tehokkaammaksi, jotta seutu voi menestyä 2020-luvulla.
K1 OULU & SEUTU, SIVU 4
Ministerin Centria-kannanotosta kantelu
Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) Centria
ammattikorkeakouluosakeyhtiötä koskevasta kannanotosta on
tehty kantelu oikeuskanslerille. Kantelun mukaan ministeri on
puuttunut osakeyhtiölle kuuluvaan toiminnan järjestämiseen.
K1 KOTIMAA, SIVU 6
Työsopimus on syytä tehdä kirjallisena
Isosti tutkimusrahoitusta tarjolla
Horizon 2020 kutsuu yrityksiä kehittämään tuotteitaan
markkinoille EU:n miljardirahoituksella. Haussa ovat
tulevaisuuden ratkaisut niin energiansäästöä kuin liikennettäkin
varten. Tarjolla on ensi kertaa myös oma työkalu yritysten
itsenäisille hankkeille.
K1 RAHA, SIVU 11
”Suomessa valtio ja kirkko
ovat erillään ja niin pitääkin
olla. Oppilaista iso osa alkaa
olla joko uskonnottomien perheiden
tai muiden kuin kristillisten perheiden
lapsia, ja heitä ei tule altistaa virsille
eikä millekään uskonnolliselle propagandalle.
Seurakuntien tulisi lisäksi pysyä
poissa kouluista, ja juuri tähän seikkaan Puumalainen kiinnittikin huomiota, oikeutetusti.”
Kärpät tarvitsee uuden vaihteen
Kärppien Esa Pirnes painottaa, että taistelu Suomen
mestaruudesta ei ole ratkennut vielä suuntaan eikä toiseen.
Kokenut keskushyökkääjä näkee tilanteen niin, että Tappara on
saanut itsestään kaiken irti, Kärpät ei.
K1 URHEILU, SIVU 15
67
Rahjan veljesten vaiheet kirjaksi
Oululaislähtöinen Jaakko Rahja on tutkinut kalajokisten
kommunistiveljesten historiaa ja julkaissut aiheesta
omakustannekirjan. Jaakko, Jukka ja Eino Rahja vaikuttivat
1900-luvun alun Suomen ja Venäjän historiaan. Suomen
sisällissodassa Eino ja Jukka olivat punaisten johtohahmoja.
He välittivät aseita punaisille Venäjältä. Eino Rahja teki jopa
suunnitelman Mannerheimin murhaamiseksi.
K2 KULTTUURI, SIVU 1
Pietikäinen on Oulun yliopiston aate- ja
oppihistorian professori.
Teollisuus taitepisteessä
Ota kantaa
kaleva.fi /puheenaihe
Satu Saarinen:
Jouko Saksio:
Mieluiten kokonaan Perinteet koetellaan
”Laulettakoon koulun kevätjuhlassa vaikka kolmaskin säkeistö.
Suvivirren sävelkulku on se hetkellisen tai lopullisen hyvästelyn ilmaveistos. Virren sanathan eivät lainkaan lihallistu lapsen tai nuoren levottomaan
kesän odotukseen. Siunailun ja armollisuuden sanoiksi pukeminen on sitä
ainaishengellistä varjojen olemattomiin loitsuntaa.
Suvivirsi kuten muutkin perinneherkut koetellaan. Perinteen päälläistujat
lepäävät nukkuvalla tulivuorella. Aina joskus jotkut hylkäävät tradition,
mutta moniarvoinen yhteiskunta suo
sellaista tapahtuvan. Vaikka sitten siunaillen.”
Jouko Saksio on vapaa-ajattelija ja runoilija
Kalevan kokoama Lauantaikäräjien istunto ratkaisee kerran
viikossa ajankohtaisen kiistakysymyksen.
»Ilman apulaisoikeuskanslerin kummallista
kannanottoa kukaan
ei osaisi epäillä Suvivirttä kirkon propagandaksi.«
Kyösti Oikarinen
Suomi on siinä pisteessä, että vaihtotase on saatava nousuun.
Onkin ilmeistä, että seuraavan hallituksen on keskityttävä
teollisuuspolitiikkaan ikuisen jakopolitiikan sijaan. Suomessa pitää
syntyä uutta vaurautta, jos hyvinvoinnista halutaan pitää kiinni.
K2 PÄÄKIRJOITUS, SIVU 4
Aivan Oulun ydinkeskustassa pysäköinti ykkösvyöhykkeellä maksaa
2,40 euroa tunnilta. Automaatin kyljessä oleva tunnus kertoo, mille
vyöhykkeelle kulloinkin ollaan pysäköimässä.
TUOMIO
Satu Saarinen on Oulujoen seurakunnan
kirkkoherra
nnnn
Kiistanalainen maali vei Tapparan
voittoon – lue ottelun live-seuranta
Lukijat raivostuivat finaalipelin
tuomarilinjasta
Ostovoima hiipuu tuhoisasti
Vaikka suullinen työsopimus on pätevä, suosittelevat työelämän
asiantuntijat työsopimuksen tekemistä kirjallisena. Kun asiat
on kirjattu paperille, niihin voi helposti vedota mahdollisissa
epäselvissä tilanteissa. Suullisissa sopimuksissa on aina
mahdollista, että toinen osapuoli kiistää sopimuksen sisällön.
K1 KOTIMAA, SIVU 10
Petteri Pietikäinen:
Kirkko ja koulu
irti toisistaan
Kyösti Oikarinen on hammaslääketieteen
professori ja Oulun kaupunginvaltuuston
entinen puheenjohtaja (kesk.).
”Lauletaan kolmaskin säkeistö
ja mieluiten koko virsi, koska
sen sanoma korostaa meidän
asentoamme luomakunnan edessä.
Sen pitäisi olla kunnioittava ja kiittävä,
luontoa varjeleva, suojeleva ja säästävä sekä kaikin tavoin kestävä tapa elää
siten, että tulevatkin sukupolvet saavat
kiittää ja nauttia luonnosta.
Usko siihen, että joku on luonut ja
ylläpitää välillä kaoottiseltakin tuntuvaa maailmaa ja hoivaa koko luomakuntaa eläimineen ja kasveineen, voi
olla lapselle ja nuorelle hyvä ja turvallinen viesti. Ihminen on osa luomakuntaa ja samalla lailla laupiaisuudesta riippuvainen olento kuin mikä tahansa.”
K1 3
Mirja Niemitalo:
Haluan kokea
sen tunteen
”Kiistely Suvivirrestä koulujen
kevätjuhlissa on hätävarjelun
liioittelua. Kukaan ei voi vakavissaan väittää, että päättäjäisjuhliin
olennaisena osana kuuluva herkistävä
laulu voi millään tavalla loukata toisella tavalla uskovien tai ateistien tunteita, saati oikeuksia. Jos näin on, elämme poikkeuksellisen ahtaassa kulttuuri-ilmapiirissä. Vaikka laululla olisikin
luterilainen säväys niin, miksi sitä pitäisi hävetä.
Suvivirren kajahtaessa kyyneleet
vierivät vuolaasti, ei uskonnollisista
tunteista, vaan elämän katovaisuudesta, hauraudesta ja rakkaudesta,
kun lapsoset saatellaan maailmalle.
Perinne ja yhteisöllisyyden kokemus
huipentuvat karulla tavalla suomalaisissa voimistelusaleissa, onneksi tänäkin keväänä.
Suvivirsi ei ole muilta pois, mutta
antaa valtavasti niille, jotka haluavat
sen kuulla.”
Mirja Niemitalo on pääkirjoitustoimittaja
Kalevassa
Kohtuuttomasti ei keneltäkään leikata
Puolesta: Kaupunki
saa kätevästi lisätuloja
Vastaan: Keskustan
kaupalla jo nyt vaikeaa
Vihreiden kaupunginvaltuutettu Ari
Matila on vuosien varrella tehnyt
useita aloitteita, jotka liittyvät autoiluun ja erityisesti pysäköintiin.
Matila laskee, että kaupunki saisi
lisätuloja tehokkaammilla pysäköintijärjestelyillä helposti miljoonan, tai
jopa kaksi miljoonaa euroa.
Pysäköinti ja mahdollisuus siihen
ovat yksi Oulun keskustan vetovoimatekijöistä. Oulun Liikekeskus ry:n toiminnanjohtajan Henna Ukonmaanahon mielestä pysäköinnin tehorahastukseen ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteita.
”Oulun ydinkeskustaa rakennetaan
tällä hetkellä voimakkaasti. Tätä kehitystä on odotettu pitkään. Niinpä
rakennustöiden takia kadunvarsipysäköinnin mahdollisuudet ovat vähentyneet ja asiointi keskustassa on
muutenkin vaikeutunut.”
”Keskustan vetovoimaa ei ole syytä heikentää myöskään yleisten syiden takia. Taloudellinen tilanne on
rahastukselle huono.”
Matilan keinovalikoima on yksinkertainen. Hänen mielestään virhepysäköinnin maksua eli kansanomaisesti
parkkisakkoa pitäisi nostaa tuntuvasti aivan ylärajalle.
”Lauantaina maksullista pysäköintiaikaa jatkettiin jo kahdella tunnilla
kello 16:een, mutta miksi aikaa ei jatkettu suoraan kello 18:aan. Sunnuntaillekin kannattaisi panna aikarajoitteista maksullista pysäköintiä.”
”Oulussa voitaisiin pysäköintimaksuja nostaa huomattavasti enemmän
kuin on tehty. Viimeksi taisi tulla 10
sentin korotus. Se oli aivan liian pieni.”
”Jotakin sentään on tapahtumassa,
kun kaupunkiin saatiin juuri yksi pysäköinninvalvoja lisää.”
Tiukkaa kantaa autoiluun lääkäri Ari
Matila perustelee sillä, että Oulussa
”liikenne on suurin ilmanpilaaja”.
”Nykyisin kesäisinkin esiintyy turhaa tyhjäkäyntiä, kun autoissa on ilmastointilaitteet. Niinpä autot pitää
pitää käynnissä. Tästä pitäisi jakaa tehokkaasti sakkoja.”
”Jos olisin tehnyt jossakin suuryrityksessä vastaavia miljoona-aloitteita,
ne olisi jo toteutettu, ja minulle olisi
maksettu bonusta. Oulussa viranhaltijat väheksyvät aloitteitani.”
Plussat
+ Kaupunki saa lisää tuloja.
+ Pysäköintipaikka löytyy helpommin, kun pysäköintiä valvotaan tehokkaasti ja pysäköintimaksut ovat korkeat.
Miinukset
– Joukkoliikenne ei kykene palvelemaan oululaisia riittävän
hyvin.
– Vaarana on keskustan kuihtuminen, kun kauppa hakeutuu
peltomarketteihin.
”Kallioparkin kohdalla on huomattava, että kadunvarsipysäköinnin pitää olla kallioparkkia kalliimpaa. Hinta on sellainen tekijä, joka houkuttaa
kallioparkkiin.”
Matila kannattaa Oulussa joukkoliikenteen kehittämistä.
”Aikoinaan Rotuaarikin herätti vastustusta, mutta nythän se on kauppiaille kysyttyä ja parasta aluetta. Uskon,
että esittämilläni toimenpiteillä keskustasta saadaan entistä viihtyisämpi.”
Matila kertoo tehneensä puistojen hoidosta vähän samantyyppisen
aloitteen kuin pysäköinnistä.
”Puistot rankataan etäisyyden mukaisesti. Keskustan puistot hoidetaan
tarkasti, mutta syrjemmällä annetaan niittyjen olla, kukkien kukkia ja
perhosten lennellä. Kaupunki säästää rahaa.”
Pysäköintimaksut on
porrastettu vyöhykkeisiin
Maksullinen pysäköinti on jaettu Oulun keskustassa kolmeen vyöhykkeeseen. Vyöhyke
käy ilmi lippuautomaatista.
Ensimmäisen vyöyhykkeen eli aivan Oulun ydinkeskustan pysäköintimaksu on 2,40 euroa tunnilta.
Pysäköintivirhemaksu eli parkkisakko on ykkösvyöhykkeellä 50 euroa ja muilla alueilla 40 euroa.
Kakkosvyöhykkeen eli keskustan ydinkehän ulkopuolisten alueiden pysäköintimaksu on 1,60 euroa tunnilta.
Kolmosvyöhykkeen eli muiden maksullisten pysäköintialueiden tuntimaksu on 1,20 euroa.
Aikarajoitetut pysäköintipaikat ovat kadunvarsipaikkoja ja pysäköintialueilla sijaitsevia pysäköintipaikkoja. Aikarajoitukset ovat 30 minuuttia, tunti,
kaksi tuntia ja neljä tuntia. Maksullisia kadunvarsipaikkoja keskustassa on 1 000–1 200 kappaletta ja
P-alueilla noin 1 000.
Pysäköinnin voi maksaa Oulussa myös matkapuhelimelle EasyPark, nextPark, Parkkinappi ja
eParkki -järjestelmillä.
Lauantain pysäköintirajoituksen jatkoajan vaikutuksia täytyy Ukonmaanahon mielestä katsoa tarkkaan.
”Se ei ole vielä nähtävissä eikä palautetta ole ehtinyt tulla.”
Ukonmaanahon mielestä pysäköinnin nykytaso on ihan kohdallaan.
”Tässä menee ainakin pari vuotta ennen kuin tilanne normalisoituu
Oulun keskustassa. Kivisydän valmistuu vuonna 2015. Sen takia maksut on
syytä pitää erittäin maltillisina ja katsoa tilanne tarkkaan. Pysäköintiin on
tulossa isoja muutoksia.”
Sunnuntain maksullinen pysäköinti ei
saa toiminnanjohtajalta kannatusta,
sillä sunnuntai ei ole vakiinnuttanut
asemaansa lauantain veroisena kauppapäivänä.
”Sunnuntaikauppa vaihtelee kausittain. Sinänsä Oulun ydinkeskus-
Paikallisia puheenaiheita
heti kärkeen.
Plussat
+ Keskustassa autoilijoille edulliset pysäköintipaikat.
+ Auttaa kauppaa selviytymään
huonon taloustilanteen yli.
+ Auttaa kauppaa keskustan rakennusbuumin yli.
”Kehyspäätöksen sisältämät säästöt ja veronkorotukset
koskevat jokaista suomalaista. Keneltäkään ei kuitenkaan leikata
kohtuuttomasti omaan kantokykyyn suhteutettuna”, kirjoittaa
kokoomuksen kansanedustaja Esko Kurvinen Oulusta.
K2 LUKIJALTA, SIVU 5
REISSU
Ostoksille Singaporen
Pikku-Intiaan
KARi PiTKänEn
Miinukset
– Kaupungin ilmanlaatu pysyy
heikkona.
– Kaupunki ei saa kaivattuja
lisätuloja.
– Ei tue joukkoliikenteen käyttöä.
tan kannalta hyvä joukkoliikenne ja
pyöräilyn edellytykset ovat toivottavia asioita samoin kuin mahdollisuus
henkilöautojen pysäköintiin.”
”Yleinen aika on rahastusta vastaan.
Keskustan rakennusbuumia on odotettu. Toki Rotuaari on edelleenkin Oulussa vetovoimainen kauppapaikka, vaikka yleinen taloustilanne on heikko.”
Oulun pysäköintimaksut ovat varsin
maltilliset moniin suomalaisiin kaupunkeihin verrattuna, Ukonmaanaho
myöntää.
”Oulussa on pieni ja tiivis keskusta. Siksi on perusteltua, että keskustassa pysäköinti on kalliimpaa kuin
laidemmalla.”
Ukonmaanaho on pannut merkille,
ettei kahden tunnin kiekkopaikoilla
ole juuri kiertoa. ”Ihmiset käyvät siirtämässä kiekkoa.”
Singaporessa vieraileva tekee ostoksensa helpoimmin
ydinkeskustan pohjoispuolella sijaitsevassa intialaisessa
kaupunginosassa Little Indiassa.
K2 REISSU, SIVU 6
HUomEnna
Helppoa vappuruokaa voi syödä ulkona
Moni kokkasi pääsiäiseksi useita ruokalajeja, mutta vappuna pitää
päästä helpommalla. Eväiksi voi tehdä ruokaisan kalapiirakan
ja pastasalaatin. Jälkiruokana syödään muhevan mehevää
porkkanakakkua. Ruoat voi ottaa mukaan vaikka piknikille.
emeritus ja
oppipojat
Ihmisten tekemä lehti
puhuttelee ja osallistaa.
Oululainen elektronisen musiikin tapahtuma Time Tunnel tekee sukupolvenvaihdoksen. Jori Nissinen (takana keskellä) on pian elektroninen emeritus, Juha Moisala (vas.) ja Timo Juuti ovat hänen oppipoikiaan. Moisala ja Juuti ovat mukana Youth Control -ryhmässä, joka ottaa pitkäikäisen tapah-
Toim. Huom!
tuman haltuunsa Nissisen edustamalta H.A.N.D. Productionsilta. Moisala osallistui Time Tunneliin ensimmäisen kerran
vuonna 1999.
– Syntyi vahva kokemus, että löysin oman paikkani.
k2 kulttuuri, siVu 49
SiSko TyNi
Yhteiset PAikAt kuntOOn
Valtaisa luku oululaisen jalkapallon
isossa kirjassa päättyy tänään, kun
Mika Nurmela pelaa viimeisen kotipelinsä. AC Oulu–Ilves alkaa Raatin stadionilla kello 16. Ottelun jälkeen lienee luvassa juhlallisuuksia ja
liikutusta. Kalevan toimitus kiittää
Nurmelaa lukuisista jännittävistä
hetkistä. Kuvassa Nurmela OLS:n
paidassa vuonna 1989.
Valtakunnallinen Siivouspäivä-kirpparitapahtuma sai sadoittain ihmisiä liikkeelle myös Oulussa. Tapahtuman ajatukseen kuuluu, että pihakirppisten pitäjät myös siivoavat
päivän päätteeksi omat jälkensä.
Siivouspäivä-eetoksen soisi kestävän vuoden muinakin päivinä. Pidetään yhteiset paikat siisteinä,
jooko. k1 uutiset, siVu 10
11
LÄHETÄ 17
+10
KIRJOITUKSESI
-1
Lukijalta,
PL 170, 90401
-9
Oulu tai mielipide@kaleva.fi
8
OULU
-13
Älä laita sähköpostiin
-10
liitetiedostoja. Tekstin
pituus enintään 3 000 merkkiä
välilyönteineen.
Kaleva hyväksyy nimimerkit
vain tekstiviesteissä. Kirjeissä
on oltava kirjoittajan nimi,
osoite ja puhelinnumero.
Toimituksella
on oikeus tarvitk2 sÄÄ,
siVu 93
taessa käsitellä kirjoituksia.
Lämpenevää
ja poutaista,
mutta tuulista
LÄHETÄ KUVAT
JA TEKSTIVIESTIT
NUMEROON 13222.
VINKKI
KUVAT
MMS- eli kamerakännykällä:
Kirjoita tekstikenttään
LUKIJAKUVA, KUVAAJAN NIMI,
TILANNETEKSTI ja lähetä kuva numeroon 13222. Esimerkiksi: ”LUKIJAKUVA, Maija Mehiläinen, Mehiläinen lentää.” Viestin hinta 0,60€.
Toimii Soneran, Saunalahden, Elisan ja DNA:n liittymissä.
Tietokoneelta: Lähetä kuva -lomake löytyy osoitteesta www.kaleva.fi/lukijakuva
Lähetä vain itse ottamiasi kuvia.
Muistathan, että kuvassa olevilta
tunnistettavilta henkilöiltä on pyydettävä lupa julkaisemiseen.
Saimi Saiminen hoputtaa
höyhtyäläisiä sienimetsään.
Allitien varressa uhkaavat
herkkutatit jäädä poimimatta.
Saiminen antaa myös jumppavinkin sienimetsään.
– Tee joka kerta sienen maasta
poimiessasi täysi vaaka-asento. Kyllä paketti sinkuu.
OLETKO
VIULUEKSPERTTI?
Teemme juttua viulunsoitosta.
Tunnetko oululaisen asiantuntijan, joka tietää viulunsoitosta
kaiken olennaisen ja vähän päälle
tai oletko itse sellainen?
EHDOTA AIHETTA
Mikä on se uusi tai perinteinen
harrastus, josta haluaisit tietää
lisää?
Ihmiset, PL 170, 90401 Oulu
tai mielipide@kaleva.fi
TEKSTIVIESTIT
Viestin pitää alkaa kirjaimilla
MP, sen jälkeen lyödään yksi
tyhjä merkki.
Teksti ja nimimerkki on
erotettava pisteellä.
MALLI: MP Minusta verotus
on liian kovaa. Matti Meikäläinen Merkkejä saa olla enintään 160. Toimii Elisan, Soneran, DNA:n ja Saunalahden liittymillä.
Viestin hinta on 0,70 euroa. Toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet.
13222
ntulet Taivalkoskella.
va kirjoitus Ari Erho! Olen
samaa mieltä, lisää positiivista
nustavaa uutisointia mediaan
aan.
//LUKIJOILTA
-25
-30
Palsta nostaa esiin asioita, jotka
kannattaa tänään ottaa huomioon.
kiitOs nure!
K2 63
asia olla työkykyinen.
Mummu
Ketäpä se Amerikka tuki sodan aikana
kun Venäjä hyökkäsi Suomeen? No
venäläisiä. En luota Natoon.
vonta kun väitetään yhden miehen,
Putinin, hoitelevan asiat ”mäkkäreistä
maailmanrauhaan”.
Ei usko erkkikään
Taasko jälleen maailmanlaajuinen
Lähetä meille
kuvia, tekstiviestejä
ja uutisvinkkejä.