Mika on Aikavaellus? Kartan kuvien selitykset 13720 Ma, alkuräjähdys. Maailmankaikkeus syntyy. Luonnon perusvoimat erottuvat toisistaan synnyttäen esim. painovoiman. Kymmenen sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen nuori Universumi on täynnä valoa, eli fotoneita. 13060 Ma, Linnunrata muodostuu. Pallomaiset tähtijoukot eli Linnunratamme vanhimmat osat muodostuvat. YD3-galaksin (hyvin vanha galaksi) valo lähtee kulkemaan Maata kohti. Nykyisin YD3-sijaitsee 30 miljardin valovuoden päässä. 5300 Ma, lähitähti syttyy. Lähitähti 61 Vir syntyy. Tähti on auringonkaltainen ja sen ympäriltä on löydetty planeettoja. Kaksi planeetoista ovat noin Neptunuksen kokoisia ja yksi on viisi kertaa Maata massiivisempi. 4568 Ma, Aurinkokunta kehittyy. Osa tähtienvälisestä kaasupilvestä tiivistyy pyöriväksi kaasukiekoksi ja sen kaasu ja pöly asettuvat ohueksi tasoksi. Siitä muodostuvat muutamassa kymmenessä miljoonassa vuodessa planeetat. Aurinko syttyy. Maan synty alkaa. 4530 Ma, Kuu syntyy Maasta irronneesta aineksesta. Marsin kokoinen kappale, Theia, törmää esimaahan. Törmäyksen tuloksena planeettamme pinta sulaa suurelta osin ja kiertoradalle sinkoutuvasta materiaalista muodostuu Kuu. 4500 Ma, Maa on valmis. Maan jakautuminen kemiallisiin kerroksiin, ytimeen, vaippaan ja kuoreen, on valmis 4470 Ma. Raskaammat alkuaineet ovat painuneet alaspäin muodostaen Maan ytimen kevyempien jäädessä paikalleen tai kohotessa. 4000 Ma, Elämä syntyy. Elämä syntyy kemiallisten yhdisteiden ja monimutkaistumisprosesseiden myötä. Vanhimmat solullisen elämän merkit löytyvät 3850 miljoonaa vuotta vanhoista Isuan sedimenttikallioista. 1880 Ma, Suomeen syntyy vuoristo. Mikromantereet ja tulivuorikaaret törmäävät. Törmäyksen tuloksena Suomeen syntyy Svekofenninen vuoristo, joka muistuttaa tämän päivän Himalajaa. 1600 Ma, Aikavaelluksen merkkikivi, Rapakivi. Aikavaelluksen merkkikivet ovat tasarakeista Rapakiveä Vehmaan Rapakivibatoliitista Taivassalosta. 1575 miljoonaa vuotta sitten alkuperältään tuntemattomaksi jäänyt lämpöpulssi aiheutti laajaa vaipan kivien sulamista. Vaipasta erottunut kuuma magma kulkeutui maankuoreen, missä sen lämpö synnytti suuren määrän graniittista magmaa. Rapakivigraniitit syntyivät tässä prosessissa. 800 Ma, jäätiköitymisiä. 1100 Ma alkaen mantereet kerääntyivät yhteen muodostaen supermantereen. Fotosynteesi ja alhainen tulivuoritilanne johtavat tilanteeseen, jossa maapallo joutuu laajalti jään peittoon. Ilmiöstä käytetään nimitystä lumipallomaa. 540 Ma, kambrikauden eliöräjähdys. Eliölajit monipuolistuvat räjähdysmäisesti 542 Ma. Monet eliöryhmät, kuten trilobiitit kehittävät kiinteän kuoren. Suurin osa nykyisistä eliömuodoista syntyy. 65,5 Ma, asteroidi päättää dinosaurusten ajan. Maahan iskeytyy läpimitaltaan kymmenen kilometrin kokoinen asteroidi, joka synnyttää Chicxulub-kraatterin. Lämpötila laskee, otsonikerros tuhoutuu ja suurin osa dinosauruksista kuolee sukupuuttoon. 2,6 Ma, viimeisin jääkausi alkaa. Atlantin vesimassat jäähtyvät ja viimeinen jääkausi alkaa Skandinaviassa. Jääkaudesta käytetään nimitystä Veiksel. Nyt elämme jääkauden sisäistä lämmintä vaihetta eli interstadiaalia. 0,2 Ma, nykyihminen kehittyy. Noin 40 000-100 000 vuoden syklissä toistuvat ilmaston muutokset ja laajat jäätiköitymiset kiihdyttävät eliökunnan evoluutiota. Nykyihminen (Homo sapiens) kehittyy Afrikassa. 0,000041 Ma, ihminen astuu Kuun kamaralle. Apollolennot vievät ihmisen Kuuhun vuonna 1969. Ihminen muuttaa voimakkaasti elinympäristöjä ja aiheuttaa runsaasti sukupuuttoon kuolemisia. Aikavaellus on 13,7 kilometriä pitkä vaellus- ja ulkoilureitti, joka alkaa Tuorlan observatoriolta ja päättyy Turun yliopistolle. Kaarinan ja Turun kaupunkien läpi mutkitteleva reitti on suunnattu kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille. Kokonaisuudet on rakennettu siten, että Aikavaelluksen voi kiertää myös osissa. Esimerkiksi Turun keskustan alueella voit tutustua maapallon kehityshistoriaan viimeisen 1800 miljoonan vuoden aikana. Reitillä vuorottelevat metsäinen, puistomainen ja urbaani maisema. ASTU AIKAVAELLUKSELLE Reitin pituus heijastelee Universumin 13,7 miljardin vuoden ikää: yksi kilometri maastossa vastaa miljardia vuotta maailmankaikkeuden historiassa. Tärkeitä tapahtumia on maastossa merkitty Rapakivilohkareilla, joihin on kiinnitetty messinkilaatta. Messinkilaattaan on tapahtuman kuvauksen lisäksi merkitty maailmankaikkeuden sen hetkinen ikä suhteutettuna reitin pituuteen (esimerkiksi 4,6 kilometrin kohdalla ikä on 4,6 miljardia vuotta). Tämä karttaesite auttaa reitin ymmärtämisessä. Ohjeita reitille Pääosa Aikavaelluksesta sijoittuu helppokulkuiseen maastoon, joka koostuu pääosin kävely- ja pyöräteistä. Biolaaksossa reitti nousee kallioista metsärinnettä. Rinteeseen on pystytetty kaide, mutta kulkeminen voi siitä huolimatta olla hankalaa polkupyörän kanssa tai maan ollessa märkä. Tämän vuoksi metsäosuuden voi Biolaaksossa kiertää kävely- ja pyörätietä pitkin, jolloin Universumin ikä "pitenee" pari sataa miljoonaa vuotta (200 m). Kiertotie on merkitty karttaan. Turussa reitti kulkee ajoittain pitkin teitä, joissa on ainoastaan jalkakäytävä. Näillä teillä kannattaa harkita pyörän taluttamista. Lisäksi reitti risteää useissa paikoissa autoteiden kanssa, joten erityinen varovaisuus on tarpeen näissä kohdin. Aikavaellusta kuljettaessa kannattaa muistaa, että reitin varrella pätevät samat säännöt kuin muutenkin eli roskia ei saa heittää maahan. Puistoalueilla sekä alku- ja loppupäässä on roskapönttöjä roskia varten. Aikavaelluksen alkupäähän Tuorlaan pääsee useilla linja-autovuoroilla. Tarkemmat linjat sekä pysäkit löytyvät Aikavaelluksen www-sivuilta. Myös karttaan merkittyjen ravintoloiden yhteystiedot löytyvät Internet-sivuilta. WWW.AIKAVAELLUS.FI rik i 170 Ma 100 Ma He n maailmankaikkeuden tai maapallon tapahtumista kyseisenä ajankohtana. Monimutkaisten ilmiöiden selittäminen lyhyesti on usein hankalaa, ellei turvauduta alalla vakiintuneisiin käsitteisiin. Tähän esitteeseen on koottu sanasto, jota voit käyttää apuna laattoihin merkittyjen termien ymmärtämisessä. nk 0,000041 Ma, ihminen astuu Kuun kamaralle 1600 Ma, Aikavaelluksen merkkikivi, Rapakivi 2,6 Ma, viimeisin jääkausi alkaa Turun yliopisto atu Avuksi Aikavaellukselle Reitin varrella oleviin kiviin on kiinnitetty messinkilaatat, jotka kertovat 3 Ma 6 Ma 10 Ma 300 Ma Andromedan galaksi Andromedan tähtikuviossa oleva galaksi. Linnunrataa lähinnä oleva suuri galaksi. 250 Ma 390 Ma 4000 Ma, elämä syntyy Tuomiokirkko Aineen aikakausi Kausi maailmankaikkeuden historiassa, jolloin atomeja oli enemmän kuin muita energiamuotoja. Kupittaan puisto 5300 Ma, lähitähti syttyy Hautausmaantie Rakuunatie V tu Avoin tähtijoukko Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tyypillisesti muutama sata samanaikaisesti syntynyttä tähteä. 800 Ma, jäätiköitymisiä K 2900 Ma 1880 Ma, Suomeen syntyy vuoristo atu nk na 4000 Ma 2100 Ma Aurinkokunta Järjestelmä, johon kuuluvat Aurinko, planeetat ja muut aurinkoa kiertävät kappaleet. 4300 Ma 4400 Ma 2500 Ma 2550 Ma Biolaakso atu nk la ka k Sir 5100 Ma Voudinpolku Biolinja Bar44 Basaltti Tumma, vulkaaninen kivilaji, joka sisältää paljon raskaita alkuaineita, kuten rautaa ja magnesiumia. Basaltti syntyy laavan jähmettyessä tummaksi kiveksi. Kultainen hirvi Pormestarinkatu Karhunkatu Poronpuisto 540 Ma, kambrikauden eliöräjähdys Näädänkatu Basalttipurkaus Basalttista laavaa purkautuu tulivuorista maanpinnalle tai merenpohjalle. 4500 Ma, Maa on valmis Kauppakeskus Skanssi DNA Deoksiribonukleiinihappo on solun tuman kromosomeissa oleva eliön geneettinen koodi, joka eliön lisääntyessä kopioituu jälkeläiselle. tu ka kä it np Itä tu ka an ta pit ine 6000 Ma Batoliitti Suuri määrä sulaa kiviainesta tunkeutuu maankuoreen, jossa se jähmettyy. Koostuu usein graniitista tai dioriitista. Kerttulinkatu 700 Ma ri aa 3000 Ma Asteroidi Planeettaa pienempi kivimäinen kappale, joka kiertää Aurinkoa. 625 Ma 0,2 Ma, nykyihminen INFOKATOS 1860 Ma 635 Ma m Hä ka Antigravitaatio Pimeän energian aiheuttama maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyminen. 3500 Ma Lehmustie atu nk ä äh 70 Ma 570 Ma ee 65,5 Ma asteroidi päättää dinosaurusten ajan ivo 1900 Ma 1800 Ma 1830 Ma 445 & 470 Ma 60 Ma 65,5 Ma Ka Amfiboliitti Tumma ja kova kivilaji, joka syntyy tuliperäisestä kivestä suuressa lämpötilassa ja paineessa. Hä ie nt aa Alkuräjähdys Tapahtuma, josta maailmankaikkeus sai alkunsa. e me nm de Uu E18 1500 Ma 40 Ma 488 Ma atu nk ki mio Tuontori ko Hesburger 35 Ma 50 Ma r- Alkuaine Aine, jota ei kemiallisesti voi jakaa muiksi aineiksi. Koostuu ytimestä, jossa on protoneja ja neutroneja sekä elektroneista, jotka kiertävät ydintä. 73 Ma Wanha mestari 416 Ma - iuk hov Rotnkatu se Aitotumallinen Eläimet, kasvit ja sienet ovat aitotumallisia eliöitä. Ne koostuvat soluista, joissa on tuma ja erikoistuneita soluelimiä. 200 Ma 230 Ma Ku Kupittaan puisto Sopulikuja Kupittaan paviljonki E18 6660 Ma 1275 Ma 6860 Ma Ediacara-eliöstö Meressä elänyt ensimmäinen monisoluinen eliöstö. Eliöillä ei ollut vielä ulkoista tukirankaa. Pidetään mm. nykyisten sienieläinten ja onteloeläinten kuten meduusojen esi-isinä. Laudoittajankatu Lautapojankatu 4530, Kuu syntyy Maasta irronneesta aineksesta 13060 Ma, Linnunrata muodostuu Tuorlantie 13720 Ma, alkuräjähdys Väisäläntie 13200 Ma 7700 Ma Oppaankatu 4568 Ma, Aurinkokunta kehittyy 13530 Ma 8650 Ma Sorrontie Viljelijäntie 11500 Ma 13440 Ma Viipurintie Viipurintie 11500 Ma 0 1Km Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos lupanro 49/MML/10 Hesburger 11010 Ma INFOKATOS 10330 Ma Voivalantie Voivalantie Polku Tuorlan majatalo KARTTASELITTEET Aika ennen Maan syntyä (harmaa jana) Punasiirtyma (z) syntyy, kun kohteesta lähteneen valon aallonpituus siirtyy pidempiin aallonpituuksiin. Sininen säteily siirtyy kohti punaista. Punasiirtymä mittaa maailmankaikkeuden venymistä kohteen ja meidän välillä, ja siten epäsuorasti etäisyyttä. Koska valonnopeus on rajallinen, voimme suuren punasiirtymän kohteilla selvittää varhaisemman maailmankaikkeuden tapahtumia. Aika Maan synnystä eteenpäin - eonit ja kaudet Maan kehityshistoria on jaettu erilaisiin kokonaisuuksiin merkittävien tapahtumien mukaan. Tapahtumat liittyvät geologiaan, biologiaan tai molempiin. Eonit ovat laajoja yksiköitä (suuri kartta) ja ne sisältävät maailmankausia. Maailmankaudet jaetaan kausiin (pieni kartta), jotka puolestaan sisältävät epookkeja ja aikoja. Ajat voidaan jakaa alku-, keskija myöhäisvaiheisiin. Ordoviikkikausi (488 - 443 Ma) Hadeeinen eoni (Maan synty - 4000 Ma) Siluurikausi (443 - 416 Ma) Arkeeinen eoni (4000 - 2500 Ma) Devonikausi (416 - 359 Ma) Kivihiilikausi (359 - 299 Ma) Proterotsooinen eoni (2500 - 542 Ma) Permikausi (299 - 251 Ma) Fanerotsooinen eoni (542 Ma - nykyaika) Triaskausi (251 - 200 Ma) Jurakausi (200 - 145.5 Ma) Calymninen, ectasinen ja steeninen kaudet (1600 - 1000 Ma) Liitukausi (145.5 - 65.5 Ma) Paleogeenikausi (65.5 - 23 Ma) Tooninen, kryogeeni ja ediakara kaudet (1000 - 542 Ma) Neogeenikausi (23 - 2.58 Ma) Kambrikausi (542 - 488 Ma) Kvartäärikausi (2.58 Ma - nykyhetki) Alku- ja loppupiste Infokatos, levähdysmahdollisuus + 8650 Ma Fennian orogenia Suomeen Svekofennisen vuoriston muodostanut prosessi. Fennian orogeniassa pieni mikromanner törmäsi tulivuorikaariin, jonka tuloksena vuoristo alkoi kohota. Fennoskandia Niemimaa, joka kiinnittyy Euraasian mantereeseen. Fennoskandia on maantieteellinen alue, joka käsittää Suomen, Ruotsin ja Norjan sekä Kuolan niemimaan ja Karjalan alueet. Fotosynteesi Fotosynteesi eli yhteyttäminen on kasvisoluissa ja sinilevissä tapahtuva reaktio, jossa auringon säteilyenergian avulla muutetaan hiilidioksidi ja vesi hapeksi ja sokereiksi. Galaksijoukko Ryhmä suuria galakseja. Aika ennen Maan syntyä (z) Ma Ensimmäisen Ensimmäiset tähdet, joissa ei ollut muita aineita kuin sukupolven tähdet vetyä, heliumia ja hitunen litiumia. Mega anni, miljoona vuotta sitten Reitin varrella sijaitseva kivi tai messinkilaatta Biolaakson kiertoreitti, joka ei vie metsätaipaleen läpi Kahvila-/Ruokailumahdollisuus Juomia WC* Levähdyspaikka Sauna * WC:t ovat käytettävissä toimistoaikojen tai muiden aukioloaikojen puitteissa. Kuvien tiedot. Alku- ja loppupään sekä etukannen kuvat: Ari Brozinski, 13720: Ari Brozinski, 13060: Vesa Kankare (http://www.vkastronomy.com/), 12510: Vesa Kankare, 4530: NASA, 4568: NASA/JPL-Caltech, T. Pyle, 4500: Fahad Sulehria (http://www.novacelestia.com), 3900: P. Rona, OAR/National Undersea Research Program (NURP), NOAA, 1880: NASA, 1600: Kevin Walsh, 800: Fahad Sulehria, 540: Kevin Walsh, 65,5: NASA/JPL, 2,6: Kirsi Rajala, 0,2: José-Manuel Benito, 0,001969: Harrison H. Schmitt, NASA. Kartan ja esitteen piirrokset: Tomi Räsänen ja Sanni Rahkola. Gneissi Suuntautunut keski- tai karkearakeinen kivi, joka koostuu kvartsista, maasälvästä ja kiilteistä. Gneissiä syntyy riittävän korkeissa lämpötila- ja paineolosuhteissa. Graniitti Vaalea syvällä Maan sisässä syntynyt karkearakeinen magmakivi, jossa on yli 20% kvartsia ja maasälpiä. Hiertovyöhyke Vyöhyke, jossa kivissä tapahtuu plastista deformaatiota. Plastista deformaatiota voi verrata vaikka kahden muovailuvahapalan yhdistämiseen. Hiilipussi Muinaisesta pienestä eliöstä tai solupesäkkeestä kallioperään jäänyt fossiili, jossa ei enää erotu mitään solun tai solukon rakenteita. Isotooppimääritysten perusteella kuitenkin tiedetään, että kyseinen hiili on peräisin elävästä solukosta. HUDF Hubble-avaruusteleskoopin Ultra Deep Field-kuva. Ihminen Nykyihminen (Homo sapiens) on ainoa elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva eläinlaji. Ihmiset kuuluvat kädellisten lahkoon. Kaasusumu Tähtienvälinen pilvi, joka koostuu vedystä, heliumista, raskaammista alkuaineista sekä pölystä. Kaksoistähti Tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertävät toisiaan. Kassiopeia W:n mallinen tähtikuvio. Näkyy aina Suomessa, olosuhteiden salliessa. Kertymäkiekko Pölyn ja kaasun kertymä, joka kiertää keskellä olevaa kappaletta. Kolmannen sukupolven Kaikista nuorimmat tähdet, kuten oma Aurinkomme. tähdet Komeetta Aurinkoa kiertävä jäästä ja pölystä koostuva pieni kappale. Kosminen taustasäteily Maailmankaikkeuden alkuajoista tuleva maailmankaikkeuden täyttävä tasainen säteily. Kuori Uloimpana oleva Maan ydintä ja vaippaa ympäröivä, hauras kivikehä. Kuoren paksuus vaihtelee 5-35 km välillä. Kratoni Erittäin vanha ja stabiili maankuoren alue, joka on poikkeuksellisen paksu. Maapallon eri osat Lito Asten sfä äri Kuori: 5-35 km osf ää ri Vaippa: 35-2890 km Sula ulompi ydin: 2890-5150 km Kiinteä sisempi ydin: 5150-6370 km Kvasaari Maailmankaikkeuden kirkkaimpia yksittäisiä kohteita johtuen galaksin ytimestä tulevasta voimakkaasta suihkusta. Sisältävät supermassiivisen mustan aukon. Kölivuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa sijaitseva vuoristo. Tunnetaan myös nimellä Skandit. Laakiobasaltti Erittäin laaja-alainen basalttinen purkaus, joka syntyy maanpinnalle tai meren pohjaan. Laattatektoniikka Teoria mannerlaattojen liikkeistä. Linnunradan kiekko Linnunradan pyörimistasossa oleva kerros tähtiä ja kaasua. Linnunrata Oma kotigalaksimme. Lumipallomaa Suuri osa Maasta on peittynyt jääkerroksen alle. Magma Maankuoressa esiintyvä sula kiviaines. Muodostaa kiteytyessään magmakiviä. Mannerjäätikkö Laaja, yli kilometrin paksuinen jäätikkö. Nykyiset mannerjäätiköt ovat Grönlannissa ja Antarktiksella. Mannerlaatta Maan ylimmät kerrokset ovat lohjenneet mannerlaatoiksi. Mannerlaatat koostuvat kuoresta sekä vaipan ylimmistä osista. Mannertörmäys Mannerlaattojen liikkeistä seuraava kahden laatan yhteentörmäys, jonka tuloksena voi syntyä esim. vuoristo. Meripihka Miljoonia vuosia sitten eläneiden havupuiden fossiilista pihkaa, joka on kovettunut ja varastoitunut meren pohjaan. Meteoriitti Maahan pudonneen Aurinkoa kiertävän kappaleen, meteoroidin, jäänteet. Meteoriitit luokitellaan rautanikkeli, kivirauta- ja kivimeteoriitteihin (kondriitit ja akondriitit). Mikrobikasvusto Yksisoluisten eliöiden, usein monien eri lajien, yhdessä muodostama elollinen kasvusto. Mikromanner Mannerlaatasta erkaantunut kuoren palanen, joka on kooltaan korkeintaan noin Madagaskarin kokoinen. Oliviinidiabaasi Magmakivi, joka on kiteytynyt juonessa ja sisältää oliviinia. Oliviini on tummissa kivilajeissa esiintyvä yleinen vihertävä mineraali. Erinomainen kiuaskivi. Orogenia Vuorijonon muodostuminen. Pallomainen tähtijoukko Tähtien pallomainen keskittymä. Vanhoja tähtijärjestelmiä. Pimeä aika Aikakausi maailmankaikkeuden historiassa ennen ensimmäisten tähtien syntyä. Pimeä energia Teoreettinen energiamuoto, joka aiheuttaa maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtymisen. Plasma Kuuma sähköisesti varautuneista hiukkasista koostuva aineen olomuoto. Polyyppi Polttiaiseläimiin kuuluvia alkeellisia vesieläimiä. Niille on tunnusomaista, että ne kiinnittyvät alustaansa, mutta niillä voi olla elämänvaihe, jossa ne uivat (meduusamaisen) vapaasti. Polyyppeja ovat mm. merivuokko. Päällekkäin kasvavat runkopolyypit taas muodostavat koralleja. Punalevä Monisoluisia merileviä. Ne ovat vanhimpia monisoluisia aitotumaisia eliöitä. Punaleviä on useita eri lajeja ja kuuluvat tärkeänä osana koralliriuttojen kasvillisuuteen. Punasiirtymä (Z) Mittausjärjestelmä, jolla tähtitieteilijät mittaavat kuinka kauan valo on matkannut lähteestä. Rapakivi Graniitti, jolla on Rapakivimainen tekstuuri. Rapakivi koostuu tyypillisesti kvartsi-, maasälpä- ja biotiittimineraaleista. RNA Ribonukleiinihappo. DNA:n kaltainen ketju, mutta hyvin hauras ja lyhytikäinen. Geenien informaatio kopioidaan ensin DNA:sta RNA:ksi, ja vasta tässä muodossa se käytetään proteiinisynteesin ohjeena. Saarikaari Kaarenmuotoinen tuliperäinen saariryhmä, joka syntyy esimerkiksi mannerlaattojen rajalla. Sedimentoituminen Veteen sekoittuneen kiinteän aineksen - esim. mineraalien, saven, tai eloperäisten hiukkasten, solujen tai solukoiden - kerrostuminen. Stromatoliitti Mikro-organismien kuten syanobakteerien saostamasta ja sitomasta eloperäisestä aineksesta koostuva sedimenttimuodostuma. Superjoukko Monista galaksijoukoista koostuva rakenne. Supermanner Mantereet liikkuvat yhteen laattatektoniikan myötä ja muodostavat suuria maamassoja. Skandit Melko nuori kaledonialaisen poimutuksen aikainen vuoristo Skandinavian niemimaalla, Ruotsin ja Norjan alueella. Tunnetaan myös Kölivuoriston nimellä. Svekofenninen vuoristo Fennian orogenian 1880 miljoonaa vuotta sitten Suomeen synnyttämä vuoristo. Syanobakteeri Sinilevä. Fotosynteesiin kykeneviä esitumallisia eliöitä. Tektoninen Maankohoamiseen liittyvä geologinen prosessi. kohoaminen Suomessa tapahtuu kallioperän "toipuessa" painuttuaan alaspäin viimeisimmän jääkauden jäämassojen vaikutuksesta. Toisen sukupolven Joidenkin ensimmäisten tähtien räjähdyksien jälkeen tähdet muodostuneet tähdet. Trondhjemiitti Väriltään vaalea, vain hieman tummia mineraaleja sisältävä tonaliitti. Tonaliitti on graniitin kaltainen kivilaji. Trilobiitti Sukupuuttoon kuolleiden niveljalkaisten luokka, jotka kehittyivät kambrikaudella. Hyvin tunnettuja fossiileja, muistuttavat nykyisiä siiroja. Tulivuorikaari Sarja tulivuoria, jotka syntyvät, kun kaksi mannerlaattaa törmää toisiinsa ja syntyy sulaa magmaa. Tähtijoukko Tähtijoukkoja on kahta päätyyppiä: avonaiset tähtijoukot ja pallomaiset tähtijoukot. Kaikki paljain silmin näkyvät tähtijoukot kuuluvat Linnunrataamme. Tähtipurkausgalaksi Galaksi, jossa syntyy hyvin paljon tähtiä. Vaippa Maankuoren ja ytimen välissä oleva suurelta osin puolisulasta kiviaineksesta muodostuva kerros. Vaippa ulottuu maanpinnalta katsottuna noin 40 kilometristä 2900 kilometriin ja se koostuu enimmäkseen erilaisista hapen, magnesiumin, raudan ja piin yhdisteistä. Vulkanismi Tulivuorten muodostumiseen ja tuliperäiseen toimintaan liittyviä ilmiöitä kuvaava termi. Ydin Maapallon sisin osa, joka koostuu pääasiassa raudasta ja nikkelistä. Maanpinnalta katsottuna ydin alkaa noin 2900 kilometristä jatkuen aina Maan keskipisteeseen asti. Zirkoni Mineraali, jota käytetään geologisessa ajanmäärityksessä. Käytetään lisäksi korukivenä.
© Copyright 2024