Janssen-Cilag AB Kort information om demens på finska. Tietoa dementiasta Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Ruotsissa jotakin dementian muotoa sairastaa noin 150 000 ihmistä. Lukumäärä on niin suuri, että dementia voidaan luokitella kansantaudiksi. Arvioiden mukaan dementiapotilaita on vuonna 2025 jo yli 200 000. Mitä dementia on? Dementiaan sairastuneen henkilön aivosolut tuhoutuvat. Siitä voi seurata muistihäiriöitä, sekavuutta, persoonallisuuden muutoksia ja usein tunteiden säätelyn hallitsemattomuutta. Dementian diagnosoiminen tarkoittaa usein täysin uusien käsitteiden tulvaa. Sairauteen liittyy monia ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yritämme nyt hälventää ennakkoluuloja välittämällä tietoa dementian oireista ja siitä, miten niitä pitäisi hoitaa. Sekä omainen että potilas hyötyvät saadessaan lisää tautiin liittyvää tietoa ja ymmärrystä. Dementia ei ole luonnollista vanhenemista. Useimmiten tauti on toki ikääntyneiden ongelma, mutta toisinaan dementiaan voi sairastua jo 40-vuotiaana tai nuorempana. Dementia on yleisnimi monelle eri sairaudelle. Pelkät muistihäiriöt eivät riitä taudin diagnosoimiseen dementiaksi. Huomattavien muistihäiriöiden on pitänyt kestää vähintään kuusi kuukautta, ja lisäksi diagnoosiin tarvitaan vähintään kaksi seuraavista oireista: • Heikentynyt ajattelukyky: abstrakti ajattelu ei onnistu. • Huonontunut tilan hahmotuskyky ja suunnistuskyky. • Kielen häiriöt, jotka vaikeuttavat suullista ja kirjallista ilmaisua. • Käytännön vaikeudet jokapäiväisistä toimista suoriutumisessa, esim. pukeutumisessa ja hygieniasta huolehtimisessa. • Persoonallisuuden muutokset: potilaasta saattaa tulla esim. arvostelukyvytön, aloitekyvytön tai aggressiivinen, hän voi kärsiä motivaation puutteesta tai jättää oman perheensä huomiotta. Dementiasairaudet voidaan jakaa kolmeen eri muotoon taudin vaikeusasteen mukaan. Lievintä muotoa kutsutaan lieväksi dementiaksi. Potilaan toimintakyky on heikentynyt, mutta hän kykenee asumaan kotona. Seuraavaa muotoa sanotaan keskivaikeaksi dementiaksi, jolloin potilas tarvitsee apua selvitäkseen jokapäiväisestä elämästä. Vaikeaan dementiaan sairastunut tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja apua. Dementian eri tyypit Dementiasairauksia on monia. Tunnetuin dementiasairaus, johon lukeutuu puolet dementiatapauksista, on Alzheimerin tauti. Seuraavaksi yleisin taudin muoto on vaskulaarinen eli verisu oniperäinen dementia. Muita dementiasairauksia ovat otsalohkodementia ja Parkinsonin tautiin liittyvä dementia. Lisätietoa eri dementiasairauksista on osoitteessa www.demens.org. Muistin heikkeneminen Muisti heikkenee kaikissa dementian muodoissa. On kuitenkin mahdotonta ennakoida, miten tautiin sairastunut reagoi eri asioihin. Taudin ilmenemiseen vaikuttaa esimerkiksi se, missä aivojen osassa vaurio sijaitsee. Monet potilaat muistavat kahdenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia, mutta eivät kykene muistamaan, mitä he tekivät kaksikymmentä minuuttia sitten. Potilaan muistin heikkeneminen näkyy yleensä alkuvaiheessa vaikeutena oppia uusia asioita, kielenkäytön köyhtymisenä sekä vaikeutena ymmärtää ajallisia suhteita ja abstrakteja käsitteitä. Kaikki huonomuistisuus ei välttämättä ole dementiaa. Selvien muistivaikeuksien ilmetessä on kuitenkin aina hakeuduttava lääkäriin, jotta voidaan selvittää dementian mahdollisuus. Dementiatutkimuksiin sisältyy esimerkiksi seuraavia selvityksiä: potilashistorian läpikäynti, psyykkinen arviointi, potilaan yleiskunnon tutkimus, psykologinen ”Mini Mental Test” (MMT) -testi, neurologinen tutkimus, laboratoriokokeet sekä sydän- ja keuhkoröntgen. Myöhemmässä vaiheessa potilaan muistihäiriöt pahenevat, eikä hän esimerkiksi enää kykene erottamaan päivää ja yötä toisistaan. Potilas ei myöskään välttämättä tunnista omaa kotiaan, ja henkilöiden ja esineidenkin tunnistamisessa alkaa olla vaikeuksia. Sairaudentunne heikkenee. BPSD-oireet Dementian psykologisista ja käytösoireista käytetään kirjainyhdistelmää BSPD. Käsite on kansainvälisesti käytössä, ja siihen sisältyvät dementian oireista esimerkiksi aggressiivisuus, aistiharhat, harhaluulot, levottomuus, pelkotilat, masennus, kiihtymys, motorinen levottomuus ja unihäiriöt. Nämä oireet yleistyvät taudin edetessä. Potilas saattaa esimerkiksi syyttää kumppaniaan uskottomuudesta. Sairastuneen levottomuus lisääntyy, ja hän saattaa käyttäytyä vihamielisesti ja aggressiivisesti. Omaisten voi olla vaikea suhtautua tällaiseen käytökseen. Joidenkin yksilöiden on vaikeampi säädellä aggressioitaan ja mielijohteitaan, minkä dementiapotilaita hoitavat hyvin tietävät. Serotoniinilla on todettu olevan yhteys aggressiiviseen käyttäytymiseen, ja sen pitoisuus aivoissa vähenee dementian myötä. Kaikki sairastuneessa tapahtuneet muutokset voidaan usein selittää. Lääkärin tehtävä on löytää syyt, joista oireet johtuvat, ja määrätä oikeat lääkkeet. Potilaan omaiset Omaiset hoitavat 70 % dementiapotilaista, ja luku suurenee sitä mukaa, kun yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä lisääntyy. Tuntuu pelottavalta, kun läheisen ystävän käytös yllättäen muuttuu. Dementiapotilaan käyttäytymistä voi kuitenkin ymmärtää ja selittää, jos tietää jotain sairaudesta. Dementiaa sairastavat saattavat esimerkiksi uskoa, että heidän tavaroitaan varastellaan. Tämä johtuu siitä, että potilas ei enää tiedä, mitkä tavarat kuuluvat kenellekin. Potilas saattaa myös lähteä etsimään kotiaan, koska ei tilan hahmotuskyvyn heikennyttyä tunne oloaan kotoisaksi omassa kodissaan. Dementiaan sairastunut saattaa luulla tuttua ihmistä tuntemattomaksi, koska ei enää tunnista tämän kasvoja. Tunnistamiskyvyn heikkeneminen aiheuttaa yleensä sekä hätäännystä että suuttumusta. Huolenpito ja lääkehoito Dementiaan sairastuminen ei suinkaan tarkoita inhimillisten tarpeiden häviämistä – päinvastoin. Potilas viihtyy yleensä rauhallisessa ja miellyttävässä ympäristössä. Tämä vähentää stressin aiheuttajia ja helpottaa rutiineja. Stressi kuluttaa voimia. Potilas voi parhaiten saadessaan selviytyä askareista omaan tahtiinsa, omalla tavallaan. Kehumisesta, kannustamisesta ja selkeistä ohjeista on usein apua. Kannattaa pyrkiä ylläpitämään säännöllistä, toimivaa uni- ja ruokailurytmiä. Juomien nauttimista on hyvä vähentää iltaisin ja öisin. Nukkumisen helpottamiseksi kannattaa vähentää valon ja äänten määrää nukkumaanmenoaikana ja yöllä. Ravinnonsaannista huolehtiminen on tärkeää, koska potilas saattaa usein unohtaa syömisen. Dementiasairauksien hoito muodostuu hyvästä huolenpidosta, jota täydennetään usein lääkehoidolla. Lääkehoidon lähtökohtana on oireiden hoitaminen ja siten sairauden ilmenemismuotojen lieventäminen. Nykyään dementiasairauksien hoidossa käytetään lääkkeinä niin kutsuttuja kolinesteraasin estäjiä. Lisätietoa saat lääkäriltä. Myös dementiaan mahdollisesti liittyviä psykologisia ja käytösoireita voidaan toisinaan hoitaa lääkityksellä. Lisätietoa saat lääkäriltä. Lisätietoa Alzheimerföreningen www.alzheimerforeningen.se Ruotsin Alzheimer-yhdistys on Alzheimerin taudista ja muita dementiasairauksista kärsivien sekä omaisten/läheisten edunvalvoja. Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien neuvontapuhelin palvelee maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.00, puhelinnumero on 020-73 76 10. Sähköpostiosoite: info@alzheimerforeningen.se Demensförbundet www.demensforbundet.se Ruotsin Dementialiitto perustettiin vuonna 1984. Siihen kuuluu 130 dementialiittoa eri puolilta Ruotsia. Liitto työskentelee dementiaa sairastavien ja omaisten hyvinvoinnin sekä ihmisarvoisen hoidon puolesta. Liiton toimiston osoite on: Demensförbundet, Lundagatan 42 A, 5 tr. SE-117, 27 Stockholm. Puh: 08-658 99 20, faksi. 08-658 60 68 Sähköposti: rdr@.demensforbundet.se Janssen-Cilag AB Box 7073 SE-192 07 Sollentuna Tel 08-626 50 00 Fax 08-626 51 00 www.janssen-cilag.se www.demens.org JC-100119-2 Voit myös ryhtyä liiton jäseneksi ja liittyä johonkin sen paikallisosastoista. Näin voit osallistua toimintaan, jolla huolehditaan dementiaa sairastavien oikeuksista yhteiskunnassa.