Aivoverenkiertohäiriöt Afasia Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa Joensuun seutukirjasto, Pääkirjasto 16.9.2014 Krista Hoffström, puheterapeutti, FM Aivoliitto ry Sisältö • • • • Aivoverenkiertohäiriö (AVH) Kielellinen vaikeus eli afasia Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa Mistä vertaistukea? – Juttu-tupa 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 2 Aivoliitto ry • Aivoliitto ry on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä – Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet sekä läheiset – Perheet, joiden lapsella tai nuorella kielellinen erityisvaikeus • Keskustoimisto Turun Erityisosaamiskeskus Suvituulessa – Aluetoimistot Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa, Kajaanissa ja Rovaniemellä 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 3 Aivoverenkiertohäiriö (AVH) lukuina • Kolmanneksi suurin, kolmanneksi kallein kansantauti mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen • Kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa • Vuosittain 14 600 suomalaista sairastaa AVH:n – Puolella heistä neurologisia vaurioita, jotka haittaavat päivittäistä toimintakykyä – Joka kolmas toipuu täysin oireettomaksi – Yli puolet omatoimiseksi – Joka seitsemäs jää pysyvään laitoshoitoon – 45 % AVH:n sairastaneista tarvitsee pitkäkestoista kuntoutushoitoa – AVH aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus Lähteet: www.aivoliitto.fi 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 4 Aivoverenkiertohäiriö eli AVH • AVH, ”aivohalvaus” on aivojen toimintahäiriö, joka syntyy, kun verenkierto jossain aivojen osassa häiriintyy – Aivoverisuonen tukos eli aivoinfarkti – Aivojen sisäinen verenvuoto (ICH) tai verenvuoto aivojen pinnalle (SAV) – Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA) 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 5 Oireiden tunnistaminen • Usein oireet alkavat yllättäen vain minuuteissa – ”kuin salama kirkkaalta taivaalta” • Nopeus tärkein asia AVH:n hoidossa • AVH mahdollisuus tunnistaa heti sen alettua 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 6 Oireiden tunnistaminen • Puoliero kasvoissa – suupielen roikkuminen • Puheen puuroutuminen tai muu puhehäiriö • Toispuolihalvaus, toispuolinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus • Tasapainovaikeus, kävelyvaikeus ja huimaus • Toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat • Pahoinvointi • Tajuttomuus • Aivoverenvuodossa joskus voimakas päänsärky  Useimmiten oireet ovat kuitenkin kivuttomia 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 7 Helppo AVH-testi • Pyydä henkilöä hymyilemään oikein kunnolla – Toimivatko kasvojen lihakset? • Pyydä henkilöä kertomaan esim. oma nimensä ja osoitteensa – Saako puheesta selvää? • Kättele henkilöä, pyydä puristamaan kättä – Onko puristusvoima tallella? • Pyydä henkilöä kävelemään ”viivaa pitkin” – Säilyykö tasapaino? 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 8 ”Kun aivovaltimo tukkeutuu, joka minuutti neljätoista miljardia aivosolujen välistä yhteyttä tuhoutuu.” Soita aina 112. Älä päästä lepäämään. Nopeus on aivojen pelastus. Tiedosta riskitekijät • Ikä, iäkkäillä ihmisillä suurempi riski sairastua – ”Aivot ovat kuin vanha talo: putket hajoavat ennen pitkää” (Karjalainen, 16.9.2014) • Sukupuoli, miehillä suurempi riski sairastua • Hoitamaton verenpainetauti • Aikuisiän diabetes • Korkeat veren kolesteroliarvot • Ylipaino, vyötärölihavuus • Runsas alkoholin käyttö • Tupakointi • Perimä 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 10 Ennaltaehkäisy • Riittävä liikunta • Terveellinen ruokavalio • Riskitekijöiden hoitaminen kuntoon 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 11 AVH – Monimuotoinen kokonaisoirekuva • Neurologiset häiriöt – Toispuolihalvaus, näkökenttäpuutos, spastisuus (lihasjäykkyyden lisääntyminen) • Neuropsykologiset oireet (muutokset henkisessä suoriutumiskyvyssä) – Esiintyy 60 %:lla AVH-potilaista – Yleensä oirekuvassa useampia erilaisia häiriöitä, yksittäiset häiriöt harvinaisempia – Hämmentäviä, sillä näkyvät toiminnoissa, jotka sairastunut on aikaisemmin suorittanut rutiininomaisesti (esim. liikkuminen, pukeutuminen, syöminen, kotitöiden tekeminen) • Kielellinen vaikeus eli afasia • Oiretiedostuksen puute • Tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin häiriöt • Tahdonalaisen motoriikan vaikeudet (apraksia) ja toiminnan ohjauksen häiriöt (mm. juuttuminen) • Masentuneisuus, mieliala- ja persoonallisuusmuutokset 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 12 KIELELLINEN VAIKEUS ELI AFASIA Mitä afasia on? • Afasia on kielenoppimisen jälkeen saatu kielellinen häiriö, joka johtuu yleensä äkillisestä vauriosta vasemman aivopuoliskon kielialueella • Yleisin syy aivoverenkiertohäiriö, myös mm. aivokasvaimet, aivovammat ja dementia voivat aiheuttaa afasiaa • Vaikeus – puhua – ymmärtää puhetta – lukea ja kirjoittaa – usein ongelmia myös laskemisessa 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 14 Afasia • Joka kolmas AVH-potilaista sairastuu afasiaan • n. 1/4 sairastuneista työikäisiä • Afasian ilmenemismuoto yksilöllinen ja riippuu mm. vaurion sijainnista ja laajuudesta • Akuuttivaiheessa afasiaoireet yleensä laajemmat, oirekuvassa tapahtuu yleensä kohentumista yleistilanteen kohentuessa • Toiset kuntoutuvat erittäin hyvin, toisille jää laaja afaattinen oirekuva • Afasia aiheuttaa usein sosiaalisen kanssakäymisen vähenemistä ja sosiaalisista suhteista syrjäytymistä 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 15 Puheen ymmärtämisen vaikeus • Lähes aina häiriintynyt jonkin asteisesti • Yleensä arkisten ja tilannesidonnaisten asioiden ymmärtäminen sujuu paremmin • Monimutkaiset ja uudet asiat vaikeimpia ymmärtää • Ymmärtämisvaikeudet korostuvat usein taustahälyssä, ryhmäkeskustelutilanteessa, puhelimessa 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 16 Puheen ymmärtämisen vaikeus • Sanojen merkitysten ja kieliopillisten suhteiden ymmärtäminen voi olla heikentynyt • Tällöin henkilöllä voi olla vaikeuksia toimia ohjeen mukaan – ”Kosketa kirjaa kynällä” – ”Kirjalla kosketa kynää” • Puheen ymmärtämisen ongelmat tulisi aina huomioida afaattisen henkilön kanssa keskustellessa 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 17 Puheen tuottamisen vaikeus • Helpoiten havaittavissa oleva afasian piirre • Ongelmat vaihtelevat yksilöllisesti • Aiheuttaa suurta haittaa afaattiselle henkilölle itselleen ja läheisille • Tavallisesti afaattisella henkilöllä on selkeä ajatus siitä, mitä hän haluaa sanoa, mutta ajatuksen muuttaminen sanoiksi ja lauseiksi on vaikeutunut • ”Ajatus ja puhe kulkevat eri tahtia” 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 18 Sanojen löytämisen vaikeus • • • • Yleisin afasian oire Sanojen muodostaminen ei välttämättä onnistu lainkaan Sana voi tulla viiveellä Sana tuotetaan väärin: – Äänteet korvautuvat toisilla (fonologinen parafasia), esim. kirvi (po.hirvi), sasket (po. sakset) – Sana korvautuu toisella (semanttinen parafasia), esim. pöytä (po. tuoli), viulu (po. kitara) – Epäsanat/uudissanat: palevaatti (po. kello) • Tyypillisesti myös kyllä/ei –vastaukset sekoittuvat • Puheeseen tulee epäröintiä, taukoja, täytesanoja ja korjauksia (niinkun, ööö, uhmm, elikkä, jne) • Sanojen sekoittuminen ei johdu muistin häiriöstä! 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 19 Afasiatyypit • Karkeasti afasiat jaetaan sujumattomiin ja sujuviin afasioihin • Täydellistä afasiaa kutsutaan globaaliafasiaksi 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 20 Sujumaton afasia • Puheen tuotto hidasta ja työlästä • Sanoja vaikea löytää • Artikulaatio kankeaa, vaikeus päästä alkuun ja edetä sanasta toiseen • Puheen tuottaminen voi rajoittua vain muutamiin sanoihin (joo, ei, kirosanat jne.) • Sähkösanomakieli  harvoin yli nelisanaisia keskeytymättömiä ilmauksia • Puheen ymmärtäminen on usein melko hyvää  lähes poikkeuksetta kuitenkin jonkin asteisia vaikeuksia tässäkin 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 21 Esimerkki sujumattomasta afasiasta • ”joo… siinä on jotain…uuh…nih nii… onk-se nyt siel noita… tuota yhm kyty kylvää eh joitai” (Korpijaakko-Huuhka, 2003) 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 22 Sujuva afasia • Toisessa ääripäässä puheen tuotto artikulatorisesti sujuvaa, usein jopa liiallista tilanteeseen nähden • Kerronnan poukkoilua • Puheen ymmärtäminen vaikeammin häiriintynyt • Puheessa esiintyy vääristyneitä sanahahmoja tai vääriä sanoja • Runsaasti jargonia, eli ”siansaksaa” (ei suomea eikä muutakaan kieltä) • Puhe on usein sisällöltään melko tyhjää • Sairaudentunto on tyypillisesti alentunut; sairastunut itse ei miellä puheen ongelmia 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 23 Esimerkki sujuvasta afasiasta • ”joo se o rekkanu vähä vähän sokalleen vähä ja nyt ja uhkaa uudestaan sit tukkaamaan sitä?” (Korpijaakko-Huuhka, 2003) 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 24 Lukeminen ja kirjoittaminen • Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeusaste vaihtelee yksilöllisesti • Yksittäisten sanojen lukeminen onnistuu usein lähes kaikilta – Myös otsikoiden lukeminen saattaa onnistua (hyvä tapa kuntoutuksen näkökulmasta!) – Kirjojen ja pidempien tekstien lukeminen yleensä vaikeampaa • Kirjoittamisen vaikeudet yleisiä afasiassa – Kirjoittamisen vaikeus voi olla motorinen (esim. halvauksesta johtuva) tai kielellinen – Jos henkilö tuottaa vähän puhetta, asioiden ilmaisu ei onnistu yleensä myöskään kirjoittamalla tai aakkostaulun avulla Tämä kannattaa kuitenkin aina kokeilla • Usein vaikeuksia myös laskemisessa, rahankäytössä ja kellonaikojen hahmottamisessa 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 25 KOMMUNIKOINTI AFAATTISEN HENKILÖN KANSSA Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa - Afasia on ennen kaikkea viestien välittämisen ongelma - Afaattinen henkilö tietää kyllä, mitä haluaisi sanoa, mutta ei afasian vuoksi tähän kykene - Muista, että keskustelet aikuisen – päätöksiin kykenevän ihmisen – kanssa - Keskustelukumppanilla on merkittävä rooli keskustelun onnistumisessa! - ”It takes two to tango” 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 27 Kun puhut afaattisen henkilön kanssa: • Mieti, onko viestisi selkeä • Rauhoita keskustelutilanne, taustamelu häiritsee puheen ymmärtämistä • Muista katsekontakti • Keskustele luonnollisesti, mutta voit huomioida: – Hieman hidastettu puhenopeus – Lyhyet, selkeät lauseet; ei liikaa informaatiota kerralla • Käytä eleitä ja ilmeitä, lisäksi asiaa voi osoittaa, mikäli mahdollista • Kuvien, kalenterin, kartan ja kirjoitettujen sanojen (=tukisanojen) käyttö helpottaa viestin sisällön hahmottamista 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 28 Tukisanojen kirjoittaminen tukee puheen ymmärtämistä 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 29 Varmista, että afaattisella henkilöllä on keino vastata/kysyä • Anna aikaa, älä puhu päälle • Huomioi afaattisen henkilön turhautuneisuus – ”Tiedän, että tiedät, mitä haluat sanoa, mutta..” • Älä korjaa virheitä, mutta kerro miten ymmärsit asian • Tee kysymyksiä, joihin voi vastata KYLLÄ tai EI – ei kuitenkaan kokoajan • Piirrä/kirjoita vastausvaihtoehtoja • Pyydä afaattista henkilöä osoittamaan asia ”Voitko näyttää minulle…” tai rohkaise häntä piirtämään tai kirjoittamaan • Käytä apuna myös kuvia, karttoja, kalenteria ja kelloa • Älä pelästy väärinkäsityksiä, niitä tulee varmasti! 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 30 Kirjoita tukisanoja ja vastausvaihtoehtoja JANO? KYLLÄ EI EHKÄ EN TIEDÄ MITÄ HALUAT? TEE KAHVI MEHU MITÄ KAHVIIN? SOKERI MAITO 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 31 Piirrä vastausvaihtoehtoja Voitko näyttää minulle… missä asut? mistä päin olet kotoisin? 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 32 MISTÄ VERTAISTUKEA? JUTTU-TUPA • Aivoliiton kehittämä kurssi afaattisille henkilöille työväen- ja kansalaisopistoissa • Ohjaaja koulutettu puhevammaisen kommunikoinnin tukemiseen • Kursseja suomen- ja ruotsinkielisinä 19 eri paikkakunnalla • Toimintaa kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 34 Juttu-tuvan kohderyhmä • Henkilö – jolla on afasia ja • joka on itsenäinen päivittäisissä toiminnoissaan • joka liikkuu itsenäisesti, pyörätuoli ei ole este • jolla kiinnostus ja halu harjoitella kommunikaatiotaitonsa • kaipaa mielekästä, tavoitteellista tekemistä • kaipaa vertaistukea 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 35 Tavoitteellinen toiminta • Ehkäisee sosiaalista syrjäytymistä • Tukee kommunikointia ja osallisuutta • Tarjoaa vertaistukea ja turvallisen kommunikointiympäristön 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 36 Visio • Madaltaa kynnyksiä • Rakentaa ramppeja • Luoda mahdollisuuksia 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 37 Juttu-tuvan sisältö • Mahdollisuus opiskella uusia kommunikointikeinoja • Keskustelua, kommunikointiharjoituksi a, pelejä, ulkoilua, ruuanlaittoa, käden taitoja… • Jokaisella kerralla noudatetaan samaa ohjelmarunkoa 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 38 Juttu-tupa-kurssit syksyllä 2014 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 39 Joensuun Juttu-tupa-kurssi • Uusi Juttu-tupa-kurssi aloittamassa Joensuussa – Joensuun seutukirjaston Pääkirjasto, Kokoushuone 2, Koskikatu 25 – torstaisin klo 13-15.30, ajalla 2.10.-11.12.2014 – Ilmoittautuminen numeroon 013 337 5953, henkilökohtaisesti Joensuun seudun kansalaisopiston toimistoon Papinkatu 3 tai netissä www.joensuunseudunkansalaisopisto.fi – Kurssimaksu 62 euroa. 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 40 LOPUKSI… Tuetun keskustelun käsikirjat • Terveydenhuollon ammattilaisille suunnatut kommunikoinnin käsikirjat – Lääkärin, hoitajan, toimintaterapeutin ja fysioterapeutin kirjat – Keskustelun tukena esimerkiksi hoito- ja kuntoutustilanteissa – Sopii apuvälineeksi myös henkilölle, jolla on afasia ja hänen läheisilleen • Kääntänyt ja muokannut Aivoliiton moniammatillinen työryhmä • Tilaus www.aivoliitto.fi/verkkokauppa 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 42 16.9.2014 Puheterapeutti Krista Hoffström 43 Kysymyksiä? Puheterapeutti Krista Hoffström Aivoliitto ry krista.hoffstrom@aivoliitto.fi KIITOS!