www.aikashop.fi Nro 26 26. kesäkuuta 2014 RV Ristin Voitto Digi- Ristin voitto << PRO1 - Itella Posti Oy << Itella Green Walk in Jerusalem w w w. r i s t i n v o i t t o . f i Liisa Moliis ”Konferenssi on paljon enemmän kuin kokoukset” Mika Keisu tuo perheensä juhannusjuhlille joka kesä. Sivu 2 Kolea sää ei lannistanut Pääkirjoitus » Muuttovoittoinen Suomi »Juhannuskonferenssi toi uskoa elämään Sivut 4–7 »Teinien ohjelma uusiksi Sivu 5 ■ Elämä ja Valo juhli pyöreitä Sivu 6 ■ Tunturimessu Sivu 7 ■ Israel Houghton Sivut 14–15 Sivu 3 » puheenaihe » uutiset » keskustelu » usko ja elämä » ajassa » radio-TV » ilmoitukset 2 puheenaihe 26. kesäkuuta 2014 RV 15 m2, neljä päivää ja kuusi henkilöä Konferenssi kuuluu Keisujen kesään Ruut Ahonen RV suurtapahtumassa moni kohtaa Jumalan erityisellä tavalla. Keisujen tässä suhteessa merkittävin konferenssi osui vuoteen 2008. – Meidän Thaimaahan lähtömme ratkesi oikeastaan silloin, Mika muistaa. Keisut olivat jo pidempään kokeneet sydämellään merkillistä poltetta kohdata Kaukoidässä lomailevia suomalaisturisteja. Polte ja kipuilu sai vastauksen, kun Mika ja Outi tapasivat lähetysteltassa ensimmäistä kertaa Juhani ja Irma Waarnan, jotka tuolloin vastasivat Kotikirkon työstä Thaimaan Phuketissa. – Olimme vain kokeneet, että meidän pitäisi mennä puhumaan Kotikirkon esittelypisteelle. Emme tunteneet Waarnoja emmekä sitä, että he olivat rukoilleet lapsityön käynnistäjiä kirkolleen. Keskusteluhetki johtikin Keisut jo seuraavana talvikautena asumaan Phuketiin buddhalaiseen naapurustoon ja tekemään kutsumustyötä Kotikirkon kautta. Oikeastaan vuoden 2008 konferenssin jälkeen Keisujen elämä ei ole ollut samanlaista kuin ennen. Sen jälkeen perhe on viettänyt kaksi lähetysjaksoa Thaimaassa. Tarkan johdatuksen kokeminen on jättänyt kaipuun kuulla Jumalan ääntä myös jatkossa. Keisut huomaavat, että konferenssiin tulo herkistääkin hengellisiä korvia tietyllä tapaa. Lasten ehdoilla Keisuilla eletään eri-ikäisten perheenjäsenten ansiosta montaa konferenssia yhtä aikaa. Kuvasta puuttuu perheen esikoinen Ada-Sofia. Ruut Ahonen Ilmapiiri, kohtaamiset ja halu kuulla Jumalan puhetta saavat vetämään P kenttäkodin Keuruulle. elle Hermanni -soittoääni havahduttaa asuntovaunussa istuvan Mika Keisun. Puhelimen näytöstä selviää, että enää tavoittelija ei ole työkaveri vaan ystävä, joka on päässyt onnellisesti juhla-alueelle. Outi Keisu huokaa helpotuksesta. – Heidän autonsa meni rikki matkalla mutta nyt kaikki on kunnossa. Keisujen kuusihenkinen perhe Haukiputaalta on liittynyt osaksi pitkää asuntovaunujonoa loivasti kumpuilevalla nurmikentällä. Vanhempien mukana ovat matkanneet Venla, 15, Eedit, 8, ja Aabel, 2. Esikoinen Ada-Sofia, 18, aikoo saapua Keuruulle muun perheen perässä kavereidensa kanssa. Keisut ovat vetäneet konferenssiin saman vuokravaunun jo kah- deksannen kerran. Juhlille saapuminen sinänsä on heille paljon tätä pidempi perinne. Helluntaikodeissa kasvaneet vanhemmat ovat käyneet juhlilla lapsesta saakka, ja omalla perheelläkin Keuruun yöttömään yöhön tähdätään joka kesä. – Olisiko meillä 20 vuoden aikana jäänyt väliin vain yksi juhannus. Kyllä konferenssi kuuluu kesään. Jos ei muita reissuja tehdä, niin tänne ainakin tullaan, Mika juttelee. “Vuoden kohokohta” Keisut eivät tule opistonmäelle perinteen velvoittamina. – Lapset odottavat konferenssiin pääsyä jo talvella, vaikka muut yhteiset reissut eivät aina jaksaisi niin innostaa, Outi nauraa. – Kyllä konffa on ollut aina semmoinen vuoden kohokohta, jota odottaa tosi paljon, Venla sanoo. – Varsinkin nuortenkokoukset ovat olleet aivan mahtavia joka vuosi, ja tietenkin on mukava nähdä kavereita ympäri Suomea. Oikeastaan heti kun tullaan, niin lähden johonkin kavereitten kanssa. Keisuilla koetaankin monta erilaista konferenssia yhtä aikaa. Aabel tyytyy kuivaan vaippaan ja pikkuautoihinsa, Eedit viihtyy lastenkokousten ja puuhateltan välillä. Isot tytöt elävät kavereidensa kanssa aivan eri vuorokausirytmiäkin. Siksi he majoittuvatkin usein vaunun vieressä autossa tai teltassa. Tähän perustuu myös sopuisa yhteiselo alle 20 neliömetrin majoituksessa. Toki myös pitkä kokemus helpottaa kenttäelämää. – Teemme asioita vähän vuoron perään, Mika sanoo. – Kyllä tämä toimii, kun teinit syövät yöllä, Outi hymyilee. Ennen kuin Venla vilahtaa ulos, hän ehtii antaa pari asiantuntevaa kommenttia nuorten konffaelämästä. Eli: moneltako mennään nukkumaan? – Ööm, mitä mä sanoisin. Ehkä kolmen-neljän aikaan. Venlan mukaan puolenyön jälkeen kentällä pyörii lähinnä nuoria. Yöttömässä yössä saatetaan pelata footbagia ja ”olla vaan”. Ja jos nälkä yllättää, silloin tullaan vaunulle syömään. Outi jatkaa äidillinen lämpö äänessään heränneensä joskus siihen, että jopa kymmenen nuor- ta on pakkautunut tiiviisti asuntovaunuun, ruokapöydän äärestä kuuluu ”kauhea räpätys” ja kenttäkoti heiluu kuin huvipursi. – Se on minusta jotenkin ihanaa. Olen aina varannut ylimääräistä ruokaa tällaisia hetkiä varten. Täällä nuoret uskaltaa päästää vapaasti kulkemaan. Alue on turvallinen, mikä ei ole ollenkaan itsestään selvää muualla, Outi kiittelee. Räätälöityjä kohtaamisia Milloin tulitte, milloin lähdette? Ovatpa lapset jo isoja! Mennäänkö kahville? Juhannuksen vakiorepliikkejä kuuluu eri puolilta. Eikä kyse ole vain vuorosanoista vaan odotetuista kohtaamisista, jotka ovat kiinteä osa juhlien hengellistä antia. – Ilmapiiri ja uskovien yhteys voimaannuttavat. Kun näkee ihmisiä, heitä voi rohkaista juttelemalla tai huomioimalla, Mika pohtii. – Täällä näkee paljon ihmisiä, joita ei näe muualla. On ihana kuulla näiden ihmisten kuulumisia, Outi lisää. Ihmisten lisäksi keskikesän Näin konferenssiperhe leiriytyy Mika, paljonko neliöitä asuntovaunussanne on? – Hyvä kysymys. Olisiko 20…no ei ehkä ihan. Sovitaan, että 15. Outi, montako säilykepurkkia on mukana? – Niitä on nyt itse asiassa aika vähän: kaksi hernekeittoa ja kaksi tonnikalaa. Syömme kyllä lämpimän ruuan vaunulla ja sitten teemme eväitä kentälle. Mika, miten vaunun avaimet riittävät kaikille? – Minulla on yhdet avaimet ja toisille avaimille on piilo. Outi, unohtuiko kotiin jotain tärkeää? – Huomattiin, että tiskirätti ja kertakäyttölautaset unohtuivat, joten ne pysähdyttiin ostamaan matkalta. pääkirjoitus 3 26. kesäkuuta 2014 – Saanko mä sen viiseurosen, Eeditin vaalea pää pistää ovesta. Lukuisat vanhemmat jakavat Keisujen kokemuksen siitä, että konferenssi on hieno juhannuksenviettopaikka eri-ikäisille perheenjäsenille. Vaikka juhlille tulo rokottaa lompakkoa, sinne lähtemistä ei juuri kyseenalaisteta. – Tämä on niin hyvä paikka viettää juhannusta, että mielellään siitä maksaakin. Mutta toki täälläkin voi olla pienemmällä budjetilla esimerkiksi tekemällä ruuat itse, Outi huomauttaa. Keisutkin kokkaavat vaunulla lämpimän ruuan kerran päivässä. Pientä ekstraa tuovat juhlakentällä nautitut lätyt tai pitsa. Juhla soljuu lasten ehdoilla. Se onkin vuosi vuodelta helpompaa, sillä perheille suunnattu tarjonta on kaiken aikaa monipuolistunut. Esimerkiksi Eedit pitää itse huolen, ettei väliin jää yksikään lastenkokousnäytelmä. – Tykkään myös käydä askartelemassa siellä, missä tein tämän, Eedit sanoo ja osoittaa värikästä Rölli-koristenukkea. Ystävän kanssa väsätty maskotti tosin saa jäädä vaunuun kotimieheksi, kun Mustameri ja kaverit taas kutsuvat. Mikan mukaan heitä vanhempina kiinnostaa, ei jalkapallon MM-kisat vaan pääteltan aamun ensimmäinen kattaus. – Meille tärkeitä ovat raamattutunnit. Hienoa on myös se, kun voi rohkaista ihmisiä ja tulla itse rohkaistuksi. Konferenssi on paljon enemmän kuin kokoukset. Ristin Voitto Kristillinen viikkolehti ■ Vuodesta 1912 ■ Päätoimittaja Leevi Launonen Suomen helluntaiseurakuntien julkaisu ■ 103. vuosikerta, ISSN 0355-4155 ■ www.ristinvoitto.fi Toimituksen postiosoite rv.toimitus@aikamedia. fi ■ Aikamedia/RV-lehti, Jäspilänkatu 2, 04250 KERAVA ■ fax (09) 495 676 Muuttovoittoinen Suomi TILASTOKESKUKSEN mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuo- den 2012 aikana 31 280 henkilöä. Määrä on toistaiseksi suurin Suomen itsenäisyyden aikana, ja todennäköisesti muuttotrendi vain jatkuu. Viimeisten 25 vuoden aikana maahanmuuttajien määrä on kasvanut noin 80 prosenttia. Kun Suomessa asui vuonna 1990 vieraskielisiä noin 25 000 henkeä, heitä on tänään jo yli 200 000 enemmän. Amerikan Yhdysvalloissa maan suurimman helluntailiikkeen, Assemblies of God -kirkkokunnan, suurimpia kasvutekijöitä ovat maahanmuuttajaseurakunnat, erityisesti latinoseurakunnat. Kanadassa puolestaan kiinalaiset maahanmuuttajat ovat puhaltaneet uutta elämää haaleisiin seurakuntiin. Campus Crusade -järjestön tekemän tutkimuksen mukaan Yhdysvaltoihin muuttaa vuosittain yli 400 000 maahanmuuttajaa, joilla ei ole ollut minkäänlaista kosketuspintaa kristinuskoon. Kuitenkin heistä vain joka kymmenes kuulee elämänsä aikana evankeliumin Yhdysvalloissa. Torontosta on tullut ensimmäinen kaupunki Pohjois-Amerikassa, jossa muualla syntyneet maahanmuuttajat ovat jo enemmistönä kaupungin asukkaista. Helsingin Saalemissa viime vuosi oli ilahduttava, sillä 25 maahanmuuttajaa kastettiin seurakunnan jäseniksi. Heistä kaikki ovat lähtöisin maista, joissa kristittyjä vainotaan. Kristittyinä meidän tulisikin muistaa, että huljutellessamme kesällä varpaitamme laiturinnokalla, veljemme ja sisaremme kokevat samanaikaisesti monissa maissa suuria vainoja. Heidän hätänsä on myös meidän hätäämme. Puuttumatta muuten maahanmuuttajaviraston toimintaan on aihetta asettaa kyseenalaiseksi päätökset, joilla kristittyjä – myös helluntaiseurakuntien jäseniä – käännytetään ja karkotetaan Suomesta takaisin maihin, joissa heihin tulee kohdistumaan vainoja, mahdollisesti jopa hengen menetys. Tänä kesänä Suomen turvasäilössä oli eräs uskoon tullut nuori mies, joka oli saanut käännytyspäätöksen. Kun viranomaiset olivat tulossa toimeenpanemaan päätöstä, mies pyysi, että hänet kastettaisiin ennen karkotusta. Kun hän sitten kertoi olevansa valmis elämään Kristukselle ja myös kuolemaan hänen nimensä tähden, kastoin hänet vesipullosta vettä päälle valelemalla Kristuksen seuraajaksi ja seurakuntaperheen jäseneksi. Viime vuonna Suomessa tehtiin 1 827 myönteistä päätöstä turvapaikan tai oleskeluluvan saamisesta. Kielteisen päätöksen sai 1 903 henkilöä. Miten me kristittyinä suhtaudumme maahanmuuttajiin? Huolestuttava trendi uskovienkin keskuudessa tuntuu olevan välinpitämättömyys, katkeruus tai jopa viha. Todellisuudessa maahanmuuttajat ovat meidän voimavaramme sekä kansakuntana että herätysliikkeenä. Mika Yrjölä Maahanmuuttajat ovat meidän voimavaramme. Kirjoittaja on Helsingin Saalem-seurakunnan johtaja. Millaista palautetta RV-lehti sai? KEVÄÄLLÄ tehtiin laaja asiakaskysely, jossa arvioitiin Aikamedian palveluja ja joidenkin asioiden osalta myös Ristin Voitto -lehteä. Aikamediassa on työstetty viime viikkojen aikana kyselyn tuloksia. Millaista arviointipalautetta Ristin Voitto sai, päätoimittaja Leevi Launonen? – Osa palautteesta oli sen yleisluotoisuudesta johtuen vaikeasti tulkittavaa ja osa keskenään ristiriitaista. Kaksi asiaa aineistosta nousee kuitenkin selvästi esille: lehden ajankohtaiseen sisältöön ollaan erittäin tyytyväisiä ja hengellistä antia Ristin Voitolta odotetaan nykyistä enemmän. Sisällön ajankohtaisuus sai kaikissa ikäryhmissä, miesten ja naisten keskuudessa sekä eri puolilla maata lähes parhaan mahdolli- sen arvion. Tulkitsemme tämän tarkoittavan ennen muuta tyytyväisyyttä lehden uutisaineiston ajankohtaisuuteen. – Sen sijaan hengellisen sisällön osalta emme ole onnistuneet yhtä hyvin. Lukijat pitivät hengellisyyttä tärkeänä asiana ja arvioivat, ettei lehti ole täysin vastannut näihin odotuksiin. Sanallisista palautteista saimme vihjeitä siitä, että esimerkiksi opetusartikkelit ovat olleet monille lukijoille teologisesti liian vaativia. – Vastauksissa tuli esiin myös laajan lukijakunnan erilaisia toiveita. Toiset esimerkiksi toivoivat nykyistä vähemmän raamatunopetusta ja enemmän yhteiskunnallisia aiheita. Ja toisten mielestä sisältösuhde pitäisi olla juuri päinvastoin. Mikä lehdessä ärsyttää lukijoita? – Joitakin lukijoita ärsyttävät suuret kuvat ja mielipidepalstalla usein samoina toistuvat aiheet. Lisäksi muutamien mielestä ”nuoret teologit” ovat saaneet lehdessä hie- man liikaa valtaa. Mikä palautteessa ilahdutti? – Monetkin asiat. Yksi ilahduttava tieto oli se, että noin 80 prosenttia vastaajista piti RV-lehteä niin tärkeänä, että oli valmis tukemaan taloudellisesti sen tilaamista kaikille seurakuntansa jäsenille. Miten palautetta hyödynnetään? – Aiomme syventää lehden hengellistä sisältöä, hakea kirjoituksiin enemmän käytännönläheisyyttä ja saada juttuihin koskettavampaa kieltä. (RV) Ajankohtaisuus sai lähes parhaan mahdollisen arvion.