Uutislähde 2 2/2014 Konkurssien määrä väheni Pääkirjoitus Konkurssien määrä väheni tammi-syyskuussa 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa 2014 pantiin vireille 2 278 konkurssia, mikä on 156 konkurssia (6,4 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Kenen ehdoilla elämme? -myös kansalaisilla on vastuu terveytensä ylläpitämisestä Sosiaali- ja terveysalan työtaakka on kasvanut ja paljon aikaa on käytetty toimivan järjestelmän kehittelyyn. Kansa kuitenkin vaatii lisää palveluja. On muistettava ettei meidän suomalaisten terveyttä ylläpidetä pelkästään hyvän hoidon ja nopean hoitoonpääsyn keinoin, ratkaisevin osuus kansalaisten hyvinvoinnista saattaa langeta kansalle itselleen. Ja niin pitää ollakin, osavastuu on meillä. Iso osa terveyttämme hoitavista yhteisöistä tietää, että hoitoon tulee sekä fyysiseltä että henkiseltä kunnoltaan ja elintavoiltaan varsin huonosti itsensä hoitanutta kansaa. Iso osa terveydenhoidon tämän päivän jättikustannuksista saataisiin pienenemään, jos me kansalaiset keskittyisimme parantamaan elintapojamme. Tänä päivänä tarjolla on kaikkea. Ainoa jota ei ole tarjolla on talonpoikainen järki. Se on itse kunkin kaivettava itsestään esille. Mikä meitä vaivaa? Esimerkiksi liikalihavuus on ominaisuus joka säteilee moneen suuntaan, tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin, diabeteksen kasvuun ja vaikuttaa myös henkiseen vireyteen. Makea on hyvää ja sohvalla lojuminen mukavaa. Ihmepillerit eivät laihduta. Suomalaiset lapset ovat osin samassa kierteessä kuin heidän vanhempansakin. Missä on terveellinen arkiliikunta ja säännölliset, terveelliset ruokailutottumukset? On hyvä muistaa, että emme me suomalaiset voi parantaa terveyttämme katselemalla televisiosta urheilukisoja kaljaa lipittäen. Liikunnan ei tarvitse olla hikipäässä juoksemista eikä syömisen askeettista kieltäytymistä, ei. Riittää mainiosti, kun vain tiedostaisimme itsemme. Ehkä on hyvä muistaa, ettei lasten liikunta saa olla pelkästään jääkiekkojoukkueeseen tai muuhun peliyhteisöön kuulumista harjoituksineen kaikkineen. Lapsen osa on myös liikkua villinä ja vapaana luontaisen liikkumisenhalun kannustamana. On hyvä kysyä: kenen ehdoilla me elämme, elämmekö muotioikkujen mukaan, määrääkö ruokamainos mitä syömme, mitä juomme. Emmekö osaa päättää itse? Tämän ajan epäitsenäinen päättämättömyys kostautuu yhteiskunnan terveydenhoitokustannusten nousuna. Näin kuntapäättäjät sen näkivät Terveyspalvelualan liitot teettivät kesällä 2014 Aula Researchilla tutkimuksen kuntapäättäjien näkemyksistä terveydenhuollon kehittämisestä. Siihen vastasi 1 209 kunnanvaltuutettua ja 120 kunnanjohtajaa tai sote-sektorin ylintä virkamiestä. Muutamia poimintoja Länsi-Suomen alueelta: Päijät-Hämeen kuntapäättäjistä 79 prosenttia oli huolissaan terveyspalveluiden heikentymisestä alueellaan tulevaisuudessa. Päijät-Hämeessä suhtaudutaan tulevaisuuteen hieman myönteisemmin kuin valtakunnassa keskimäärin (80 %). Vain 19 prosenttia Päijät-Hämeen kuntapäättäjistä uskoo so- te-uudistuksen parantavan terveyspalveluita. Peräti 77 prosenttia Päijät-Hämeen kuntapäättäjistä oli sitä mieltä, että terveydenhuollossa pitäisi siirtyä asiakkaan valinnanvapauden mahdollistavaan malliin, jossa kansalainen saa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta. Tällainen malli on käytössä muun muassa Ruotsissa. Länsi-Suomen alueella huoli lähipalveluiden säilymisestä oli pienempi kuin koko valtakunnan tasolla, silti 81 prosenttia alueen kuntapäättäjistä kantoi siitä huolta. Tiedätkö 1) Mikä on feresi? 2) Montako prosenttia suomalaisista tupakoi? 3) Mikä on änkyrimadon suomenkielinen nimi? 4) Mistä sanasta tulee ”motti”? 5) Paljonko on 1 motti? 6) Mikä on isokauris (Cervus elaphus) entiseltä nimeltään? 7) Mikä on pituushypyn voimassa oleva Suomen ennätys? 8) Mikä kasvi on Sorbus aucuparia? 9) Kuka omistaa oikeudet ”Uusi Suomi”-lehden nimeen? 10)Mikä oli Lahden asukasluku vuonna 1962? Mira Tiirikainen jatkaa paikallisyhdistyksen johdossa Entisen kaupunginpuutarhan alueella aloitetaan piakkoin rakennustyöt. Tulevaisuudessa alueelle rakentuu noin 800 asuntoa. Kaupunginpuutarhan tontilla alkavat pian rakennustyöt Petri Görman Entisen kaupunginpuutarhan alueella on purettu jo entinen toimistorakennus. Alueella aloitetaan piakkoin rakennustyöt, jonka seurauksena 800-1000 kaupunkilaiselle valmistuu Launeen perhepuiston toiselle puolelle uusi koti. -Alue jakautuu kahteen kortteliin uuden Uudenpellonkadun varteen. Pohjoispuolelle eli kaupunginpuutarhan vanhan huoltorakennuksen alueelle sijoittuvaan kortteliin 25162 on asemakaavoitettu palvelutalon rakennusala ja asuinkerrostalojen rakennusalat. Palvelutalon suunnittelu on jo rakennuslupavaiheessa ja rakentaminen voi käynnistyä lupapäätöksen ja rakentamisen mahdollisesti edellyttämien verkostojen valmistuttua. Muille tonteille ei ole tietääkseni vielä haettu raken- nuslupia, Lahden kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen kertoo. Kaupunginarkkitehdin mukaan asukasmäärä riippuu asuntojen koosta, joten arvio asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden perusteella on todella karkea. -Jo osin toteutuneen Keijutien puoleisten kortteleiden asukasmäärä voi olla 700-900 asukasta. Kaarikadun puoleisten kortteleiden asukasmäärä palvelutalon asukkaiden lisäksi voi vaihdella 800-1000 asukkaan välillä riippuen asuntojen koosta ja erityisesti alueelle toivottujen lapsiperheiden määrästä. Asemantaustan ja Kullankukkulan alueen vanhempi rakennuskanta on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa ja se mukautuu uudistuotantoon. -Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan aina lähiympäristön rakennetta, niin rakennuksia kuin maisemaa ja maaperää. Kaupunkirakennetta pyritään tiivistämään erityisesti lähellä keskustaa ja olemassa olevia palveluita. Uusien rakennusten kerroskorkeuteen vaikuttavat olemassa olevien rakennusten kerroskorkeuden lisäksi uuden asutuksen merkitys esimerkiksi melusuojana, maaperä ja mahdolliset muut tekniset vaatimukset. Myös muualle Etelä-Lahden alueelle on tulossa täydennysrakentamista lähiaikoina. -Tapparakadun eteläpuolelle Mäntsäläntien ja Launeen päiväkodin väliin on asemakaavoitettu kolme asuinkerrostalotonttia. Rakentamisaikataulusta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Aimo Hentiselle kultainen ansiomerkki Kirjastopalvelut luupin alla myös Orimattilassa Petri Görman, Orimattila Orimattilan kaupunki on supistanut kirjastopalveluita merkittävästi vuonna 2014. Artjärven sivukirjasto suljettiin kesällä ja Orimattilan pääkirjaston aukioloaikoja on supistettiin syksyllä. -Artjärven kirjasto suljettiin käytön vähäisyyden takia ja kiristyvä taloustilanne vaatii osansa, Orimattilan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapani Malmiharju sanoo. Orimattilan pääkirjaston aukioloaikoja on supistettu lautakunnan toimesta, koska kaupunginhallitus on edellyttänyt tulosalueelta lisäsäästöjä jo kuluvalta vuodelta. -Nykymuotoisia kirjastopalveluita on supistettu, mutta samanaikaisesti kirjastoauton palveluita on lisätty. Ensivuoden budjettiin on varattu määräraha uuden kirjastoauton hankintaan. Samalla auton palvelutasoa tullaan lisäämään, koska tiedämme kuinka tärkeitä kirjastopalvelut ovat tavalliselle kuntalaiselle. -Uuden kirjastoauton myötä palvelut ovat saatavilla jokaisessa Orimattilan kylässä ja kouluilla. Kirjastoauton materiaali on mo- Hollolan perussuomalaiset valitsivat yksimielisesti nykyisen puheenjohtajansa Mira Tiirikaisen johtamaan paikallisyhdistystä myös ensi vuonna. Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Sakari Sormunen, Veli-Matti Tanhuva, Ossi Auvinen, Marko Jokiranta, Jari Salminen ja Jukka Tiirikainen. Hollolan perussuomalaiset valmistautuvat ensi kevään eduskuntavaaleihin kahden ehdokkaan voimin. Ehdolla ovat sekä istuva kansanedustaja Anne Louhelainen että Perussuomalaiset Hämeen piirin puheenjohtaja Jari Ronkainen. Suomen Nuorisoseurat ry on myöntänyt festivaalipäällikkö Aimo Hentiselle kultaisen ansiomerkin. Merkki myönnetään erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. -Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta. Tämä Hollo ja Martta festivaali on hyvä esimerkki siitä, pääsihteeri Antti Kalliomaa perusteli. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia ei muuteta Orimattilan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapio Malmiharju haluaa kehittää paikallisia kirjastopalveluja siitä huolimatta, että kuntatalous on tiukalla. nipuolista ja samaa tasoa kuin pääkirjastossa. Uuden kirjastoauton palveluita pohditaan parhaillaan ja siihen tullaan satsaamaan. Tarkoituksenamme on luoda sellainen palvelukokonaisuus, joka tyydyttää asiakkaitamme. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Malmiharju on itse satunnainen kirjastopalveluiden käyttäjä. -Kirjasto on tärkeä instituutio monelle suomalaiselle ihmisel- Uutislähde le. Orimattilassa kirjastoa ei suljeta, mutta toimintatapoja tullaan muuttamaan. Malmiharju muistuttaa, että kirjastopalveluiden siirtäminen entistä enemmän pyörille ei voi olla este käyttää kirjastopalveluita. -Myönnän, että sosiaalisena kohtaamispaikkana kirjasto on miellyttävämpi ympäristö. Toivon, että tuleva kirjastoauto korvaa menetyksiä, palvelutasoon vaikuttaa käyttäjien määrä ja raha. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muutosesitystä ei anneta tällä hallituskaudella. Lomituspalvelujen aikaisemmat säästötoimet ovat purreet aiottua tehokkaammin. Ne vaikuttavat edelleen niin, että talousarvioon varattu määräraha riittää ilman uusia aktiivisia säästötoimia. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä jatkaa kuitenkin maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujärjestelmän kehittämistä. Työryhmässä valmistellaan lomituspalveluja koskevia lakeja niin, että ne vastaavat EU:n uusia valtiontukisääntöjä maataloudelle. Geisir Oy Uutislähde Mäntsäläntie 27, 15610 Lahti www.uutislähde.fi Vastaava päätoimittaja, toimitusjohtaja Unto Rönkkönen 050 913 1952 unto@uutislahde.fi Kolumnisti Jyrki Joensuu psykiatrian erikoislääkäri Toimituspäällikkö Kari Mustonen 0400 821 427 kari.mustonen@uutislahde.fi Teematoimittaja Paavo Kuisma rakennuttajakonsultti Myyntipäällikkö Jani Kirmanen 046 920 9115 jani.kirmanen@uutislahde.fi Ilmoitusaineisto osoitteella: ilmoitukset@uutislahde.fi Toimituksellinen aineisto: toimitus@uutislahde.fi Paino: Salon Lehtitehdas, Salo ISSN 2342-4672 Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä aiheutuneista virheistä. Lehden vastuu virheellisistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Vastaukset: 1)Karjalaisen naisen juhla-asu, 2)17%, 3)Kunttamato, 4)Ruotsinkielen sanasta mått =mitta, 5)1 kuutiometri, 6)Saksanhirvi, 7)822 cm, 8)(Koti)pihlaja, 9)Niklas Herlin, 10)70 294.