Vake VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ SUUNTAVIIVOJA Varhaiskasvatustyön kehittämiseksi leikkausviiva TAUSTAA LUKIJALLE Yhteinen Vakemme Yhteinen Vakemme on kasvualusta seurakuntien ja yhtymän kasvatusasiain keskuksen omille kehittämissuunnitelmille ja toimintasuunnitelmille. Vake ja strategia kulkevat käsi kädessä. Vake valmistui keväällä 2010. Sen laatimiseen ovat osallistuneet lastenohjaajat, lapsityönohjaajat, seurakuntien lapsi- ja perhetyöntekijät ja kasvatusasiain johtokunta. Turun kristillinen opisto ja kirkkoherrat ovat arvioineet tekstiä. Vaketyöskentelyssä on jo syntynyt paljon konkreettisia kehittämisajatuksia, joita seurakunnat ja kasvatusasiain keskuksen lastenohjaajat voivat hyödyntää toiminnassaan. Ulkoasu ja taitto Jani Käsmä Valokuvat Jussi Vierimaa Paino Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo JOHDANTO “ L lapsesta joskus tulee. Perhetyön suunnittelu ja edistämis- Lapsuus ja koko ihmiselämä on foorumi (PESUE) sitoutuivat yhteisen apsena oleminen on tär- Turun ja Kaarinan seurakuntayhty- keämpää kuin se, mitä män Varhaiskasvatuksen yksikkö ja “ Suuntaviivoista työkaluksi Onko työmme oikeasti vaikuttavaa? kuin suuri seikkailu tai leikki, jon- Vaken tekemiseen. Apua suunnitel- ka kulkua emme aina pysty enna- man laatimiseen saatiin monelta koimaan. Siksi turvallisen mat- taholta. Kiitos kaikille osallistuneille! Vaken tarkoitus ei ole käydä läpi tyh- kana suunnitelma ja kumppa- Kädessäsi oleva Vake on tehty yhteis- vatuksen perustaa ja lähtökohtia vaan neita. Kirkon varhaiskasvatuksen työnä ja toivomme, että siitä on hyötyä kyseessä on kehittämissuunnitelma. kehittämissuunnitelma ja kehittä- niille, jotka tekevät kirkon varhaiskas- Vastoin ennakkoluuloja suunnittelu ei misen asiakirja on yksi sellainen.” vatustyötä, suunnittelevat sitä tai teke- lisää työtä, vaan itse asiassa helpottaa jentävästi koko kristillisen varhaiskas- kanteon apuna on hyvä olla mu- (Vake 2008, Kirkkohallitus) Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön vät päätöksiä. Toivomme, että Vakesta sitä. Kun suuntaviivat ovat selvillä, tu- on hyötyä myös yhteistyökumppanei- lee työtä ohjailtua kuin huomaamatta demme kanssa käytävissä keskuste- oikeaan suuntaan ja lähemmäs pää- toimikunta asetti Kirkon varhaiskas- luissa. Vaken työstö on ollut prosessi, määrää. Kuten sanotaan, hyvin suun- vatuksen kehittämisryhmän, jonka joka on saanut monta asiaa liikkeelle. niteltu on puoliksi tehty. Suunnittelu tehtävänä oli linjata kirkon varhais- Prosessin on myös jatkuttava. Tämä on työkalu myös oman työotteen mää- kasvatuksen kokonaisuutta ja kehittää Vake on yhteinen ponnistus varhais- rittelemiseen. Työn määrä ei lisäänny työn sisältöjä. Kirkon yhteiseen stra- kasvatustyömme kehittämiseksi. Työ- työotetta tarkastelemalla. Kysymys on tegiaan 2015 ”Meidän kirkko. Osalli- tä on jatkettava ja yhteistä suunnitel- vain ajattelun laajentamisesta. Samal- suuden yhteisö” liittyvä Kirkon var- maa päivitettävä säännöllisesti. Näin la voimme pohtia, järjestämmekö toi- haiskasvatuksen kehittämisasiakirja, toimimme myös Raamatussa annetun mintaamme aidosti perhelähtöisesti Vake, julkistettiin 3.3.2008. Asiakirjan tehtävän mukaisesti. vai kenties työntekijälähtöisesti. Onko työmme aidosti vaikuttavaa? nimeksi tuli: Lapsi on osallinen. Raamattu on paitsi pyhää sanaa joka Kirkon Vaken tarkoituksena on kan- muodostaa kristillisen elämänmuo- nustaa ja innostaa seurakuntia aktiivi- don ytimen, myös kertomuskokoelma sesti suuntaamaan eteenpäin varhais- muutoksesta. Jumala antoi ihmisille kasvatustyötä sekä laatimaan asiakir- tehtäväksi ”viljellä ja varjella” maata jaa hyödyntäen omia, paikallisista (Mark. 10:1316, Matt. 28:18-20). An- lähtökohdista nousevia kehittämis- nettu tehtävä pitää sisällään ajatuksen suunnitelmia. kasvusta, uudistumisesta ja kehittymisestä. Muutos on elämän jatkumisen elinehto. KÄSITTEITÄ Varhaiskasvatuksen termistöä Kristillinen varhaiskasvatus Kasvatuskumppanuus Suomen evankelisluterilaisen kirkon Kasvatuskumppanuus on suhde, jossa kasvatustyössä kristillinen kasvatus varhaiskasvatushenkilöstö ja van- on tinkimätön työn lähtökohta. Kristil- hemmat tietoisesti sitoutuvat lapsen lisyys kulkee punaisena lankana läpi kasvun, kehityksen ja oppimisen tuke- kaiken toiminnan. Kirkon kasvatus- miseen. Kumppanuudessa vanhem- työssä kristillisyys ja pedagogiikka yh- mat ja työntekijät ovat tasavertaisia, distyvät, jolloin voidaan puhua kristilli- mutta erilaisia lapsen tuntijoita. sestä varhaispedagogiikasta tai kristillisestä varhaiskasvatuksesta. Osallisuus Osallisuus on aktiivista ja turvallista Varhaiskasvatus vai lapsi ja perhetyö mukanaoloa seurakunnassa. Lap- Seurakunnallisesta lasten ja perhei- suutta ja lapsia arvostavassa kirkossa den kanssa tehtävästä työstä on pit- edistetään lasten toimintaa seurakun- kään käytetty nimitystä lapsi- ja per- nassa ja lasten roolia aktiivisina hen- hetyö. Ympäröivässä yhteiskunnassa gellisinä toimijoina. Tavoitteena on, et- puhutaan samasta asiasta nimellä tä lapset voivat osallistua aktiivisesti varhaiskasvatus. Kirkkohallitus suo- seurakuntaelämään, sen suunnitte- sittelee kirkossa käytettävän termiä luun ja toteutukseen ikäkaudelleen kirkon varhaiskasvatus, jotta olisim- sopivilla tavoilla. Osallistumisen kaut- me samassa linjassa yhteiskunnan ta opitaan olemaan ja elämään yh- kasvatuspalveluiden kanssa. Termi dessä. varhaiskasvatus sisältää myös perhetyön näkökulman, kun puhutaan kas- Lapsilähtöisyys vatuskumppanuudesta. Käsite lapsilähtöisyys on käsitteenä Lapset eivät voi johtaa toimintaa, se on korvannut aikaisemmin suositun lap- aikuisen tehtävä. Aikuisella on vastuu sikeskeisyyden. Molemmat termit tar- lapsilähtöisyyden toteutumisesta. koittavat lapsen tarpeiden ensisijai- Kirkkohallitus suosittelee kirkossa käytettävän termiä varhaiskasvatus. suutta. Ajattelun vastakohtana on ai- Perhelähtöisyys kuiskeskeisyys, joka tarkoittaa kasva- Kirkkomme koko työtodellisuus pe- tusotetta, jossa lapsi sivuutetaan ja ai- rustuu perhetyölle. Missä tahansa kuisen näkökulma ja tarpeet asete- kohtaamme ihmisen, niin lapsen kuin taan etusijalle. Lapsilähtöisyys ei kui- aikuisen, meidän on muistettava, että tenkaan tarkoita lapsijohtoisuutta. he ovat aina myös perheensä jäseniä. “ kissa lapsiperheissä vanhemmuuden haasteet ovat samantapaisia. Perheellä ovat edelleen elämän tärkeimmät ja keskeisimmät tehtävät hoidettavanaan. Perhe ei ole työmme kohde, objekti, vaan niin kirkon, kuin koko yh- “ Perheitä on monenlaisia, mutta kai- Jokainen lapsi on yksilö ja kehittyy oman aikataulunsa mukaan. teiskunnan tärkein yhteistyökumppani. Perhelähtöisyyden tulee olla jokaisen kirkon työntekijän tapa nähdä Siksi työalojen raja-aitoja on pyrittävä omaa työtään. Kirkon on tultava näky- hälventämään ja yhteistyötä työalojen väksi siellä missä perheet ovat ja liik- välillä lisäämään. On myös työnteki- kuvat. jöiden hyödyksi kohdata yhdessä lapset joustavasti näissä nivelvaiheissa. Diakoninen työote Kirkon perhetyössä on tärkeää muistaa, että valtaosa aikamme perheitä voi tyydyttävästi, ellei peräti hyvin. Silti vastuumme kirkon perhetyössä edellyttää, että aivan erityisesti olemme niiden perheitten rinnallakulkijoita, joiden elämään tuntuu kasautuneen kohtuuttoman paljon vaikeuksia ja elämänkuormia Perhe ei ole työmme kohde, objekti, vaan niin kirkon, kuin koko yhteiskunnan tärkein yhteistyökumppani. Elämänkaariajattelu Kirkon työ on perinteisesti ollut jo pitkään työalakeskeistä. Lapsuutta on kuitenkin vaikea tiukkarajaisesti määritellä johonkin tiettyyn ikään loppuvaksi, jonka jälkeen alkaa varhaisnuoruus. Jokainen lapsi on yksilö ja kehittyy oman aikataulunsa mukaan. Tiukka lokerointi ei ole lapsen edun mukaista. “ KOKONAISVALTAINEN KASVATUS Orientaation hyödyntämisestä Pikemminkin ne ovat kasvattajan työ- Kirkon varhaiskasvatuksen kehittä- Vasu on päivähoidon sisällöllisen ke- misasiakirjassa on kahdeksan kehit- hittämisen ja ohjauksen väline. Kirkon välineitä, joiden avulla voidaan rikas- tämisen osa-aluetta. Yksi niistä on ko- Vake on sitoutunut Vasuun ja sen ko- tuttaa lapselle ominaisia tapoja toimia. konaisvaltainen ja osallistava kas- konaisvaltaiseen kasvatusajatteluun Orientaatiot ovat tärkeitä työvälineitä kirkon varhaiskasvatuksessa. Niiden vatus. Oman Vake-työskentelymme edetessä huomasimme, kokonaisval- Varhaiskasvatuksen sisällöllisiä avulla lapsi saa kokonaisvaltaisen nä- taisuuteen ja osallisuuteen liittyviä orientaatioita ovat: kemyksen ja kokemukseen uskosta ja kristillisyydestä. ajatuksia sisältyy kaikkiin osa-aluei- - matemaattinen siin. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista, - luonnontieteellinen että sitä käsitellään erillisenä aluee- - historiallis-yhteiskunnallinen vaarana pirstaleisuuden tuntu. Lapsi naan vaan kokonaisvaltaisuus kulkee - esteettinen oppii liittämään kristillisyyden vain punaisena lankana koko läpi koko ke- - eettinen ja uskonnolliskatsomuk- tiettyyn tilaan, hetkeen ja aikuiseen. hittämissuunnitelman. sellinen orientaatio Tuokiokeskeisessä toiminnassa on Jos osaamme hyödyntää rikkaasti orientaatioita ja lapsen omia tapoja toimia, voi kokemus ja tunne kristil- Kokonaisvaltainen kasvatustapa antaa Orientaatiot eivät ole oppisisältöjä, ei- lapselle yhtenäisen ja ehyen ymmär- kä lapsille aseteta tavoitteita orientaa- lisyydestä parhaimmillaan seurata ryksen uskosta, elämästä ja ympäröi- tioiden oppimiselle. lapsen mukana koko hänen elämänsä. västä maailmasta. Kokonaisvaltaisessa kasvatusajattelussa painottuvat kasvatussisältöjen nivoutuminen toisiinsa, vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä sekä kasvatuskumppanuus lapsen perheen kanssa. Siihen liittyy myös ymmärrys lapsen osallisuudesta. Lapselle luontaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. Kokonaisvaltainen kristillinen kasvatus liittyy luontevasti kaikkeen tähän ja varhaiskasvatuksen eri orientaatioihin. Orientaatiot esitellään päivähoidon Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa, Vasussa (Stakes). KEHITTÄMISTAVOITTEET Hengellisyydestä perhelähtöisyyteen Lapsen hengellisyyden tukeminen Jos vanhemmat näkevät kristillisen Kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia. Ku- kasvatuksen positiivisena arvona, he kin lapsi on kehitykseltään yksilölli- Kirkon varhaiskasvatuksen työnte- toteuttavat sitä omassa arjessaan ja nen, joten emme voi määritellä yksise- kijän oma kristillinen ajattelutapa ja näin vanhempien asenne ja arvomaa- litteisesti ikää, johon varhaiskasvatus kristillisen kasvatuksen osaaminen ilma välittyy lapselle. loppuu ja josta nuorisotyö alkaa. Kirkon varhaiskasvatuksessa voidaan ovat tärkeässä asemassa lapsen hengellisyyden tukemisessa. Työntekijän Lapsen hengellinen herkkyys kehittyy kehittää lapsuuden jatkumoa yhteis- arvomaailma välittyy hänen työsken- paitsi kotona ja seurakunnassa myös työssä mm. koulujen ja nuorisotyön telyssään ja heijastuu lapsiin. muissa varhaiskasvatusympäristöis- kanssa. sä. Valtakunnalliset ja paikallisesti Lasta tulee tukea toimimaan hengel- laaditut varhaiskasvatuksen perusteet Perustehtävämme ja perinteemme lisesti hänelle itselleen luontaisella velvoittavat varhaiskasvatuksen suun- ovat vahvat ja kantavat nyt ja tulevai- tavalla kokonaisvaltaisesti tutkien, nittelijoita ja toteuttajia. Lapsen var- suudessa. Halutessamme vaikuttaa ihaillen, leikkien, liikkuen ja ihmetel- haiskasvatuksen keskeisiin sisältöihin lapsen ja perheen elämässä, meidän len. Lapsella on oikeus myös hiljen- kuuluvat eettinen ja uskonnollis- tulee tarjota sellaista toimintaa, joka tymiseen ja pyhän kokemiseen arjen katsomuksellinen orientaatio. Seura- vastaa ajan henkeen ja tarpeisiin. On keskellä. Aikuisella on oltava herk- kunnalla voi olla merkittävä rooli näis- aika uudistua. kyyttä kuulla ja nähdä lapselle mer- tä sisällöistä käytävässä keskuste- kityksellisiä kysymyksiä, kokemuksia lussa sekä sisältöjen toteuttamisen Lastenohjaajien ja ja toimintatapoja. Kirkon varhaiskas- tukena varhaiskasvatuksen arjessa. PESUEen kehittämisajatuksia: - Kohtaamme perheen sen omilla vatuksessa luodaan merkityksellistä perustaa ja mielikuvaa uskosta ja Lapsella on oikeus tutustua maail- seurakuntaelämästä, mikä vaikuttaa maan sellaisena kuin se avautuu hä- ehdoilla. - Huomioimme lasten yksilöllisyy- lapsen asenteeseen ja aktiivisuuteen nen edessään. Siihen kuuluu myös eri- kirkkoa kohtaan myöhemmin elämäs- laiset tavat hahmottaa maailmaa ja - Puhumme asioista lapsen kielellä. sä. Jos lapsella on mahdollisuus ko- uskoa eri asioihin. On tärkeää antaa - Tuemme lapsen omaa hengelli- kea hengellisyyttä elämässään ja aitoa lapsille eväitä mm. ymmärtää mitä osallisuutta kirkon toiminnassa ja sen tarkoittaa, että lapsi on kristitty. Mitä - Annamme aikaa ja tilaa uuden suunnittelussa, hän voi kokea myös siihen liittyy ja kuuluu? Lasta on tärkeä oppimiselle ja ihmettelylle. kristillisyyden koskettavan itseään. perehdyttää hänen omaan kristilli- - Osallistamme lapset ja perheet seen traditioonsa. Yhtä tärkeää on toiLapsen oman hengellisyyden tuke- saalta antaa lapsille myös eväitä koh- misen lisäksi, on tärkeää tukea kotia data toisella tavalla uskovia lapsia. kristillisessä kasvatuksessa. Kristillisen kasvatuksen tulisi toimia den suuressakin ryhmässä. syyttä lapselle omimmalla tavalla. toiminnassa ja sen suunnittelussa. - Kunnioitamme lasten ajatuksia, näkemyksiä ja tunteita. - Järjestämme seurakunnan työtä sillanrakentajana, ei muurien pystyt- sinne missä lapset ovat, kouluihin täjänä. ja päivähoitoon. Lasta tulee tukea hengellisesti hänelle itselleen luontaisella tavalla. Lasta on tärkeä perehdyttää hänen omaan kristilliseen traditioonsa. Yhtä tärkeää on antaa hänelle eväitä kohdata toisella tavalla uskovia. Lapsuus on jatkumo. Varhaiskasvatuksen, varhaisnuorisotyön ja nuorisotyön yhteistyö lapsen hyväksi on tärkeää. Kristillinen varhaiskasvatus tulee nähdä kirkon kristillisen työn perustana. Suurena haasteena on kuitenkin se, Varhaiskasvatuksen viestinnän että myös niitä lapsia ja perheitä on kehittäminen ja julkisuuskuva nykypäivänä paljon, joita toimintamme Kaikilla seurakunnan lapsiperheillä on oikeus kristilliseen kasvatukseen, myös niillä, jotka eivät osallistu kokoavaan toimintaan. ei tavoita. Heidät voimme kohdata vain, Varhaiskasvatus on koko kristillisen työn perusta. Varhaiskasvatuksen toi- jos kirkko pystyy vastaamaan ajan mintamuotojen avulla voidaan saada henkeen ja tarpeisiin, eikä jää kiinni yhteys koko perheeseen ja ohjata heitä menneeseen. On hyväksyttävä, että myös seurakunnan muihin toimintoi- kaikki eivät halua osallistua toimin- hin. Lapsena saadut mielikuvat taan ja mietittävä uusia tapoja kohdata kristillisyydestä kantavat läpi elämän. perheitä. Myös heidät on otettava huomioon, sillä kristilliseen kasvatukseen Mielikuvaan kirkon varhaiskasvatuk- on oikeus kaikilla seurakunnan jäse- sesta vaikuttavat erilaiset vuorovaiku- nillä. tustilanteet, joita tapahtuu perheen, On tärkeää tiedottaa toiminnasta muiden toimijoiden ja työntekijöiden ajoissa ja sisällyttää mainontaan viesti välillä. Luottamuksellisen suhteen siitä, että seurakunnissa työskentelee syntyminen työntekijän ja lapsen välil- kasvatuksen ammattilaisia. Tehok- le on erittäin tärkeää. Mitä läheisem- kaaseen viestintään tarvitaan yhteis- mäksi aikuinen tulee, sitä enemmän työtä muiden toimijoiden kanssa. Viestinnän tulee olla monipuolista ja laaja-alaista. lapsi tai nuori uskaltaa tuoda tunteitaan esille. Jos haluamme vaikuttaa Lastenohjaajien ja lapsen ja nuoren elämässä, on sään- PESUEen kehittämisajatuksia: nöllisellä toiminnalla ja tutulla aikuis- - Teemme yhteistyötä muiden kontaktilla suurempi vaikuttavuus, työalojen ja yhteistyökumppanei- kuin sattumanvaraisella kohtaami- den kanssa lasten ja perheiden hyväksi. sella esimerkiksi kerran vuodessa järjestettävässä tapahtumassa. - seurakuntayhtymän sisällä kallisissa medioissa, kirkon varhais- -> tiedotus ja yhteistyö - Teemme työmme näkyväksi sekä Toivotamme kaikki tervetulleiksi toimintaamme. Se näkyy myös Vältämme päällekkäisyyksiä mahdollista valtakunnallisissa ja pai- Mainostamme selkeästi ja kiinnostavasti. - mainonnassamme. varhaiskasvatuksen toiminnoissa Julkisuuskuvan vahvistaminen on kasvatuksen omissa materiaaleissa - - Toteutamme ryhmätoimintaa myös marginaaliryhmille. - Tuomme esille seurakunnan sekä kirkollisessa ja yhteiskunnalli- seurakunnan sisällä, että varhaiskasvatusosaamista esim. sessa keskustelussa. Seurakunnan ulkopuolella. varhaiskasvatuksen oman Teemme tunnetuksi kirkon julkaisun (perheille jaettavaksi) ja näiden perheitä, siksi positiivista varhaiskasvatuksen avulla. julkisuuskuvaa voi heidän joukossaan ammattilaisten ammattitaitoa. varhaiskasvatus tavoittaa paljon lapsia helposti kasvattaa. -  - Vahvistamme yhteistä varhaiskasvatusta PESUEessa. Lapsen odotukseen ja kasteeseen Kirkkovuoden juhlapyhinä perhe voi liittyvän yhteydenpidon kehittäminen myös kaivata tukea kristillisten tapo- Lapsiperheisiin pidetään yhteyttä säännöllisesti lapsen ja perheen herkkyyskaudet (alkaen lapsen odotuksesta) huomioiden. jen ylläpitoon. Herkkyyskausiin liittyen Kastaessaan seurakunta sitoutuu tu- seurakuntien tulisi vakiinnuttaa toi- kemaan kastettua lasta ja hänen van- mintatapa, jolla pidetään säännöllistä hempiaan ja kummejaan kristillisessä yhteyttä perheeseen ennen ja jälkeen kasvatuksessa ja opetuksessa. Kaste- kasteen herkkyyskaudet huomioiden. keskustelussa ja kasteessa, papilla on Perheet on mahdollisuus kohdata jo mahdollisuus kertoa perheelle kirkon varhaiskasvatuksen toiminnoista ja lapsen odotusvaiheessa, ensimmäi- saada perhe mukaan seurakunnan sen tärkeän herkkyyskauden aikana toimintaan. Kasteen kautta syntyvää tekemällä tiivistä yhteistyötä mm. yhteyttä perheeseen on syytä vahvis- neuvolan kanssa. Näin perhe voi sitou- taa yhteistyössä seurakunnan eri työn- tua seurakuntaan jo ennen lapsen tekijäryhmien ja työalojen välillä. syntymää ja tällä voi olla tärkeä merki- Kirkolla on velvollisuus pitää yhteyttä tys myös kastepäätöstä tehtäessä. kaikkien kastettujen lasten perheisiin, myös niihin, joita kokoava (kerhot, Lastenohjaajien ja PESUEen tapahtumat yms.) toiminta ei tavoita. kehittämisajatuksia: - Pidämme säännöllistä yhteyttä - Kehitämme neuvolayhteistyötä. - Tapaamme perheitä jo hyvin perheeseen esim. sähköisesti ja herkistää monet vanhemmat pohti- varhain, ensimmäisenä kirjeitse. maan elämän syvempää merkitystä. herkkyyskautena. Lapsen syntymä uusine vastuineen - Voidaan puhua, että vanhemmilla on tiettyjä herkkyyskausia, jolloin seura- - kunnan tulisi olla läsnä ja helposti ta- - Tuemme kummeja tehtävässään Kutsumme lasta odottavat (esim. kummin käsikirja, kummin perheet yhteiseen tapahtumaan. ja kummilasten leirit) Järjestämme vauvakahviloita, - Lähetämme seurakunnilta voitettavissa. Näitä herkkyyskausia perhekerhoja ja vauva- ja materiaalipaketti kotiin, jonka ovat esim. lapsen odotukseen ja synty- taaperokirkkoja. avulla tuetaan perheen kristillistä - Luomme kontaktin srk:n alueelle kasvatusta. - Vakiinnutamme toimintatavan mään liittyvät kaudet, vanhempainlo- muuttaneeseen perheeseen. ma, päivähoidon ja koulun aloitus, lapsen eri kehitysvaiheet jne. Näiden kau- kasteen yhteydessä tehtävään sien aikana perhe usein kaipaa ver- yhteistyöhön. taistukea ja rohkaisua.  Lapsinäkökulma otetaan huomioon kaikessa seurakunnallisessa työssä ja Lapsen oikeuksien päätöksenteossa toteutuminen kirkossa Lapset ovat rikkaita kyvyiltään, resursseiltaan ja osaamiseltaan. Lapset tarvitsevat aikuisia, jotka näkevät heidät, kuuntelevat, antavat haasteita ja auttavat ylittämään rajojaan. Lasta ja lapsuutta arvostava seurakunta kuulee, näkee ja ottaa jokaisen lapsen tosissaan huomioon kirkon jäsenenä. Tämän vaikutukset liittyvät kaikkeen seurakunnalliseen toimintaan jumalanpalveluselämään, tilaratkaisuihin, kirkolliseen kieleen, toiminnallisiin painotuksiin ja päätöksentekoon. Lapsen oikeuksilla turvataan lapsen kasvua, kehitystä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vastuu lapsen oikeuksien toteutumisesta on aikuisilla. Lastenohjaajien ja PESUEen Hyvin monella seurakunnallisella kehittämisajatuksia: päätöksellä on vaikutusta lapsen elä- - mään, siksi päätöksenteossa ja työssä on aina huomioitava lapsinäkökulma. Teemme kirkon osaksi arkea - mässämme on päätösten lapsivaiku- koskevia päätöksiä. - sessa valmistellaan asiasta ohjeistusta ja työvälineitä seurakunnille. - kristillisyyttä. Otamme lapsinäkökulman huomioon, kun teemme lapsia Pidämme lasta aktiivisena - Teemme yhteistyötä työalasta riippumatta. - Ryhmäkoot mitoitamme toimijana. sellaisiksi, että työntekijällä on Pyrimme luomaan hyvän mahdollisuus lapsen äänen kuulemiseen. vuorovaikutussuhteen lapsiin. - Tarjoamme perheille monipuolisia tapoja kohdata siellä missä perheet ovat. Tämän työn tukena seurakuntayhtytusten arviointiryhmä. Kirkkohallituk- - Huolehdimme siitä, että lapset ja - Tarjoamme työntekijöille perheet ovat osallisena koulutusta ja tukea erilaisten toiminnassamme sen lasten kohtaamiseen. suunnittelusta lähtien. Perhelähtöisen ja diakonisen Varhainen tuki: Perheen varhaisen työotteen vahvistaminen tuen tarpeen huomaaminen ja siihen kaikkea lasten ja perheiden kokonais- Diakoninen työote tarkoittaa ennen reagoiminen on ensiarvoisen tärkeää valtaista tukemista lähellä heitä. Sen Perhe on kirkon keskeisin kumppani työssämme. Varhaisella ja viisaalla tehtävänä on tukea perheitä ja lapsia varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasva- asioihin puuttumisella ja ammattiavun joiden kannettavaksi kasautuu paljon tus on näin ollen perhetyötä. Perhe on piiriin ohjaamisella estetään tilanteen vaikeuksia. Diakoninen työote on hyvä kokonaisuus, jossa kaikki perheenjä- paheneminen ja autetaan lasta ja hä- ottaa käyttöön kaikissa seurakuntien senet vaikuttavat toisiinsa. Perheitä on nen perhettään. työmuodoissa. Silloin, jos työntekijä ei itse voi auttaa perhettä, on palveluoh- monenlaisia, mutta kaikissa lapsiperheissä vanhemmuuden haasteet ovat Ongelmien työstäminen ja kriisiapu: jaus tärkeää, jotta perhe ei jää yksin. samantapaisia. Perheen toiveiden tu- Eriasteiset vaikeudet muuttuvat usein lee näkyä ja kuulua toiminnan suunnit- monimutkaisiksi ongelmiksi, jos niitä Lastenohjaajien ja PESUEen telussa ja toteutuksessa. ei tietoisesti käsitellä. Osalla kirkon kehittämisajatuksia: työntekijöistä on ammatillista osaa- - Kehitämme seurakuntien, Perhetyö on perinteisesti jaettu on- mista pidempiaikaisen terapeuttisen Diakoniakeskuksen, Kasvatusasiain gelmia ennaltaehkäisevään ja korjaa- prosessin ohjaamiseen tai rinnalla keskuksen ja Perheasiainneuvot- vaan perhetyöhön. Jaon ei tarvitse olla kulkemiseen. Kaikilla työntekijöillä telukeskuksen yhteistyötä. näin karkea. Perhetyössä yhdistyvät tulisi olla perustietous siitä, miten toi- seuraavat näkökulmat (Kirkkohallitus mia välittömänä lähimmäisapuna ne ovat vuorotellen seurakunnissa, äkillisissä kriisitilanteissa tai mihin jotta joka sunnuntai olisi jossain kriisissä oleva tulisi ohjata saamaan li- seurakunnassa perhekirkko. 2009): Ilo ja oppiminen: Perheiden kanssa sätukea. tehtävässä työssä yhdessäolo ja yhteys - Perhekirkot järjestämme niin, että - Suunnittelemme yhdessä mm. kaupungin ja järjestöjen kanssa toisiin on itsessään arvokasta. Perhe- Edellä mainitut neljä näkökulmaa ei- perheiden palveluita (tasapuoliset, työssä toimitaan ilon ja oppimisen vät ole kaikenkattavia. Todellisuudes- monipuoliset, ei päällekkäiset). kentässä, kun tehdään asioita yhdes- sa perhetyö ja perheiden elämä on laa- sä. jempaa ja syvempää - näkökulmia ja tilanteita on enemmän. Joskus yhdes- Vahvistaminen: Vahvistavaa näkökul- sä kohtaamistilanteessa voi olla kaik- maa perhetyössä kuvaa vaativien elä- kia näkökulmia läsnä. mänvaiheiden ennakointi. Vahvistamista tai olemassa olevan lujittamista tarvitaan esimerkiksi ensimmäisen lapsen syntymän yhteydessä, murrosikäisen perheessä ja tyhjän pesän vaiheessa. - Tehostamme tiedottamista perheisiin. - Kehitämme yhteistyötä lastenohjaajien ja diakonien välillä. - Edistämme perhelähtöistä työotetta. Perhelähtöisyyden tulee olla jokaisen kirkon työntekijän tapa nähdä omaa työtään. Vuorovaikutuksen lisääminen kirkon Tarkoituksena ei ole, että jokainen varhaiskasvatuksessa/-sta työntekijä istuu internetissä keskustelemassa perheiden kanssa, vaan Kasvokkain tapahtuvat vuorovaikutus- keskitetysti voidaan palvella perheitä tilanteet ovat merkittäviä kohtaamisia niillä sosiaalisen median alueilla, jois- työntekijöiden ja perheiden välillä. sa he kokevat kohtaamisen turvalli- Niissä rakentuu perheen suhde seura- seksi. Yhteistyöllä on suuri merkitys kuntaan. Perheiden kohtaamisia ta- sosiaalisen median kautta tapahtu- pahtuu paitsi kasvokkain, myös yhä vassa vuorovaikutuksessa. Kirkon varhaiskasvatuksen on oltava läsnä siellä, missä perheet ovat. laajemmalla kentällä, sillä nuoret perheet ovat uudenlaisia median käyttäjä. Lastenohjaajien ja PESUEen Kirkon varhaiskasvatustoiminta Heidän medialukutaitonsa on toisen- kehittämisajatuksia: kiinnostavana työtehtävänä laista, kuin aiemmilla sukupolvilla. He - Panostamme kasvokkain tapahtuviin vuorovaikutustilanteisiin. Kirkon varhaiskasvatuksen laatuun Jaamme hyviä ideoita muille. vaikuttaa merkityksellisesti motivoi- Perustamme internetfooru- tunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen tava myös kirkon varhaiskasvatuksen meita/Olemme mukana näissä työntekijäkunta. Onnistuneen työn piirissä. Kirkon työntekijän on hyväk- foorumeissa. lähtökohtia ovat työtehtävän selkeys ja myös käyttävät yhä enemmän aikaa - mediavälineiden parissa. Tähän uudenlaiseen mediankäyttöön on vastat-  Lisäämme viestintää ja yhteistyötä työtä vastaava palkka. Huomiota on tiedotustoimiston kanssa. kiinnitettävä lastenohjaajaksi opiske- Tehostamme yhteistyötä muiden levien sitouttamiseen kirkon työhön ja sensä mielestä olisikaan tärkeää. Kir- seurakunnan työntekijöiden heidän rekrytointiinsa. Avainasemas- kon varhaiskasvatuksen on oltava läs- kanssa sa ovat työssäoppimisjaksojen positii- syttävä se, että nykyajan perheiden - tarve on mm. sosiaalisissa medioissa toimiminen, vaikka se ei työntekijän it- nä siellä missä perheet ovat. - - Sosiaalisen median kenttä on laaja ja useat perheet käyttävät sen palveluja monipuolisesti. Tärkeätä olisi hah- - mottaa ne keskeiset sosiaalisen median osat, joissa kirkon työntekijä pystyy kohtaamaan mielekkäästi perheitä. - Tehostamme yhteistyötä viset mielikuvat ja kokemukset seura- päivähoidon, koulujen, kuntatyöstä. Lastenohjaajan työ on neuvoloiden, järjestöjen ja monipuolista, itsenäistä ja vastuullis- urheiluseurojen kanssa. ta. Siihen sisältyy mahdollisuus oman Keräämme systemaattisesti työn kehittämiseen. Opiskeluvaihees- palautetta toiminnasta ja sa oleville työelämäjaksot ovat merkit- hyödynnämme palautetta. täviä. Ne voivat olla jopa käänteente- Huomioimme osallisuuden jo keviä, jos opiskelija saa positiivisia ko- suunnittelussa. kemuksia harjoitteluajalta. SUUNNITELMAN SYNTYMINEN Näin varhaiskasvatuksen suunnitelma syntyi Lähdeluettelo Suunnitelman syntyminen Lähteet työn perustutkinnossa on kristillisen Toukokuu 2008 Vake-koulutus lasten- Kalliala Marjatta 2008. Kato mua! kasvatuksen tutkinnonosa, joka on hy- ohjaajille ja PESUEelle Kohtaako aikuinen lapsen vä mahdollisuus yhteistyön kehittämi- 10.8. 2009 Lastenohjaajien koulutus- päiväkodissa. Helsinki: Gaudeamus selle monin tavoin (mm. yhteiset pro- päivä, johdanto Vakeen, itsenäistä jektit ja opinnäytetyöt). Vake-työskentelyä Kirkkohallitus/Kirkon kasvatus ja Yhteistyö Turun kristillisen opiston kanssa on keskeistä. Lapsi- ja perhe- Motivoituneet, sitoutuneet ja 14.8.2009 Lastenohjaajat työskenteli- nuorisotyö 2008. Lapsi on osallinen. vät Vake-kysymysten parissa ryhmis- Kirkon varhaiskasvatuksen sä kehittämisasiakirja. 20.8.2009 PESUE ja kirkkoherrat työstivät Vake-kysymyksiä Perhetyön neu- Kirkkohallitus 2009. Minäkö ammattitaitoiset vottelupäivässä perhetyön tekijä? Suuntaviivoja 15.9.2009 Varhaiskasvatuksen yksikön perhelähtöisen työotteen työntekijät ovat toimiston tiimi työsti Vaken kysymyk- vahvistamiseen seurakunnassa. siä julkaisu 2009:10 merkittävä 13.10.2009 Kirkkoherroilta pyydettiin laatutekijä kirkon sähköpostitse kommentteja Vakeen Turun ja Kaarinan liittyen. seurakuntayhtymän perhetyön varhaiskasvatuk- 5.1.2010 Lastenohjaajien koulutuspäi- suunnittelu ja edistämisfoorumi vässä tarkasteltiin ja muokattiin Vaken PESUE 2009. Perhetyön tekstiä. työkalupakki- avuksi perhetyön 20.1.2010 PESUEen kokouksessa tar- suunnitteluun ja toteutukseen. sessa. kasteltiin ja muokattiin Vaken tekstiä Työssäoppimisjaksot ovat sekä opiskelijoille että työyhteisöille merkittäviä. 2.2.2010 Kristillisen opiston edustajat Turun ja Kaarinan arvioivat Vaken sisältöä seurakuntayhtymän Varhaiskasvatuksen yksikön strategia Prosessia on peilattu muiden seura- 2008-2011. kuntayhtymien ja seurakuntien Vakeprosesseihin Vake-koulutuksessa Stakes 2005. Valtakunnallisen 2009-2010. varhaiskasvatussuunnitelma perusteet. MISSÄ JA MITEN? Käytät kädessäsi olevaa VaKea? Voit aloittaa työvuoden toimintasuunnitelman laatimisen/ arvioinnin työvuottasi Vakea lukemalla. Miten Vaken tavoitteet toteutuvat/toteutuivat työvuodessasi? Arjen työn keskellä on hyvä välillä istahtaa ja pohtia omaa työtä. Tähän pohdintaan Vake on hyvä apuväline. Vake on hyvä väline myös yhteistyötilanteissa. Sen avulla voit kertoa työmme tavoitteista ja linjauksista perheille, seurakuntien eri työalojen työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Työkokouksissa Vake palvelee yhteistä keskustelua varhaiskasvatuksen asioista ja roolista omassa seurakunnassasi ja työyhteisössäsi. Vake voi auttaa sinua koulutuksen suuntaamisessa. Vake on apuna uuden työntekijän perehdyttämisessä ja opiskelijan ohjaamisessa. Vaken avulla kristillisen varhaiskasvatuksen linjaukset tulevat tutuksi. Miten muuten hyödynnät Vakea? Pidä Vake lähelläsi! leikkausviiva