Kotiviesti 2/2013 - Varkauden seurakunta
Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti 2 • 14.3.2013 • www.varkaudenseurakunta.fi Opi puolustamaan itseäsi –> sivu 10 Ihmeet pääsiäiskirkossa –> sivu 12 Pikkupojasta Baddingiksi Petri Hervanto kertoo innostuksensa lähteistä –> sivu 8 Musiikkia kansalle pääkirjoitus S. 11 kotiviesti u Unelmat kannattavat 5 Miksi jaksaisin jumikseen? 7 Petri Hervannon haastattelu 8 Mitä mielessä, varkautelainen? 10 Kevään kootut menovinkit 15 Kun elämä yllättää 16 kirkkovuosi Latua Olli Tynkkynen kirkkoherra Piispamme lähetti hiljattain ohjeistuskirjeen Kuopion hiippakunnan kirkkoherroille. Aiheena oli kirkkotilojen käyttö ja luovutus ulkopuoliseen käyttöön. Jouduin itse tekemään asian tiimoilta kieltävän päätöksen, mikä ei koskaan ole aivan helppoa. Aina on myös niitä, jotka ovat asiasta täysin eri mieltä. Vuosi on meikäläisen osalta pitkän vuorotteluvapaan jälkeen alkanut kiireisenä. Toisaalta työpaineet ovat olleet hyvin kestettävissä, sillä pidemmät vapaat lataavat akkuja. Nyt on sitten vapaat mällätty ja tästä jatketaan normaalisti eläkeikään asti, mikä sinänsä ei enää ole pitkä aika. 59 vuotta repsahti juuri mittariin, joten 4-6 vuotta olisi vielä jäljellä, mikäli terveys tällaisena pysyy. Talvikausi 2012–2013 on ollut kerrassaan loistava hiihtäjän kannalta. Joulukuun alusta tähän kirjoituspäivään (6.3.) mennessä olen ennättänyt hiihtää jo 1992 kilometriä. Kaikkien aikojen oma ennätys on syntymässä, mikäli talvi jaksaa pitää pintansa huhtikuulle asti. Hiihtolenkit ovat meikäläisen hiljaisuuden retriittiä. Niissä ennättää ajatella, jutella itsensä ja Jumalan kanssa. Monta kertaa sitä on ällistellyt Jumalan hyvyyttä. Niin paljon hyvää olen saanut elämääni, että välillä melkein hävettää. Viisaan vaimon, kolme tytärtä, rautaiset vävyt sekä tyttärentyttären, joka nyt kymmenkuisena osaa jo viheltääkin. Hävettää siksi, että työssäni olen tavannut itseäni paljon parempia ihmisiä, jotka taatusti olisivat ansainneet elämäänsä hyviä asioita, mutta ovat jääneet niistä paitsi. Jumala yllättää usein. Ehkäpä se suurin yllätys koetaan sitten kuoleman jälkeen taivaassa, peräti kolminkertaisesti. Ensinnäkin, mitä nämä täällä tekevät, joiden ei olisi kuvitellut täällä olevan? Toiseksi, missä ovat ne, joiden olisi kuvitellut täällä olevan? Ja kolmanneksi, minäkin olen täällä! Miten Jumala sitten perustelee meidän mielestämme välillä vaikeasti ymmärrettävää tahtoaan? Ehkäpä Jesaja 55 auttaa. Ainakin minä kaivan tekstin esiin silloin, kun seison haavi auki ymmärtämättä Jumalan tarkoituksia: ”Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni. Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu meren yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella.” 2 Marian ilmestyspäivä kutsuu rohkeaan luottamukseen myös silloin, kun elämä mullistuu tai sen suuntaviivat näyttävät epäselviltä. Marian ilmestyspäivä Teksti: Niina Lehmusoksa Kuva: KT / Aarne Ormio ”Kaikki ilon lähteet puhkeavat, Maria kun laulaa Herrastansa kumartuen suureen luottamukseen. Kiitetty olkoon Kristus.” Virsi 51: 1 Kevään korvalla kirkossamme vietetään Marian ilmestyspäivää. Kuluvana vuonna juhlapäivä osuu palmusunnuntaita edeltävälle sunnuntaille 17.3. Pyhä on saanut kirkkokäsikirjassa otsikon Herran palvelijatar. Marianpäivä on jouluun liittyvä, mutta jouluajan ulkopuolella vietettävä pyhäpäivä, jota kutsutaan Kristus-juhlaksi. Mikään uusi juhla Marian ilmestyspäivä ei suinkaan ole. Sen vietto vakiintui jo 500-luvulla, jolloin juhlaa vietettiin tasan yhdeksän kuukautta ennen joulua. Näin oli käytännössä pitkään myös Suo- messa, vaikka vuodesta 1955 lähtien Marian ilmestyspäivää on vietetty pääsääntöisesti 22.–28.3. välisenä sunnuntaina. Marianpäivänä muistellaan, miten enkeli Gabriel ilmestyi Neitsyt Marialle ja ilmoitti tämän olevan raskaana. Raamatun mukaan Maria puhkesi tiedon kuultuaan ylistämään laulaen kiitoslaulun (Luuk. 1: 46–55). Tämä Marian kiitosvirtenä tunnettu teksti sisältyy myös luterilaisessa kirkossa vesperin eli iltarukouksen kaavaan ja toistuu päivittäin ympäri kristikuntaa. Pyhän evankeliumiteksteissä ja virsissä kiteytyy koko juhlan ydin: Jumala kääntyy vähäisimmän puoleen, pelastus tulee maailmaan ihmisen kautta. Myös Martti Lutherille Marian ilmestys oli mitä parhain esimerkki Jumalan armon suuruudesta. Sanoihan enkeli Marian kohdatessaan ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!” Marian ilmestyspäivä on kuin virkistävä keidas keskellä meneillään olevaa paastonaikaa. Kirkko puetaan yhden päivän ajaksi valkoiseen ja alttarille laitetaan kaikki kuusi kynttilää. Valkoinen väri on myös osoitus juhlan suuruudesta – Jumalan ihmiseksi syntymisen suuri ihme heijastuu maailmaan Marian raskauden alkaessa. Samalla juhla kutsuu meitä Jumalan Äidin esikuvan myötä rohkeasti luottamaan Jumalan suuruuteen ja uskollisuuteen, olimmepa miehiä tai naisia. ”Herran äidin kanssa tahdon laulaa rakastaen häntä, joka kulki haudan kautta aamun valtakuntaan. Kiitetty olkoon Kristus.” Virsi 51: 3 sana Ps. 145: 15–16 Kaikki katsovat odottaen sinuun, ja sinä annat heille ruoan ajallaan. Sinä avaat kätesi ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää. Jumala, taivaallinen Isämme, me emme ole itsemme omat, me kuulumme sinulle. Valmista meidät tekemään Marian tavoin, mitä sinä tahdot, kohtasipa meitä ilo tai suru, olimmepa terveitä tai sairaita. Jätämme sinun haltuusi ajallisen elämämme, kuoleman hetken ja ikuisuutemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Varamummot tuovat iloa arkeen Könönpellon kerhossa lapsilla on touhuseuraa. Varamummo Tuula pyörittää pullat ja varaukki Erkki nikkaroi lelut kuntoon. Toiminnan toivotaan leviävän myös muihin kerhoihin. Teksti ja kuva: Krista Väisänen Tuula ja Erkki Koivuluoma on jo vuoden ajan tunnettu Könönpellossa varamummona ja -ukkina. Kunnianimi seuraa vapaaehtoispariskuntaa myös kerhojen ulkopuolella. – Onpa joku tillikka kylällä kysellyt, minne mummo on matkalla, kun on silmissä meikkiä, Tuula nauraa. Omien lastenlasten asuessa kauempana kerhotoiminta piristää ja tuo merkitystä arkeen. Lasten kanssa touhutaan tavallisia asioita: askarrellaan, lauletaan, leikitään ja käydään puistossa. Lapsilla riittää ideoita ja innostusta. Parhaillaan perustetaan omaa kauppaa, jota varten Tuula on kerännyt tavaroita myytäväksi ja ostettavaksi. Paperitolloilla täytetyt jauhosäkitkin näyttävät ihan oikeilta. – Lapset ovat luovia ja luontevia toimissaan. Kun ukki korjasi Fortuna-pelin, oli hänen sylinsä hyvin haluttu paikka. Ei meitä muutenkaan jurnuteta pöytien takana piilossa. Lapset kertovat asioistaan kyllä, kun aikuisilla on aikaa kuunnella, Tuula toteaa. Lapsirakkaalle pariskunnalle vuoden kohokohta on mummon muksuleiri, joka kokoaa kaikki lapsenlapset viikoksi Varkauteen. Leiriohjelmassa on ollut yleisurheilua, petankkia, mölkkyä ja omien pitsojen pyörittelyä. Erkki on veistänyt katajasta mitalit ja kaikki palkitaan. – Viime vuonna vanhin lapsenlapsista oli jo töissä, mutta teki perjantaina lyhyemmän päivän päästäkseen mukaan. Tullessaan hän naureskeli, että ensi vuonna pääsen jo omalla autolla, Tuula muistelee. Peurungassa viisitoista vuotta sitten taKotiviesti 2 l 14.3.2013 Lapset kaipaavat syliä ja tarinoita. Tuula-mummon opissa pyöriteltiin pullat laskiaisen perhemessuun. vannut pari elää yhdessä iloista arkea, johon lasten kanssa puuhailu oleellisesti kuuluu. Sukupolvien välinen yhteys antaa lisää elinvoimaa ja -vuosia, mikäli Koivuluomilta kysytään. Könönpellon lastenohjaajat Sari Maunula ja Arja Antikainen kehuvat varamummotoimintaa korvaamattomaksi. Lasten kanssa voi puuhailla samaan aikaan monenlaista, kun valvovia silmäpareja on useampia. Yhteistyöstä on niin hyviä kokemuksia, että toimintaa pyritään laajentamaan seurakunnan muihinkin kerhoihin. – Kaikkien lasten isovanhemmat eivät asu lähellä tai ovat kuolleet. Olisi aivan ihanaa, jos vanhukset haluaisivat tätä kautta antaa heille aikaansa. Kyse on aivan tavallisista toiveista: Lapset kaipaavat syliä ja tarinoita, kerhotädit kertovat. Kerhojen vetäjät huolehtivat teemojen ja tapahtumien suunnittelusta niin, että varaisovanhemmat saavat keskittyä lasten kanssa olemiseen. Yhdessä kuusi vuotta työskennellyt työpari saa ideansa lenkkipolulla tai yhteisissä juttutuokioissa. – Jos alkaa toistaa itseään, työssä tylsistyy. Luovuus taas piristää koko porukkaa! Paras palkka vaivannäöstä on kuulla, miten lapset laskevat öitä kerhopäivään, naiset hymyilevät. 3 pääsiäisajan tapahtumia Pääsiäisajan jumalanpalvelustiedot löytyvät sivulta 15. Lisätietoja tilaisuuksista lehden muilla sivuilla. väkodille Botswanassa. Väliajalla mahdollisuus nauttia tarjoilusta. Esitys kestää noin kaksi tuntia. Markuksen evankeliumi -kirkkodraama Kuoppakankaan työkeskuksella to 21.3. klo 18. Tornion kaupunginteatterin esitykseen on vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e ohjataan Yhteisvastuulle ja Gabanen päi- Sotaorpojen pääsiäismyyjäiset Kuoppakankaan työkeskuksella ma 25.3. klo 9. Kuopion Kaupunginorkesterin jousiston konsertti pääkirkossa ke 27.3. klo 18. Vapaa pääsy. Pergolesin Stabat Mater -musiikkiteos pääkirkossa ma 25.3. klo 18. Eija Kettunen, Rukoushetki Könönpellon srk-talolla la 30.3. klo 15; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola. sopraano, Sirkka Häkli, altto ja Eeva Kivioja, urut. Vapaa pääsy. uutisia Kevään ensimmäinen Kotiviesti uutisoi kirkkovaltuuston valinnoista. Lisäyksenä tammikuun tietoihin kerrottakoon, että Kauko Ahonen valittiin kirkkoneuvoston varsinaiseksi jäseneksi. Lisäksi johtokunnissa tapahtui muutoksia. Paikallistason hallinnon, tukitoimintojen ja seurakuntatoiminnan organisaatiokaavioihin voi tutustua tarkemmin seurakunnan verkkosivuilla. Kirkon johto on rynninyt sosiaaliseen mediaan. Julkiset facebook-profiilit löytyvät tätä nykyä muun muassa piispa Kaarlo Kallialalta, Seppo Häkkiseltä, Tapio Luomalta, Matti Revolta, Björn Vikströmiltä ja Jukka Keskitalolta. Paikalliseen keskusteluun kirkon työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa pääsee mukaan Varkauden seurakunnan facebook-sivuilla. Helmikuussa starttasi myös kirkon uusi Rajalla-blogi Suomen Kuvalehden blogisivustolla. Blogin tavoitteena on käydä keskustelua kirkon työntekijöinä sekä tavoittaa näkökulmia, jotka eivät löydy median pääuutisvirrasta. Kirkon ja yhteiskunnan rajapinnoilla keskustelevat kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, uskontojen kohtaamisesta ja teologiasta Jyri Komulainen, ympäristöasioista Ilkka Sipiläinen, perheestä Päivi Kähkönen, osallisuudesta Riitta Kuusi, maailmanlaajoista kohtaamisista Kaisamari Hintikka ja kirkon ja median näkökulmista Iiris Kivimäki. Diakonissa Heli Kylmänen eläytyy rooliinsa, joka vastaa arkipäivän asiakasvastaanottoa. Vähävaraista opiskelijaa esittävä isonen kysyy, mistä saisi tukea koulunkäyntiin ja harrastuksiin. Viesti nuorille: Tarvitsevalle löytyy apua Teksti ja kuva: Krista Väisänen Kuopion kirkkopäivien ohjelma on julkaistu. Tapahtumassa vierailee muun muassa tunnettu irlantilainen teologian professori ja tietokirjailija Alister McGrath pohtimassa uusateismin haastetta kristikunnalle. KirkkoAreena -keskustelutilaisuuksissa selvitellään puolestaan, onko kirkko kuihtumassa pelkäksi palveluntuottajaksi. Kirkkopäivien musiikkivieraina kuullaan muun muassa Johanna Rusasta, Jukka Leppilampea ja Jukka Perkoa. Tapahtuma tarjoaa myös mahdollisuuden osallistua virsikaraokeen pastori Mikko Salmen kera tai pyhäkouluun, jossa DJ-pastori Kari Kanala lupaa soittaa pyhäkoululaisilleen ”maallista musaa raamatullisella soundilla”. Kirkkopäivät on luterilaisen kirkon suurtapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi touko-kesäkuussa eri paikkakunnilla. Kuopion kirkkopäiviä vietetään 17.–19. toukokuuta. 4 Ensi kesän rippikoululaiset ottivat tuntumaa diakoniatyön arkeen helmikuussa järjestetyssä rippikoulurallissa. Varkauden seurakunnan vuotuinen tapahtuma esittelee toiminnallisten pajojen kautta nuorille auttamistyön monet kasvot. Tänä vuonna ryhmät tutustuivat kansainvälisiin nuoriin aikuisiin, pohtivat oman talouden suunnittelua ja pelaamista sekä linjasivat omia rajojaan. Eri pisteiden kautta kiertävä rata päättyi iltapalaan ja musiikilliseen hartaushetkeen. Yksi herättelevimmistä hetkistä koettiin monikulttuurisuuspajassa, jossa yhdelle kymmenestä tarjoiltiin hedelmälautanen suklaakekseillä ja mehulasilla muiden miettiessä, tarttuisiko tarjottuun kuravelliin. – Vain kymmenesosalla maailman ihmisistä on mahdollisuus rokotteisiin, koulutukseen ja sosiaaliturvaan kuten meillä suomalaisilla. Kaikki kulttuurit ovat kuitenkin yhtä tärkeitä ja osaavia ihmisiä löytyy ympäri maailmaa, muistutti diakonissa Ellen Väntti nuoria kuulijoita. Diakoniatyöntekijät korostivat kuitenkin, ettei apu ole varattu vain ulkomaille. – Merkittäviä eivät ole ne virheet, joita teet vaan niitä seuraavat korjausliikkeet. Elämässä ei voi sössiä niin pahasti, ettei sieltä olisi ulospääsyä, tiivisti johtava diakoniatyön viranhaltija Riitta Sulkko illan antia. Kirkkotilojen kuuluvuus kuntoon Pääkirkon ja Kuoppakankaan työkeskuksen äänentoistojärjestelmistä on tehty kuntokartoitus lokakuussa 2012. Tiloissa tehdään kuluvan vuoden aikana kuntoraportin mukainen äänentoistolaitteiden peruskunnostus. Toiminnan tavoitteena on parantaa kuuluvuutta, selkeyttää puhetta ja monipuolistaa tilojen käyttömahdollisuuksia. Kirkkotilat toimivat useimmiten hyvin, kun soitetaan urkumusiikkia tai esitetään klassista laulua. Muita musiikki- ja puhetilaisuuksia varten vaaditaan kuitenkin toimivaa äänentoistoa. Tilojen vanhentunut äänentoisto on haitannut kuuluvuutta esimerkiksi messujen yhteydessä. Työt suorittaa kirkkorakennusten äänentoistojärjestelmiin erikoistunut yritys Deivox Oy, joka on toimittanut äänijärjestelmät noin 160 kirkkosaliin. Uudistusten yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota myös työntekijöiden äänentoisto- ja käyttökoulutukseen. kirkonkirjat Kastetut: Leevi Jimi Juhani Janhunen, Hanna Kristiina Litmanen, Osku Aapo Santeri Ruoho, Miska Petteri Ruotsalainen, Mila Lyyli-Linnea Muhonen, Santtu Väinö Tapio Tuovinen, Jiri Marko Juhani Nykänen, Eelis Onni Oliver Mikander, Minni-Marie Anastacia Kelander ja Oscar Alexander Nikolai Kelander, Minna Marjukka Myyryläinen, Roni Valtteri Myyryläinen ja Tuukka Kasper Myyryläinen, Mikael Morris Nissinen, Inka Iida Emilia Pelkonen, Roni Aatu Johannes Ropponen, Jimi Peetu Oliver Palviainen, Oona Helmi Sofia Tuovinen, Elsa Anni Ilona Hartikainen Hautaan siunatut: Maria Koskensilta 87 v, Emil Edvard Heiskanen 86 v, Juho Vilhelm Nyyssönen 86 v, Sisko An- nikki Matilainen 72 v, Toni Markus Kalevi Kari 32 v, Toivo Allan Immonen 84 v, Kalevi Johannes Taniniemi 80 v, Raimo Gunnar Saukkonen 79 v, Aira Maria Kaasinen 76 v, Unto Kalevi Kaasinen 76 v, Aulis Abraham Nupponen 75 v, Siiri Ester Hyvärinen 95 v, Irene Uimonen 89 v, Aune Ilona Tiirikainen 89 v, Saara Marjatta Kärkkäinen 87 v, Anja Elina Tuulikki Kosunen 80 v, Vilho Kalevi Pikkarainen 73 v, Kari Juhani Sevón Kirkonrotan jännittävä päivä Teksti: Leila Martikainen-Paatsola Kuva: Krista Väisänen Kirkonrotalla riitti ihmeteltävää helmikuisena tiistaiaamuna, kun kirkon ovesta alkoi tulla sisään lapsia. Mitä kummaa kirkossa tänään tapahtuu? Pian kirkonrotalle selvisi, että lapset olivat tulleet erityisesti lapsille tarkoitettuun urkukonserttiin. Lapset saivat keksiä, missä kirkonrotta lymyilee ja saarnastuolistahan rotta tervehti lapsia rohkeasti vilkutellen. Sitten päästiin aloittelemaan tutustuminen urkuihin ja varsinkin niistä kuuluviin ääniin. Ja niin alkoi tanssi, jossa urkupillit muuttuivat ihan villeiksi ja alkoivat piippaamaan, tööttäämään ja lurittamaan miten vain soittaja halusi. Saatiinpa konsertissa kuulla, kuinka uruista eli soitinten kuninkaasta kuului viulun, saksofonin, huilun ja fagotin ääniä Tuiki, tuiki tähtösen ja Ukko Nooan vauhdittamana. Myös kärpästen surinat ja karhujen murinat kaikuivat ympäri kirkon seiniä ja kattoa. Saimme myös kuulla, minkälaista musiikkia soitetaan kirkossa järjestävissä eri toimituksissa. Kun kirkossa on häät, silloin urut soittavat iloa ja onnea. Ilon ja onnen säveliä kuulimme Prinsessa Ruususen häämarssin muodossa. On kirkossa myös surun ja murheen hetkiä. Silloin eivät urut pauhaa, vaan soittivat hiljaista rauhaa. Eskarilaisille muistutettiin, että toukokuussa heillä on tärkeä hetki kirkossa kun he tulevat perheineen ja läheisineen siunattaviksi koulutielle. Silloin soivat tutut lasten virret. Välillä kuunneltiin tarinaa siitä, kun eläimet alkoivat rakentaa urkuja monenmoisista tavaroista. Urkukonsertti oli hyvä lopettaa laulamalla yhdessä Jumalan kämmenellä. Urkujen soittajakin ilmestyi vilkuttelemaan urkuparvelta. Tosi taitavasti Eeva löysikin oikeat äänet monine eri nappien ja kytkimien takaa. Kirkonrottakin ilmestyi saarnastuolista vilkuttelemaan ja toivottamaan turvallista ja hyvää matkaa takaisin eskariin. Olipa kiva, kun lapset kävivät kirkossa. Mukava, yhteinen hetki rotankin mieleen lämpimänä muistona jäi. 68 v, Terho Tapio Turunen 59v, Ville Tuomas Ruotsalainen 34v, Selma Matilda Koponen 94 v, Kaino Julia Kivikoski 93 v, Alma Kilpeläinen 87 v, Heino Pekka Hartikainen 78 v, Erkki Ensio Markkanen 71 v, Veijo Ensio Flink 65 v, Aune Impi/Agnia Mikkola 83 v, Suoma Karoliina Korhonen 83 v, Kalervo Lind 82 v, Lyyli Heiskanen 81 v, Timo Yrjö Kinnunen 76 v, Raimo Kalevi Hämäläinen 73 v, Tarja Leena Eräntie 69 v kolumni Usko unelmiin Teksti: Anne Toivanen Meillä kaikilla on unelmia, mutta monet meistä eivät uskalla uskoa siihen, että niistä voisi tulla totta. Unelmia pidetään usein suorastaan haihatteluina. Kuitenkin juuri unelmat vievät meitä eteenpäin, kehittävät ja vahvistavat meitä ihmisinä. Monen menestystarinan takana on ollut unelma ja unelmat ovat siivittäneet myös aatteellisia taistoja. Pääasia on, että unelma tuntuu hyvältä ja oikealta. Kun unelma on kirkkaana ja selkeänä päässä, on sitä kohti helpompi taittaa matkaa. Kaikki unelmat eivät toteudu heti, eivät sellaisenaan, eivätkä ehkä ollenkaan, mutta ei niiden aina tarvitsekaan. Ne ovat tärkeitä jo siksi, että ovat olemassa. Mariat kertovat nimestään Teksti: Niina Lehmusoksa Maria Malkki, 74 vuotta Ensi sunnuntaina vietettävän Marianpäivän kunniaksi kysyimme kahdelta nimeä tai sen johdannaista kantavalta henkilöltä, mitä ajatuksia ristimänimi heissä herättää. Olen ristimänimeltäni Maria, mutta moni on kutsunut minua jo pitkään Maijaksi. Vaarini oli syntyessäni sanonut isälleni ja äidilleni, että tästä lapsesta pitäisi tulla Maria, edesmenneen mummoni mukaan. Olinhan ensimmäinen suvussa syntynyt lapsi mummoni kuoleman jälkeen. Kyllä olen paljon enemmän sisäistänyt nimen Maria kuin Maija. Olen ruvennut ajattelemaan enemmän sitä perinnettä. Onhan se ollut Jeesuksen äidin nimi. Vaari on ollut ihan hyvä, kun on tämän nimen kehottanut minulle antamaan. Maaria Koskinen, 19 vuotta Sain nimen Maaria, koska vanhempani pitivät sitä kauniina ja heidän partiokaverinsa toinen nimi on Maaria. Maria ei ollut mahdollinen, koska se on siskoni kolmas nimi. Minusta nimeni on mukava, hieman erilainen ja persoonallinen. Olen pienestä pitäen nauttinut siitä, kun ei ole paljoa kaimoja, vaan tuntuu, että olen ainut, jonka nimi on Maaria. Pitkän nimen hyötynä on myös se, että kaverit ovat voineet vuosien mittaan taivutella sitä erilaisiksi lempinimiksi. Jotkut meistä antavat unelmien kuolla, mutta toiset ravitsevat ja suojelevat niitä, huolehtivat niistä vaikeiden aikojen läpi, kunnes aurinko jälleen paistaa, mikä aina tapahtuu niille, jotka toivovat, että heidän unelmistaan tulee totta. Unelmat ovat vailla merkitystä, ellei ole valmis taistelemaan niiden puolesta ja tekemään niistä totta. Me tarvitsemme unelmia, pieniä tai isoja. Pienetkin asiat vievät ihmistä elämässä eteenpäin. Kun on tavoitteita, on yritystä. Pieni, arkinenkin haave riittää. Unelmoiva ihminen uskoo parempaan, uskoo itseensä ja siihen, että elämällä on jotain annettavaa. Hän on oman elämänsä manager ja elää elämäänsä omannäköisesti itsensä kautta, ei muiden. Unelmat antavat elämälle uskoa, voimaa ja suuntaa. Maaria Koskinen pikkutyttönä. Kotiviesti 2 l 14.3.2013 5 nuoret Telttaleirin taikaa Lähde mukaan hiippakunnalliselle HIPPU-telttaleirille! Tyttöjen ja poikien telttaleiri Pieksämäen Partaharjulla 24.-29.7.2013. tautta sekä muuta leirielämää. Leirin hinta Varkauden seurakunnan jäseniltä 100 e/lapsi (sisarale -50%) ja 150 e/ aikuinen, muilta 150 e. Tiedossa riemukasta puuhastelua, leirinuotioita, seikkailuja, askartelua, uusia ystäviä, kilpailuja, rauhoittumista, har- Hinta sisältää matkat, vakuutukset, ruokailut, leirimaksut ja ohjelman. Ilmoittaudu tulen.mukaan@evl.fi viimeistään 4.5.2013. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä. Lisätiedot Paula Boman, p. 040 5014 950. Nuoret radiotoimittajat tekevät pääsiäisen Teksti: Katariina Huotari, Sonja Saarinen ja Tiitus Hopia Pääsiäisen aikaan Arkipyhiksen sivuilla kuullaan lapsitiimin tuottaman pääsiäisradion ohjelmia. Arkipyhis on seurakunnan toiminnallinen verkkosivu, josta löytyy videopyhisten lisäksi erilaisia kilpailuja, musiikkia, askartelutehtäviä ja muuta touhua. Pääsiäisradion ideoijat Katariina Huotari, Sonja Saarinen ja Tiitus Hopia kertovat, miten ajatus omasta radio-ohjelmasta sai siivet. Idea pääsiäisradioomme tuli aikaisemmasta kokeilusta eli Jouluradiosta, joka julkaistiin yllätys yllätys joulunaikaan. Sonja innostui heti Tiituksen ideasta ja mukaan pyydettiin vielä Katariinaa, ja niin porukka oli kasassa. Olemme tehneet tällä kokoonpanolla aiemminkin juttuja, muun muassa videouutisia luokkamme nettisivuille joten tiesimme, että homma toimii ja ideoita riittää. Jouluradiossa hauskinta oli yhdessä tekeminen ja suunnittelu. Keksimme mukaan erilaisia osioita, kuten improvisoidun runokilpailun ja joulutorttujen leipomisen. Mielikuvituskin pääsi liikkeelle, kun juontajina pohdimme, miten tutut asiat voisivat olla toisin. Ei joulukuusen esimerkiksi välttämättä tarvitse olla vihreä, onhan niitä muitakin värejä! Hauskoja olivat myös ”lentopallopelit” ilmapalloilla radionauhoitusten jälkeen. Pääsiäisradiota olemme tehneet nyt jo muutaman jakson verran. On tosi kivaa, kun voi olla kavereiden kanssa ja tehdä hauskojakin juttuja. Uusissa jaksoissa esi- merkiksi tehdään pääsiäisherkkuja, kasvatetaan rairuohoa ja piirretään pääsiäiskuvia niitä kommentoiden. Me keksimme siis kaikenlaista toimintaa joka jaksoon erilaisista teemoista. Tarkoituksena olisi tuottaa seitsemän jaksoa, jotka alkaisivat viikkoa ennen pääsiäistä. Selvä tavoite on vaikuttanut niin, että olemme ehkä suunnitelleet jaksojen sisältöjä tarkemmin. Ohjelmasarjan tavoite on tuoda pääsiäisen tapahtumia esiin nykyaikaisella tavalla. Radio-ohjelmat nauhoitetaan etukäteen, joten jos joku kohtaa menee pieleen, aloitamme vain alusta. Tekniikasta vastaa pappi Pekka Päivärinta, joten me voimme keskittyä rauhassa sisältöön. Ennen kuin aloitamme ohjelman tekemisen, suunnittelemme yhdessä sen aiheen ja sen, mitä teemme tai juttelemme aiheesta. Pidämme taukoja ennen kun aloitamme uuden jakson, eli emme tee kaikkea samalla kertaa. Kun teimme Jouluradiota, niin valitsimme yhdessä jouluun liittyviä musiikkeja. Myös pääsiäisradioon on tarkoitus saada pääsiäismusiikkia. Olisi kiva laajentaa tuotantoa ja tehdä esimerkiksi juhannusradiota. Toivomme myös suurempaa yleisöä. Teemme tätä kuitenkin kuulijoille, että muut voisivat saada näistä ohjelmista iloa. Meidän ikäiset nuoret kuuntelee kuitenkin aika paljon nettiradioita, esimerkiksi Nrj:tä. Mieluiten kuuntelee melkein musiikkia, ja sitä meiltäkin ohjelmista löytyy. Parasta olisi, jos voisimme joskus tehdä suoraa lähetystä, johon kuulijat voisivat soittaa ja kommentoida. Mutta siihen saakka kuunnelkaa ja tulkaa mukaan tekemään! gallup Sonja Saarinen Tekijöiden silmin 1. Mieleisin pääsiäispuuha? 2. Mieleenjäävin pääsiäismuisto? 3. Pääsiäisen vietto koulussa? 6 1. Tykkään kananmunien maalaamisesta ja suklaan syömisestä. 2. Olemme aika usein olleet iskän asuntovaunulla reissussa. Karavaanipaikoilla on lapsille monenlaisia tapahtumia ja juttuja, esimerkiksi pääsiäismunien etsintää, kilpailuja ja juhlaruokailu. 3. Laulamme pääsiäislauluja ja mietimme uskontotunnilla, mitä pääsiäisen aikana tapahtuu. Tiitus Hopia 1. Virpomavitsojen koristeleminen ja tietysti suklaan syönti. 2. Kävimme kerran veljen kanssa naapurissa virpomassa niillä oksilla, joita muut olivat antaneet ensin meille. Ei me maltettu odottaa pääsiäiseen, vaan mentiin heti lähimetsään syömään kaikki palkkioksi saadut suklaat. 3. Opettajan kanssa tehdään asiaan liittyviä juttuja, esimerkiksi lauletaan. kirkonpenkki Erikoismessuissa voidaan huomioida erityisesti tiettyä kirkkokansaa. Kuva kansallisen veteraanipäivän sanajumalanpalveluksesta viime vuodelta. Miksi menisin messuun? Teksti: Krista Väisänen ja Heikki Toivio Kuva: Kirkon kuvapankki/Henna Aaltonen Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus on seurakunnan elämän keskus. Suomessa kirkkotielle on kuljettu jo keskiajalta. Mutta mikä vetää kansaa kirkonpenkkiin tänään? Kysymykseen vastaa vuoden aikana joukko seurakuntalaisia. Sarjassa vaihtuva kirjoittaja kertoo kokemuksiaan jumalanpalveluksesta valitsemastaan näkökulmasta. Sarjassa pohditaan muun muassa rukousta, ehtoollista, vapaaehtoisuutta ja messumusiikkia. Samalla kirjoittaja tulee kuvanneeksi omaa suhdettaan tähän seurakunnan viikoittaiseen juhlaan. Mutta miksi messua ylipäänsä vietetään? Tähän kysymykseen etsimme vastausta kirkkoherra Olli Tynkkysen kanssa. – Messu palauttaa meidät ristin äärelle sanan ja sakramenttien kautta. Jeesus on käskenyt meitä viettämään ehtoollista, joka on Jumalan näkyvää, sormin kosketeltavaa todellisuutta. Saarnan tehtävä on puolestaan aktualisoida Raamatun ilmoitusta tähän päivään, Tynkkynen kuvailee. Ehtoollinen ja sana ovat liittyneet jumalanpalveluksen viettoon alkuseurakunnan ajoista asti. Aluksi ehtoollista vietettiin kodeissa niin, että tavallisen aterian lopuksi lausuttiin leipään ja maljaan liittyvät asetussanat. Seurakuntakoon kasvaessa varallisuuseKotiviesti 2 l 14.3.2013 rot alkoivat näkyä kipeällä tavalla ehtoollistilanteissa ja yhteinen ruokailu jäi pois. Ehtoollisen merkitys Jeesuksen ristintyön ja anteeksiannon muistona sekä yhteyttä luovana ateriana on kuitenkin säilynyt. Alttarilta saa lähteä kevein sydämin. Jumalanpalvelusten sisältö ei synny tyhjästä, vaan sitä ohjaa kirkkovuoden kulku. Jokaiselle pyhälle on olemassa omat tekstinsä, joissa palvelusten toimittajien tulee enemmän tai vähemmän pitäytyä. Lisäksi saarnan teossa ohjaavat evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjat. – Joku voi pitää järjestystä kahlitsevana, mutta toisaalta se myös vapauttaa. Tekstien kautta voi ottaa esiin kipeitäkin asioita, joita muuten ehkä välttelisi. Kaikista intiimeimmät asiat ovat usein myös yleisimpiä. Jos pappi välttelee näitä aiheita, ei hän pysty koskettamaan saarnoillaan, Tynkkynen pohtii. Messumenoja säätelevät myös kirkkolaki ja -järjestys sekä erilaiset ohjeet. Vuonna 2012 Suomessa oli 449 evankelisluterilaista seurakuntaa, jotka liittyivät Meidän kirkko -strategian vuoden 2015 näkyihin jumalanpalveluksesta. Strategian mukaan kirkon tehtävänä on huolehtia siitä, että seurakuntien jumalanpalveluselämä on monipuolista ja luontevaa ja se sisältää inhimillistä lämpöä ja hengellistä syvyyttä. Hengelliselle etsinnälle on myös löydyttävä tilaa. Tässä sarjassa ihmiset kertovat mielipi- Jumalanpalveluksessa on paikkansa ehtoolliselle, rukoukselle, syntien tunnustamiselle ja tekstien selittämiselle. teensä siitä, miten näihin tavoitteisiin on päästy. Jeesuksen aikana synagoga oli avoinna rukoilijoille kolme kertaa päivässä. Viikon toisen ja viidennen päivän kokouksissa opetettiin lakia, sapattina rukoiltiin, selitettiin tekstejä ja kerättiin kolehti. Kirkollinen traditio alkoi kehittyä 100-luvun puolivälistä ja jako maallikoihin ja papistoon 200-luvulla. Vuosisata myöhemmin kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan valtiokirkko ja seurakunta siirsi kokoontumisensa kirkkoon, erikseen jumalanpalve- lushuoneeksi pyhitettyyn rakennukseen. – Koko jumalanpalvelushistorian ajan keskeiset asiat, kuten ehtoollinen ja rukous, ovat säilyneet samoina. Yksi suurimmista muutoksista on Lutherin oivallus, ettei riiputa kiinni vanhoissa kielissä vaan saarnataan niin, että kirkkokansa ymmärtää puheen, Tynkkynen vertaa. Palvelusten muoto voi myös muuttua ajan tarpeiden mukaan. Agraarikulttuurille luonteva kello kymmenen sunnuntaikirkko ei perinteikkyydestään huolimatta ole ainoa tai paras tapa kokoontua yhteen. – Kymmenen on kyllä hieno numero todistuksessa, mutta Raamattu ei ole nostanut sitä lukuna muita korkeammalle. Ehkä nykyihmisen elämänmenoon taittuisi paremmin kello kahdentoista jumalanpalvelus, Tynkkynen pohtii. Myös Varkaudessa kokoonnutaan sanan ja sakramenttien äärelle eri aikoihin ja eri ryhmiä huomioiden. Jumalanpalvelusta pidetään seurakunnan elämän keskuksena, josta kaikki muu toiminta lähtee. Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kristus on läsnä Jumalan kansan juhlassa. Pyhä Henki toimii. Synnit julistetaan anteeksi. Riidat sovitaan ja Jumalaa kiitetään yhdessä. Vaikka siksi voi ensi sunnuntaina suunnata askeleensa kirkkotielle. Tekstissä on käytetty lähteenä Karas-Sanan Messusta yhteisöksi – Puheenvuoroja ja käytäntöjä -teosta. 7 Täysillä eteenpäin Petri Hervanto laulaa, näyttelee, ohjaa ryhmäliikuntatunteja ja toimii kouluttajana. Taiteen moniottelijaa ajaa eteenpäin vahva mielikuvituksen voima. Teksti: Krista Väisänen Kuva: Marja Seppälä On keskiyö kuuden vuoden takaa. Parhaillaan remontoitavasta keittiöstä kuuluu kilahtelua ja keskittynyttä mutinaa. Petri Hervanto ja hänen vaimonsa Tiina ovat löytäneet läjän legoja ja kotipöydälle kohoaa mitä mielikuvituksellisimpia viritelmiä. – Kolmen aikaan alkoi naurattaa, että yli kolmikymppiset ihmiset peuhaavat koko yön palikoiden kimpussa. Olen kuitenkin aina ollut innostuja ja visuaaliset mielikuvat vaikuttavat siihen, miten teen työtäni, kertoo Hervanto. – Baddingin hahmo on esimerkiksi syntynyt hänestä lukemani elämäkerran ja TV-pätkien luoman mielikuvan mukaan. Mietin aikakautta, puhetyyliä ja ajanviettotapoja. Esiintyminen on myös laulajana, liikuntaohjaajana ja kouluttajana toimivalle miehelle tuttua lapsuudesta lähtien. Kolmetoistavuotiaana tilille napsahti ensimmäinen palkkapussi paikallisen orkesterin rumpalina ja haave tangokuninkuudesta syttyi. Maailmanlaajuiseen maineeseen oli kuitenkin vielä matkaa kuljettavana. Lapsuutensa laulumies vietti betonipunkkereiden keskellä Raisiossa. Kolmelapsisen perheen vanhemmat olivat tehtaalla töissä ja myös jälkikasvu opetettiin kovaan kuriin. Metsikössä pääsi juoksentelemaan vasta kotityöt hoidettuaan. Lapsille tulivat tutuiksi niin ruohonleikkuu ja tiskaaminen kuin perunan istutus ja klapitalkoot. Lomansa pikku-Petri vietti isovanhempiensa luona saaristossa. Yksin ollessa huvitusten keksiminen vaati enemmän ajatustyötä ja luovuutta, mutta perheen vilkasmielinen esikoinen löysi aina uutta kokeiltavaa esimerkiksi musiikin tai urheilun parista. – Koulunkäynnistä en ollut kauhean kiinnostunut ja 16-vuotiaana lähdinkin lipsumaan väärään suuntaan. Karkailin kotoa ja kapinoin kuria vastaan. Uskalsin, koska tuntui, että huutoa sataa niskaan kuitenkin, vaikka olisin tehnyt mitä, Hervanto muistelee. Peruskoulun jälkeen oli valinnan paikka. Opinto-ohjaaja kannusti kielellisesti lahjakasta miestä graafiselle alalle, mutta tämä luuli sen tarkoittavan työtä kirjapainossa ja lähti metallilinjalle. Työhön tottunut mies imaistiin heti ensimmäisestä kesäpestistään mukaan kokopäivätyöhön ja koulu jäi. – Vanhemmat olisivat halunneet minun jatkavan opiskelua ja sanoivat, että jos menet töihin, maksat ylläpidostasi. Ammattikoulusta irtautuminen toi kuitenkin ympärilleni vanhempia ihmisiä ja sekoilu jäi. Myös nyrkkeily- valmentajani Arto Koski suuntasi energiaani salille ja muihin harrastuksiin. Vaikka lintsasin muutamista harjoituksista, palasin aina takaisin. Työt seurasivat toisiaan. Hervanto teki päivätöitä rakennusmiehestä jääteloautonkuljettajaan ja keikkaili oman bändinsä kanssa noin kymmenen kertaa kuussa. Parikymppisenä mies pysäytettiin kahden kämmenen kokoisella kylkiruusulla ja oli hidastuksen paikka. Päällekkäiset työt Hartwallin panimon vartijana, varamiehenä sekä keikkamuusikkona veivät lääkärin pakeille, mutta vaikka yöunelle varattiin vastaanoton jälkeen enemmän aikaa, työn tekemisen into jäi. – Viimeinen ammattini ennen kokopäiväistä lauluuraa oli toimia varastopäällikkönä laivanmuonitusfirmassa Turussa. Eihän minua sieltä neljän seinän sisältä kukaan nähnyt mutta ajattelin, että minulla on iso vastuu, joten hoidan hommani mahdollisimman hyvin. – Mielestäni jokaisen tehtävä on vuorollaan innostaa työyhteisöään ja ottaa pientä vastuuta myös muista, jotta huonommatkin päivät jaksetaan, Hervanto pohtii. Työyhteisön tuesta Hervanto on päässyt nauttimaan Varkauden teatterissa ja Liikuntakeskus Kunnonsalin ohjaajana. Laulu-ura on luonteeltaan yksinäistä, vaikka bänikaverit rakkaita ovatkin. – Esiintyjällä on myös aina jollain lailla luotu imago ja se Suomi-iskelmä voi olla ongelma, jos levy-yhkuului jo tiön näkemys ei kohtaa arlapsuuteeni, tistin persoonan kanssa. Minusta yritettiin loihtia Ricky ja sitä osaan Martin -kloonia ja tuottaa parhaiten tehdä. tietokonetaustaista musiikkia, vaikka itse rakastan aidoin soittimin tehtyä musiikkia. Hervannon pitkäaikainen haave 60-luvun musiikkia soittavasta tanssiyhtyeestä elää edelleen. Miehen rakkaus suomi-iskelmään kumpuaa lapsuuden äänimaisemista sekä onnistumisista teatterimaailmassa. – Olen saanut esittää suuria suomalaisnimiä, kuten Dannya, Unto Monosta ja viimeisimmäksi Baddingia. Kangasniemen kesäteatterissa 4500 ihmistä kävi muutamassa viikossa katsomassa Olavi Virran ajasta kertovaa Tähti ja meripoika -näytelmää ja vastaanotto oli lämmin. Olen hengittänyt tätä musiikkia niin kauan, että sitä osaan parhaiten tehdä. Kysellä voi myös kirkon ulkopuolella Lapsuudessa Petri Hervannon kosketus kirkkoon syntyi suvun hautajaisista, iltarukouksesta ja rippikoulusta. Kuoron kanssa myös Raision kirkon seinät tulivat tutuksi. Tällä hetkellä kukaan Hervannon perheestä ei kuulu kirkkoon. Petri ja Tiina ovat saaneet toisensa maistraatin siviilivihkimisessä, eikä vuonna 2011 syntynyttä yhteistä lasta ole kastettu kirkossa. Kirkosta eroaminen on miehelle kannanotto tasa-arvon puolesta. – En osaa sanoa, onko ero lopullinen enkä tiedä oikeita ratkaisuja mediassakin käsiteltyihin kiistakysymyksiin. Mielestäni käsittelytapa on kuitenkin väärä ja ihmisiä leimaava, Hervanto pohtii. Ihmetystä Hervannossa aiheuttaa myös se, ettei elä- 8 mänkatsomustietoa ole laajennettu koulujen yhteiseen opetusohjelmaan. – Toivon, että jokainen saisi mahdollisimman paljon tietoa näistä asioista, jotta voisi tehdä oman valinnan. Itse mietin välillä, olenko esteellinen esiintymään esimerkiksi kirkossa. Koen kuitenkin kutsumuksena tuoda työni kautta iloa ja lohtua sitä tarvitseville paikasta riippumatta. – Minä haluan olla tämän asian kanssa näin. Vaikka kirkko instituutiona ei puhuttele, edustaa se paikkana hiljentymistä ja rauhaa. En koe olevani radikaali vaan jollain lailla hengellinen. Minusta on myös mukava vaihtaa ajatuksia ihmisten kanssa, jotka käyvät enemmän kirkossa. Jokainen seisoo oman arvomaailmansa takana. Nykyisin musiikki kulkee miehellä yhtenä osaamisalueena muiden joukossa. Tuoreena tangokuninkaana vuonna 1999 elämä ei muuta ollutkaan. Konserttikiertueet ja keikat kuljettivat Hervantoa tien päällä 300 päivää vuodessa. Loppuaika kului levytyksissä, haastatteluissa ja TVvisailuissa. – Siihen aikaan ei ollut muita musiikkikilpailuja, joten tangomarkkinat olivat ehkä paras väylä saada musiikilla maksimaalinen julkisuus. Omana kuninkuusvuotenani kilpailu oli elinkaarensa huipulla niin taloudellisesti kuin kilpailija- ja kävijämäärässä mitattuna. Hervanto kiersi bändinsä kanssa Suomea kaksi ja puoli vuotta, ja keikkamyyjä oli buukannut seuraavankin vuoden täyteen. Tällöin kuviin astui kuitenkin teatteri. Ankkurilyhty-musikaali ohjasi Hervannon vahingossa näyttämötaiteen puolelle. Turussa paljon esillä ollut mies palkattiin laulurooliin sota-ajasta ja levy-yhtiö Soinnusta kertovaan kappaleeseen. Vuosina 2001–2002 näytöksiä oli 90 ja keikka-auto käynnistyi 150 kertaa. Tahti oli tiukka, mutta näyttämö tuntui heti omalta. Ensiesiintymisen jälkeen Hervanto on näytellyt muun muassa Kuopion kesäteatterissa Mies ja tango -musikaalissa sekä Varkauden teatterin eri produktioissa. Viimeisin henkilöhahmo Rauli Badding Somerjoki on yllättänyt suosiollaan. Hahmossa yhdistyvät tunnistettava tarina, vetoava surumielisyys ja muistoja herättävä musiikki. Myös Hervannolle rooli on erityinen. – Badding on fyysisesti vahva rooli, ja rintarankani on ollut esityskaudella aivan jumissa. Badding kuoli 39-vuotiaana ja viime vuoden Onnen maa -musiikkinäytelmän Unto Mononen 38-vuotiaana. Olen itse nyt samanikäinen ja naureskellut, että saisinpa seuraavaksi ryhdikkäämmän hahmon, ettei menisi terveys ja henki, Hervanto hekottaa. Badding jatkaa suosionsa vuoksi Varkauden Teatterin ohjelmistossa vielä syys-lokakuun ajan. Tätä nykyä Hervannon perhe asuu Varkaudessa ja pitää Savoa tukikohtanaan. Puoliso Tiina opiskelee päivät Kuopiossa ja Petri on voinut nauttia arjen tavallisista asioista. Keikoilla käydään sekä yhdessä että erikseen. – Arkeen on tullut enemmän säännöllisyyttä kuin kiireisimpään keikka-aikaan. Valokuvien avulla pääsee takaisin muistoihin, jotka muuten karkaisivat mielestä. Olen esimerkiksi laulanut Naantalin kesäasunnon saunalla kahdelle presidentillemme. – Tällainen hetki olisi tavallisesti ikimuistoinen, mutta silloin sitä kiirehti vain seuraavalle keikalle, mies muistelee. Varkautta Hervanto pitää optimaalisena lasten kasvun kannalta. Välimatkat ovat lyhyitä, tutut vanhemmat pitävät yhtä eikä pienikään ihminen pääse hukkumaan massaan. – Rannikolla kasvaneena veden läheisyys on minulle tärkeää, ja täällä pääsee hienojen maisemien ääreen kotikulmilta. Varkaudessa on hyvä asua, vaikka kaupungissa on havaittavissa pientä vetäytymistä. Olemmekin eri porukoilla suunnitelleet, miten herätellä ihmisiä liikkeelle kodeistaan, Hervanto kertoo. Eräs positiivinen kokemus oli Warkaus-Salissa järjestetty joulukonsertti yhdessä Tiinan ja Marianne Kettusen kanssa. Kotikaupunkia on mukava kehittää. – Muutimme tänne kuusi vuotta sitten Huittisista, kun teatteritöitä alkoi kertyä ja vaimon suku asui jo valmiiksi Kuopiossa. Kaikki kävi lopulta nopeasti, eikä teatteriväki voinut kuin nauraa, kun ilmoitin vartin maskista myöhästyneenä ostaneeni juuri talon. Elämä Savossa hymyilee. makupala Lempimusiikkisi? Amerikkalaisklassikoiden, kuten Nat King Colen ja Sinatran, ääni on vakuuttanut minut. Musiikki tuotetaan aidoilla soittimilla ja laulu tuntuu kuuluvan aivan läheltä toisin kuin nykyajan prosessoidussa musiikissa. Tykkään myös Brian Setzer -tyylisestä soul-swingistä, Stray Catsista ja 60-luvun sävellyksistä, käännösbiiseinäkin. Kuunnelkaapa, miten kauniisti Tapani Kansan Kalajoen hiekoissa soivat oikeat viulut! Unelmaroolisi näyttämöllä? Olen saanut esittää suuria ja tunnettuja musikaalisia hahmoja. Olisi hienoa päästä haastamaan itsensä tuntemattomammassa roolissa, jonka hengen joutuisin luomaan itse. Parasta liikunnan ohjaajana? Olen vasta Varkaudessa löytänyt ohjatuille tunneille, vaikka urheilutaustani on vahva lapsuudesta saakka. Iloitsen fyysisesti rankkojen tuntien vetämisestä, sillä siellä miehet ja naiset vetävät yhdessä hyvällä fiiliksellä. Miehet ehkä pelkäävät, miten pysyvät mukana koreografioissa ja naisten tekemisen meiningissä. Rentous on kuitenkin tunneilla tärkeää, ja miehet osaavat pitää tunneilla hauskaa. Kotiviesti 2 l 14.3.2013 9 Naisten aamupäiväkahvit Ravintola Kaks Ruusussa (Ahlströminkatu 25) klo 10. La 23.3. Pirjo Juntunen Medialähetys Sanansaattajat ry:stä kertoo Hanna-työn tuomista toivon näköaloista. ”Monissa maissa elämä ei ole helppoa, eikä varsinkaan naisilla. Tule tutustumaan intialaisen sisaresi ja veljesi arkeen sekä pohtimaan, mitä me täältä Suomesta käsin voisimme tehdä heidän hyväkseen.” pysäkillä Virkeä Varkaus Teksti: Krista Väisänen Varkautta moititaan ”kuolleeksi kaupungiksi”. Miltä väite nuoreen korvaan kuulostaa, Anni-Roosa Kauppinen? Olen asunut täällä koko ikäni, ja minusta asiat ovat Varkaudessa oikein hyvin. Esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia riittää nuorille taiteesta musiikkiin ja urheiluun. Itse olen käynyt taidekoulussa ja tanssinut vuoden ajan streetiä Soisalo-opistolla. Mitä toiveita haluaisit esittää nuorisovaltuustolle tai aikuisille päättäjille? Kai täältä jotain puuttuu? Tapahtumia ei koskaan ole liikaa, ja ne täytyisi rakentaa mahdollisimman mielenkiintoisiksi. Olisi mahtava päästä tapaamaan muotisuunnittelijoita ja esittämään heille kysymyksiä jossain muotitapahtumassa. Muutama kaveri kävi viime kesän Varkauden yössä ja pitivät tapahtumaa hyvänä. Juttelemme kavereiden kanssa paljon musiikista ja artisteista. Varkauteen voisi pyytää vaikka Haloo Helsinki! -bändiä tai Anna Puuta. Muita suosikkeja ovat esimerkiksi will.i.am ja Florida. Miltä elo tällä hetkellä näyttää? Mistä haaveilet? Käyn Kuoppakankaan koulua, jonka jälkeen haluaisin Savonlinnan taidelukioon. Haaveena on taiteilijan ammatti, haluaisin oppia enemmän maalaamisesta. Toinen tosi kiinnostava olisi nuorisotyönohjaaja. Kesällä meinaan käydä Helsingissä. Ohjelmassa on ainakin kesäteatteria, museoissa käymistä ja shoppailua. Isäni on muusikko ja siskoni opiskelee Kuopion musiikkilukiossa. Kulttuurimaailma on siis tullut tutuksi jo pienestä. Sarjassa pysäytetään varkautelainen ja kysytään välähdyksiä elämästä tai ajankohtaisista asioista. 10 La 27.4. pyhiinvaelluksesta alustaa hiippakuntasihteeri Kati Jansa, joka on toimittanut kirjan Pyhiinvaellus ja vaeltanut Santiagon tiellä. Mistä pyhiinvaelluksessa on kysymys? Miten se eroaa tavallisesta patikoinnista vai eroaako se? Entä voiko pyhiinvaellus laajeta tavaksi asennoitua maailmaan? Aamupäiväkahvien hinta on 5 euroa. Tervetuloa! henki, sielu, ruumis Olet arvokas, puolusta itseäsi! Itseensä tutustuminen voi olla kivulias matka. Rehellisyys kuitenkin vapauttaa elämään rohkeasti omannäköistä elämää. Teksti: Krista Väisänen Kuva: Saija Fabritius Elämän muutospolkuja kuljetaan usein kysymysten kirittäminä. Miksi lasteni isä lähti kävelemään, vaikka luotin suhteeseemme? Kuinka sopeudun uudelle paikkakunnalle, jossa kukaan ei tunne minua? Onko elämäni loppuun saakka vain hylkäämistä ja tuskaa? Psykologi Mirja Sinkkosen mukaan ihminen on oikealla tiellä kohdatessaan todelliset kysymyksensä. – Muutos alkaa aina rehellisyydellä. Tunnista ja tunnusta itsellesi, mikä sinussa on heikkoa ja avutonta. Entä mikä vaatii puolustamista elämässäsi, työssäsi tai ihmissuhteissasi? Joukkoon kuuluminen on yksi ihmisen perustarpeista. Alas painaminen, yli kävely ja hylkääminen saavat vastaavasti toivomaan tilanteen paranemista. Oma suhtautuminen ja ympäristön tuki vaikuttavat siihen, kanavoituuko muutoksen tarve rakentavasti perimmäisten kysymysten kohtaamiseen vai tuhoisasti messiaanisen pelastajan odotukseen. Sinkkonen muistuttaa, että asioihin voi usein vaikuttaa itse, eikä tarvitse jäädä olosuhteiden vangiksi. Kysymysten kohtaaminen vaatii rohkeutta ja suostumista heikkoutensa tunnustamiseen. Vereslihalla ollessa voi tuntua, ettei uskalla heittäytyä, sitoutua, elää tai unelmoida. Varuillaan olo ja pelko etäännyttävät kivun lisäksi kuitenkin myös omasta itsestä ja kohtaamisen mahdollisuudesta. – Ylivastuullisuus ja –kiltteys ovat mielen turvarakenteita, jotka johtavat lamaantumiseen ja laiskuuteen välien selvittämisessä. Tukahdutettu kiukku johtaa kuitenkin katkeruuteen. Sinkkonen muistuttaa, että pieni koiranpentukin osaa murahtaa, jos sen ruokarauhaa häiritään. Samoin ihmisen tulisi löytää rajansa ja luonnolliset puolustautumiskeinonsa. Mitä tahansa ei tarvitse eikä saa sietää. – Usein ihmiset ajattelevat, että vaikeneminen on huomaavaista. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. On täysin laskelmoitua kähmimistä olla kertomatta, mikä itseä vaivaa, sillä silloin toinen ei saa mahdollisuutta puolustautua ja muuttaa toimintaansa, Sinkkonen pamauttaa. Kun sinua siis seuraavan kerran harmittaa mökkireissulla, että nuorisolla on aikaa lakkailla kynsiään laiturilla kun itse puunaat saunaa, ota asia puheeksi. Reviirinsä rajaamisesta ei tarvitse tuntea syyllisyyttä. Traumaattiset kokemukset voivat vaikeuttaa tarpeiden tunnistamista. Tällöin kokemus omasta tai toisen hengenvaarasta voi jatkaa elämäänsä tiedostamattomina tunteina ja toiminnan rajoituksina. – Ihminen voi elää näennäisen normaalia elämää, vaikka raahaa mukanaan useita traumarinkkoja. Yleensä 40-vuotiaana aletaan sitten muistella, että tosiaan, lapsena jouduin huolehtimaan, etteivät känniset vanhempani kompuroi alas parvekkeelta, Sinkkonen konkretisoi. Traumat voivat kahlita ihmistä pitkään, sillä muistot eivät palaa mieleen väkisin. Usein ne vaativat tiedostettua psyykkistä työskentelyä, mutta joskus tietty assosiaatio voi nostaa piilossa olleen trauman pintaan. – Erään juutalaismummon lapsenlapset alkoivat ihmetellä, miksi mummo kuljettaa aina mukanaan vesilasia. Lopulta selvisi, että häntä oli keskitysleirillä kidutettu janolla. Vaikka asia ei ole mielessä tietoisesti, keho muistaa. Trauman muistaminen ja purkami- nen pienissä paloissa voi auttaa vapautumaan sen tiedostamattomista rajoituksista. Yleensä työskentelyn apuna tarvitaan myös muita ihmisiä. Minän suojaaminen erilaisin keinoin kuuluu normaaliin psyykkiseen kehitykseen. Vahingolliseksi se muuttuu vasta silloin, kun jokaiseen tilanteeseen astutaan yhtä aseistettuna. – Toinen virhe on jäädä haikailemaan, että joku muu tulisi korjaamaan tilanteen. Voimme muuttaa vain itseämme, Sinkkonen muistuttaa. Muutosvoimana toimivat kysymykset: Mitä tahdon? Mikä on selitykseni, etten tee asialle mitään? Mitä väistelen? – Todellinen itse on usein intuitiivisesti tietoinen, että hänessä on jotain suurenmoista, jota ei ole vielä löydetty. Tähän sisimpään kannattaa tutustua, vaikka se vaatisi kipeiden asioiden kohtaamista. Sinkkonen kannustaa etenemään pieninkin askelin. – Jos ylitunnollinen mukautuja kokee vaikeaksi ilmaista mielipiteensä työkokouksessa, voi hän vaatia pöytäkirjamerkinnän, ja asiaan palataan myöhemmin. Omien suojarakenteiden kohtaamista ei kannata pelätä. Persoona ei prosessissa muutu, mutta hyvinvointi voi kasvaa, kun pikkutarkka jumittaja jättää täydellisyyden tavoittelunsa tai työsuoriutuja panostaakin ihmissuhteisiin. Vaikeuksien kohdatessa saatetaan usein syyttää Jumalaa. Katkeroitumisen sijaan voisi kysyä, joko tiedän Jumalan suunnitelman elämässäni. – Jumalan Henki tekee työtä sulamisen ja itkun kautta, vaikka emme edes ymmärtäisi, mihin asioihin tunne liittyy. Meiltä puuttuu usein apu, koska haluamme riippua vahvuudessamme, Sinkkonen sanoo. Kaikista vaikeuksista ei edes kannata kiemurrella eroon, tai voi samalla juosta pakoon kutsumustaan. – Evankelista Ilkka Puhakka on Glory Hallelujah! Pääkirkossa su 21.4. klo 16 järjestettävässä negrospirituaalikonsertissa ollaan mustan musiikin lähteillä jazzhenkisissä tulkinnoissa. Illassa kuullaan rakastetuimpia afroamerikkalaisia spirituaaleja uusin sovituksin ja pääasiassa suomeksi. Go down Moses, Nobody knows the trouble I’ve seen ja muut klassikot tuovat kuulijalle toivoa paremmasta huomisesta. Konsertissa pianistina toimiva Seppo Järvinen on myös sovittanut ja suomentanut laulut. Jazz-musiikin saralla mainetta niittänyt Ulf Krokfors soittaa kontrabassoa ja Kansallisoopperan altto Tiina Sinkkonen laulaa. Aloita näistä! •Suunniteltu ajankäyttö lisää elämän hallinnan tunnetta ja vähentää stressiä, ja vastaavasti kaoottinen tai impulsiivinen ajankäyttö lisää elämän hallinnan epävarmuutta. •Kaikille tilanteille et mahda mitään, mutta tietyt rutiinit voivat auttaa sinua jäsentämään aikaasi. Kun tehtävät työt hoituvat joustavasti, sinulle jää aikaa myös ajatteluun, lepäämiseen ja omien tarpeidesi tunnistamiseen. •Lista. Kirjoita paperille, mitä sinun pitäisi huomenna tehdä. Näin vapautat ajatuksesi mietiskelemään muuta. •Asiat tärkeysjärjestykseen. Hallitse kiirettä ja pidä kaaos kurissa määrittelemällä tärkeät ja heti suoritettavat tehtävät ja tartu niihin. Näin asiat eivät kasaannu ja säästät aikaa. •Sisäinen kello. Kuuntele itseäsi ja seuraa omaa sisäistä rytmiäsi. Milloin olet parhaassa vireessä? Suunnittele tärkeimmät tekemisesi, mikäli mahdollista, sen mukaan. •60/40-sääntö. Ohjelmoi etukäteen ainoastaan 60 % ajastasi, loput täyttyvät varmasti yllättävistä ja kiireellisistä asioista. Yllätyksiä tulee joka tapauksessa, varasitpa niille aikaa tai et. •Yritä kuvitella tavoitteesi. Työskentelet tehokkaammin, jos osaat kuvitella ja arvioida tehtäväsi konkreettisesti. •Ota aikaa. Valitse hetki viikosta, jolloin otat aikaa tekemättömien töiden suunnittelulle, luokittelulle ja jäsentämiselle. Päätöksen tehtyäsi pidä siitä kiinni yhtä napakasti kuin entinen piika kartanon isännän housunlahkeesta! Vinkit on poimittu Mirja Sinkkosen teoksesta Naisen itsetunto. Tuntemattomaan astuminen voi usein tuntua pelottavalta. Myöhemmin sitä huomaa olevansa edelleen hengissä. Jesaja muistuttaa Jumalan lupauksesta: ”Katso, minä teen uutta! Nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.” verrannut kutsumusta piruun: jos sitä toteuttaa, kärsii ja jos ei toteuta, kärsii vielä enemmän. Kutsumuksen tarkoitus on siunata seurakuntaa, ei välttämättä itseä. Sinkkonen muistuttaa, ettei Jumala jää ihmiselle velkaa. Jos Hän kutsuu haasteelliseen työhön, Hän palkitsee vaivat omalla tavallaan ja ajallaan esimerkiksi lepona, ilona tai rauhana. – Jeesuksen seuraaminen ei muuta Kotiviesti 2 l 14.3.2013 persoonaa tai kätke sitä työtaakkojen alle. Voimme päinvastoin lohduttautua Raamatun lupauksella, että meidät on kalliisti lunastettu. Kristuksen sovitustyö on juridinen: se kestää loppuun saakka. Juuri ainutlaatuisuutemme on Jumalalle arvokasta. Hänen rakkautensa vapauttaa meidät pohtimaan, mikä tuottaa meille mielihyvää, mitä ilman emme voi olla ja mitä haluam- me tehdä. – Voinkin huomata, että olen taiteellinen, liikkuva, hurjapää, seurallinen, ihana – ja minulla on rajat, Sinkkonen kuvaa. – On tosi kurjaa, jos joutuu palaamaan aina lähtöruutuun kuin Afrikan tähdessä, eikä ikinä pääse perille. Päästä siis irti menneestä ja mieti, mihin voit tarttua tänään päästäksesi tavoitteisiisi. 11 sanalla sanoen Heikki Alanen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Lempijae Raamatussa: Joh 3:16 on turvallinen ja antaa paljon. Sitä sopii viljellä, sillä asia on niin valtava! Viimeksi puhutti: Mediassa pyörivä hevosenlihakohu laittoi miettimään, mikä on totuus ja mitä muuta meille sen nimessä syötetään. Ihmisiä voidaan jymäyttää taloudellisen hyö- dyn saavuttamiseksi, eikä tätä aina pysty tietämään. Mielimusiikki: Kuuntelen ja lauleskelen mielelläni vanhoja maakuntalauluja sekä virsiä. Jollen jotain sanaa muista, sepitän sen itse! Virsistä löytyy puhuttelevia sanoja ja säkeitä niin työmiehen kuin toimistoihmisen arkeen. Ilonaihe luottamustehtävässä: Arkinen rinnalla kulkeminen. Seurakuntalaiset ottavat paljon yhteyttä ja pääsen puheisiin esimerkiksi kaupassa. Nautin myös säännöllisistä messukäynneistä. Meille on vaimoni kanssa vakiintunut oma paikka, minkä koen juontavan 60-luvun poikakerhoajoilta. Silloin Valtter Koistinen toivoi, et- tä joku kerholaisista olisi aina ”omalla vartiopaikallamme”. Toivon, että tällaisia kirkon vartijoita voisi olla entistä enemmän. Sarjassa haastatellaan seurakunnan luottamushenkilöitä. Pääsiäisen modernia kirkkodraamaa Teksti: Krista Väisänen Kuva: Kirkkohallitus /Aarne Ormio Tornion Kaupunginteatteri vierailee Varkaudessa torstaina 21.3. Kuoppakankaan työkeskuksella nähdään tuolloin maamme toiseksi pienimmän ammattiteatterin tulkinta Markuksen evankeliumista. Tornion Kaupunginteatterin johtaja ja näyttelijä Pauli Mahlamäki, mikä tekee Markuksen evankeliumista erikoisen? Markuksen evankeliumi on evankeliumiteksteistä tiivismuotoisin, mutta täynnä toimintaa ja tapahtumia. Se kääntyy upe- asti draamakokonaisuudeksi, johon mahtuu Jeesuksen koko elämänkaari. Teoksen ohjaa opiskelijaryhmä. Onko ote radikaali? Jeesus itse oli niin radikaali ajatuksissaan, ettei sitä tarvitse enää näytelmään lisätä. Nuoruus näkyy nykyaikaisuutena. Käytämme uutta raamatunkäännöstä ja sitä tukevia moderneja teatteri-ilmaisun muotoja. Mistä idea esitykseen syntyi? Toimin Sisälähetysseuran opiston opettajana muun muassa tuleville kirkon nuorisotyönohjaa- jille. Kerran eräs ryhmä kertoi pitävänsä kirkkodraamoja lapsekkaina, joten kävimme luomaan jotain omaa. Homma meinasi tyrehtyä siihen, etteivät opiskelijat jaksaneet harjoitella vuorosanoja ulkoa. Roolijako kääntyikin niin, että he toimivat ohjaajina ja minä esiintyjänä. Tästä on nyt 12 vuotta. katsojat olivat kyyneleet silmissä sekä kielen että tarinan edessä. Kiertueiden aikana yksittäiset muistot puuroutuvat, mutta kokonaisuudet kirkastuvat. Suomen kirkot ovat esimerkiksi upeita! Erityisesti modernit kirkot ovat unohtumattomia esiintymispaikkoja, joihin näytelmä myös hyvin sopii. Kiertueteatterinne toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja koko Pohjois-Kalotin alueella. Mikä on mieleen jäävin muistosi yli 300 esityksen kestäneeltä kiertueelta? Esität reilun kahden tunnin esityksen aikana muun muassa Jeesusta, Mariaa ja kuningas Herodesta. Kenen nahoissa viihdyt parhaiten? Viime vuoden Ruotsin-kiertue oli mahtava. Ruotsinsuomalaiset Markuksen evankeliumi -esityksessä Pontius Pilatus pesee kätensä Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. 12 Kertoja-Markuksen hahmossa viehättää kerronnan kauneus. Polttopisteessä on jatkuvasti Jee- suksen maanpäällinen elämä. Minkä Jeesuksen ihmeteoista olisit halunnut päästä näkemään? Näytelmässä pääsen tavallaan näkemään ne kaikki. Eräs tuttu pappi tuli antamaan näytöksen jälkeen palautetta, että näin lähelle Jeesusta en koskaan ole päässyt. Sellainen tunnelma minullakin on. Tervetulosanasi varkautelaiskatsojille? Sana ”tervetuloa” on puhdas ja tärkeä. Tervetuloa kaikki, joita voimallinen Sana kiinnostaa! ruisnappi Mitä on paasto? Vastaaja: Kari Iivarinen Kuva: KT / Aarne Ormio Kaikkiin kirkon suuriin juhliin liittyy tavalla tai toisella valmistautuminen. Ennen joulua vietetään pikkupaastoa ja pääsiäiseen liittyy 40 arkipäivän mittainen paastonaika. Vanhassa testamentissa paastosivat muun muassa Mooses, profeet- ta Elias ja koko Niiniven kaupunki. Tärkeimmän esikuvan antaa Jeesus erämaapaastossaan. Paasto ei ole laihdutusohjelma, vaan sen aikana ihmisellä on mahdollisuus katua syntejään ja kiintymystään tähän maailmaan sekä tutkia Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka kirkastuu Jeesuksen kärsimyk- sessä ja kuolemassa. Lisäksi paasto haastaa vastuullisempaan elämäntapaan. Paasto on siis matka, johon liittyy itsetutkistelu Jumalan Sanan valossa sekä uuden syntymisen mahdollisuus. Sen jälkeen pääsiäisen ruuat, koristeet ja runsaus maistuvat ja tuntuvat aivan eri tavalla. JALKOJEN TERVEYDENHOITOA • Perus-ja hemmotteluhoidot • Kynsi- ja iho-ongelmat • Päkiä- ja kantapääkivut • Varpaiden virheasennot • Diabeetikon jalkatutkimukset • Parafiinihoito • Intialainen päähieronta • Koti-ja laitoskäynnit KOTIIN KULJETETTUA ATERIAPALVELUA 040 504 0204 / Tarja 040 732 8110 / Markku 556 2744 / Hansun Pirtti 040 766 8350 / Keittiö Lounaslista www.kisapuisto.fi LAHJAKORTIT Jalkaterapia Akilles www.jalkaterapiaakilles.fi Vattuvuorenkatu 80, Varkaus Ajanvaraus 044 055 1158 TUTKIMUKSIIN KAATUMISEN JA SELÄN KIPEYTYMISEN JÄLKEEN TUTKIMUKSIIN Ahlströminkatu 10, 78250 Varkaus Puh. 040 374 4158 lakimajakka@lakimajakka.fi ”Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän.” Maria sai lievitystä tuskaansa Jeesuksen noustua kuolleista. Ristin äärellä oli äidin kuitenkin seistävä. Tutkimus sisältää Isku äidin sydämeen Pääsiäinen pysäyttää myös äidin. Jeesuksen äidin Marian lailla moni vanhempi joutuu tilanteeseen, jossa lapsen tuska on kohdattava vastauksetta. Kun Maria tuli Golgatalle, sanoi hän: ”Ei, en jaksa enempää ja mahdotonta sydämen on turha yrittää. Tähän asti tulimme, säälimätön, kanssasi kumpikin, mutta nyt olet astunut ylitsemme, jäimme jalkoihin.” Jeesus oli kuollessaan yli kolmikymmenvuotias. Äidin osa on ikuinen, kädet kääntyvät piirtämään liitupiirejä kasvavienkin lasten ympärille. Ihmisen omat tukirakenteet eivät kuitenkaan ole luotu kestämään. ”Hänet ristiinnaulitaan, olet säätänyt sen, mutta katsomaan en jää -en koskaan, en! Menen pois ja hautaan tämän sydämen joka huutaa minussa aina. Menen pois, olen etsivä paikan sen, missä tuska ei rintaani paina”. Äidit eivät kuitenkaan kanna kipujaan yksin, kuten eivät lapsetkaan. Kaikkia kannattavat samat käsivarret, vaikka vastaukset koskevat sydämeen. ”Mutta piikkikruunuun jäänyt oli nuppu orjanruusun Kotiviesti 2 l 14.3.2013 ja se avasi otsalla Kärsijän kukan köyhän, tarpeettoman. Kun Maria näki sen, meni hänkin ristin luo ja otti paikkansa oman.” Stabat Mater -kirkkoteos antaa äänen Marialle poikansa ristin juurella. Pääkirkossa teos esitetään hiljaisen viikon maanantaina 25.3. klo 18. Sopraanon ja alton sooloista sekä duetoista koostuva teos kestää noin puoli tuntia. Sopraanona kuullaan Eija Kettunen ja alttona Sirkka Häkli. Uruissa on Eeva Kivioja. Konserttiin on vapaa pääsy. Katolisen hymnin on kirjoittanut todennäköisesti italialainen munkki Jacopone da Todi 1200-luvulla. Vaikuttavaan latinankieliseen runoon ovat tehneet sävellyksen muun muassa Joseph Haydn, Antonio Vivaldi ja Giuseppe Verdi. Pääkirkossa kuullaan Giovanni Battista Pergolesin versio. osteoporoosilääOn muitakin tapoja kärin vastaanoton, testata luun lujuutta selän kuvauksenja ja tasapainoa. luuntiheys- ja tasa- painomittauksen. Selän kuvaus, luuntiheys- ja tasapainomittaus. Hinta 350€, Kela 115€ Hinta 350 €, Kela n. omavastuu n. 235€ omavastuu n. Yleislääketieteen erikoislääkäri Markku Hyvönen Kiekkotie 2, Kuopio 017 2828 244 www.puijonlaaksonlaakarikeskus.fi Sivut Pirjo Teva 040 680 4057 Sivut Sivut 020 754 2284 sujuvasti Sivut pirjo.teva@kotimaa.fi sujuvasti sujuvasti nettiin sujuvasti nettiin nettiin nettiin ILMOITUSMYYNTI Tutustu ja ota yhteyttä! Hiljaisen viikon keskiviikkona www.sujuu.fi www.sujuu.fi 27.3. klo 18 pääkirkossa konserwww.sujuu.fi toi puolestaan Kuopion kaupun- kumppanina www.sujuu.fi kumppanina ginorkesterin jousisto. Ohjelmaskumppanina sa on rauhallista klassista musiik- kumppanina kia esimerkiksi Bachilta ja Vivaldilta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Otteet: Aale Tynni, Marian kiusaus 13 Hammaslaboratorio VARKAUDEN TEKARIPAJA OY Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen uudet kokoproteesit kokoproteesien pohjaukset proteesien korjaukset Kauppakatu 11, 78200 Varkaus puh. (017) 552 8660 Tervetuloa! Erikoishammasteknikot Satu Koskela ja Antero Litmanen Ajanvaraukset 017-552 3388 tai 040 835 1401 Pirnankatu 4, Forum Varkaus HÄN AUTTOI SINUA. NYT ON SINUN VUOROSI AUTTAA. Jos et ehdi itse, me huolehdimme rakkaistasi. Kaikki kotihoitopalvelut meiltä. Kysy lisää. KOTIPALVELU VERENPISARA Puh. 050 5812031 Kotitalousvähennys -45 % www.kotipalveluverenpisara.fi Hautakivikaiverrukset Kultaukset ja Entisöinnit Antti Peräkylä 0400 931201 kaiverrusperakyla@gmail.com Varkaus tapahtumia 14.3.-1.5.13 Jumalanpalvelukset ja hartaudet Marian ilmestyspäivänä 17.3. Messu pääkirkossa klo 10; Kari Iivarinen, Sirkka Häkli, Varkauden srk-kuoro Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Kari Iivarinen, Tapio Rekola. Tule kuulemaan, mitä kirkkomme opettaa neitsyt Mariasta, Jeesuksen äidistä. Palmusunnuntaina 24.3. Messu pääkirkossa klo 10; Niina Lehmusoksa, Eeva Kivioja. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Arja Päivärinta, Sirkka Häkli. Perhekirkko Kuoppak. työkesk. klo 14; Arja Päivärinta, Eeva Kivioja. Ma 25.3. Ehtoollishartaus Vattuvuorenkadun palvelukesk. klo 14; Jarkko Piippo, Mari Leppänen. Ti 26.3. Ahtisaarna Könönp. srktalolla klo 18; Arja Päivärinta, Sirkka Häkli. Kiirastorstaina 28.3. Ehtoollishartaus Kangasl. palvelukesk. klo 13.30; Jarkko Piippo, Tapio Rekola. Ehtoolliskirkko pääkirkossa klo 18; Olli Tynkkynen, Sirkka Häkli, Varkauden srk-kuoro Ehtoolliskirkko Kangasl. kirkossa klo 18; Kari Iivarinen, Tapio Rekola. K un läheinen on poissa... Luotettava ja täydellinen palvelu kaikissa hautaukseen liittyvissä järjestelyissä. Toimimme myös ympäristökunnissa. Aina ajatuksella ja ammattitaidolla. Tarja Ursin Kauppakatu 50, p. 017 852 636 Kauppakatu 50,p.p. 017 Savontie 39, 017 554852 3670636 Savontie 39, p. 017 554 3670 Sur un kohdatessa Autamme Teitä kaikissa asioiden järjestelyissä luotettavasti ja ammattitaidolla. 85 vuotta kaiken kattavaa alan palvelua Varkaudessa ja ympäristökunnissa. Teitä palvelevat Timo ja Raija Peräkylä Kauppakatu 37, 78200 Varkaus p. 017-5523091, 017-5523305, 0400 178270 14 Pitkäperjantaina 29.3. Sanajumalanpalvelus pääkirkossa klo 10; Arja Päivärinta, Tapio Rekola. Sanajumalanpalvelus Kangasl. kirkossa klo 12; Pekka Päivärinta, Tapio Rekola Kristuksen kuolinhetken hartaus Kuoppak. työkesk. klo 15; Kari Iivarinen, Pekka Päivärinta, Eeva Kivioja, Sirkka Häkli, Varkauden srk-kuoro. La 30.3. Rukoushetki Könönp. srktalolla klo 15; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola. Pääsiäisyön messu pääkirkossa klo 23; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola. Pääsiäispäivänä 31.3. Messu pääkirkossa klo 10; Jarkko Piippo, Tapio Rekola. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Jarkko Piippo, Mari Leppänen. Iltakirkko Kuoppak. työkesk. klo 16; pappi ja kanttori Rauhanyhdistyksestä. Toisena pääsiäispäivänä 1.4. Sanajumalanpalvelus pääkirkossa klo 10; Kari Iivarinen, Mari Leppänen. Messu Viljolahden Toukolassa klo 13; Kari Iivarinen, Mari Leppänen. Ke 3.4. Hartaus Kangasl. palvelukesk. klo 13.30; kahvitarjoilu härmäniemeläisiltä ja jousenniemeläisiltä. Su 7.4. Konfirmaatiomessu pääkirkossa klo 10; Olli Tynkkynen, Sirkka Häkli, saarna Tiina Taavitsainen. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Eeva Kivioja. Konfirmaatiojumalan palvelus pääkirkossa klo 14; Niina Lehmusoksa,Eeva Kivioja. Su 14.4. Messu pääkirkossa klo 10; Olli Tynkkynen, Mari Leppänen. Göran ja Kristiina Ekrothin lähtöjuhla. Kangaslammilta kirkkokyyti pääkirkkoon. Yhteisen leivän jaamme -messu Kuoppak. työkesk. klo 14; Niina Lehmusoksa, Eeva Kivioja, saarna Matti Turunen SRO:sta. Ahtisaarnat Könönpellon srk-talolla ti 26.3. klo 18; Sirkka Häkli. Kangasl. kirkossa to 28.3. klo 18; Kari Iivarinen, Tapio Rekola. Pääkirkossa to 28.3. klo 18; Olli Tynkkynen, Sirkka Häkli, Varkauden srkkuoro. Pääsiäisajan tapahtumat Markuksen evankeliumi -kirkkodraama Kuoppak. työkesk. to 21.3. klo 18. Tornion kaupunginteatterin esitykseen on vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e ohjataan Yhteisvastuulle ja Gabanen päiväkodille Botswanassa. Väliajalla mahdollisuus nauttia tarjoilusta. Esitys kestää noin kaksi tuntia. Sotaorpojen pääsiäismyyjäiset Kuoppak. työkesk. ma 25.3. klo 9. Pergolesin Stabat Mater -musiikkiteos pääkirkossa ma 25.3. klo 18. Eija Kettunen, sopraano, Sirkka Häkli, altto ja Eeva Kivioja, urut. Vapaa pääsy. Kuopion Kaupunginorkesterin jousiston konsertti pääkirkossa ke 27.3. klo 18. Vapaa pääsy. Rukoushetki Könönp. srk-talolla la 30.3. klo 15; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola. Seurakunnan pienryhmät Pääkirkolla Savontie 1–3 Kommilan lähetyspiiri paritt. vkon ti klo 13 Hannun salissa. Tied. Saara Koski p. 040 867 7144. Pro-miehet ke klo 19 Kustaan salissa. Tied. Jouko Airas p. 040 539 7880. Ikäihmisten kerho paritt. vkon ti klo 13 Kustaan salissa. Tied. Eeva-Liisa Savolainen p. 040 573 8983. Kuoppakankaan työkeskuksella Kuoppakankaankatu 11 Aamurukouspiiri arkisin klo 7. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378. Askel-piiri ma klo 18. Tied. Airi Lankinen p. 040 831 1680. Etsivien piiri paritt. vkon ti klo 18. Tied. Eila Raatikainen p. 040 577 7939. Ikäihmisten kerho paritt. vkon ke klo 13. Tied. Raili Heiskanen p. 040 585 3417. Kiitoslaulu kajahtaa -piiri paritt. vkon ma klo 12. Tied. Lea Könönen p. 040 542 9921. Liekit parill. vkon ti klo 18. Tied. Aino Kelloniitty-Nyyssönen p. 040 506 3144. Lähetyksen puutyöpiiri ma klo 12. Tied. Martti Holopainen p. 040 581 4694. Lähetyspiiri parill. vkon ma klo 13. Tied. Riitta Nieminen p. 045 850 7467. Miesten piiri pe klo 18. Tied. Veikko Lipsanen p. 040 775 3341. Naisten kuntojumppa to klo 15.15. Tied. Anja Pirinen p. 0400 964 594. Nuorten aikuisten TINAryhmä paritt. vkon to klo 17.30. Tied. Tiina Taavitsainen p. 040 523 7962. Raamattupiiri ti klo 13. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. Raamattupiiri Yhdessä ke klo 18. Tied. Pirkko Lind p. 040 766 9222. Siionin kannel kerran kuussa to klo 13. Tied. Tapio Rekola p. 040 571 5005. Sählärit liikuntasalissa to klo 17. Ylistämme laulaen ja rukoillen paritt. vkon su klo 16. Tied. Päivi Nyyssonen p. 040 825 5028. Käpykankaan työpisteellä Haukankuja 1 Käpylähetys ke klo 14. Tied. Irja Hämäläinen p. 017 556 4583. Käpypiiri parill. vkon ma klo 17. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. Könönpellon seurakuntatalolla Atolantie 1 Aamun rukouspiiri ke klo 8.30. Tied. Marjatta Lappeteläinen p. 0400 914 322. Keskustelu- ja raamattupiiri parill. vkon su klo 18. Tied. Seija Mattila p. 040 572 7840. Ikäihmisten kerho paritt. vkon ke klo 13.30. Tied. Lea Könönen p. 040 542 9921. Lappuset paritt. vkon to klo 13.30. Tied. Ritva Lehmussaari p. 0400 671 007. Laulupiiri paritt. vkon su klo 18. Tied. Leena Komulainen p. 040 576 3339. Lähetyspiiri ke klo 14. Tied. Helka Honkanen p. 040 519 0499. Miestenpiiri to klo 18. Tied. Veli Lehmussaari p. 0400 828 879. Raamattupiiri ti klo 17.30. Tied. Esko Korniloff p. 040 584 1450. Kappelin alueella Kangaslammin kirkko Asematie 1 Harjurannan PikkuKammari Kentänpäänkuja 3 A 5 Kangaslammin ikäihmisten kerho kerran kuussa ti 16.4. klo 13. Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960. Harjurannan ikäihmisten kerho PikkuKammarissa ke 27.3. ja 24.4. klo 13. Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960. Harjurannan ja Kangaslammin ikäihmisten kerhojen retkipäivä 14.5. klo 13. Puurtilan seurakuntakodilla Murhilahdentie 94 Miesten saunapiiri paritt. vkon ti klo 18. Tied. Pekka Päivärinta p. 040 572 7860. Muualla Keskustelupiiri Savonmäessä Kinnusella, Markuntie 3, ke 3.4. ja 29.4. klo 13. Tied. Arja Päivärinta p. 040 572 7820. Raamattupiiri Mielituvalla, Rajak. 3, ke klo 13. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. Raamattupiiri, Vattuvuorenk. 36 C, parill. vkon to klo 13. Tied. Leena Välisalo p. 040 721 6273. Seurakuntapiiri, Kyllikink. 6, joka toinen ma klo 13. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378. MUITA TILAISUUKSIA Maallikkoseurat Kuoppak. työkesk. su 17.3. klo 14. Yhteisvastuun kevätil- Kotiviesti www.varkaudenseurakunta.fi Varkauden seurakuntalehti 55. vuosikerta Julkaisija: Varkauden ev.lut. seurakunta Kustantaja: Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö Päätoimittaja: Kirkkoherra Olli Tynkkynen p. 040 572 7900 olli.tynkkynen@evl.fi Toimitus: Tiedottaja Krista Väisänen p. 040 512 6207 ta Könönp. srk-talolla su 17.3. klo 18; iltatee, Arja Päivärinta, Lappuset sekä Könönp. lähetys- ja laulupiirit. Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä. Tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Kangaslammin kirkon 40-vuotisjuhlat helluntaina 19.5. Samalla juhlistetaan kaatuneitten muistopäivää. Tarkempia tietoja ohjelmasta ja aikataulusta seuraavassa Kotiviestissä. VARHAISKASVATUS Säännöllinen toiminta Perhekerhot ovat avoimia kohtaamispaikkoja pienten lasten perheille ja kotona työskenteleville perhepäivähoitajille. Perhekerhoissa opitaan ja välitetään kristillistä perinnettä sekä tuetaan perheitä arjen keskellä. Kokoontumiset tiistaisin Kaura-ahossa ja Puurtilassa, keskiviikkoisin Könönpellossa, torstaisin Luttilassa ja perjantaisin Harjurannassa, Kuoppakankaalla ja Käpykankaalla klo 9.30–11.30. Kangaslammin kappelin perhekerho parillisen viikon maanantaina klo 9–11 18.3. / 15.4. / 29.4. ja 13.5. Pyhäkoulut Käpykankaalla sunnuntaisin klo 16 seuraavasti: 17.3. / 24.3. / 7.4. / 14.4. ja 21.4. Söndagsskolan Könönpellossa sunnuntaisin klo 14 seuraavasti: 17.3. ja 14.4. Lisätietoja p. 040 8672 258 / Sonja. Tapahtumat Lasten ja varhaisnuorten elokuvaleiri Puurtilan srk-kodilla 23.–24.3. klo 9-16. Leirin hinta 30 e sis. majoituksen, ateriat ja opetuksen. Tarvitset mukaan leirivarusteet ja omat vuodevaatteet. Teemana sarjaohjelman suunnittelu sekä musiikki tv-ohjelmien tarinankerronnassa. Opettajina Karoliina ja Santeri Keinänen. Ilm. ma 18.3. mennessä tulen.mukaan@evl. fi tai p. 0400 996 340. Lasten pääsiäishartaudet Kaura-ahossa ti 26.3, Kotiviesti 2 l 14.3.2013 Könönpellossa ke 27.3. ja Kuoppakankaalla to 28.3. klo 9.30. Päivä perheelle Puurtilan srk-kodilla la 20.4. klo 9.30–14.30. Tervetuloa lapsiperheet viettämään rentouttava päivä, vapaana kotitöistä ja monipuolisesta ohjelmasta nauttien. Osallistumismaksu aikuiset 7 e ja lapset 3 e, sisarale -50%. Ilm. pe 12.4. mennessä tulen.mukaan@evl.fi tai p. 0400 996 340. 10-v -retki la 25.5. Kutsumme henkilökohtaisella kutsulla kaikkia tänä vuonna 10 vuotta täyttäviä lapsia yhteiselle retkelle. NUORISOKASVATUS Säännöllinen toiminta Nuorten illat Kuoppak. työkesk. la klo 18–21 ja Kangasl. kirkolla pe klo 18–20 seuraavasti: 15.3. / 12.4. / 26.4. / 10.5. ja 24.5. Nuorten iltapäivän olohuone ILPO eli avointen ovien toimintaa yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisille to klo 14–17 Kuoppak. työkesk. AVARI eli avoin kerho alakouluikäisille Kangasl. srk-keskuksella ma klo 12–14. Liikuntakerho tytöille ja pojille Kangasl. kirkonkylän liikuntatalolla ma klo 15–16. Perhesähly Kangasl. kirkonkylän liikuntatalolla parill. vkon ke klo 17–18. Tapahtumat Nuorten pääsiäisyö Kuoppak. työkesk. 30.– 31.3. alk. klo 18 ja päättyy pääsiäisyön messuun pääkirkossa. Monikulttuuriset olympialaiset Kuoppak. työkesk. 27.4. klo 18. Ohjaajakoulutus Ohjaajakoulutus OHKU 3 ja ohjaajien jatkokurssi järjestetään 12.– 14.4. Ruusuhovissa. Hinta 28 e. Ilm. 31.3. mennessä: tulen.mukaan@evl.fi. Kesän ohjaajahaku Kasvatustyö hakee ke- krista.vaisanen@evl.fi Toimituksen käyntiosoite: Seurakuntavirasto Ahlströminkatu 19 78250 Varkaus Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu: Itella-Posti Oyj Taitto: Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Jakeluhuomautukset: jakelupalaute@kotimaa.fi Seurakuntavirasto tiedotussihteeri p. 040 512 6207 Seuraava Kotiviesti ilmestyy to 2.5.2013. Seurakuntailmoitusten aineisto toimitukseen pe 19.4. klo 13 mennessä sähköpostilla varkauden. kotiviesti@evl.fi. Kannen kuva: Varkauden Teatterii menovinkki Pääsiäiskahvit Haluaisitko tavata tuttuja kiireettömästi keskellä viikkoa? Pyöriikö mielessäsi kysymys, jonka voisi esittää papille kahvikupposen ääressä? Riittäkö juhlailoa pääsiäispyhien jälkeiselle viikolle? Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla, jossa uskomme perusteet konkretisoituvat Jeesuksen ristintiellä ja ylösnousemuksessa. Pääsiäisen ilossa voimme kohdata Jumalan lisäksi toisiamme. Seurakuntavirasto Majakalla järjestetään tiistaina 9.4. kaikille avoimet pääsiäiskahvit klo 13–15. Kahviseurana pappi Niina Lehmusoksa ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lämpimästi tervetuloa! säkauden 2013 toimintaan ohjaajia ja avustajia alle viikon mittaisiin palkkiosopimussuhteisiin työtehtäviin seuraavasti: rippikoululeirit (7 kpl), tyttöjen ja poikien leiri, tyttöjen ja poikien Hipputelttaleiri ja kesä-Ilpo. Ohjaajatehtäviin valitaan oman seurakunnan ohjaajakoulutuksen käyneitä ja avustajan sekä yövalvojan tehtäviin täysi-ikäisiä nuoria. Hakuaika 2.-14.4. Hakemuslomakkeet toimitetaan kasvatustyön toimistoon, Ahlströminkatu 19, 78250 Varkaus. Haun tulokset ilmoitetaan kaikille hakijoille viimeistään viikolla 17–18. Ohjaajahakemus löytyy seurakunnan verkkosivuilta maaliskuun lopussa. Nuorten sururyhmä Oletko sinä 13–16 -vuotias menettänyt läheisesi viimeisen 1-3 vuoden aikana? Nuorten sururyhmä kokoontuu Kuoppak. työkesk. ma klo 18–19.30 seuraavasti: 11.3. / 18.3. ja 25.3. Lisätietoja ja ilmoittautuminen nuorisotyönohjaaja Tarja Natuselle, p. 040 524 3330. Tekstaritupu Tukitekstari koululaisille. Voit tekstata Tupulle koska vain numeroon 0400 128 176, viesteihin vastataan koulupäivinä klo 14–18. Tekstiviesti maksaa normaalin tekstiviestin hinnan. Isille ja pojille Isien ja poikien (9-14v.) kanoottiretki Oravareitillä (n. 50 km) Juvan Haravaniemi–Sulkava 13.– 14.6. Hinta 49 e/isä, 15 e/ lapsi (sisarale 50 %). Vauhdikasta menoa – sopii myös aloittelijoille. Majoitus: teltat ja laavu. Ruokailu: retkikeittimillä. Reittiä voit tutkia www.oravareitti.fi. Infot Urpo Häkkinen, p. 0400 428 673, ilm. la 4.5. mennessä tulen.mukaan@evl.fi. Retki yhteistyössä kaupungin perhetyön kanssa. Isien ja poikien (1014v.) ryhmän osallistuminen Partaharjun hiippakuntaleiri HIPPU:lle. Ohjelmassa telttailua, rakentelua, nuotioiltoja, seikkailua, kisoja, hartautta ja muuta leirielämää! Hinta 150 e/ isä, 100 e/lapsi (sisarale 50 %). Ilm. la 4.5. mennessä tulen.mukaan@evl.fi. Infot Urpo Häkkinen, p. 0400 428 673. Lähetystyö Rautalammin rovastikunnan yhteinen lähetyspäivä Virtasalmella su 7.4. Messu klo 13, kahvit ja lähetysjuhla. Ilm. yhteiskyytiin pe 22.3. mennessä lähetyssihteeri Seija Mattilalle, p. 040 572 7840. Lähetystyön vapaaehtoisten palaveri pääkirkon Kustaa-salissa ma 15.4. klo 15. Sima- ja munkkimyynti Kuoppak. työkesk. ti 30.4. klo 9. ”Orjamarkkinat” Kiinan kummilapsityön hyväksi su 5.5. klo 11.30 messun ja kahvien jälkeen pääkirkon srk-salissa. Lisää seuraavassa lehdessä. Retki Suomen Lähetysseuran Lähetysjuhlille Helsinkiin 7.–9.6. yhteistyössä Rautalammin rovastikunnan muiden seurakuntien kanssa. Matkan hinta määräytyy osanottajamäärän mukaan, mutta on suuruudeltaan n. 150–170 e. Ilm. ti 30.4. mennessä lähetyssihteeri Seija Mattilalle, p. 040 572 7840. Lähtijöille lähetetään kirje lähempänä matkaa. Diakonia Kaiken kansan saunailta Puurtilan srk-kodilla ke 10.4. klo 18 alk. Kyytivaraukset diakoniatoimistosta, p. 040 701 6630. Kiirastorstaina 28.3. Kuoppak. työkesk. avoimet ovet peruttu. MUSIIKKIA Kangasl. palvelukeskuksen lauluhetket ma klo 14 seuraavasti: 18.3. / 15.4. / 20.5. Tervetuloa laulamaan myös omaiset ja ystävät! Siionin kannel Kuoppak. työkesk. to 21.3. ja to 18.4. klo 13; Tapio Rekola. Pergolesin Stabat Mater -musiikkiteos pääkirkossa ma 25.3. klo 18; Eija Kettunen, sopraano; Sirkka Häkli, altto; Eeva Kivioja, urut. Vapaa pääsy. Kuopion kaupunginorkesterin jousiston konsertti ke 27.3. klo 18. Vapaa pääsy. Siioninvirsiseurat Könönp. srk-talolla su 7.4. klo 15. Wellamo-opiston ja Soisalo-musiikkiopiston orkesterien yhteiskonsertti Kuoppak. työkesk. la 13.4. klo 16. Mukana myös kansanmusiikkiryhmä Nastolasta. Vapaa pääsy. Glory Hallelujah! -negrospirituaalikonsertti pääkirkossa su 21.4. klo 16. Tiina Sinkkonen, laulu, Seppo J. Järvinen, piano ja Uffe Krokfors, kontrabasso. Vappulaulajaiset Kuoppak. työkesk. ke 1.5. klo 14. Lauluissa soivat muun muassa kevät, Suomen luonto ja isänmaa. Laulua johtaa Sirkka Häkli. Mukana Varkauden seurakuntakuoro. Kahvituotot Yhteisvastuun hyväksi. Kuoppak. työkesk. ti klo 16.30. Varkauden seurakuntakuoro Kuoppak. työkesk. ke klo 18. Seurakuntakuoroa johtaa Sirkka Häkli, p. 040 572 7890 ja muita kuoroja Mari Leppänen, p. 040 572 5218. RUKOUSTA JA RAAMATTUOPETUSTA Aamurukouspiiri Kuoppak. työkesk. sakastissa joka arkiaamu ma-pe klo 7 ja joka arkikeskiviikko Könönp. srk-talolla klo 8.30. Yhteiskristillinen Rukoustupa Kuoppak. työkesk. keskiviikkoisin klo 14–17. Kristittyjen yhteinen rukousilta adventtiseurakunnalla ke 20.3. klo 19. Sisälle Sanaan -raamattuopetus Kuoppak. työkesk. to 11.4. klo 18. Suomen Raamattuopiston seurakuntatapahtuma pääkirkon Kustaasalissa su 28.4. klo 14–17; Timo Junkkaala, kahvit. Kangaslammin ystävänkammari Kaikille avoin kohtaamispaikka avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 9-13 osoitteessa Kangaslammintie 7. Sydämen lämmöllä tervetuloa! Kuorot Kangaslammin kirkkokuoro Kuoppak. työkesk. parill. vkon ma klo 17.15. Ei 29.4. Laalajat Kuoppak. työkesk. ti klo 18. Lapsikuoro Pisarat 15 Vastuuta vanhuksista Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti Yhteisvastuukeräyksen avajaispuheessaan kansalaisjärjestöjen ja yksilöiden vastuuta vanhusten hyvinvoinnista. ”Julkisessa keskustelussa korostuvat usein väestön ikärakenteen muutoksen vaikutukset taloudelle. Ei kuitenkaan tulisi unohtaa, että vanheneminen on luonnollinen osa elämää. Se ei voi olla ongelma”, Niinistö muistutti. ”Ihmisarvoiseen vanhuuteen kuuluu hyvän huolenpidon ja palveluiden lisäksi myös toisten ihmisten seura. Mitä voimme tehdä niiden vanhusten hyväksi, joiden puhelin ei soi tai joiden luona kukaan ei ole käynyt viikkokausiin?” tänä vuonna yksinäisiä vanhuksia Suomessa. Kambodžassa Yhteisvastuu tukee köyhien maaseutualueiden kehityshanketta, joka helpottaa myös vanhusten arkea. Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taukopaikka Lepoa kohti Teksti: Pekka Päivärinta Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja Lepo löytyy Jumalan suunnitelmista. Omamme kuluttavat voimiamme. Jumalan suunnitelmat toteutuvat kun luotamme Jeesukseen, hänen Poikaansa. Hän vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä. Niin Jumalan suunnitelmat toteutuvat meissä ja kauttamme. Palaa lepoon ja luottamukseen, niin löydät rauhan. Omat voimat kuluvat ja kuluessaan ne kuluttavat sinua. Jumalaan luottava sen sijaan on rauhallinen. Luottaessamme saamme nähdä ihmeellisiä. Rakas Jeesus, anna meidän päästä laskeutumaan luottamukseen. Poista järkeilyn painolasti, joka on lopulta vain ylpeyttä ja yritys hallita Jumalaa. Jeesus, anna meille armosi laskeutua lepoosi niin, että saat johdattaa meitä ihmeellisiä teitäsi. Sinä olet elävä Jumala. Kristuksen Jeesuksen Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. 1. Kor. 1:30 Kevätsunnuntai Tuhannet säteet purppuravärein aamunkoitteessa jakavat valoaan. Tuhansin tavoin Herramme suuri hoitaa luotujaan. Henkäys kevään kuin aavistus taivaan täyttää rintani murheellisen, taakkojen alla nääntyen kulkee niin moni ihminen. Avaa nuppunsa kevätvuokko ensimmäinen, ilolaulunsa virittää pieni laululintunen. Kaartaa kiuru ja joutsen jo taivaanrantaa, ne pohjolaan suunnistaa, myös riemunsa keväästä ne kuulua antaa ja Luojaansa ylistää. Tule ristin juurelle synteines, saat anteeksiannon varmaan. Siellä kohtaat Jumalan rakkauden, Hän antaa apunsa parhaan. Saat kokea keväisen riemun sydämesi jokaiseen sopukkaan, saat tuntea onnen ja rauhan, etkä muuta silloin tahdokaan. Pirkko Lind 16 Toivottu lahja On eräs sukulaisperhe, jonka puolesta olen paljon rukoillut. Kerran perheen äiti pyysi rahallista apua 9-vuotiaalle pojalleen polkupyörää varten. Pojalla oli pyörän kuva esillä ja hän kertoi tarkkaan, millainen sen tulisi olla. Niinpä aloin rukoilla pyörää luottaen Jumalan sanan lupauksiin vastauksesta. Koin, että minun tuli lait- taa lehteen ilmoitus, jossa hain crosspyörää. Pian eräs nainen vastasikin ja poika sai lahjoituksena juuri haluamansa pyörän. Toinenkin samanlainen vastaus tuli tälle perheelle, silloin olivat kysymyksessä vauvanvaatteet. Jumalan vastauksena perhe sai monta paket- tia vaatteita ja kaikki viisi lasta lasten Raamatut. Nämä olivat todistuksena Jumalalta. Hän auttaa kaikilla elämän alueilla, sillä Jeesus elää ja rakastaa kaikkia ihmisiä erottelematta. Eila Raatikainen Sarjassa Varkauden kristillisten seurakuntien jäsenet kertovat saamistaan rukousvastauksista.
© Copyright 2024