1. No category

SITA FINLANDIN ASIAKASLEHTI
Nro 1
TOUKOkuu
2010
Jätehuolto sujuu leikiten
Taikavekarapäiväkodissa
Ilmastoliiketoiminta
on yritysten
arkipäivää
Quattroselect
ihastuttaa
Lappeenrannassa
Nro 1 | TOUKOkuu | 2010
”Hyötyjätteet kätevästi
QuattroSelect-astiasta
monilokeroisen
erikoisauton kyytiin”
Päätoimittaja Jorma Kangas,
SITA Finland Oy Ab
KUVA LAPPEENRANNASTA
Sitaatteja 2
pääkirjoitus 3
Ilmastonmuutospalvelut tulevat 4
Tehdään yhdessä: Lajittelua leikiten 8
palvelemalla paras:
Toimitus OSG Viestintä
Tämä on hyvä juttu 10
Taitto OSG Viestintä
Samassa tahdissa Tangomarkkinoilla 12
Kansikuva Jukka-Pekka Moilanen
Roskainnovaatio:
Paino Finepress Oy
Painosmäärä 1 700 kpl
SITA Finland Oy Ab • Linjatie 6, 01260
Vantaa • puh 010 5400 • faksi 010 540 2220
asiakaspalvelu@sitafinland.fi • www.sita.fi
Painettu Cocoon-uusiopaperille, joka on 100 % kierrätyskuidusta
valmistettu uuden sukupolven hienopaperi. Paperi on CO2-korvattu.
"On tärkeää, että voimme
yhdessä asiakkaiden kanssa
miettiä juuri heille ­
parhaiten sopivat jätehuolto­
ratkaisut."
Myyntijohtaja
Ympäristömerkitty painotuote, 441 678 / Finepress Oy 2010
10
Elina Yrjänheikki
sivu
SIVU
Räsymatto kertoo tarinaa 13
Loppusitaatit
14
SITA maailmalla 15
14
SITAATTEJA
SITAlle lisää MB Econic -autoja
▲ SITAlle hankitaan säännöllisesti
uusia ajoneuvoja. Kuluvan
vuoden aikana esimerkiksi
pääkaupunkiseudulla on otettu
käyttöön kolme uutta MB Econic
Norban -jätepakkaajaa.
SITAn toiminta
laajenee
Turun alueella
SITA osti Varsinais-Suomen Jätehuolto
Oy:n koko liiketoiminnan viime vuoden
lopulla. Toiminta siirtyi sellaisenaan SITAn
operoimaksi. Myös kaikki Varsinais-Suomen Jätehuollon yhdeksän työntekijää
▲
siirtyivät SITAlle.
– Yrityskauppa on osa SITAn toimintastrategiaa ja se vahvisti asemaamme
Varsinais-Suomessa. Haluamme yrityskaupalla osoittaa alueellista sitoutumistamme. Samalla varmistimme suuremmat hyötymateriaalitoimitukset uudelle,
paikalliselle Suomen Hyötykeskus Oy:n
laitokselle, toteaa toimitusjohtaja Jorma
Kangas. ●
SITAn ajokalusto on täydentynyt useilla
Mersun Econic-sarjan autoja ja myös yksi maakaa-
pakkaavilla jäteautoilla. Lisäksi on tulossa
suauto, kertoo kalustopäällikkö Harri Park-
vielä uusi koukkuvaihtolava-auto ja
konen.
imu/paineauto. Kalustohankintoihin kuuluvat
SITAn Lahden toimipisteeseen on tulossa
myös kaksi ympäristöystävällistä maakaasuautoa.
Mersun Actros-koukkulaitteilla oleva auto. Uusi
Kaikkiaan SITAlla on 250 hyötyajoneuvoa.
Mersun Actros-imu/paineauto otetaan käyttöön
– Kalusto uudistuu ja monipuolistuu koko
ajan. Ajossa on jo pääkaupunkiseudulla kolme
Seinäjoella.
– Maakaasukäyttöiset jätepakkaajat ovat taa-
uutta dieselkäyttöistä Mercedes-Benz Econic
jama-ajossa hyviä, koska ne ovat vähäpäästöisiä
Norban -jätepakkaajaa. Ylivieskassa ajellaan uu-
ja käyntiääneltään hiljaisia. Kaikki uudet automme
della Mersun Axor-autolla, jossa on Norban-pak-
ja maakaasuautot täyttävät Euro5-luokituksen.
kaaja. SITA Sverigeltä hankimme kaksi maakaasu-
Kaikki maakaasuautot ovat ajossa pääkaupunki-
käyttöistä Econic-autoa. Meillä on ennestäänkin
seudulla. ●
2 1|10
”Haluamme yrityskaupalla osoittaa
alueellista sitoutumistamme.”
PÄÄKIRJOITUS
Tukeeko laki uusiokäyttöä?
U
usi jätelaki on lausuntokierroksella. Ympäristöministeriön virkamiesten laatima lakiehdotus on suomalaisen kierrätysteollisuuden ja yrittäjyyden kannalta vähintäänkin arveluttava. Vaikuttaa
siltä, etteivät virkamiehet ole ymmärtäneet yrittäjyyden ja vapaan kilpai-
lun dynamiikkaa ja sen antamaa vetoa koko jäte- ja kierrätysalan teollisel-
kunnan välttämättömänä toimijana ja potentiaalisena työnantajana.
Suomessa kierrätysteollisuuden tulevaisuus riippuu siitä, miten se onnistuu toimittamaan valmistavalle teollisuudelle jäteperäistä raaka-ainetta.
Ainoa selvä ja todellinen merkki toimivasta ja kes-
le kehitykselle. Toteutuessaan kuntayhtiöiden monopolin kasvattaminen ja
tävästä kierrätysteollisuudesta on alalla vapaasti kil-
vapaan kilpailun rajoittaminen sekä muut ehdotetut lakimuutokset jarrut-
pailevat ja kannattavat yritykset. Vaihtoehto on uuden
tavat ja estävät uusiomateriaalin hyötykäyttöä. Jätteen tuottaja, oli sitten
jätelain mahdollistama kuntayhtiöiden suunnitel-
kyseessä yritys tai yksityistalous, ei myöskään enää itse saisi valita halua-
matalous vailla todellista kierrätystä ja tehok-
maansa palvelua ja lajittelua, palvelun tarjoajaa ja kustannustasoa.
kuutta sekä oikeaa ja vastuullista riskinottoa.
Kuntayhtiöt eivät kykene eivätkä osaa harjoittaa liiketoimintaa uusio-
Pyritään vaikuttamaan päättäjiin, jotta
materiaalia hyödyntävän teollisuuden kanssa. Kuntayhtiöiden monopolin
uusi jätelaki on sisällöltään oikea ja järke-
puitteissa kierrätyskelpoinen jäte päätyy kaatopaikoille tai massapolttoon.
vä: ei monopolille, kyllä monipuoliselle
Dynaaminen ja kestävä kierrätysteollisuus jää suurelta osin vaille toiminta-
palvelulle ja vapaalle kilpailulle!
edellytyksiä. Alan tekninen kehitys, uudet kelvolliset ideat ja yksityisten investoinnit jäävät suurelta osin toteutumatta.
Uusi laki käsitellään eduskunnassa ensi syksynä. Poliitikot ovat puolesta ja vastaan yli puoluerajojen. Olen hämmästynyt siitä, että Suomessa ”vihreä liike” ei ymmärrä, mitä tarkoittaa dynaaminen, kestävä ja elävä
kierrätysteollisuus. Vaikuttaa siltä, että jätehuoltoa pidetään yhä välttämättömänä pahana ja sen tulee olla julkisten toimijoiden valvomaa ja har-
Jorma Kangas
Toimitusjohtaja,
SITA Finland Oy,
SHK Oy
joittamaa. Ei kyetä näkemään alan potentiaalia ja tärkeyttä kierrätysyhteis-
SITEERATTUA:
▲ Wc-osastot ovat kooltaan
noin 15 neliötä. Vihreiden
osastojen pituus on 6,05
metriä, leveys 2,45 metriä
ja korkeus 2,80 metriä.
”Kiellon myötä kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrä
vähenisi murto-osaan nykyisestä. Samalla vähenisi myös kaatopaikoille sijoitettavan sekajätteen määrä. Sen sijaan se voitaisiin hyödyntää materiaalina tai energiana, esimerkiksi liikenteen polttoaineena tai sähkön ja
lämmön tuotannossa.”
wc-osastot tapahtumiin
SITAn siirrettävät wc-osastot ovat käteviä käyttää erilaisissa
Ympäristöneuvos Jaakko Ojala, Tekniikka &Talous/Energia 17.2.2010
”Alan yksityisten yritysten bisnes perustuu kierrättämiseen. Me haluamme, että jätettä menee mahdollisimman vähän kaatopaikalle ja
yleisötapahtumissa, joissa tarvitaan väliaikaisia sanitettitiloja.
massapolttoon. Meidän bisnes on se, että jätettä menee mahdollisimman
Wc-osastot voi liittää muihin SITAn tapahtumajärjestäjille tar-
paljon takaisin teollisuuden raaka-aineiksi. Me kilpailemme sillä, kuka pystyy
joamiin palveluihin.
SITAn wc-palveluissa on valittavana kaksi erikokoista wc-osastoa eli Luxus ja Luxus Plus. Luxus-osastossa on kolme paikkaa nais-
keräämään eniten puhtaita materiaaleja, jotta ne voidaan toimittaa teollisuudelle uusioraaka-aineiksi.”
SITA Finlandin toimitusjohtaja Jorma Kangas, Kauppalehti 4.3.2010
ten vessassa, ja miesten puolella kaksi istuinta ja kolme urinaalia.
Luxus Plussassa naisten puolella on kaksi istuinta, miesten puolellakaksi urinaalia ja yksi vessapaikka.
Molemmissa malleissa on käsienpesualtaat, lämmin vesi,
”Hyvin suunniteltujen pakkausten avulla voidaan tuntuvasti vähentää
kulutuksen ympäristöpäästöjä, sillä pakkauksen ansiosta ruokaa menee vähemmän hukkaan. Pienissä taloyhtiöissä myös kompostointi on mer-
ilmastointi ja käsienkuivauspuhallin sekä roskikset. Lisäksi Luxus
kittävä vaihtoehto jätehuoltomaksujen pienentämiseen. --- se tosin toimii
Plussassa on yksipaikkainen inva-wc, jossa on lastenhoitopöytä.
ainoastaan, jos kompostorin hoitoon sitoudutaan.”
Osastot sopivat myös talvikäyttöön.
Tiedottaja Kirsti Vaara Päijät-Hämeen Jätehuolto, Viikko-Häme 1.4.2010
– Wc:t kytketään kunnalliseen viemäriin ja vesijohtoon. Sähkö
kontteihin tulee voimavirtana viisinapaisen pistokkeen kautta, kertoo
SITAn aluemyyntipäällikkö Jukka Kalliola. ●
Lisätietoja: tuotekauppa@sitafinland.fi
3 1|10
Ilmastonmuutos
▲ Anna-Liisa Koskinen (vas.) ja Tiila
Korhonen toteavat, että kierrätettävien
materiaalien talteenotto sekä ohjaus
uudelleenkäyttöön on yrityksille
kilpailuetu.
4 1|10
Ilmastoliiketoiminta on yritysten arkipäivää, koska
asiakkaat vaativat kumppaneiltaan vastuullista
toimintaa. SITAssa on alettu suunnitella asiakasraportoinnin kehittämistä niin, että mukaan saataisiin
myös hiilijalanjäljen mittaaminen jätehuollon osalta.
spalvelut tulevat
P
rojektipäällikkö Tiila Korhonen
toteaa prosessin olevan vielä alkuvaiheessa. Nyt etsitään luotettavaa
kumppania hiilijalanjäljen mittaamiseen. Yrityksessä on asiaa pohdittu jo pitkään, ja sitä
lähdettiin selvittämään, kun asiakkaat kyselivät hiilimittauksista.
– Meille on tärkeää saada luotettava raportoinnin työkalu. Jo nyt voimme kertoa,
paljonko ja millaista jätettä on tietystä yrityksestä noudettu, ja miten se on toimitettu
jatkokäsittelyyn. Hiilijalanjäljen mittauksen
avulla olisi mahdollista kehittää asiakkaalle
tarjottavia ratkaisuja, jotta toiminta saadaan
entistäkin kestävämmälle pohjalle, toteaa
Tiila Korhonen.
Avoimuus ja läpinäkyvyys
Pöyry Finland Oy:n ympäristökonsultointi on
yksi maamme luotettavimmista hiilijalanjäljen mittaamisen kehittäjistä ja toteuttajista.
Johtava asiantuntija Anna-Liisa Koskinen kertoo, että hiilijalanjäljen mittaamiseen on olemassa malleja, joita sovelletaan
laskelmissa.
Tiila Korhonen ja Anna-Liisa Koskinen ko-

5 1|10

rostavat, että esimerkiksi jätehuoltoon liittyvissä mittauksissa on tärkeää määrittää
laskennan sisällön rajaukset ja perustiedot.
Eri toimialoilla on erityispiirteitä, jotka pitää
mittauksissa ottaa huomioon.
– Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avainsanoja, joita edellytämme mahdollisen mittauksen tekemiseltä, painottaa Tiila Korhonen.
– Hiilijalanjälki on yksi toiminnan ympäristövaikutusten indikaattori. Se voidaan laajentaa käsittämään tuotteen tai palvelun koko elinkaarta, toteaa Anna-Liisa Koskinen.
Hiilijalanjäljen mittaamiseen ei vielä ole
olemassa yhteisiä, kansainvälisesti sovittuja määritelmiä, vaikkakin Green House Gas
protocol (World Business Council for Sustainable Development) antaa puitteet. AnnaLiisa Koskinen kertoo, että mittaamiseen
on tekeillä ISO-standardi, jonka kehitystyössä myös Pöyry on mukana. Hän toivoo, että standardi saataisiin käyttöön viimeistään
kahden vuoden kuluessa.
Tavoitteellista toimintaa
Jätehuollon osalta hiilijalanjäljen mittauksessa otetaan huomioon esimerkiksi se, millaisella kalustolla jätteet kerätään. Päästöt
ovat huomattavasti pienempiä muun muas-
nittelulla ja taloudellisella ajotavalla. Merkittäviä muutoksia saadaan aikaan myös uusilla
astiaratkaisuilla ja tyhjennysvälien tarkemmalla suunnittelulla, tiivistää Tiila Korhonen.
Jo nyt SITAssa voidaan seurata, miten
asiakkaiden astiat täyttyvät, ettei puolityhjiä
astioita tai puristimia kuljeteta. Opastuksen
avulla lajittelua saadaan monissa yrityksissä
tehostettua ja kaatopaikalle menevän jätteen
määrää pienennettyä. Tämä tuo myös kustannussäästöä.
Anna-Liisa Koskinen toteaa, että hiilijalanjäljen mittaaminen on vielä trendi ja
osoittaa edelläkävijyyttä yrityksen arvomaailmassa. Jalanjälki antaa yritykselle selkeän
apuvälineen, jolla voidaan kertoa esimerkiksi
yrityksen jätehuollon, energiatehokkuuden ja
logistiikan ympäristövaikutuksista.
▲ Tiila Korhonen (vas.) ja Anna-Liisa Koskinen
toivovat yrityksiltä tavoitteellista toimintaa
ilmastokuorman pienentämiseksi.
sa maakaasukäyttöisillä jäteautoilla.
– Hiilijalanjäljen mittaaminen ei yksinään
riitä, vaan tarvitaan tavoitteellista toimintaa,
jolla ilmastokuormaa voidaan pienentää. Jätehuollossa voidaan toimintaa kehittää esimerkiksi lajittelua tehostamalla, reittisuun-
Ilmastovastuullisuus
arvossa
Tutkimusten mukaan hiilijalanjäljen mittaus,
yritysten tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja
siihen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä toimintatarpeista ovat lisääntyneet.
Anna-Liisa Koskinen on huomannut, että asiakkaiden vaatimukset vauhdittavat yrityksiä
toimimaan ilmastovastuullisesti.
Monet yritykset ovat lähteneet torjumaan
Hiilijalanjäljen laskenta
112
122
+),!,,# +,-)
+),!,,#
%#(!!-$
,#/.#(!!-
1
112
12
$
1
11
2
3--!!('-!+#&#!(
$!(!+"#(
.. !&&!!(%30--4$
%#!++3-0,
3--!!(
&)**.,#$)#-.,
Lähde: Green House Gas protocol (WBCSD)
▲ Hiilijalanjäljen mittaus on yksi yrityksen ympäristövaikutusten indikaattori.
6 1|10
ilmastonmuutosta ja teema on otettu mukaan myös liiketoimintaan. Yrityksen toimintatapoja ja tehtyjä mittauksia voidaan hyödyntää yrityksen markkinoinnissa. Esimerkiksi kierrätettävien materiaalien talteenotto
sekä ohjaus uudelleenkäyttöön ja ympäristöystävällinen valmistusprosessi nähdään
kilpailuetuna tarjoustilanteissa.
”Jätehuoltoon liittyvissä
hiilijalanjäljen mittauksis­
sa on tärkeää määrittää
laskennan perustiedot ja
rajata sisältö. ”
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää
liiketoimintaa on syntynyt muun muassa
energiansäästön, uusiutuvan energian, jätehuollon ja rakentamisen sekä sähköisten
palvelujen sektoreille. Palveluja ovat esimerkiksi ilmastonmuutosraportit, hiilijalanjäljen
konsultointi, ympäristöjärjestelmät, jätehuollon kehittäminen, viestintä ja koulutus.
Strateginen työkalu
SITAssa mietitään kesän ja syksyn aikana
hiilijalanjäljen mittaamista ja sitä, millaiseen
muotoon mahdollinen mittaus tultaisiin rajaamaan ja ottamaan mukaan palvelutarjontaan. Päämääränä on strateginen työväline.
– Mittaus voitaisiin rajata kuljetukseen,
lajittelun tehostamiseen ja materiaalin kierrätykseen. Se voisi asiakkaalla olla myös osa
laajempaa ympäristövaikutusten mittausta,
jota voidaan käyttää yrityksen strategisen
suunnittelun ja johtamisen tukena, Tiila Korhonen toteaa.
SITA mukana
HINKU-hankkeessa
SITA on mielenkiinnolla mukana erilaisissa ilmastohankkeissa. Yhteistyötä on suunniteltu esimerkiksi Uudenkaupungin kanssa, joka
on yksi HINKU-hankkeen kunnista.
Projektissa kunnat ovat lupautuneet
toimimaan pienoislaboratorioina hiilidioksidipäästöjen kuriin saamisessa. Hankkeen
käytännön toteutuksessa on mukana muun
muassa energia- ja jätehuoltoon sekä kaavoitukseen liittyviä asioita. ●
Teksti: Johanna Pelto-Timperi
Kuvat: Kimmo Brandt
Grafiikka: Pöyry Finland Oy, Green House Gas protocol
Info
Mikä on
hiilijalanjäki
● Hiilijalanjäljellä mitataan tuotteen, pal-
velun tai toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon on syntynyt hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Kaasujen kokonaismäärä muutetaan hiilidioksidipäästöiksi.
● Hiilijalanjälki mitataan massana. Mittaus tehdään esimerkiksi päästöjen mittauksella, määrätietoihin perustuvalla laskennalla tai arvioinneilla. Mittauksessa
on tärkeää, että eri lähteistä kootut tiedot perustuvat samoihin lähtöoletuksiin.
Miksi se kannattaa mitata:
● Ilmastokuormituksen pienentäminen
on konkreettinen osoitus yrityksen ympäristövastuusta.
● Mittaus antaa kuluttajalle ja b-to-basiakkaalle mahdollisuuden valita vastuullinen yhteistyökumppani. Vähähiilisyydellä erottuu muista.
SITAlle laatu- ja
ympäristösertifikaatit
SITA Finland Oy -konsernille on myönnetty helmikuussa
ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 -laatu- ja ympäristösertifikaatit.
Vastuullinen
toimija
SITAlle on myönnetty Ympäristöyritysten Liiton Vastuullinen ympäristötoimija -merkki.
Merkki myönnetään alan yrityksille osoitukseksi liiton indikaattorikyselyn läpäisemisestä. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta
kerrallaan.
Merkin tarkoituksena on, että vastuulliset toimijat on helppo erottaa muista alalla
toimivista yrityksistä. ●
Sertifiointi kattaa kaikki yrityksen ympäristö- ja kierrätyspalvelut niin SITAn kuin Suomen
Hyötykeskus Oy:nkin toimipaikoissa.
– Sertifikaatit todentavat sen, että olemme jo pitkään toimineet tehokkaan ja kestävän
kehityksen periaatteiden, ympäristökriteerien ja -velvoitteiden mukaisesti. Toimintamme
ottaa huomioon tulevaisuuden haasteet jo tänään,
toteaa toimitusjohtaja Jorma Kangas.
”Otamme huomioon
SITAssa haluttiin sertifioida heti kaikki yksiköt, jottulevaisuuden
ta toimintatavat ovat yhtenevät. Näin jokainen työnte- haasteet jo tänään.”
kijä sitoutuu tavoitteisiin ja kehitystyöhön. Toimintatavat on käyty läpi myös alihankkijoiden kanssa.
– Meillä ei enää tarvinnut opetella lajittelua ja kierrätyksen merkitystä. Yksi konkreettinen muutos oli polttoainetta säästävän ajotavan omaksuminen. Suurin muutos työtapoihin oli tarkat työohjeet sisältävän toimintakäsikirjan käyttöönotto, kertoo projektipäällikkö
Tiila Korhonen. ●
7 1|10
TEHDÄÄN YHDESSÄ
▲ Lapsille jätteiden lajittelu
tulee tutuksi päiväkodissa
arjen käytäntöjen ja leikkien
kautta. Kuvassa TaikaVekaran
lapsia.
Lajittelua leikiten
Oululaisen TaikaVekara-päiväkodin pihamaalla
käy kuhina. SITA Finlandin roska-auto on tullut
tyhjentämään jäteastioita. Lapsille tämä on
päivän kohokohta.
8 1|10
T
aikaVekaralaiset ovat aivan erityisen innostuneita jäteauton vierailusta, sillä päiväkoti on valinnut
painopistealueekseen luonto- ja ympäristökasvatuksen sekä ekologisten kulutustottumusten opettamisen.
Vekara-päiväkoteihin kuuluu seitsemän päiväkotia Oulussa, Kempeleessä, Limingalla, Muhoksessa ja Oulunsalossa.
Syksyllä avautuu päiväkoti Raahessa.
SITA Finland hoitaa kuuden päiväkodin
jätehuollon.
– TaikaVekara-päiväkoti aloitti toiminnan viime syksynä täällä Oulussa. Kestävään kehitykseen painottuminen tuntui
luontevalta ja ajan hengen mukaiselta, toteaa päiväkodin johtaja Sinikka Koponen.
Osku-Orava auttaa
lajittelussa
Jokaisessa ryhmässä on omat kierrätysastiansa biojätteelle, sekajätteelle, pahville
ja keräyspaperille. Lapset lajittelevat itse
omat roskansa jäteastioihin, joista viikoittain vaihtuvat ekoapulaiset sitten siirtävät
roskat päiväkodin yhteisiin astioihin. Ekoapulaisten tehtäviin kuuluu myös maitopurkkien huuhtominen ja litistäminen.
Ryhmissä on omat astiat keräyslasille,
pienmetallille ja ongelmajätteille.
Lajittelussa lapsia opastavat Olli-Orava, Pauli-Pöllö ja Pupu-Pitkäkorva. Käsinuket kertovat päivän lomassa moneen kertaan sadun ja teatterin keinoin lajittelusta
ja kierrätyksestä.
– Pupu-Pitkäkorva vierailee myös lasten kotona tarkistamassa, miten siellä
jätehuolto on järjestetty. Pupu pääsee
vuorotellen jonkun mukaan viikonlopuksi
kyläilemään ja vierailusta saa kirjoittaa tarinan pupun omaan reissuvihkoon.
Ruskon jätekeskuksen kaatopaikalla
asuva Oiva Roina Variskin on käynyt juttelemassa lasten kanssa jäteasioista. Oulun
Jätehuollon nimikkovaris kertoo lapsille
”Opetamme lapsia säästä­
väisyyteen vähentämällä
esimerkiksi veden ja
paperin kulutusta.”
sadun keinoin kierrätyksen saloista. TaikaVekaran kevätretkikin suuntautuu Ruskon
jätekeskukseen.
– Lapsille lajittelu tulee tutuksi arjen
käytäntöjen ja leikkien kautta. Pohdimme
vanhojen ja käyttökelpoisten, mutta itselle tarpeettomien tavaroiden uudelleen
käyttöä ja kierrättämistä. Askartelussa
hyödynnämme paljon kierrätysmateriaaleja. Opetamme lapsia säästäväisyyteen vähentämällä esimerkiksi veden ja paperin
kulutusta, Sinikka Koponen sanoo. Nuoret vanhemmat ovat hänen mukaansa jo hyvin perillä lajittelusta ja kierrätyksestä. Silti vanhemmilta kuulee usein
palautetta, jossa he kertovat lasten ottaneen tiukasti ohjakset käsiinsä perheen
jätehuollossa.
– Moni vanhempi on kertonut, kuinka lapset ovat jämäkästi neuvoneet, ettei
maitopurkkia saa laittaa sekajätteeseen. ●
TEKSTI: Pirkko Soininen
KUVAT: Jukka-Pekka Moilanen
▲ Petri Hyväri (vas.), Sinikka Koponen ja Jari Alahäivälä pitävät ympäristökasvatusta
tärkeänä asiana. Lapset vievät päiväkodista jätetietoutta myös kotiin ja patistavat
vanhempiaan lajittelemaan tarkemmin.
▲ TaikaVekaran lapset saivat Petri Hyväriltä
minikokoiset roskikset muistoksi jäteauton vierailusta.
”Voimme keskittyä
omaan työhömme”
V
ekara-päiväkotien ja SITA Finlandin yhteistyö käynnistyi maaliskuun alussa.
– Jätehuollon palveluntarjoajan valinnassa arvostin SITA Finlandin kokonaispalvelua, johon kuuluvat myös jäteastioiden vuokraus ja nettiraportointi, toteaa Vekara Päiväkodit Oy:n toimitusjohtaja Tarja Vikström.
Tarja Vikström on toiminut yrittäjänä kymmenen vuotta. Hän toteaa, että alkuaikoina palveluiden kilpailuttamisessa ratkaisi yleensä hinta,
mutta nykyään hän arvostaa enemmän palvelun
laatua.
– Pidin erittäin tärkeänä sitä, että SITAn aluemyyntipäällikkö Petri Hyväri antoi isolle kansainväliselle ketjulle kasvot. Hänellä on myös hyvä
paikallistuntemus.
– En halua, että henkilökunnalta kuluu aikaa
siihen, että he selvittävät, minkä takia biojäteastiaa ei ole tyhjennetty ajallaan. Meidän päätehtävämme on lasten hoito ja kasvatus. Arvokasta työaikaa ei saa kulua toissijaisiin asioihin, joiden pitää
hoitua, hän sanoo.
Kaikkien Vekara-päiväkotien pihoissa on omat
jäteastiat seka- ja biojätteelle, kartongille ja keräyspaperille. Joissain kohteissa on myös tietosuojapaperille oma jäteastia. Seka- ja biojäteastiat
tyhjennetään joka toinen viikko ja kartonki- ja keräyspaperiastiat kerran kuussa. Muovit, pienmetallit ja lasit päiväkodin henkilökunta toimittaa itse
kierrätyspisteisiin.
– Raportointijärjestelmä on selvä etu minulle
yrittäjänä. Voin kotikoneelta seurata jätemääriä
ja sitä mitä rahalla on ihan konkreettisesti saatu.
Vertailen eri päiväkotien tilannetta ja näen esimerkiksi mistä erot päiväkotien jätemaksuissa johtuvat. ●
9 1|10
PALVELEMALLA PARAS
”Tämä on
hyvä juttu”
Lappeenrantalainen Aki Suurkuukka on innoissaan
SITAn uudesta QuattroSelect-palvelusta. Nyt
ei enää tarvitse kerätä haisevia maitopurkkeja
marketin kierrätyspisteeseen vietäväksi, vaan
ne ja muut hyötyjätteet voi viedä oman pihan
nelilokeroiseen jäteastiaan.
L
appeenrannassa aloitettiin helmikuussa QuattroSelect-kampanja. Kahden
uuden pientaloalueen asukkaille tehtiin ylitsepääsemättömän hyvä tarjous. SITA
tuo pihalle nelilokeroastian, johon voi lajitella kaatopaikkajätteen oheen pienmetallin,
kartongin ja kovat muovit. Kaikki tämä entisen jätemaksun hinnalla. Vanhan kaatopaikka-astian sai halutessaan muuttaa keräyspaperin astiaksi, jonka SITA tyhjentää maksutta.
– Vastaanotto on ollut positiivista. Karhuvuoressa ja Hiessillassa mukaan lähti noin
80 prosenttia asiakkaistamme ja Uus-Lavolan ja Ruoholammen alueilla näyttää luku
nousevan 90 prosenttiin. Olemme joutuneet
tilaamaan ja tarroittamaan uusia astioita,
koska kysyntä oli ennakoitua suurempaa,
kertoo SITAn Etelä-Karjalan yksikön päällikkö
Ossi Huovinen.
QuattroSelect-palvelusta on saatu hyviä
kokemuksia myös Vakka-Suomesta ja Turun
alueelta, jossa palvelu alkoi vuoden 2009
alussa. Pääkaupunkiseudulla palvelu otettiin
käyttöön viime syksynä. Uusia asiakkaita on
saatu tasaisesti mukaan. Pääkaupunkiseu-
10 1|10
dulla nelilokeroastiaan lajitellaan vain hyötyjätteet ja HSY:n kaatopaikkajäte on eri astiassa. Muilla alueilla seka- tai kaatopaikkajäte on yhdessä QuattroSelectin lokerossa.
Nykyisten alueiden lisäksi palvelu on
tarkoitus laajentaa seuraavaksi Imatralle ja
mahdollisesti Päijät-Hämeeseen, esimerkiksi Heinolaan.
Kaikki menee hyötykäyttöön
Kehitysjohtaja Janne Vehmaa on tyytyväinen, että QuattroSelect-palvelun avulla
on voitu helposti lisätä lajitteluaktiivisuutta.
Moni on aikaisemmin lajitellut erikseen esimerkiksi vain keräyspaperin ja biojätteen,
mutta nyt jakeiden määrä moninkertaistui.
Eniten asiakkaita on epäilyttänyt se, viedäänkö jätteet hyötykäyttöön ja lisääkö uusi
astia pientaloalueiden liikennettä.
– QuattroSelect-astiat tyhjentää erikoisjäteauto, jossa on jokaiselle jakeelle oma
kammionsa. Kaatopaikkajäteosastoon tyhjennetään myös perinteiset kaatopaikkaastiat eli liikenteen määrä ei ole lisääntynyt
alueilla.
▲ Aki Suurkuukan mielestä
QuattroSelect-astiaan on helppo
lajitella hyötyjätteet. Kuljettaja
Seppo Honkanen kerää parin viikon
välein pientaloalueilta nelilokeron
ja perinteisten astioiden jätteet.
– Jätteet myös tyhjennetään erikseen,
eivätkä ne sekaannu matkalla. Ensin viedään
kaatopaikalle sekajäte. Sen jälkeen auto ajaa
Hyötypaperin laitokselle, jossa erikseen tyhjennetään kartonki ja kovamuovi. Keräysmetalli tyhjennetään SITAn omalle välikuormauspaikalle, Janne Vehmaa painottaa.
Metalli, kartonki ja paperit menevät kierrätyskäyttöön ja muovi metsäteollisuuteen
rinnakkaispolttoon.
Tulevaisuuden toimintaa
Ossi Huovinen kertoo, että SITA on esitellyt
uutta palvelua ja kalustoa kauppakeskuksissa. Kun ihmiset ovat paikan päällä nähneet
erikoisauton, on moni kiinnostunut asiasta. SITAn on tarkoitus laajentaa palvelu Lappeenrannassa 2 000 talouteen kuluvan vuoden aikana.
– SITAssa on tehty isoja investointeja
QuattroSelect-palveluun. Erikoisautot ja -astiat ovat tavallisia kalliimpia. Lajittelun takia
säästämme hieman kaatopaikkamaksuissa.
Kartongista ei tällä hetkellä saada juurikaan
korvausta. Nyt muovi menee rinnakkaispolt-
”QuattroSelect-nelilokero­
astia teki lajittelusta
entistäkin vaivattomampaa.”
toon, mutta jatkossa yritämme saada sen
kierrätyskäyttöön, jolloin sen arvo nousee.
Metallista ja keräyspaperista saadaan myyntituloja, Janne Vehmaa kertoo.
SITAssa on laskettu, että vaikka tuotto
lyhyellä tähtäimellä jää pieneksi, on QuattroSelect-palvelu tulevaisuuden toimintaa, joka
tulee myös taloudellisesti kannattavaksi.
Lajitteluinnostusta riittää
Aki Suurkuukka kertoo, että heidän nelihenkinen perheensä olisi valmis lajittelemaan nykyistä enemmän. Nelilokeroastia teki lajittelusta entistäkin vaivattomampaa.
– Otimme jo rakennusvaiheessa huomioon, että jätteet pitää lajitella. Keittiössä on
viisi erillistä astiaa, joihin jätteet voi lajitella.
Vaikeinta on nyt ollut kovan muovin lajittelu,
kun aina ei tiedä, mikä on yhdistelmämuovia. Mutta pääsääntöisesti kaikki elintarvikepakkaukset ja pesuainepullot ovat ainakin
sallittuja, Suurkuukka kertoo.
Hänen mielestään SITAn QuattroSelectkampanja oli houkutteleva, vaikka hän voisi
maksaa pari euroa kuussa lisää siitä, ettei
tarvitse rahdata hyötyjätteitä marketin
keräysastioihin.
– Maitopurkit alkavat haista, kun niitä
parikin viikkoa säilyttää kierrätyspisteeseen
vietäväksi. Pisteet ovat usein myös epäsiistejä. Nyt purkit ja muut hyötyjätteet voi tuoda kätevästi uuteen astiaan. Ei tätä vaihtaisi
pois, Aki Suurkuukka vakuuttaa. ●
Teksti: Johanna Pelto-Timperi
Kuvat: Ari Nakari
▲ QuattroSelect-auto vie ensin kaatopaikkajätteen. Auto punnitaan joka jäte-erän jälkeen.
Seuraavaksi kuormasta otetaan erilleen kartonki ja metalli ja viimeiseksi kovat muovit.
Seppo Honkanen kertoo tyhjennykseen menevän aikaa kaikkiaan parisen tuntia.
Etelä-Karjalassa pirteä SITAn yksikkö
▲ Etelä-Karjalan yksiköstä ehtivät kuvaan
Susa Piirainen, Janne Vehmaa (kesk.) ja Ossi
Huovinen.
SITAn Etelä-Karjalan toimialueella on jätteiden keräystä Lappeenrannassa, Taipalsaarella,
Imatralla ja Parikkalassa. Imuauton reitti kiertää myös Luumäellä ja Joutsenossa. Yksikön
toimisto- ja hallitilat ovat Lappeenrannassa Tuomikadulla.
– Meillä on 16 kuljettajaa, 2 työntekijää toimiston puolella ja yksi myynnissä. Jätepakkaajia on yhdeksän sekä yksi QuattroSelect-auto ja yksi imuauto, luettelee yksikön päällikkö Ossi Huovinen.
Kehitysjohtaja Janne Vehmaan työpiste sijaitsee myös Lappeenrannassa.
– Meillä on täällä reipas ja ammattitaitoinen porukka. Pyrimme kehittämään koko ajan
uusia palveluja myös kaupan ja teollisuuden asiakkaille, Ossi Huovinen kertoo.
11 1|10
Samassa tahdissa
Tangomarkkinoilla
Seinäjoen Tangomarkkinat ja SITA ovat lähteneet
yhdessä kehittämään yleisötapahtuman ympäristönhuollon konseptia, jossa toteutetaan käytännön
tasolla monia ympäristötavoitteita.
▲ Sitassa on tehty oma logo
tapahtumajärjestäjien käyttöön. Merkki
on otettu innostuneesti vastaan.
K
onseptin kehitystyö alkoi keväällä ja
se kestää kolme vuotta. Tavoitteena
on tehdä ympäristöhuollon käsikirja, joka palvelee muitakin yleisötapahtumien
järjestäjiä.
– Yhteistyömme lähtökohta on se, että
ympäristökysymyksistä kehittyisi oleellinen
osa tapahtumaa. Ympäristöratkaisujen tulisi olla järjestäjille ja yleisölle luonnollinen
ja hauskakin asia, eikä mikään välttämätön
velvollisuus. Näin toiminnalta voidaan odottaa myös pysyviä tuloksia, toteaa Seinäjoen
Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Pekka
Leinonen.
Ei vain jätehuoltoa
Tangomarkkinoilla halutaan tehdä konkreettista ja kouriintuntuvaa käytännön tason ympäristötyötä.
– Pelkkä jätehuollosta huolehtiminen ei
riitä. Niin meidän kuin muidenkin tapahtumajärjestäjien pitää vastata ajan haasteisiin
myös ympäristöasioissa. Me emme kuitenkaan esimerkiksi osta päästöoikeuksia tai
keskity pelkästään vihreään sähköön, vaan
yhteistyössä SITAn kanssa suunnittelemme
jätteiden lajittelun toimivaksi. Kestävää kehitystä voimme tukea esimerkiksi lisäämällä
aktiivisesti ympäristöystävällisten materiaalien käyttöä, miettii Leinonen.
Ympäristötietoisuuden lisääminen takaa
myös sen, että yleisö viihtyy juhla-alueella.
– Otamme käyttöön muun muassa SITAn
uudet wc-ratkaisut, laajennamme yleisöä
palvelevaa joukkoliikennettä ja tehostamme
jätteiden määrän vähentämistä myös organisaatiotasolla.
Tangomarkkinat järjestetään Seinäjoella
7.–11. heinäkuuta. Sitä ennen tarvitaan vielä
monta palaveria. Pekka Leinonen uskoo, et-
12 1|10
▲ Seinäjoen tangomarkkinoilla otetaan ympäristöasiat vakavasti, vaikka kaikilla
on mukavaa. Lajitteluun suhtaudutaan huumorimielellä.
tä SITAn kanssa tehtävästä yhteistyöstä on
apua myös yhteyksissä viranomaisiin ja lupakäytännöissä.
Yleisö mukaan
Pekka Leinosen mielestä tärkein asia tavoitteiden toteutumisessa on saada yleisö mukaan toimintaan. Tässä tarvitaan etukäteistiedottamista ja lajitteluohjeita tapahtumaajalle.
– Lajittelusta pitää tehdä hauskaa. Tapahtuman infokyltit ja opastus tulevat olemaan samalla kertaa sekä asiallisia että humoristisia. SITAn uusi tapahtumalogo antaa
jo osviittaa, mistä tässä on kysymys. Myös
SITAn nykyaikainen ja toimiva kalusto helpottaa jo sinänsä lajittelua ja jätteen käsittelyä, tuumii Leinonen.
Jätteet seurantaan
Millaista jätettä Tangomarkkinoilla syntyy?
Pekka Leinonen kertoo, että yksi ensimmäisen yhteistyövuoden tavoitteista on selvittää tapahtumassa syntyvän jätteen laatu.
– Aiemmin luvattoman suuri määrä jätteestä on käsitelty sekajätteenä eikä meillä ole tarkkaa kuvaa syntyvistä jätejakeista.
Nyt tehostetun lajittelun ja SITAn seurantajärjestelmän avulla saamme enemmän tietoa jätteistä. Tapahtuman yksi erikoispiirre
on myös se, että paikalla on paljon karavaanareita, joiden jätteiden lajittelu ja keräily on oma haasteensa. Juhla-alueelta jätteet
kerätään aamun varhaisina tunteina, ettei
työstä aiheudu häiriötä. ●
Teksti: Johanna Pelto-Timperi
Kuva: Seinäjoen Tangomarkkinat
ROSKAINNOVAATIO
▲ Kiikassa mattoja on perinteisesti
kudottu samansävyisiä räsyjä yhdistellen
yhdellä sukkulalla. Nyt kiikkalaista
tekniikkaa opetetaan kursseilla.
Räsymatto kertoo tarinaa
Räsymatot näkyvät, tuntuvat ja tulevat tutuiksi
Varsinais-Suomessa. Tarinamatto-hanke innostaa
kierrättämään käytetyt tekstiilit perinteisiksi tai
uudenlaisiksi matoiksi.
V
arsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n ja Åbolands hantverk
rf:n Tarinamatto-hanke liittyy Turun
kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011. Mattoja ja niiden tarinoita on jo kerätty nettiin ja
näyttelyiksi alueen käsityökeskuksiin. Uusia
räsymattoja syntyy kurssien ja tempausten
vauhdittamina eri tekniikoilla.
– Sykähdyttävimmistä tarinamatoista tulee ensi vuonna näyttely Turun Taitokeskus
Juseliukseen. Toukokuussa 2011 järjestetään Turun Vanhalla Suurtorilla iso tapahtuma, jossa on tarkoitus leikata maailman pisin matonkude. Sinne voivat kaikki tulla mukaan kuteita leikkaamaan, Varsinais-Suomen
käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminnanjohtaja
Anne Paloheimo innostaa.
Ei pelkkä kynnysmatto
Hankkeen tavoitteena on nostaa suomalaisten mattojen arvostusta ja imagoa. Matot
on meillä ollut tapana kutoa kierrätysmateriaalista eli joko kuteiksi itse leikatuista
Mummotyyliä ja muutakin
saa ja siitä saa tiukan, pölisemättömän maton pienilläkin käsivoimilla. Matto ei nimittäin ole helpointa, mitä kangaspuissa voi kutoa; siitä voi tulla liian harva tai sen reunasta
saattaa tulla epätasainen.
– Pitää tietää, mitä materiaalia mikäkin
kangas on, jotta kuteet voidaan leikata yhteensopiviksi ja järjestää siten, että reunasta saadaan siisti. Opetamme tätä sekä uutta, niveliä säästävää leikkuutapaa kolmen
tunnin kurssilla. Kun kude on tasaista ja hyvää, on kutominenkin helppoa, Paloheimo
mainostaa.
Räsystä voi valmistaa niin mummotyylisiä mattoja kuin paljon muutakin. Miten olisi
virkattu matto tai paperikori? Seinälle ripustettavaksi voi tehdä ryöppyävän teoksen ryijytekniikalla.
– Uusia tarinamattoja saa tulla kutomaan kaikkiin käsityökeskuksiin, Anne Paloheimo sanoo. ●
Käytetty puuvillakangas on parasta mahdollista räsymattoainesta, koska se on taipui-
TEKSTI: Maija Rauha
KUVA: Elina Helminen
vanhoista vaatteista tai ostokuteesta, joka
on värjättyä ja leikattua tekstiiliteollisuuden
jätettä. Räsymatot ovat parhaimmillaan taidokkaasti sommiteltuja ja näyttäviäkin.
– Räsymatto kelpaa muuhunkin kuin
kynnysmatoksi. Kannustamme haastekampanjan avulla yrityksiä ja yhteisöjä kutomaan oman tarinansa matoksi, joka voi olla
tehty vaikkapa vanhoista työvaatteista, banderolleista, naruista tai johdoista, mistä tahansa kuteesta, joka liittyy maton tekijöihin.
Tällainen matto voidaan nostaa vaikkapa
yrityksen aulan tai kokoushuoneen seinälle,
Paloheimo kaavailee.
Esimerkiksi Salon kaupunkiin yhdistyneiden kuntien kuntajohtajien työhousut ja
-paidat leikattiin hiljattain talkoilla kuteiksi,
joista paukuteltu matto valmistuu vielä kevään aikana.
13 1|10
KOONNUT Jasmin Ellik
loppusitaatit
NIMITYKSET
Etelä-Suomi
Jenni Heinonen aloitti tammikuussa
SITA mukana öljyntorjuntaharjoituksessa kotkassa
I
könpäällikkönä joulukuussa 2009.
tämeren laivaliikenne on vilkasta ja ympäristöriskeihin halutaan varautua mahdollisimman hyvin. Kymenlaakson pelastuslaitos järjesti 6. toukokuuta öljyntorjuntaharjoituksen Kotkan seudulla. Harjoituksessa selvitettiin, miten torjuntatyössä syntyvää
ongelmajätettä pystytään käsittelemään ja
jäljittämään lain edellyttämällä tavalla.
Pelastuspäällikö Ilpo Tolonen Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, että harjoituksen keskeinen tavoite oli testata RFIDtekniikan hyödyntämistä jätteiden jäljittämisessä. Jäte-erät merkittiin konteittain RFIDtarroilla, joihin oli tallennettu muun muassa
tiedot erän sisällöstä ja keruupaikasta.
SITA oli mukana suunnitteluryhmässä
jätekuljetusten ja logistiikan asiantuntijana.
Sen roolina oli selvittää, millaisia palveluita jätehuoltoyhtiöt pystyvät kriisitilanteessa
tarjoamaan. Tapahtumassa oli myös vaihtolava-auto SITAn Porvoon yksiköstä.
– Koemme tärkeäksi olla mukana auttamassa vahinkojen ehkäisemisessä, jos Suomenlahdella tapahtuisi vakava laivaonnettomuus, projektipäällikkö Tiila Korhonen
SITAlta perustelee.
Tolonen kertoo, että öljyntorjunnassa
syntyviä jätteitä ovat vesi-öljy, öljy-maa-ainesseos ja torjuntatyöhön liittyvät tarpeet
kuten esimerkiksi vaatteet ja puomit. Ne on
kaikki pidettävä erillään toisistaan ja niiden
oikeanlainen jälkikäsittelyyn ohjaus oli yksi
harjoituksen keskeisimmistä asioista.
Kari Kyllönen nimitettiin ongelmajätteiden
Mitä, mistä, milloin ja minne
myyntineuvottelijaksi Lahteen maaliskuun
alussa.
– Jos sattuu suuri öljyvahinko, torjuntavaiheen aikana syntyy valtavat määrät jätettä,
jonka kerääminen voi kestää jopa vuosia.
myyntireskontrassa Vantaalla.
Jorma Talvitie aloitti helmikuun alussa
työnjohtajana Vantaalla.
Satu Rahko aloitti äitiyslomasijaisena las-
kutustiimin esimiehenä helmikuussa Vantaalla.
Petri Räsänen aloitti SITA Finlandin talous-
johtajana helmikuussa. Petrin työpaikka sijaitsee Vantaalla.
Tero Tykkyläinen aloitti tammikuussa
Vantaalla tuote- ja asiakkuuspäällikkönä
vastuullaan tuotekauppa, valtakunnalliset
asiakkuudet sekä alihankintaverkoston kehittäminen. Hän toimi aiemmin SITAlla ItäSuomen aluepäällikkönä.
Jukka Kupiainen siirtyi tammikuussa
SITAn tuotepäällikön tehtävistä hankintapäälliköksi Suomen Hyötykeskuksen Vantaan laitokselle.
Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso
Jari Rahikainen nimitettiin yksikönpääl-
liköksi SITAn Porvoon ja Kotkan yksiköihin
helmikuun alussa.
Päijät-Häme
Pekka Jaakkola aloitti Päijät-Hämeen yksi-
Varsinais-Suomi
Jätekuljetusten logistiikan hoitaminen määräysten mukaan on vaativa operaatio. Uskomme, että RFID-tekniikkaa hyödyntämällä
pystytään saaman reaaliaikaista tietoa tilanteesta. Harjoituksessa kehitettiin toimintamallia, jonka avulla pystytään saamaan tarkat tiedot siitä, mitä jätettä ja kuinka paljon
on kerätty mistäkin, ja minne se on toimitettu, Tolonen kertoo.
Tavoitteena on, että SYKE eli Suomen
ympäristökeskus pystyy nopeasti jäljittämään jätteen tiedot ja varastointitilanteen.
RFID-tekniikalla kerätty tieto on tarkoitus
viedä jatkossa Boris II -paikkatietojärjestelmään, jota kehitetään parhaillaan. Tällöin
saadaan reaaliaikainen ympäristövahinkojen torjunnan tilannekuvajärjestelmä. Boris
II tukee öljyntorjunnan valmiussuunnittelua,
öljyvahinkojen kustannustehokasta ja oikein
kohdennettua torjuntaa, onnettomuuden aikaista tiedonvälitystä sekä myöhempiä korvausneuvotteluja varten tarvittavan todistusaineiston arkistointia.
Toukokuun harjoitus oli osa SÖKÖä eli
kokonaisvaltaista torjuntasuunnitelmaa ja
-ohjeistusta. Sitä on tehty Kymenlaakson
alueella jo vuodesta 2004 yhdessä KaakkoisSuomen ympäristökeskuksen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. SÖKÖssä määritellään menettelytavat merialuksen
aiheuttaman öljyvahingon torjunnan koordinoimiseksi tilanteessa, jossa öljy ajautuu
rantaan.
– Harjoitus oli tarkkaan rajattu, ja se pidettiin aika pienellä joukolla. Jätekonttejakin
tarvittiin vain muutamia,Tolonen kertoo. ●
Teksti: Kaisa Riikilä
Kuva: Dreamstime
Marjo Leppänen aloitti aluemyyntipäällik-
könä Turussa tammikuussa.
enemmän jätettä
Vesa-Matti Väistö siirtyi vuoden alussa
Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätteiden määrä on kasvanut koko kuluvan
vuosikymmenen 1–4 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2008 yhdyskuntajätettä kertyi Suomessa 520 kiloa asukasta kohden.
Suurimmat jäte-erät ovat elintarvikejätettä, keräyspaperia, pahvia ja kartonkia.
SITAn Turun yksikössä projektipäälliköksi
kuntaurakka-laskentaan.
Pohjois-Suomi
Jaana Päivärinne aloitti SITAn Ylivieskan
yksikössä äitiyslomasijaisena asiakaspalvelussa tammikuussa.
14 1|10
Osallistu lukija­kyselyyn
osoitteessa
www.sita.fi/LUkijakisa
Sitaatti 2/09 -lehden lukijakyselyn arvonnan
voitti Teuvo Tuominen Padasjoelta
Onnea voittajalle!
SITA maailmalla
▲ SITA Finland on osa kansainvälistä
SUEZ ENVIRONNEMENT -yritystä, jolla on
toimintaa viidellä eri mantereella. Lisää
SITAn muiden maiden yksiköistä voi lukea
esimerkiksi www.sita.fr . Oheinen artikkeli
on lyhennelmä SUEZ ENVIRONNEMENT
Magazine 4/2010 -lehdestä.
Jätemarkkinat muuttuvat
Euroopan jätehuollon markkinat ovat entistä monimutkaisempia, ne ovat
keskittyneet hallinnoimaan niukkoja voimavaroja ja niitä kontrolloivat
säännökset muuttuvat koko ajan. Euroopassa toimivien jätealan
yritysten keskeinen pyrkimys on vähentää syntyvää jätettä, pitää
huolta ympäristöstä ja hillitä kustannuksia.
K
ehittyneissä maissa jätehuolto on
käynyt läpi kolme eri vaihetta. Satojen vuosien ajan heitettiin pois
pääasiassa orgaanisia jätteitä. Näin yhteisöt
huolehtivat lähinnä vain jätteiden aiheuttamien terveyshaittojen minimoimisesta asutuilla alueilla.
1900-luvun puolivälin jälkeen kasvava
huoli ympäristönsuojelusta johti uusiin käytäntöihin, joiden tavoitteena oli vähentää
jätteidenkäsittelyn ympäristövaikutuksia.
Suurin osa kehittyneistä maista on nyt siirtynyt kolmanteen vaiheeseen, jossa keskeisenä haasteena on niukkojen raaka-aineiden
hallinnointi.
Eurooppalaiset päämäärät
Sääntelyverkostolla on merkittävä vaikutus siihen, millaisia palveluita alan toimijat
tarjoavat. Euroopan Unionilla on ollut pioneerirooli, kun se jo vuonna 1975 loi kaikkia
jäsenmaitaan koskevan koordinoidun jätehuoltolainsäädännön. Uusi, vuonna 2008
hyväksytty direktiivi tehostaa jätteiden uudelleenkäyttöä edistäviä pyrkimyksiä. Siinä on määritelty muun muassa jätehuollon
päämäärät tärkeysjärjestyksessä: jätteen
syntymisen ehkäisy, uudelleen käyttö, kierrätys, orgaaninen tai energiahyötykäyttö ja
hävittäminen.
Direktiivi asettaa myös tarkoin määriteltyjä tavoitteita liittyen kotitalousjätteisiin
ja kierrätykseen. Jäsenmaat ovat vastuussa siitä, että ne noudattavat eurooppalaisia
säädöksiä. Maat voivat pyrkiä tavoitteeseen
monin eri keinoin, esimerkiksi taloudellisin
kannustein ja jäteveron kautta.
Teollinen ulottuvuus
Uusien säännösten, kasvavien jätemäärien
ja raaka-aineiden hinnannousun myötä jätehuolto on saamassa entistä merkittävämmän teollisen ulottuvuuden. Jätteiden käsittelyssä hyödynnetään aikaisempaa edistyksellisempiä menetelmiä. Esimerkiksi yksiköt,
jotka purkavat tiensä päähän tulleita ajoneuvoja, hyödyntävät samanlaisia robotteja kuin
kokoonpanoteollisuus.
Uusien käsittelylaitosten rakentaminen
ja käyttö edellyttävät suuria investointeja ja
oikeanlaista teknistä osaamista. Uusi asetelma edellyttää, että operaattorit eivät vain
kontrolloi arvoketjua vaan niiden on koko
ajan kehitettävä uutta pystyäkseen takaamaan asemansa koko ajan vaativammilla
markkinoilla.
Paikalliset tarpeet
Kehittyvät maat noudattavat länsimaiden
esimerkkiä. Vähitellen, kasvuvauhdista riippuen niihin syntyy organisoidut puhtaanapitomarkkinat, ne ottavat käyttöön aktiivisia
toimintatapoja, kehittävät ympäristölainsäädäntöä ja sopimuskäytäntöjä. Tästä on
yleensä seurauksena jonkinlaisen jätehuoltolaitoksen syntyminen. Julkiset laitokset
sitten delegoivat tehtäviä yksityisille, SITAn
kaltaisille toimijoille. Myös yritykset, jotka
ovat vastuussa jätteen syntymisestä voivat
nekin olla SITAn potentiaalisia yhteistyökumppaneita.
Eri maissa toimiessaan SITAn ja sen kilpailijoiden on otettava huomioon maantieteelliset ja kulttuuriset erot. Esimerkiksi
Alankomaat, jossa maanpinta on merenpinnan alapuolella, suosii jätteenpolttoa kaatopaikkojen sijaan. SITA sopeuttaa oman toimintansa niin, että se pystyy toimimaan sujuvasti paikallisten yritysten kanssa.
Teksti: Kaisa Riikilä
Kuva: Dreamstime
Info
• Jokainen ranskalainen tuottaa vuodessa keskimäärin 354 kiloa kotitalousjätettä.
Yhdysvalloissa vastaava luku on 450 kiloa/henkilö ja Japanissa 270 kiloa/henkilö.
• EU:ssa 22 % kunnallisesta jätteestä kierrätetään, 20 % poltetaan ja 17 % kompostoidaan, joten 41 % menee edelleen kaatopaikalle.
15 1|10
sinunkin pihallesi
QuattroSelect
SITA Finland kehittää ja toteuttaa ympäristöpalveluratkaisuja
QuattroSelect-palvelu on osa monipuolista hyötymateriaalien
yrityksille, kunnille ja kotitalouksille. Innovoimme palveluja ja
keräämiseen liittyvää toimintaamme. Olemme saaneet siitä hyviä
tuotteita yhteistyökumppaneidemme kanssa. Yhdessä SITA
kokemuksia. Palvelu on nyt Vakka-Suomessa, pääkaupunkiseudulla
Finlandin omistaman Suomen Hyötykeskus Oy:n kanssa olem-
sekä Lappeenrannassa ja laajenee uusille alueille vuoden 2010
me yksi Suomen suurimmista hyötymateriaalien kerääjistä ja
aikana. QuattroSelect-nelilokeroastia sopii omakotitalojen,
toimittajista Suomen teollisuudelle.
pienkiinteistöjen ja yritysten pihalle.
SITA Finland on paikallinen ja palveleva
HEINOLA | KOTKA | LAHTI | LAPPEENRANTA | OULU | PORVOO | Riihimäki | SEINÄJOKI | TAMPERE
TURKU | UUSIKAUPUNKI | VAASA | VANTAA | VIHANTI | YLIVIESKA
Paljon puhdasta asiaa löydät myös osoitteesta www.sita.fi