Avaa tästä uusin lehti - Turun Seudun Selkäyhdistys ry
SELKÄLEHTI T U R U N S E U D U N S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y 4 l 2014 JÄSENLEHTI TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS ry SELK T U R U N ÄLEH S E U D U N Postiosoite: Yliopistonkatu 19 20100 TURKU Puhelin 040 525 1739 www.turunselkayhdistys.fi toimisto@turunselkayhdistys.fi TI S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y SELKÄLEHTI ISSN 1456-8667 4 20 14 Jäsenlehti Päätoimittaja: Pirkko Heino Ilmoitukset: Markkinointi Sirpa Koskinen, puh. (02) 488 6367, 0400 535 764 Aineistot: matkahorisontti@gmail.com Taitto: Tmi Helle Laaksonen, puh. 040 704 1457 Paino: Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina JÄSEN LEHTI Turun Seudun Selkäyhdistyksen SELKÄNEUVONTAA Valtakunnallinen neuvontapuhelin maanantaisin klo 10–12 puh. 045 125 1115 TUKIPUHELIN päivystää torstaisin klo 17 – 19 numerossa 040 558 1025 Turun TULE-tietokeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn sekä tietoa itsehoitomahdollisuuksista. TULE-tietokeskus on Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. Tietokeskuksen palvelut ovat asiakkaalle ilmaisia. Aukioloajat: Tiistaisin ja torstaisin klo 10-15 Keskiviikkoisin klo 10-17 Maanantaisin ja perjantaisin suljettu www.tule.fi toimisto@tule.fi p. 044 744 7085 Tietokeskus sijaitsee kauppatorin laidalla, osoitteessa Yliopistonkatu 19 (Mehiläisen talon sisäkäytävä). SELKÄLEHTI 3 Puheenjohtajan palsta JUHLAVUOSI LOPUILLAAN, TYÖ JATKUU Tämä vuosi on lopuillaan. Enää on muutama päivä vuoden suureen juhlaan, Jouluun. Kuluva vuosi on yhdistyksemme toiminnan 30-vuotisjuhlavuosi, mitä on vietetty työn merkeissä. Vuosi vaihtuu, mutta työmme selkäsairaiden ja selän hyvinvoinnin tueksi jatkuu. Kolmekymmentä vuotta sitten yhdistyksemme oli ensimmäinen selän hyvinvoinnin parantamiseksi perustettu yhdistys Suomessa. Nyt eri puolilla maatamme on 32 selkäyhdistystä. Pohjoisin on Napapiirin Selkäyhdistys ja etelästä löytyy yhdistyksiä mm. pääkaupunkiseudulla, Porvoossa ja Kotkassa. Suomen Selkäliitto perustettiin vuonna 1988, siis neljä vuotta oman yhdistyksemme perustamisen jälkeen. Turun yhdistys liittyi liittoon kuitenkin vasta vuonna 1996, kun saimme enemmän tietoa sen toiminnasta ja mahdollisuuksista viedä selkäasiaa eteenpäin valtakunnallisesti. Siitä lähtien yhdistyksellä on myös ollut edustus liiton hallituksessa. Kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon erilaista toimintaa, paljon luottamushenkilöitä, paljon jäseniä, paljon aktiivisia osallistujia eri toimintoihin, paljon tilaisuuksia ja tapahtumia, paljon tiedotusta ja paljon kaikkea muuta. Kaikesta tästä haluan kiittää jokaista toimintaan tavalla tai toisella osallistunutta. Jokainen on omalla panoksellaan vienyt toimintaa eteenpäin. Kiitos! Jokainen jäsen ansaitsee kiitoksen olemalla mukana yhdistyksessä. Ilman teitä ei olisi yhdistystäkään. Kiitos mukana olosta ja tervetuloa osallistumaan! Raha-automaattiyhdistys on arvostanut työtämme myöntämällä rahoituksen muutama vuosi sitten toteutettuun ”Tiedosta tukea akuuttiin selkäkipuun” -projektille sekä nykyiselle ”TULE tutuksi” – projektille. Turun kaupungin liikunta- sekä sosiaali- ja terveystoimet ovat myös vuosien varrella tukeneet toimintaamme. Selkälehden julkaisemisen mahdollistavat monet kaupalliset tukijamme ilmoittelemalla lehdissämme ja yksi yksityinen säätiö vuotuisella avustuksellaan. Liikuntatoiminta on suurin toimintamuotomme. Niin on ollut alusta asti ja niin tulee varmaan olemaan jatkossakin. Säännöllinen liikunta ja tutuiksi tulleiden liikuntakavereiden vertaistuki saavat ryhmäläiset liikkeelle niin syksyn sateissa, talven pakkasissa kuin kevään auringossakin. Selkäliiton ja samalla yhdistyksemme ensi vuoden toimintateema ”liikuta selkäsi kuntoon” tukee tämän toimintamuodon kehittämistä ja lisäämistä resurssien mukaan. Turun TULE- tietokeskuksen toiminta jatkuu entiseen tapaan. Keskuksesta saa tietoa, neuvoja ja ohjeita selän ja muiden tuki- ja liikuntaelinten itsehoitoon. Keskus järjestää myös tiedotustilaisuuksia, on mukana monenlaisissa tapahtumissa ja jalkautuu esim. kauppakeskuksiin. Keskus toimii ihan Turun keskustassa, osoitteessa Yliopistonkatu 19, ns. Mehiläisen kauppakäytävä. Pian kirjoitamme vuosiluvun 2015. Yleensä sanotaan, että uusi vuosi tuo mukanaan uudet kujeet. Yhdistyksessä uskomme kuitenkin hyväksi luotuun toimintapohjaan ja jatkamme nykyisiä toimintoja. Kaikki uudet ideat ovat toki tervetulleita ja niitä voi välittää kotisivumme tai hallituksen jäsenten kautta. Kaikkeen emme voi vastata, mutta kaikki toivomukset käsitellään hallituksessa. Toivotan kaikille jäsenille perheineen, kaikille tämän lehden lukijoille ja kaikille toimintamme tukijoille oikein mukavaa ja rauhallista Joulua sekä hyvää ja menestyksellistä uutta vuotta! Pirkko Heino puheenjohtaja SELKÄLEHTI 4 Onnitteluruno 30-vuotiaalle yhdistykselle Vajaa 20 vuotta oli yhdistyksellä matkaa kun toimintaa saatiin palkatulla jatkaa. Näin kertoo Selkälehti silloin kun itse mainitun tehtävän aloittaa aioin. On nimeä vaihdettu yhteen kertaan ja projektia hallittu jo moneen kertaan vaan ytimenä toimissa taattuna kulkee liikunta, jumpat, retket ja teatterit ne kaupunkilaiset monetkin tuntee. Lehteä tehdään – toimintamuotona ainutlaatuista tarinaa, kuvaa, ohjetta monenmoista. Vaik enimmäkseen suunnittelu koville ottaa on synnytetty julkaisu, jossa Miiankin runottaa. Hyvää mieltä, yhteisöllisyyttä touhua, tekemistä jo kolkyt vuotta. Onnea tänään ja saman verran jatkoon matkalle kaikille samaan muotoon. 12.11.2014 Pirjo Ailanto selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Turun Seudun Selkäyhdistyksen täyttäessä 30 vuotta, sitä kävivät onnittelemassa Vakka-Suomen Selkäyhdistyksestä Aimo Hellsten (oik) ja Aino Komulainen (vas.). Keskellä onnittelun vastaanottanut yhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Heino. SELKÄLEHTI 5 ERILAISIET DIEETIT VERTAILUSSA Ravinto vaikuttaa eliniän pituuteen ja terveiden elinvuosien määrään. Tätä tosiseikkaa tuskin kukaan enää kiistää. Sen sijaan siitä, millainen on terveellisin ruokavalio, esitetään runsaasti erilasia näkemyksiä. Usein ne ovat täysin tai ainakin osittain ristiriidassa keskenään. Moni valitseekin ruokansa pelkästään makumieltymysten perusteella, kun ei osaa päättää, kenen esittämiä suosituksia uskoisi. Jotta asiaan saataisiin lisää selvyyttä, Yalen yliopiston tutkijoita pyydettiin vertailemaan erilasia dieettejä käyttäen lähtökohtana pelkästään tutkimuksiin perustuvia tietoja. Dieetteihin kuuluivat vähärasvainen, vähähiilihydraattinen ja Välimeren dieetti sekä kivikauden ruokavalio (paleodieetti), GI-dieetti ja vegaanidieetti. Monet niistä ovat tulleet tutuiksi kirjoista, lehtien palstoilta ja TVohjelmista myös Suomessa. Mikään dieetti ei selvästi muita parempi Vertailun lopputulos oli se, ettei mitään dieettiä voitu nimetä selvästi muita paremmaksi. Monessa dieetissä suositeltiin käyttämään erittäin paljon tiettyjä ruoka-aineita. Toisaalta saatettiin jyrkästi kieltää eräiden muiden ruoka-aineiden käyttö. Näille suosituksille ja kielloille ei löytynyt tutkimuksista perusteita. Hyvin vähärasvainen ruokavalio ei ollut terveyden kannalta parempi kuin reilusti terveellistä kasviöljyä ja kalaa sisältävä Välimeren ruokavalio. Myöskään vähähiilihydraattinen ”karppaajien” suosima dieetti ei ollut parempi kuin runsaasti kuitupitoisia hiilihydraatteja sisältävä dieetti. Jotkut vannovat kivikauden ruokavalion nimeen, mutta väitteille sen terveellisyydestä ei löytynyt tukea. Sisältäähän se paljon lihaa, jonka runsaaseen syömiseen liittyy terveysriskejä. Tutkijat huomauttivat, että nykypäivänä liha on monin tavoin erilaista kuin kivikaudella syöty riistaeläinten liha. Lisäksi kyseistä ruokavaliota on käytännössä mahdoton toteuttaa, koska valtaosa kivikauden riistaeläimistä ja kasveista on kuollut sukupuuttoon. Kasvikset, luonnollisuus ja kohtuus - hyvän ruokavalion perusta Tutkijoiden mukaan tietyt yleispiirteet ruokavaliossa ovat terveyden kannalta tärkeitä. Sen sijaan tiukat säännöt ja rajoitukset ovat hyödyttömiä ja siten turhia. Terveyttä edistää parhaiten ruokavalio, joka sisältää paljon ja monipuolisesti kasviksia. Myös täysjyväviljan sekä pähkinöiden ja siementen käyttö on hyödyksi. Kun ruokavalio on muiltakin osin monipuolinen ja ravitsemuksellisesti riittävä, se ehkäisee erityisesti sydän- ja verisuoni- sekä syöpäsairauksia. Tutkijoiden mukaan ruokavalion tulisi koostua luonnollista ja vähän prosessoiduista ruokaaineista, jotka sisältävät mahdollisimman vähän suolaa, tyydyttynyttä rasvaa ja transrasvaa sekä sokeria. Niistä valtaosa saadaan teollisista elintarvikkeista, joiden käyttöä karsimalla ruokavalio paranee. Artikkelissa painotetaan lisäksi syömisen kohtuullisuutta. Se sisältyy myös tutkijoiden kiteytykseen hyvästä ruokavaliosta: ”Syö kohtuullisesti ja enimmäkseen kasviksia”. Tutkijat esittävät, että ravinnosta ja terveydestä puhuttaessa tulisi korostaa niitä asioita, jotka perustuvat varmasti tutkittuun tietoon, eivätkä uskomuksiin, niin kuin usein tapahtuu. Lisäksi pitää myöntää se tosiasia, että ravintoon ja terveyteen liittyy paljon asioita, joista ei ole vielä olemassa luotettavaa tietoa. Tutkittavaa siis riittää myös tulevaisuudessa! Lähde: Katz DL, Meller S. Can we say what diet is best for health? Annu Rev Public Health 2014;35:83103. Kirjoittaja: Dosentti, FT, johtava tutkija Paula Hakala Kelan tutkimusosasto Artikkeli on muokattu aikaisemmin julkaistun artikkelin pohjalta (Millainen on terveyden kannalta paras ruokavalio? Ravitsemuskatsaus 2014;1:11). SELKÄLEHTI 6 Hoitoja ja muita kokemuksia Haapsalussa O lin vaimoni Anjan kanssa alkusyksyllä viikon kylpylämatkalla Viron Haapsalussa. Ikaalisten Matkatoimiston Raumalta lähtenyt bussi poimi meidät sunnuntaiaamuna Turun linja-autoasemalta klo 7 ja vei Tallinnan lautalle Helsingissä. Laukut tulivat lahden yli samassa autossa. Viron kielen ihmettely alkoi jo laivassa, kyltti kannella kertoi: ”Suitsetamine kahjustab tervist!” Noudatimme tätä varoitusta, emmekä kahjustaneet terveyttämme suitsettamalla. Aluksessa oli runsaasti väkeä, ja runsaasti näytti laivoja kulkevan Suomenlahdella niin pohjoisen ja etelän väliä kuin idän ja lännen linjaakin. Vain kahden tunnin merimatkan jälkeen olimme jo Tallinnan satamassa. Siellä siirsimme laukut bussiin, joka oli tuonut Suomeen palaavaa porukkaa Haapsalusta ja vei meidät sinne. Kulku kesti puolentoista tuntia. Kun loppumatkan tietyöt valmistuvat, aika lyhenee tuntuvasti. Kylpylämme oli neuvostoaikana rakennettu, mutta niistä päivistä remontoitu Laine. Huoneemme ranskalaisine parvekkeineen oli ylimmässä neljännessä kerroksessa. Sieltä oli hyvä näköala vieressä olevalle Väike Viikille eli Pienelle lahdelle. Majoituksen taso oli ihan mukava, paitsi vuode jo liian paljon nukuttu, joten sain selkäni kipeäksi. Lääkkeeksi toivat kyllä ripeästi vanerilevyn ja kaksi petauspatjaa, mutta ei se ongelmaa poistanut, vaikka vähenikin - ohuet petauspatjat eivät pehmentäneet tarpeeksi. Lettuja hillon kera Hoidot olivat hyviä. Ne valitsi mukava ja osaavantuntuinen lääkäri varttitunnin tulotarkastuksen yhteydessä. Nautimme mm. suolahuoneesta, hieronnasta, vesijumpasta ja magneettihoidosta - Anja kerran mutakäsittelystäkin, mistä Haapsalu on kuulu. Sen merkeissähän kylpylähoidot jo 1820-luvulla alkoivat, kun Hunnius-niminen lääkäri huomasi paikallisten laittavan merimutaa kolottaville jäsenilleen. Joka arkipäivälle plus lauantaille saimme kolme hoitoa. Jo ensi kerroilla huomasi, että kyllä ne vaikuttivat, ihan mielellään oikaisi pitkälleen varsinkin hieronnan jälkeen. Suositus olikin vähintään puolen tunnin lepo käsittelyn päälle. Kun lisäksi aikataulussa olivat aamupala, lounas ja päivällinen, riitti tekemistä talon puolesta. Ruoka oli hyvää, ja vaihtoehdoissa valinnanvaraa - lettujakin hillon kera joka aamu. Jo ensimmäisen illan suussa kävimme katselemassa tätä Läänemaan maakunnan 19.000 asukkaan kaupunkia. Pääväylä Karjakatu vie vanhasta kaupugista uuteen. Erilaisia ruoka- ja kahvipaikkoja on sen varrella runsaasti ja niissä kakunpalat suuria. Aivan äskettäin oli avattu kirjakahvila, jossa on kohtuullisen kokoinen kirjakauppa kahvilan yhteydessä. Karjakatu alkaa Ruotsalaisten puiston luota lyhyen kävelymatkan päässä kylpylästä. Tämä luoteiskulma Viroa ja viereiset saaret ovat olleet Ruotsista tulleitten siirtolaisten asuttamaa jo rautakaudelta eli tuhannen vuoden takaa. Paikannimissä on vielä runsaasti ruotsia, kuten esimerkiksi Österby tai Skåtanäs. Neuvostoajan koittaessa 1939 tämä väki katsoi paremmaksi siirtyä takaisin länteen meren yli. Haapsalu oli aikoinaan heikäläisten keskuspaikkoja. Nyt muistoa pitää yllä pieni museo, Rannarootsi Muuseum, kylpylän lähellä. SELKÄLEHTI Valkean neidon laulu Saksalaiset pesiytyivät Viroon sekä valloitettuaan että ostettuaan sen alueet. Haapsalun tienoita vallitsi kulloinenkin piispa, jonka vallan tueksi rakennettiin komea linna 1200-luvulla. Se on pääosin jo raunioitunut, mutta hallitsee vieläkin vanhaa kaupunkia. Linna on kuuluisa Valkoisesta neidostaan, joka tarinan mukaan on muurattu linnan kirkon sakariston seinään. Kun menee otaksutun kohdan luo, alkaa neidon utuinen laulu kuulua. Ei ole kuitenkaan syytä säikähtää, sillä ääni tulee seinämään hyvin kätketyistä kaiuttimista. Itse tuon tuomiokirkkona toimineen pyhäkön sali on suuri ja vaikuttava. Viereisessä kastekappelissa muistetaan neuvostovallan aikana maasta pakkosiirrettyjä. Vaikka 1500-luvulla tulivat ruotsalaiset isänniksi Viroon ja 1700-luvulla venäläiset, saksalainen aatelisto omisti edelleen maat ja vallitsi niitä mielensä mukaan. Viro itsenäistyi 1920, mutta joutui taistelemaan sekä venäläisiä että saksalaisia vastaan. Uusi itsenäistyminen tapahtui 1990, ja viimeiset neuvostosotilaat poistuivat 1992. 7 Heiltä jäi maahan mm. 12 sotilaslentokenttää. Ne riittävät ainakin hetken virolaisille, sillä maalla on vain kaksi sotilaskonetta. Aivan Haapsalun kupeessa on yksi kenttä kolmen kilometrin pituisine kiitoratoineen. Opaskierros vei meidät sinne. Betonilaatat ovat muuttuneet jo aikamoiseksi pyykkilaudaksi, joten kentälle laskeutuminen olisi ilmeisen vaarallista. Pikkubussiamme rytkytti siellä melkoisesti. Jykeviä konesuojia on jäljellä kolmisenkymmentä. Eipä ole kukaan tehnyt yhdestäkään asuntoa itselleen. Sen sijaan paksut metalliovet on viety kaikista. Remonttia riittää Maisema huoneestamme avautui länsilounaaseen. Eri päivänaikoina se vaihteli valaistukseltaan huomattavasti. Varsinkin auringonlaskut olivat kauniita. Sää oli koko ajan poutainen ja lämmin, asteet parhaimmillaan 20:n tienoilla. Horisontissa uinui saaria, ja niiden takana olikin sitten meri, josta ei meille näkynyt kuin välillä mahtavat pilvet sen päällä. Tienoolle kokoontuu keväin ja syksyin aikamoiset määrät vesilin- tuja muuttomatkallaan. Seurasimme ikkunastamme pitkin päivää lahdella viihtyvää joutsenperhettä, jossa vanhempien lisäksi oli seitsemän jo melko kookasta poikasta. Ne olivat väriltään tummia, mutta vaalenivat viikon aikana silmin nähden. Nuoriso heilutti välillä siipiään lentojumpan merkeissä, kerran yksi jopa kohosi ilmaan. Lahdessa tuntui riittävän ruokaa, ja välillä ihmisetkin tarjoilivat murua. Haapsalun talokannassa on yllättävän paljon kunnostettua, ja erilaisia remontintekijöitä näkyi nytkin. Työmaata on kyllä vielä runsaasti jäljellä. Kun 90-luvulla entiset omistajat saivat talonsa takaisin, ei kaikilla ollut ainakaan heti varoja mittavampiin korjauksiin. Kokonaisuus jätti käynnistä myönteisen muiston. Näille suunnille voisi mennä joskus uudelleenkin. Jouko Räty SELKÄLEHTI 8 Yhdistyksemme vertaistukihenkilö ja artikkelin kirjoittaja Kaarina Frosterus. VERTAISTUKEA ARJEN KESKELLÄ Vertaistukihenkilön päämääränä on tukea selkäongelmaista tai muun sairauden tai vastaavan ongelman kanssa kamppailevaa ihmisiä oman elämän hallinnan saavuttamiseksi. Vapaaehtoistoiminnan periaatteista Vapaaehtoistoiminta on prosessi, jossa ihmiset yhdessä lähtevät parantamaan elämänlaatuaan ja voittamaan vaikeuksiaan. Kaikki vapaaehtoistoimintaan osallistuvat toimivat omasta vapaasta tahdostaan ja täysivaltaisina subjekteina. Itsemääräämisen on toteuduttava myös vapaaehtoispalveluja tuotettaessa niin auttajan kuin autettavankin osalta. Vapaaehtoisille ei makseta palkkaa. Joissakin tapauksissa katsotaan tehtävien olevan kuitenkin sen laatuisia, että niistä maksetaan palkkio vapaaehtoiselle. Periaatteisiin kuuluu myös, että vapaaehtoisille aiheutuvia kuluja pitäisi korvata mahdollisimman paljon. Vapaaehtoistoimintaa tehdään tavallisen ihmisen taidoin. Jotkut vapaaehtoisten tehtävistä ovat kuitenkin niin vaativia, että vapaaehtoiset tarvitsevat tuekseen koulutusta ja ohjausta. Lisäksi vapaaehtoistoiminnassa on otettava huomioon tietyt perusedellytykset ja ylläpidettävä niitä. Tällaisia ovat ainakin seuraavat asiat: Vapaaehtoistoiminta ei voi eikä saa korvata ammattityöntekijöiden työtä. Ovatko kaikki ne tehtävät, joita meillä viimeisten vuosien aikana ammattilaiset ovat tehneet, sellaisia, joihin heidän koulutettua työpanostaan todella tarvitaan? Onko joukossa mahdollisesti sellaisiakin tehtäviä, joissa ammattityön ulkopuolinen inhimillinen myötäeläminen ja kokemuksellinen tuki toimivat paremmin (Lehtinen). Vapaaehtoisia on huollettava. Vapaaehtoiset eivät jaksa, eivätkä halua toimia kauan, jos heitä ei huolleta asianmukaisesti. Vapaaehtoistehtävien laadusta riippuen heille on tarjottava koulutusta, ohjausta ja konsultointia. Miksi tarvitaan vertaistukihenkilöitä? Tähänastisten vertaistukihenkilötoimintakokeilujen perusteella voidaan todeta, että kysymys on oikeastaan vain tavallisesta elämästä, lähimmäisenä olemisesta. Herääkin kysymys, miksi vertaistukihenkilöitä tarvitaan. Eikö eri palvelupisteiden hyvin koulutettu ammattihenkilöstö pysty auttamaan, olemaan lähimmäisinä? Ja vielä: eivätkö vammautuneet ja sairaat elä yhteisöissä, eikö heillä siellä ole lähimmäisiä? Vastaus on kyllä ja ei. Meillä kaikilla - myös sairailla ja vammaisilla - on toki lähimmäisiä. Samoin niin terveydenhuolto kuin sosiaalipalvelutkin pyrkivät ottamaan ihmisen huomioon. Kuitenkin kaikkein läheisimpien SELKÄLEHTI - kuten perheenjäsenten - on ehkä kaikkein vaikeinta kohdata vammaisuus tai sairaus ja tehdä siitä osa elämää. Lisäksi on niin, että talkootyöajattelu, yhdessä toimiminen, on jäänyt hieman taka-alalle nykypäivän ihmisen elämässä. Me jätämme toisemme yksin. Sen takia usein tarvitaan ulkopuolista, joka sysää myönteisen kehityksen liikkeelle. Niin asiantuntijoilla kuin vammaisillakin on sama tehtävä: vähentää toimintaesteisyys minimiin. Myös vammauduttuaan ihminen on kokonaisuus samoin kuin ammatissa toimiva ihminen on kokonaisuus. Tällaisina kokonaisuuksina meidän kaikkien pitäisi pystyä toimimaan elämän erilaisissa tilanteissa. Toinen samoja kokenut, joka ei ole liian lähellä eikä sidoksissa muodolliseen byrokratiaan, voi antaa oman elämänläheisen lisänsä kuntoutumisprosessiin. Vertaistukihenkilön toimenkuva Vertaistukihenkilö on määritelty (Kiviniemi 1988) vapaaehtoistyöntekijäksi, joka omia kokemuksiaan hyödyntäen pyrkii tukemaan vasta vammautunutta 9 henkilöä vammautumisen tai sairastumisen tuomissa ongelmissa. Vertaistukihenkilö jakaa kokemuksiaan ja omakohtaisen kokemuksensa kautta ymmärtää tuettavaa. Ammattityöntekijä ei välttämättä tiedä, miltä potilaasta todella tuntuu. Vertaistukihenkilö on kuuntelija - ihminen ihmiselle. Kumppani, joka kulkee rinnalla vaikean ajan yli ja auttaa saamaan uuden otteen elämästä. Vertaistukihenkilö jakaa tietoa, ohjaa ja opastaa. Vertaistukihenkilö pyrkii tukemalla saamaan tuettavan voimavarat esiin. Sairauden tai vammautumisen myötä tuttu ja turvalliseksi koettu elämä järkkyy. Eteen tulee uusia ja outoja asioita. Elämän palapeli hajoaa. Palojen uudelleen kokoaminen helpottuu, kun saa keskustella henkilön kanssa, joka on kokenut vastaavia asioita. Omakohtaisesti asiaa kokeneena pystyy paremmin luomaan toivoa tulevaisuudesta ja antamaan käytännön neuvoja asioiden hoitamisessa. Vertaistukihenkilöksi voi ryhtyä kuka tahansa elämää ymmärtävä aito ja empaattinen ihminen, joka haluaa antaa aikaansa toisen hyväksi. Jokaisen vertaistukihen- kilöksi ryhtyvän tulee kuitenkin miettiä, kuinka paljon haluaa antaa itsestään ja laittaa itseään likoon. Vertaistukihenkilö ei milloinkaan korvaa ammatillista työtä. Vertaistukihenkilö tunnistaakin oman osaamisensa ja jaksamisensa rajat. Käytännössä vertaistukihenkilötoiminta on yhteydenpitoa puhelimitse ja erilaisten vertaisryhmien tapaamisten mukaan. Vapaaehtoisuus tarkoittaa sitä, että sovittu tehtävä tehdään omasta halusta. Turun Seudun Selkäyhdistyksen vertaistukea saa puhelimitse torstaisin klo 17 - 19 numerosta 040 558 1025 ja vertaistukiryhmä kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18 Turun TULE-tietokeskuksessa (ryhmä on avoin kaikille, voit tulla mukaan milloin haluat). Kaarina Frosterus KESKIVIIKKOKERHO alkaa 21.1.2015 kello 10.00 TULE-tietokeskuksen tiloissa Yliopistonkatu 19, Turku (Mehiläisen kauppakäytävä, jonne pääsee sekä Kauppiaskadulta että Aurakadulta). Tule mukaan keskiviikkokerhoon (entinen ”Ompeluseura”) keskustelemaan kahvikupin ääressä sinua kiinnostavista asioista. Halutessasi voit ottaa mukaasi käsityön. Tule viettämään kiinnostavia ja rentouttavia hetkiä yhdessä. Keskiviikkokerho kokoontuu joka kuukauden kolmantena keskiviikkona klo 10.00 – 11.30. a! tulo Terve SELKÄLEHTI 10 Näinhän se on, yhteistyö ja yhteisen toimintakulttuurin löytyminen ei synny hetkessä. Siihen tarvitaan aikaa ja luottamusta. Luottamus syntyy vain tutustumalla toisiin ja yhdessä tekemällä. TULE tutuksi – projekti antaa yhdistyksille hyvän mahdollisuuden yhteistyön rakentamiseen ja vahvistamiseen ja toivottavasti luo sellaisia käytäntöjä, jotta yhteistyö projektin päätyttyäkin olisi mahdollisimman sujuvaa. TULE-tietokeskus toivottaa kaikille oikein rentouttavaa joulunaikaa ja toivottaa kaikki hakemaan hyviä vinkkejä tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin lisäämiseen myös vuonna 2015. TULE-TIETOKESKUKSESSA JO YLI 800 KÄVIJÄÄ Viime vuoden lokakuussa avatussa Suomen ensimmäisessä TULE-tietokeskuksessa on annettu vuoden aikana ohjausta ja neuvontaa jo lähes 800 asiakkaalle. Asiakkaat ovat hakeneet neuvoa erilaisiin tuki- ja liikuntaelimistön oireisiin. Yleisimpiä kysymyksiä ovat olleet: ”mistä tämä johtuu?”, ”mitä voisin itse tehdä?”, ”minne voisin mennä?”. Ohjaus ja neuvonta riippuvat siis täysin asiakkaan tarpeesta ja tilanteesta. TULE-tietokeskuksessa kehitetään myös ns. jalkautuvaa toimintaa eli viedään tule-tietoutta ihmisten pariin. Tätä toimintamuotoa on kokeiltu vuoden 2014 aikana mm. menemällä ostoskeskuksiin, osallistumalla erilaisille messuille ja muihin tapahtumiin. Ensi vuonna keskitytään tämän toimintamuodon kehittämiseen ja jalkautuvaa toimintaa kohdistetaan työpaikoille. Myös tule-yhdistysten välinen yhteistyö on yksi projektin tärkeistä tavoitteista. Yhteistyö onkin lähtenyt hienosti käyntiin. Yhdistysten kuukausittaiset yhdistyspäivät TULE-tietokeskuksessa ovat pyörineet koko vuoden ja ensi vuoden teemoja suunnitellaan parhaillaan. Myös hallitusten välinen yhteistyö on lisääntynyt ja toisiin on tutustuttu. Tästä hyvänä esimerkkinä syyskuussa järjestetty yhteinen koulutusristeily, johon osallistui suuri määrä hallitusten edustajia. Palautteet koulutusmatkasta olivat hyviä ja tämän kaltaista toimintaa toivottiin enemmän. Sini-Kukka Malmberg Perjantaina 30.1.2015 yhdistyspäivää vietetään Kauppakeskus Myllyssä Raisiossa. Tapahtumassa saa tietoja sekä tule – yhdistysten että TULE tietokeskuksen toiminnasta ja tulevista tapahtumista. Tervetuloa paikalle klo 10 – 14! SELKÄLEHTI 11 TULE-tietokeskuksen vinkit joulun askareisiin Joulusiivous on tärkeä osa joulun valmistautumisessa. Puhtaaseen kotiin on mukava rakentaa joulu. Muista kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan ja mukava olo jatkuu aattoon asti. Imuroidessa ja lattioiden pesussa tarkkaile asentoasi. Imuroidessa usein kurkotellaan etukumarassa, työliikkeet ovat nopeita ja voimankäyttö liiallista. Selkälihasten jännitys on suurimmillaan noin 45 asteen etukumarassa. Muista siis pitää selkä suorana, hartiat alhaalla ja käsivarret lähellä vartaloa. Koukista polvia ja liiku jalkojen avulla (ei kumaralla selällä). Selkä pysyy pystysuorassa kun kierrät letkun selän taakse. Muista pitää taukoja ja lepuuttaa selkää. Älä kuormita itseäsi liikaa yhtenä päivänä. Ja siivouksessakin, muista kohtuus! Harva meistä sitä joulua siellä kaapissa viettää, joten voisiko niiden siivouksen siirtää vaikka ensi vuoden puolelle? Mikäli onnea on ja saamme valkoisen joulun, tuo se mukanaan myös lumitöitä. Lumityöt ovat oivallista hyötyliikuntaa, lihakset rasittuvat ja sykekin nousee sopivasti. Muista verrytellä ennen lumitöiden aloitusta. Kiinnitä huomiota lumilapioon – oikean mittainen lumilapio yltää kainaloon. Lumen kolaamisessa muista pitää keskivartalo napakkana ja hyödynnä jalkojen ja keskivartalon lihasvoimaa. Älä ahnehdi lumen määrässä. Lapioinnissa muista mennä lähelle kinosta. Mitä kauempaa lapioit, sitä raskaampi lumitaakka on. Nostaessasi lunta pidä selkä suorana, jousta lonkista ja polvista, tee nostotyö jalkojen lihaksilla. Kun heität lumen lapiosta, vältä selän kiertämistä ja anna lanteiden liikkua olkapäiden mukaan. Heitä hallitusti, älä kierrä vartaloa heittovaiheessa. Lumen lapiointia kannattaa tehdä molemmilta puolilta. Lumenluonti on kuin luonnon kuntosali, muista siis lämmittely ja venyttely ja varaudu lihasten arkuuteen ensimmäisten kertojen jälkeen. Joulun aikaan on ihanaa hemmotella itseään ja herkkuja tulee monesti syötyä yli lain salliman rajan. Itseään kohtaan ei kannata olla liian ankara, herkut kuuluvat juhlaan. Voisitko tänä jouluna hemmotella itseäsi myös muilla tavoilla? Kynttilän valossa tehty rauhallinen venyttely, saunominen ja vaikka hieronta rentouttavat mukavasti. Myös kävelylenkit talvisessa luonnossa virkistävät niin kehoa kuin mieltä. Ja sitten tuleekin jo uudenvuodenlupausten aika. Mitäpä jos lupaisit antaa itsellesi ja hyvinvoinnillesi lisää aikaa vuonna 2015? Lähteinä on käytetty: www.selkakanava.fi ja www.ttl.fi Yllä olevat vinkit antoivat projektivastaava Sini-Kukka Malmberg ja projektityöntekijä Päivi Saarinen. Viereisen sivun kuvassa Sini-Kukka on vasemmalla ja Päivi oikealla. Selkäliiton selkäneuvontaa TULE-tietokeskuksessa Kysymyksiä selästä? Miten voin ehkäistä selkävaivoja? Miten voin hoitaa vaivojani? Mistä ja miten löydän tarvitsemani palvelut? Mistä saan vertaistukea? Suomen Selkäliiton selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Pirjo Ailanto tavattavissa TULE-tietokeskuksessa keskiviikkona 14.1., 11.2., 11.3., 8.4. ja 13.5. klo 12.00-14.00. Voit varata ajan neuvontaan jo etukäteen. Ota yhteyttä TULE-tietokeskuksen työntekijöihin: p. 044 744 7085, toimisto@tule.fi Palvelu on maksutonta niin kuin kaikki TULE-tietokeskuksen järjestämä toiminta. SELKÄLEHTI 12 Tuki- ja liikuntaelinten fysioterapiaan erikoistunut fysikaalinen hoitolaitos FYSIOTERAPEUTTI TEEMU AHTI Meille on helppo tulla l Nopea hoitoonpääsy l Myös ilta-aikoja (02) 250 1300 Yliopistonkatu 26 B, Turku (Kestilän talo) www.sterikinlaakintavoimistelu.fi -10% fysioterapiapalveluista jäsenille Ammattitaidolla jo vuodesta 1988 APTEEKKI LÄNSIKESKUKSEN APTEEKKI CM - Länsikeskus, Markulantie 150, Turku Ilmaiset parkkipaikat oven vieressä Nykyaikainen apteekkimme länsikeskuksessa palveluksessasi! Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet uudistetut ajanmukaiset tilat ja kalusteet joustava reseptien ja eReseptien suoratoimitus kattava itsehoito-osasto osaava ja neuvova henkilökunta esteetön liikkuminen runsaasti maksutonta paikoitustilaa sekä hallissa että ulkona Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Satakunnantien varrella Autistentie Satakunnantie 19, Turku 1, Turku puh ja ja fax fax 020 740 4300 puh 4300 www.raunistulanapteekki.fi www.raunistulanapteekki.fi Sisäänkäynti CM- Kauppakäytävältä Palvelemme: ma-pe 9-20, la 9-17, su ja pyhät suljettu ☎ (02) 274 1211 Fax (02) 274 1221 www.lansikeskuksenapteekki.com Tervetuloa helpon asioinnin apteekkiin! Tervetuloa helpon asioinnin apteekkiin! LUOTETTAVAA LAATUA sisÄ- ja uLkokÄyttÖÖn TAiMA XC •• yMPÄrivuotisEEn kEvyt (8,2 kG) ja tukEva ROLLARI taitEttavissa • iLMakuMiPyÖrÄt • kokoon • takuu 2 v, aL-runko 5 v LAAJAN VALIKOIMANSÄHKÖISIÄ APUVÄLINEITÄ LÖYDÄT OSOITTEESTA OVH: 450,00 www.apuajoneuvo.fi Soita 040 1244 282 ja kysy lisää! Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi SELKÄLEHTI 13 JOULUPUUT ON RAKENNETTU … Tonttu kuusessa En muista, kuka muu koristeli joulukuusen kuin minä. Ainoana lapsena tällaiset tehtävät oli helppo jakaa. Tottakai koristelutaitoni ei ollut kovin kummoinen eikä ulottuvuus joulutähden laittoon riittänyt, mutta uskoisin koristelleeni kuusen jo alle kouluikäisenä. Jos säilyttämäni joulukoristeet ovat niitä, joilla jo pienenä olen koristellut joulukuusemme, ovat ne olleet aika runsaat (siihen aikaan). Enkeli-kiiltokuvalla koristeltu kultapaperinen ja paperihapsuinen koriste sisälsi alkujaan litteän, neliskanttisen karkin. Nyt luulen näiden koristeiden jo olevan tyhjiä karkeista, mutta siellä ne laatikon pohjalla odottavat. Joulutähti, joka oli kuusen latvassa, on jouduttu uusimaan, sillä muistan sen mustuneen pahasti kynttilöiden savusta. Oksille ripustettavia kimaltelevia koristeita, joissa oli joku punainen ”marja”, on useita. Koulussa tehtiin liimapaperista renkaita, joista muodostui pitkä rimpsu. Oksalta oksalle kiersi myös se hopeinen köynnös. Suomen lippuja meillä ei ollut. Joulupallot kuuluivat jo varhain kuuseemme. Olin herkullisen näköisestä punaisesta pallosta joskus ehtinyt haukkaamaan – onneksi en vielä nielaisemaan! Muoviset pallot eivät olleet kauniita, niitä ei olekaan montaa jäljellä. Lapsuuden kodissani halusin säilyttää palavat kynttilät niin kauan kuin sinne joulukuusi vietiin. Kynttilöiden alla olevan nipsun laittaminen oli vaikeaa, sillä aina se kallistui väärään suuntaan! Rakkain joulukuusen koristelussa käyttämäni esine on pieni itse askarreltu kreppipaperipäällysteinen tonttu, jonka saa kiinnitettyä oksalle hyvin metallisten ”jalkojen” avulla. Luulen saaneeni sen vanhemmalta, minua joskus hoitaneelta naapurin tytöltä. Kiitos hänelle siitä muistosta! Pirjo Ailanto Himmeli kruunaa joulun Himmeli ja joulukuusi ovat, joulusaunan ohella, minun jouluuni olennaisimmin liittyvät asiat. Kun olin pikkutyttö, mummo opetti minulle himmelin teon. Hänen kanssaan rakensin ensimmäiset himmelini. Himmelin rakennusaine oli silloin, ja minulla vieläkin, rukiin olki. Se on muihin olkiin verrattuna hoikka, mutta luja. Oljen väri on vaalea, hieman kellertävä. Meillä Suomessa kasvatettu ruis oli ennen pitkäolkinen, jolloin sen solmujen välit olivat pitkät ja sitä oli helppo rakentaa himmeleitä. Nykyisin viljeltävä ruis on jalostettu lyhytolkiseksi, joten sen laatu himmelin rakennusaineena on hieman heikentynyt. Olkien lisäksi himmelin rakentamiseen tarvitaan vain sakset, pitkä, hoikka ja mielellään tylppä silmäneula sekä ohutta puuvillalankaa. Himmelin rakentaminen on yksinkertaista. Sen ”peruskuvio” muodostuu 12:sta yhtä pitkästä oljenpalasta, jotka liitetään niiden sisään neulalla pujotetulla langalla yhteen. Himmelin mallit ovat moninaiset ja sen suunnittelussa ja rakentamisessa voi käyttää vapaasti mielikuvitustaan. Upean ”umpihimmelin” tekeminen vaatii näppärät sormet, runsaasti aikaa ja kärsivällisyyttä. Jos on käytettävissä pitkiä olkia, niistä rakentuva avohimmeli valmistuu yhdessä illassa. Minun jouluhimmelini on avohimmeli, jonka haen jouluaattona vintiltä ja ripustan nastalla tuvan kattoon. Pienikin ilman liike saa sen pyörimään. Koko jouluajan himmeli pyörii hiljalleen ja kun kynttilät palavat, ne saavat himmelin oljet välkkymään. Himmelin katselu on melkein hypnotisoivaa. Olipa mieli kuinka kiireinen ja kireä tahansa, sen ikuiselta tuntuva liike saa mielen rauhoittumaan ja hartiat rentoutumaan. Himmelillä ei ole kiire mihinkään. Miksi minullakaan olisi kiire – ainakaan jouluna? Mitä olisi Joulu ilman himmeliä Sirkka-Liisa Karppi SELKÄLEHTI 14 Joulupuu Niin kauas kuin muistan, kävi enoni joulun alla kaatamassa metsästä kaksi komeaa kuusta. Toinen vietiin mummolaan ja toinen tuotiin meille, lapsuudenkotiini, paraatipaikalle olohuoneeseen. Aatoksi kuusi silattiin sellaisella koristearsenaalilla ettei siitä vihreää kohtaa juuri erottanut. Hyvinkin kuukauden verran riemunkirjava joulupuu piristi pimeitä talvipäiviämme, kunnes kuusenkynttilät saivat väistyä voimistuvien auringonsäteiden tieltä. Muutettuani omilleni aloin omaksua eettisyyttä ja ekologisuutta peräänkuuluttavia elintapoja ja vuosien saatossa minusta on kasvanut jonkin sortin puolivillainen viherpiipertäjä, joka voi vain uskoa että tietyillä ostovalinnoilla, lihaa syömättä ja kauko- maille lentämättä maailmasta tulee pikkaisen parempi paikka. Moiset näkemykset tekevät minusta suvun mustan lampaan, jolle ei joulukinkku kelpaa – siispä ei tainnut enollekaan tulla yllätyksenä vuosien takainen ilmoitukseni: Tästedes saa minun joulukuuseni kasvaa metsässä. Tuo päätös, vaikkei kummoinen ympäristöteko olekaan, saa minut joka joulu hyvälle mielelle. Lämmöllä ajattelen pientä tuuheaa kuusta, joka kasvaa metsässä muiden puiden keskellä, ainoana koristeenaan taivaalta tuikkiva tähti ja ehkä vastasatanut lumi. Miia Norrdal PAPPA HAKI KUUSEN Lapsuuskodissani elettiin kolmen sukupolven taloudessa. Kun olin pieni, pappa haki aina kuusen, mikä joskus sai mammalta kiitosta enemmän ja joskus taas vähemmän. 1950 – luvulla ei ollut paljon koristeita. Hopeaja kultanauhat, enkelin kuvalla varustettu tähti latvassa ja oikeat valkoiset kynttilät tekivät kuusesta joulupuun. Kynttilöitä ei paljon poltettu. Syitä oli varmaan kaksi: niitä ei ollut paljon ja tulipalovaara. Kuusi tuotiin tupaan aattona ja koristeltiin iltapäivällä. Loppiaisen jälkeen kuusi vietiin ulos, mutta havunneulasia löytyi vielä juhannuksenakin lattialta. Omassa kodissani poikani ollessa pieni meillä oli kaksi kuusta, iso ja pieni. Kun poika sitten ei enää omaa kuusta halunnut, luovuin myös isosta kuusesta ja nykyisin nautin joulupuun kauneudesta veljieni perheissä. Tänä jouluna kuusen korvaavat palmut. Istun niiden varjossa lomakaupunkini kirkkopuistossa ja muistelen suomalaista joulua ja kaikkea siihen liittyvää, myös lapsuusajan joulukuusia. Pirkko Heino SELKÄLEHTI Koirani, rakkaani Joka päivä näin varsinkin joulun alla muistelen rakkainta ystävää Vili tuikkii nyt tähtenä taivahalla hauskat muistot mieltäni lämmittää uloslähtöä edelsi hippasilla olo emma-tuolin helmuksista löytyi turvakolo olohuoneessa kun kuiskasin: ”Kupissa on…” kyökkiin säntäsi herkkusuu malttamaton herkuista eniten pehmis oli mieleen partakarvoihin päätyi yhtä paljon kuin kieleen ei juurikaan piitannut siisteydestä suihkuun-komennosta tiesi, ei auta kuin pestä Ei Vili tuntenut termiä ”huono päivä” aina kuonollaan kareili naurun häivä jos oma elämä menikin mäntyä päin sain voimaa Vilistä vierelläin viis sotkuisista ihmissuhteista stressistä, tylsistä arkipuhteista kun kotona heilui iloinen häntä harmistuksen kesto oli lyhyenläntä kun kipujen maailmassa muserruin melkein Vili minua tuki hienovaraisin elkein vauhdin sovitti vointini mukaiseen tahtiin hoiti pestit seuraneidistä talonvahtiin Kullannuppuni ei olisi halunnut että suren enemmän kuin kestän siksi tein sen millä parhaiten kaikennielevää ikävää estän raotin sydäntäni Vilin seuraajalle myös lämmin olento on, ei pelkkä pehmonalle vaikka Vili on elämäni rakkaus on uusi kaverikin hellyttävä pakkaus! Miia Norrdal 15 JÄSENALENNUSLIIKKEET Seuraavat liikkeet antavat yhdistyksen jäsenille alennusta ostoista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä. Optikko Hakula Yliopistonkatu 25, Turku www.optikkohakula.fi -20 % Parturi-Kampaamo ja kauneushoitola Ritva Sjöblom Sibeliuksenkatu 5, Turku - 10 % Parturi-Kampaamo Geili Puistokatu 11 B, Turku Ruusukortteli puh. 02 235 6557 - 10 % Turun Tapetti ja Matto Orikedonkatu 2, Turku - 15 % varastossa olevista tapeteista, matoista ja värisilmämaaleista St Erikin Lääkintävoimistelu Oy Yliopistonkatu 26 B, 4. krs., 20100 Turku - 10 % puh. 02 250 1300 www.sterikinlaakintavoimistelu.fi Seuraavat liikkeet antavat alennusta sopimuksen mukaan. Suomen Ortotiika & Protetiikka Puh. 044 507 6880 www.fi-op.fi Ryötin tila Loimaantie 272, Alastaro, puh. 040 752 7353 www.ryotintila.fi Hyvän Olon fysioterapia ALATALO 21420 Lieto, puh. (02) 487 7611 Uudenkaupungin Huonekaluliike Kalustekuja 5, Uki, puh. (02) 842 4233 www.uudenkaupunginhuonekaluliike.fi Vocca Ruissalontie 6, 20200 Turku puh. (02) 250 6620 www.vocca.fi SELKÄLEHTI 16 Selän extensiokaaret • Ortopediset vesityynyt • Whist® satulatuolit Joustavampi, kestävämpi ja terveempi selkä ! Whist® selän extensiokaaren avulla - venytät selkärankaa jolloin välilevyt ja hermot vapautuvat puristuksesta - rentoudut, jolloin niska- ja hartiaseudun sekä selänalueen lihasjännitykset laukeavat, selkä saa tarvitsemiaan ravinneaineita, jolloin välilevyt pysyvät kimmoisina - mobilisoit selkärankaa, aukaiset nikamalukkoja - lisäät kaula- ja selkärangan sekä rintakehän joustavuutta - korjaat asento- ja ryhtivirheitä asteittain Whist® niskakaarella käsittelet kallonpohjan lihaksiston - saat jännitystilat laukaistua - voit käyttää sitä selkäkaaren päällä tai yksistään Yhteystiedot: Anneli Vornanen puh. 0400-516119 anneli.vornanen@finate.fi • www.selkahoito.fi Myllynkatu 2 B 21280 Raisio puh. 02 3323 910 fax02 332 3919 www.myllynapteekki.fi Ark. 9-21 la 9-18 su 12-18 Sijaitsemme kauppakeskus Myllyssä TURUN Esteettömästi hissillä tai portaita pitkin Avara, tyylikäs ja ystävällinen Apteekki Turun Tuomiokirkkoapteekki Kauppakeskus HANSA 2. krs Yliopistonkatu 20, 20100 Turku l % 02 279 1200 www.turuntuomiokirkkoapteekki.fi Avoinna: ma-pe 8.30-18.00, la 9.00-15.00 su suljettu Puutarhakadun ja Humalistonkadun kulmassa. Puh. 02-880 0860 Lähipalvelua parhaimmillaan. ANNA NOSTIMELLE RASKAIN TYÖ TechLift 2400 kevyt kannettava nostin, 4kg l Monipuolisin nostin kotiin, mökille, kuntoutuslaitoksiin ja hoitokoteihin l Nostin ei ole koskaan tiellä, nostot ahtaissakin paikoissa TechLift 3200 TechLift 2400 Autonostin l Liiku silloin kun haluat ja minne haluat l Kevein ja nopein tapa siirtyä etupenkille Kävelyharjoitteluradat. Nostimet saunaan, uimaan, veneeseen, asuntoautoon ja mönkijään. TechLift 3200 Avant Design Oy l www.avantdesign.fi l puh. 050 591 1662 PYYD ESITT Ä ELY! SELKÄLEHTI 17 SELKÄVOIMISTELURYHMÄT Selkävoimisteluryhmät kokoontuvat syksyllä Ruusukorttelissa, os. Puistokatu 11, Turku. Ryhmät alkavat viikolla 3. maanantaisin klo 17.30 maanantaisin klo 18.15 (neuvontapainotteinen, sopii aloittelijoille) maanantaisin klo 19.10 tiistaisin klo 10.30 torstaisin klo 16.30 (runsaasti selkäkipuja omaaville, osteoporoottisille ja aloittelijoille rauhallinen ryhmä) Ilmoittautumiset ryhmissä ohjaajille. Osallistumismaksu on 3,50 e/kerta jäseniltä ja muilta 4 e/kerta. Jäsenet voivat ostaa ohjaajilta edullisia lippuvihkoja. (10 kertaa/30 €) VESIVOIMISTELURYHMÄT kokoontuvat Ruusukorttelissa seuraavasti: maanantaisinklo 19.15 (45 min) ajalla 12.1.-27.4. (ei 6.4.) torstaisin klo 16.30 ajalla 15.1.-30.4. (ei 2.4.) torstaisin klo 17.00 ajalla 15.1.-30.4. (ei 2.4.) Osallistumismaksu on torstain ryhmässä 70 € jäseniltä ja 78 € muilta. Maanantain ryhmän maksu on jäseniltä 100 € ja 118 € muilta. tumiset Ilmoittau 9 525 173 puh. 040 Tunnetko niskassasi kipua? Niska-hartiaseudun elvyttävää liikuntaa järjestetään Ruusukorttelin liikuntasalissa torstaisin klo 17.15-18. Ryhmä kokoontuu 12 kertaa ajalla 15.1.-9.4.2015. Tunneilla keskitytään verenkiertoa vilkastuttaviin, elvyttäviin liikkeisiin rentouttavia liikkeitä unohtamatta. Ryhmää ohjaa fysioterapeutti Sirkka Luotero. Kurssihinta on 60 €. Mikäli osanottaja ei pääse jonain kertana, hän saa korvaukseksi yhdistyksen liikuntaryhmiin oikeuttavan jumppalipun. Muille kuin jäsenille osallistumismaksu on 78 €. Ilmoittautumiset puh. 040 525 1739 SELKÄLEHTI 18 Joogaryhmä tuki- ja liikuntaelinsairaille keskiviikkoisin klo 18.30 - 20.00 Ruusukorttelin liikuntasalissa alkaen 14.1. Ohjaajana joogaohjaaja Minna Kuusisto. Ryhmään otetaan enintään 20 osallistujaa. Lukukausimaksu: jäsenet 85 €, muut 100 € JÄÄVESIKASTE Koko vuoden maailmalla kiertänyt jäävesikastehaaste ALS - tietouden levittämiseksi saapui Kaarinaan syyskuussa. Kylmää kyytiä kanssani saivat Vapaaehtoistoiminnan keskus Paletin projektikoordinaattori Tiina Valtanen (vas.) ja projektityöntekijä Hanna Oikarinen. Kaatajina olivat Tanja, Jyrki ja Matti. Kaikkeen sitä ihminen suostuu. Henki oli salpautua ja jääpaloja löytyi pitkään hiuksista. Kokemus oli kuitenkin hieno ja tärkeintä, että hyvän asian puolesta. Pirkko Heino JA TOIMITU 888WA 2300,- 778NR 2200,Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: 889Xl 3300,- PARAS HINTA- / LAATUSUHDE Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi Härkätien Hautauspalvelu Karjatie 5, 21420 Lieto Kaikki alan palvelut 24h Vuodesta 1981 puh. 0440 260 471, (02) 488 6529 Koulutettu hieroja NIKO FORSSÉN Tornikatu 9, 21200 Raisio (parturi-kampaamo Tarun yhteydessä) 0440 974 487 S H O P R I D E R® TUNNETTUA, LUOTETTAVAA LAATUA tutustu lAAJAAN MAllistooN: apuajoneuvo.fi KOKO MAAN KATTAVA HUOLTO tilAA EsitE: 040 1244 282 S SELKÄLEHTI 19 EET SÄHKÖPOSTIOSOITT Jos sinulla on toimiva e sitä vielä sähköpostiosoite etkä ol niin laita t, yhdistykselle ilmoittanu n ee tietoa osoittees istys.fi. toimisto@turunselkayhd määräistä postia ja yli a an Voit saa vuoden aik ntaesim. muutoksista liiku n aa pystymme ilmoittam ym. toiminnoissa. cebookista. Yhdistys löytyy myös Fa Nyt on aika hakea alkuvuoden 2015 Kelan KUNTOUTUSKURSSEILLE KANKAANPÄÄHÄN! Nivelreumaa sairastavien kuntoutuskurssi 3x5vrk Kurssi 56765 56766 56770 Aloitusjakso 19.01.-23.01.2015 (työelämässä oleville) 23.03.-27.03.2015 (työelämässä oleville) 26.01.-30.01.2015 (työelämästä poissa oleville) Selkärankareumaa sairastavien kuntoutuskurssi 3x5vrk 56771 56772 56777 02.02.-06.02.2015 (työelämässä oleville) 13.04.-17.04.2015 (työelämässä oleville) 21.09.-25.09.2015 (työelämästä poissa oleville) Nivelreumaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssi 2x5vrk 56497 18.05.-22.05.2015 Lisätietoja: Kuntoutussihteeri Tarja Lammi p. 050 394 7524 tarja.lammi@kuntke.fi www.kuntke.fi myös yk sil Tarjoamme ! ökuntoutusta Kuntoutuskeskus Kankaanpää • Kelankaari 4 • 38700 Kankaanpää • (02) 57 333 • respa@kuntke.fi TURVAVERKKO • Helppo ja nopea tarranauhakiinnitys • Sopii mihin tahansa jalkineeseen • 13 metallirengasta takaa erinomaisen pidon jäällä • Kudosverkko takaa erinomaisen pidon lumessa ja loskassa Follis Oy Lisätiedot ja tilaukset: puh. 045 321 7011 www.follis.fi Galvanoidut metallirenkaat pureutuvat jäähän. Kudosverkossa on paljon pitävää pintaalaa lumessa ja loskassa. Työterveyslaitoksen hyväksymä Erikoistunut Henkilökohtainen Avustajapalvelu Säilytät itsemääräämisoikeutesi! www.elämäsi.com Elämäsi Adato Oy Henkilökohtainen Avustajapalvelu Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
© Copyright 2024