Savo-Karjala AF1_11
Savo-Karjalan AJAN FAKTA Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Internetpalvelumme: www.ajanfakta.fi Kristillinen ilmaisjakelulehti 32.000 talouteen: Savonlinna, Juva, Rantasalmi, Sulkava, Heinävesi, Enonkoski, Kerimäki, Savonranta, Punkaharju, Kitee. Myös Juvan ABC-asema, Punkaharjun S-market, Särkisalmen Neste, Parikkalan K-market ja Kesälahden S-market. JARKKO Malinen Hyvää kevättä ja pääsiäisen aikaa! Opettaja Outi Vesalainen s.5 EDUSKUNTA VAALIT 2011 Poliitikkojen gallup s.6–7 Ohjaaja Mikael Kokko s.9 2 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Voiko alkoholiongelmaa ehkäistä? PÄÄKIRJOITUS | Kari Pölönen Onnellisuuden Via Dolorosa ja Via Dolorosan onnellisuus ”Onko ihmisillä nykyään velvollisuus olla onnellisia? Kokevatko ihmiset näkymätöntä painostusta ja arvottomuuden tunteita, jos he eivät ole onnellisia tai eivät vietä täysipainoista, itseään toteuttavaa elämää? Joku voi vastata kysymykseen kieltävästi, mutta luulen monen joutuvan myöntämään olevansa himpun verran onnettomampi, koska ei ole niin onnellinen, kuin luulee muiden olevan. Vaatimus nimittäin on ilmassa. Ei tarvitse muuta kuin lukea naistenlehtiä, miestenlehtiä, sisustuslehtiä ja käydä elokuvissa.” Jertta Blomstedt viittaa yllä osittain lainatussa kolumnissaan (Ykkösaamu 16.2.2011 / YLE Radio 1) ranskalaisen filosofi Pascal Brucknerin kirjoituksiin salakavalasti asetetusta velvollisuudesta olla onnellinen. Brucknerin mukaan tämä ideologia ikään kuin vaatii kaikkea mitattavaksi mielihyvällä tai tyytymättömyydellä. Onnellisuuden velvoite on kutsua euforiaan, mielihyvään. Ellei sitä saavuteta, koetaan häpeää tai ollaan ainakin vaivautuneita. Epäonnistuminen onnellisuuden saavuttamisessa on rangaistava ja masentava teko. Bruckner päättelee, että onnen hauras tunne on muutettu kuin huumeeksi, josta riippuvaiseksi meidän kaikkien on tultava kemiallisesti, henkisesti, psykologisesti, digitaalisesti ja uskonnollisesti. Onnellisuusriippuvaisuuden huumetta markkinoivat asettavat meille malliksi ihmisiä, jotka koko ajan nuorenevat ja täydellistyvät. Eri alojen onnellisuus- ja hyvinvointigurut tarjoavat käytännöllistä sopimusta: tee, kuten me sanomme, niin voit päästä lähemmäksi näitä hämmästyttäviä olentoja, joita joka viikko esittelemme. hon hallintaan mietiskelyllä, joogalla ja mantroilla. Brucknerin mukaan onnellisuusideologiasta on tullut länsimaisen nykyihmisen Via Dolorosa, tuskien taival. Onni on siunaus, mutta toisaalta epävarmuudessaan kavala, koska siunatut – eli kauniit, onnelliset ja menestyneet – voivat menettää kaiken millä hetkellä tahansa. Tämä Ajan Fakta-lehti kertoo kärsimyksestä ja onnesta. Nuo paljon pohditut teemat ovat aina ja kaikille ajankohtaisia. Yllättävän usein ne liittyvät toisiinsa. Tämän voi havaita esimerkiksi niistä tämän lehden artikkeleista, joissa ihmiset erilaisten vaikeuksien kautta lopulta löytävät itselleen sopivan ammatin. Oikea asennoituminen koetuksiin saa vaikeudet toimimaan ihmisen hyväksi ja auttaa huomioimaan toisten tunteita. Artikkeli Rakas Risti -teemavuodesta havahduttaa muistamaan, että onni, joka tulee turvallisesta Jumalasuhteesta, ei ole halpahintaista. Sovitussanoma on kuin eteemme heitetty timantti. Siihen ei voi suhtautua välinpitämättömästi. Teemavuosi rohkaisee kantamaan Jeesuksen seuraamisen ja lähetystehtävän toteuttamisen henkilökohtaista ristiä. Ristin tien kulkijat tietävät, ketä he seuraavat ja miksi. Heidän askeliaan siivittää luottamus Jumalan armoon. He uskovat, että tämä vaihtelevien kokemusten elämäntaival on edeltä suunniteltu, eikä se pääty kuolemaan. Kärsimyksilläkin on tarkoitus. Tämä tietoisuus on Via Dolorosan onnellisuutta. Käsittämättömän kallisarvoista. Mielihyvän metsästämisen tuskalliseen kierteeseen saatetaan valitettavasti koukuttaa myös uskonnollisin perustein. Äärimmäisenä esimerkkinä mainittakoon menestysteologia, joka tuomitsee köyhyyden sekä sairauden epäuskona ja syntinä. Uutuustuotteina tällä saralla ovat erilaiset itämaisten uskontojen hämäristä taustoista tulevat sivistyneesti länsimaalaistuneet liikkeet. Niissä ohjataan mielen ja ke- Ajan Fakta TOIMITUS Savo-Karjalan Ajan Fakta Kaartilantie 10, 57230 Savonlinna KUSTANTAJA Helluntaiseurakunnat MAINOSMYYNTI/ MARKKINOINTI Jarkko Malinen Puh. 0500 180 300 savokarjalan.ajanfakta@gmail.com TAITTO Aluelehti Savonmaa Oy, Savonlinna Seppo Turunen Miellyttäviä AF-lukuhetkiä, ja siunattua pääsiäisaikaa! t. Kari Pölönen pastori Sln:n helluntaiseurakunta KRISTILLINEN ILMAISJAKELULEHTI PAINO Savon Paino Oy Varkaus LASKUTUS Tmi Freedom Way/Jarkko Malinen Mediakeskus Kaartilantie 10, 57230 Savonlinna puh. 0500 180 300 JAKELU Suoralähetys Oy / Itella Oyj AJAN FAKTAN PÄÄKONTTORI Euroll Oy / Reijo Ruotsalainen Kokkola Alkoholikuolemat vuodessa ovat ylittäneet 4000 rajan, joka on jo 10 prosenttia kuolleisuudesta, ohittaen sydän- ja verisuoniongelmien osuuden. Lisäksi ainakin 700 lasta vuosittain syntyy alkoholilla vammautettuina. Itä-Suomi ja Lappi kuuluvat vaikeimpiin riskialueisiin. Savonlinnassa juodaan 11,2 litraa 100 prosenttista alkoholia asukasta kohden vuodessa. Pertunmaalla peräti 27,2 litraa, Parikkalassa ja Savitaipaleella 10,4 litraa. WHO:n ongelmallisen juomisen raja on kahdeksan litraa vuodessa. Kun kriittiset rajat kroonisessa juomisessa ylitetään, kuolleisuus kasvaa nopeasti. Maksasairaudet lisääntyivät jyrkästi vuoden 2004 alkoholin hinnanalennuksen jälkeen: samana vuonna 30 prosenttia ja vuonna 2005 vielä 17 prosenttia. 10 prosenttia väestöstä juo puolet kaikesta alkoholista. Tällä riskiryhmällä on suuri alkoholikuolleisuus. Humalajuominen nuorisokulttuurissa Humalajuominen on nuorisokulttuuriksi mielletty tapa ja aiheuttaa alkoholisoitumista, rikoksia ja sosiaalisia ongelmia. Mitä positiivisemmaksi alkoholin kokee, sitä todennäköisemmin aloittaa juomisen ja saa alkoholiongelman. Juomisen aloitusikä ja humalan kokeminen aloitettaessa lisäävät alkoholiongelman todennäköisyyttä – pojilla enemmän kuin tytöillä. Kehittyvät aivot ovat suojattomat. Hermosolutuhot (mm. hippokampuksessa) voivat olla pysyviä. Oppimis- ja muistamisongelmat voivat tuhota lapsen kehityksen. Alkoholisteista 40 prosenttia on aloittanut nuorena humalajuomisen. Jos on aloitettu alle 15-vuotiaana, riski alkoholisoitua on nelinkertainen yli 20-vuotiaina aloittaneisiin. Jos pidettäisiin kiinni Suomen alkoholilain mukaan lasten ja Kari Pölönen päätoimittaja/ pastori Puh. 0400 173 365 kari.polonen@ helluntaikirkko.org Irma Räsänen Toimittaja, Punkaharjun yhteyshenkilö nuorten alkoholin saannin rajoituksista, alkoholiongelma ainakin puolittuisi. Alkoholiongelman taustat Kuntoutuksen keinot ovat olleet tehottomia, paitsi parhaissa hengellisissä hoitojärjestelmissä. Lupauksia liittyy Minnesota-malliin, jossa yhdistyy AA:n eli Nimettömien alkoholistien hengellinen ohjelma ravintohoitoon. Ehkäisevät toimet olisivat tärkeimpiä, mutta ne ovat olleet tehottomia tai jopa ristiriitaisia. Olisivatko syyt yhteiskunnan, jopa lääketieteen taustafilosofioissa, joita valtamedia tukee? Media mainostaa tehokkaasti alkoholia ja luo myönteisiä mielikuvia alkoholin käytöstä. Se yhdessä alkoholiteollisuuden ja kaupan kanssa on ajanutkin alkoholin vapauttamista ja myötävaikuttanut alkoholikuolleisuuden kasvuun taustafilosofiana postmodernismi. Joka tapauksessa terveydenhuollolla on aina taustafilosofiansa ja sillä vaikutuksensa sairauksien ehkäisemiseen. Materialistisessa ateismissa Jumalaa ei ole. Tiede tai yhteiskunta päättää oikean ja väärän. Tieteen positivismi on aluksi tuottanut hyviä tuloksia parantamalla kriittisyyttä ja syrjäyttämällä uskomuksia ja taikuutta lääketieteessäkin. Terveydenhuollon vastuu rajoittuu kuitenkin helposti pikaisiin toimenpiteisiin, diagnoosiin ja terapiaan. Vaikean ja hyödyttömän ihmisen tai potilaan asema on ongelmallinen. Parhaiten tilanne tulee esille suhteessa alkoholiongelmaisiin. Ateistisessa postmodernismissa ei myöskään ole Jumalaa. Ihmisyksilö päättää oikean ja väärän. Postmodernismi on taistellut ihmisille ‘vapauksia’. Toteutettu alkoholin vapausliike ei ole välittänyt ongelmien eikä edes kuolleisuuden kasvusta. kaana kehityksen selkärankana, vaikka se onkin usein koettu vanhoillisuutena tai vastavoimana. Kristillisyys on muodostanut kivijalan tieteen, yliopistojen, lääke- ja hoitotieteen, terveydenhuolto(lasaretti)järjestelmän, koulu- ja oikeuslaitoksen, ja koko länsimaisen kulttuurin synnylle. Kristillisyydestä luopumisen mukana ovat lisääntyneet päihteitten käyttö ja levottomuus, rikollisuus ja avioerot. Kristillinen perhemalli on romutettu, totuus ja rakkaus ovat raunioituneet. Peruskoulun uskonnonopetustuntien määrän, erikoisesti keskeisten kristillisten perusteiden opetuksen ja nuorison alkoholin kulutuksen välillä on vahva vastakkainen yhteys. Kristillinen alkoholistien hoito on tehokkaampaa kuin muitten mallien mukainen hoito, jossa syntien lunastus ja armo eivät toimi yhtä selkeästi. Rakasta lasta -projektissa, jota suunnitellaan, pyritään määrätietoisesti ehkäisemään lasten alkoholisoitumista elämän perusteista alkaen. Silloin kristilliset aamunavaukset, rukoukset ja hartaudet tulisi sallia uudelleen. Opetus saisi olla tunnustuksellista ja sisällyttää raittiuden. Raittius tulisi olla kantavana ideana läpi nuoriso-, liikuntaja kulttuuritoimen sekä kylä- ja kaupunginosien paikallistoiminnan. Kyläyhteisöjä kannustettaisiin yhteistyöhön tukemaan lasten kasvamista raittiuteen teemalla ‘Kylä lapsensa kasvattaa.’ Vanhuksia koulutettaisiin koulujen luokkakummeiksi tukemaan arvokasvatusta ja jopa rukoilemaan lasten puolesta, ja tukemaan opetusta ja kasvamista empatiaan ja rakkauteen. Kristillisyys kehityksen selkärankana Kristillisyys on ollut tehok- Jarkko Malinen toimitussihteeri, myyntipäällikkö Erkki Lehtonen Toimittaja, Juvan yhteyshenkilö Puh. 0500 180 300 savokarjalan.ajanfakta@ gmail.com Puh. 0400 950 344 erkki.lehtonen@pp4.inet.fi Marita Hietala Toimittaja Tiia Pöyhönen Toimittaja Kirjoittaja on Kuopion yliopistosta eläkkeelle siirtynyt informaatikko-tutkija/FK. Aiheesta voi kysyä lisätietoja kirjoittajalta osoitteesta: seppokturunen@gmail.com. Juhani Karvinen Toimittaja Jukka Ahonen Toimittaja Puh. 040 718 5261 ipa.rasanen@gmail.com Ajan Faktassa kunnoitamme kaikkia kristillisiä seurakuntia ja julkaisemme terveeseen kristillisyyteen kuuluvaa sisältöä. www.ajanfakta.fi 3 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Ketä kiinnostaa Raamattu? JARKKO Malinen Jarkko Malinen Jotkut ystävät ovat sanoneet savonlinnalaiselle Jouni Koskelalle, että hänet on luotu kulkemaan. Koskelaa ajatus hymyilyttää. – Todellisuudessa istun paikallani tai löhöän sohvalla suurimman osan päivästä. Päivät kuluisivat sujuvasti pelkästään sanoma- ja aikakauslehtiä lueskellessa tai internetistä tietoa kaivellessa. Joensuusta kotoisin olevan Jouni Koskelan puheisiin on selvästikin tarttunut hieman savolaisuutta. Mies on nimittäin viimeisen kolmen vuoden aikana asunut kaksi vuotta Espanjassa ja puoli vuotta Sveitsissä. Sieltä käsin hän on käynyt muun muassa Kiinassa, Intiassa, Pakistanissa ja Nepalissa. Sveitsistä hän muutti Vantaalle, ja tämän vuoden helmikuusta alkaen kotikaupunki on ollut jälleen Savonlinna. Espanja sytytti Ennen Espanjan Malagaan muuttoa Koskela työskenteli Savonlinnassa lähes 10 vuotta biologina Metsähallituksella, päätyönään saimaannorpan suojelu. Espanjasta käsin Koskela kävi Suomen eläinmuseoista keräämässä materiaalia tekeillä olevaan väitöskirjaansa, joka käsittelee saimaannorpan käyttäytymistä ja ekologiaa. – Kävin läpi yli 1 200 saimaan-, itämeren- ja laatokannorpan kalloa ja tutkin niiden epäsymmetriaa. Kallojen epäsymmetria kertoo populaatioon kohdistuvasta ulkoisesta tai perinnöllisestä häiriöstä. Koskela tutustui Fuengirolassa ulkomaalaisiin järjestöihin, jotka toimittavat humanitääristä apua sekä Raamattuja eri maihin. Eräälle avustusmatkalle Aasiaan Koskela lähti mukaan ja näki Raamatun Jumalan toimivan. – Vierailimme kirkoissa ja jaoimme ilmaiseksi Raamattuja näille ihmisille. Kouluissa jaoimme lasten kuvaraamattuja. Kaikki olivat todella innostuneita ja iloisia saamastaan lahjasta. Väkisinkin tuli mieleen, mihin eurooppalaiset ovat unohtaneet lapsenomaisen luottamuksen Jumalaan, Koskela kertoo. Kohta Koskelaa pyydettiin Sveitsiläisen avustusjärjestön palvelukseen ja Raamattujen jakaminen muuttui kokopäiväiseksi työksi. – Tehtäväni oli tavata eri maiden yhteistyökumppaneita, tutustua työhön ja JOUNI Koskela JOUNI Koskela 5Kristillisyydestä luopuminen Suomessa johtunee osittain materialistumisesta, pohtii Jouni Koskela. 3Markuksen evankeliumit vietiin käsistä Nepalin kouluilla. 33Kathmandulaisen orpokodin lapset tutkivat innolla lasten kuvaraamattua. Jumala tarjoaa Raamatun kautta mahdollisuuden muutokseen. Mutta sydän ja sisin on avattava Jumalalle. neuvotella toiminnan kehittämisestä. Haastattelin myös Raamatun saaneita paikallisia ihmisiä, otin valokuvia ja keräsin muuta materiaalia uutiskirjeitä varten. Paluu Suomeen – Kun palasin tämän vuoden alussa Suomeen, huomasin että täällä oli alettu puhumaan hengellisistä asioista. Iltapäivälehdestä luin syksyllä, että eräässä viihdeohjelmassa Jari Tervo oli heittänyt Raamatun lattialle. Raamattu ja sen sanoma kyllä kestää kovatkin kolhut, mutta ehkä tämä kertoo tästä ajasta. Viime vuosikymmeninä Suomessa kristillisyys ja yleensä hengelliset asiat on hylätty ja lokeroitu arkielämän ulkopuolelle. Raamattu on kirjahyllyssä, mutta sitä ei lueta. Tämä johtunee osittain materialismista. Monilla on hirveä kiire kerätä tavaraa ja omaisuutta, ja toisaalta on aikaa katsoa kolme tuntia päivässä televisiota. Koskelan mukaan Jumala tarjoaa Raamatun kautta mahdollisuuden muutokseen. Mutta sydän ja sisin on avattava Jumalalle. Silloin Raamatun ilmoituksen kautta Jumalan Pyhä Henki saa aikaan muutosta ihmisessä. Jumala käyttää ihmisiä Raamatun sanoman Koskela kiteyttää seuraavasti: – Sanoman ydin on Jeesuksessa Kristuksessa, Jumalan Pojassa. Vanhassa Testamentissa ennustetaan, että meille on syntyvä Vapahtaja. Uusi Testamentti kertoo Jeesuksen syntymästä, elämästä, kuolemasta, ylösnousemuksesta ja sen jälkeen seurakunnasta. On yksi Jumala ja yksi välimies Jumalan ja ihmisen välillä, Jeesus Kristus. Uskomalla Jeesukseen me pelastumme. – Minusta ei tule ikinä niin hyvää ihmistä, että kelpaisin Jumalalle. Ja näin se on muidenkin kohdalla. Juuri siksi Jumala lähetti oman poikansa, joka sovitti kuolemallaan meidän syntimme, että voimme päästä yhteyteen Jumalan kanssa ja pelastua. Koskela kertoo, että hänen elämässään oli monen vuoden jakso, jolloin hän ei käynyt missään kirkossa eivätkä hengelliset asiat olleet tärkeysjärjestyksen kärjessä. Mutta reilut 10 vuotta sitten hän halusi saada omaan jumalasuhteensa selvyyttä. Tuolloin hän Savonlinnaan muutettuaan tapasi muutamia henkilöitä, joilla oli hänelle tärkeä merkitys. – Kutsun näitä ihmisiä ”hengenpelastajiksi”. He antoivat minulle tarvitsemani avun, jota tarvitsin noissa hetkissä. Sitä kautta kristinusko tuli minulle uudella tavalla eläväksi ja muuttui osaksi jokapäiväistä elämää. – Jumala auttaa suoraan. Mutta näyttää siltä, että Jumala puhuu hyvin usein myös uskovien ihmisten kautta, rakentaen ja vahvistaen toisia. Eteenpäin Nyt Koskela aikoo taas paneutua enemmän väitöskirjansa valmisteluun. Siinä ohessa hän pyörittää Suomeen reilu vuosi sitten pe- rustettua Raamattu Kaikille -yhdistystä, jonka kautta lahjoitetaan Raamattuja niille, keneltä se vielä puuttuu. – Pohdinnan alla on, että mitä alkaisin päätyökseni tehdä toukokuun alusta lukien. Biologin tai muu luonnonsuojelutyö ei ole poissuljettua. Ei myöskään politiikkaan liittyvät tehtävät, koska olen kiinnostunut yhteiskunnassa tapahtuvista asioista. – Jumala osoittaa ajallaan työn mitä tehdä. Sitä odotellessa jokaiselle päivälle löytyy kyllä jotain mielenkiintoista ohjelmaa, luottaa Jouni Koskela. Haastattelun jälkeen Koskela kertoi saaneensa mielenkiintoisen työtarjouksen puolen vuoden pestistä Hong Kongissa heinäkuun lopusta alkaen. Työ olisi kristillisen kirjallisuustyön koordinointia sillä maailman kolkalla. Muutaman päivän mietittyään hän vastasi tarjoukseen myöntävästi. 4 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Savonlinnalaisen perheen elämää espanjassa Jarkko Malinen Silasen perheen kotikaupunki oli vielä viime kesänä Savonlinna, mutta nyt se on 11 000 asukkaan Cocentaina Espanjan itärannikolla. Katsotaanpa, miten he sinne päätyivät ja millaista on ollut asua toisessa maassa? Sami ja Noora Silanen remontoivat parin vuoden ajan Savonlinnan Pihlajaniemessä ollutta rintamamiestaloa. Oma talo oli ollut heille suuri unelma ja sen täyttyminen sai aikaan kysymyksen: ”mitä seuraavaksi?” – Emme halunneet seuraavaksi unelmaksi autotallia, uutta venettä tai jotain muuta. Sydän kaipasi enemmän ja syvempää tyydytystä tuovaa, kuin mitä materia voi tarjota. Meissä molemmissa syttyi kaipaus laittaa elämästämme vielä enemmän likoon Jumalan asialle, Noora kertoo. – Sitten kuulimme ystävältämme hänen uudesta elämänvaiheestaan Espanjassa. Se jätti meihin kipinän ja alkoi kasvaa. Koimme monenlaista Jumalan johdatusta ja vahvistusta, ja löysimme yhteistyökumppaneita. Asian kypsyminen kesti yhteensä puolitoista vuotta. Nyt olemme tääl- lä perheenä, Naomin (5 v), Lalan (3 v), Carloksen (3 kk) ja Lilli-koiran kanssa. Sopeutumista Silasilla on Cocentainan keskustan tuntumassa kolmikerroksinen, 200-neliöinen asunto. – Rakennus on aika tyypillinen espanjalainen koti ja vuokra on edullinen. Lattiat on laatoitettu, tuulisäällä ovi-ikkunat heiluvat, tuuli ujeltaa ja veto käy. Kaikki välillä vähän espanjalaiseen tapaan repsottaa, mutta paikkoja laitellaan kuntoon tarpeen mukaan, puuseppä Sami kertoo ja jatkaa: – Täällä on rakentaminen ”Isä, hetki on tullut. Sinä olet uskonut kaikki ihmiset Poikasi valtaan, jotta hän antaisi ikuisen elämän kaikille, jotka olet hänelle uskonut. Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. Minä olen kirkastanut sinut täällä maan päällä saattamalla päätökseen työn, jonka annoit tehdäkseni. Isä, ota minut luoksesi ja anna minulle se kirkkaus, joka minulla oli sinun luonasi jo ennen maailman syntyä.” (Jeesuksen jäähyväisrukous: Joh.17:1-3) Ylipapit, kansan vanhimmat ja kirjanoppineet van- – Espanjalaiset puhuvat paljon, mutta sanoihin ei ole aina luottamista. Jos kysyy tietä johonkin, aina saa opastuksen, tiesipä neuvoja kohdetta tai ei! Täällä on paljon välittömiä ja puheliaita ihmisiä. Kadulla on luontevaa pysähtyä juttelemaan ventovieraiden kanssa. Yhteisöllisyys on vahvaa ja kommunikointi on värikästä, Noora kertoo. – Kaupungeissa on kape- Silasista on ollut mielenkiintoista tutustua espanjalaisiin ihmisiin ja kulttuuriin. Jeesus elää Minna Tuunanen toisenlaista kuin Suomessa. Eristämisestä ei ole tietoakaan. Plussana on lyhyt talviaika. Ullakkokerroksessa meillä on iso tila jossa on petejä. Sinne voidaan majoittaa vieraita. gitsivat Jeesuksen. He väittivät, että Jeesus oli pilkannut Jumalaa, kun oli sanonut olevansa Jumalan poika. Jumalan pilkkaamista pidettiin siihen aikaan niin pahana rikoksena, että siitä tuomittiin kuolemaan. Niinpä vangitsijat luovuttivat Jeesuksen kuulusteluiden jälkeen roomalaisille sotilaille ristiinnaulittavaksi. Kun Jeesus oli ristillä, aurinko pimeni keskipäivällä. Pimeyttä kesti kolme tuntia. Jeesus huusi Jumalalle: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”. Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia ylhäältä alas asti ja maa vavahteli. Kun roomalaisten sotilaiden päällikkö näki maan vavahtelun ja muut tapahtumat, hän sanoi: ”Tämä mies oli todella Jumalan poika!” Illan tultua Joosef niminen mies otti Jeesuksen ruumiin, kääri sen pellavavaatteeseen ja pani kallioon hakattuun hautaan. Hän vieritti hautakammion suulle suuren kiven ja lähti pois. Naiset, jotka olivat Jeesuksen kanssa tulleet Galileasta, näkivät mihin Jeesus haudattiin. Sapatin he viettivät levossa, mutta viikon ensimmäisenä päivänä he menivät haudalle. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta. Kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Miehet sanoivat heille: ”Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: ’Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.’” Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut. Haudalta palattu- Lapsille rannalla käynti on mieluista. at kadut ja kova vauhti, eikä ihme että uudetkin autot ovat useimmiten lommoilla. Espanja on Suomeen verrattuna suurpiirteisempi, rennompi ja taiteellisempi, Sami lisää. Nooralla menee suuri osa ajasta kodin arkiaskareita pyörittäessä ja lapsia hoitaessa. Samilla on kirppis-pöytä naapurikaupungissa, missä hän samalla jakaa kristillisiä kirjoja ilmaiseksi keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina. Kielikoulua on kolme kertaa viikossa ja sunnuntaisin jumalanpalvelukset aamulla englanniksi ja illalla espanjaksi. Silaset on otettu ystävällisesti vastaan. He ovat päässeet tutustumaan jo moneen paikalliseen ja läheisempiä ystäviäkin on jo jonkin verran. – Kieli asettaa omat haasteensa, mutta kaikki opi- taan ajallaan. Naomi ja Lala puhuvat jo aika sujuvasti espanjaa ja ymmärtävät sitäkin enemmän. Sopeutumiskipuja heilläkin on ollut, mutta nyt puolen vuoden jälkeen tuntuvat sopeutuneen mukavasti. Molemmat ovat paikallisessa koulussa ja oppivat siis kaiken espanjaksi, Noora sanoo. Elämäntehtävä Espanjassa pääuskontona on katolisuus. – Tavalliselle espanjalaiselle katolisuus on käytännössä vain lapsikaste, hääja hautajaismenot. Evankelisia seurakuntia on koko maassa alle kolmesataa ja yli 7000 kaupunkia on vailla omaa seurakuntaa, Sami kertoo. Nooran mukaan Espanjassa suhtaudutaan nykypäivänä enimmäkseen kielteisesti kaikkeen uskonnol- MINNA TUUNANEN aan naiset veivät tästä sanan Jeesuksen opetuslapsille. Samana iltana opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Yksi opetuslapsista, Tuomas, ei ollut muiden joukossa. Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: ”Me näimme Her- ta kuulostavaan. – Kuitenkin ihminen on sama pohjimmiltaan, oli maa tai kulttuuri mikä tahansa. Ihminen kaipaa suhdetta Jumalaan, luojaansa, myös espanjalaiset. – Kerromme ihmisille elävästä, rakastavasta Jumalasta. On helppoa kertoa omia kokemuksia ja rukousvastauksia Jumalan ihmeellisestä avusta, kuinka Jeesus pelastaa ja parantaa tänäkin päivänä. – Toivomme, että mahdollisimman moni saisi välit kuntoon Jumalan kanssa ja sitä kautta toivon tulevasta päämäärästä, taivaasta, sekä mielekkään ja tarkoituksellisen elämän. Olemme nähneet miten Jumalan rakkauden kohtaaminen voi auttaa kaikenlaisia ihmisiä. Siitä haluamme kertoa tavalla ja toisella koko elämämme ajan, Noora ja Sami Silanen toteavat. ran.” Mutta Tuomas sanoi: ”Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin, minä en usko.” Viikon kuluttua opetuslapset olivat taas koolla, Tuomas toisten joukossa. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille.” Sitten hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi; tässä ovat käteni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko.” Silloin Tuomas sanoi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.” Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden. (Raamatussa: Matt. luvut 27 ja 28, Mark. luvut 15 ja 16, Luuk. luvut 23 ja 24, Joh. luvut 19, 20 ja 21.) 5 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Arasta tytöstä herkkäkorvaiseksi opettajaksi Tiia Pöyhönen Kaunis nuori nainen istuu sohvalla miehensä vieressä ja käy läpi elämäänsä mietteliäänä. Kun häneltä kysyy, mitä mieltä hän on johdatuksesta elämässään, hän vastaa iloisesti: “Jumala ei tarjoa huonoja vaihtoehtoja!” Outi Vesalainen (o.s. Sarja) kertoo aina rukoilleensa pieniä ja arkipäiväisiä asioita. Jumalan johdatus on luettavissa juuri niistä merkeistä, joita rukousvastauksina on tullut. Tärkeä kuiskaus Outi kiinnostui uskonasioista ollessaan 11-vuotias. – Pääsin tätini mukana seurakuntaan, ja siellä kysyttiin kuka haluaisi antaa elämänsä Jeesukselle. Arka tyttö kuiskasi mielessään: minä haluan. Hän ei uskaltanut ilmaista ääneen haluaan tulla uskoon, sillä pelkäsi, ettei häntä nuoren ikänsä vuoksi otettaisi vakavasti. Jumala ei kuitenkaan pidä lapsen halua ja sanoja alempi arvoisina, vaan kuuli Outia siitäkin eteenpäin. Sisällä ollut suuri ilo kanavoitui parhaiten ylistyslauluja kuuntelemalla ja laulamalla. Pari vuotta uskonratkaisunsa jälkeen Outi sai ison lahjan: uskovan ystävän. Hänen kanssaan Outi luki yökylässä olleessaan Raamattua. – Uskon, että Jumala vastaa, kun pyydämme Hänen mielenmukaisia asioita, Outi iloitsee. Edestakaisin Äänekosken lukiosta ylioppilaaksi kirjoitettuaan Outi haki ja sai opiskelupaikan nykyiseltä Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampukselta, käsityöopettajankoulutuksesta. Muutto vanhempien luota omaan asun- Tiia Pöyhönen toon oli nuorelle raskas prosessi. – Podin koti-ikävää, mikä vaikeutti opinnoissa etenemistä. Taakkaa ei keventänyt tieto käsityöopettajien huonoista mahdollisuuksista työllistyä omalle alalle. Olin tosin halunnut alun pitäen opiskella kotitalousopettajaksi. Opinnot etenivät hitaasti, enkä ollut yhtään motivoitunut, Outi muistelee. Hän kertoo myös miettineensä oliko hänestä opettajaksi ollenkaan. Vaikka hän oli 14-vuotiaana opettanut 5-vuotiaan pikkuveljensä lukemaan ja toiminut ohjaajana seurakunnan tyttökerhossa, nyt hän kyseenalaisti kaikki alalla vaadittavat taitonsa. Alakuloisena ja pettyneenä Outi keskeytti opettajaopinnot ja palasi Äänekoskelle. Elämänhalu ei ollut kuitenkaan kadonnut ja niinpä ahkeralla neidolla riitti intoa hankkia lähihoitajan tutkinto. Työharjoittelujaksoilla kävi kuitenkin selväksi, ettei uusi alavalinta ollut osunut kohdalleen. – Pyysin Jumalalta johdatusta ja apua kurjaan tilanteeseeni. Olin edelleen innostunut opettamisesta ja aineista, joita minulla olisi mahdollisuus opiskella Savonlinnassa. Moni oli kuitenkin sitä vastaan, että vielä palaisin opintojeni pariin, niin ahdistunut olin ollut. Muutoksia Epävarmana siitä, mitä tulevaisuudessa ryhtyisi tekemään, Outi punnitsi valintoja. Hän toivoi, että saisi varmuuden eli rauhan, niin kuin uskovat asian usein ilmaisevat. Eräässä seurakunnan tilaisuudessa Outi meni rukouspalveluun ”vain” siunattavaksi. – Rukouspalvelija sanoi näkevänsä edessäni paljon kirjoja ja minut opettamas- voin vilkas kesäkaupunki. Molemmat ovat myös satamakaupunkeja, vaikkakin toinen sisämaassa ja toinen Suomenlahden ja Itämeren rannalla. Outi työskentelee Karjaan yhteiskoulussa ja Mika opiskelee Hangon Santalassa, Suomen teologisessa opistossa pastoriksi. – Mika oli jo pitkään halunnut Santalaan. Kun huomasin vapaana olevan opettajan paikan lähellä opistoa, kysyin häneltä, vieläkö hän haluaisi opiskella, jos saisin paikan. Ja yhtäkkiä muutimme Hankoon. Herkkyys opettajan voimavarana – Opetan käsitöitä, kotitaloutta ja uskontoa. Koen työssäni voivani seurata Jeesusta. Teen niin kuin tahtoisin itselleni tehtävän. Pyrin puhumaan nuorille kunnioittavasti ja ystävällisesti. Olen huomannut, että jotkut lähtevät käyntiin vasta kiitoksella. Kannustan heitä ennemmin kuin komennan. Rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäisiä kohtaan ovat Outin sydäntä lähellä olevia asioita. Tiia Pöyhönen Outi harrastaa vapaa-aikanaan monipuolisesti käsitöitä. Kuvassa Barbi-minisänky sukulaistytölle. sa. Nauroimme yhdessä, kun kerroin hänelle olevani kirjoilla opettajakoulussa. – Palatessani Savonlinnaan olin muuttunut. Toki varmasti ihan vain kasvanut ja tullut vanhemmaksi, mutta tällä kertaa Jumala oli vahvistanut, että olen oikeassa paikassa. Pyysin Jumalalta viisautta käytännönasioissa ja järjestelyissä. Tein myös kovasti töitä valmistumiseni eteen. Tällä kertaa olin tosi motivoitunut, Outi kertoo. Tänään Outi asuu miehensä Mikan kanssa Hangossa. Hanko on Savonlinnan ta- Olen huomannut, että jotkut lähtevät käyntiin vasta kiitoksella. Nuoresta opettaja-iästään huolimatta Outi Vesalainen puhuu kokemuksella. Hänen mietteensä ovat kuin Jeesuksen sanoja, evankeliumi sovellettuina koulumaailmaan. Mutta Outi tahtoo olla aidosti sitä mitä hän on. – Joskus tulen neuvottomaksi, enkä löydä sanoja, kun joku kertoo esimerkiksi, ettei ole nähnyt vanhempaansa vuosiin. Nuorilla on paljon puhuttavaa, jos on joku aikuinen joka kuuntelee, on läsnä ja oikeasti kiinnostunut. Oppilaita kohtaan on tärkeä olla hienotunteinen. – On oltava herkkä huomaamaan nuorten tunnetiloja. Kovuudella ja jyräävällä asenteella saisi helposti rikki pienen, vasta rakentumassa olevan maailman. Pe 15. – Su 17.4. PUHALLA JUMALAN TUULI -viikonloppu Julistusta, ylistystä, esirukouspalvelua Tilaisuudet pe klo 19 (nuorisopainotteinen) la klo 18, Su klo 11. Puhujavieraana aiemmista vierailuistaan tuttu Tero Ojasalo Eskilstunan helluntaiseurakunnasta Lauantaina kahvio ja lastenhoito, toimintaa ja hengellistä opetusta alle 10 vuotiaille. Olet tervetullut! Tottinkatu 4,57139 Savonlinna www.helluntaikirkko.org 6 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Gallup-kysely kansanedustajaehdokkaille Neljä vuotta on kulunut edellisestä eduskuntavaalista ja pian suomalaiset valitsevat uuden 200-jäsenisen kokoonpanon tuohon vastuulliseen tehtävään. Halusimme Ajan Faktassa kysyä muutamilta Savonlinnan seudun vaaliehdokkailta jotain heidän ajatus- ja arvomaailmastaan. Kaikille tehtiin samat kysymykset. 1. Mitä sinulle henkilökohtaisesti merkitsevät Raamattu, rukous ja seurakunta? 2. Miten ihmisen kristillinen tai muu vakaumus vaikuttaa hänen toimintaansa politiikassa? 3. Mikä on ollut kristillisten seurakuntien ja yhteisöjen merkitys yhteiskunnan hyvinvointiin? 4. Miten leipäjonot saataisiin loppumaan ja kenelle kuuluu vastuu tilanteen korjaamisessa? 5. Haluaisitko päättäjänä jollain tavoin tukea kristillisten seurakuntien ja kolmansien sektoreiden toimintaa? 1. Ne merkitsevät minulle pysyvää arvopohjaa, toivoa ja yhteisölliKirsi Torikka syyttä. Savonlinna RaamaSuomen Keskusta tun sanomaan sisältyy yhteiskuntajärjestyksen peruspilarit, joiden kautta olisi mahdollisuus ylläpitää vakautta ja järjestystä ihmisten elämässä. Rukous antaa toivoa ja mahdollisuuden kiittää elämän perusasioista päivittäin. Seurakunta luo sitä yhteisöllisyyttä mitä aikojen saatossa on kadotettu. 2. Oikeudenmukaisuuden käsitys on kirkkaampi. Vähäosaisiin kohdistuvat päätökset tuntuvat omimmilta alueilta. Päätöksentekijänä pyrin ajattelemaan niin, että kaikki kuntalaiset kokisivat elämänsä arvokkaaksi. 3. Mielestäni suuri. Yhteisöjen merkitys on korostunut aina silloin, kun kriisiajat ovat olleet pahimmillaan. Yksittäiset henkilöt ja perheet ovat voineet hakea apua ilman häpeän ja nöyryytyksen tunnetta. Matalan kynnyksen lähestymisperiaate on hyvä. 4. Perustoimeentulon käsittelyä on jouhevoitettava byrokraattisesta käsittelystä asiakaslähtöisempään suuntaan. Lakisääteisten ja tarveharkintaisten etuuksien käsittelyn lisäksi on tehtävä myös jalkautuvaa havainnointia ihmisten koteihin, jotta todellisuus aukenisi. Vastuu kuuluu valtiolle, ei kunnille. 5. Seurakuntakuntayhtymät ovat itsellisiä toimijoita. Kolmansia sektoreita kannustaisin kovasti ottamaan jalansijaa välityömarkkinoiden sisällön tuottamisessa. Julkiset organisaatiot eivät pysty siihen haasteeseen vastaamaan. Tarve on valtava syrjäytymisen estämiseksi. 1. En ole minkään uskontokunnan jäsen. 2. Kristillisyydellä tai muullakaan vakaumuksella ei mielestäni saa, eikä voi olla vaikutusta kenenkään toimintaan politiikassa, sillä politiikassa päätetään yksinomaan yhteisistä verorahoista mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Esa Valkonen Savonlinna Vasemmistoliitto 3. En tunne kovin hyvin kristillisten seurakuntien tai muiden yhteisöjen toimintaa, mutta päätökset tehdään kaupunkien- ja kuntien valtuustoissa poliittisina päätöksinä, eikä niissä yleensä ole kyse uskonnosta tai yhteisöstä. Toki tiedän, että niin poliittiset järjestötkin kuin myös kristilliset yhteisöt tekevät työtä köyhyyden poistamiseksi. 4. Suomalaisessa järjestelmässä, kuin myös koko maailmassa se kuuluu poliittiselle järjestelmälle, mutta ikävä kyllä, suuntaus on juuri päinvastainen. 5. Teen omalta osaltani lahjoituksia joka vuosi heikompiosaisten hyväksi, enkä näe tarvetta olla seurakuntien tai kolmannen sektorin toiminnassa. 1. Kun olin pieni, kotona pidimme iltarukouksia. SeuraAri Hölsä kunta on Sulkava minulle aiSuomen Sosiaalina ollut lädemokraatit hellä ja toimin tälläkin hetkellä Sulkavan seurakunnan diakoniatyöryhmässä. Raamattu on pyhä kirja, jota kunnioitan ja arvostan. 2. Uskon sillä olevan vaikutusta. Lähimmäisenrakkautta nykyajan yhteiskuntaan tarvittaisiin lisää, jota kristillinen ihminen puntaroi myös päätöksenteoissaan. 3. Seurakunnilla on oma yhteiskunnallinen arvonsa ja merkitys yhtenäisessä Suomessa. 4. Itsekkyyden sijaan jokainen voisi olla valmis luopumaan hiukan myös toisten eduksi ja hyväksi.Työn mahdollistaminen mahdollisimman monelle korjaa samalla sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Monisyinen asia ja yhteiskunnan tulee kantaa kaikista vastuuta. 5. Autamme jo Pietarin katulapsityössä ja meillä on ollut myös 5-vuotias PLAN-kummilapsi Ugandasta. Päättäjänä haluan puolustaa seurakuntia ja heidän toimintaansa. Heli Järvinen Kerimäki Vihreät 1. Yhdessä ne muodostavat yhden tavan erottaa hyvä ja paha, oikea ja väärä. 2. Vakaumus, tietous ja ymmärrys muodostavat sen arvopohjan, jolta työtä tekee. Omalla arvoasteikollani työ planeetan pelastamiseksi on hyvin korkealla. 3. Uskon yhteisöllisyyteen kaikessa toiminnassa. 4. Valtiolle eli meille päättäjille kuuluu vastuu. Köyhyystutkijoiden mielestä oleellisinta on parantaa perusturvaa eli nostaa kaikkein pienituloisimpien tukia. Näin on tehtykin esimerkiksi isyys-, äitiys-, sairauspäivärahojen, opintotukien ja pienimpien eläkkeiden kohdalla, mutta työttömyysturvan parantaminen sekä omaishoidon tuki odottavat toimia seuraavaksi. 5. Haluan tukea kolmatta sektoria sekä päättäjänä sekä kansalaisena. Siitä syystä olen osallistunut aktiivisesti esimerkiksi mielenterveysseuran toimintaan omalla alueellani. 1. Olen kristitty ja uskon Jeesukseen Vapahtajana. Raamattu, rukous Teuvo V. ja seuraRiikonen kunta ovat Savonlinna osa uskoaKristillisdemokraatit ni. Rukoilen paljon vanhojen rukousten ja rukouskirjojen pohjalta. Seurakunta on osa Kristuksen kirkkoa. Minulle tärkeä osa seurakuntaa on esim. miesten sählyporukka, joka pelaa viikoittain. Työni puolesta saan paljon osallistua seurakunnalliseen toimintaan. 2. Kyllä vakaumus saa näkyä ja pitääkin näkyä taustalla. Toisen vakaumusta tulee myös kunnioittaa. Minulle kristillinen vakaumus on sitä, että jokainen ihminen on arvokas. Ihmisarvo on aina markkinaarvoa suurempi. Politiikassa erotan regimentit eli seurakunnassa on hengellinen työ ja politiikassa yhteiskunnallinen työ. 3. Merkitys on enemmän kuin suuri. Kristilliset seurakunnat ja yhteisöt tekevät myös yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää työtä. Ajatellaan vaikka lapsi- ja nuorisotyötä, diakoniatyötä, yhteiskunnallista työtä ja monia muita työaloja. Niiden merkitystä ei voi laskea vain taloudellisesti. 4. Yhteiskunnan yksi suurimpia ongelmia on kansan kahtiajako, joka näkyy köyhyyden lisääntymisenä. Tuloerojen kasvu on kansallinen häpeätahra. Jokainen leipäjono kertoo, että emme ole onnistuneet politiikassa. Vastuu kuuluu meille kaikille, mutta kyllä istuvan hallituksen pitää kantaa suurin vastuu. 5. Tuen koko ajan seurakuntien toimintaa ja haluan vaikuttaa taustalla, että esimerkiksi seurakuntien tekemä arvokas työ huomioitaisiin eri tavalla. Osallistun myös itse eri hankkeisiin ja pyrin kanta- Savo-Karjalan AJAN FAKTA maan oman osuuteni. Kolmannen sektorin toiminta on arvokas osa kansalaisyhteiskuntaa. 1. Haluaisin joskus lukea Raamatun kokonaisena editoimattomana alRiikka Söyring kuperäisHeinävesi Itsenäisyyspuolue versiona. Rukous on henkilökohtainen luojasuhde ja keskusteluyhteys, se on voimauttamista. Itse en kuulu kirkkoon. Seurakunnalla taas on useampia merkityksiä sanastossani; alkukirkko, samaa uskontoa tunnustavien organisaatio ja kirkolliseen hierarkiaan kuuluva järjestelmä. Henkilökohtaisesti pyrin noudattamaan kymmentä käskyä. 2. Toivottavasti kristillinen vakaumus vaikuttaa mahdollisimman paljon kymmenen käskyn noudattamisen suuntaan, nöyryyttä unohtamatta. Nöyrä ei pidä itseään erehtymättömänä, vaan kuuntelee muidenkin mielipiteitä ja antaa niille arvoa pyrkien saamaan kokonaiskuvan ennen toimintaan ryntäämistä. 3. Merkitys on ollut eri ajanjaksoina erilainen ja kristillisten ryhmien kesken eroavaisuuksia on laaja kirjo. Kirkosta kehittyi aikojen saatossa maallinen hierarkia, joka toimii väliportaana maallisissa asioissa vaikka sen tehtävä on toisaalla: hengellisissä asioissa. 4. Vastuu kuuluu meille kaikille, joka ainoalle meistä. Syrjäytyneet ovat peilimme, kertomus moraalistamme ja etiikastamme. Sanoja on paljon, teot ovat usein päinvastaisia. Matalapalkkaisten alle kasvatetaan kurjalistoa. 5. Haluaisin, mutta se on mahdotonta, ellei talousjärjestelmää muuteta. Britit ovat lanseeraamassa nk. Big Society -mallia, jossa työ ja vastuu siirretään kolmannelle sektorille, mutta varoja ei myönnetä. Suomessa ollaan menossa samaan suuntaan. Internetpalvelumme: www.ajanfakta.fi 7 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 1. Raamattu ja rukous ovat minulle henkilökohtaisia asioita. SeurakunSampsa Kokko ta on jäsenSavonlinna tensä henKansallinen gellinen yhKokoomus teisö. Seurakunnassa kuten yhteiskunnassakin kaikkia on kohdeltava tasa-arvoisesti. lopulta yhteiskunnalle. Toivoisin, että voisimme auttaa vaikeuksissa olevia lähimmäisiä ilman että tukeudumme yhteiskunnan apuun. 2. Ihmisen vakaumus on perustavaa laatua oleva asia, jota ei voi erottaa hänen ajattelustaan. Politiikan asiakysymyksissä en kuitenkaan usko niiden merkittävästi vaikuttavan. Ajan Fakta kiittää kaikkia kysymyksiin vastanneita. Pyydämme Jumalan runsasta siunausta kaikille edellisille ja tuleville kansanedustajille! 3. Kristillisten seurakuntien merkitys yhteiskunnan hyvinvointiin on ollut merkittävä. Paitsi näkyvinä tekoina, se on vaikuttanut myös suomalaisten ajatteluun ja tämän ”näkymättömän” hyvinvoinnin merkitys kasvaa tänä materialistisena aikakautena. 4. Leipäjonot ovat valitettava tosiasia eikä tähän kysymykseen ole olemassa vain yhtä ratkaisua. Vastuu ihmisen hyvinvoinnista kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen, toiseksi läheisille ja 5. Kristillisten seurakuntien ja kolmannen sektorin toiminnalla sekä muulla vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Niille on annettava toimintamahdollisuuksia ja työtä on tuettava. Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti. Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Paavalin 1. kirje Timoteukselle 2:2-4: Vähäosaiset tarvitsevat päättäjiltä toimenpiteitä Markku Mattila Jarkko Malinen Laupeudentyö ry:n perustajan Veikko Hurstin siirryttyä pois tästä ajasta, tuli hänen poikansa Heikki Hursti vuonna 2005 jatkamaan isänsä toimintaa. Isänsä Veikon tavoin Heikki tekee uhrautuvasti työtä vähäosaisten auttamiseksi ja ottaa rohkeasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Heikki Hursti nimitettiin Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden 2010 lähettilääksi Suomessa. Monet suomalaiset ovat tietoisia Hurstien Laupeudetyö ry:n toiminnasta tiedotusvälineiden kautta. Yhdistys jakaa Helsingin seudulla viikoittain valtavat määrät ruokaa ja vaatteita vähäosaisille. Tilanne ei miellytä Heikki Hurstia. Seuraavassa hänen tuoreita ajatuksiaan. Kansalaisten lähimmäistä auttava asenne on Heikki Hurstin mukaan kasvanut. – Vähävaraisten joukko on vain kasvanut vuosien varrella. Kun aloitin työn isän kuoleman jälkeen, oli jonoissamme noin 300 henkilöä. Nyt ruuan hakijoi- Kun aloitin työn isän kuoleman jälkeen, oli jonoissamme noin 300 henkilöä. Nyt ruuan hakijoita on joka jakokerralla noin 1000– 1200 henkilöä. ta on joka jakokerralla noin 1000–1200 henkilöä. Tämä kertoo meidän päättäjien huonosta toiminnasta. – Koko ajan on firmoja laitettu alas. Pörssi houkuttelee ja kun duunareita laitetaan pois, niin voittoa tietenkin tulee enemmän. Ahneus on yksi pahimmista asioista. Työpaikkojen säilyttäminen on yksi tärkeä asia sekä uusien luominen. Toinen asia on, että perus- Hektinen elämä varastaa aikaa ihmissuhteilta Jarkko Malinen Suomen kouluilla käy toisinaan kristillisilta tahoilta vierailijoita, joilla on oma kutsumuksensa lasten ja nuorten kasvatuksen tukijoina. Yksi heistä on koulutyöntekijä Reijo Tiitinen. – Elämä on muuttunut hektisemmäksi, arvot ja asiat tuntuvat muuttavan monien kohdalla muotoaan. Jonkinlainen levoton juurettomuus on lisääntynyt ja menestyksen mittarit ovat aiheuttaneet paineen, joka tuntuu monista liian painavalta kantaa, pohtii Reijo Tiitinen nykyistä elämän menoa. – Aikamme nuoret joutuvat kiristämään juoksun täyteen vauhtiin mielestäni liian varhain ja aivan kuin lapsuus jäisi monien kohdalla elämättä. Reijo Tiitinen muistaa omat kokemuksensa kouluajoilta. Hän oli koulukiusattu, josta tuli koulukiusaaja ja joka erotettiin peruskoulusta 9-luokan puolivälissä. Reijon elämä oli lähellä tuhoutua nuoruusvuosien väärien valintojen takia. Kun Reijo tuli uskoon, hän sai hyvin pian varmuuden, että hänen työnsä tulee liittymään jollakin tapaa lapsiin ja nuoriin. Nyt hän on tehnyt työtä lasten ja nuorten parissa noin 15 vuotta. Reijo on Savon alueen koulutyöntekijä ja yhdyshenkilö Hyvä Sanoma ry:ssä. Yhdistyksellä on yhteensä noin 30 koulutyöntekijää eri puolilla Suomea sekä vapaaehtoisia avustajia. Valoisat mahdollisuudet Reijo Tiitisen mukaan aikamme suuri ongelma on ajan riittävyys hoitaa suhteita toisiin ihmisiin. Materiaalinen hyvinvointi ei ole voinut korvata ihmistä lämmön ja ymmärtäjän antajana. – Jokainen ihminen kaipaa turvallisia ihmisiä ympärilleen joihin voi luottaa. Myös monien aikuisten maailmaa kalvaa tänä päivänä yksinäisyys. – Monella nuorella on kuitenkin positiivista uskallusta suhteessa tulevaan. Valoisat mahdollisuudet ovat olemassa. Lapsille tärkeintä on ajan antaminen. On tärkeä kertoa lapselle ja nuorelle, että hän on arvokas ja kelpaa vaikka ei aiJarkko Malinen – Se on parasta, kun lapset ja nuoret tulevat oppitunnin jälkeen juttelemaan ja kertovat, kuinka tunti heitä rohkaisi, sanoo Reijo Tiitinen. turvaan, kansaneläkkeisiin ja opintotukeen pitäisi tulla korotus ja ne sidottaisiin indeksiin. Tämä olisi täytynyt tehdä jo 20 vuotta sitten. – Jeesus sanoi hyvin osuvasti; ”mitä te olette tehneet yhdelle minun vähemmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle”. Siinä on meille kaikille opittavaa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että ihmiset ovat heränneet ja kyselevät miten minä voisin olla mukana auttamassa. Tällainen kyllä ilahduttaa. Meilläkin tulijoita olisi tulossa enemmän kuin voimme vastaanottaa. – Vaalit ovat vaalit ja lupauksia tulee jälleen roppakaupalla. Aika näyttää pystytäänkö niitä toteuttamaan. Nyt meillä on vastuu ja mahdollisuus äänestämällä valita, ketkä sinne pääsevät meidän yhteisiä asioita hoitamaan. – Jumalan suhtautuminen ihmiseen ei ole muuttunut. Hän välittää, rakastaa ja on täynnä armoa ja laupeutta kaikkia kohtaan. Meidän tulisi vain se vastaanottaa ja elää sen kanssa jokaisessa arkipäivän elämässä, Heikki Hursti toteaa. na onnistukaan. Rajojen ja sääntöjen selkeys on huomioitava koska se luo ympärilleen turvallisuuden tunteen, Tiitinen kertoo. Lopuksi Tiitinen kertoo vielä erään tosikertomuksen lähiajalta. – Sain puhelun eräältä nuorelta yhtenä iltana nyt kevät-talvella. Nuori kertoi, että hän oli mielessään kantanut jo pitempään aikomusta päättää päivänsä, koska elämä oli kohdellut häntä niin kovalla kädellä. Puhelun aikana kaveri kertoi kuitenkin, kuinka hän oli saanut joltakin kristityltä hengellisen äänitteen. Yksi laulu siinä oli häntä koskettanut ja oli estänyt häntä toteuttamasta tekoaan. – Ajattelin kuunnellessani häntä, miten Jumala oli laittanut orkesterin tekemään tuon laulun ehkä tämän kaverin pelastukseksi. Seuraavana päivänä tapasin tuon nuorukaisen ja olemme ystävystyneet. – Nyt eduskuntavaalien lähestyessä toivon sydämestäni, että ne arvot, joiden varaan Suomi on rakennettu ja jotka nousevat kunnioituksesta pyhyyttä kohtaan, voisivat määritellä myös tulevaisuudessa kansakuntamme suuntaa, Reijo Tiitinen toteaa. 8 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Valoa kansalle satamassa Savonlinnan keskustan rantamaisemissa sijaitseva Sataman Valo on rauhallinen paikka poiketa kahville tai teelle. Ja aika moni poikkeaakin. Iltapäivisin ovi avautuu tunnin sisällä useaan otteeseen, kun joku tulee tai lähtee. Toiset turisevat sohvalla, joku lukee Raamattua, jotkut hörppivät pöydässä kahvia ja jossain tapaillaan kitaran säveliä. Kaikki näyttävät olevan vapaasti omana itsenään ilman turhaa jännitystä. Ohjaajien näkökulma Savonlinnalainen Sari Matikainen on ollut jo useamman vuoden mukana Sataman Valon toiminnassa, lähes sen perustamisesta alkaen. Hän on tykännyt olla ihmisten parissa. – Täällä on käynyt hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, eriikäisiä ja kaikista yhteiskuntaluokista. Olen huomannut, että monet kaipaavat juttukumppania. – Päältäpäin ei voi aina nähdä, mitä toisen sisällä tapahtuu. Toisinaan olemme yhdessä rukoilleet Jumalalta apua henkilökohtaisiin asioihin, ohjaaja Sari Matikainen kertoo. Toinen ohjaajista Anssi Nykänen on ollut Sataman Valon toiminnassa mukana kaksi vuotta. Anssi on elänyt Sataman Valossa voi viettää yhteistä aikaa tai ilmapiiriä voi tunnustella ihan itsekseen. nuorempana rankkoja vaiheita läpi elämässään, mutta on päässyt niistä selville vesille Jumalan avulla. Päihteet ja väkivaltaelämä ovat nyt jo vuosien päässä takanapäin. Nyt Anssi nauttii elämästä hyväntuulisena ja haluaa olla toisten tukena. – Tää on rento mesta. Kahta samanlaista päivää ei ole. Minun päätoimenkuva on kahvijuonti ja juttelu, mies nauraa. Raamattu on Anssille mielenkiintoinen kirja. – Tykkään lueskella sitä välillä kahvipöydässä. Raamatusta löytyy juttuja, jotka soveltuu hyvin nykypäivänkin arkielämään. Kirjoituksista syntyy usein hyviä keskusteluja, sanoo Anssi Nykänen. Yhteistyössä toimitaan Yksi Sataman Valon henkilökunnasta on Savonlinnan vapaaseurakunnan pastori Antti Kautto. Hän on Sataman valon vastuuhenkilö, mutta ei mielellään käytä itsestään toiminnan- johtaja -nimikettä tai muuta titteliä. – Pyrin olemaan positiivinen taustavaikuttuja, vapaaehtoisten työntukija ja ihminen ihmisten rinnalla, Antti Kautto luonnehtii omaa tehtäväänsä. – Pyrimme antamaan Sataman Valon kautta myös käytännön apua monin tavoin. Tilat toimivat myös seurakuntien ja kristillisten yhdistysten ”matalan kynnyksen” kohtaamispaikkana niin kahvilan kuin myös iltaisin pidettävien teemallisten tilaisuuksien kautta. Sataman Valon hallinta siirtyi Savonlinnan vapaaseurakunnalle tämän vuoden alussa, kun Sataman Valon perustaja Pirkko Muhonen muutti Jyväskylään. Toiminnan perusajatus on edelleen pitkälti samankaltainen kuin se on ollut aiemminkin. Sataman Valo toimii kansankirkon ja muiden kristillisten kirkkojen rinnalla ja tekee yhteistyötä niiden kanssa. KOLUMNI | Tiina Pöyhönen Mitä hel…? Vähintään joka toinen mainos, aikakausilehden kansi ja oma ajatuksemme viittaa elämän muutokseen: Tarvitset sitä! Tulisi ajatella eettisemmin, puolustaa kestävää kehitystä, huolehtia ihmisten ja eläinten hyvinvoinnista; pitäisi saada enemmän lihaksia, enemmän älyä, hankkia unelma-ammatti ja päästä tekemään unelmaduunia. Ilman näiden unelmien toteutumista elämämme valuu hukkaan. KristalliraKeita saila seurujärvi Omintakeista musiikkia tunturiluonnon hengessä! saila seurujärven lauluesityksissä aistii tuulen raikkautta ja tunturipuron solinaa, lasse Heikkilä luo tukevaa rytmikudosta, jota värittää anni Kaisa Karolan virtuoosimainen viulunkäsittely. Hinta 20 € Isän ja äIdIn käsIkIrja Nicky & sila lee Kirja täynnä kallisarvoisia neuvoja ja käytännön vinkkejä — ehtymätön ideapankki vanhemmille! Hinta 39 € www.paiva.fi saatavilla Kauppiaaltasi! On totta, ettei elämä tunnu elämisen arvoiselta, jos jatkuvasti joutuu huomaamaan, ettei saavuta asettamiaan tavoitteita. En puhu riman alentamisen puolesta. Uskon vain, että usein tavoitteemme muutokseen muodostuvat niistä asioista, jotka olisivat luonnollinen seuraus todellisen muutoksen tapahduttua. Pohjimmiltaan pyrimme olemaan tasapainossa ja elämään onnellisina. Tiedämme viisaiden kirjoittaneen tuhansia sivuja toimintaohjeita lähes jokaisen maailman ihmisen saataville. Miksi maailmassa kuitenkin on niin paljon pahoinvointia ja onnettomia ihmisiä, jos kaikki viisaus ja onni on silmiemme edessä, vain pienen vaivannäön takana? Vaihdoin kuulumisia tekstiviesteillä tuttavani kanssa monen vuoden tauon jälkeen. Kun hänelle selvisi että opiskelen tavoitteenani suorittaa pastorin tut- kinto, sain vastausviestinä huudahduksen: Mitä helvettiä?! Ymmärrän häntä. Elämäni on muuttunut paljon, enkä välttämättä tunnistaisi itseäni niistä valinnoista, joita tein puoli vuosikymmentä sitten. Lyhyessäkin ajassa ihmisille tapahtuu paljon sekä hyvää että huonoa. Usein emme voi vaikuttaa olosuhteisiimme ja kaikki tuntuu menevän siksi päin seiniä. Toisinaan meille tarjotaan vaihtoehtoa, kuin kultaista korua hopeatarjottimella ja silti potkaisemme tarjottimen huutaen mennessämme, ettei ketään kiinnosta, vaikka kuolisimme. En tarkoita, että pastorius olisi elämän jaloin päämäärä tai että opiskelemalla teologiaa ihminen voi saavuttaa tasapainon. Jeesus opettaa Luukkaan evankeliumiin talletetussa vuorisaarnassa, että ihminen puhuu sitä mitä sydämessään kantaa; ja ettei huono puu voi kantaa hyviä hedelmiä. Sama pätee myös toisinpäin. Ymmärrettyäni todellisen muutoksen lähtevän ihmisen sisimmästä olen päässyt elämäni alkuun. Ihmisille on annettu toivo Jeesuksessa Kristuksessa. Saamme pyytää häntä puhdistamaan sisimpämme ja tekevän sydämestämme hänen kotinsa. Todellisesta muutoksesta ei tule kunniaa ihmiselle, joka on luotu, vaan Luojalle, joka tuntee tekeleensä ja voi muovata siitä uutta. Todelliset muutokset saavat ihmiset huutamaan ihmetyksestä. 9 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Ohjaajan unelmaproduktio Jarkko Malinen Jarkko Malinen Mikael toteaa, että Jeesus on vapauttanut hänet monesta asiasta ja on tullut auttamaan sisimmän siivouksessa. Mikael pystyy ottamaan eri tavalla vastuuta elämästään ja perheestään. – Tunnen, että Jumala haluaa vielä hioa kulmia minussa ja jatkaa aloittamaansa hyvää muutostyötä. Olen saanut rohkaistua ja tulla yhä enemmän tietoiseksi Jumalan armollisuudesta, Mikael luonnehtii. Savonlinnalainen ammattinäyttelijä Mikael Kokko kertoo, että Via Dolorosa -pääsiäisdraaman ohjaaminen on parasta, mitä hänen työuralleen on sattunut. Pääsiäisdraama on hänen kolmas produktio ohjaajana. Kokolla on syy uskoa Raamatun kertomuksen aitouteen. Via Dolorosa -pääsiäisdraama esitetään Savonlinnan Riihisaaressa pääsiäisviikolla yhteensä viisi kertaa, torstaista sunnuntaihin. Tänä vuonna Via Dolorosa toteutetaan ensimmäistä kertaa kokonaan harrastajanäyttelijöiden voimin, eli mukana ei ole yhtään ammattinäyttelijää. Draaman Käsikirjoittaja on Kimmo Lavaste. Esitykset kuuluvat Teatterimyllyn ohjelmistoon. Harjoituksissa Via Dolorosan harjoituksia on pidetty Savonlinnan kristillisellä opistolla. Harjoituksia seuratessa näyttää, niin kuin kaikki harrastajat olisivat ammattilaisia. Mutta ammattilaisen silmä on maallikkoa tarkempi. Välillä ohjaaja Mikael Kokko keskeyttää ja selittää kertomuksessa vallitsevaa tilannetta ja roolihahmojen ajatusmaailmaa. Hän ohjaa näyttelijöitä muuttamaan äänenpainoa ja käyttämään tilanteeseen sopivaa kehon kieltä. – Mielestäni harjoituksissa on ollut pääasiassa rento, rauhallinen ja mukava ilmapiiri. Alussa tehtiin ryhmäytymisharjoituksia, jotka näyttelijät kokivat varsin mukaviksi. Toki mutkiakin on matkassa ollut, kaikki ei ole aina helppoa, Kokko kertoo. – Via Dolorosa on kertomuksena niin vahva, että se ei kaipaa ketään kuuluisaa näyttelijää vetääkseen ih- Pääsiäisdraaman kertomus merkitsee Mikael Kokolle hyvin paljon myös hänen henkilökohtaisessa elämässään. misiä katsomaan. Jeesuksen rooliin valitsin Kari Komosen, hän sopii mielestäni tehtävään erittäin hyvin. Päähenkilön kohtaaminen Mikael Kokon kanssa jutellessa käy selville, miksi tämä Raamatun kertomus on hänelle merkittävä. Hän kertoo kohdanneensa henkilökohtaisesti Via Dolorosan alkuperäisen päähenkilön. – Pääsiäisdraaman ohjaaminen saa minut todella kiitolliselle mielelle. Kaksi vuotta sitten tunsin ikään kuin ilmestyksenä puheen, jossa sanottiin että ”Olen täällä sinua varten”. Tiesin että se on Jumalan puhetta ja koin miten Hän veti minua puoleensa. Eräänä iltana, tarkalleen ottaen 15.3.2009, sain vastaanottaa Hänet elämääni. – Jeesus on tullut suurimmaksi rakkauden lähteeksi ja kohteeksi, en voi sanoin kuvailla sitä, kiittää Mikael peittelemättä löytöään. Konkreettisia muutoksia Mikael Kertoo olleensa aiemmin itsekeskeinen, vihainen, katkera ja ylpeä, hän ei ottanut mitään tosissaan. – Pakenin vastuuta ja olin täysi huithapeli. Mietin myös, miksi maailmassa on niin paljon pahaa, miksi Jumala sallii pahan ja kaikki kärsimykset, minkä tähden sitä ja tätä? Ajattelin myös, että mistä kaikesta joudun luopumaan, jos tulen uskoon, muistaa Mikael pohtineensa. Mutta Jumalan aikaansaama muutos oli radikaali. – Uskoon tultuani huomasin, että kyse ei olekaan luopumisesta, vaan vapautumisesta. Tunsin, että se paha, joka aiemmin oli ollut sisäpuolellani, on nyt ulkopuolella. Olo tuntui autuaalta. – Kaikki miksi-kysymykset katosivat. Olin helpottunut. Nyt asiat selvisivät, eivätkä ne enää askarruta mieltä. Myös ylpeys vietiin ja nöyryys annettiin tilalle. Umpikujasta uuteen mahdollisuuteen Reilu kaksi vuotta sitten Mikaelille ja hänen vaimolleen Erja Kokolle oli tulossa avioero. He olivat olleet naimisissa vasta lyhyen aikaa, mutta suhde oli jo aivan umpikujassa. Mutta Mikaelin uskoontulo oli käännekohta. Erja oli ihmeissään Mikaelissa tapahtuneesta muutoksesta. Eikä kulunut kuin kaksi viikkoa, kun Erjakin halusi tehdä oman valintansa ja antoi elämänsä Jumalan hallintaan. Ilo ja rauha täyttivät Erjan sydämen. – Erjalla oli lapsena ystävä, jonka perheessä oli uskovat vanhemmat. Tämä perhe oli jotenkin erityisen mukava ja onnellinen. Erja aina haaveili, että kunpa hänellä itselläänkin olisi aikuisena semmoinen perhe. – Jumala siis huomioi lastenkin toiveet, hymyilee onnellinen aviomies ja kolmen lapsen isä Mikael Kokko. Via Dolorosan ohjaajana Mikael toivoo eniten sitä, että ihmiset voisivat draaman kautta saada kosketuksen Jumalalta. Mikael Kokko tietää omasta kokemuksesta, että se on mahdollista, koska Jeesus Kristus ei jäänyt hautaan vaan elää tänäkin päivänä kohdatakseen ihmisiä. Lasten Raamattupuistossa puuhailtavaa Lasten Raamattupuisto on lapsille suunnattu toimintakeskus Parikkalan Särkisalmella Kodintiellä. Perusidea on ”Raamattua luovalla tavalla”. Alueelle on rakennettu Raamattua havainnollistavaa toimintaa, jossa käytetään taiteen keinoja, nukkeja, pienoismalleja, seikkailupolkuja, rukoilla yhdessä tai yksin, opiskellaan Raamattua, pelataan tai pidetään muuten hauskaa. Raamattupuistossa pidetään koululuokille, rippikouluille ja muille ryhmille vierailuja, joihin liittyy havaintoesityksiä Raamatun maailmasta. Suuren navetan saleissa on raamattuaiheisia kuvia ja pienois- Raamatun maailmasta kerrotaan luovalla Lasten Raamattupuistossa. malleja kuten lammastarha, Golgata, sotilas ja Raamattutalo. Ne avaavat ovia Raamatun maitten ihmeel- lisyyksiin. Tiedesalin näyttely kertoo maailmankaikkeuden, maan, elämän ja ihmisen synnystä. Lasten Raamattupuistoa ylläpitää Lasten Raamattupuiston ystävät – Kid´s Bible Park Fellowship ry. Yhdistyksen puheenjohtaja on Riitta Ahvonen. Raamattupuisto on auki kesäaikana ja sen toimintaa kehitetään jatkuvasti. Yhdistys vastaanottaa vapaaehtoisia mukaan talkoisiin ja muihin tehtäviin. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia lasten henkisen hyvinvoinnin puolesta ja edistää samalla kristillistä lastenkulttuuria. Lisätietoja: sites.google.com/ site/raamattupuisto Riitta Ahvonen, 044 271 6418 puistovahti1@hotmail.com ICEJ Suomen osasto - www.icej.fi ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani” (Jes.40:1) Näiden sanojen ohjaamina seisomme edelleen Israelin rinnalla. Tilaa ilmainen Sana Jerusalemista -lehtemme ja tutustu työhömme. Nuorten aikuisten Grafted-työstä saat lisätietoa netistä: www.grafted.icej.fi Os. ICEJ Suomen osasto, PL 91, 00521 Helsinki p. 0207 181 280 www.icej.fi icej@icej.fi 10 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Rukous on mahdollista kaikille Jarkko Malinen Jarkko Malinen Rauhalinna Juhlatiloja ja majoituspalveluja www.veikkoheinonen.fi Veikko Heinonen, p. 0400 100 854 Jos ihmisellä on jollekin toiselle ihmiselle asiaa – joko kysyttävää, pyydettävää, kiitettävää tai mitä tahansa – hän ottaa tähän yhteyttä ja kertoo asiansa. Sama pätee Jumalan kanssa. Kännyköitä tai muita härveleitä yhteydenottoon ei tarvita, koska Jumala on yliluonnollinen ja kuulee kaikkialla sanomisemme ja ajatuksemme. Rukous on ihmiseltä Jumalalle päin tapahtuvaa viestintää. Jumalalta ihmiselle päin tulevaa viestintää sanotaan Jumalan puheeksi. Myös Raamatun tekstejä sanotaan Jumalan puheeksi tai Jumalan ilmoitukseksi. Usein ihmiset puhuvat myös Jumalan antamista rukousvastauksista. Seuraavassa kerrotaan kolmesta savonlinnalaisesta kristitystä, joille rukous on tärkeä asia. Pia Ikäheimonen kertoo, että rukous on hänelle jokapäiväistä puhumista ja kuuntelemista. – Ennen uskoontuloa rukoukseni oli vähäistä ja tein sitä vain silloin, kun tarvitsin kipeästi apua jossain tilanteessa. Tänä päivänä rukous merkitsee minulle hyvin luonnollista vuorovaikutusta Jumalan kanssa. Koen että yhteyttä Jeesukseen ei ole rajattu mistään Rukous ei ole omaa ponnistusta, vaan luovuttautumista kaikkivaltiaalle Jumalalle ja Hänen muutettavakseen. tilanteesta pois, olinpa kotona, työssä, lasten kanssa tai missä vain. – Olen rukoillut ihmisten puolesta ja minun puolestani on rukoiltu. On ollut ihmeellistä saada vastauksia Jumalalta siinä hetkessä, kun Jumala puhuu rukoilijan kautta sanoja, jonka merkityksen vain minä ja Jumala tietävät. Joskus rukousvastaukset tulevat vähän myöhemmin, mutta juuri oikeaan aikaan Jumalan viisaassa suunnitelmassa, Pia kertoo. Tapio Kangas on niin ikään vakuuttunut rukouksen ainutlaatuisuudesta. Hän sai kokea vallankumouksellisen muutoksen rukouksen kautta. Entisestä vankila- ja päihdekierteessä olevasta miehestä tuli uusi ihminen. – Sain armon Jumalalta ja Jeesuksen todellisuus tuli elämääni, sain yhteyden Jeesukseen Kristukseen. Rukoilen joka päivä Jumalan tahtoa omaan ja toisten elämään. Kiitä ja ylistän Häntä ja osoitan Hänelle kunniaa. – Esirukous on todella tärkeä asia. Jumala itse toimii rukouksien kautta ja me saamme olla välikappaleita. Jeesus pelastaa ja parantaa, ja antaa monenlaisia apu- ja ihmisen elämään. Jokainen ihminen pystyy ja voi rukoilla, vaikka aloittaminen tuntuisi joskus vaikealta, Tapio kertoo. Pian tavoin Anne-Marita Kuutti rukoili ennen uskoontuloaan iltarukouksen silloin kuin muisti sekä hädän hetkellä. Uskoon tulon myötä hänelle tuli tarve kääntyä päivittäin Isän puoleen, kun ymmärsi, että Jumala on elävä, Hän kuulee ja vastaa lastensa rukouksiin. – Raamatussa sanotaan, että ”Hän johdattaa teitä, kun te kuljette rukoillen”. Rukous on minulle lähestymistä Jumalan puoleen sekä henkilökohtaisen suhteen rakentamista Häneen. – Rukoilen läheisille pelastusta, itselleni viisautta toimia oikein sekä erilaisten rukouspyyntöjen puolesta. Kiitän ja anon, välillä kuuntelen hiljaa. Kaikki voivat rukoilla, Jumala ei tarvitse hienoa sanankäänteitä vaan sydämen halua kääntyä hänen puoleen, Anne-Marita opastaa. Kaikki edellä mainitut henkilöt ovat toimineet jo vuosia seurakuntien rukouspalvelutehtävissä. Heidän mielestä hyviä rukoushetkiä syntyy myös ihan kahden kesken tai pienryhmissä. He ovatkin kaikki mukana myös pienryhmissä, joissa yhtenä tärkeänä asiana on rukous. KOLUMNI | Satu Valkonen-Lindbald Kohtaamisia vuoteiden äärellä ”Mistä Jumala minua rankaisee kun tämä syöpä minulle tuli?” potilas kysyy luokseen tulleelta sairaalapastorilta. Tästä kehkeytyy keskustelu, jossa käydään läpi potilaan elämänhistoriaa, sairautta, pelkoja ja tulevaisuutta. Sairaalapastori kuuntelee kuten monen vuoteen vierellä aiemmin. Hän aistii hädän ja ahdistuksen, ottaa sen vastaan ja rauhoittelee, rukoilee, antaa synninpäästön. Sairaalapapilla on turvallinen olo, sillä hän tietää olevansa Suuremman asialla, Jeesuksen, kipujen miehen ja sairauden tuttavan kutsumassa työssä. Sairaus on kriisi, joka pysäyttää. Tulee tarve puhua jonkun kanssa. Moni ei tahdo rasittaa läheisiään. Tulevaisuus pelottavat (tutkimukset, leikkaukset, hoidot), mielessä käy ajatus: entäpä jos kuolenkin tähän sairauteen? Joku katuu tekemiään syntejä ja ripittäytyy nuoruuden hairahduksestaan, jotta saa rauhan sydämeensä. Monenlaiset kysymykset ovat mielessä. Hengelliset asiat nousevat helposti mieleen sairasvuoteella. Voi miten usein olenkaan kuullut lau- seen: ”En minä ennen näistä uskonasioista välittänyt, mutta nyt kun tuli tämä sairaus...” Moni on löytänyt lapsuuden uskon uudelleen sairauden myötä. Ne ovat taivashetkiä sairaalapastorillekin. Sairaalassa maatessa ihmisellä on aikaa ajatella elämäänsä. Monesti potilasta ei ahdistakaan eniten oma sairaus tai edessä oleva leikkaus vaan jokin muu asia elämässä. Lasten huolet tai vaikea parisuhde saattavat tulla kipeinä mieleen. On tarve puhua jonkun kanssa elämän kivuista ja murheista. Voi miten paljon kipua ja kärsimystä voikaan ihmisten elämään sisältyä. Sairaalapastorina olen sitä varten, että minulle voi puhua kaikesta. Mikään alue ei ole vieras. Olen tottunut kuulemaan monenlaista, enkä pelästy. Eikä ole väliä sillä, kuuluuko ihminen kirkkoon vai ei. Yhä uudelleen erilaiset kohtaamiset vuoteiden äärellä jaksavat ihmetyttää tässä työssä. Jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen. Joskus Jumalan läsnäolo potilashuoneessa on kä- sin kosketeltavaa. On ihmeellistä, miten konkreettisesti Jumalan läsnäolon ja lohdutuksen voi tuntea keskellä kärsimystä ja sairautta, kuolemaakin. Ehtoollishetki omaisten ja potilaan kanssa on pyhä hetki, joka kantaa heitä pitkään. Tutut virret, hengelliset laulut ja rukoukset antavat voimaa ja lohduttavat. Kosketus, välittäminen, lähellä olo tuovat lohdutusta sairaalle. Se, että joku on lähellä, kuuntelee, välittää. Jos käy niin, että potilas kuolee sairauteen, läheisten on mahdollista jättää hänelle jäähyväiset järjestämällä saattohartaus. Nämä hetket olen kokenut omaisille hyvin sielunhoidollisiksi. Kuoleman hyväksyminen vie aikaa ja usein läheinen viedään liian pian pois ja laitetaan arkkuun. Saattohartaus mahdollistaa sen, että voi rauhassa vielä katsoa läheistään ja sanoa hänelle jotakin samalla kun hänet siunataan matkaan rukouksin. Itselleni on luontevaa rukoilla potilaan kanssa ja hänen puolesta. Siksi kysyn aina saanko rukoilla, mitä tahdot että rukoilisin? Monta kertaa aivan kuin konkreettisesti kokee miten huoneeseen laskeutuu levollisuus ja potilas rauhoittuu silmin nähden. Silloin ei voi olla kuin kiitollinen Jumalalle Hänen läsnäolostaan. Itse olen aina nöyrällä ja pienellä paikalla kun astun potilashuoneeseen. Ei ole valmiita sanoja tai kaavoja siihen, miten sairas ja kärsivä kohdataan. Mutta tieto siitä, etten mene huoneeseen yksin, vaan Jeesus on kanssani, rohkaisee. Sairaalapastorin tehtävät ovat moninaiset. Hän auttaa niin potilasta kuin omaisiakin surun, sairauden ja kärsimyksen kohtaamisessa ja kestämisessä. Hoitohenkilökunta voi saada työnohjausta siihen koulutuksen saaneilta sairaalapastoreilta. Sairaalapastori kuuluu hoitotiimiin yhdessä muun hoitohenkilökunnan kanssa tavoitteena potilaan paras mahdollinen hoito. Kohtaamiset sairaalassa ovat inhimillisesti ajatellen raskaita – onhan kyseessä usein parantumattomasti sairas aikuinen, lapsesta puhumattakaan. Silti sairaalassa pappina koen olevani oikeassa paikassa. Koen kulkevani Vapahtajan askelissa kärsivien ja sairaiden rinnalla. Harva on kieltäytynyt keskustelusta sitä tarjottuani, vaikka ei olisi pappia luokseen pyytänytkään. Parhaita hetkiä työssä on, kun saa kuulla iloisia viestejä: että rukoukset on kuultu ja potilas kaikista ennusteista huolimatta toipuu tai leikkaus onnistuikin paremmin kuin odotettiin. On myös tutkittu että potilaan omalla asenteella on merkitystä paranemiseen. Jos hän saa purkaa tuntojaan jollekin ja oma olo näin helpottuu, se voi auttaa fyysisestikin toipumaa nopeammin. Satu Valkonen-Lindbald sairaalapastori Savonlinna 11 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Auttamisenhalu syntyi oman eheytymisen kautta Saveloitten albumi Irma Räsänen Sari Savela on espoolainen kauppatieteiden maisteri. Viimeiset seitsemän vuotta hän on työskennellyt ABC+ -lehden päätoimittajana. – Tämän seitsemän vuoden aikana olen joutunut opettelemaan toimittajan työtä ja se on ollut tavattoman innostavaa. Olen huomannut, että kirjoittaminen on kivaa ja toisinaan jopa helppoa. Hassua tässä on se, että en ole koskaan pitänyt itseäni kirjoittajana, kertoo Sari Savela. Tämä on yllättävää, sillä Sarin kirjoituksia ja blogia lukiessa voi ajatella hänen syntyneen kynä kädessä. Kerronta on luontevaa, arkista pohdiskelua, joka opettaa lämpimästi. Sarin aloittaessa Perheiden ABC+ -lehden päätoimittajana vuonna 2004, lehti kuului Kristillisen Kasvatuksen Keskus ry:lle. Sen tehtävänä oli kertoa kristillisestä koulukasvatuksesta ja tukea kristillisiä kouluja ja päiväkoteja. Sarin myötä lehden toiminta-ajatus muuttui. Hän sai ajatuksen muokata siitä perheiden yhteisen kristillisen lehden, jonka kivijalkana ovat parisuhde, kasvatus ja vanhemmuus. Eheyttä ja elämisen rohkeutta Sarille vanhemmuus on ollut kasvua aikuisuuteen, joka on nostanut esiin vajavaisuuden ja rikkinäisyyden. Ilman eheytymistä, Sari arvelee, hänellä ei olisi ollut uskallusta ryhtyä päätoimittajaksi. – Monesti olen sanonut, että olen kokenut ihmeparantumisen sisäisesti. Ollessaan äitiys- ja hoitovapaalla nuorimman lapsensa kanssa, Sari koki hengellisen uudistumisen. Silloin hän alkoi työstää omia sisäisiä kipujaan menemällä mukaan erilaisiin sisäisen eheytymisen ryhmiin. Hän on ollut uskossa 15-vuotiaasta asti, mutta vasta 20 vuotta myöhemmin hän löysi, mitä Jumalan rakkaus on. Sari kutsuu tätä sisäisen paranemisen prosessiksi. Sarille vanhemmuus on ollut kasvua aikuisuuteen, jossa on tarvittu parantumista omasta rikkinäisyydestä. – Hoitovapaalla ollessani sydämelle nousi rukous, että Jumala ohjaisi tehtävään, joka olisi minulle räätälöity. Tuossa vaiheessa Sarilla oli avioliittotyötä takana pari vuotta ja lähes 13 vuotta työtä Sanoma Oyj:n palveluksessa. Kohta ystävän kautta tuli tieto, että silloisen ABC+ -lehden päätoimittajan paikka olisi auki. – Ihmettelin tarjolla olevaa mahdollisuutta. Eihän minulla ollut vastaavaa koulusta, eikä oikeastaan edes kiinnostusta tehtävään. Kuitenkin jotain jäi itämään, Sari muistelee. Hän alkoi pohtia asiaa vakavasti ja tutustui lehden näytenumeroon. Kehitysideoita alkoi syntyä. Rohkeasti hän soitti KKK:n toimitusjohtajalle ja kertoi ajatuksistaan. Siellä innostuttiin uusista teemoista, ja uusi työsopimus kirjoitettiin. – Oman rikkinäisyyden kohtaaminen ja sen käsitte- leminen kärsivällisesti ovat varmasti rohkaisseet jakamaan apua kanssaihmisille. Yhdeksi lehden teesiksi muodostuikin: ”Perheiden ABC+ -lehti – rohkea, rohkaiseva ja armollinen”, Sari kertoo. Avioliittojen ja perheiden tila Suomessa Suurin osa perheistä voi hyvin. Sarin mielestä on kuitenkin huolestuttavaa, kuinka sitoutuminen on rapautunut kahdenkymmenen vuoden aikana. – Parisuhteen lähtökohta pitäisi olla sitoutuminen, mutta niin ei ole. Yhä enemmän ajatellaan, että jos ei toimi, niin erotaan. Toisaalta hän arvelee, ettei uskalleta sitoutua, kun pelätään suhteen menevän pieleen. Ihmisillä on syvä kaipuu tulla rakastetuksi ja rakastaa. Toisinaan parisuhteita solmitaan hyvinkin epäkypsin perustein. – Ihmiset ovat monella tapaa rikkinäisempiä kuin en- nen, Sari toteaa. Hän ei spekuloi miksi näin on, mutta kertoo, että tavallisimpia parisuhdekriisin taustalla olevia seikkoja ovat kommunikaatio-ongelmat, ihmisten erilaiset taustat, kuormittava elämä, kotitöiden epätasainen jakautuminen ja uskottomuus. Myös kiire ja ajanpuute taakoittavat perheitä. – Työelämä on vaativaa, eikä siltä enää jää riittävästi voimavaroja lapsille ja parisuhteen hoitoon. Sari uskoo, että monet ongelmat ja pahoinvointi ovat seurausta siitä, että on luovuttu Jumalan säätämistä hyvän elämän rajoista. Yhdessä puolisonsa Juha Savelan kanssa he ovat aktiivisesti mukana HNMKY:n avioliittotyössä ja valtakunnallisessa Parisuhteen palikat -hankkeessa. He kiertävät pitämässä parisuhdeaiheisia luentoja. – Avioliittotyössä olemme huomanneet, että mikään inhimillinen ei ole vierasta perheissä. On monia asioita, joista ihmiset tarvitsisivat Jumalan rakkauden parantavaa kosketusta. Vaikeuksista on tie voittoon Sarin mukaan avioliitto koostuu yksilöistä. Aluksi on parisuhde, josta parhaimmillaan muodostuu lapselle turvallinen koti. Parisuhde on perheen perusyksikkö, ilman sitä perhe ei voi syntyä. Parisuhteissa on paljon erilaisia ongelmia ja haasteita, siksi Sari haaveilee ehyemmistä perheistä. Parisuhteet ja perheet todella tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen. – Perheiden hyvinvointi säteilee ympäröivään yhteiskuntaan. Rukouksen avulla myös vaikeat, jopa mahdottomat, perhetilanteet voivat muuttua. Vaikeuksista on tie voittoon. – Kun Jeesus Kristus saa tulla eläväksi todellisuudeksi ihmisille, on seurauksena muutos. Älä luovuta. Kestävyyttä ja uskollisuutta tarvitaan. Jumala on luvannut auttaa meitä meidän heikkouksissamme. Hän antaa voiman jaksaa, Sari Savela kannustaa. “Kaiken kansan olohuone” Sataman Valo Satamakatu 9, Savonlinna Avoinna arkisin 13–17. Iltaisin ohjelman mukaan: www.satamanvalo.net Rantasalmen KATULÄHETYS Kylätie 47 Rantasalmi SUNNUNTAIN TILAISUUS KLO 13 TORSTAISIN KLO 19 SANA JA RUKOUS Olet tervetullut tilaisuuksiimme! 12 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Rakas risti on vuoden 2011 teema Jari Sippola Kristittyjen yhteinen Rakas risti -teemavuosi 2011 muistuttaa, että risti kuuluu erottamattomana ja keskeisimpänä perustana kristinuskoon. Teemavuosi rohkaisee seurakuntia pitämään esillä ristikeskeistä julistusta. Jokaista ihmistä kutsutaan miettimään, mitä kaikkea risti merkitsee hänelle. Synti ja sovitus Sovinto on tärkeää ihmisten välillä. Sovituksen syvin merkitys on kuitenkin ristillä tapahtunut, iankaikkisuuteen ulottuva sovinto Jumalan ja ihmisen välillä. Sovitus haastaa pohtimaan, miksi tarvittiin Jeesuksen verinen uhrikuolema ja millainen on pyhä ja vanhurskas Jumala, joka vihaa syntiä mutta haluaa samalla antaa anteeksi. Mihin synti johtaa ihmisen, joka torjuu ristin antaman turvan? Onko kristityillä vaara suhtautua armoon ja ristiin liian kevyesti? Uskoessaan Jeesukseen ihminen saa syntinsä armosta anteeksi, mutta sovitus ei ollut ilmainen, vaan se maksoi Jumalalle kalleimman hinnan ristillä. Rakas risti -teemoja ovat lisäksi ristin kauheus ja loukkaavuus sekä ristin teologia ja parannuksenteko menestysteologiasta. Risti on rakas mutta myös raskas. Jeesuksen seuraajille kuuluu ristin kantaminen omassa elämässään. Nikkaroi tai askartele oma risti Konkreettisena haastee- R I S T I 2 0 11 www.rakasristi.fi rakaslahetys.f i na Rakas risti -teemavuosi kannustaa kristittyjä askartelemaan, nikkaroimaan tai luomaan muulla omalla tyylillään ristin ja lähettämään siitä kuvan teemavuoden nettisivuille, jossa saa äänestää vuoden ristiä. Sivut www.rakasristi. fi on avattu tammikuussa. Teemavuoden käynnistänyt Suomen Evankelinen Alli- anssi (SEA) kutsuu seurakuntia ja järjestöjä soveltamaan ja painottamaan Rakas risti -teemaa omassa toiminnassaan. Rakas risti 2011 on jatkoa Rakas Raamattu 2007, Rakas rukous 2008, Rakas ihminen 2009 ja Rakas lähetys 2010 -teemavuosille. Rakas lähetys -vuodessa oli mukana 94 seurakuntaa ja järjestöä. Ajankohtaista Ajan Faktasta Huomasit ehkä tätä lehteä lukiessa, että Ajan Faktan ulkoasu on uudistunut. Tämä johtuu sivunvalmistajan vaihtumisesta. Ajan Faktan toimitusryhmässä olemme uuteen ulkoasuun tyytyväisiä. Kiitos siitä Aluelehti Savonmaa Oy:n sivunvalmistajille.Muutoksen yhteydessä oli luontevaa vaihtaa myös lehden painopaikkaa. Tämä Ajan Fakta on painettu Savon Painossa Varkaudessa. Muutosten taustalla oli pyrkimys tuoda Savo-Karjalan Ajan Faktan tekemiseen lisää jouhevuutta. Aiemmin Ajan Faktan sivunvalmistus ja paino tapahtuivat länsirannikolla Kokkolassa, Pohjanmaan Ajan Faktan 16 vuotta sitten perustaneen Reijo Ruotsalainen toimesta. Välimatka toi omat haasteensa työhön. Yhteisellä päätöksellä sivunvalmistuksen ja painon hallinnointi siirtyivät muutoksen myötä Savo-Karjalan Ajan Faktan toimitussihteerille Jarkko Maliselle. Hän toimii myös Itä-Suomen Ajan Fakta -koordinaattorina, auttaen seurakuntia uusien paikallisten Ajan Faktojen perustamisessa. Yhteistyö Reijo Ruotsalaisen kanssa jatkuu Ajan Faktan internet-sivujen parissa, joita Ruotsalainen on uudistamassa lähiaikoina. Tärkeintä on, että Ajan Faktan lukijoista mahdollisimman moni voisi hyötyä artikkeleista. Todisteet osoittavat ihmisten kohdalla ympäri maailman, että Jumalan todellinen tuleminen ih- AJAN FAKTA -TYÖN TUKEMINEN SAAJAN TILINUMERO: 113730-613404 SAAJA: Elim ry mediatyö VIITENUMERO, Savonlinnan alue:..................... 30009 VIITENUMERO, Punkaharjun alue:..................... 13013 VIITENUMERO, Juvan alue:................................. 14012 SUMMA: valitse haluamasi lahjoitussumma MUISTATHAN LAITTAA VIITENUMERON! Kiitos tuestasi misen sisimpään ja elämään tuottaa hänelle hyvinvointia. Olemme vajavaisia kuolemaan saakka, mutta Jumalalla on hyvä tahto meitä kohtaan. Hän saa meissä hyvää muutosta aikaiseksi. Loppujen lopuksi tärkeintä on se ”voittopalkinto”, taivas, ikuinen onnellisuuden paikka, jonne uskovina saamme astua tämän lyhyen elämämme jälkeen. Siunausta kevääseesi ja elämääsi, Jarkko Malinen, AF toimitussihteeri SAVONLINNAN ALUE (viite-numero 30009) Savonlinna, Sulkava, Rantasalmi, Enonkoski, Kerimäki, Savonranta PUNKAHARJUN ALUE (viitenumero 13013 Punkakaharju, Parikkala, Kesälahti JUVAN ALUE (viitenumero 14012) Juva Myöntäjä: Etelä-Suomen lääninhallitus, nro OKH319A (20.5.2009). Toimeenpanoaika ja -alue: 20.5.2009-4.5.2011, koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. MUURATUT UUNIT JA TAKAT Puh. 050 567 1946 Risto Salmi www.uunisuutari.com siellä monta uunin mallia on... 13 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Uusia tilaisuuksia uusille ihmisille Jarkko Malinen Suomalaiset osallistuvat hengellisiin tilaisuuksiin vaihtelevasti. Aktiivisimmat käyvät niissä monta kertaa viikossa. Toiset puolestaan käyvät vain muutaman kerran vuodessa ja jotkut eivät käy koskaan. Mutta nyt heille on laitettu kynnys matalaksi tulla. Seurakunnissa monet kristityt toivovat, että ihmiset osallistuisivat tilaisuuksiin enemmän, koska yleensä niistä saa aina jotain hyvää elämänsä rakennusaineiksi. Siksi useissa seurakunnissa on alettu uudistamaan jumalanpalveluksia monimuotoisemmaksi. Tämän lisäksi on nähty tarpeelliseksi pitää aivan uudentyyppisiä tilaisuuksia, joissa huomioidaan myös heidät, joita hengelliset tilaisuudet eivät yleensä kiinnosta. Seuraavassa on lyhyet esittelyt kolmesta tämmöisestä tilaisuudesta Savonlinnasta. Puhalla Jumalan tuuli (PJT) Savonlinnan helluntaiseu- Jarkko Malinen rakunnan PJT-viikonloppuina järjestetään aina kolme tilaisuutta: perjantai- ja lauantai-iltoina sekä sunnuntaina jumalanpalveluksen aikaan. Perjantai-ilta on nuorisopainotteinen, joka ilmenee muun muassa nuorekkaassa musiikkityylissä. Lauantai-iltoina tilaisuuden aikaan pidetään lapsiparkkia ja tilaisuuksien jälkeen on tarjolla iltapalaa. Sunnuntaisin on pyhäkoulu. PJT-viikonloppujen puhujavieraina on tunnettuja pastoreita ja evankelistoja pääasiassa suomalaisista vapaiden suuntien seurakunnista. Sama puhuja on PJT-viikonloppuna mukana kaikissa kolmessa tilaisuudessa. Tilaisuuksien lopussa on tarjolla esirukouspalvelua sitä haluaville. PJT:ssä voi vapaasti kuunnella kaikessa hiljaisuudessa musiikkia ja puheita, tai voi laulaa ylistyslauluja musiikkiryhmän mukana, istuen tai seisten. Tyyli on vapaa. Hevosenkenkäillat Savonlinna-säämingin seurakunta järjestää Hevosenkenkäiltoja noin kuukauden välein seurakuntakeskuksen juhlasalissa. Aikuistyön teologi Jaana Paju kertoo, että ne ovat niin sanottuja matalan kynnyksen iltoja, joissa profaanit ja hengelliset asiat kulkevat rinnakkain, mutta niitä ei sekoiteta toisiinsa. Musiikkia on paljon ja illat ovat hoitavia, ihmisen kokonaisuutta huomioivia. Mukana on vierailevia puhujia, myös muista kristillisistä seurakunnista. Iltojen isäntänä on kirkkoherra Sammeli Juntunen. Hän pitää myös oman puheensa. Se liittyy usein jollain tavalla tilaisuuksissa käsiteltävään Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus -monologiin. Tilaisuuksien lopussa on mahdollisuus saada rukouspalvelua. Tilaisuuksien jälkeen on tarjolla kahvit ja pientä iltapalaa. Hevosenkenkäilloissa voi saada vahvistusta omaan uskoonsa tai siellä voi löytää aivan uudella tavalla oman paikkansa Jumalan suunnitelmissa. Hevosenkenkäiltoihin myös lapset ovat tervetulleita. Tilaisuuksissa ei haittaa, että lasten ääniä kuuluu ja heitä kävelee käytävillä. Loisto-illat Loisto-illat on tuorein uutuus tilaisuusrintamalla Savonlinnassa. Ensimmäinen ilta pidettiin tämän vuoden helmikuussa ja toinen maaliskuussa. Tilaisuudet järjestettiin keskustassa Olavinkadulla, elokuvateatteriksi aikoinaan rakennetus- Rakkaus on vastaus eriarvoisuuden ongelmaan – Tänä päivänä meidän yhteiskunnassamme on lähimmäisen rakkauden arvo hukassa. Itsekkyys sen sijaan on kovassa kurssissa. Tätä mieltä on värikäs ja suorapuheinen Ritu Yli-Pahkala, joka on ollut monessa mukana. Evankelista Ritu Yli-Pahkala tietää mistä puhuu, sillä hänellä on kosolti näkemystä myös politiikan keinosta saattaa asioita paremmalle tolalle. Ritu työskenteli kymmenen vuotta eduskunnassa pohjoissavolaisen kansanedustajan Marja-Liisa Tykkyläisen eduskunta-avustajana. Ritu oli Suomen ensimmäinen tuossa ammatissa toiminut. Hommiin kuuluivat Tykkyläisen sihteerin tehtävät sekä yhteydenpito Pohjois-Savon kuntiin ja kaupunkeihin. Mikä on lainsäädäntötyötä aitiopaikalta seuranneen Ritun viesti eduskuntavaaleihin valmistautuville Ajan Faktan lukijoille? Mistä löytyy vastaus ja paras lääke tämän päivän ihmisten moninaisiin ongelmiin? – Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen, Ritu sanoo yksinkertaisesti. – Usko ja antautumi- kunnissa kertomassa Jeesuksesta ja on tulossa huhtikuussa myös Juvalle puhumaan. Evankelistan työnkuva on monipuolinen. – Julistustyön lisäksi siihen kuuluu koulu- ja katutyötä, syrjäytyneitten auttamista ja niin edelleen, kertoo Ritu Yli-Pahkala. nen Jumalan johdatettavaksi muuttaa ihmisen elämää henkilökohtaisella tasolla, mikä on kaikkein tehokkainta. Työkenttä ulottuu pultsarista ministeriin Helsingin Saalemin evankelistana Ritun toimenkuvaan kuuluu ennen kaikkea kartsatyö ja koulutyö. – Torstaisin pidän kohtaamispaikkaa seurakun- nassamme, autan syrjäytyneitä, jaamme heille ruokaa ja vaatteita. – Työkenttänä on Helsinki, ja se työkenttä ulottuu pultsarista ministeriin, nauraa Ritu, jonka kokemuksia voi kuulla ja nähdä myös TV7:ssä sekä Radio Deissä. Youtubesta Ritun kertomuksen voit käydä kasomassa osoitteessa: http://www.youtube.com/ watch?v=MW07TV5JfMc Ritu kiertää myös maa- Loistoilloissa ovi on auki kaikille ja tilaisuudet ovat nuorekkaita. Huumekierteestä syrjäytyneiden auttajaksi Ritu Yli-Pahkala syntyi Imatralla, mutta muutti jo 15-vuotiaana Helsinkiin. Seitsemän vuotta kestänyt päihteiden käyttö alkoi 16-vuotiaana. – Vedin hasista eli pilvee, erilaisia rauhoittavia lääkkeitä ja viimein LSD:tä. Elämä sai uuden suunnan vuonna 1972, kun Ritu löysi Jeesuksen henkilökohtaisena Vapahtajana ja tuli uskoon Helsingissä Vihreän Keitaan teetuvassa. Silloin jäivät taakse myös hippeilyt ja huumehörhöilyt. Sen jälkeen Ritu on omistautunut täysin kutsumuksensa toteuttamiseen ennen kaikkea syrjäytyneitten parissa. Työsarkaa sillä sektorilla riittää, mutta Ritu ei anna periksi. Rakkaus pakottaa toimimaan. Mitä Ritu Ylipahkalalle kuuluu maaliskuussa 2011? – Oikein hyvää! Iloinen mieli on siitä, että monet alkoholistit ja narkomaanit ovat saaneet apua. Moni on tullut uskoon ja löytänyt itselleen seurakuntakodin. sa ja viime vuosina ravintolakäytössä olleissa tiloissa. Tästä eteenpäin tilaisuuksia on tarkoitus pitää kahden viikon välein, mahdollisesti samoissa tiloissa. Loisto-illoista vision saanut muusikko ja ylistyksenjohtaja Pekka Hautakangas kertoo, että illat on tarkoitettu kaikille. Kulttuurisesti tilaisuudet ovat nuorekkaita ja erityisesti pyritään huomioimaan nuoret aikuiset ja lapsiperheet. Loisto-illoissa kuullaan lähinnä paikallisten pastoreiden ja muiden henkilöiden opetuksia sekä muita puheenvuoroja. Ylistysmusiikista huolehtii osaavista muusikoista koostuva bändi. Iltojen lopuksi on tarjolla esirukousta. Loisto-iltojen kahvio on auki tunti ennen tilaisuutta ja tunti tilaisuuden jälkeen. Tilaisuuden aikana kahvilassa järjestetään lapsille omaa ohjelmaa. Loisto-illat toimivat yhteiskristillisellä periaatteella. Yhteistyössä on mukana Savonlinnan helluntaiseurakunta, Savonlinna-säämingin seurakunta ja Savonlinnan vapaaseurakunta. SEITSEMÄN asiaa, jotka muuttavat elämäsi Voit solmia yhteyden Jumalan kanssa rukoilemalla näin: Juhani Karvinen 1. Jumala, tunnustan, että olen syntinen ihminen ja tarvitsen pelastusta. (Matt. 9:12 ja Luuk. 19:10.) 2. En voi itse pelastaa itseäni. (Room 7:18. ) 3. Sinä, Jumala, olet jo tehnyt kaiken pelastaaksesi minut. (2 Kor. 5:19 ja 21. ) 4. Minä otan pelastuksen Kristuksessa Jeesuksessa vastaan henkilökohtaisesti. (Mark. 1:15 ja 2 Kor. 5:20. ) 5. Uskon sydämessäni ja tunnustan uskoni suullani. (Room. 10:9. ) 6. Haluan vahvistua uskossani Raamatun tuntemisen kautta. (2 Piet. 1:10 ja 1 Piet. 2:2. ) 7. Odotan että Jeesus tulee takaisin aikojen lopulla ja ottaa minut taivaalliseen valtakuntaansa. (Fil. 3:20-21.) Kun sinä tunnustat uskosi ihmisille, saat uutta voimaa ja pelastut synnin houkutuksilta. Kun luet rukoillen Raamattua, opit vaeltamaan oikein elämän tietä. Sinä löydät itsellesi hengellisen kodin, jossa yhdessä toisten uskovien kanssa saat palvella Jumalaa ja odottaa Jeesuksen toista tulemusta, autuaallisen toivosi täyttymistä. 14 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Kärsivä ihminen SANAN ÄÄRELLÄ Juhani Karvinen Kärsimys on yleisinhimillinen tila, johon maailman kaikki uskonnot ovat joutuneet ottamaan kantaa omalla tavallaan. Buddhalaisuus on ääriesimerkki tässä suhteessa. Wikipedian mukaan ”Buddhalaisuuden neljä totuutta käsittelevät kärsimystä, sanskriitiksi duhkha. Duhkha käännetään usein ’kärsimykseksi’, mutta sana kattaa koko kirjon kielteisiä tunteita aina tyhjyyden tunteesta kovaan henkiseen ja fyysiseen kipuun”. Tämän opin mukaan kärsimyksestä vapaudutaan pääasiassa mielentilaharjoitusten kautta. Buddhalaisuuden vaikutteet ovat havaittavissa myös länsimaisessa ajattelussa nykyisessä ns. jälkikristillisessä ajassa. Mikä on raamatullinen käsitys kärsivästä ihmisestä? Kärsimys ei kuulu Jumalan alkuperäiseen luomistekoon. Kärsimys on syntiinlankeemuksen seuraus, mutta salliessaan kärsimyksen maailmaan, Jumala näki hyväksi kätkeä inhimilliseen kärsimykseen myös siunauksen. Langenneelle ihmiselle annettiin tehtäväksi elättää itseään ”otsa hiessä”, kunnes hän tulisi maaksi jälleen. Työnteko on kuitenkin osoittautunut parhaaksi elämänmuodoksi terveelle ihmiselle ja kuoleman kautta oli ihmiselle avautuva tie iankaikkiseen elämään. Tässä tarkoitetaan Kristuksen kuolemaa ihmiskunnan syntien edestä ja uskovan yksilön iankaikkisuusosaa maallisen kuoleman jälkeen. Raamattu avaa eteemme inhimillisen kärsimyksen koko kirjon. Löydämme Pyhästä Kirjasta rehellisen tilityksen suhteessa sairauteen, köyhyyteen, ihmissuhdeongelmiin, kuolemaan ynnä muuhun. Puhuessaan avoimesti ihmisten kärsimyksistä Raamattu tuo esille samalla ihmisen vaikeuden ymmärtää tai hyväksyä kärsimystä. Jobin kirja on hyvä esimerkki tästä. Jumala ja inhimillinen kärsimys Niissä Raamatun teksteissä, jotka kertovat inhimillisestä kärsimyksestä, käy ilmi, että Jumala haluaa olla lähellä kärsivää ihmistä, jopa kärsiä hänen kanssaan. Nähdessään kuollutta Lasarusta surevien tuskan, Jeesuskin itki. Psalmit ovat avoin ikkuna kärsivän ihmisen sielunmaisemaan. Yhä uudelleen nuo Vanhan Testamentin virsirunot kuvaavat Jumalan ja kärsivän ihmisen suhdetta inhimillisen kokemuksen tasolla. Jumalan ihmiset löytävät psalmirunoudessa turvansa Jumalassa. Ps. 55:5-6: Sydän hakkaa rinnassani, kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni. Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut. Kunnes jakeessa 23: Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen. Hän ei ikinä salli hurskaan sortua. Kärsimyksen siunaus Puhuttaessa kärsimyksen siunauksesta tätä aihetta on lähestyttävä suurella nöyryydellä. Mikään kärsimys ei tunnu siunaukselta silloin kun se on konkreettisena kokemuksena ihmisen elämässä. Jälkeenpäin voidaan kuitenkin havaita myös eletyn kärsimyksen mahdolliset rakentavat vaikutukset. Paavali kirjoittaa toisessa korinttolaiskirjeessä, ehkä omasta kokemuksestaan, seuraavat sanat, 4:16-18: Sen tähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu. Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia. Paavali kokee maallisen kärsimyksen tuottavan loppupelissä positiivisen tuloksen, iankaikkisen kirkkauden. Paavalin kielenkäytössä uskovan kirkastuminen viittaa tavallisesti pelastuksen lopulliseen päämäärään. Ihmisen pelastuminen ja kirkastuminen eivät kuitenkaan ole tulosta ihmisen kärsimyksestä. Jumalan pelastusteko perustuu kokonaan Jeesukseen kärsimykseen ja kuolemaan ihmiskunnan puolesta, mutta ihmiselle sallittu kärsimys on useasti tie, jolla Jumalan tahto pääsee tapahtumaan yksilön elämässä. Ihmisen valinta Kirkastuminen kärsimyksen loppumääränä ei ole itsestään selvää. Paavalin mukaan kirkkaus on luvattu ”meille jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä”. Apostolin päätelmään voidaan hyvällä syyllä yhtyä. Jos ihmisen koko huomio on kiintynyt maallisiin ja ajallisiin asioihin, ja kun häntä kohtaava kärsimys puhaltaa pois varallisuuden, terveyden, ystävät ynnä muut kiintymyksen kohteet, ihminen kirkastumisen sijaan helposti katkeroituu. Kun yksilö saa jo tässä ajassa kiinnittää mielensä iankaikkisiin arvoihin, voi kärsimyksen pelkistämään todellisuutteen jäädä vielä jäljelle arvokkain pääoma, Jumala itse ja kaikki se, mitä Hän edustaa. KANNASHOVI Viihtyisä ja kotoisa juhla- ja kokouspaikka Juvalla. Majoitustilaa 30 hengelle. www.kannashovi.fi Kauko 0400-251760 Eija 040-7427150 Lasten Sateenkaarikuoro kokoontuu harjoituksiin noin kahden viikon välein. Kuvassa lauletaan helluntaiseurakunnan joulujuhlassa. Lapset ovat tärkeitä Kiteellä - Lapsille järjestettävä toiminta ei ole itsestäänselvyys seurakunnissa, vaan siihen tarvitaan monia resursseja. Tärkein niistä on rukous, vasta sitten tulevat tekijät, tilat, toiminta ja varat. Näin kertoo Kiteen helluntaiseurakunnan lapsityöstä vastaava Jaana Ollikainen. Hän on ollut mukana seurakunnan lapsityössä jo useita vuosia ja tietää jo kokemuksesta lapsityön haasteet. Muutaman viime vuoden ajan hän on toiminut Kiteen helluntaiseurakunnan lapsityön vastuuhenkilönä. Vapaaehtoisvoimin Lapsityö on tärkeä osa seurakunnan toiminnassa. Lapsille järjestettävät useat toiminnat, kuten kerho, pyhäkoulu ja kesäleiri vaativat monelta vapaaehtoiselta suurta panosta. Jostain on saatava myös itselle voimaa ja virikkeitä vapaaehtoistoimintaan. Vastaus tulee yllättävän läheltä. - Paras kannustin kristilliseen lasten toimintaan on lasten ilo ja tekemisen riemu ja se, että tulee tutuksi lasten ja heidän perheidensä kanssa. Lasten parissa tehtävä työ on merkityksellistä ja arvokasta, Jaana kertoo. Seurakuntien lapsityön ja vapaaehtoisten toimijoiden arvokkuus tulee esiin myös lapsilta ja heidän vanhemmiltaan saadusta palautteesta. - Toimintaamme osallistuvilta lapsilta ja heidän perheiltään on tullut kiitosta ja kannustusta, kun järjestämme lapsille toimin- taa. Kristillisellä lasten toiminnalla on kysyntää ja sille on tarvetta. Monenlaista toimintaa Kiteellä useampi eri seurakunta järjestää toimintaa lapsille. Helluntaiseurakunta antaa oman panoksensa lasten hyvinvointiin pyhäkoulun, kerhon, lasten kuoron ja leirien kautta. Lisäksi helluntai- ja vapaaseurakunta järjestävät yhdessä Kid’s Action Night -tapahtumia. Näissä tapahtumissa käy lapset, aikuiset ja ohjaajat mukaan lukien yli 100 henkilöä. Ulkoiset puitteet toiminnalle on tarjonnut Arppen koulun liikuntasali. Uusimpana tulokkaana helluntaiseurakunnan lasten toiminnassa on noin vuoden ajan toiminut Sateenkaarikuoro. Kuoroon ei ole ikärajaa eikä laulutaitoakaan kysytä. Kuoroon on siis helppo tulla mukaan. Muutoinkin helluntaiseurakunnan lasten toimintaan voi osallistua kuka tahansa. - Seurakuntamme lasten toimintaan ovat tervetulleita kaikki lapset. Myös kaikkein pienimmätkin lapset voivat tulla aikuisen tai vanhemman sisaruksen seurassa. Seurakuntamme lapsityön on tarkoitus olla yli seurakuntarajojen, olemmehan kaikki saman Isän lapsia, Jaana sanoo. Aikuisten seura on hyväksi lapsille... Jaana Ollikaisen mielestä tämän päivän lapsen on hyvä viettää aikaansa kristilli- sessä ympäristössä. - Kiireisessä arjessa aikuisilla ei aina ole aikaa lapsille ja on tärkeää, että järjestämme tällaista lapsille suunnattua monimuotoista kristillistä toimintaa. Lapsella on oikeus kuulla evankeliumi ja kristittyjen aikuisten velvollisuus on kertoa hänelle rakastavasta Jumalasta, pelastuksesta ja uskovan elämästä lapsen tasoisin keinoin. Lapsityön ammattilainen kantaa myös huolta nykyajan lapsen oikeuksista. - Jokainen lapsi on arvokas ja ainutlaatuinen, Jumalan luoma ja rakastama yksilö. Lapsen tulee saada olla lapsi ja toimia niin kuin lapsi. Liian aikainen vastuun ottaminen ja aikuisten maailmaan tutustuminen lyhentää huoletonta lapsuutta. ...ja lasten seura hyväksi aikuisille Pieni tuokio lasten maailmaan perehtyneen henkilön kanssa vaikuttaa omaankin käsitykseen lasten tärkeydestä. Lapset eivät pelkästään vie aikuisten voimavaroja vaan antavat paljon ajattelemisen aihetta. Ehkäpä lasten ei tulekaan niin hanakasti olla aikuisia vaan aikuisten tulisi olla lasten kaltaisia. Näin voi päätellä Jaana Ollikaisen antamasta evästyksestä: - Perheessä ja seurakunnassa on annettava tilaa lapsen luontaiselle kyvylle leikkiä ja toteuttaa itseään. Lapsen usko on riittävää ja oikean laatuista. Jeesus kehotti aikuisiakin uskomaan lapsen tavalla, luottamalla ja kyseenalaistamatta Taivaan Isän rakkautta. 15 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Pienen pieni veturi… vai miten se olikaan? Leevi Kosunen Jarkko Malinen Heinävedellä asuva Martti Pusa on työskennellyt veturinkuljettajana 36 vuotta. Hän on tykännyt työstään. Mies on vielä hyvässä kunnossa ja täyttää ensi kesänä 55 vuotta. Silloin on aika siirtyä viettämään eläkepäiviä. Lastenlaulujen sanoitukset ovat usein mielikuvituksellisia ja saavatkin olla. Oikeastihan veturit ja junat eivät ole kovin pieniä. Veturinkuljettaja Martti Pusa on toisinaan ajanut jopa 4,5 miljoonan kilon painoista junayhdistelmää. Pituutta sellaisella on ollut lähes kilometrin verran. Vaunuja vetävässä uudenaikaisessa sähköveturissa tehoa on noin 6000 kW, joka on saman verran kuin 70 keskikokoisessa henkilöautossa. Joskus vetureita on yhdistetty kaksi toisiinsa. Ura urkenee Martti Pusa laittoi hakemukset vetämään veturinkuljettajakouluun 17-vuotiaana, ammattikoulun viimeisellä luokalla. Hakijoita oli 225 nuorta miestä. Martti pääsi soveltuvuuskokeeseen. Koe osoitti Martin kelvolliseksi koulutukseen ja viimeisenä vaiheena oli vielä lääkärintarkastus. Sieltäkin tuli puhtaat paperit. Näin tulevaisuus alkoi hahmottua. Ammattikoulun jälkeen suuntana olisi veturimieskoulu 24 muun valitun kanssa. – Silloin minulla ei ollut vielä oikein järkeä päässä eikä koko homma hirveästi kiinnostanut. Mutta sain onneksi siskon mieheltä kannustusta ja hän rohkaisi menemään kouluun. Alkuun päästyä se alkoikin hyvin nopeasti tuntua omalta ammatilta. Suuria junia ja niissä olevia tavaroita sekä ihmisiä siirreltäessä myös vastuu on suuri. Martin mukaan veturinkuljettajalta vaaditaan ennen kaikkea rauhallisuutta ja keskittymiskykyä. – Arviointikykyä ja monien asioiden yhtäaikaista hallintaa toki tarvitaan Veturinkuljettajan työssä Martti Pusa on tuntenut olevansa omalla paikallaan. myös, mutta nämä kehittyvät kokemuksen myötä. Siksi vastavalmistuneita veturinkuljettajia ei päästetä heti yksin ajamaan veturia, vaan mukaan tarvitaan aina joku kokeneempi. Martti on viimeiset 15 vuotta kuljettanut veturia yksin. Hänen työpaikkansa tukikohta sijaitsee Pieksämäellä. Työ on epäsäännöllistä vuorotyötä, vuoroja on keskimäärin 3-4 viikossa. Työreissut suuntautuvat 250 kilometrin säteelle Pieksämäestä. Pisimmät reissut voi olla vuorokaudenkin mittaisia, jolloin pitää yöpyä hotellissa. Ovatko junat turvallisia? Myös Suomessa on tapahtunut ikäviä junaonnettomuuksia, vaikkakin ne ovat harvinaisia. Vuonna 1998 Jyväskylän junaonnettomuudessa 10 ihmistä kuoli ja 98 loukkaantui. Onko juna turvallinen tapa matkustaa? – Jyväskylän onnettomuus oli traaginen. Hyvä työkaverini menehtyi onnettomuudessa, se tuntui pahalta. Tuon onnettomuuden myötä alkoi junien turvalaitteiden voimakas kehitys. Juniin on asennettu paljon turva-antureita ja muita laitteita, ja kulunvalvontaa on kehitetty. Pidän siis junassa matkustamista hyvin turvallisena, Martti toteaa. Hyvä olla Vaikka Martti on aina ollut perusluonteeltaan rauhallinen, ei sisimmässä ole ollut aina rauhaa. – Hoidin kyllä työni ja asiani hyvin, mutta viikonloppuisin viina tuli mukaan kuvioihin. Sen jälkeen olin rauhaton ja oli pelkoja. Selvin päinkin olin pohjimmiltani hyvin ihmisarka. Kun Martin isä kuoli vuonna 1996, viinanhimo lähti pois. Martti koki, että se oli Jumalan yliluonnollinen teko hänelle. – Jumala kutsui minua omakseen. Kipuilin joitakin viikkoja ratkaisuni kanssa ja viimeinen viikko olikin aika taistelua. Sielunviholli- nen vastusti ankarasti ja halusi pitää otteessaan. Lopulta rohkenin tehdä päätökseni ja luovutin itseni Jumalalle. Huomasin saman tien, miten rauha laskeutui sydämeeni. Ja se on pysynyt tähän päivään asti. Myös ihmispelko on hävinnyt pois, ei tarvitse jännittää ketään. Martti on paluumuuttaja, hän on asunut Heinävedellä nyt puolitoista vuotta vaimonsa Leenan ja tyttären Inkan kanssa. He kokivat muuton Heinävedelle Jumalan johdatuksena, oikeana asiana. Tulevaisuuteen Martti suhtautuu avoimesti ja mielenkiinnolla. – Olen tykännyt junan ajosta, mutta kiva on jäädä eläkkeellekin. Jää enemmän aikaa kaikenlaisille puuhasteluille ja rakenteluille. Metsänhoitokin on mieluista ja polttopuita tykkään tehdä mönkijän kanssa. Pihassa oleva navetta pitäisi kunnostaa ja tehdä siihen työtilat ja autotalli, suunnittelee hyväntuulinen Martti Pusa. 16 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Tussaava teologi Tiia Pöyhönen Tiia Pöyhönen Jos joku miettii, että voiko uskovainen tehdä taidetta, niin toivottavasti seuraava tarina selventää asiaa. Haastateltavana on sarjakuvataiteilija Veli Loponen joka valmistuu pian pastoriksi. – Vasta harrastukseni myötä aloin tykkäämään kuviksen tunneista, nykyään ammatikseen piirtävä Loponen (34 v) myöntää. Hänelle sarjakuvien tekeminen on tullut kuin sivutuotteena luku- ja keräilyharrastuksen kautta. – Ekat kuvat piirsin alaasteella. Ne olivat kung-fu tikku-ukkoja. Virallisesti olen harrastanut sarjakuvia vuodesta 1987 asti. Suostuttelin tätini ostamaan mulle 3/87 Tähtien Sota -lehden, ja siitä se sitten lähti. Piirtämisinnostus kasvaa Veli Loponen vietti 199394 lukuvuoden Oriveden opistolla kuvataidelinjalla. Tuona aikana sarjakuvan tekeminen ei häntä paljonkaan kiinnostanut. Orivedeltä hän kuitenkin sai ammattitaidon lisäksi hyvän ystävän, jonka kanssa hän edelleenkin pitää yhteyttä kirjeenvaihdon merkeissä. Piirtäjälle kynän pitele- Lapsena aloitetusta piirtämisharrastuksesta tuli Veli Loposelle ammatti. minen ei ole vierasta, mutta 2000-luvun nuoren mielestä voi kuulostaa ihmeelliseltä, että nuoret miehet ovat kirjoittaneet toisilleen jopa 20-sivuisia kirjeitä. Hänen kanssaan Loponen pohti uskonasioitakin. – Vuonna 1995 innostuin kuvien piirtämisestä taas enemmän. Olin tuona vuonna suorittamassa siviilipalvelustani Vaasassa vuosi kirjekaverini jälkeen. Sivariin kuuluvan työjakson suoritin Kellokosken mieli- sairaalan keittiöllä. Vaasassa ollessani kävin Vapaaseurakunnan tilaisuuksissa ja lopulta tein päätöksen ottaa vastaan uskon Jeesukseen. En tiedä oliko uskoontulolla vaikutusta piirtämisinnostuksen lähtemiseen uuteen nousuun, sillä en ole mieltänyt sarjakuvaa milloinkaan kutsumuksenani, Loponen kertoo. Kielen kannoilla Netin saatuaan 2000-luvulla Loponen tutustui muihin uskoviin sarjakuvantekijöihin ympäri maailman. Loposen tekemiä strippejä on julkaistu Amerikassa saakka. Suomessa häneltä on ilmestynyt sarjakuvaa lastenlehti Levels´ssa säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen. Ensimmäisessä sarjakuvassa Joona ja Eveliina kiertävät ympäri maailmaa. He keräävät eri kieliä eri aikakausina. Lasten täti paljastuu professoriksi. Hän on kehittänyt koneen, jonka avulla ihminen pystyy ymmärtämään jopa eläinten puhetta. Joonan ja Eveliinan seikkailuista ilmestyy kokoelma Kielen kannoilla (Päivä Oy) keväällä 2011. – Toimitan Mikael Mäkisen kanssa Kompastuskivi sarjakuvalehteä. Se on perustettu vuonna 2006. Tutuilta tekijöiltä saadaan paljon materiaalia, joten omia juttuja siinä ei paljonkaan ole. Ujo saarnaaja Sarjakuvataiteilija Veli Loponen kokee, että hänen varsinainen tehtävänsä on opettaminen kristillisellä kentällä. Uskoontulosta alkaen hän tiesi haluavansa saarnaajaksi. Siitäkin huolimatta, että omien sanojen- Strippi on Veli Loposen sarjakuvasta, jossa Joona ja Eveliina liikkuvat eri ajoissa kieliä keräämässä. TIETOA: Tussaaminen = tussilla lyijykynäjäljen päälle piirtämistä Strippi = sarjakuva sa, tai vaimonsa, mukaan hän ei ole ollut koskaan kovin sosiaalinen tapaus, vaan ujo ja syrjään vetäytyvä. – Vaimollani alkoi Tartossa vuonna 2006 kevätlukukauden kestävä opiskelijavaihtojakso. Silloin päätin, että jos vielä Virosta palatessani tunnen kutsua, lähden lukemaan teologiaa. Ja niin Veli löysi itsensä paikallissaarnaajakoulutuksesta ja lopulta teologisesta seminaarista. Paikallissaarnaajakoulutus on osa metodistikirkon pastorikoulutusta, ikään kuin ensimmäinen askel kohti kirkontyöntekijän vir- kaa. Metodisteja on Suomessa n.1500, joista ruotsinkielisiä noin puolet. Monena vuonna Loponen on ollut opettajana Metodistikirkon nuortenleireillä sekä parina kesänä Ryttylässä Life-leirillä (ent. Taiteiden kesä) sarjakuvapajan vetäjänä. – Uskoontulo paransi elämänlaatuani. Jumala on vapauttanut minua vähitellen kaikenlaisista peloista. Pastoriksi opiskelu on tehnyt minusta myös sosiaalisemman. Ehkä se johtuu tästä sisäoppilaitosmaisesta elämästä, Veli Loponen summaa ja jatkaa uuden kuvan tussaamista. Kauppinen ja karjalanpiirakat Juhani Karvinen Onni Kaappinen, entinen Kauppinen, savolaisen kansan suussa Kuappinen, selvyyden vuoksi pelkkä OK, valmistautui perheineen pääsiäiseen ja rouva paistoi Karjalan piirakoita. Koska pääsiäinen on suuri juhla, OK päätti avustaa emäntäänsä. Emännältä meni huuli pyöreäksi moisesta ehdotuksesta. Apu oli kuitenkin tarpeen. Niinpä sovittiin, että OK ryhtyisi ummistamaan piiraita. Emäntä kaulitsi taikinan. OK kävi pesemässä kätensä ja ryhtyi tuumasta toimeen. Rouva antoi hyviä neuvoja yritteliäälle miehelleen. – Laita pari lusikallista puuroa kuoren päälle ja sitten eikun ummistelemaan. Ennakkoluulottomana miehenä OK teki työtä käskettyä ja asetteli sormiaan piirakan päälle sillä seurauksella, että kuori meni läjään, muistuttaen enemmänkin jotain mitä lehmät jättävät kesäisellä kukkaisniityllä. – Mitenkäs tämä oikein… – No, ei kukaan ole seppä syntyessään, lohdutteli rouva. Laita sormen näin ja ry- pistele kuorta tällä tavalla. OK laittoi sormet niin ja rypisteli sillä tavalla. Nyt syntynyt piirakkaluomus muistuttu jo enemmän sitä, joka tunnetaan kansan keskuudessa karjalan piirakkana. – Hyvähän siitä tuli, virkkoi vaimo, kyllä työ tekijäänsä neuvoo. – Jospa vielä näyttäisit miten se menikään, virkkoi OK nöyrästi. Rouva näytti uudelleen miten kuori ummistetaan. Nähdessään rouvan tekemän karjalanpiirakan OK huokaisi raskaasti ja yritti vaipua epätoivoon omien mahdollisuuksiensa suhteen. – Minulla on niin kömpelöt sormet, ei nämä taivu tällaiseen, huokaisi OK. – Kyllä sen oppii kun sitkeästi yrittää, lohdutti vaimo. Ei tämä minullakaan ensimmäisellä kerralla paljon tuon kummemmin onnistunut. Ensimmäinen pellillinen OK:n muotoilemia piirakoita oli varsin eksoottinen luomus. – Näitä ei kyllä näytetä kenellekään, tuumasi OK. – Ei se makua haittaa, lohdutti vaimo. – Jos laitat nämä pääsiäispöytään, se ateria syödään himmeässä kynttilän valossa, aprikoi OK. Piirakan paistoa kuitenkin jatkettiin ja toinen pel- lillinen muistuttu jo paljon enemmän perinteisiä karjalanpiirakoita. Kolmas pellillinen näyttikin jo oikein sievältä, ja OK:n itsetunto alkoi saavuttaa tasapainonsa. Päätettiin sitten, että se ensimmäinen pellillinen syödään yhdessä aviopuolisoiden kesken kynttilän valossa, toinen pellillinen syödään arkiruokana ja kolmas asetetaan juhlapöytään. Täytyy vielä todeta, että se ensimmäinen pellillinen kynttilän valossa oli oikein romanttinen iltahetki vanhenevan pariskunnan elämässä, mutta ei siitä sen enempää. Kun sitten käytiin levolle, OK mietiskeli kuluneen päivän saldoa. Hän otti puolisoaan kädestä kiinni ja puki ajatuksensa vakaiksi sanoiksi. – Kyllä sinä sitten out niin kultainen vaimo kun et moitinu minuva niistä piirakan kuvatuksista. Minulta meinas jo luonto männä, kun sormet ei meinanna totella tuossa piirakkahommassa. Vua niipä se Taivaan Isäkii meitä kohteloo. Ei se lyö halolla ohtaan, jos ei ens alakuun meinoo hommat sujuva. Hyvvee pääsiäisenalustoo sinulle ja meille kaikille. 17 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Lounasta hyvällä mielellä Vuokko ja Raimo Roikosen keskiviikkoaamu alkaa noin kello puoli kahdeksalta Juvan helluntaiseurakunnan temppelillä. Kattilat pistetään porisemaan ja aloitetaan valmistelevat työt keskiviikkolounaita varten. Herkut ovat valmistuneet puoli yhdeksitoista, jolloin avataan ovet keskiviikkolounaan merkeissä. Keskiviikkoruokailuja on järjestetty seurakunnassa viiden vuoden ajan ja suosio on säilynyt tasaisena. Aiemmin ruokailut olivat kahden viikon välein, mutta viime syksystä lähtien ne tihentyivät jokaviikkoisiksi. Monelle varsinkin iäkkäämmälle ihmiselle on helpotus, kun saa käydä valmiiseen pöytään. Etenkin kun tarjolla on kotiruokatasoista, alusta pitäen itse valmistettua ruokaa. Tavallisesti lounaalla on kolmenlaista pääruokaa salaattei- Roikoset kokevat keskiviikkolounaiden tarjoamisen kutsumustehtäväkseen. neen ja jälkiruokakahveineen. – Ostamme tarvikkeet ja ainekset kaupasta rahalla, toki alennukset hyödyntäen. Joskus joku yksityishenkilö saattaa lahjoittaa jotakin, Vuokko Roikonen kertoo. Hyvää ruokaa ja tarinointia Raimo jäi pois työelämästä jokunen vuosi sitten, ja on ollut kuviossa mukana nyt parisen vuotta. Työlleen antautunut pariskunta voi tehdä tätä työtä nyt järjestelmällisesti, kun aikaisempien avustajien elämäntilanteet muuttuivat tuon tuosta. Toki auttavia käsiä yhä riittää talkoisiin jatkuvasti. – Joskus on ollut tilanne, että olemme olleet tässä aivan kahden, kun kukaan ei ennättänyt avuksi. Silloin Raimon monitaitoisuus on paljastunut, Vuokko kehuu. Keskiviikkolounas on kaikille avoin. Tavallisesti Vuokolle jää aikaa istua pöydissä ja jutella ihmisten kanssa. Puheenaiheet liikkuvat laidasta laitaan aivan tavallisissa arkipäivän asioissa. – Monille tämä ruokailu on myös sosiaalinen tapahtuma. Täältä ei tarvitse kiirehtiä mihinkään, vaan voi jäädä syötyäänkin pöytiin tarinoimaan vanhojen tuttujen kanssa tai solmimaan uusia tuttavuuksia. – Tämä paikka on kaikille avoin ja kaikenlaisia ihmisiä täällä myös käy, Vuokko ja Raimo toteavat. Tulot hyvään tarkoitukseen Keskiviikkoruokailut ovat yksi Juvan helluntaiseurakunnan työmuoto. Kaikki mitä Vuokko ja Raimo tekevät, samoin kuin muut hei- Toivon Torstaihin saavat kaikki tulla ja olla ikään kuin kotonaan. Mukavaa olemista Kerimäen Toivon Torstaissa Maisa Lundén Kahvikuppien kutsuva kilinä toivottaa tervetulleeksi, kun astuu sisään päiväkeskuksen eteiseen. Aune häärii kahvinkeittimen ja pöydän välillä ja huikkaa iloiset huomenet. Pertti istuu jo pöydän ääressä ja odottelee Juhania palaavaksi kahvileivän hakumatkalta. Torstaipäivä on mukava aloittaa miestenvälisellä biljardiottelulla, mutta ensiksi tietenkin juodaan aamukahvit pullan kera. Aina hyväntuulinen Jari istahtaa seuraan ”shalom”-tervehdyksineen. Ovi käy tuon tuostakin ja puheensorina kahvipöydän ympärillä sen kuin tihenee. Juttua riittää niin luonnonkatastrofeista, koti-Suomen ongelmista kuin Raamatun totuuksistakin. Raija tuntee Raamattunsa ja hetkessä löytää vahvistuksen asiaan kirjan sivuilta. Kari sutkauttaa huumorilla asiat ylösalaisin ja nauraa kihertää silmät vilkkuen. Mutta missäs on Toini, onko hän lähtenyt lapsia katsomaan Venäjälle? Amalia haluaisi vaihtaa kuulumisia, paluumuuttajia kun ovat kumpikin. Ja kuka laittaa ensi torstaina ruoan? Raakel lupautuu keittämään lihakeiton, asia on sillä sovittu. Monipuolista ravintoa Kello lähenee jo yhtätoista ja eteisestä kuuluu odotettu iloinen tervehdys: Raija-diakoni saapuu seurakuntakodin keittiöltä mukanaan lämmin perunalaatikko, joka kiireesti työnnetään vielä uuniin. Tuoreet leivät leikataan valmiiksi pöytään ja sitten siirrytään biljardihuoneen puolelle tutkistelemaan hetkeksi Raamattua. Biljardiottelun tämänkertainen lopputulos selviää saman tien Pertin myhäilevistä kasvoista. Tuttu ”päivää” kajahtaa vielä ovelta, kun Reijo ilmestyy Sanaa kuuntelemaan. Tekstikohta luetaan ääneen ja sitten pohditaan, ihmetellään ja kysellään. Kiperät paikat osoitetaan Juhanille, joka vahvan Raamattu-tietämyksensä pohjalta rauhalliseen tapaansa selvittelee mahdollisia vastauksia kysymyksiin. Puoli tuntia kuluu hujauksessa ja kun vatsakin jo ilmoittaa olemassaolostaan, siirrytään keittiön pöydän ääreen. Ateria on maukas, ja yhteinen ateriointi pöydän ympärillä luo mukavan perheenomaisen tunnelman. Pois lähtiessä kiitän vielä Eilaa kutomistaan lämpöisistä villasukista ja vaihdan perinteiset huumorilla höystetyt puheenvuorot Oivan kanssa. Aamupäivään on mahtunut niin ruumiin, sielun kuin hengenkin ravintoa. Raija ja Juhani toivovat, että seuraavalla viikolla Toivon Torstaihin löytäisi tiensä monta muutakin kerimäkeläistä. dän kanssaan työskentelevät, tapahtuu talkoilla ja täysin vapaaehtoisesti. Tasoonsa nähden edulliset lounaat maksavat kolmesta viiteen puoleen euroon. Ruokailujen tuotoista yksi osa menee suoraan sosiaaliseen -ja diakoniatyöhön. Osa kohdistuu helluntaiseurakunnan muun työn tukemiseen; esimerkiksi lapsi- ja varhaisnuorisotyöhön. Muun muassa Kids Action -toiminta, joka on yhteistä luterilaisen seurakunnan kanssa, mahdollistuu ruokailuista tulleilla varoilla. Täsmäkohteita voivat olla erilaiset tapahtumat, kuten kesällä jälleen Juvalle tuleva ’Lauluista kaunein’, joka viime vuonna sai suuren yleisömenetyksen. Palkitsevaa työtä Sairastelleen äidin hoitoon paljon vapaa-aikaansa käyttänyt Vuokko halusi tämän kuoltua toteuttaa pit- käaikaisen haaveensa. – Kysyin seurakunnalta, saisinko alkaa laittaa ruokaa. Ja vastaus oli, että tuossa on keittiö. Laita niin paljon kuin jaksat, samaiseen saumaan itse eläkkeelle jäänyt Vuokko kertoo. Siitä kaikki alkoi. – Tämä on hyvin palkitsevaa. Syömään tulevat ihmiset ovat hyväntuulisia, ja siinä itsekin virittyy positiiviselle mielelle, Vuokko perustelee. Entäs Raimo. Kuinkas tulit miehisenä miehenä lähteneeksi keittiöhommiin? – Sama juttu. Tästä saa hyvän mielen, kun voi auttaa ihmisiä. Kotona en laita ruokaa. Aamupuuron saatan joskus keittää, Raimo naureskelee. Kesällä keskiviikkolounaissa on kolmen ja puolen kuukauden tauko, mutta sitä ennen Vuokko ja Raimo Roikosen valmistamista lounaista voi nauttia vielä kevään ajan. Taustatietoa Ajatus päiväkeskustyyppisen toiminnan aloittamisesta Kerimäellä syntyi Raija Nuopposen ja Juhani Karvisen yhteistuumailun seurauksena. Ensimmäisen kerran Toivon Torstai avasi ovensa keväällä 2010. Päiväkeskus sijaitsee keskellä kylää päiväkeskus Pysäkin viereisessä piharakennuksessa. Toiminnan taustatukijoina ovat Kerimäen seurakunta ja Savonlinnan Helluntaiseurakunta.. Toivon Torstai on kaikille avoin kohtaamispaikka, jonne voi pistäytyä juomaan aamukahvit, juttelemaan ja vaikka kisaamaan biljardissa. Puolen tunnin raamattuhetkeen voi osallistua kello 11 ja 11.30 ruokaillaan. Aterian hinta on 2 €. Savonlinnassa Toivon Tupa ja Sulkavalla työttömien ruokailut Savonlinnan helluntaiseurakunnan alakerrassa Toivon Tupa on toiminut noin 10 vuotta, aluksi yhdessä A-killan kanssa mutta sitten itsenäisesti jo vuosia. Toivon Tupa on suunnattu työttömille ja kaikille hengellistä, sosiaalista ja aineellista apua tarvitseville. Ihmisille, jotka ovat syrjäytyneitä tai syrjäytymässä. Toivontupa toimii elo-kesäkuu välisenä aikana perjantaisin klo 11.30 alkaen. Ensin pidetään hartaus ja sitten on ruokailu, joka on maksuton. Toivo Tupa on myös tärkeä yhdessäolon paikka monelle, ehkä ainut mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Toivon Tuvalla on kävijöitä perjantaisin yhteensä noin 100 henkilöä. Työntekijöille Toivon- Tupa on merkityksellinen paikka antaa aikaansa lähimmäisten hyväksi. Toivon Tupaa olivat alkujaan perustamassa Juhani ja Aune Karvinen, jotka ovat edelleen työssä mukana monien muiden vapaaehtoisten kanssa. Toiminta on yhteiskristillistä. Yhteyshenkilö on helluntaiseurakunnan Rainer Takanen. Sulkavan seurakunnan lähetystuvan tiloissa pidetään työttömien ruokailu joka toinen keskiviikko klo 12. Toiminta on samantyyppistä kuin Savonlinnan Toivon Tuvalla. Ensin on hartaus ja sen jälkeen on maksuton ruokailu. Kaikki työttömät ja pienituloiset ovat tervetulleita. Yhteyshenkilönä työskentelee Sulkavan seurakunnan diakoni Anne Borén. Jos et tiedä, järjestetäänkö paikkakunnallasi seurakuntien päiväkeskustyyppistä toimintaa tai työttömien ruokailua, niin kysy asiaa paikkakuntasi seurakunnista. 18 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Masennus ei parane ryhdistäytymällä Marita Hietala Psyykkisesti sairaiden kokemukset eivät laadullisesti poikkea terveiden kokemuksista. Kyse on määrällisistä eroista. Niinpä masennuskin on tunne, jonka me kaikki joskus tunnemme. Se on myös sairaus, jonka otteesta ei pääse ”ottamalla itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytymällä”. Kun alakuloisuus valtaa mielen, saatat itkeä ilman syytä tai huomata tunteidesi kadonneen kokonaan – olet kuin jäässä. Voit tulla kiukkuiseksi, apaattiseksi tai araksi. Et jaksa tavata toisia ihmisiä. Koet itsesi ehkä syylliseksi. Mikään ei kiinnosta. Paha olo tuntuu koko kropassa. Päässä voi pyöriä itsetuhoajatuksia. Olo jatkuu viikkoja, kuukausia, jopa vuosia. Suomessa 5-7 % aikuisista sairastaa masennusta. Masennus ja psyykkiset ongelmat ovat 2000-luvulla kohonneet suurimmaksi työkyvyttömyyseläkkeiden syyksi. Masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti 1990-luvun alusta. Tilastot kuvaavat ongelman laajuutta. Yksilöllinen kokemus ilmentää ongelman syvyyttä. Sitä ei voi mitata luvuissa eikä rahas- sukseen piti pystyssä!” Jokaisella oli sama kokemus. Silti usko oli jäädä pois seminaaripäivien teemoista. sa, vaan inhimillisenä kärsimyksenä. Voisiko joku auttaa? Masennuksen Käypä hoito -suositus valmistui vuonna 2004. Siinä todetaan, että toimiva yhteistyösuhde on tärkeä terapiamuodosta riippumatta. Käypiin hoitomuotoihin kelpuutettiin useimmat tunnetut psykoterapiat ja psykoedukaatio. Suositeltiin, että psykoterapia yhdistetään lääkehoitoon, jos on kyse keskivaikeasta masennuksesta. Sielunhoitoterapia on uusi, hengellinen hoitomuoto, jota ei vielä vuoden 2004 Käypä hoito -suosituksessa mainita. Seuraavassa Perheniemen Opiston rehtorin, pastori Petri Välimäen ajatuksia, miten sielunhoitoterapiassa voi auttaa masentuneita. Petri Välimäki, mikä on sielunhoitoterapia? – Sielunhoitoterapian pohjana on Raamatun kokonaisvaltainen kuva ihmisestä, jonka olemukseen kuuluvat ruumis, sielu ja henki. Fyysisesti ihmistä voivat vaivata rahahuolet, asunto-ongelmat, sairaudet sekä unen, terveellisen ruuan tai liikunnan puute. Masennuksen takana on usein aivotoiminnan kemi- Jumalanpalvelukset pyhäpäivisin 3.4. alkaen kirkossa. Rakkaus kuuntelee, mitä vierellä oleva todella tarvitsee ja vastaa tähän tarpeeseen. Sielunhoitoterapeutit auttavat ihmistä terapeuttisesti, mutta vastaavat myös tämän hengelliseen hätään, Välimäki kertoo. – Sielunhoitoterapeutit auttavat ihmistä terapeuttisesti, mutta vastaavat myös tämän hengelliseen hätään, kertoo Perheniemen opiston rehtori, pastori Petri Välimäki. allinen häiriö, johon lääke auttaa. oikeutta elää. Tai elämältä puuttuu tarkoitus. Psyykkisesti ihmisellä voi olla ongelmia ihmissuhteissa, yksinäisyyttä tai vaikeuksia voimakkaiden tunteiden kanssa. Hän voi olla haavoittunut jo pienenä, jolloin perusturvallisuus on jäänyt saavuttamatta. Hengellisesti ihminen voi epäillä omaa arvoaan. Hän voi kokea itsensä niin syntiseksi, ettei hänellä ole edes Länsimaisessa yhteiskunnassa ihmisen hengellistä olemusta mitätöidään. On ammatillisempaa pohtia aivokemiaa tai psyykkisiä ongelmia. Muistan kerran, kun suunnittelin Jyväskylässä seminaaria masennuksesta ammattiauttajien kanssa. Päivän lopulla yksi heistä tokaisi: ”Kun mulla oli vaikeaa, vain usko Jee- To 12.5. V-ARKKI lasten action-ilta 3.-6.luokkalaisille. Seurakuntakeskus Kirkkokatu 17. Ilmoittautuminen ma 9.5. mennessä nuorisotoimistoon 015 576 8029 Usko ja masennus – Myös uskova voi olla masentunut. Jeesus ei tee meitä vähemmän ihmiseksi, vaan auttaa, että me voisimme olla enemmän ihmisiä. – Jos meille tapahtuu vaikeita asioita, on luonnollista, että masennumme. On raskasta, jos toiset vaativat, että täytyy olla reipas superuskova, tietää itsekin monta vaikeaa kriisiä läpi elänyt Petri Välimäki. ”Olkaa kärsivällisiä, antakaa minun puhua” Välimäki toteaa, että ohjeet masentuneen kohtaamiseen löytyvät Raamatusta. – Job on mainio esimerkki ihmisestä, joka yritti tilittää tuskaansa, mutta sai ystäviltään vain ymmärtämättömiä neuvoja. – On suostuttava jakamaan masentuneen tuska. On annettava tilaa itkulle ja oltava vierellä. Oikotietä ei ole, Välimäki pohtii. Välimäki kokee omaksi kutsumuksekseen opettaa toisia auttamaan. Kun hän oli työssä Kriisipalvelussa, hän näki, kuinka vaikea monien on auttaa toista. – Me suomalaiset olemme hyväntahtoisia, mutta arkoja. Pelkäämme, että emme osaa. Minä haluan rohkaista ja antaa valmiuksia, Välimäki kertoo. Petri Välimäen ohjeet masentuneelle: Tärkeintä on löytää Jumalan armo Kristuksessa Jeesuksessa. Jos et ole uskossa, rukoile. Jos olet uskossa, rukoile, sillä tarvitset edelleen tätä armoa. Älä jää yksin. Etsi ihminen, joka tukee sinua. Etsi yksi hyvä hoitokontakti ja asetu siihen. Tee itsekin parhaasi. Älä ryntäile paikasta toiseen. Mieti lääkehoitoa. Sitä tarvitaan joskus. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Hoida fyysistä kuntoasi; ei pakolla, vaan pienin askelin. – Mikään näistä ohjeista ei ole sinulle vaatimus. Muista, että olet Jumalalle arvokas, vaikka olisit masentunutkin, Petri Välimäki toteaa lopuksi. Kirjoittaja on psykologi ja psykoterapeutti Helluntaiseurakunnan tilaisuudet Heinävedellä Hakakuja 3 Rukoushuone Sunnuntaina: Päiväkokoukset klo:11 Tiistaina: Rukouskokoukset klo:18. Lähimmäisen päivä, torstaisin kerran kuussa (soppaa tarjolla). Katso Heinävesi lehti. 19 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Juvan Helluntaiseurakunta Niittytie 2, 51900 Juva Puh. 050 5716014 juvan.helluntaiseurakunta @co.inet.fi Kauppatie 9, 58500 Punkaharju puh. 045 784 50612 helluntaiseurakunta.punkaharju@pp.inet.fi www.punkaharjunhelluntaisrk.net Tilaisuudet temppelillä: Sunnuntaisin päivätilaisuudet klo 11. Tiistaisin Rukoillaan yhdessä -tilaisuus klo 18 Kaarihallilla: Toikkarikerho joka toinen perjantai klo 17.30-19.30 tytöille ja pojille. Seuraava ilta laskettelun ja ulkoilun merkeissä Hasamäessä 25.3. Lähtö Kaarihallilta klo 17.30 Kids Action Night -toimintailta alakouluikäisille Kaarihallilla pe 8.4. klo 17.30-19.30. Monenlaisia toimipisteitä, pelejä, pientä puhetta uskosta,tarjoilua ym. Illan järjestävät Juvan ev.lut.-ja helluntaiseurakunta. Muita tilaisuuksia temppelillä: Lastenjuhla su 27.3. klo 11. Ohjelmaa vauvasta vaariin. Ruokailu tilaisuuden päätyttyä. Rakas risti -tapahtuma 10.-12.4.2011. Tilaisuudet: su klo 16 sekä ma ja ti klo 18. Ritu Ylipahkala vierailee, musiikkia ja rukouspalvelua. Tarjoilua. Ristin sanomaa sanoin ja sävelin pitkäperjantaina 22.4. klo 16. SUNNUNTAIN JUMALANPALVELUKSET: Vuoroviikoin Punkaharjulla, Kesälahdella ja Parikkalassa klo 11. Ehtoollisjumalanpalvelus Punkaharjulla joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai. Katso lisätietoja ilm. lopussa. Rukousillat: Tiistaisin klo 19 Kesälahden rukoushuoneellla, Pyhäjärventie 1. Keskiviikkoisin klo 19 Punkaharjun rukoushuoneella. Torstaisin klo 19 Parikkalan rukoushuoneella, Petäjiköntie 1. Hengellisiä kirjoja ja äänitteitä: Punkaharjulla ja Kesälahdella tilaisuuksien yhteydessä. Kirpputori: Kesälahden rukoushuoneella ke-to klo 16-19, puh. 045 784 50 613. Kirpputorilla otetaan vastaan lahjoituksena mm. ehjiä ja puh-taita vaatteita ja taloustavaraa. Lisätietoja: Kotisivuiltamme www.punkaharjunhelluntaisrk.net sekä torstaisin Puruvesi- ja Parikkala-Rautjärven Sanomat -lehdistä. Tervetuloa tilaisuuksiin! PUNKAHARJUN EV.LUT. SEURAKUNTA Seurakuntatalo, Oikotie 10, 58500 Punkaharju, Puh. 020 7870 580 Muuta toimintaa: Lauluista Kaunein -tapahtuma la 2.7. klo 13 Juvan ev.lut.kirkon parkkipaikalla. Lastenleiri Kaislajärvellä 12.-15.7.2011. Jippii-kuoro Soihdut toimii Juvalla. Lisätietoa kuoron toiminnasta saa Päivi Kauraselta puh. 040 964 8801. Toiminnastamme saat lisätietoa kotisivuiltamme osoitteesta: www.netmission.fi/srk/juva tai Juvan lehden viikoittaisista ilmoituksistamme. Olet lämpimästi tervetullut tilaisuuksiimme! Savonlinnan Vapaaseurakunta Lemminkäisenkatu 52 puh. 044 510 5700 www.savonlinna.svk.fi svk.satamanvalo.net Jumalanpalvelukset: Su klo 11 Sunnuntaijuhla To klo 19 Sanan ja rukouksen illat. OLET SYDÄMELLISESTI TERVETULLUT! KATSO / KUULE Maksuton kaupunkialueiden kaapelitelevisiossa. Internetissä: www.tv7.fi Savonlinnan alueen taajuus 91,3 Mhz. Kirkko, Kirkkotie 10, Puh. 020 7870 587 Kesäkoti, Pappilantie 54 Vuoriniemen seurakuntatalo, Särkilahdentie 1535 Jumalanpalvelus tekee sunnuntaista pyhäpäivän. Tervetuloa kirkkoon klo 10! Punkaharjun seurakunta Pääsiäisajan tilaisuudet Juvan seurakunnassa Su 17.4. klo 19 Passio kirkossa Hiljaisen viikon ahtisaarnat kirkossa klo 19 maanantaista torstaihin. Ke 20.4. Hiljaisen viikon sana Kuosmalassa Kosken Baarissa klo 19. Pe 22.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa ja Koikkalassa klo 10. Su 24.4 Pääsiäisaamun messu kirkossa klo 7, Koikkalassa ja Vuorenmaalla messu klo 10. Ma 25.4. Pääsiäisajan messu kirkossa klo 10. Muista myös: To 31.3. klo 18.30 Seurakuntatalolla Israel sanoin ja kuvin. Tottinkatu 4, 57139 Savonlinna www.helluntaikirkko.org Sunnuntaisin • klo 11 Jumalanpalvelus • Pyhäkoulu klo 11.30 jumalanpalveluksen aikaan Perjantaisin • klo 11.30 Toivontupa, hartaus ja maksuton ruokailu • klo 19–23.30 Hifi-nuortenillat Maanantaisin • klo 17.00–18.00 Lasten ylistystanssiryhmä kokoontuu Tilaisuuksia myös Sulkavan, Rantasalmen, Enonkosken ja Kerimäen rukouspiireissä sekä Haapakallion Löytölässä. Tiistaisin • klo 19.00 Yhteisen rukouksen illat ja teematilaisuudet Torstaisin • klo 13.00 Lähetyspiiri parillisilla viikoilla. Lähetyskahvit. Torstaisin miestenpiiri (yhteyshenkilö Juhani Karvinen 040 519 0569) Seuraa ilmoitteluamme Itä-Savo -lehden seurakunnallisissa ilmoituksissa perjantaisin sekä kotisivuillamme Internetissä www.helluntaikirkko.org. ERITYISTAPAHTUMIA • To LOISTO- illat 31.3.,14.4., 28.4., 12.5. ja 26.5. klo 18.00 Olavinkatu 34:ssä, Sln, pikkukirkkoa vastapäätä. Järjestetään yhteiskristillisesti. • Raamattuviikonloppu Kerimäellä ja Viiskulman kirkolla, vierailijana Pauli Sannelvuo Punkaharjun helluntaiseurakunnasta. Tilaisuudet: pe 8.4. (paikka varmistuu myöhemmin), su 10.4. klo 11 Viiskulman kirkolla, su 10.4. klo 17.00 Löytölässä Haapakalliossa (ent. kyläkauppa). • Pe 15.-su 17.4. PUHALLA JUMALAN TUULI -tapahtuma. Puhujavieraana aiemmista vierailuistaan tuttu Tero Ojasalo. Pe klo 19, la klo 18, su klo 11. (pe nuorisopainotteinen). Rukouspalvelua saatavilla jokaisen tilaisuuden lopuksi.La lastenhoito tilaisuuden aikaan, ja lopuksi kahvio. • 29.4.-1.5. Nuortenleiri Kerimäen pääkannassa teemalla Jumalan valtakunta. Ilmoittautumiset 17.4. mennessä Assi Venholle, 050-3462082, a-mv-87@hotmail.com. • To 12.5. V-ARKKI lasten action-ilta 3.-6.luokkalaisille. Seurakuntakeskus Kirkkokatu 17. Ilmoittautuminen ma 9.5. mennessä nuorisotoimistoon 015 576 8029. Järjestetään yhteiskristillisesti. • Muistathan suositun lasten kesäleirin! Se pidetään 4.-7.7. Kerimäen pääkannassa. Lisätietoja ja ilmoit-tautumiset Johannalle (yhteystiedot alla). • INFO: Nuorisopastoreiden Anssi ja Satu Helläkosken työsuhteen päätyttyä 31.3. he siirtyvät muihin tehtäviin Etelä-Suomeen. Sillä välin kun seurakunta etsii uutta nuorisopastoria, lapsi- ja nuorisotyön asioista voi kysyä kesätyöntekijä Johanna Pohjanheimolta, 045 124 3914, johanna.pohjanheimo@joensuu.fi. YHTEYSTIEDOT Toimistopäivystys ti ja to klo 10-12 Tottinkatu 4, 57130 Savonlinna, puh. 0440 173 365. savonlinna@helluntaikirkko.org, www.helluntaikirkko.org Seurakuntapastori: Kari Pölönen, 0400 173 365 kari.polonen@helluntaikirkko.org Nuorisopastorit: Anssi Helläkoski, 040 841 4828 Satu Helläkoski, 0400 446 676 Lapsi- ja nuorisotyön kesätyöntekijä 1.5. alkaen: Johanna Pohjanheimo, 045 124 3914. johanna.pohjanheimo@joensu.fi Internetissä: www.radiodei.fi PARIKKALAN SEURAKUNTA Parikkalan kirkko, Kirkkokatu 1, toimii tiekirkkona 10.6. - 7.8.2011. Kirkko on auki päivittäin klo 11 - 18. Kirkossa on tuolloin opastus. Jumalanpalvelus kirkossa sunnuntaisin klo 10. Saaren kirkko, Kirkontie 599, kirkko auki 27.6.- 31.7.2011 klo 12 – 16, opas tuolloin paikalla. Jumalanpalvelus kirkossa sunnuntaisin pääsääntöisesti klo 10. Uukuniemen kirkko, Uukuniementie 1012, kirkko auki 27.6.- 31.7.2011 klo 12 – 16, opas tuolloin paikalla. Jumalanpalvelus kirkossa sunnuntaisin pääsääntöisesti klo 13. Kirkolliset ilmoitukset luettavissa viikoittain keskiviikkoisin Itä-Savossa ja torstaisin Parikkalan-Rautjärven Sanomissa sekä seurakunnan kotisivuilta www.evl.fi/srk/parikkala. Tervetuloa mukaan Parikkalan seurakunnan kesään. VIIKKOTAPAHTUMAT Tiistaisin klo 19 Rukousilta Keskiviikkoisin klo 13 Lähetyspiiri (parilliset viikot) Torstaisin klo 9 Aamurukous Sunnuntaisin klo 11 Jumalanpalvelus NUORILLE Perjantaisin klo 19 Nuortenilta tai klo 20 Kotailta kansanopiston kodalla LAPSILLE Maanantaisin klo 17.30 Maanantaikerho Hakatien asukastuvalla Keskiviikkoisin klo 18 Sateenkaarikuoro (parittomat viikot) Sunnuntaisin klo 11.30 Pyhis Kid's Action Night pe 1.4. klo 18-20.30 Arppen koululla. Toimistoaika tiistaisin 9-11, puh. 045 134 1105. Katso tarkemmat tiedot nettisivuiltamme! Tervetuloa! Siunattua ristin ja ylösnousemuksen Pääsiäistä! To 21.4. klo 19 Kiirastorstain messu Talvikirkossa. Pe 22.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Talvikirkossa. Su 24.4. klo 10 Pääsiäispäivän juhlamessu Talvikirkossa. Kerimäen iso kirkko avoinna kesäkautena kesä-elokuun päivittäin. Katso tarkemmin: www.kerimaenseurakunta.fi 20 Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011 Tartu hetkeen 1. – 3.4. Israel seminaari 1. – 3.4. Opiskelijoiden kevätleiri 8. – 10.4. Suuren hiljaisuuden miehiä -hiljaisuuden retriitti 16. – 17.4. Korukivihiontakurssi 16. – 17.4. Muotokuva - kuvataidekurssi 7. – 8.5. Puutarhakurssi maahanmuuttajille 20. – 22.5. Miespäivät, 20. – 22.5. Isien ja lasten leiri 5. – 15.6. Kesälukio, 6. – 10.6. Kesäleirit lapsille ja koululaisille. 6. – 10.6. Mosaiikkityökurssi, 13. – 17.6. Kasvivärjäyskurssi 16. – 17.6. Kirjallisuusseminaari (Lehtonen, Haavikko ja muut...) 17. – 19.6. Sanansaattajien kesäpäivät Savonlinnassa 19. – 26.6. Kuvataidekurssi venäjänkielellä 20. – 22.6. Musiikkileiri erilaisille oppijoille. 26.6. – 2.7. Mestarikurssi laulajille, 27. 6. – 1.7. Posliinimaalauskurssi 27.6. – 2.7. Kristillisten kasvattajien kesäkurssi 29.6. – 2.7. Kulttuurimatka Savonlinnan-seudulla. 30.6. – 2.7. Raamattukonferenssi 2. – 10.7. Valtakunnallinen musiikkileiri 10. – 15.7. Ooppera tutuksi kurssi 1 10. – 16.7. Kuvataidekurssi 18. – 22.7. Suomalainen kansanmusiikkikurssi 21. – 26.7. Koululaisten sarjakuvakurssi 22. – 25.7. Ooppera tutuksi kurssi 2, 25. – 29.7. Pajutyökurssi, 25. – 29.7. Kuvataidekurssi 29. – 31.7. Seurakuntien jalkapallon SM-turnaus. 1. – 5.8. Kudontapajakurssi, 8. – 12.8. Sisustustaulukurssi SAVONLINNAN KRISTILLINEN OPISTO Opistokatu 1, 57600 Savonlinna 015 572 910 info@sko.fi www.sko.fi
© Copyright 2024