2/2013 LENTOASEMAYHTIÖIDEN edullisinta KÄRKEÄ HANOI ROKKAA KYMMENEN TUNNIN PÄÄSSÄ Stand up -koomikot LindstRöm ja Heikkilä: Eikö huvita? sisältö kentillä 2/2013 LENTOASEMAYHTIÖIDEN EDuLLISINTA KÄRKEÄ HANOI ROKKAA KYMMENEN TuNNIN PÄÄSSÄ STAND uP -KOOMIKOT LindstRöm ja HeikkiLä: Eikö huvita? • • • Pääkirjoitus Ole kuin kotonasi! Järkevää joukkoliikennettä Kesälomailijan muistilista Tiesitkö? Näistä on HelsinkiVantaa tehty Kenttäuutisia Kolumni: Timo Airaksinen • • • • maailmalta Naurattajat Pirjo Heikkilä ja Jukka Lindström vakuuttavat, että kaikki ihmiset ovat hauskoja. www.helsinki-vantaa.fi VIA HELSINKI Finavian lehti lentomatkustajille 2/2013, ISSN 1798-2782, julkaisupäivä 15.5.2013. Julkaisija: Finavia, PL 50, 01531 Vantaa, puh. 020 708 000 Päätoimittaja: Annika Kåla, Finavia Toimituspäällikkö: Tiia Soininen, Mediafocus Toimitus: Mediafocus, toimitus@mediafocus.fi Toimitusneuvosto: Nina Jähi, Jaana Komscha-Härkönen, Pirjo Lähteelä, Liisa Sallinen, Katja Siberg AD: Lasse Rantanen Graafinen suunnittelu: Jaska Poikonen Mainosmyynti: markku.rytkonen@bfmedia.fi Mainosmateriaalin toimitus: toimitus@mediafocus.fi Paino: Libris Paperi: MultiArt Silk 200 g ja 130 g Painos: 17 000 kpl Kansikuva: Jari Härkönen Hinnat matalalla Eurooppalaisten 24 päälentoaseman hintavertailussa Helsinki-Vantaa on neljänneksi halvin. Matkalla: Hanoi Hoan Kiem -järven ympärillä on kaikki ainekset täydelliseen päivään Hanoissa. Finavia Oyj – tämän lehden julkaisija – on palveluyritys, joka luo yhteydet maailmalle 25 lentoasemansa kautta. Finavia ylläpitää lentoasemia, turvatarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kesäkelissä sekä varmistaa turvalliset lentoonlähdöt ja laskeutumiset. Täysosumia Budapest, Alicante ja Barcelona ovat saavutettavissa suoraan myös monilta maakuntakentiltä. V I A HELSINKI 3 “Elämä on PÄÄTOIMITTAJALTA Annika Kåla Mukavaa tehokkuutta! Osana matkustajien palvelua avaamme kesäkuussa Helsinki-Vantaa on valittu vuoden 2013 parhaaksi lentoasemaksi Pohjois-Euroopassa. Vaikuttavaa on se- uudistuneet verkkosivut. Nyt sivuilla käyminen onniskin, että maailmanlaajuisesti 395 lentoaseman joukos- tuu sujuvasti miltä tahansa päätelaitteelta. Toivotan kaikille lukijoillemme lämmintä ja hauskaa ta Helsinki-Vantaa arvioitiin 15:nneksi parhaimmaksi. Sijoitukset perustuvat kansainvälisen matkustustutki- kesää! Yksi tapa hauskuuttaa itseään on käydä stand up musyritys Skytraxin kyselyihin, joihin vastasi 12,1 mil- -klubilla. Vinkkejä kesän kotimaisista stand up -festivaaleista antavat lehtemme kansijoonaa matkustajaa yhdeksän kuukauden jutussa Jukka aikana. HelsinkiLindström Samalla Helsinki-Vantaa on yksi edulliVantaa on ja Pirjo simpia eurooppalaisia lentoasemia. Tämän eurooppaHeikkilä. Via Helsingin sivuilla 12–13 kerromme laisista lentoasemia ylläpitävien ja lennonvarmispäälentotuspalveluita tarjoavien yhtiöiden maksuista asemista ja niiden merkityksestä lentomatkan koneljänneksi konaishintaan. Jos lentoasemayhtiö toimii edullisin. tehokkaasti, antaa se lentoyhtiölle mahdollisuuden tarjota matkustajille kohtuuhintaisia matkoja. Finavian lentoasemilla toimitaan tehokkaasti. Eurooppalaisista 24 päälentoasemasta Helsinki-Vantaa on neljänneksi halvin. Matkustajat motivoivat meitä. Pyrimme tekemään työmme siten, että lentoasemillemme on mukava tulla, niillä on mukava olla ja niiltä on mukava lähteä ilmojen teille. Tämä tarkoittaa viihtyisien lounge-tilojen ja ravintoloiden rakentamista, monipuolisten ostosmahdollisuuksien tarjoamista, sujuvuutta turvatarkastuksissa ja lähtöselvityksissä – yksinkertaisimmillaan myös ystävällisiä hymyjä. Ole kuin kotonasi! almost@home-loungen löydät Helsinki-Vantaan Non- Schengen-alueelta, passintarkastuksen jälkeen. Sisäänpääsyhinnat kesäaikaan (1.5.–30.9.2013) loungevastaanotosta ostettuina sisältäen alv:n: • yksittäisasiakas 48 €/hlö • avec-sisäänpääsy (kaksi aikuista) 78 €/lippu • perhelippu (kaksi aikuista ja kaksi lasta alle 18 v) 98 €/lippu, seuraavat lapset à 12 €/lapsi • sisäänpääsy sisältää max. kolmen tunnin vierailun Tervetuloa viihtymään! Tarkista aukioloajat: www.sspfinland.fi. 4 V I A HELSINKI pitkä kotimatka.” H e rm an Mel vil l e Tiesitkö? Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat globaalisti 2 % ihmisen aiheuttamista CO2-päästöistä. Liikenteen hiilidioksidipäästöistä lentoliikenteen osuus on 13 %, maantieliikenteen vastaava osuus on 74 %. Lentoliikenne liitettiin EU:n päästökauppajärjestelmään vuonna 2012 edelläkävijänä kaikista liikennemuodoista. Päästökaupan tavoitteena on vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Asemalla nettiin? Finavia tarjoaa matkustajille avoimen langattoman verkon ilmaiseksi. Wifi-yhteys on käytössä lähes kaikilla Suomen lentoasemilla. Kun tietokone on lentoaseman langattoman verkon alueella, sen näytölle ilmestyy automaattisesti tieto lentoaseman internet-yhteydestä. Helsinki-Vantaalla yhteys näkyy nimellä ”Free Wi-Fi – Helsinki Airport” ja maakuntakentillä nimellä ”Free Wi-Fi – Finavia Airports”. Kirjautumiseen ei tarvita erillisiä tunnuksia. Biopolttoaineiden soveltuvuutta lentoliikenteeseen tutkitaan ja testataan aktiivisesti. Kesälomalaisen muistilista | PAKKAUSOHJEET Pakkaa nestepakkaukset jo kotona ruumaan menevään matkatavaraan. Matkustamoon voit viedä vain alle 100 millilitran kokoisia nestepakkauksia, jotka on pakattava yhteen, enintään litranvetoiseen, läpinäkyvään ja uudelleensuljettavaan pussiin. Tällaiseen pussiin mahtuu esimerkiksi 3–5 matkakokoista toilettitarviketta, ripsiväri ja hammastahna. Alle 2-vuotiaan vauvan ruoat voit viedä matkustamoon, samoin kuin lennon aikana tarvitsemasi lääkkeet. Pakkaa myös sakset, korkkiruuvit, veitset ja metalliset neulepuikot ruumaan menevään matkatavaraan. Pienet kynsisakset sekä puiset ja muoviset neulepuikot voit ottaa matkustamoon käsimatkatavarana. Jätä urheiluvälineet, kuten tennismailat ja teleskooppivartiset kävelysauvat, ruumassa kuljetettaviksi. Helposti syttyvien, myrkyllisten ja syövyttävien aineiden kuljettaminen lentokoneessa on kokonaan kielletty. Älä ota lennolle lainkaan mukaan yli 70-prosenttista alkoholia, yli 500 millilitran hiuslakkapulloja tai mitään hyönteismyrkkyjä. 24–70-prosenttista alkoholia voit kuljettaa ruumaan menevässä matkatavarassa enintään viisi litraa ja alle 500 millilitran hiuslakkapullon voit pakata niin ikään matkalaukkuusi. Lemmikki mukaan matkalle? Lentoyhtiöt kuljettavat lemmikkieläimiä ja opaskoiria, kun niille varataan paikka lennolta etukäteen. Pienet lemmikit voidaan yleensä kuljettaa matkustamossa, mutta vain yksi lemmikki kerrallaan. Isot lemmikkieläimet kuljetetaan ruumassa, lämpimässä tilassa omassa kuljetuslaatikossaan. Kuljetuslaatikon voi ostaa lentoyhtiöltä tai lemmikkieläinliikkeestä. Selvitä etukäteen, minkälaiset karanteeni- ja rokotusmääräykset kohdemaassasi on. Karanteeni voi olla jopa neljä kuukautta. Mihin matkalippua tarvitaan? Lentoasemalla liikkuessa matkalippu kannattaa pitää helposti saatavilla, koska lippu on näytettävä • ennen turvatarkastukseen siirtymistä • kun teet ostoksia porttialueen myymälässä • passintarkastuksessa • lähtöportilla ennen koneeseen nousua. Viranomaisten antamien määräysten mukaan matkalipuksi kelpaavat lentoliput ja tarkastuskortit (boarding pass). Ne voivat olla paperitulosteita tai tekstiviestejä. Voit ottaa mukaasi yhden tulitikkurasian tai tupakansytyttimen, jonka kuljetat mukanasi matkustamoon taskussasi. USA:n lennoilla sytyttimien kuljettaminen on kiellettyä. Pakkaa kameran ja muiden elektronisten laitteiden vara-akut käsimatkatavaraan. Tutustu tarkempiin ohjeisiin osoitteessa www.finavia.fi V I A HELSINKI 5 “Maailma on peili, joka näyttää jokaiselle Kuvitus: Birit Sarre – Willia m Th a c ker a y Näistä on Helsinki-Vantaa tehty Suomen päälentoasemalta on Kiitoteitä Helsinki-Vantaalla on kolme. Niiden yhteenlaskettu pi- lentoyhteys 130 määränpää- tuus on 9 401 metriä. Laskeutumisista 60 prosenttia tehdään hän, joista 111 on kansainvälisiä jatkuvan liu’un menetelmällä, joka säästää polttoainetta ja vä- kohteita ja 19 kotimaan kohtei- hentää hiilidioksidipäästöjä. Päivittäin Helsinki-Vantaalta nou- ta. Nämä kohteet sijaitsevat 35 see 540 konetta, kapasiteettia kasvuun on vielä paljon: Tuntiin eri maassa, kolmessa eri maan- mahtuu 80 operaatiota. osassa. Terminaaleja Helsinki-VanLähtöselvityksen voi tehdä joko automaatilla, joita Hel- taalla on 2, kumpikin yhden sinki-Vantaalla on 60, tai perinteisesti yhdellä aseman 76 ja saman katon alla. Koneen lähtöselvitystiskistä. vaihtoaika Helsinki-Vantaalla onkin nopeimmillaan vain 35 minuuttia. Suosituimmat Euroopankohteet Helsinki-Vantaalta ovat Saksa, Ruotsi ja Espanja. Kaukokohteista eniten lentoja suuntautuu Japaniin, Thaimaahan ja Kiinaan. 6 V I A HELSINKI hänen omat kasvonsa.” KOLUMNI Vaasan lentoaseman uudistunut matkatavara-aula otettiin käyttöön joulukuussa 2012. Aulassa on nyt lisätilaa tilavan asunnon verran, 120 neliömetriä. Lisätilaa tarvittiin erityisesti vilkkaimpien tuntien ajalle. Vaasan lentokenttä on matkustajamäärältään Suomen kuudenneksi suurin lentoasema. Timo Airaksinen Timo Airaksinen on etiikan ja yhteiskunnallisen filosofian professori. Hänen mielestään matkustamisen viehätys on vierauden kokeminen. Verkkopalvelut muuttivat muotoaan. Finavian verkkopalvelut avataan kesäkuussa täysin uudistuneina. Sivut on nyt toteutettu responsiivisen suunnittelun avulla, mikä tarkoittaa, että ne ovat käytettävissä kaikilla päätelaitteilla käyttöjärjestelmästä riippumatta: pöytäkoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. Sivuille on tuotu myös lennonnumeroon perustuvaa personointia: matkustajat saavat omaa lentoaan koskevaa ajankohtaista infoa sekä tärkeää tietoa palveluista ja myytävänä olevista tuotteista. Turisti Kokeile itse: www.finavia.fi TURISMIA tarkoittava sana johtuu sanasta ”tour” eli kiertomatka, jossa lähdetään paikasta A ja palataan sinne eri välipisteiden kautta. Jos siis lentää Helsingistä Malagaan ja palaa sieltä Helsinkiin, ei ole turisti. Jos kulkee reittiä Helsinki–Malaga–Rooma– Helsinki, on oikea turisti. Ensimmäisiä turisteja olivat Grand Tourin eli Suuren kiertueen tekijät 1600-luvun puolivälistä 1800-luvun puoliväliin. Englannin aateliston pojat lähetettiin Ranskan kautta Italiaan tutustumaan länsimaisen sivistyksen alkukotiin ja antiikin ihmeisiin. Englanti oli kaukainen ja karu saari, jonka eliittiä piti hioa hienoille eurooppalaisille tavoille. Kiertueelle pantiin valvojat mukaan ja se kesti vuosikausia, varallisuudesta ja Euroopan alituisista sodista riippuen. Rooma oli tietysti matkan huipentuma antiikin aarteineen ja raunioineen. Venetsiassa piti käydä. Pohjoismaistakin lähdettiin suurelle kiertueelle, olihan Ruotsi mahdistaan huolimatta sivistyksen takamaata. Matkalta palaavat toivat mukanaan arvokasta tietoa, joka toi hienostuneisuutta aatelisen kotikartano elämään. Kuuluisa ranskalainen kirjailija Stendahl (1783– 1842) kävi Firenzessä ja sekosi päästään nähtyään niin paljon taideaarteita yhdellä kertaa. Hänen nimensä lainattiin uudelle taudille. Stendahlin taudin oireita ovat pahoinvointi, sydänoireet ja sekavuus. Ehkä samat oireet syntyvät muistakin nautinnoista kuin vain taiteesta. Joka tapauksessa turistin kannattaa olla varovainen kierrellessään maailmaa. Turisti kiertää maailmaa eli on nimensä mukaisesti ”tourilla”. Oulun lentoasema täyttää 60 vuotta. 1953 valmistunut lentokenttä on nykyisin Suomen toiseksi suurin, sen kautta kulkee vuosittain noin miljoona matkustajaa. Viime vuosina Oulun lentoaseman palveluita on parannettu systemaattisesti. Nyt matkustajille on tarjolla uudet, avarat tilat, matkustajasillat, Hello Café herkkuineen ja myös uudistunut myymälä. V I A HELSINKI 7 T eks t i TIIA SOININEN K u v a t JAR I H ä r k ö n e n Valokuvaajaamme yritti saada koomikkoja kurkkaamaan hauskasti esiripun takaa – ei onnistunut! ”En mä halua olla hauska, mä haluan olla vakavasti otettava”, tuumasi Pirjo Heikkilä. Jukka Lindström siihen: ”Koomikon kompleksi – en halua, että mulle nauretaan.” Ja sitten Heikkilä ja Lindström nauravat. 8 V I A HELSINKI Tässä jutussa ollaan lavan takana Pirjo Heikkilän ja Jukka Lindströmin kanssa. Lavalle he menevät rakkaudesta äidinkieleen, yleisöön ja vähän itseensäkin. O n the Rocks Helsingin rautatieasemaa vas- Stand up -koomikoksi ei synnytä. Lindström innostui tapäätä on suomalaisille stand up -koomikoille tuttu baari. Siellä Jukka Lindströmkin, yksi Suomen harvoista stand up -ammattilaista, kävi syksyllä 2005 heittämässä ensimmäisen keikkansa. Nyt hän istuu klubin backstagen sohvalla toisen stand up -ammattilaisen Pirjo Heikkilän kanssa. Lindströmillä on pari uutta ideaa. Esimerkiksi tällainen: kaveri sanoo ”järjestin mun Facebook-kaverit ryhmiin, hirvee homma”. Häh – hiilikaivoksessa on hirvee homma! Sitä on stand up: yleisön viemistä valmiiksi mietityn jutun äärelle, pam, punchline, yleisö nauraa – koko sali on samassa ymmärryksessä. stand upista katsottuaan televisiosta ohjelmaa Get up, stand up, jonka yhtenä finalistina oli Pirjo Heikkilä. Aiemmin improvisaatioteatteria tehnyt mies ajatteli: – Kyllä mä olen hauskempi kuin nuo! Pirjo Heikkilä nauraa vieressä. Ne olivat hänen ensimmäisiä stand up -keikkojaan – ja heti televisiossa. Heikkilä oli miettinyt monta vuotta, että olisi kiva olla lavalla stand up -koomikkona. Televisio-ohjelman jälkeen hän kiersi pari kolme vuotta aloittelijoiden klubeja. Niin se kuulemma menee. Aloittelevan koomikon on kierrettävä Suomea ympäri, mentävä sinne mistä vain lava-aikaa saa. Jos hyvin käy, mat- V I A HELSINKI 9 Suomalainen näkee liian helposti, että komiikka lähtee pilkan kautta. kat maksetaan ja majoituskin joskus. Heikkilä ja Lindström ovat vankasti yhtä mieltä siitä, että stand up -koomikoksi voi opetella. On vain tahkottava tarpeeksi, vähintään sata keikkaa. – Onnistumisen ja erehtymisen kautta oppii ilmaisemaan itseään lavalla niin, että on oma itsensä mutta vähän hauskempi. Komiikan täytyy kummuta itsestä, Lindström sanoo. – Kaikki ihmiset ovat hauskoja. On vain löydettävä se oma koominen puoli, Heikkilä jatkaa. Suomalainen komiikkakäsitys uudistumassa. Stand up on nyt Suomessa suosionsa toistaiseksi korkeimmalla aallonharjalla. Laji saapui Suomeen 90-luvulla, jolloin Teatterikorkeakoulussa järjestettiin ensimmäisiä stand up -kursseja ja teattereissa ensimmäisiä -klubeja. 2000-luvulla André Wickström antoi suomalaiselle stand upille kasvot, myös televisiossa. Nykyisin stand up on suomalaisille tuttu muoto. Voi mennä suoraan asiaan. – Enää ei olla ihmeissään siitä, että ihminen puhuu! Lindström naurattaa. Stand upia ovat tehneet tutuksi livekeikat, televisio-ohjelmat ja yhä enemmän myös YouTube. Mutta vaikka muoto on tuttu, hiukan rajoittunutta suomalainen stand up vielä on – ja sen yleisö. Kuolema, uskonto ja politiikka ovat yhä aiheita, joiden esiin tuominen aiheuttaa salissa jännitystä. Heikkilän mielestä kyse on puhtaasti tottumattomuudesta. – Vähitellen koomikot alkavat täälläkin olla niin hyviä, että ne voivat puhua mistä vain. Jos olet itse tosi sinut asiasi kanssa, se tarttuu myös yleisöön. Lindström innostuu. – Tämä on muuten tärkeä asia: suomalainen ajattelee komiikan olevan automaattisesti pilkkaa. Että nauretaan pilkallisesti aiheelle tai asetetaan joku naurunalaiseksi. Vaikka aihe on vain aihe ja siihen annetaan näkökulma, jolle oikeastaan nauretaan. Hän antaa esimerkin: Jos koomikko suomalaisella komiikkaklubilla sanoo ”veteraani”, yleisössä laukeaa pelko, että aletaanko tässä nyt pilkata jotain, jota ei saisi pilkata. Vaikkei pilkattaisikaan, ajatuksesta ei enää pääse irti. Koomikko nähdään Suomessa helposti yhä kainalopie- 10 V I A HELSINKI ruja tekevänä tyyppinä. – On paljon koomikoita, jotka eivät tee itsestään naurunalaisia, vaan ovat enemmänkin maailman absurdien asioiden kommentaattoreita. Suomalaiseen koomikon kuvaan mahtuu hyvin vähän vielä sellaista, että se ei hahmona olekaan hauska, vaan pelkästään sen jutut ovat hauskoja. Suoria sanoja. Koomikoiden osaamisen kehittyminen on Heikkilän ja Lindströmin mielestä yksi syy siihen, miksi stand upista on Suomessakin tullut suosittua. Toinen tärkeä syy löytyy tästä ajasta: halutaan, että asioita sanotaan suoraan. Ihmiset vaativat poliitikkojakin sanomaan asiat niin kuin ne ovat. Stand upissa ilmaisun on oltava rajua ja selkeää. – Niin, onko stand up populismia..., Heikkilä heittää. Tärkein perusta stand upin suosiolle taitaa kuitenkin olla suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa. Ei niin kovin kauan sitten Suomi oli yhdestä muotista valettu maaseutuyhteiskunta. Stand up perustuu ristiriitaan. – Stand upissa tarvitaan erilaisia elämänkatsomuksia ja taustoja, joita peluutetaan vastakkain. Tarvitaan juntteja ja hipstereitä, Lindström selittää. Suomessa stand up -koomikot kirjoittavat juttunsa itse. Suuressa maailmassa koomikoilla on apunaan käsikirjoittajia. Tapoja kasata esitys on useita. Kaikki eivät välttämättä kirjoita paperille, joku kirjoittaa vain päässään ja moni kirjoittaa lavalla – tilanteessa saattaa syntyä jotain improvisoitua, joka jää elämään ”settiin”. Stand up -koomikon esitys kestää yleensä 20–30 minuuttia, ja se kehittyy koko ajan. Jotain jää pois, jotain tulee tilalle. Noin vuodessa tai viimeistään kahdessa koko paketti on useimmilla uudistunut. Totta kai jännittää. Olemme istuneet Heikkilän ja Lindströ- min kanssa hyvän tovin lavan takana ja käyneet läpi stand upin taustoja. On aika puhua lavalla olosta. Eniten askarruttaa, että mikä ihme saa ihmisen menemään yksin lavalle kerta toisensa jälkeen. Niidenkin iltojen jälkeen, kun yleisö ei ehkä olekaan nauranut. Pakko kai sen on jännittää, suorastaan hirvittää. – Jos ei jännitä, se on merkki siitä, ettei kiinnosta. Tarvitaan joko innostunutta jännitystä tai sitten sellaista, että ei hitsi, mitenköhän tämä menee. Pääasia ettei ole sellainen olo, että haluaa vain kotiin, Heikkilä sanoo. Hänelle isoja kehitysaskeleita urallaan ovat olleet ensin se, kun huomasi yhtäkkiä pystyvänsä kirjoittamaan samalla tavalla kuin puhuu. Ja sitten se, kun lavalla alkoi tuntua helpolta puhua, niin kuin olisi puhunut kaverilleen. Parhaillaan Heikkilä on kuitenkin tauolla stand upista ja keskittyy televisio-ohjelmien tekoon. Sekös se vasta jännitystä aiheuttaakin joskus tulevaisuudessa odottaville lavakeikkoille. – Kyllähän sitä ajattelee, että ei kai ne nyt vaan odota mua tänne! Tuntemattomana oli hauskempaa mennä, yleisö ei odottanut mitään, mutta saattoi jälkeenpäin tuumata, että toihan on hauska nainen. Hän miettii, että siksihän me ihmiset teemme erilaisia asioita, että voittaisimme pelkomme. Niin kauan lavallekin täytyy mennä, kunnes se ei enää pelota. – On mahtava tunne, kun mokaaminen ei enää hävetä. Komedian kirjoittajilla on vahva halu saada toiset nauramaan – ja sitä kautta vahvinten läsnä halu saada muut rakastamaan itseään, Heikkilä jatkaa. – Niin, miksei voi vaan olla kavereidensa ja rakkaiden- sa kanssa. Ei kun mä haluan mennä pimeään huoneeseen, jossa on 300 ihmistä ja saada ne rakastamaan mua! Lindström letkauttaa. Rakastetuksi tulemisen halun rinnalla on myös toinen vahva voima, joka vetää lavalle: se että pystyy käyttämään äidinkieltään niin taidokkaasti, että vähillä sanoilla ja oivaltavilla kuljetuksilla saa maalattua yhteisymmärryksen. – Stand up on narsismin ja retoriikan aivan mainio ristisiitos, Lindström summaa. Matkaa stand up -festareille Suomen kesää piristävät nämä stand up -festivaalit: Tomaatteja! Tomaatteja! Hämeenlinnassa 15.–18.5. Kuopion komediafestivaali 6.–9.6. Helsinki Comedy Festival 11.–14.9. Tunnettuja stand up -komiikkaklubeja löytyy pilvin pimein myös maailmalta, erityisesti Lontoosta ja New Yorkista. Oletko nähnyt mustakantista vetoketjulla suljettua kansiota, joka on täynnä muistiinpanoja? Todennäköisimmin sellaisen voisi löytää Lauttasaaren suunnalta. Siellä Jukka Lindström muistaa viimeksi nähneensä tärkeimmän työvälineensä, jonka kansien väliin oli sullonut kaikki stand up -ideansa yli vuoden ajalta. Jos löydät kansion, ota toimitukseemme yhteyttä! V I A HELSINKI 11 T eks t i S a m i L a a k s o K u v a F INA V IA Hinnat matalalla L entoyhteyksien sujuvuus ja lipun hinta painavat matkustajien vaakakupissa heidän tehdessään valintoja matkakohteiden ja lentoyhtiöiden välillä. Matkustajat vertailevat internetissä innokkaasti lentojen hintoja eri yhtiöiden välillä. Kilpailu onkin alentanut lippujen hintoja viime vuosina merkittävästi. Lentämisestä on tullut yhä enemmän kaiken kansan liikkumismuoto. Liikematkat ovat useissa töissä arkipäivää ja lomakohteita etsitään uusista paikoista. Maailmassa tehdään vuodessa 2,7 miljardia lentomatkaa. Matkustajien aikaansaama paine halvempiin lentohintoihin kohdistuu koko lentoliikenteen palveluketjuun. Myös lentoasemia ylläpitävien ja lennonvarmistuspalveluita tarjoavien yhtiöiden perimillä maksuilla on merkitystä matkan kokonaishintaan. Lentoasemayhtiön tehokas toiminta heijastuu sen lentoyhtiöiltä perimiin maksuihin ja antaa niille mahdollisuuksia tarjota matkustajille kohtuuhintaisia lentolippuja. Finavian operoimilla Suomen lentoasemilla maksut ovat edullisimmasta päästä. Eurooppalaisten 24 päälentokentän hintavertailussa Helsinki-Vantaa on neljänneksi halvin. Skandinaaviset vertailukentät Tukholma, Oslo ja Kööpenhamina 12 V I A HELSINKI Lentolipun hintaan vaikuttaa se, mille kentälle kone laskeutuu. ovat selvästi kalliimpia, ja Lontoon Heathrown maksut ovat jo noin 2,5-kertaiset. Edullista hintaa ei tavoitella palvelun kustannuksella, sillä palvelun laatua mittaavissa tutkimuksissa Helsinki-Vantaa on saanut matkustajilta hyviä arvioita. Finavia ylläpitää Suomen lentokenttäverkostoa. Reilun viiden miljoonan ihmisen maassa on 25 lentoasemaa. Esimerkiksi Lappiin pääsee Helsinki-Vantaalta reilun tunnin kestävällä lennolla. Lentoasema ei nuku koskaan. Lentoasemat tarjoavat mo- nia palveluita, joista matkustajat eivät edes tiedä – eikä heidän tarvitsekaan. Riittää, kun matka etenee turvallisesti ja miellyttävästi. Liikenteen sujuvuuden takaa mittava koneisto. Lennonvarmistus turvaa koneiden nousut ja laskut ja ohjaa liikennettä turvallisesti myös lennon aikana, vaikka taivaalla olisikin ruuhkaa. Helsinki-Vantaalla tehdään vuodessa 87 000 laskeutumista ja saman verran nousuja. Kiitoradat pidetään kunnossa ympäri vuorokauden ja vuoden – säässä kuin säässä. Vielä maaliskuun alussa Helsingissä lumen syvyys oli 74 senttiä, mutta kiitotiet pidettiin Euroopan lentoliikennemaksut Airbus A320:lle (1.9.2012) (€) koko talven puhtaana ilman viivytyksiä lentoihin. Osana liikennemuodon turvatoimia myös esimerkiksi pelastuskalusto on jatkuvassa valmiudessa. Lentoaseman sisällä matkustajilla on lukemattomia palveluja. Nykyaikainen lentojen solmukohtana oleva lento- asema onkin tarjonnallaan oikeastaan iso kauppa- ja viihdekeskus, jossa voi viettää aikaansa oman makunsa mukaan ostoksia tehden tai vaikka ravintola- ja kahvilapalveluista nauttien. Helsinki-Vantaalla niin tekee 15 miljoonaa matkustajaa vuodessa. V I A HELSINKI 13 TEKSTI Sari P el t on en KUVAT W IKIMEDIA , ISTO C K P H OTO Täydellinen päivä Itää ja länttä, uutta ja vanhaa, rikkoutumatonta rauhaa ja hektistä sykettä – Vietnamin pääkaupunki Hanoi on vastakohtien kaupunki. Sen sydän on Hoan Kiem -järvi, vehreä keidas, jonka ympärillä on kaikki ainekset täydelliseen päivään Hanoissa. 6 :00 Hyvää huomenta Hanoi! Hanoi herää aa- muvarhain. Suuntaa Hoan Kiem-järven rantaan aamukävelylle, pysähdy seuraamaan ikivanhoja itämaisia tai chi -voimisteluliikkeitä harjoittelevien vanhusten ryhmää ja jatka sitten aamukahville. Vahva vietnamilainen kahvi juodaan mustana sokerin kanssa tai ”ruskeana” makean kondensoidun maidon kanssa. Ca Phe Pho Co -terassikahvilasta (11 Hang Gai) on näköala yli aamuauringossa uinuvan järven. 10:00 Historiantunti. Vietnamin kommunistihallitsija Ho Chi Minhin mausoleumissa, kivenheiton päässä järveltä, pääsee vierailemaan aamuisin klo 8–11. Vallankumouksel14 V I A HELSINKI lisen johtajan ruumis lepää rakennuksessa panssarilasin alla. Säännöt ovat selvät: Vierailijoiden on peitettävä jalkansa, oltava hiljaa ja käveltävä kahdessa rivissä. Kädet eivät saa olla taskussa eivätkä ristissä, eikä tupakointi, juominen, syöminen tai minkäänlainen kuvaus käy päinsä. Historiantunnin täydentää läheinen Ho Chi Minhin museo (19 Ngoc Ha St, Ba Dinh). Siinä missä massiivinen hautamausoleumi muistuttaa Leninin mausoleumia, kuvaa museo valkoista lootusta. Se paitsi toistaa Chi Minhin henkilökulttia, myös kertoo epäsuorasti maan ja kaupungin historiasta. Hanoi perustettiin jo 200-luvulla eKr. Ho Chi Minh joukkoineen valloitti kaupungin vuonna 1945 ja julisti sen Vietnamin demokraattisen tasavallan pääkaupungiksi. Vietnamin sodan aikana amerikkalaiset pommittivat Hanoita rankasti. Pääkaupunki siitä tuli sodan jälkeen 1976, kun maa yhdistettiin Vietnamin sosialistiseksi tasavallaksi. 15:00 Miljoona mopoa. Hanoissa on yli kolme miljoonaa asukasta, ja vähintään yhtä mopoa. Liikenne vaikuttaa päättömältä: liikennevaloja tai sääntöjä ei juuri ole, ja jokainen askel tuntuu riskiltä. Moottoripyöräkyytien tarjoajia on joka kulmassa. Muista neuvotella hinta etukäteen! Voit myös vuokrata moottoripyörän itse, hypätä taksin takapenkille tai tuktukin kyytiin. Liikenteen vilinän jälkeen paluu Hoan Kiem -järven rauhaan tuntuu tavallistakin seesteisemmältä. 20:00 Phota päivälliseksi. Hanoissa nuudeleita syödään aa- miaiseksi, lounaaksi ja illalliseksi. Vietnamin epävirallinen kansallisruoka pho on yhdistelmä ranskalaista ja itämaista keittiötä: paikalliset heittivät ranskalaiskokkien mukanaan tuoman lihaliemen sekaan chiliä, riisinuudeleita ja mausteita. Paikallisten mukaan phon pitäisi näyttää siltä, kuin se olisi lusikoitu suoraan joesta eli sen tulee olla väriltään rusehtavaa, läpinäkymätöntä ja paksua. Kuvaus ei kuulosta kummoiselta, mutta maku ratkaisee, ja usko pois, phon suosioon on hyvä syy. Suuntaa esimerkiksi Gia Truyeniin (49 Bat Dan). Khuong Thuongin kortteleissa pääsee maistelemaan myös käärmettä, pikkulintuja, hyönteisiä, muurahaisen munia ja muita erikoisuuksia. 16:00 Vesinukketeatteriin. Nukketeatteriperinne sai Viet- namissa alkunsa riisipelloilta. Perinteisessä vietnamilaisessa nukketeatterissa nukketaiteilijat seisovat edelleen vyötäröään myöten vedessä, ja jopa 15 kiloa painavia vedessä kelluvia puunukkeja ohjataan veden alla kulkevien köysien avulla. Thang Longin vesinukketeatteri Hoan Kiem -järven rannalla (57B Pho Dinh Tien Hoang) esittää vanhoja vietnamilaisia taruja elävän perinnemusiikin säestämänä. Finnair lentää Helsingistä Hanoihin kolme kertaa viikossa 14.6. alkaen. Lentoaika on 10 tuntia 10 minuuttia. V I A HELSINKI 15 T ÄYS OSUMIA Maakunnista maailmalle Lähdössä matkaan? Suomen kattava lentoasemaverkko tarjoaa hyvät yhteydet ulkomaille. BUDAPEST Kaupungin vanhin kylpylä Paella on Valencian kansallisruoka, ja vuodelta 1840 peräisin olevan, liki muuttumattomana tähän päivään saakka säilyneen alkuperäisen reseptin mukaan siihen kuuluu riisiä, sahramia, jänistä, etanoita ja kolmenlaisia papuja. Todellisuudessa paella-reseptejä taitaa kuitenkin olla yhtä monta kuin kokkeja, ja raaka-aineetkin vaihtelevat katkaravuista kanaan, porsaanlihasta simpukoihin. Alicantessa paellaa tarjoilee joka toinen kuppila, mutta erityisen hyvää paella valencianaa saa Darsenasta. Budapest tunnetaan kylpylöistään. Monet ovat satoja vuosia vanhoja, mutta vanhimman, pienen Királyn kylpylän rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1565. Sen rakensivat muutamaa vuotta aiemmin kaupungin vallanneet turkkilaiset, mikä näkyy arkkitehtuurissa: kylpylän pääallas on kahdeksankulmainen, ja sen yllä kohoaa hieno kupolikatto. Toisin kuin useimmat kylpylät, Király sijaitsee kaukana luonnonlähteistä. Turkkilaiset eivät olleet valmiita luopumaan kylpyrituaaleistaan noin vain, joten mineraalipitoinen vesi johdettiin linnanmuurien suojaan niin, että kuumaan kylpyyn saattoi pulahtaa vaikka kesken hyökkäyksen. Restaurante Darsenap/n Pinki, Babite Marina deportiva, Muelle de Levante Lounas klo 13-16, illallinen klo 20-23 www.darsena.com Királyn kylpylä Fö u. 84 Avoinna ma–su klo 9-21 www.kiralyfurdo.hu ALICANTE Aitoa paellaa BARCELONA Katalonian sydän Katalonia on Koillis-Espanjassa sijaitseva itsehallintoalue, jolla on oma lippu, kieli (katalaani) ja kulttuuriperintö, johon kuuluvat niin Salvador Dalín maalaukset, Gaudín arkkitehtuuri kuin jalkapallojoukkueetkin. Voimakkaan kansallisidentiteetin omaavat katalaanit ovat haaveilleet itsenäistymisestä Espanjasta – viimeksi asiasta äänestettiin marraskuussa 2012. Katalonian pääkaupunki on viiden miljoonan asukkaan Barcelona, ja se jakautuu neljään maakuntaan. Barcelonan lisäksi niitä ovat Girona, Lleida ja Tarragona. Katalonia Ryanair aloittaa suorat lennot Lappeenrannasta Girona-Costa Bravan kentälle 31.3. Kenttä sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Barcelonasta. www.catalunya.com 16 V I A HELSINKI T ÄYS OSUMIA Teksti: Sari Peltonen Enontekiö > Helsinki* Tiedot on koottu huhtikuussa 2013 ja ne voivat muuttua. Kaikki reitti- ja lomalentokohteet löydät osoitteesta Ivalo > Helsinki www.finavia.fi * Kausikohteita Kittilä > Helsinki Rovaniemi > Helsinki Kemi-Tornio > Helsinki Kuusamo > Helsinki Oulu > Helsinki Tukholma Alicante* Las Palmas* Kajaani > Vaasa > Helsinki Tukholma Kokkola-Pietarsaari > Helsinki Helsinki Tukholma Kuopio > Helsinki Joensuu > Helsinki Jyväskyla > Pori > Helsinki Maarianhamina > Helsinki Tukholma Turku Helsinki Varkaus > Helsinki Tampere-Pirkkala > Helsinki London Stansted Tukholma Malaga* Alicante Milano-Bergamo Bremen Palma de Budapest Mallorca* Frankfurt Kaunas -Hahn Barcelona-Girona* Savonlinna > Helsinki Lappeenranta > Riika Milano-Bergamo Barcelona-Girona Dusseldorf-Weeze Turku > Helsinki Tukholma Gdansk Budapest* Kööpenhamina Maarianhamina Helsinki-Vantaa 130 suoraa kohdetta eri puolille maailmaa V I A HELSINKI 17