efekto Tilitoimisto A. Karppinen Oy:n asiakas- ja sidosryhmälehti 2015 Tärkeät luvut vuodelle 2015 – liite usein kysyttyä Pääkirjoitus Anne Karppinen-Salonpää Kari Salonpää Muutokset ympärillämme heijastelevat myös muutoksina tilitoimiston arjessa. Olemme vuoden aikana ponnistelleet uusien asioiden parissa ja pyrkineet vastaamaan niin viranomaisten asettamiin haasteisiin kuin asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Tätä työtä tulemme toki jatkamaan myös tulevina vuosina. Viranomaisten asettamat uudet vaatimukset esim. rakennusalan tiedonantovelvollisuudessa ovat haastaneet niin meitä kuin asiakkaitammekin ottamaan käyttöön uusia työvälineitä ja uusia tapoja toimia. Voidaksemme palvella asiakkaitamme entistäkin joustavammin olemme mm. saaneet uuden palkkatietojen ilmoittamiskanavan sekä tehostaneet raportointia ottamalla käyttöön Accuna-raportoinnin. Näistä molemmista kerromme lisää tässä lehdessä ja keskustelemme mielellämme niiden käyttöönotosta kanssanne. Toimintamme perustuu edelleen henkilökohtaiseen ja aktiiviseen palveluun. Kaikilla asiakkaillamme on osaava, ammattitaitoinen nimetty yhteyshenkilö, mutta hänen kauttaan asiakkaamme saa käyttöönsä myös joukon asiantuntijoita. Toki erityisasiantuntijoidemme puoleen saa kääntyä myös suoraan, olemme kaikki täällä asiakkaitamme varten. Unohtaa ei myöskään pidä, että kauttamme hoituvat monenlaiset yritysjärjestelyt, sukupolvenvaihdokset ja muut erityisosaamista vaativat toimeksiannot. Näissä liikkeellelähtö on usein helppoa, koska käytössämme on tarkat taloustiedot ja paljon hiljaista tietoa vuosien varrelta. Tehokas taloushallinto ja ajantasaisen talousraportoinnin onnistuminen edellyttävät monipuolista osaamista. Uskomme, että ajassa mukana oleva, asiantunteva tilitoimisto on asiakkaalle korvaamaton kumppani. Tavoitteemme on edelleen, että kanssamme asiakkaallamme on ”yksi huoli vähemmän”. Haluamme palvella asiakkaitamme laajalla palveluvalikoimalla, ammattitaidolla ja suurella sydämellä – kehittyen ja uusia ratkaisuja etsien. Yhteyshenkilöitämme Anne Karppinen-Salonpää, yrittäjä 040 1320 511 Kari Salonpää, yrittäjä 040 1320 512 Tapani Mäkinen, IT-päällikkö 040 1320 513 Mika Ojala, yhteyspäällikkö 040 1320 514 Suvi Pennanen, yhteyspäällikkö 040 1320 577 Juhani Kauppi, yhteyspäällikkö Kempele, Ruukki, Pyhäjoki 040 1320 548 Vappu Torro, neuvontapäällikkö Kello040 1320 574 Nina Kortetjärvi, johdon assistentti 040 1320 527 Janne Pesonen, erityisasiantuntija 040 1320 543 Lehteemme olemme jälleen keränneet ajankohtaisia asioita sekä tärkeitä tietoja vuodelle 2015. Monia asioita on käsitelty laajemmin TAK Netti -palvelussamme – kannattaa tutustua. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme sekä sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöämme kuluneesta vuodesta. Toivotamme Teille kaikille menestystä alkaneelle vuodelle! TILITOIMISTO A. KARPPINEN OY:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI Julkaisija Tilitoimisto A. Karppinen Oy Kirkkokatu 5, 90100 Oulu puh 040 1320 500 www.tilitkarppinen.fi Lehden tiedot perustuvat 12/14 tilanteeseen. Muutokset mahdollisia. e fe k t o 2 0 1 5 s. 1 PalkkaNet ja Accuna PalkkaNet on vaihtoehto nykyiselle palkka-aineiston toimitustavalle. Olemme jälleen kasvattaneet sähköistä palveluvalikoimaamme, viimeisimpinä asiakkaidemme käyttöön ovat tulleet PalkkaNet ja Accuna. Accuna avaa uusia mahdollisuuksia raportointiin ja mahdollistaa porautumisen tapahtumaan saakka. PalkkaNet on asiakkaillemme räätälöity palkka-aineiston toimittamiseen ja työntekijätietojen ylläpitoon tarkoitettu selainpohjainen ratkaisu. Sen tekemisessä on kiinnitetty erityistä huomiota helppokäyttöisyyteen. Tietojen tallentaminen sekä aineiston toimittaminen tilitoimistoon on asiakkaalle helppoa. PalkkaNet on kaikkien palkka-asiakkaidemme saatavilla ilman erillistä veloitusta. Palkkatiimin esimies Susanna Kärenlampi kertoo, että PalkkaNettiä käyttävä asiakkaamme syöttää järjestelmään henkilöittäin palkkaperusteet, esim. työtunnit, ylityötunnit, sunnuntailisät sekä verovapaat korvaukset. - PalkkaNetissä on lisäksi mahdollisuus ylläpitää työntekijöiden perustietoja, kuten osoitetietoja, peruspalkkoja sekä tilinumeroita, Susanna toteaa. - Mikäli yrityksellä on käytössä kustannuspaikka- tai projektiseuranta, palkkatiedot voi jakaa syöttövaiheessa seurantakohteille, hän lisää. Kun asiakas on syöttänyt tiedot järjestelmään, muodostetaan tilitoimistoon lähetettävä aineisto. Aineiston muodostuksesta lähtee tieto palkanlaskijalle, joka jatkaa palkanlaskentaa tästä eteenpäin. Kirjanpidon raportoinnissa olemme ottaneet käyttöön uuden raportointikanavan, Talgraf Oy:n Accunan. Perusraporttien lisäksi Accunaan on mahdollista lisätä asiakaskohtaisia raportteja ja niissä voi olla mukana myös grafiikkaa selkeyttämässä lukujen tulkintaa. Accunassa raportteja pystyy tarkastelemaan myös pintaa syvemmältä, sillä raporteilta pystyy porautumaan aina yksittäiseen kirjanpidon tapahtumaan saakka. - Kirjanpitäjä siirtää sovitun raportointijakson saldot Accuna-raportointiin, jonka jälkeen tiedot ovat asiakkaamme käytettävissä, yhteyspäällikkö Marja-Liisa Koramo sanoo. – Asiakas voi ottaa raportteja valitsemillaan rajauksilla ja tarkastella halutessaan tapahtumia. Sekä Accunaan että PalkkaNettiin voidaan tehdä käyttäjäkohtaisia käyttöoikeusrajauksia asiakkaan toiveiden mukaisesti. Esimerkiksi yrityksen tietyn toimipisteen vastuuhenkilölle voidaan antaa rajatut oikeudet tallentaa vain omien alaistensa tunnit PalkkaNettiin tai tarkasteluoikeus ainoastaan oman toimipisteensä Accuna-raportteihin. Molemmat järjestelmät ovat selainpohjaisia ratkaisuja, joten ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta millä tahansa päätelaitteella, kunhan vain nettiyhteys toimii. - Mikäli kiinnostuit PalkkaNetistä tai Accunasta, lisätietoja saat tilitoimiston omalta yhteyshenkilöltäsi, kertovat Susanna ja Marja-Liisa. e fe k t o 2 0 1 5 s. 2 laatujärjestelmä Kesäpäivät 2014 Yrityksellämme on vuodesta 1998 lähtien ollut käytössä sertifioitu laatujärjestelmä. Suomen Taloushallintoliitto ry:n perinteiset Kesäpäivät järjestettiin Oulussa 2. – 4.6.2014. Taloushallintoliiton jäsenten vuosittainen päätapahtuma keräsi runsaan osanottajajoukon Oulun kaupunginteatteriin kuuntelemaan luentoja ajankohtaisista taloushallintoasioista. Toimialallamme tämä ei ole kovin yleistä, sertifioituja tilitoimistoja on Suomessa alle kymmenen. Haluamme tälläkin tavalla yhdenmukaistaa käytäntöjämme sekä ylläpitää toimintamme laatua asiakkaidemme eduksi. Sertifikaatin ylläpito edellyttää aktiivista kehitystyötä sekä sisäisiä että ulkoisia auditointeja, joissa varmistetaan, että toimintamme vastaa sille asetettuja kriteerejä. Myös me olimme mukana päivittämässä tietojamme ja tutustumassa yhteistyökumppaneidemme näyttelyihin. Laatujärjestelmämme on ISO9001:2008 –standardin mukaisesti Det Norske Veritasin sertifioima. Aineistojen toimittamisen tärkeys ajallaan on korostunut Iloa marraskuiseen kaamokseen Marraskuussa yrityksemme henkilökunta vietti koulutus- ja virkistyspäivää. Tällä kertaa kokoonnuimme Tiedekeskus Tietomaahan, jossa koulutusosion jälkeen saimme tutustua mielenkiintoisiin näyttelyihin ja pääsimme testaamaan taitojamme erilaisissa tehtävissä. Illan mittaan meille esittäytyivät vielä oululaiset kummituksetkin! Verohallinto on tiukentanut linjaansa veronkorotusten määräämisessä. Yhä useammin Verohallinto tulkitsee tahalliseksi tai törkeäksi huolimattomuudeksi sen, että veroilmoituksessa on virheitä tai puutteita. Tällöin määrätyt veronkorotukset voivat joissain tapauksissa olla hyvinkin merkittäviä. Myös kausiveroilmoituksen viivästyminen aiheuttaa maksuseuraamuksia. Haluammekin muistuttaa asiakkaitamme siitä, että niin kuukausittainen materiaali kuin tilinpäätöksiin ja verotukseen liittyvä aineisto on tärkeää toimittaa meille ajallaan, jotta asianmukaiset ja oikeilla tiedoilla täytetyt ilmoitukset pystytään jättämään asetetuissa määräajoissa. e fe k t o 2 0 1 5 s. 3 LYHYESTI Yritysten edustusmenot Yritysten edustusmenoista 50 prosenttia on jälleen tuloverotuksessa vähennyskelpoisia vuoden 2015 alusta lukien. Edustuskulujen 100 prosenttinen vähennyskelvottomuus oli siis voimassa vain yhden vuoden. Pääomatulojen verotus Pääomatulojen verotusta kiristetään vuonna 2015. Ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon aiemmasta 40 000 eurosta ja ylempi verokanta korotetaan 32 prosentista 33 prosenttiin. Perintö- ja lahjaverotus Verotarkastusten kuulemismenettely muuttui syksyllä 2014 Verotarkastuskertomuksiin liittyvää kuulemismenettelyä on uudistettu syksyllä 2014. Kuuleminen toteutetaan verotarkastuksen suorittaneessa yksikössä siten, että verovelvolliselle lähetetään verotarkastuskertomus vastinepyyntöineen. Tavoitteena on, että verotarkastuksen kohteena olevaa verovelvollista kuullaan Verohallinnossa vain kerran ennen maksuunpano- tai verotuspäätöksen tekemistä. Verovelvollista ei kuultaisi enää maksuunpano- ja verotuspäätöksen valmistelun yhteydessä, ellei kuulemiseen olisi erityistä aihetta. Epäselvät verotus- tai muut kysymykset selvitetään tarkastuksen aikana keskusteluin ja tarvittaessa verovelvolliselle lähetetään kirjallisia selvityspyyntöjä yksittäisistä veroasioista. Perintö- ja lahjaverotusta kiristettiin korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta lukien. Lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutettiin pysyväksi. Tarkastuskohteelle varataan verotarkastuksen kuluessa tilaisuus esittää suullisesti tai kirjallisesti näkemyksensä sekä tarpeelliseksi katsomansa selvitys niiden tarkastushavaintojen johdosta, jotka voivat johtaa verotusesitykseen. Verotarkastaja laatii maksuunpanoa varten verovelvollisen antaman vastineen perusteella lausunnon, joka lähetetään tiedoksi verovelvolliselle. Romualalla otettiin käyttöön Verovelkarekisteri Romualalla on otettu käyttöön käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.1.2015 alkaen. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja. Verovelkarekisteri otettiin käyttöön 1.12.2014. Rekisterin tavoitteena on tukea harmaan talouden torjuntaa sekä tilaajavastuu- ja hankintalain toteutumista. Verovelkarekisterissä näkyvät yritykset, joilla on verovelkaa yli 10 000 euroa tai laiminlyöntejä kausiveroilmoituksen antamisessa viimeisten kuuden kuukauden ajalta. Rekisterissä ei näytetä verovelan määrää vaan ainoastaan tieto siitä, onko verovelkaa vähintään 10 000 euroa vai ei. Verohallinto informoi asiakasta kirjeitse ennen kuin verovelka julkaistaan. käännetty arvonlisäverovelvollisuus Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan metalliromun ja -jätteen luovutuksiin kaikkien arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen elinkeinonharjoittajien välillä. Järjestelmä koskee metalliromuja ja -jätteitä, kuten rauta-, kupari-, nikkeli- ja lyijyromuja sekä -jätteitä. Käännetty verovelvollisuus koskee myös yrityksiä, jotka myyvät satunnaisesti romua tai jätettä. Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että myyjä laskuttaa myymänsä romut arvonlisäverottomana ja ostaja suorittaa arvonlisäveron käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Jos ostaja hankkii romut vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, on ostajalla oikeus vähentää suoritettava vero. Yritysten verovelkatiedot ovat kaikkien saatavissa YTJtietopalvelussa. Yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta tietojen hakeminen edellyttää KATSO-tunnistautumista ja palvelun käytön hakutiedot tallennetaan. Verovelkarekisteriin merkityllä elinkeinonharjoittajalla on mahdollisuus tarkistaa, ketkä hänen tietojaan ovat katsoneet. e fe k t o 2 0 1 5 s. 4 Usein kysyttyä Ovatko työntekijöiden joulu- ja merkkipäivälahjat vähennyskelpoisia verotuksessa? Tuloverotuksessa vähennyskelpoisia ovat tavanomaiset lahjat ja merkkipäivälahjat. Joululahja tai muu vähäinen lahja ei ole saajalleen veronalainen etu, jos sen arvo on vähäinen. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan vähäisen lahjan arvo voi olla enintään sata euroa. Lahjakortti on verovapaa vain, jos se on annettu tietyn esineen hankkimista varten. Mikäli lahjakortissa on useita vaihtoehtoja, tulee se käsitellä työntekijän palkkana. Kohtuullisena merkkipäivälahjana voidaan pitää työntekijän 1 2 viikon bruttopalkkaa vastaavaa lahjaa. Arvonlisäveroja näistä lahjoista ei voi vähentää. Yhtiöllä ei ole muita työntekijöitä kuin osakkaat / yhtiömiehet. Voiko heille tarjota verovapaana etuna työnantajan järjestämää virkistys- ja harrastustoimintaa? Osakeyhtiön osakkaat ja henkilöyhtiön yhtiömiehet, jotka työskentelevät yhtiössä ja saavat tästä työstä palkkaa, voivat saada verovapaana etuna työnantajan järjestämää virkistys- ja harrastustoimintaa samoin edellytyksin kuin tavalliset työntekijät. Työnantajan järjestämä tavanomainen ja kohtuullinen virkistys- ja harrastustoiminta on verovapaa etu sekä työntekijälle että osakkaalle / yhtiömiehelle. Tällaisena etuna pidetään myös enintään 400 euron vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta. Nostanko yhtiöstäni palkkaa? Osakeyhtiöstä kannattaa lähes aina nostaa kevyesti verotettava osinko eli määrä joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % tuottoa. Tarkemmin varojen noston edullisuusjärjestystä verotuksen kannalta tulee aina arvioida asiakaskohtaisesti. Suosittelemme kääntymään oman kirjanpitäjän tai toimistomme erityisasiantuntijoiden puoleen laskeaksemme tarkemmin, kannattaako varoja nostaa yhtiöstä palkkana vai osinkona. Voinko ostaa yhtiöltä auton itselleni ja millä hinnalla? Auton hankinta tulee tehdä käyvän arvon mukaisella hinnalla. Arvosta tulee pyytää hinta-arvio riippumattomalta taholta. Arvonlisävero myynnistä tulee tilittää, mikäli auto on ollut arvonlisäverovähennykseen oikeuttavassa toiminnassa. Millä edellytyksillä yritys voi hankkia työntekijöilleen työvaatteet? Vain poikkeustilanteissa työvaatteiden hankkimisen voi vähentää verotuksessa. Rajoitettu käyttö tai kuluminen työssä voi oikeuttaa kulujen vähentämiseen. Jos asiakaspalvelun tai turvallisuuden vuoksi työntekijöiltä on edellytetty yhtenäistä ja tunnistettavaa asua, on vaatetuksen korvaaminen joissain tapauksissa katsottu vähennyskelpoiseksi kuluksi. Suojavarusteiden, kuten työhaalareiden, hankinta ei kuitenkaan ole veronalainen etu, kuten ei myöskään virkapuvun (esimerkiksi vartijan tai sairaanhoitajan työasu). Tavarantoimittajan laskua ei ole osoitettu yritykselle. Voiko tästä aiheutua ongelmia? Arvonlisäverolain mukaan alv-vähennysoikeutta ei ole, ellei laskua ole osoitettu yritykselle. Näin ollen toimittajalta olisi syytä pyytää korjattu lasku. Yksi huoli vähemmän. www.tilitkarppinen.fi puh. 040 1320 500 etunimi.sukunimi@tilitkarppinen.fi osinkoja vai Hallituksemme käy kokousten yhteydessä lounaalla. Ovatko kulut edustuskuluja? Hallituksen kokouksista johtuneet menot eivät ole edustuskuluja. Myös tilintarkastajan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä syntyneet menot ovat luonteeltaan lähinnä neuvottelukuluiksi katsottavia, kokonaan vähennyskelpoisia menoja. Edustuskulut kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin tahoihin. Yrityksen omaan henkilökuntaan tai johtoon kohdistuvia menoja ei katsota edustuskuluiksi. Tästä syystä onkin tärkeää kirjata kulutositteisiin keihin kulu kohdistuu ja onko kyse edustuksesta, yhtiön sisäisistä neuvottelukuluista tai jostain muusta. e fe k t o 2 0 1 5 s. 7 Arvonlisäverovelvollisuus kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta Vuokraaminen on kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamista ja se on pääsääntöisesti arvonlisäverotonta toimintaa. Arvonlisäverottomasti vuokrattuun kiinteistöön kohdistuvien kulujen arvonlisäveroja ei voi vähentää. Vuokraustoiminnasta voidaan kuitenkin vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, mikäli vuokralainen harjoittaa arvonlisäverollista liiketoimintaa kyseisissä tiloissa. Hakeutuja voi olla kiinteistön omistaja, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, kiinteistöä vuokraoikeuden nojalla hallitseva tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakas. Hakeutumisen jälkeen vuokrista tai vastikkeista suoritetaan arvonlisäveroa. Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi kertaalleen hakeutuneen ei tarvitse hakeutua uudelleen verovelvolliseksi ottaessaan arvonlisäverolliseen vuokraustoimintaan uusia kiinteistöjä tai tiloja. Hakeutujalla tulee olla kuitenkin kirjanpidossaan ajantasainen selvitys siitä, mitä tiloja hakeutuminen on kulloinkin koskenut. Tarvetta hakeutumiseen kannattaa miettiä erityisesti jos vuokrauksen kohteeseen kohdistuu runsaasti arvonlisäverollisia kuluja (uudisrakentaminen, perusparannus tai suuret korjaukset). Kiinteistöä varten hankittujen tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyvä arvonlisävero on tällöin vähennyskelpoinen. Vuokralainen tai osakas voi puolestaan vähentää vuokraan tai vastikkeeseen sisältyvän arvonlisäveron omassa arvonlisäverotuksessaan. Kiinteistöön kohdistuvien hankintojen hintoihin sisältyvä arvonlisävero ei näin ollen muodostu kustannukseksi siltä osin kuin kiinteistöä käytetään arvonlisäverollisessa toiminnassa. Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta on hakeuduttava erikseen arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka kiinteistön omistaja tai haltija olisi jo harjoit- tamastaan liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollinen. Vastaavasti kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneen on vielä erikseen rekisteröidyttävä arvonlisäverorekisteriin, jos hän alkaa harjoittaa kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisen lisäksi arvonlisäverollista liiketoimintaa. Rakennusalan tiedonantovelvollisuus 1.7.2014 alkaen rakennusalalla voimaan tullut tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia yrityksiä, kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä, yhdistyksiä ja yksityisiä henkilöitä, jotka tilaavat tai tekevät rakentamiseen liittyviä töitä. Tietoja annetaan kuukausittain urakoista ja työntekijöistä. Kaikista 15 000 euroa (ilman alv) ylittävistä rakentamispalveluostoista tulee ilmoittaa urakkatiedot Verohallinnolle. Tiedonantovelvollisuuden kohteena ovat kiinteistöön kohdistuvat rakennus- ja korjaustyöt sekä työvoiman vuokraaminen rakentamispalveluja varten. Yksityisen henkilön tulee kuitenkin antaa urakkatiedot vain rakennusluvan alaisista töistä (ei euromääräistä rajaa). Yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajan tulee antaa tiedot rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. Ellei päätoteuttajaa ole nimetty, päätoteuttajana pidetään työn tilaajaa. Yhteinen työmaa muodostuu, kun työmaalla on samaan aikaan tai peräkkäin vähintään kahden toimijan työntekijöitä. Työntekijätietoja ei ilmoiteta silloin, jos pääurakan arvo ei ylitä 15 000 euroa (ilman alv). Urakka- ja työntekijätiedot on annettava Verohallinnolle sähköisesti kohdekuukautta seuraavan kuukauden viidentenä päivänä. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata enimmillään 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu. Verohallinto hyväksyi menettelyn alkuvaiheessa tietyiltä osin puutteelliset ilmoitustiedot. Tämä kevennetty menettely päättyi vuoden 2014 lopussa ja tammikuusta 2015 alkaen tietoja ei voi enää ilmoittaa puutteellisena. Pääurakoitsijoina toimivien yrittäjien työtaakka on lisääntynyt lakimuutoksen myötä. Ilmoitusvelvollisuuden myötä taloushallinnosta saatavan informaation merkitys on myös kasvanut ja tarvittavien tietojen kerääminen on aiheuttanut jopa järjestelmämuutoksia. Menettely aiheuttaa lisäkustannuksia tiedonantovelvollisuuden piirissä oleville tahoille ja alan yritykset odottavatkin Verohallinnolta laskelmia siitä, kuinka uusi raportointi tehoaa harmaaseen talouteen. e fe k t o 2 0 1 5 s. 8 Työntekijää palkattaessa on huomioitava monta asiaa E rityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yrityksessä iso askel. Työnantajan olisi hyvä olla tietoinen useista työsuhteen keskeisiä ehtoja määrittelevistä laista ja sopimuksista. Työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki ovat kaikkia työsuhteita koskevaa yleislainsäädäntöä, lisäksi usein on alakohtaisia työehtosopimuksia. Huomioitava on myös mm. työterveyshuoltolaki, sairausvakuutuslaki, laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta, työntekijän eläkelaki ja työttömyysturvalaki - huomioitavia ja sovellettavia lakeja ja asetuksia on paljon. Työntekijän kanssa tulisi aina laatia kirjallinen työsopimus. Työsopimuslain mukaan työntekijälle täytyy antaa tiedoksi työsuhteen keskeiset ehdot kirjallisessa muodossa ja laatimalla kirjallinen työsopimus tämä vaade täyttyy. Työsopimuksessa tulisi sopia mm. työnteon alkamisajankohta, työsopimuksen kesto (määräaikaisessa työsuhteessa määräaikaisuuden peruste), pääasialliset työtehtävät, työaika, palkka, palkanmaksukausi ja palkanmaksupäivä, sovellettava työehtosopimus ja irtisanomisaika sekä haluttaessa koeaika. Työsopimuksella sovitut asiat on hyvä toimittaa tiedoksi myös palkanlaskijalle. Työaikalaissa säädetään nimensä mukaisesti työajasta ja sen määräytymisestä. Työaikalaki koskee kaikkea Suomessa tehtyä työtä, lukuun ottamatta esimerkiksi mm. johtamistyötä tai työnantajan perheenjäsenten tekemää työtä. Lain mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajansa käytettävissä. Esimerkiksi ruokailutaukoa ei lueta työaikaan silloin, kun työntekijällä on mahdollisuus poistua työpaikaltaan. Työaikaan ei lueta myöskään työmatkaan käytettyä aikaa ellei sitä samalla katsota työsuoritukseksi. Työaikalain lisäksi säännöllisen työajan järjestämisistä koskevia määräyksiä voi löytyä mm. työehtosopimuksista. Vuosilomalaissa säädetään mm. vuosiloman ansaitsemisesta ja antamisesta, lomapalkasta, lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä ja vuosilomakirjanpidosta. Lomanmääräytymisvuosi on ajanjakso 1.4. – 31.3., tältä jaksolta lasketaan lomaoikeus. Riippuen työsopimuksen sisällöstä, loman kertyminen edellyttää vähintään 14 päivän tai 35 työtunnin työskentelyä kalenterikuukauden aikana. Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 tai 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnanta- Vuosilomapalkka: Vuosiloman ajalta maksettava palkka. Vuosilomakorvaus: Työsuhteen päättyessä työntekijälle vuosilomapalkan sijasta maksettava korvaus ajalta, jolta lomaa ei vielä ole pidetty. Vuosilomaraha = lomaltapaluuraha: Esimerkiksi työehtosopimuksessa määritelty lomapalkan lisäksi maksettava palkka.Yleensä puolet vuosilomapalkasta. Palkan sivukulut: Maksut, jotka työnantajalle tulee maksettavaksi palkan lisäksi. Näitä ovat mm. eläke-, työttömyys-, tapaturma-, ryhmähenki- ja sairausvakuutusmaksu sekä työterveyshuollosta, koulutuksesta ja henkilökunnan virkistystoiminnasta aiheutuvat kulut. rää vähimmäisehdot kaikissa työsuhteissa, eikä näistä ehdoista voi edes työsopimuksella poiketa, mikäli siihen ei ole työehtosopimuksessa erikseen annettu mahdollisuutta. Työntekijälle järjestettävä työterveyshuolto on työterveyshuoltolakiin perustuvaa ehkäisevää terveydenhoitoa. Lain mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto, sen järjestämisestä tulee olla kirjallinen sopimus ja toimintasuunnitelma. Työnantajalla on mahdollisuus hakea Kelalta sairausvakuutuslain nojalla työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia takaisin. Työnantajalle aiheutuu työntekijöistä monenlaisia kuluja, jotka vaihtelevat toimialoittain ja yrityksen koon mukaan. Ns. suoria palkkaan perustuvia sivukuluja ovat eläkevakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutusmaksu ja sosiaaliturvamaksu. Muita kustannuksia ja sosiaalikuluja muodostuu mm. palkallisista vapaapäivistä, sijaisista, työterveyshuollosta, koulutuksesta, työvaatteista, luontoiseduista ja henkilökunnan virkistystoiminnasta. jan tai työnantajien järjestön välinen sopimus. Se voi olla joko normaalisitova tai yleissitova. Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittavat mm. niitä, jotka kuuluvat järjestöön, joka Osaava tilitoimisto on tukena myös työsuhteisiin on solminut työehtosopimuksen. asioissa – ota yhteyttä, niin kerromme lisää. Yleissitovaa työehtosopimusta puolestaan tulee myös alalla toimivien järjestäytymättömien työnantajien noudattaa. Yleissitova työehtosopimus mää- e fe k t o 2 0 1 5 s. 9 liittyvissä eTasku stressaavatko rutiinit? Vaativatko asiakkaasi verkkolaskuja? Haluatko päästä eroon kirjekuorien avaamisesta? Mikäli näin on, haluaisitko siirtyä sähköiseen taloushallintoon? Kauttamme voit saada käyttöösi niin myyntilaskutusohjelman kuin sähköisen ostolaskujen kierrätysjärjestelmänkin. Ohjelmat ovat helppokäyttöisiä ja voit käyttää niitä missä ja milloin vain, vaikkapa mökkisi laiturilla. Työnjako sinun ja meidän välillämme on aina asiakaskohtaisesti sovittavissa ja sitä voidaan tilanteen mukaan muuttaa – me voimme esimerkiksi hoitaa lomanaikaiset maksatukset ja laskutukset. Käytämme ohjelmia työssämme päivittäin, joten ne ovat meille tuttuja. Asiakkaanamme saat ohjelmiin liittyvän ohjelmistotuen suoraan meiltä. Parantaaksemme tätä palvelua olemme ottaneet käyttöön help@tilitkarppinen.fi -sähköpostiosoitteen, johon voit lähettää järjestelmiin liittyviä kysymyksiä. Voit myös olla yhteydessä puhelimitse, 040 1320 549 (käyttöön liittyvät asiat) tai 040 1320 533 (tekniset asiat). Olemme ottaneet käyttöön eTasku-älypuhelinsovelluksen, jolla voi helposti toimittaa käteis-, pankki- ja luottokorttikuitit kirjanpitoon. Puhelimeen ladatulla sovelluksella napataan valokuva kuitista ja eTasku tallentaa, varmuuskopioi ja lähettää tositteen toimistoomme. Sovellus on ladattavissa kaikille älypuhelimille. Palvelua käytettäessä saamme kuitin sähköisesti suoraan eTaskusta. Tositteet pysyvät tallessa ja aikaa säästyy. eTaskun käyttöönottaminen on helppoa ja ennen lopullista päätöstä palvelua voi kokeilla ilmaiseksi yhden kuukauden ajan. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Anna palautetta lehdestä ja voita lahjakortti un (arvo 120 euroa) Vapaamuotoinen palaute efekto@tilitkarppinen.fi Arvonta suoritetaan kaikkien palautteen antaneiden kesken 2.2.2015. Kiitos palautteesta ja onnea arvontaan! TAK Asiantuntijapalvelut Taloushallinnon kumppanina tarjoamme asiakasyrityksillemme sekä yrittäjille myös kattavia asiantuntijapalveluita. Oli kyse sitten sukupolvenvaihdoksesta, verosuunnittelusta, yrityskaupoista tai muusta asiantuntijatehtävästä, niin autamme aina löytämään sopivimman ja verotuksellisesti järkevimmän toteutustavan järjestelylle. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä miten voisimme parhaiten auttaa. asiantuntijapalvelut@tilitkarppinen.fi e fe k t o 2 0 1 5 s. 10 OULU Kirkkokatu 5 90100 Oulu MUHOS Valtatie 30 91500 Muhos RUUKKI Siikasavontie 4 92400 Ruukki KEMPELE Zeppelinintie 1 90450 Kempele VAALA Vaalantie 19 91700 Vaala PYHÄJOKI Vanhatie 48 86100 Pyhäjoki KELLO Kellon Laskenta Oy Kylätie 3 90820 Kello www.tilitkarppinen.fi info@tilitkarppinen.fi puh. 040 1320 500 Yksi huoli vähemmän. Oikeiden taloushallinnon ratkaisujen ja toimivan palvelukokonaisuuden tarjoaminen ovat hyvän tilitoimiston merkit. Oma asiantuntija tuntee yrityksesi ja neuvoo tarpeen tullen tilinpidossa. Tilitoimisto on yrityksen talouskumppani, kannattaa valita oikein.
© Copyright 2024