1. No category

Opojen työnimusta
Pirkanmaalaisten perusopetuksen opintoohjaajien yhteistyöseminaari
Ellivuori 27.-28.5.2010
Jussi Silvonen
Itä-Suomen yliopisto
Dispositio
●
Mittee?
–
●
Kuka, mitä, hä?
–
●
Eli muutama sana aikaisemmasta tutkimuksesta
ja opojen ammatillisen aseman jäsentymisestä
Eli alustavia havaintoja opoista ja opojen
työnimusta
Sou vot?
–
Eli pohdintaa aiheesta: Mittee tuosta seuraa ja
mitä olisi tehtävä
Mittee?
●
●
●
●
Työn ja koulutusjärjestelmien muutos opo-työn
konteksteina.
Suomi työn nopean muutoksen yhteiskuntana –
vanhasta uuteen työhön.
Suomalainen koululaitos modernisaation välineenä ja tuotteena, nyt uusien haasteiden
edessä.
Opinto-ohjaajan työ ristiriitaisena semi-professiona.
Vanhasta uuteen työhön
●
●
●
●
Modernisaatiokriisi 1960 -luvulla. Suora hyppy
maataloudesta palveluyhteiskuntaan.
1990 -luvulta lukien sopeutuminen globalisaatioon. Siirtymä vanhasta työstä uuteen työhön.
Psykologinen työntutkimus on seurannut muutosten merkityksiä työn tekijöille. Työn rasitusten tutkimuksesta voimavarojen tutkimukseen.
Yksilökeskeisestä työn järjestelmien tutkimukseen.
Fordismista jälkifordismiin
●
●
●
Fordistinen tuotantotapa muotoutuu 1900 -luvun alkupuolella, kun teollinen massatuotanto
(liukuhihna) alkaa vallata alaa.
Fordismi yhdistää tehokkuuden ja tuotantolaitoksen työntekijöiden korkean palkkauksen (ta
– ay kompromissi).
Fordistinen tuotanto on kansallista ja suhteellisen vakaata ja suojattua (ay-liike, professiot).
Fordismista jälkifordismiin
●
●
Fordismille tyypillinen ”omistettu työ” (elinikäinen, isältä pojalle) murenee.
Työn kollektiiviset suojat haurastuvat (Ay-liike,
kollektiiviset sopimukset).
●
Työn uudet muodot (jousto-, vuokra-, etätyö).
●
Työn ”subjektivoituminen” (tieto- ja hoiva­työ).
●
Sisäistetty kontrolli (työuupumus, masennus).
Vanha työ
Uusi työ
Sosiaalisesti ankkuroitunut Uusliberaali
Kansallinen
Globaali
Teollinen
Jälkiteollinen
Fordistinen
Jälkifordistinen
Byrokraattinen
Jälkibyrokraattinen
Moderni
Jälki-, postmoderni
Objektivoitu
Subjektivoitu
Tayloristinen
Toyotistinen
Organisoitu
Hajautettu
Vanha työ
Uusi työ
Säännelty
Sääntelemätön
Institutionaalinen
Jälki-institutionaalinen
Professionaalinen
Jälki-professionaalinen
Ruumiillinen
Tietoistunut
Manuaalinen
Kognitiivinen
Materiaalinen
Immateriaalinen
Suojattu
Prekaari
Kollektiivinen
Yksilöllinen
Kasvoton
Henkilöitynyt
Vanha työ
Uusi työ
Rutinoitunut
Joustava
Paikallaanpysyvä
Liikkuva
Eristetty
Kommunikatiivinen
Maskuliininen
Feminisoitu, estetisoitu
Vastakohtainen
Yhteistoiminnallinen
Proletariaatti
Prekariaatti
Massatyöläinen
Yleinen äly
Esirefleksiivinen
Refleksiivinen
Palkkatyö
Palkkatyön jälkeinen
Stressistä työn imuun
●
●
●
Stressitutkimus psykologisen työntutkimuksen
valtavirta aina 1990-luvulle saakka.
Suomessa vahvat perinteet, erityisesti TTL:lla.
Stressitutkimuksen traditio osoitti työn kuormittavuuden jatkuvan kasvun ja sen kielteiset seuraukset hyvinvoinnille.
●
Tutkimuksella vähän vaikutusta käytänteisiin.
●
Paradigma alkoi kuihtua 1990 -luvulla.
Stressistä työn imuun
●
●
●
●
Stressikysely voi tuottaa tuloksekseen vain
stressitietoa.
Voimavaranäkökulma kysyy toisin päin: mitkä
ovat työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin edellytykset.
Antonovsky: koherenssin tunne selittää ulkoisia
tekijöitä enemmän.
Työn imu uutena käsitteenä ja näkökulmana.
Stressistä työn imuun
●
●
●
Työn imu käsitteenä lähtöisin positiivisen psykologian traditiosta.
Käsite rantautui Suomeen 2000 -luvun alussa
(Jari Hakanen).
Työnimu on pysyvä, myönteinen tunne- ja motivaatiotila, joka koostuu
–
tarmokkuudesta,
–
Omistautumisesta ja
–
uppoutumisesta.
Koulutus ja fordismit
●
●
●
Suomalainen peruskoulujärjestelmä syntyy hyvinvointivaltiollisena vastauksena fordistisen
työn haasteisiin.
Tasa-arvon eetos kohtaa sosiaalisen kerrostuneisuuden. Peruskoulu alkaa eriytyä samalla,
kun professiot asettavat fordistisia ankkureita
työlleen.
Fordismin säröihin asettuu jälkifordistisia paikkaajia ja koordinaattoreita.
Koulutus ja fordismit
●
●
●
●
Opettajan ammatti fordistisena professiona.
Koulun eriytyminen vastauksena sosiaalisiin
haasteisiin. Erityisopetus vahvana professiona,
kouluavustajat marginaalissa.
Opinto-ohjaajien työ kehittyy pikkuhiljaa marginaalista semi-professioksi.
Opinto-ohjaaja kohtaa jälkifordismin haasteet
puhtaimmillaan. Moniammatillisuus, monikulttuurisuus. Yrittäjyysdiskurssi hataran palkkatyön maailmassa.
The end of part one.
Kysymyksiä, tai sitten ei ...
Opon työstä - yleistä
●
●
●
Niin opettajan kuin oponkin työtä jäsentää opetustyön sisäinen jännite: työn rasittavuuden ja
vahvan työhön sitoutumisen haasteellinen samanaikaisuus.
Opoja Suomessa n. 1700, perusopetus n.1000,
lukioissa n. 430, ammatillisessa koulutuksessa
n. 270.
Lukuisia selvityksiä, mutta arvioinnin / hallinnon
näkökulmasta.
Opinto-ohjauksen haasteet
peruskoulu
1.
2.
3.
4.
Työn rajaus
Huomion antaminen tasapuolisesti
Ongelmaisia oppilaita paljon
Oma jaksaminen,
ammatillinen
kehittyminen
lukio
1.
2.
3.
4.
Ongelmaisia oppilaita on paljon
Jatkuva oman
työn kehittäminen
Oppilaan etu
aina ensin
Ohjausprosessin
sujuminen
Ammatillinen
toinen aste
1.
2.
3.
4.
Puheeksi ottaminen, rakenteiden
kanssa toimiminen
Ohjausprosessin
sujuminen
Jatkuva oman
työn kehittäminen
Resurssien puute
Tutkimusasetelma
Pilotti: Kysely Joensuun ohjauksen koulutuksesta valmistuneille (N=355) keväällä 2008. Vastaajia 77.
•
Työhyvinvointi -kartoitus. Näkökulmana työn
positiivisten resurssien (työn imu)kartoittaminen.
•
Kohteena SOPO:n jäsenistö. Suorapostitus
kymmenen alueyhdistyksen jäsenille (N=1088,
vastaus % nyt 36,1).
•
JS & HP, 5.2. 2010, Kuopio
18
Esitutkimus: työhypoteesi
Esitutkimus: työhypoteesi
Tutkimuksen vastaajat (25.5.)
Kaikki Miehet Naiset
Ikä
47 v
50 v
46 v
Ylioppilas
1982
1979
1983
Valmistui opintoohjaajaksi
Vuosia opintoohjaajana (lkv)
Bruttopalkka, € kk
1999
1996
2000
12
15
11
3550
3780
3500
Elää parisuhteessa %
84,0
86,0
85,0
Huollettavia lapsia %
52,0
52,0
53,0
Ero
230,00 €
Tutkimuksen vastaajat (25.5.)
●
●
Tämänhetkinen työ: 75 % toimii opona, 25 opona ja opettajana.
Vakituisessa työsuhteessa 90 prosenttia, määräaikaisessa vain kymmenen prosenttia.
Työn jakautuminen
Oivallisia kommentteja, kiitos
●
●
”Kohta jossa kysyttiin prosenttimääriä työtehtävien hoidossa on mahdoton täyttää - ja mihin
opetustunnit kuuluivat?”
”Prosenttiosuudet aivan hatusta vedettyjä! Monta kehittämistutkimusta on tehty, mutta kuntatasolla ei ole tapahtunut ratkaisevaa parannusta.
Henkilökohtainen ohjaus jää todella vähäiseksi,
varsinkin jos kyseessä on suht normaalisti etenevä opiskelija.”
–
[Suattaapi olla, jotta ei raportoija … , kiitos ...]
Työnimu ja koulutuspaikka
43
25
53
86
4
Työnimu ja SOPO AY
Työn imun tekijöitä
ET16 Opon
ET12
ET15 Kanssani
tekemiä eh­
Koulussamme neuvotellaan,
dotuksia ja
pidetään
kun on kyse
esityksiä otetaan
säännöllisesti
työtäni
huomioon
kokouksia
koskevista
päätöksenteossa
kollegojen
asioista
kesken
Cor.
,218**
,400**
,412**
Sig
,001
,000
,000
N
231
231
231
Työn imun tekijöitä
ET21 Tiedän
tarkkaan, mitä
esimieheni
odottaa
minulta
ET29 Tunnen
olevani si­
toutunut
oppilaisiini
ET32
Esimieheni
tukee työtäni
riittävästi
Cor.
,401**
,472**
,438**
Sig
,000
,000
.000
N
231
231
231
Oivallisia kommentteja, kiitos
●
●
”Oli hieman hankala vastata joihinkin kysymyksiin. Hoidan toimipisteessämme opon tehtävien
lisäksi sosiaalikuraattorin työt, vastaan asuntolasta, opetan ym. Minulla on monta roolia, koska toimipisteemme on pieni.”
”Mukava täyttää, laajat kysymykset, saat varmasti tietoa ohjauksen tilasta eri asteilla sekä
ohjauksen tukipalvelujen saatavuudesta.”
Oivallisia kommentteja, kiitos
●
”Oppilaitoksessani on 13 erikokoista toimipistettä, joten esim. oppilaitoksen henkilöstöä koskevat kysymykset olivat vähän tulkinnanvaraisia.
Oppilaitoksessa kyllä kokopäiväinen kuraattori,
mutta toimipisteessä vain 'osa-aikainen' (2 päivää viikossa). Lisäksi omat opiskelijat ovat kolmessa eri toimipisteessä, joten oman työn näkökulmasta olen kokopäiväinen, mutta opiskelijoiden näkökulmasta kenties 'osa-aikainen'.”
Kommentteja työstä
●
”Toivoisin oppilaitokseni johdon toimivan niin
kuin kirjoittelevat päivälehdissä (Ohjausta on
vahvistettava) Toivoisin kollegaa jakamaan tehtäviä. Henkilökohtaiseen ohjaukseen ei jää riittävästi aikaa vaikka minut on siirretty toimistotyöaikaan. Oppilaitos hakee projekteja joilla haluaa korvat opon tehtäviä. Projektiohjaajalla ei
ole opo-koulutusta. Opolle yritetään antaa toimeen kuulumattomia tehtäviä esim. kirjaston
hoito.”
Kommentteja koulutuksesta
●
●
”Opokoulutus keskittyi ohjaamiseen, mikä on
tärkeä osa, tosin minulla on aikaa siihen liian
vähän. Markkinointia ei käsitelty koulutuksessa
ollenkaan, ja sitä teen n. kolmanneksen työssäni.”
”Koulutus oli aivan liian korkealentoista filosofista pohdintaa. Olisin kaivannut paljon konkreettisempaa tietoa esim. opon vuoden työkierrosta
ym. Kouluun tullessani en tiennyt edes, että
mitä oli vuosiviikkotunti.”
Kommentteja koulutuksesta
●
●
”Käytännön tietämystä ei saanut koulutuksesta
eikä pedagogista vertailupohjaa. työ on kuitenkin hyvin käytännönläheistä ja olisin kaivannut
enemmän dialogia siitä kuinka samaa asiaa voi
opettaa ja ohjata erilaisille ohjattaville.”
”Koulutuksesta saa näkökulman ja 'tieteellisen
viitekehyksen' ohjaukseen, mutta käytännön työ
on arkista sormet savessa työstämistä.”
Yhteenvetoa
●
●
●
●
Työhypoteesimme on saanut toistaiseksi vahvistusta. Opojen työtä luonnehtii vahva sitoutuminen ja työhyvinvointi (työnimu).
Työnimu liittyy työpaikan suhteisiin ja erityisesti
esimiehen rooliin työn kulussa.
Sukupuolten väliset pieniä.
Työn imun rakentumisen mekanismi vaatii jatkotarkastelua.
The end of part two.
Kysymyksiä, tai sitten ei ...
Sou vot?
●
●
●
●
Työn tutkimisen ja kehittämisen haasteita.
Kehittämishankkeiden lyhytjänteisyys, kumulatiivisten muutosten puute.
Tutkimus selvityspainotteista, hallinnon näkökulmasta.
Tutkimuksen ja mittareiden painopiste yksilössä
(opo, yksilöohjaus), ei työyhteisössä.
Sou vot?
●
●
●
Opon haasteita: moniammatillisuus, -kulttuurisuus eli kokonaisuuden hahmottaminen yhden
oppiaineen sijasta.
Opon haasteita: työn muutoksen konkreettinen
ymmärtäminen. Miten ohjaat uuteen työhön
vuonna 2050?
Paikallinen kehittäminen avaimena pysyvään
muutokseen (tutkimus + pienet kehittämisaskeleet).