Suomen Tanskandoggiyhdistys on mukana Professori Hannes Lohen johtamassa Helsingin yliopistolla tehtävässä koirien geenitutkimuksessa Koirien perimä kartoitettiin muutama vuosi sitten ja sen myötä on avautunut ainutlaatuisia mahdollisuuksia eri rotujen perinnöllisten sairauksien, rakenteen, värin, koon ja erilaisten käyttäytymispiirteiden geenitaustojen selvittämiseen. Koirien geenitutkimuksen tavoitteena on tunnistaa geenivirheitä koirien erilaisiin perinnöllisiin sairauksiin ja ominaisuuksiin, kehittää geenitestejä jalostuksen apuvälineeksi ja soveltaa saatua tietoa ihmissairauksien selvittämiseen. Ihmisen ja koiran geenit ja sairaudet ovat pitkälti samat. Geenilöytö avaa useimmiten myös mahdollisuuksia tautimekanismien ymmärtämiseen ja se luo pohjaa diagnostiikan ja parempien hoitojen kehittämiseen. Tanskandoggeista on kerätty verinäytteitä jo yli viisi vuotta ja näytteitä on pankissa tällä hetkellä n. 500. Tanskandoggien aktiiviset tutkimusprojektit ovat Arkuus, Ääniarkuus, Dilatoiva kardiomyopatia (DCM), Ison koon geenit. Arkuus ja ääniarkuustutkimus Tanskandoggien omistajat ovat olleet hyvin aktiivisia, ja osittain juuri siksi olemmekin saaneet erittäin lupaavia alustavia tuloksia mm. arkuuden geenitaustan tutkimuksessa. Tarvitsemme kuitenkin vielä koiria mukaan tähän tutkimukseen, eritoten kaipaamme lisää koiria jotka esim. ujostelevat tai väistävät vieraita ihmisiä mutta myös niitä koiria joka " rakastavat" vieraita ihmisiä ja ovat avoimia sekä sosiaalisia. Arkuus on ominaisuus, jonka periytymisaste on käyttäytymispiirteistä suurimpia, eli se periytyy voimakkaasti vanhemmilta jälkeläisiltä. Arkuuteen vaikuttavat toki muutkin seikat kuin perimä, kuten esimerkiksi huono sosiaalistaminen pentuaikana sekä huonot tai traumaattiset kokemukset (esim. ihmisistä, kovista äänistä). Koira voi osoittaa arkuutta vieraita ihmisiä kohtaan väistämällä tai välttämällä kontaktia, tai koira voi pelätä kaikkea uutta (uusia esineitä tai tilanteita). Ääniarkuus ilmenee usein ukkosen, ilotulituksen tai laukauksen pelkona. Koira voi pelätä vain yhtä näistä äänistä tai kaikkia näistä. Ääniarkuus on joskus koiralla nähtävissä jo pentuna, mutta yleisemmin se kehittyy vasta vanhempana, ja usein pahenee iän myötä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää arkuuteen sekä ääniarkuuteen vaikuttavia geenejä ja selvittää arkuuteen liittyviä erilaisia ympäristötekijöitä, sekä arkuuden, ääniarkuuden ja eroahdistusoireiden mahdollista yhteyttä Tutkimukseen voi osallistua täyttämällä koirastaan Koiran käyttäytymiskyselyn oheisesta linkistä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/16515/lomake.html sekä luovuttamalla koirastaan verinäytteen tutkimusryhmälle. Samalla verinäytteellä voi osallistua muihinkin tutkimusryhmän aktiivisiin projekteihin. Mikäli olet jo luovuttanut verinäytteen koirastasi, voit vastata vain kyselyyn -‐ toivomme vastausta kaikilta verinäytteen luovuttaneilta koirilta myös jo edesmenneistä koirista. Verinäytteen luovutus Verinäytteen tanskandogistasi voit luovuttaa useimmissa Suomen tanskandoggiyhdistyksen tapahtumissa (tiedustele järjestäjältä etukäteen) tai voit ottaa suoraan yhteyttä Petra Jaakonsaareen (petra.jaakonsaari@helsinki.fi) joka on tanskandoggien projektien yhteyshenkilö. Petra voi mahdollisuuksien mukaan tulla käymään ottamaan näytteet myös esim. koiran kodissa, yhteisissä treeneissä tai kasvattajan luona ottamassa kerralla koko pentueesta näytteet. Kuolinsyyn selvitys koirien geenitutkimusryhmän kautta Koirien geenitutkimusryhmä tarvitsee veren lisäksi myös paljon eri kudosnäytteitä. Mikäli omistaja haluaa lahjoittaa koiransa geenitutkimukseen kuoleman jälkeen, onnistuu se Yliopistollisen eläinsairaalan patologian osaston kautta tehtävässä koiran lopetuksessa ja avauksessa. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan patologian osasto tarjoaa diagnostista palvelua myös Yliopistollisen eläinsairaalan ulkopuolisille asiakkaille. Diagnostisiin palveluihin kuuluvat koirien ja muiden kotieläinten ruumiinavaus ja kuolinsyyn selvitys, kudosbiopsioiden histopatologinen tutkimus ja sytologisten näytteiden tulkinta. Tanskandoggit ovat aktiivisesti mukana useassa projektissa, ja tarvitsemme usein myös erilaisia kudosnäytteitä aktiivisimmista roduistamme. Joissakin tapauksissa tutkimusryhmä maksaa myös koiran lopetuksesta ja kuolinsyynselvittämisestä aiheutuvat kustannukset. Mikäli joudut lopettamaan tanskandoggisi voit olla yhteydessä Petraan ja tiedustella olisiko koirasi juuri tällainen koira. http://www.koirangeenit.fi/osallistuminen/kuolinsyyn-‐selvitys-‐helsingin-‐yl/ Koiran terveystietojen päivitys ja toimitettavat lausunnot Mikäli olet antanut koirastasi verinäytteen ja koira on sen jälkeen sairastunut (tai kuollut ) johonkin perinnölliseksi luokiteltavaan sairauteen, päivitä koirasi terveystiedot. Mikäli verinäytteen annosta on aikaa vuosia, ja koira on edelleen terve, on sekin meille tärkeä tieto, jonka voit myös päivittää meille. Tietojen päivitykseen pääset tästä linkistä: http://www.koirangeenit.fi/osallistuminen/terveystietojen-‐paivittaminen/ Silmäsairauksista tarvitaan eläinlääkärin silmäpeilauslausunto. DCM potilaista tarvitaan sydänultrauslausunto. Ne voit lähettää suoraan osoitteeseen: Ranja Eklund/Lohen tutkimusryhmä Biomedicum Helsinki, huone C514b Haartmaninkatu 8 00290 Helsinki Koirien geenitutkimusryhmän internetsivuilta www.koirangeenit.fi saat lisää tietoa geenitutkimuksista ja etenkin tanskandoggien osalta kohdasta rodut – tanskandoggi. http://www.koirangeenit.fi/rodut/rodut-‐s-‐t/tanskandoggi/ Voita myös ottaa yhteyttä Petra Jaakonsaareen, 050 3199 316, petra.jaakonsaari@helsinki.fi