1. No category

Kylteri
4 I 2011
B 2 SCHOOL I MURSUJAISTEN KULISSEISSA I KYMPIN TYTÖT
Kylteri
4 I 2011
I APINALAATIKKO
Tämän lehden tekivät
Sauli Böhm / Tiina-Mari Haka / Lauri Heiliö /
Markus Helaniemi / Nelli Huikari / Laura Hynninen /
Hulius Jurri / Suvi Koivusalo / Annaleena Kuronen /
Jemina Lehmuskoski / Harri Liimatainen / Esa-Pekka Mattila /
Alexander Patouchas / Essi Ruuskanen / Tiina Vesa /
Sofia Wilkman
Global Internship
Apply to the Global Internship
Program for year 2012
To learn more about our work,
people, and career options visit
www.mckinsey.fi.
Join a consulting team for 8-12 weeks.
Work with exceptional people and learn
from them. McKinsey’s internship gives
you the chance to challenge yourself.
This is not just another internship –
it’s the start of your career!
The program is intended for students
with more than 100 credits. We will
be inviting candidates to first round
interviews already during the
application period, which starts
September 1. Deadline for applying
is October 16, 2011.
2
With any questions, please
contact Mari Johansson
mari_johansson@mckinsey.com
or 09-61571705.
To apply, please visit
www.mckinsey.fi and select
Helsinki Recruiting.
Jemina Lehmuskoski
5. vsk (idbm)
Koulussa: Raahaan tenttiviikoilla puolet
omaisuudestani lukusaliin.
Kesällä: Arvostelin ja kiusasin itp-opiskelijoita.
Tutustuin Chyden yövartijoihin.
Isona: Aion pelastaa maailman.
Kylteri-lehdessä: Tein kuvituksen kilteistä tytöistä
kertovaan juttuun (s. 19) ja söin mustikkapiirakkaa.
Nelli Huikari
3. vsk (markkinointi)
Koulussa: Asun Tieto-Enatorissa.
Kesällä: Hukuin sähköpostiin ja myin Linnanmäellä rannekkeita sokerihumalaisille lapsille.
Isona: Jos ikinä kasvan isoksi… Työskentelen mielenkiintoisessa ja arvostetussa työpaikassa.
Kylteri-lehdessä: Kirjoitin jutun paluusta opiskelujen pariin kesäloman jälkeen (s. 24).
Kiitokset myös näistä: Forssan Kirjapainon kärsivälliset jäbät, kesäloma, Party Rock Anthem.
3
Kylteri
4 I 2011
I PÄÄKIRJOITUS
Menu
Pinnalla
... juuri nyt: KY-näyttely, puistokeitto,
kapakkalaulu ja darramättö. Sivut 7–9.
Päiväntasaaja
SYL:n puheenjohtaja Matti Parpala kurvaa
pyörällään ministeriöstä iltapäiväpurjehdukselle ja TV-ruutuun. Seurasimme Parpalaa vuorokauden ajan. Sivut 10–11.
”Minä mursu vannon ja vakuutan...”
Viisitoista ihmistä, monta unetonta yötä,
metreittäin kananverkkoa ja repeatilla
Macarenaa. Näin tehdään mursujaisshow
2011. Sivut 12–17.
Mistä on kiltit tytöt tehty?
Ja kenelleköhän ne nyt haluavat näyttää
pystyvänsä tuohon kaikkeen. Sivut 19–22.
kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden aikakaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä
1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan
ja käsittelee ajankohtaisia aiheita
heidän näkökulmastaan.
Kylterissä ilmoituksesi tavoittaa
kampuksen noin 4000 tulevaa
talouselämän vaikuttajaa. Kylteri
ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Lehteä jaetaan Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulun toimipisteissä.
päätoimittaja
Annaleena Kuronen
040 827 3803
annaleena.kuronen@kyweb.fi
ad
Sofia Wilkman
040 353 8287
sofia.wilkman@kyweb.fi
ky ry:n tiedottaja
Tiina Vesa
040 353 8279
tiina.vesa@kyweb.fi
v i i va n a l l a
Reittaus s. 28
Raflapoliisi s. 30
Munapulma s. 31
Rahishärkä s.31
ky-looks s. 32
Punakulma s. 35
ilmoitusmyynti
Efekta Oy
Timo Herttua
045 277 5285
myynti@efekta.fi
paperi Galerie Art Silk 200 g / Amber 100 g julkaisija ky-säätiö painatus Forssan Kirjapaino
issn 1457-0890 | Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs, 00100 Helsinki
4
5
Kylteri
4 I 2011
I PUHEENJOHTAJALTA
KYLLOOKS
PINNALLA
Ajankohtaisuuksia.
KY-NÄYTTELY ESIttelee HISTORIAN ENSIMMÄISET HAALARIT JA BOSTON-ASKIT
Kuva I Sofia Wilkman
Tähyillen
Kesäkuussa Aalto-yliopiston säätiön
hallitus kokoontui porvoolaiselle
ranchille päättämään, mistä tulevien
kylterien papat ostavat mussukoilleen asunnon opiskelujen ajaksi.
Ainakin opintotoimistoon tulleiden puheluiden perusteella tulevan
kampusalueen hintakehitys on ollut
mursujen ykköshuoli.
Puheenjohtaja Matti Alahuhdan
johdolla operoiva hallitus päätti jättää maisterikoulutuksen Töölöön ja
siirtää kaikki Aallon kandiopiskelijat
Otaniemeen alkaen vuodesta 2013.
Tarkoittaako se kyltereille kahden
vuoden päästä vai kenties vasta metron ja omien tilojen valmistuttua, se
selvinnee syksyllä.
Samaisella Sannäsin kartanolla
olin hiljattain itse todistamassa
kauppiksen johtoryhmän hurmoshenkistä strategiaseminaaria. Kaikki
olivat yhtä mieltä siitä, että maailmanluokkaan mennään.
Mikäli kauppikselle irtoaa Euroopan top 10 -paikka, nostanee se
tutkintomme arvoa, mutta samalla
vähentää opiskelijoiden yöunia. Työkuorma kursseilla tulee kasvamaan.
Vuonna 2013 aloittavat mursut eivät
saa opiskeluoikeutta suoraan maisteriohjelmaan. He altistuvat globaalille
kilpailulle ilmaisesta premium-tutkinnosta kandin suorittamisen jälkeen.
Toki tämä tarkoittanee myös proffien
pedagogisten taitojen kehittymistä,
yksilöllistä palautetta harjoitustöistä ja
wau!-elämyksiä luennoilla.
KY:n mielestä tämä kannattaa.
Siksi haluamme tukea koulumme
kivistä taivalta HEC:n ja LSE:n
joukkoon.
Valittu suunta on yksi KY:n toimintakenttää muokkaavista suurista
6
tekijöistä. Tämän strategian hyväksyessään (?) KY:n edustajisto näyttää
suuntaa tulevalle kylteritoiminnalle.
Mikäli haluat vaikuttaa KY:n tai ylioppilaskuntasi AYY:n tulevaisuuteen,
asetu ehdolle syksyn tuplaedustajistovaaleihin. Vaillinaisen tietämyksen
kuittaat tarvittaessa kovalla motivaatiolla ja tiedonjanolla. Samalla kartutat
argumentointi- ja esiintymistaitoja ja
saat uusia kavereita.
Eräs KY:n emerituspääsihteeri
evästi viime vuoden hallitusta: ”Jos
ei tarvitse muuttaa mitään, ei tarvitse johtaakaan”. Useat toimivat
KY:llä kehittyäkseen, joten onneksi
siihen tarjotaan tällä hetkellä oiva
mahdollisuus.
Muutos voimaannuttaa.
Lauri Heiliö
KY ry:n hallituksen puheenjohtaja
Satavuotisen KY:n historiaa on
koottu tänä vuonna yhteen erilaisissa formaateissa. Historiatrilogian
huipentuma, KY-näyttely, avautuu
syyskuussa. KY-talon kuudennessa
kerroksessa voi aistia satavuotiset
perinteet: Bostonin käryn ja Exitin
huuman.
Näyttelyyn on kerätty valokuvia,
muotokuvia, akateemisia merkkejä, vaatteita ja KY:n toimintaan
liittyneitä esineitä vuosikymmenien
varrelta. Esillä ovat muun muassa
ihkaensimmäiset KY-haalarit.
Musiikkiteemahuoneessa voi tutustua eri kuorojen ja big bandin tuotantoon, videohuoneessa on mahdollista katsoa KY100-dokumentti.
7
Maksuton näyttely on avoinna
22.9.–6.10. välisenä aikana maanantaista torstaihin klo 16–19
kaikille kiinnostuneille.
Lämpimästi tervetuloa!
Teksti ja kuva I Tiina-Mari Haka
Kylteri
4 I 2011
I PINNALLA
PINNALLA
VAPISE, CHEZ DOMINIQUE!
Elokuun lopulla vietettiin toisen
kerran menestyksekkäästi Ravintolapäivää. Facebookin kautta
järjestettävässä tapahtumassa kuka
tahansa voi ideoida ja perustaa
oman pop-up-ravintolansa. Konseptin takana on joukko helsinkiläisiä, jotka haluavat kannustaa
ihmisiä hauskanpitoon ja erilaisten
ravintolaideoiden kokeilemiseen,
valvontaviranomaisten rajoittavaa
voimaa uhmaten.
Kylterikin kävi fiilistelemässä
Ravintolapäivää, joka toden totta toi
suuren, paremman maailman tuntua
Helsinkiin. Normaaliin elokuiseen
sunnuntaihin ja haahuileviin turisteihin verrattuna puistot ja kadut
olivat ruuhkaan asti täynnä tyyppejä,
joilla näytti olevan kivaa.
JOS OLUTTA OLISI KYLLIN
Tähtitorninmäellä tuli vastaan
viime talvena Aallosta valmistunut
KTM Emma (kuvassa), joka hämmensi valtaisaa thaikeittopataa.
- Tultiin meidän pipolätkäjengin
kanssa kokeilemaan tällaista. Me
rakastetaan hyvää ruokaa.
Keittovälineet porukka oli lainannut partiolippukunnalta. Sateen
varalle oli varattu pressuja.
- Ruokaa oli noin sadalle
ensimmäiselle. Muut ovatkin juuri
parhaillaan hakemassa S-Marketista
lisää aineksia, Emma kertoi.
Puistokeitolle oli selkeästi tilausta. Tätä lisää!
Seuraava Ravintolapäivä järjestetään lauantaina 19.11.
Teksti ja kuvat I Tiina-Mari Haka
8
Yrjönkadun LeBonk täyttyy jo alkuillasta, kun Kauppakorkeakoulun
Ylioppilaskunnan Laulajat saapuu
esiintymään Art Goes Kapakan
vuosittaiseen kuorojen kierrokseen
18.8. Pojat tunnetaan kauppislaisten keskuudessa pingviiniasuistaan,
mutta elokuisena iltana kuorolaiset
ovat vaihtaneet vapaalle rennoissa
farkuissa ja T-paidoissa.
Keikka alkaa klassisella materiaalilla, jota lavaa lähellä seisova ja
olutta siemaileva yleisö kuuntelee
hieman ilmeettömänä. Kun kuoronjohtajan puujalkavitsit saavat
yleisön nauramaan ja esitysmateriaali vaihtuu Jenni Vartiaiseen,
ilmeettömyys haihtuu nopeasti.
Esiintyjien lämmin karisma saa
ihmiset viihtymään.
Illan toista konserttia odotetaan
Kaivopihan Zetorissa innokkaammin: osa yleisöstä tanssii mukana
ensimmäisestä kappaleesta lähtien.
Loppuillasta huumorikin muuntuu
poikamaisesta pikkutuhmaksi, mikä
villitsee eturivin naisia. Reipas ja
kostea ilmapiiri muistuttavat pian
alkavasta firmojen pikkujoulukaudesta. Nämä kesäkollit taitavat olla
silloinkin kuumaa kamaa.
KYL etsii riveihinsä uusia jäseniä.
Koelaulut maanantaina 19.9. klo 20
Proffa-salissa.
Teksti ja kuva I Laura Hynninen
DARRamätön pyhä kirja
Onko tukka kipeä edellisillan
jäljiltä? Vaadi parempaa kuin
Saarioisten roiskeläppää. Milton
Crawfordin laatima terapeuttinen
keittokirja Krapularuokaa (Atena
Kustannus 2011) tarjoaa tukun
reseptejä, jotka lupaavat parantaa
raaimmankin dagen efterin.
Krapulakokkaajan rajalliset
realiteetit on huomioitu teoksessa
nokkelasti. Kaikki ruokaohjeet on
luokiteltu vaikeustason ja ruoanlaiton keston mukaan. Tärinää
lupaavat tainnuttaa muun muassa
knickerbockerpläjäys ja Elvis Presleyn
maapähkinävoi-, banaani- ja pekonileipä. Mukana on myös lakonisesti
nimetty klassikko voisarvia, Nutellaa
9
ja kuumaa kaakaota.
Toimitus testasi krapula-aamunaan sitruunalassin sekä munakokkelin karamellisoidulla sipulilla ja
fetajuustolla. Mikäli sitruunan raastaminen ja sipulin silppuaminen
eivät tunnu ylivoimaisilta tehtäviltä,
suolainen ja makea pelaavat annoksissa lohdullisesti yhteen. (Päänsärky silti 6-1 ilman Buranaa.)
Krapularuokaa tarjoaa paitsi lohtumättöä, myös viihdyttävää verbaaliakrobatiaa. Kirjan filosofia kiteytyy
lauseeseen “Parasta, mitä voit tehdä,
on syödä ja syödä paljon sekä hoitaa
nestehukkaa.” Shilirimpsis.
Teksti I A. Kuronen Kuva I E-P Mattila
Päiväntasaaja. Sarjassa seurataan kauppakorkea-
koululaisen elämää yhden vuorokauden ajan.
4 I 2011
Päivä SYL:n pääsihteeri
Matti Parpalan matkassa
Teksti ja kuvat I Tiina-Mari Haka
9:00 Herätys
- Yleensä kalenteri sanelee herätyksen aiemmaksi. Nukun pidempään,
jos siihen on mahdollisuus. Tänään
Suomen ylioppilaskuntien liiton
aamukoulu alkoi poikkeuksellisesti
1,5 h normaalia myöhemmin. Eilen
oli nimittäin lähes 40 vuotta SYL:n
palveluksessa olleen toimistonhoitaja Seijan läksiäiset. Juhlakalu
itse viihtyi pikkutunneille, joten
minäkään en tietysti voinut poistua
aiemmin.
10:30 SYL:n hallituksen ja sihteeristön aamukoulu
14:00 Tapaaminen sosiaali- ja
terveysministeriössä
- Aamukoulussa käydään läpi
ajankohtaiset kuulumiset. Tänään
asialistalla on lisäksi muun muassa
työttömyysturvalla opiskelu, joka
ei tällä hetkellä ole mahdollista
kuin yliopisto-opiskelijoille ja näin
epätasa-arvoistaa opiskelijoiden
asemaa.
Lopuksi käydään vääntöä matkaraportoinnista. Porukan väsymys
eilisen jäljiltä näkyy levottomina
juttuina.
- Pyöräilen Meritullinkadulle tapaamaan YTHS:n edustajia. Paluumatkalla jutellaan YTHS:n toimitusjohtajan kanssa muun muassa Suomen
vakuussekoiluista. On tärkeää vaihtaa kuulumisia eri tahojen kanssa
myös virallisen kanssakäymisen
ulkopuolella.
10:00 Toimistolla Lapinrinteessä
- Pyöräilen töihin mieluiten etuajassa, jotta ehdin vielä hetken
valmistautua päivään.
”Paluumatkalla jutellaan
YTHS:n toimitusjohtajan
kanssa muun muassa Suomen
vakuussekoiluista.”
10
16:00
Toimiston kautta
veneilemään
- Toimistolla pyrähdyksen jälkeen
on sopiva väli heittää lenkki Pihlajasaaren ympäri. Hankittiin vene
loppukesästä tuttavapariskunnan
kanssa. Sääennuste on lupaillut
hyviä tuulia, ja merellä on toista
metriä korkea aallokko. Purjehduksen jälkeen laitetaan hetki venettä
kuntoon.
19:00
Iltavuoroon
- Olin alkuviikon kiinni ylioppilaskuntien puheenjohtajien ja
pääsihteerien tapaamisessa, joten
meilejä on kasaantunut aikamoinen
läjä. Lisäksi ratkon aina sopivissa väleissä erilaisia pääsihteerin
pulmia, vaikkapa esimiestyöhön
liittyen.
22:30 Kotona
23:30 Nukkumaan
- Syön ja valmistaudun huomisaamun TV-esiintymiseen YLE:n
Jälkiviisaat-ohjelmassa. Aamun
aiheita ovat tällä kertaa Urpilaisen
“takuudet”, Keskustan presidenttiehdokas ja Vickanin raskaus.
Esiintyminen ei jännitä, mutta on
katsojille kivempi, että on hyvin
valmistautunut ja jotain sanottavaa.
- Taas meni liian myöhään. Kurvaan nimittäin jo aamuseitsemäksi
Pasilaan.
”TV-esiintyminen ei jännitä,
mutta on katsojille kivempi
että on jotain sanottavaa.”
MATTI PARPALA
21:00 Polttarisuunnittelua
KY-talolla
- Tapaan kanssani KY-säätiön hallituksessa istuvaa kaveria. Agenda
on tosin epävirallinen: suunnittelemme yhteisen kaverimme
polttareita.
Ikä: 24
Työ: Pääsihteeri, Suomen ylioppilaskuntien liitto
Koulutus: Tuleva KTM, pääaine kansantaloustiede
Harrastukset: Purjehdus, bassonsoitto, ultimate
Suosikkiministeriö: “Varmaan valtiovarainministeriö. Pienenä unelma-ammattini oli valtiovarainministeri. Mutta kaikki ministeriöt ovat kivoja.”
11
Kylteri
4 I 2011
I NÄIN TEHDÄÄN MURSUJAISSHOW
Minä mursu
vannon ja
vakuutan…
Kyltereiden legendaarinen initiaatioriitti,
Mursujaisshow, työllistää 15 ihmistä
keväästä syksyyn. Keitä he ovat ja mihin
he käyttävät valveillaoloaikansa?
Teksti ja kuvat I Markus Helaniemi
12
13
Kylteri
4 I 2011
I NÄIN TEHDÄÄN MURSUJAISSHOW
19. heinäkuuta kello 19:20.
KY-talon yläkertsi.
KY-talon voisi kuvitella viettävän
ansaittua kesälomaa, kun KY:n
toimisto on kiinni ja opiskelijat
kesälaitumilla. Läkähdyttävän
kuumana kesäiltana Yläkertsille on
kuitenkin kerääntynyt 15 ihmistä.
Eikä kyse ole kahvintuoksuisesta
paperinpyörittelystä.
Yläkertsin keskelle on raivattu
esiintymislava. Sen edessä on
siistissä rivissä tuoleista koottu katsomo. Tunnelma on harras, urkumusiikki soi ja tytöt rukoilevat.
Lavalla Matias Alhanen yrittää
lähestyä Salla Koivua laihoin
tuloksin. Matiaksen pettämätön
lähestymistekniikka saa koko tilannetta seuraavan porukan repeämään nauruun. Mitä täällä oikein
tapahtuu?
Kyseessä ovat tietysti syksyn
2011 Mursujaisshow’n harjoitukset.
Yläkertsille kokoontunut innokas
jengi on vuoden 2011 Kulttuurijaoston hallitus, jonka moniin
tehtäviin kuuluu Mursujaisten järjestäminen alusta loppuun. Show’n
työstäminen on aloitettu jo toukokuussa. Yläkertsillä on harjoiteltu
kesäkuusta asti.
Kolmas näytös on juuri harjoiteltu läpi. Katsomon takana tarkkaileva Alexander Pihlainen antaa
palautetta esityksestä; Matiaksen
pitää elehtiä jatkossa vielä vähän
näyttävämmin.
- Proggisparini Markus Helaniemen kanssa vastaan oikeastaan
kaikesta Mursujaisshowssa – ideoinnista, suunnittelusta ja toteutuk-
14
sesta, Alexander kuvailee rooliaan
harjoitusten tauolla.
- Tärkein tehtäväni on porukan
tsemppaaminen ja yhteishengen
luominen. Show’n työstämisen
pitää olla ennen kaikkea kivaa. En
todellakaan tee tätä vastentahtoisesti, vaan oma intohimo esiintymiseen ajaa eteenpäin, Alexander
kertoo.
Mursujaiset ovat olleet Alexanderin mielessä koko vuoden.
- Kaikille uusille KUJilaisille on
ollut itsestään selvää, mitä syksyllä
on edessä. Ollaan fiilistelty Mursujaisia porukalla jo pitkään.
Pauliina Ikäheimo on saanut synttärilahjaksi potkulaudan
ja viilettää nyt ympäri Yläkertsiä.
Harjoittelutauko on päättynyt. Neljännen näytöksen näyttelijät ovat
siirtyneet lavalle alkuasetelmaan.
Lukion rehtoria esittävä Otso
Takala on valmiina pöydästä kyhätyn puhujanpöntön takana. Pöydän
alla Anssi Panula valmistautuu
näyttämään kielitaitonsa. Kertoja
Anna Juselius rykäisee muutaman
kerran. Iloisesta puheensorinasta
täyttynyt yläkertsi hiljenee ainakin
hetkeksi, sillä Otson roolisuoritus
saa porukan ulvomaan naurusta.
On vaikeaa keksiä yhtä hauskaa
tapaa viettää sunnuntai-iltaa.
26. heinäkuuta kello 18:15.
KY-talon saunakabinetti.
KUJilaiset ovat levittäytyneet
tummanruskeille design-sohville.
Alexander jakaa keittiössä jäätelöä
kuppeihin. KUJin rahastonhoitaja Laura Heikkilä yrittää saada
huomiota porukalta. Meneillään
on mursujaiskokous, ja tänään
asialistalla on Mursujaispäivän
aikatauluun liittyviä asioita. Itse
show’n lisäksi on paljon muutakin
mietittävää. Näytelmä on vain pieni
osa vanhempien tieteenharjoittajien
kaiholla muistelemaa vuorokauden
mittaista spektaakkelia.
Niina Kuusisto raivaa pöydältä Johto Cafén salaattilaatikoita
sivuun.
- Okei, eli tarvitaan tiimi Väiskin
kentälle! Tärkeimpiä suunniteltavia
asioita ovat teltat, ruoan jakelu ja
bajamajat. Tarvitaan myös ohjelmaa
– viime vuonna kentällä oli ainakin kännipyörä ja frisbee? Laura
aloittaa.
- Otan vastuun Väiskistä, ketkä
lähtevät mukaan?
15
Kokous jatkuu huumaavalla
hälinällä, jonka vain yhteenhitsautunut kaveriporukka voi saada
aikaan. Lopulta Matias nousee ylös
läppärinsä takaa.
- Hyviä uutisia. Olen saanut
puhelinrumban jälkeen vihdoin
kaikki tarvittavat luvat puristettua.
Seuraavaksi käydään läpi päivän
aikataulu aamun sitseistä illan bileisiin asti.
Kokouksen jälkeen Matias avaa
rooliaan:
- Puheenjohtajana teen paljon
sellaisia asioita, joita muut eivät
tule edes ajatelleeksi. Nyt olen
tosiaan paininut eri viranomaisten
kanssa lupa-asioista. Joudumme
muun muassa katkaisemaan liikenteen Aleksanterinkadulta. Aluksi ei
saatu edes lupaa kokoontua Kolmen
Kylteri
4 I 2011
I NÄIN TEHDÄÄN MURSUJAISSHOW
Sepän aukiolle, sillä Rakennusviraston mukaan 400 henkeä ei mahdu
siihen mitenkään. Pitkien vakuuttelujen jälkeen sain ne uskomaan,
että kyllä siihen on mahduttu jo
aika monta vuotta peräkkäin.
Matiaksen omat Mursujaiset
olivat ikimuistoinen kokemus.
- On upeaa päästä tekemään
Mursujaisshow’ta itse; mahdollistamaan se uusille rutkuloille. Mursujaiset ovat myös kauppiksen vanhin
perinne ja tärkeä osa kylterisukupolvien ketjua, Matias selittää.
”Joudumme muun muassa
katkaisemaan liikenteen
Aleksanterinkadulta.”
31. heinäkuuta kello 20:15.
KY-talon Alakertsi.
Alakertsillä soi musiikki ja haisee
spraymaali. Anna seisoo tuolilla
ja ohjeistaa puuhastelevia ihmisiä Mursujaisshow’n rekvisiitan
ja bilekoristeiden rakentamisessa.
Noora Haraholma maalaa fallista
kupolia, kun taas Antti Mäenpää
leikkaa pahvista videopelistä tuttuja
örkkejä. Toisessa päässä salia Anssi
ja Otso pähkäilevät mopoauton
rungoksi tarkoitetun vaaterekin
kanssa.
Vaikka takana ovat pitkät treenit
yläkerrassa, alakerrassa on vauhdikas tekemisen meininki. Anna on
astunut takaisin maalien sekaan ja
opastaa Sanna Unkuria ja Pinja
Ruonalaa designerparinsa Kaisa
Jouhikaisen kanssa pahvilentokoneen maalaamisessa. Paljon on työn
alla, mutta suunnitelmissa vielä
enemmän.
- Viime viikot olen juossut rautakaupassa hakemassa muun muassa
kolmimetrisiä puurimoja, styroksia
ja maalia, Anna kertoo leikatessaan
styroksista peliohjainta.
- Vastaamme Kaisan kanssa
rekvisiitasta, asuista ja kaikista
juhlasalin ja mursujaisillan bileiden
koristeista. Haastavinta on mieltää
kokonaiskuva. Mietin koko ajan,
olenko nyt varmasti tullut ajatelleeksi kaikkea. Yllätysten takia on
tosi hyvä juttu, että mulla on Kaisa
työparina, Anna jatkaa.
Mursujaisten valmistelussa
parasta on yhteishenki; yhteisen
tavoitteen tavoittelu tekemällä
yhdessä töitä. Siksi Annaakin jännittää koristeiden valmistumista
enemmän hänen oma näytelmäroolinsa kertojana.
- Koristeet saadaan kyllä rakennettua, mutta kertojan roolissa
olen yksin lavalla satojen ihmisten
edessä, Anna pohtii.
Samaan aikaan kun alakerrassa
maalataan ja liimataan, yläkerrassa
leikataan videota. Näytösten välissä
esitettävät videot, väliproggikset,
ovat tärkeä osa show’ta. Ensimmäiset kohtaukset kuvattiin jo toukokuun lopulla, ja kuvaus ja editointi
ovat nyt täydessä vauhdissa. Markus
hioo kohtausta kahden tietokoneen
voimin keittiössä, kun Matias ja
Alexander miettivät KY-talon lipalla
kuvattavaa pätkää. Tänään on
kuvattu jo KY:n toimiston käytävillä
ja kellarin pimeydessä.
Noora maalaa fallista kupolia,
Antti leikkaa videopelistä
tuttuja örkkejä.
ja Matias vetävät roolikärsänsä
päälle, ja Markus laittaa kiintolevyn
pyörimään. Ilta-auringon lämmittäessä Helsinkiä kelpaa katsella
korkeuksista.
9. elokuuta kello 19:00.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun juhlasali.
Juhlasali on pimennetty lähes
kokonaan. Kirkkaasti valaistu lava
saa hämyisen, lähes tyhjän salin
hohtamaan mahonkisena. Päärakennuksen vahtimestari käy välillä
vilkuilemassa lasiovien takaa, mitä
salissa oikein touhutaan.
Näyttämöllä käy kuhina. Anna
napauttaa mikrofonia muutaman
kerran ja käynnistää lavaharjoitukset. Jylhään juhlasaliin pärähtää soimaan Macarena, ja Anssin
tanssiliikkeet muuttuvat entistäkin
liukkaammiksi. Salin keskiriveillä
loput KUJilaiset istuvat seuraamassa esitystä, valmiina antamaan
palautetta. Treenaaminen tuntuu
kutkuttavalta vihreiden penkkirivien edessä.
On enää neljä viikkoa siihen,
kun katsomo täyttyy jännittyneestä
yleisöstä. Vielä on paljon maalattavaa, kuvattavaa ja harjoiteltavaa.
Treenien jälkeen koko jengi
lähteekin koululta ulos sateeseen,
takaisin kohti KY-taloa. Tiedossa on
kiirettä ja stressiä, naurua, monta
pitkää iltaa ja unetonta yötä.
H-hetken lähestyessä voi onneksi
todeta, että tälle porukalle mikään
tuskin tuntuu mahdottomalta.
Mursujaiset 8.-9. syyskuuta 2011.
Markus poimii videokameran
kainaloonsa. Pojat kiipeävät Pohjoisen Rautatiekadun ylle, KY-talon
legendaariselle lipalle. Alexander
16
17
4 I 2011
Mistä on kiltit tytöt
tehty?
Epävarmuudesta, naiiviudesta, tyhmyydestä, halusta miellyttää? Vai tunnollisuudesta, kunnianhimosta ja
tulevaisuudenuskosta?
Teksti I Tiina-Mari Haka Kuvitus I Jemina Lehmuskoski
Have you realised all your
business dreams yet?
Join us.
sonera.fi/jobs
18
Espoolaisen yläasteen kuvataideluokka keväisenä iltapäivänä. Suurista ikkunoista tulvii valoa, maalin
tahriman pöydän pinta tuntuu
lämpimältä. Tyttöluokka järjestäytyy
äänekkäästi ja tuoksuu Yves Rocherin vadelmahajuvedelle. On tullut
aika valita Hymytyttö.
Mielipidevaikuttajat analysoivat
äänekkäästi omia valintojaan. Omia
kavereita ei voi äänestää, koska
nekin ovat pahiksia, kiltit taiteilijatytöt taas ärsyttäviä ja noloja. Miss
Sixty -neuvosto päätyy antamaan
äänensä luokan erakolle, jolla ei
ole yhtään kaveria ja joka on aina
hiljaa. Se on oikeesti kiltein kun se on
vain hiljaa.
Vuosi oli 2000 ja luokka minun
yläasteaikainen lähiryhmäni. Ehkä
juuri tuolloin kiltteys siirtyi mielessäni ei-toivottujen piirteiden
portfolioon. Se on siis sitä, että on
näkymätön. Lapsuus loppui. Kuka
haluaisi olla kiltti tyttö, kun me muut
päästään mihin vaan?
Jos aikuista kutsuu kiltiksi, se
tarkoittaa, että hän on vähän naiivi,
selkärangaton ja tyhmä. Kiltteys
kuuluu lapsille, ja aivan erityisesti
tytöille. Kun lapsista tulee nuoria ja
aikuisia, heille opetetaan, että kiltit
joutuvat muiden pelinappuloiksi.
60- ja 70-luvuilla nuoruuttaan
eläneet semifeministiäidit varoittelevat tälläkin hetkellä tyttäriään
olemasta liian kilttejä, jotta he eivät
päädy huomaamattaan kotirouviksi
tai sihteereiksi.
Varoittelut ovat menneet perille.
Yliopistot ja korkeakoulut ovat
täynnä puolelta toiselle heiluvia
ponnareita, joiden kantajat suorittavat, tsemppaavat ja vaativat itseltään aina vain parempia saavutuksia
koulussa, töissä, ihmissuhteissa.
Heidät revitään jo luentosalin
penkiltä huipputraineepaikkoihin
19
firmoihin, joissa on hyvät etenemismahdollisuudet. He harrastavat,
pitävät itsestään huolta, hymyilevät
aina ja osaavat odottaa tulevansa
kohdelluiksi tasavertaisesti miesten
kanssa.
Aika kaukana 50-luvun kotirouvaidyllistä. Mikä sitten mättää?
Eikö juuri naisen elintilan ahtaus
ollut se, mikä oli postmodernista näkökulmasta katsoen suuri
vääryys?
Kärjistäen ongelma tuntuu yhä
vain liittyvän tyttöjen vapaan tahdon kyseenalaistamiseen. Kenelleköhän se nyt haluaa näyttää pystyvänsä
tuohon kaikkeen? Amerikkalainen
psykologi David McClelland
kutsuu tämänkaltaista ulkoa tulevien odotusten täyttämistä toisista
ohjautuvuudeksi, joka yhdessä
korkean suoritusmotivaation kanssa
muodostaa kahtiajaon. Tästä on
tullut naisten menestyksen kulma-
Kylteri
4 I 2011
I KILTIT T Y TÖT
Kuka haluaisi olla kiltti
tyttö, kun me muut päästään
mihin vaan?
kivi – suorittaminen, tunnollisuus
ja kiltteys linkittyvät toisiinsa.
Kotirouvien sijaan puhutaan
nykyään kympin tytöistä, joita
tuotetaan koulujärjestelmässämme
23-vuotiaana valmistuneiden turbomaistereiden, ex-hymytyttöjen,
johdolla. Heidät voidaan nähdä
kotiäitien vapautusliikkeen luomien mahdollisuuksien maailman
rakenteiden uhreina – vailla aitoa,
sisäsyntyistä halua saavuttaa jotain.
- Itselleni opinnot ovat tärkeintä. Haluan tiettyjä asioita, ja ne
eivät tule ihan ilmaiseksi. Tarvetta
loistaa minulla ei ole ikinä ollut,
vastaa Kaisa, 23-vuotias kylteri, kun kysyn, mikä opinnoissa
motivoi.
Kaisa kuvailee itseään kunnianhimoiseksi, ja hän on aina ollut
hyvä koulussa, luokan parhain,
kympin tyttö.
- Haluan opiskelemalla kerryttää
itseni kehittämisen ja tulevaisuuden
kannalta hyödyllistä tietoa. En niinkään kerätä huippuarvosanoja, jotta
pääsisin niihin työpaikkoihin, joissa
sellaisia vaaditaan.
Kaisa myöntää, että voisi olla
armollisempi itselleen. Hän on
yrittänyt opetella asettamaan
ainoastaan realistisia tavoitteita. Ja
olemaan itsekkäämpi.
- Yliopisto-opintojen alkuaikoina
saatoin tinkiä omasta opintomenestyksestäni asettaen työt ja järjestötoiminnan edelle. Niissä toimintani vaikutti muihinkin. Opinnot
olivat vain itseä varten, joten niihin
panostamisesta saattoi tinkiä.
Stefan Einhorn pohtii kirjassaan Aidosti kiltti, miten kiltteydestä
on tullut kirosana. Hän niputtaa
kiltteyden negatiiviset konnotaatiot
yhteen ja kutsuu niitä vääränlaiseksi kiltteydeksi. Väärä kiltteys
on kyvyttömyyttä pitää puolensa.
Se on myös pelkoa siitä, että tulee
hylätyksi tai jotain muuta kamalaa tapahtuu, jos ilmaisee omia
toiveitaan ja tahtoaan. Kaisan
kuvailema ensimmäisten opiskeluvuosien opintojen laiminlyönti on
tästä näkökulmasta katsottuna juuri
väärää kiltteyttä.
Naisiin kohdistuvat
ristipaineet tuottavat juuri
työelämässä tarvittavia
ominaisuuksia.
Samaa voinee sanoa Tytin, 22,
lamaannuttavista itsesyytöksistä,
jos hän jättää pienimmänkin asian
tekemättä. Tyttikin on kylteri, joka
myöntää pelkäävänsä, että jos hän
ei jatkuvasti syki eteenpäin kiihtyvällä tahdilla, hän putoaa.
- Onhan meillä kauppiksessa tosi
kilpailuhenkinen ilmapiiri.
Tytti oli lukiossa aina paras,
mutta ei koskaan halunnut tehdä
siitä numeroa. Osittain ehkä siksi,
ettei aiheuttaisi toisille huonommuuden tunteita.
- Kauppiksessa se on vähän
20
erilaista, kun kaikki ovat kuitenkin tosi hyviä. Yhtäkkiä en enää
olekaan automaattisesti paras.
Alussa teki välillä mieli selittää,
että “katsokaa, kyllä mä ennen olin
kirkkainta kärkeä”.
Tytti tekee paljon töitä koulun
eteen, eikä käy pääsääntöisesti
lukukausien aikana ansiotöissä. Sen
sijaan hän osallistuu järjestötoimintaan ja harrastaa urheilua.
Myös vapaa-aikaan liittyy paineita. Jos jättää bileet väliin vaikka
väsymyksen takia, on vaarana
että leimautuu epäsosiaaliseksi tai
tylsäksi.
- Pitää olla tunnollinen ja hyvä
koulussa, mutta ulospäin pitäisi
näyttää rennolta ja huolettomalta.
Tytöille se on vaikeampaa. Me
ollaan aina jotenkin vakavampia.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) vuonna 2006 julkaisemasta raportista käy ilmi, ettei
nuorilla naisilla ole enää sopivia
sosiaalisia malleja, vaan rooleja yritetään rakentaa omin päin täyttämään ympäristöstä tulevat ja omat,
ristiriitaiset odotukset. Tytöt kasvatetaan edelleen kilteiksi ja tunnollisiksi. Kiltteyden ei kuitenkaan
nähdä sopivan yritysmaailmaan,
jossa vaaditaan tietynlaista kovuutta
ja kyynärpäätaktiikkaa.
Raporttiin pohjautuvassa haastattelututkimuksessa nousee esiin
haastateltujen kokemus naisen tilan
rajallisuudesta. Naisille on avautunut viime vuosina uusia areenoita,
mutta niillä naisten tila on tarkkaan
rajattu. Nainen ei saa olla missään
suhteessa liiallinen. Naisen on
oltava kova, jotta pärjää ja etenee
työelämässä, mutta maltillisesti,
jottei se estäisi äidillisen hoivaajan
roolin omaksumista.
Toisaalta raportissa väläytetään,
että naisiin kohdistuvat ristipaineet tuottavat oikeastaan juurikin
jälkimodernissa yhteiskunnassa ja
työelämässä tarvittavia ominaisuuk-
sia – dynaamisuutta, joustavuutta ja
kykyä sukkuloida erilaisten yhteisöjen välillä.
Tytti kertoo olevansa välillä
todella väsynyt, mutta jaksavansa
tsempata aina vaan, koska tietää,
miten paha olo tulisi, jos jättäisi
jotain tekemättä. Myös epäonnistuminen hirvittää.
- Mokille ei yksinkertaisesti
tunnu olevan tilaa, kun kaikki elä-
mässäni on niin tarkkaan suunniteltua. Toisaalta olen aika optimistinen ja hyvä sopeutumaan. Jos en
vaikkapa pääsisi jotain tenttiä läpi,
varmaankin sisuuntuisin ja vetäisin
sitten femman uusinnasta.
Toisin kuin Kaisa, Tytti ei
ole niinkään varma työelämän
tasa-arvoisuudesta:
- Kyllä tuntuu, että saatan joutua
todistelemaan enemmän pätevyyt-
Kylteri
4 I 2011
I KILTIT T Y TÖT
Jos tyytyy hiljaisen raatajan
rooliin, saa tehdä muita
enemmän töitä menestyäkseen.
täni, koska olen nainen. Varsinkin
sitten kun olen kunnon töissä ja
haluan edetä.
Tytti kertoo havainneensa kesätöissään rahoitusalalla, että kaikkia
kyllä kohdeltiin hyvin, mutta häntä
ei haastettu samalla tapaa kuin
miespuolisia kesätyöntekijöitä.
- Olisi ollut välillä ihan kiva joutua tiukkaan paikkaan. Sain paljon
vastuuta, koska olin tehokas ja tunnollinen, mutta olin ehkä liian kiltti
saadakseni todellisia haasteita.
Toisaalta hän ei itsekään tuonut
itseään tai taitojaan esille muuten
kuin pyydettäessä.
Vaatimattomuus voi olla hyve,
mutta myös osasyy siihen, ettei
kiltti tyttö saa arvostusta tai etene
urallaan. Nykyään täytyy pitää
meteliä itsestään ja osata myydä
saavutuksensa. Tämä on ristiriidassa
sen kanssa, mitä tyttöjen kiltteysopissa on linjattu: älä korosta itseäsi,
odota että joku muu kehuu sinua
ensiksi ja niin edelleen.
Pelkkä työ ei kuitenkaan välttämättä enää puhu puolestaan, sillä
työn tulokset sekoittuvat usein
päättyneiden projektien massaksi.
Jos tyytyy hiljaisen raatajan rooliin,
saa tehdä muita enemmän töitä
menestyäkseen, ja palaa loppuun
ennen ensimmäistäkään kiitosta
tai muuta tunnustusta. Nuorten
uupumisen syyksi on esitetty myös
heidän omaa ahneuttaan: kaikki
pitäisi saada ja saavuttaa heti. Jos
valmistumisen jälkeinen ensimmäinen työpaikka ei löydykään käden
käänteessä, vajotaan huonommuudentunteiden ja itsesyytösten
alhoon. Jos itsetunto rakentuu
jatkuville uusille saavutuksille,
voi suvantovaihe viedä pohjan
omanarvontunnolta.
Entä onko pakko menestyä? Ja mitä
se edes tarkoittaa? Stefan Einhorn
kirjoittaa kirjassaan menestyksen
olevan ainoastaan subjektiivisesti
määriteltävissä. Kauppiksessa tosin
menestys on jo ehkä kollektiivisesti
määritelty tietynsuuruisiksi vuosituloiksi tai LinkedIn-uskottavaksi
työpaikaksi. Menestyskorista voi
poimia itselleen sopivat ulkoiset ominaisuudet ja koota niistä
itselleen sopivan “hei mä menestyn nyt”-sommitelman, jota sitten
esitellä.
Kaisan mielestä menestys on
sitä, että on vaikutusvaltaa, ja sitä
että saa itse määrätä tahdin ja
suunnan. Tytti kokee menestyksen
olevan sitä, että voi olla itsestään
ylpeä ja kävellä pää pystyssä. Että
vaikka ei olisi aina paras, tietäisi
ainakin toimineensa oikein.
22
- Ja että kehittyisi koko ajan,
menisi eteenpäin.
Kysyttäessä huonosta omatunnosta kaiken suorittamisen
seurauksena sekä Kaisa että Tytti
nyökyttelevät surullisina.
- Perheen kanssa ei ehdi viettää
tarpeeksi aikaa. Tai ystävien.
Eivät kiltit tytötkään nykyään
uhraa omia suorituksiaan ollakseen
parempia tyttäriä tai tyttöystäviä.
- Kaikista tärkeimpiä asioita elämässä ovat kuitenkin perhe, ystävät
ja terveys. Ei se tosin ajankäytössäni
näy. Ihan liian harvoin tulee käytyä
vaikka vanhempien luona tai vietettyä kiireetöntä aikaa kavereiden
kanssa, harmittelee Kaisa.
Suorittamisella on hintansa, oli
se sitten ulkoisten odotusten tai
minkä tahansa motivoimaa. Ehkä
2010-luvun kympin tyttöihin voisi
kuitenkin huolen ja säälin sijaan
kohdistaa kehun, joka ei sisällä
“vaikka olet tyttö”-asetelmaa. Sellaisen, jota kilteinkään tyttö ei voi
vähätellä tai mitätöidä.
Haastateltujen nimet muutettu.
We build solutions for the future
To maintain a sustainable world for future generations, we must ensure the right environmental
practices are in place today. As a life-cycle solutions and service provider, we help overcome
some of the most demanding process industry challenges regarding eco-efficient operation.
Our clean technology solutions, with forerunning process automation, help customers
in the mining, construction, energy, recycling and pulp and paper industries improve
energy and materials efficiency, reduce emissions, recycle more and boost
infrastructure in a sustainable way.
www.metso.com
23
Kylteri
4 I 2011
I B2SCHOOL
Kesä loppuu, stressi
alkaa…
Pipo alkaa kiristää heti kun saat näköyhteyden kauppiksen keltatiiliseen päärakennukseen. Rattoisan loman jälkimainingeissa
ajatuskin luennoista ja harjoitustehtävien
vääntämisestä puistattaa. Kesän jälkeen
vapaa-ajan uhraaminen tenttiin lukemiseen
ei voi vähempää kiinnostaa. Kuulostaako
tutulta? Niin monesta muustakin.
Teksti I Nelli Huikari Kuvat I Esa-Pekka Mattila, A. Kuronen
24
Paluu kesälomilta koulun penkille on monelle stressaavaa aikaa.
Kauppakorkeakoulun opintopsykologin Minna Nevalan mukaan
tähän löytyy useita syitä. Ensinnä
kouluun palaaminen tarkoittaa
usein luopumista jostakin mukavasta, kuten rennosta kesätyöpaikasta tai ulkomailla reissailusta.
Moni myös viettää kesänsä toisella
paikkakunnalla, jolloin asuinpaikan
muutos saattaa aiheuttaa lisähämminkiä. Toisaalta opiskelun alkaessa
myös arjen aikataulut ja rutiinit
menevät uusiksi kertaheitolla, mikä
luo helposti stressiä.
- Edessä olevat opiskeluhaasteet saattavat tuntua stressaavilta,
etenkin jos tiedossa on uusi vaihe
opiskelussa, Nevala lisää.
Mursuille kauppiksessa tai yliopistotasolla opiskelu on kokonaan uutta. Valmistumassa olevia
taas painaa kandityön tai gradun
kirjoittaminen.
Nevalan mukaan juuri alkusyksy
onkin vilkkainta aikaa opintopsykologin vastaanotolla. Lomalla
muissa maisemissa vietetty aika
saa monen pohtimaan omaa
opiskeluaan:
- Joskus käy niin, että omat
tavoitteet ja opiskeluun liittyvät
valinnat alkavat mietityttää loman
aikana. Esimerkiksi koulutusohjelma tai koko ala voi alkaa tuntua
väärältä.
Toisaalta syksyn alku voi aiheuttaa henkisiä paineita, jos opiskelussa
on aiemmin esiintynyt ongelmia ja
näiden toistuminen pelottaa. Esimerkiksi ajanhallintaan, jaksamiseen, motivaatioon ja opiskelutaitoihin liittyvät ongelmat ovat Nevalan
mukaan yleisiä.
Mitä sitten tehdä helpottaakseen
koulun alkuun liittyvää ahdistusta
ja mielipahaa? Nevala suosittelee
syksyn opintojen suunnittelemista
jo ennen täyspäiväisen opiskelun
alkua. Näin pystyy pikkuhiljaa
orientoitumaan takaisin opiskelijaelämään, eikä kaikki tapahdu
yhdellä rysäyksellä.
- Jos opiskelun alku ahdistaa,
kannattaa muistaa, ettei elämän
tarvitse olla syksylläkään pelkkää
opiskelua. Suunnitelmia ja aikataulua tehdessä kannattaa varata
myös reilusti vapaa-aikaa, Nevala
muistuttaa.
Vanhat tutut riittävä uni ja
oikein syöminen auttavat jaksamaan
pimenevässä syksyssä. Unirytmiin
tulisi kiinnittää riittävästi huomiota – useimmilla se kun tuppaa
kääntymään turhan myöhäiseen
suuntaan. Jos on tottunut menemään nukkumaan vasta pikkutunneilla, uni ei tule koulupäivinäkään
silmään aikaisin, ja toisaalta aamulla
on ylivoimaista päästä sängystä ylös.
Unirytmiä kannattaakin alkaa kääntää oikeaan suuntaan jo pari viikkoa
25
ennen luentokauden alkua.
Liikuntaakaan ei pidä unohtaa,
sillä sen avulla saa aivot pois koulukiireistä edes hetkeksi. Liikunta
vapauttaa kehoon myös hyvän olon
hormonia, endorfiinia, ja siten
parantaa mielialaa.
Syksyn ja opiskelujen alkamisen
ei tule tarkoittaa vain opiskelua,
pänttäämistä ja kurssitöiden kanssa
hikoilua. Uudesta vuodenajasta
kannattaisikin yrittää löytää myös
jotain positiivista. Monet eivät juuri
näe opiskelukavereitaan kesäloman
aikana, joten opintojen alku tarkoittaakin iloisia jälleennäkemisiä
kanssakyltereiden kanssa. Joillakin jatkuu vapaaehtoistoiminta
kerhoissa tai jaostoissa, ja syksy
on hyvää aikaa myös aloittaa uusi
harrastus.
Kun syksystä löytää itselleen
kivoja asioita, ei opintojenkaan alku
enää tunnu niin vastenmieliseltä.
Toisaalta alkusyksystä on myös
helppo remontoida arkeaan tai
opintojaan kertaheitolla:
- Jos jokin mietityttää tai stressaa, alkusyksy on usein hyvää aikaa
tarttua ongelmaan ja miettiä ratkaisuja. Tällöin opiskelusuunnitelmiin,
omiin aikatauluihin ja opiskelutapoihin on helpompi tehdä muutoksia kuin kesken lukukautta, Nevala
muistuttaa.
Kylteri
ILMOITUS
I B2SCHOOL
4 I 2011
Ilmoitus
Huolettoman syksyn ABC
• Syö hyvin ja säännöllisesti. Terveellinen
ruokavalio ja tasainen verensokeri auttavat jaksamaan.
• Muista liikkua tarpeeksi, se saa ajatukset
pois koulustressistä ja parantaa oloa.
• Etsi opintojen alkamisesta jotain
positiivista.
• Jos tuleva lukuvuosi tuntuu ahdistavalta
tai painit opiskeluun liittyvien ongelmien
kanssa, muista, että apu on lähellä. Ota
yhteyttä esim. opintopsykologiin, opintokoordinaattoreihin tai opettajatutoreihin.
• Aloita opintojen suunnittelu hyvissä ajoin
ennen uutta periodia.
• Varaa kalenteriin tarpeeksi tilaa ikiomalle
ajalle, ettei syksy vaikuta liian stressaavalta ja täyteen pakatulta. Varo, ettet
suorita myös vapaa-aikaasi.
• Tapaa paljon opiskelukavereita opintojen
alussa, jotta aivot alkavat kepeästi orientoitua tulevaan vuoteen.
• Nuku, nuku ja nuku. Mikään ei tunnu
toivottomammalta kuin univajeisena
luennoille raahautuminen.
GALLUP: MITEN KÄÄNNÄT AIVOSI TAKAISIN OPISKELUMOODIIN?
Johanna Kankaanranta
2. vsk (laskentatoimi)
”Poikaystävä lähti inttiin ja tiedossa
on kaksi viikkoa uusintatenttejä.
Motivaationa toimii hyvän vaihtopaikan saaminen.”
Kai Heinlahti
5. vsk (talouselämän viestintä)
Stiina Kivimäki
mursu
”Prosessi on vielä hieman vaiheessa, mutta kyllä se tästä
pikkuhiljaa. Orientaatioviikko on
onneksi pehmeä laskeutuminen
opiskeluun!”
26
”Olen käynyt töissä koko kesän,
joten olen vielä hyvässä vireessä.
Avainsanoja ovat aikataulutus ja
hyvät rutiinit.”
Kasvuyritys kaataa seinät
Neljä vuotta sitten Mikko Honkanen oli työkeikalla Aasiassa.
Kuala Lumpurin Starbucksissa
hän bongasi verkosta kasvuyrityksen, jolla ei vielä ollut toimintaa
Suomessa. Meltwaterin johtoajatuksena on haravoida businekselle
kriittistä tietoa verkosta.
Honkanen aloitti vuonna 2008
Meltwaterin Tukholman toimipisteessä. Muutamaa kuukautta
myöhemmin Helsingin toimipiste
avattiin.
”Ensimmäisenä päivänä meillä
ei ollut pöytiä, eikä tuoleja. Meitä
oli neljä, eikä asiakkaita ollut
yhtään.” Nykyään Honkasella on
lähemmäs 40 työkaveria, asiakkaitakin on noin tuhat.
Meltwaterilla on Suomessa
kolme liiketoiminta-aluetta:
mediaseurantapalvelut, sosiaalisen median työkalut ja Meltwater
Press, joka auttaa tiedotteiden
jakelussa.
Honkanen aloitti perinteisen
mediaseurannan puolella, josta
eteni nopeasti Pohjoismaiden
sosiaalisen median toimintojen
johtajaksi.
Lähes kaikki tuoreet meltwaterilaiset aloittavat myynnistä. Ura
etenee asteittain, kovalla duunilla
nopeakin eteneminen on mahdollista. Kokemuksen karttuessa
voi päästä vetämään omaa tiimiä,
jossain vaiheessa myös toimistoa.
Usein urapolkuun kuuluu myös eri
markkina-alueiden ja tuotteiden
haltuun ottamista.
Valtaosa työntekijöistä on
yliopistotaustaisia, Helsingin kyltereitä heistä on kymmenen. ”Emme
halua, että ihmiset ovat kasvun
pullonkauloina. Etsimme nuorta
ja nälkäistä jengiä, joka pystyy niin
johtamaan ihmisiä kuin luomaan
uutta liiketoimintaa. Tärkeintä ei
ole pelkkä CV, vaan virta: se, että
on sosiaalisesti lahjakas voittajatyyppi”, Honkanen sanoo.
Työyhteisö on tiivis. ”Täällä
painetaan paljon duunia, mutta
jengi tuntuu viihtyvän. Tämä ei
ole nuorekas porukka, vaan nuori:
keski-ikä on 28 vuoden kieppeillä.”
27
Yhtiöstä kiinnostuneita Honkanen kannustaa ottamaan yhteyttä
ja tulemaan käymään Mikonkadun toimistolla. Honkanen on
Kauppakorkeakoululla 7. lokakuuta
puhumassa sosiaalisesta mediasta.
Meltwater näkyy myös mm. messuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Honkasen työn arkea ovat
uudet kollegat. ”Kaadettiin viime
vuonna tuosta vierestä seinä. Tilaa
tuli puolet lisää.”
Meltwater Suomessa
Perustettu: 2008
Toimistot: Helsingissä,
Tampereella ja Oulussa
Henkilöstö: 40
Rekrytointi: Tavoitteena
palkata 20 henkilöä lisää
vuoden 2011 aikana
Lisätiedot: www.meltwater.com
Yhteydenotot: mikko.honkanen@
meltwater.com
VIIVAN ALLA
4 I 2011
REIT TAUS
reittaus. Kylteri arvostelee elokuvia, kirjoja,
kukkaruukkuja tai muita luovia tuotoksia.
2 X TYÖELÄMÄ VALKOKANKAALLA
TULOS TAI ULOS
Likainen pommi on terroristien suosima asetyyppi, jonka
räjähdysaine kylvää radioaktiivista kauhua ympäristöönsä.
Ase on antanut nimensä myös uudelle Elias Koskimiehen
ohjaamalle suomalaiselokuvalle. Rahavaikeuksista kärsivän
levy-yhtiön PR-koordinaattori Mirccu yrittää epätoivoisesti
saada uuden teinistaran suosiota räjähtämään, sillä vaakalaudalla on oma työpaikka.
Musta komedia on opettavainen tarina kaikille, jotka
ovat joskus ottaneet itsensä tai oman työnsä turhan vakavasti. Likainen pommi antaa myös neuvokkaita vinkkejä siihen, kuinka oman poikaystävän saa uhrattua urakehityksen
alttarilla. Älä testaa kotioloissa. ***1/2
Korkeatuottoista tyydytystä
Likainen pommi ensi-illassa Rakkautta ja Anarkiaa -elokuvafestivaaleilla 23.9.2011.
TOLLO
HULLU
Teksti I Laura Hynninen Kuva I Suomen Filmikamari
SYOJATAR
Uusi sarja:
Kylteri arvostelee
kurssikirjan. Ehdota
seuraavaa: kylteri.fi
Fiksuina herroina kirjailijat Samuli ”LBS” Knüpfer ja Vesa ”Lentäjä” Puttonen eivät ole tyytyneet
latteuksiin nimetessään odysseiaansa. Siinä missä
Arkadian sisarlaitoksen peruskurssiopus kantaa
suoraviivaista, tieteenalalle tunnusomaisen perinteistä nimeä Yrityksen laskentatoimi, rahoituksen
laitoksella tajutaan kurkottaa kuuseen. Innovatiivisten rahoitusinstrumenttien alati muuttuva
maailma onkin inspiroinut tekijät nimeen Moderni
rahoitus. Future Cash Flow’t ovat taattuja, kun
paperikoneet painavat tuoreita, moderneja versioita toinen toisensa perään.
Tuorein mursuvuosikerta pääsee nauttimaan
alkavana lukuvuonna viidennestä, uudistetusta
painoksesta (WSOYpro 2011). Versiota ei valitettavasti löydy vielä rakkaan kampuskirjastomme
mittavasta kokoelmasta. On sääli, että puttosknüpferiläisen terävä analyysi Kreikan bondien 26
% tuotosta jää puuttumaan.
Tyhjiön korvaa kuitenkin teoksen selväsanainen
ja havainnollistava tyyli, joka edistää tehokasta
asioiden omaksumista ja rahoitusmaailman lainalaisuuksien ymmärtämistä. On syytä olettaa, että
tämän ota kädestä kiinni -tyylin isänä on herra P.
Kirja onnistuu siinä, missä monet muut eivät
– heterogeenisen segmentin tyydyttämisessä. Jopa
espoolaiset pappa betalar -pissikset ja Kontulan
punttipaavot joutuvat ymmärtämään optimaalisen pääomarakenteen muodostamisen. Samaan
aikaan pienillä tulevaisuuden rahishärillä kihelmöi
milloin missäkin, kun he oppivat futuurien olevan
yleensä valikoituja, toisin kuin termiinit.
KNÜPFER & PUTTONEN: MODERNI RAHOITUS
Tähdet: *****+
Kenelle: Lissulle ja Jussille
Tyylinäyte: ”Yksityissijoittajat ovat
yli-itsevarmoja.”
Teksti I Alexander Patouchas Kuva I Esa-Pekka Mattila
28
Kaameat pomot
POMOA MÄ METSÄSTÄN
Kaameat pomot muistuttaa epäilyttävästi Kauheaa kankkusta
– ei pelkästään nimen jäätävän suomennoksen, vaan myös
äijämäisen sohellushuumorinsa takia. Päähenkilöt Nick,
Kurt ja Dale kärsivät sietämättömistä esimiehistä. Koska
lopputilin ottaminenkaan ei tule kyseeseen, älypäät päättävät hankkiutua pomoistaan lopullisesti eroon.
Elokuvaan on onnistuttu haalimaan jokunen kovan luokan näyttelijä (mm. Kevin Spacey, Jamie Foxx). Heidän
kärjistetyt mutta nerokkaat roolisuorituksensa jättävätkin
pääkolmikon auttamatta varjoonsa. Myös Jennifer Aniston
esittää nymfomaania yllättävän luontevasti.
Kaameat pomot on keskikastin komedia ja onnistuu
paikoitellen jopa naurattamaan, vaikkei huumori vaadikaan
katsojalta akateemista loppututkintoa. Elokuva sopinee syksyiseen röhönauruiltaan tai häröksi reflektointimateriaaliksi
johtamisen peruskurssille, vink vink Lovio.
***
eLoKUVateatteReISSa 19.8.
Teksti I Essi Ruuskanen Kuva I Suomen Filmikamari
29
raflapoliisi. Kylterin sympaattinen tiedustelu-
munapulma. Kylterin oma keittiöpsykologi pohtii ratkaisuja opiskelijoiden huoliin.
koneisto ylläpitää yleistä järjestystä.
Lue lisää pulmia netistä: kylteri.fi
4 I 2011
Teksti ja kuvat I Suvi Koivusalo ja Harri Liimatainen
Arvoisat kylterit.
Palstani ilmestyy tällä kertaa aiempaa lyhyempänä, olkaa hyvä. Kesä meni lomaillessa, ilmeisesti myös
teillä lukijoilla. Syksyisellä sadesäällä on kuitenkin hyvä ratkoa pulmia. Otan niitä vastaan etanapostilla
osoitteessa kylteri@kyweb.fi.
1.
2. 3.
4.
”Miksi koulun printterit eivät koskaan
toimi?”
Nimim. Ehrmann
1. Paras muistosi mursuvuodesta?
2. Miten mursu pyydystetään?
3. Noloin hetki viime kesältä?
4. Kuinka monta teekkaria tarvitaan vaihtamaan kattolamppu?
5. Heräät aamulla Tieto-salin takarivistä neljä rahishärkää
ympärilläsi. Mitä on tapahtunut?
Toimimattomuus johtuu usein ongelmista, joita
ei osata ratkaista. Empiirinen taustatutkimukseni Kauppakorkeakoulun tietokonesaleissa nosti
tähän ikuisuusongelmaan esiin muutamia mielenkiintoisia seikkoja, jotka näyttävät tuottavan
vaikeuksia. (Oikea ratkaisu suluissa.)
JUKKA KYLLIÄINEN (1.)
EETU KOPONEN (2.)
6. vsk, International Business
1. Mursujaisissa oli sikahauskaa.
2. Oikealla syötillä ja sopivassa humalassa.
3. Huomasin Lahdessa, ettei juna mennytkään
Pohjois-Haagaan.
4. Eikö sen voisi ohjelmoida automaattiseksi?
5. On selkeästi perjantaiaamu.
5. vsk, International Business
1. O-week, tietenkin. Kokonaisuudessaan.
2. Helvetin iso harppuuna vaan jostain!
3. Juhannusmökin älytön alastomuus.
4. Monta. Monta.
5. Meillä on tainnut olla kokeileva ilta ”kouluhommien” parissa.
RIIKKA KOPONEN (4.)
5. vsk, tietoliikennetekniikka
1. Fuksipeijaiset ja kiipeily epämääräisissä kohteissa.
2. Ongen nokkaan 5 € seteli ja mursubileiden jälkeen
KY-talolle kalaan!
3. Heräsin rehtorin ranchilta Peter Frygmanin
veneestä.
4. Yksi lähtee valvomaan sähkökaappia, yksi muuttaa
jännitteitä salaa, yksi hakee Alkosta taksilla kossupullon.
Lopulta lamppua ei varmaan kuitenkaan vaihdeta…
5. On saalistettu mursuja vähän kyseenalaisella
onnella.
6. vsk (valmistumassa), viestintä
1. Tiivis tutorryhmän yhteishenki.
2. Pitää olla oikeassa kuntiksessa oikeaan
aikaan.
3. Havahtuminen siihen, että olin juhannuksena lähes selvinpäin.
4. Riippuu huoneen korkeudesta…
5. Silloin on käynyt todella huonosti. /naurua
Sotamaan kiitos, Aalto-yhteistyöllä saanemme
nämäkin ongelmat ratkaistua.
xoxo, Hulius Jurri.
RAHISHÄRKÄ
Sauli Böhm
JYRKI LUUKKO (3.)
1. Paperi loppu (lisää paperia koneeseen).
2. Paperitukos (poista jumiutunut paperi).
3. Kansi/luukku/koneen muu osa auki (sulje ko.
läppä).
4. Printterissä useamman tulosteen jono (odota).
5. Printtituote tulostui toisen salin printteristä
(nouda tulosteesi).
6. Käsittämätön ongelma (ota yhteys IT-tukeen).
30
31
Etuja SEFEn
opiskelijajäsenille
4 I 2011
Talouden ja johtamisen
aikakauslehti joka toinen viikko
KAUPPALEHTI OPTIO
ajalle 1.10.2011–31.5.2012
vain
28
€!
SEFEN OPISKELIJAJÄSENENÄ
voit tilata Kauppalehti Option itsellesi ajalle
1.10.2011–31.5.2012 (8 kk/16 numeroa) hintaan 28 €.
Jäsenetuna
Kauppalehti
MaKSutta ajalle
1.10.2011–31.5.2012
tilaa heti!
SEFEN OPISKELIJAJÄSENENÄ
voit tilata Kauppalehden maksutta
ajalle 1.10.2011–31.5.2012 (8 kk).
Etusi koskee kuutta ensimmäistä opiskeluvuotta.
Lehden toimitusosoitteen on sijaittava Suomessa.
Etusi on jäsenyyteen perustuva eikä ole siirrettävissä
toiselle henkilölle. Jäsenetutilauksen ajankohtaa ei voi
muuttaa. Etusi koskee kuutta ensimmäistä opiskeluvuotta.
Jos sinulla on kysyttävää ota yhteyttä tilaajapalvelumme,
puh. 010 665 8110 tai kl.tilaajapalvelu@kauppalehti.fi.
TUNNETKO PAKOTTAVAA TARVETTA ILMAISTA ITSEÄSI?
Tule tekemään Kylteriä, jos sinulla on terävä kynä tai kamera pysyy kädessäsi.
Liity avustajalistalle lähettämällä postia osoitteeseen kylteri@kyweb.fi tai tykkää Kylteristä Facebookissa. Seuraavat avustajapalaverit:
ti 20.9. / ti 4.10. / ti 18.10. klo 18 KY:n saunalla
Tilaa osoitteessa
www.kauppalehti.fi/kylteri
Opiskelija, jos et ole SEFE:n jäsen voit tilata Kauppalehden - 50 % etuhintaan osoitteesta www.kauppalehti.fi/opiskelija
Kylteriin opiskelijaedut_180x255mm_8_2011.indd 1
24.8.2011 10:19:50
33
Kylteri
I UUSI
KYLLOOKS
PALSTA
4 I 2011
PUNAKULMA
KY- S
LOOK
Tilaa Maanantaiposti
Maanantaiposti on KY:n sähköinen
viikkotiedote, joka kokoaa ajankohtaiset puheenaiheet ja lähiviikkojen
tapahtumat tiiviiseen pakettiin. Tilaa
Maanantaiposti sähköpostiisi osoitteesta maanantaiposti.kyweb.fi.
ky:n aukioloajat
KY:n toimisto palvelee maanantaista torstaihin kello 10–17 ja
perjantaisin kello 10–15. KY-talolla
päivystää myös KY:n lakimies keskiviikkoisin 16.30–18.30. Tervetuloa
käymään!
Uusia työntekijöitä
KY:llä aloitti tänä syksynä uusina
työntekijöinä tiedottaja Tiina Vesa
ja myyntikoordinaattori Mikko
Jauhiainen. Lämpimästi tervetuloa
taloon!
Aarne Rauhala, mursu
”En tee pukeutumisestani isoa
numeroa. Vaikka olen aika ujo, se
ei näy pukeutumisessani. Käytän
välillä esimerkiksi kilttiä lähtiessäni ulos. Hyödynnän tyyliäni
sosiaalisten kontaktien luomisessa
ja uskon, että vaatteeni saattavat
madaltaa kynnystä ruveta juttelemaan. Kuvailisin tyyliäni perussiistiksi. Nämä pillifarkut sain kaveriltani, T-paita on Scotch & Sodasta,
bleiseri Lontoon Camdenista ja
Converset Tokiosta.”
Kylteri netissä
Kylteri pyörii myös netissä osoitteessa www.kylteri.fi, josta voit
lukea lisää mm. Kylterin avustajaksi
hakemisesta. Seuraava avustajatapaaminen on 20.9. KY:n Saunalla.
Netistä löydät myös aiemmat lehdet
sähköisinä.
Mursupassi
Mursu: muista kantaa mursupassia
mukanasi tapahtumissa ja kerätä
siihen mursupassitarroja! Tarraan
oikeuttavat tapahtumat on merkitty
alla olevaan tapahtumakalenteriin.
KY Facebookissa
Käy tykkäämässä KY:n virallisesta
Facebook-sivusta osoitteessa facebook.com/KY1911 ja pysyt mukana
KY:n arjessa ja juhlissa.
Liity myös KY:n Kulttuurikanava- ja
KY kanava -ryhmiin, niin KY:n ja
sen piirissä toimivien yhdistysten
tapahtumat eivät mene sinulta ohi.
14.10. Alien-sitsit
Englanninkieliset sitsit KV-viikon
vieraille ja majoittajille alakertsillä.
TULEVIA TAPAHTUMIA
15.10. Boston Night
Haalarit vaihdetaan pukuun ja
pikkumustaan, kun legendaarinen
big band Boston Promenade viihdyttää juhlavieraita buffet-illallisen
lomassa.
15.9. Harkkasitsit
Sitsikulttuurin harjoittelua uusille
mursuille.
16.10. Sillis
Boston Nightista on hyvä palautua
silliaamiaisella.
16. ja 17.9. Mursumysteeri
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarkoitettu tapahtuma,
jossa illan ja yön ohjelma on suuri
salaisuus.
20.10. Halloween-sitsit
Alakertsi muuttuu kummitustaloksi
sitsauksen merkeissä.
22.9. Kylterisoudut
Kylterit pitävät hauskaa ja kisailevat
Soutustadikalla nopeimmasta soututaktiikasta ja parhaista puvuista.
Parhaille joukkueille jaetaan palkinnot illan kuntiksessa.
27.9. KY ry:n edustajiston
(KYE) & säätiön hallintoneuvoston (SHN) kokous
13.10. III-kierros
Syksyn riemukkain ratikkakierros saa kylterit jälleen liikkeelle,
Teksti ja kuva I Essi Ruuskanen
34
kun kolmosen spåra täyttyy
haalarikansasta.
35
25.10. KYE kokous
”
Mitä pidit?
Anna palautetta Kylteristä 4/2011. Kaikkien palautetta lähettäneiden kesken arvotaan Image-lehden tilaus. Osallistu netissä myös
Kylterin lukijakyselyyn ja kerro, miltä kauppiksen opiskelijalehden
tulisi tuntua, näyttää ja kuulostaa tulevaisuudessa.
www.kylteri.fi