1. No category

Kirkonmäeltä 1
Kirkonmäeltä
Mynämäen seurakunnan lehti 1•2010
2
Kirkonmäeltä
Yksi vuosi ilman kirkkoa
Mynämäen kirkko on sitten kiinni reilun vuoden
vapusta alkaen. Miltä tuntuisi, jos ovi olisi kiinni
pysyvästi? Tästä on esimerkkejä kauniissa Karjalassa,
jossa luovutetulla alueella kuuluisien arkkitehtien
suunnittelemat kirkot ovat rappiolla kuten niiden
ympäristökin.
Meille tuttua Mynämäen kirkkoa seurakunta
korjaa käyttöä varten. Kirkkorakennus ei ole meille
museo, vaikka se on iältään vanha. Haluamme
kokoontua kirkkoon kristillisenä seurakuntana edelleen ja siksi kirkko korjataan käyttörakennukseksi. Se
on sitten Sinusta kiinni, toteutuuko tämä tavoite.
Millainen kirkosta tulee? Siitä tulee lämpimämpi,
valoisampi, kuuluvampi ja kauniimpi. Eikö siinä
ole tavoitteita riittävästi yhdelle peruskorjaukselle.
Korjauksen jälkeen kirkossa ei enää vedä eikä kaiu,
sisäovet eivät lonksaa ja vessakin löytyy eteisestä.
Lattia on puuta, ja se on rakennettu nykyisen kivilattian päälle. Uudet lämpövesiputket ovat laitettu
puulattian alle. Istuinmukavuus penkeissä on parantunut. Talven aikana on ”Loskätissä” penkkejä
mallennettu.
Alttari eikä pappi ole enää korkealla penkistä
katsottuna. Kirkkovuoden väriaiheet näkyvät alttaritekstiileissä, joita ei aiemmin ollut. Invaluiska on
uusittu ja kaiteet ovat käden ulottuvilla kuorista
poistuttaessa. Urkuparvelle pääsee kahta reittiä ylös
ja alas. Kellotornin väri ei ole enää räikeän keltainen
vaan hillitympi sellainen.
Kirkossa istuessaan voi harjoittaa niskavoimistelua ja katsella kattomaalauksia. Toivottavasti seinien
puhdistaminen lisää yhdessä valaistuksen kanssa
sisämiljöön miellyttävyyttä. Sähköistys sekä lämpöja vesiasiat on ajanmukaistettu. Kirkon ullakolle
tulee eristeet, ettei lämpö karkaa enää naakoille ja
miksei myös harakoille. Naakat joutuvat etsimään
vuokrakortteerinsa nyt muualta, mutta tuskin ne
kauaksi muuttavat.
Mynämäkeläiset ovat kiinnostuneita kirkon korjauksesta. Se on hieno asia. Mielenkiinto ilmaisee
sen, että kirkolla on paikka myös ihmisten sydämessä eikä vain paikkakunnan keskustassa. Nyt on siis
edessä vuosi kirkkopaastoa, sitten taas seurakunta
kaunistaa kirkon kokoontumisellaan.
Siunattua ja virkistävää Luojan kesää!
Jouko Kotisalo
kirkkoherra
Kun kirkko on kiinni
Rakennustoiminkuntaan kuuluvat vas. ylh. Petri Kieksi, Samu Virtanen, Heikki Jaakkola, Jaakko Rautanen,
Kari Ahtiainen, Tuula Ikola, Aila Martelius-Mäkelä,
Jouko Kotisalo ja Kari Valtanen.
Mynämäen kirkon ollessa korjauksen vuoksi suljettuna
jumalanpalvelukset ovat viereisellä seurakuntakodilla
joka sunnuntai klo 10, joskus klo 18. Konfirmaatiokirkot ovat Mietoisten ja Karjalan kirkossa.
Hautaan siunaamiset ovat omaisten toivomuksen
mukaan ulkona Mynämäen kirkkomaalla tai kirkoissa
Mietoisissa ja Karjalassa. Seurakunta kustantaa sulkemisesta johtuvat ylimääräiset kuljetuskulut .
Kasteet ja vihkimiset voivat olla kotona, kirkoissa
tai seurakuntakodilla.
Kirkko on käytössä mahdollisesti elokuussa
2011.
Tiedustelut ja sopimiset kirkkoherranvirastosta.
Kirkonmäeltä 3
Vaativa haaste pääsuunnittelijalle
Jaakko Rautanen tutkii tottuneesti Mynämäen
kirkon yksityiskohtia. Hän on arkkitehdin ominaisuudessa ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa
useita vanhojen kirkkojen korjauksia myös Turun
seudulla. Paattisten kirkon remontti 27 vuotta
sitten oli ensimmäinen. Arkkitehtitoimistolla, LPRarkkitehdit, on useita henkilöitä nivottuna Mynämäen kirkon korjaukseen. Jaakko Rautanen toimii
vastuuhenkilönä, joka hankkii tietoa myös tiimin
muilta asiantuntijoilta.
– Mynämäen kirkko on rakenteellisesti suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta 50 vuotta on pitkä
väli peruskorjaukselle, liiankin pitkä. Suurimmat
haasteet suunnittelutyölle tulevat rakennuksen
muuttuneen käytön ja antikvaaristen arvojen
yhteensovittamisesta sekä uusien teknisten järjestelmien asentamisesta. Keskiaikaisetkin kirkot ovat
edelleen seurakuntien käyttörakennuksia – eivät
vain museoita.
Mikä on Mynämäen kirkossa
sitten haasteellisinta?
– Suuri koko. Ymmärtääkseni tämä on toiseksi
suurin keskiainainen kirkko koko Suomessa Turun
tuomiokirkon jälkeen. Ja tietenkin merkittävä
historiallisuus.
Haasteita tuo myös ns. tornihuone, kirkon
eteinen, josta aikanaan piti rakentaa kirkolle torni.
Kun tämän rakentaminen jäi vain ajatuksen tasolle,
tilan järkevä hyödyntäminen on ollut vaikea.
Vuoden 1959 remontissa poistettiin välikatto
ja tila saatiin valoisaksi. Samalla tila sai ikään kuin
linnamaisen ilmeen, jota nyt pyritään lieventämään. Tornihuoneeseen tullaan nyt sijoittamaan
mm. kauan kaivatut WC- ja siivoustilat.
Minkälaiset ovat henkilökohtaiset
tunnelmat tällaisessa kohteessa?
– Usein jää miettimään että minkälainen ammat-
Arkkitehti Jaakko Rautanen.
timies on tuonkin yksityiskohdan tehnyt – jopa
satoja vuosia sitten? Myös keskiaikaisten maalausten esiin ottaminen, jo yhdenkin mallialueen
perusteella on kiehtovaa.
Rakentajathan ovat olleet työporukoita, jotka
ovat kiertäneet eteläisessä Suomessa ja rakentaneet valtavan määrän kirkkoja. He tulivat Suomeen
lähinnä Baltiasta ja Saksasta. Paikalliset isännät ja
työmiehet toimivat heille apumiehinä ja raskaimpien töiden tekijöinä.
Minkälaisena tavallinen seurakuntalainen
tulee näkemään muutoksen?
– Tavoitteena on ettei suurta muutosta nähtäisi,
mutta esimerkiksi valoisuuden lisääntyminen tulee
näkymään. Kuuluvuutta helpottamaan tuodaan
takaisin puulattia ja samalla saadaan alttarin ja
muun lattian korkeuseroa pienennettyä. Muutenkin kulkua alttarille tullaan helpottamaan.
A-L.H-H
Mistä rahat kattomaalauksiin?
Seurakunta ottaa esille verovaroin pienen osan kattomaalauksista kirkon
korjauksen yhteydessä. Muiden maalausten paljastukseen ja konservointiin on mahdollisuus hakea EU rahaa 40% kustannuksista. Rahan
saamisen ehtona on, että hakija eli seurakunta on kerännyt ensin yksityisrahaa 60% kustannuksista. Seurakunnan oma raha ei kelpaa tueksi, vaan
EU-rahan saamisen ehtona on yksityisrahan löytyminen. Museovirasto
on arvioinut kattomaalaukset hyvin arvokkaiksi. Museovirastolla ei ole
avustusmahdollisuutta tähän kohteeseen.
Jos Sinä tai yhteisösi olet kiinnostunut tuen antamisesta kattomaalausten konservointiin, ota yhteys talouspäällikkö Tuula Ikolaan 02-4308475.
4
Kirkonmäeltä
Jeesuksen lohduttava
lupaus:
”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja
kuormien uuvuttamat. Minä annan teille
levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne
ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni
lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää
levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun
kuormani on kevyt.”
Eikö lukemamme raamatunkohta vaikutakin
ristiriitaiselta? Jeesus kutsuu meitä väsyneitä luokseen, mutta kehottaa ottamaan kuorman kannettavaksemme. Miten kannettavaksemme annettu
taakka voi olla kevyt silloinkin, kun se ei tunnu
kovinkaan kevyeltä? Meistä moni lienee esittänyt
tämän kysymyksen. Itse pohdin tätä asiaa erityisesti
valmistautuessani pappisvihkimykseen.
Pappisvihkimyksessä piispa sanoo: ”Jeesus sanoo: »Ota minun ikeeni harteillesi. Minun ikeeni
on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.» Pappisvihkimyksessä minun päälleni puettiin pappeuden tunnukset. Niiden lisäksi sain kannettavakseni
ne erilaiset pappisvirkaan liittyvät odotukset, joita
teillä seurakuntalaisilla on. Kaikkiin töihin liittyy siis
erilaisia odotuksia. Saatat kysyä itseltäsi, pystytkö
elämään niiden odotusten mukaan, joita sinun
työhösi tai erilaisiin vastuutehtäviisi liittyy? Entä
osaatko, jaksatko ja haluatko olla hyvä kristitty?
Tällaiset, erityisesti pappeuteen, liittyvät ajatukset ovat pyörineet päässäni tämän minulle rakkaan
raamatunkohdan äärellä. Miten tämä vaativa
raamatunkohta voi sitten olla minulle rakas? Jutun
juju on siinä, ettei tämä raamatunkohta lopulta
vaadikaan meiltä itseltämme äärettömästi. Jeesushan sanoo, että hänen ikeensä ”on hyvä kantaa”
ja hänen kuormansa ”on kevyt”. Kyse ei lopulta
olekaan meidän kuormastamme. Pääsiäisen tapahtumat kertovat, mistä on kyse. Pitkäperjantaina
Jeesus kärsi ja kuoli meidän puolestamme. Hän
otti meidän taakkamme tuolloin kannettavakseen.
Kristillisessä kielenkäytössä on joskus puhuttu
ristin kantamisesta. Hyvä seurakuntamme jäsen,
saatat kysyä, miten jaksan kantaa omaa ristiäni eli
sitä kuormaa, joka sinulle on annettu? Lopulta et
kannakaan omaa ristiäsi, vaan elämällesi annettu
risti on osa sitä ristiä, jolle Jeesus lyötiin puolestasi.
Kun meistä tuntuu, ettemme jaksa, osaa tai tahdo
elää kristittyinä, saamme muistaa sen, ettei meidän
tarvitsekaan olla ”hyviä kristittyjä”. Jumala on tullut
ihmiseksi, ja kantanut puolestamme sen kuorman,
joka kuuluisi minulle ja sinulle. Kun meistä tuntuu,
ettemme selviä arkipäivämme haasteista, saamme
luottaa siihen, että Jumala kulkee joka päivä vierellämme. Hän kantaa itse taakkaamme.
Vs. kappalainen Ilkka Riihimäki
Kuka on Ilkka Riihimäki: 24-vuotias pastori. Tuleva arkkipiispa Kari Mäkinen vihki minut pappisvirkaan 7.3.2010 Turun tuomiokirkossa. Aloitin työni Mynämäen seurakunnassa Mietoisten kappeliseurakunnan kappalaisen Heikki Jyväksen vuorotteluvapaan sijaisena kiirastorstaina eli 1.4.2010.
Asuinpaikka: Asun Raisiossa Kerttulassa, Tytöntiellä ;)
Perhe: Minulla ei vielä ole omaa perhettä. Vanhempani, Asko ja Merja Riihimäki, asuvat Eurajoella.
Lisäksi minulla on kaksi siskoa ja kotoamme löytyy yksi sekarotuinen perheenjäsen nimeltä Taru.
Harrastukset: Olen ollut paljon mukana erilaisessa järjestötoiminnassa. Talvisin seuraan jääkiekkoa,
toivottavasti TPS nyt voittaa mestaruuden. Suosikkijoukkueeni on kuitenkin Porin Ässät. Odotan
innolla myös kesän tuloa, jotta golfkausi voisi käynnistyä.
Parasta työssäni: Te seurakuntalaiset olette parasta työssäni. On hienoa, jos ja kun te seurakuntalaiset voitte puhua papille aivan suoraan niin kuin ajattelette. Myös työn vaihtelevuus, se että työ
sisältää erilaisia tilanteita, on hieno asia.
Tylsintä mitä tiedän: Jäykät toimintatavat.
Mieluisin raamatunkohta: Tällä hetkellä yllä oleva raamatunkohta.
Kirkonmäeltä 5
Seurakuntakoti ei ole
enää ilman emäntää
Talo ilman aitan polulla astuvaa emäntää on
kuin pilvinen päivä”. Näin kuvaili Aleksis Kivi sitä
tilannetta, että talon isännän olisi selvittävä yksin.
Monessa seurakunnassa on emäntä seurakuntatalolla tai leirikeskuksessa. Mynämäen seurakunnalla
ei ole ollut sellaista, mutta nytpä on.
Jo 1980-luvun pöytäkirjat kertovat seurakunnan emännän tarpeesta ja sen puuttumisesta. Puhetta on siis ollut ja riittävän kauan. Vuoden 2010
alusta Hannele Kähkönen aloitti tehtävässään.
Toimi on puoliaikainen ja kesällä kokoaikainen.
Työn määräaikaisuus kestää kaksi vuotta.
Mihin emäntää siis tarvitaan? Seurakunnassa
on tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa emäntää tarvitaan vastuunottajaksi. Hänen jatkuva saatavuutensa mahdollistaa toiminnan suunnittelun. On
Yhteisvastuu- ja lähetyslounaita, myyjäisiä, tulo- ja
lähtöjuhlia, synttäreitä, kirkkokahveja sunnuntaisin, yhteisiä juhlia kunnan tai järjestöjen kanssa ,
kokouskahveja ja kesällä emäntä on päätoimisesti
Kumiruonan leirikeskuksessa. Aiemmin etsimme ja
palkkasimme emännän erikseen tilaisuuksiin, nyt
ei enää ole sellaiseen tarvetta.
Sitten emäntä vastaa keittiöiden siisteydestä ja
välineistöstä. Työhön mahtuu hänellä vielä kirkon
siivousta tarvittaessa ja lomittamista. Hautajaisia
emäntä ei järjestä vaan sen huolehtivat pitoemännät. Emännän silmä näkyy kaikessa esteettisyydes-
sä, kaikessa kauniissa, minkä hän voi toteuttaa
juhlia järjestettäessä. Emäntä on yhteyshenkilö
myös vapaaehtoisille auttajille.
Emäntä on yksi merkittävä käyntikortti seurakuntalaisille ja on seurakunnan yleisilmeen kirkastaja. Siksi siunausta Hannelelle tehtäväänsä.
J. Kotisalo
Kuka on Hannele Kähkönen: Iloinen, elämän myönteinen (aikuinen nainen) emäntä-siivooja.
Käynyt keittäjä koulutuksen, kokin tutkintoon valmistavan koulutuksen ja suurtalousesimiehen
erikoisammattitutkinnon, lihakauppamestarin ja paljon koulutuksia myös kaupan alalta. Olen ollut
myös maallikkojäsenenä Hyvinkään seurakunnassa evankelioimis- ja lähetystyönjohtokunnassa.
Kierrellyt Suomea miehen mukana ja nyt hän tuli minun mukanani Mynämäkeen synnyinseudulleni.
Asuinpaikka: Asun Nuuskalassa vanhempieni entisessä kodissa, jonka mieheni kanssa ostettiin
marraskuussa 2009.
Perhe: Mieheni Kalevi Kähkönen. Minulla on yksi tytär Susanna ja hänellä ihana mummon kulta
Mico.
Harrastukset: Käsityöt puutarhanhoito ja nyt olen opetellut metsätöitä
Parasta työssäni: Jokainen päivä on erilainen ja kaikki aivan ihanat seurakuntalaiset, joita saan
tavata.
Tylsintä mitä tiedän: Ettei tapahdu mitään.
Mieluisin raamatunkohta: Ps 91:11 “Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä
kuljet.”
6
Kirkonmäeltä
Partio 100 vuotta ja
Mynämäen partiokuulumisia
Mynämäen Maahiset 30 vuotta
Partiolippukunta Mynämäen Maahiset täyttää tänä
vuonna 30 vuotta. Maahiset juhlivat 30-vuotista
taivaltaan 14.3 Mynämäen srk-kodissa. Erityisen
arvokkaaksi juhlasta teki uuden lipun naulaaminen
ja vihkiminen. Edelliset ja nykyiset lippukunnanjohtajat sekä lippukunnan eri ikäkausien edustajat
sudenpennusta vaeltajaan löivät naulan lippuun.
Lipun vihkimisen käyttöön suoritti rovasti Ritva
Nieminen.
Partio 100 vuotta
Tänä vuonna myös juhlitaan partion satavuotiasta
taivalta Suomessa. Juhlavuoteen liittyy monenlaista
toiminta ja tapahtumaa. Mynämäellä on jo nähty
juhlavuoden avaustempaus, jonka Mynämäen
molemmat lippukunnat järjestivät 13.–14.2. yhdessä satojen lippukuntien tavoin eri puolilla
Suomea. Partiolippukunta Mietoisten Kolopuutintit
osallistuivat Tavastilan koululla järjestettyyn laskiaistapahtumaan paistamalla räiskäleitä ja Maahiset
järjestivät talvileirin Mynämäen keskustassa Laurin
Mynämäen Maahisten 30 v juhla
14.3.2010.
koulun pihalla, yöpyen talvipakkasessa kaminoilla
lämmitettävissä talviteltoissa.
Juhlavuosi huipentuu heinä-elokuun vaihteessa, jolloin Kolopuutintit ja Maahiset osallistuvat
partion Kilke -suurleirille Hämeenlinnan Evolla.
Suurleirille on ilmoittautunut yli 10 000 partiolaista
eri puolilta Suomea, lisäksi kansainvälisiä vieraitakin
on luvassa.
Kolopuutinttien kesään kuuluu Kilkkeen lisäksi
oma kesäleiri. Tämä leiri pidetään partiokolon maastoissa Mietoisissa kesäkuussa. Molemmat lippukunnat järjestävät myös nuorempien ikäluokkien eli sudenpentujen ja seikkailijoiden, oman juhlavuoden
tapahtuman. Tämä Kaiku-tapahtuma järjestetään
joko 2. tai 3. lokakuuta. Lisäksi juhlavuonna partio
näkyy myös ns. koulutempauksena paikkakunnan
kouluissa. Nämä syyskuussa tapahtuvat kouluvierailut toteutetaan syyskuussa ja niissä tehdään
partioharrastusta tutuksi koululaisille.
Molempiin partiolippukuntien toimintaan pääsee mukaan syksyllä. Elokuussa on ilmoittautumispäivä, jolloin on hyvä lähteä mukaan, jos partiotoiminta kiinnostaa. Päivä ilmoitetaan paikallislehtien
sivuilla ja lisäksi seurakuntamme nettisivuille päivämäärä tullaan laittamaan. Jäseneksi pääsee sinä
vuonna kun aloittaa koulun ja useimmiten tässä
vaiheessa partioon tullaan mukaan. Toimintaa toki
pääsee myös myöhemmin nuorena ja aikuisiakin
tarvitaan mukaan erilaisiin lyhyisiin ja pitempiaikaisiin pesteihin.
Tervetuloa mukaan toimintaan.
Ritva Nieminen vihkii Maahisten
uuden lipun.
Petri Hömppi
Partion suurleiri vuonna 2009.
Kirkonmäeltä 7
Rippikouluihin uusia tuulia
– Rippikoulu Lapissa 2011
Pian alkavat noin 100 mynämäkeläistä perhettä
miettimään yhdessä lapsensa kanssa rippikoulun
käymistä Tulevan vuoden rippikouluun kun ilmoittaudutaan jo pian kesän jälkeen.
Syksyllä asia on ajankohtaista, sillä kaikille
seurakunnan 1996 syntyneille lähtee kutsukirje
rippikouluun. Ensi vuoden rippikoulut alkavat siis
jo ensi syksynä.
Vuonna 2011 rippikouluihin tulee hieman uutta. Viikolla 8 eli koulujen talvilomalla helmikuussa
järjestetään rippikoulu lapissa. Mynämäen seurakunnan rippikoulutyön ja perhetyön yhteisellä
lapinmatkalla noin 20 nuorta pääsee suorittamaan
rippikoulujaksonsa lapin lumilla. Ohjelmaan mahtuu varsinaisen rippikouluopiskelun lisäksi mm.
laskettelua ja hiihtoa sekä tutustumista paikallisiin
nähtävyyksiin ja kulttuuriin. Rippikoulun matkakustannukset pohjoiseen ovat luonnollisesti suuremmat, eli maksu on suurempi kuin Kumiruonan
leirillä, mutta kokemus on varmasti ikimuistettava
ja erilainen. Kannattaa siis jo alkaa miettiä tätä
vaihtoehtoa mikäli lapinleiri kiinnostaa ja jäädä
odottamaan rippikouluinformaatiota syksyllä.
Rippikouluryhmiä vuonna 2011 on näillä
näkyvin yhteensä 5 kpl. Muutoksia tulee myös
muihin ryhmiin, sillä ns. päiväryhmä, joka pidetään Mynämäen srk-kodissa, siirtyy kesälle. Ns.
leiriryhmät järjestetään edelleen perinteisinä 7
päivän leireinä Kumiruonassa srk:n leirikeskuksessa
Mietoisissa meren rannalla. Näitä leirejä on ensi
vuonna vain kolme, sillä lasketteluripari korvaa
loppukesän elokuun leirin.
Viimeksi lapissa on rippikoulu pidetty vuonna
2006. Tämä oli ennen seurakuntaliitosta, jolloin
yhteistyönä Mietoisten ja Mynämäen seurakunnat
järjestivät lapin rippikoulun Muoniossa. Tuolloin
mukana oli 18 rippikoululaista seurakunnista.
Muutoksia on kesällä 2011 myös konfirmaatiokirkoissa. Mynämäen kirkon remontti siirtää
tämän vuoden tapaan vielä ensivuodenkin
konfirmaatioita Karjalan ja Mietoisten kirkkoihin.
Päivärippikoulun konfirmaatio myös saatetaan
pitää poikkeuksellisesti lauantaipäivänä.
P. Hömppi
8
Kirkonmäeltä
Kastehelmi, keidas keskellä kylää
Kastehelmen nimeä kantava idyllinen talo löy-
tyy kirkon läheltä, linja-auto asemaa vastapäätä.
10 vuotta sitten talo remontoitiin ja nimikilpailun
kautta sille löytyi kaunis ja osuva nimi ”Kastehelmi”.
Talo muunnettiin lasten ehdoilla toimivaksi mutta
jätettiin hyvin kodinomaiseksi. Niin paljon paikka
muistuttaa edelleen kotia, että jotkut lapset kysyvät
kerhotädeiltä ”Missä teidän sängyt on?”, olettaen
kaikkien 4 naisen asuvan siellä yhdessä. J
Talo tunnettiin vuosikymmenien ajan kappalalaispappilana tai ”pikku-pappilana”, mutta vuonna
2000 talon valtasivat lapset. Tänä päivänä talossa
kokoontuu 10 eri ryhmää viikoittain. 3-vuotiaiden ja
4-5 vuotiaiden päiväkerhoryhmien lisäksi Kastehelmessä kokoontuu Avoin päiväkerho ja vauvakerho.
Myös pyhäkoulu on löytänyt tiensä näihin tiloihin.
Lisäksi järjestetään mm Isien ja lasten nikkarointiiltoja, Avointen ovien päiviä Isovanhemmille sekä
äitien iltoja.
Tällä hetkellä vastaavana lastenohjaajana
toimii Johanna Lehtinen apunaan Tuula Helle,
Niina, Johanna, Tuula ja Pirjo.
Niina Martelius ja Pirjo Haapsaari. Lastentarhan
opettajan pätevyyden omaava Johanna kertoo
pitävänsä seurakuntatyöstä erityisesti juuri sen
tähden että tässä työssä jää enemmän aikaa puhtaasti lasten kanssa olemiselle kuin myös perheiden
kohtaamiselle. Tuula Helle on tästä joukosta ollut
pisimpään lastenohjaajana, joten hänellä löytyy
paljon tuttuja kasvoja myös vanhempien joukosta.
– Me ollaan tärkeitä lapsille. Positiivista tässä työssä
että palaute saadaan aina heti! Lasten suusta tulee
niin kiitokset kuin ihmettelyt. Meille he kertovat niin
ilonsa kuin surunsa.
Tuula ja Pirjo kiertävät myös Pörrökarhun matkassa tapaamassa kunnan muitakin lapsia. Jokainen ryhmä tulee tavattua 2 kertaa vuodessa, kerran keväällä
ja kerran syksyllä. Pörrökarhu on tärkeä viestinviejä,
viehän hän raamattunsa sanomaa kaikille lapsille!
Kastehelmen piha on avoin kaikille lapsille. Leikkipaikka kutsuu luokseen myös silloin kun toimintaa
talossa ei ole. Kesäkuussa on myös järjestettyjä
pihakerhoja, joihin lapset saavat tulla oman aikuisensa kanssa.
Seurakunnan päiväkerhotyön järjestämiä ovat
myös monet muut tapahtumat ja tempaukset:
Vapputempaus, Kansanlaulu-, Kummi-, Vauva- ja
Enkelikirkot. Pääsiäisenä on perinteisesti tarjottu
Nukketeatteri-esityksiä, joihin on kutsuttu päiväkerhojen lisäksi myös päiväkotiryhmät. Myös
alakoulujen 1-2 luokat ovat usein tulleet mukaan
nauttimaan nukkien esittämistä tarinoista. Viime
vuonna lastenohjaajat valmistivat esityksen myös
jouluksi. Saapa nähdä mitä seuraavaksi tapahtuu?
A-L.H-H
Kastehelmen 10-vuotis juhlaa vietetään Kastehelmen pihalla su 30.5. klo 12 alkaen. Juhla on
samalla päiväkerhon 40-vuotisjuhla.
Avoimen päiväkerhon naamiaiset v. 2000.
Torstaisin lempeän Pörrökarhun
löytää päiväkoti ryhmien luota.
Kirkonmäeltä 9
Päiväkerho 40 vuotta
Mynämäen seurakunnassa päiväkerhotyö alkoi
vuoden 1970 alussa. Kokoontumispaikkana toimi
silloin upouusi seurakuntatalo. Uudelle työmuodolle oli selkeä tilaus ja se otettiin hyvin vastaan.
4-6 vuotiaista lapsia tuli heti 80 mukaan. Pirkko
Salminen, kanttori Kauko Salmisen puoliso, hoiti
aluksi yksin tätä lapsijoukkoa mutta syksyksi saatiin
jo toinenkin lastenohjaaja, Raisa Tolvanen.
Vuonna 1972 Raisa Tolvasen tilalle tuli Raija
Vanamo, joka edelleenkin asuu Mynämäellä.
Hän muistelee lämmöllä näitä vauhdikkaita vuosia
lasten kanssa.
– Lapsi on kahden maailman kansalainen. Se
fyysinen ympäristö, johon lapsi syntyy, on meidän
ihmisten tekemä maailma. Koti on hänelle tärkein
paikka elämässä, mutta hän elää myös Jumalan
ihmeitä täynnä olevassa luomakunnassa! Usko
on ihmiselle kuuluva ominaisuus. Niin lapsena
kuin aikuisenakin. Heränneen kansan ajatus aloittaa lapsen kasvattaminen jo sata vuotta ennen
syntymää, antaa kyllin laajan näkökulman kirkon
lapsityölle.
Raija Vanamo korostaa lapsen rinnalle asettumista ja lapsen kuulemista.
– Emme saisi tyrkyttää lapselle omaa aikuisuuttamme.
Niin tänä päivänä kuin aiempina vuosikymmeninä kaivataan turvallisuutta. Seurakunnalla on
tässä tärkeä rooli.
A-L.H-H
Jokainen kerho aloitettiin
aikanaan rukouksella:
”Minä lapsi pienoinen
aamuin, illoin rukoilen.
Pienet kädet yhteen liitän,
Taivaan Isää aina kiitän”
Raija Vanamo oli lastenohjaajana Mynämäellä
vuosina 1972–1982.
Ryhmäkuvia vuosien varrelta. Ohjaajina Pirkko Salminen,
Tarja Ahti, Marjo Marttila, Raija Vanamo, Tuula Helle,
Pirkko Hurmerinta sekä Merja Leppänen.
10 Kirkonmäeltä
Voiko muutama tunti kutomista jopa
pelastaa pienen ihmisen elämän?
Sairaanhoitaja Pirkko Tuppurainen sai idean
ollessaan työssä Etiopialaisessa synnytyssairaalassa
vauvan nutuista, joita voitaisiin lahjoittaa vastasyntyneille. Näin voitaisiin houkutella äitejä synnyttämään sairaalaan alkeellisten kotimajojen sijaan.
Tällä hetkellä Etiopian naisista vain 8% synnyttää
sairaalassa. Köyhyys on ankaraa,eikä lapselle ole
useinkaan maailmaan tultuaan yhtään vaatetta
päälle pantavaksi. Äitiyspakkauksista ei osata edes
uneksia.
Suomalaisen kutomia vauvan nuttuja on lähetetty Etiopiaan jo noin 10.000. Usein villasekoite
langasta kudottu nuttu lämmittää hyvin Etiopian
kylmissä öissä ja onhan luonnon materiaali hyvä
myös lämpiminä päivinä. Yhden lähetystyöntekijän
idea on paisunut lähes kansanliikkeeksi kun suomalaiset naiset ovat halunneet lähettää siunauksensa
ja apunsa maahan, jossa tarpeet ovat valtavat.
Nuttuja neulotaan jo lähes 200 paikkakunnalla.
Mynämäessä myös kaikki Martta-yhdistykset lähtivät
mukaan haasteeseen ja Etiopiaan lähetettävien
Nuttujen pinot kasvavat hurjaa vauhtia. Seurakunnan lähetystyön parista lähtenyt idea on tuonut
mukaan monia sellaisiakin, jotka eivät aiemmin
ole pitäneet itseään taitavana puikkojen heiluttajana. Yksinkertainen ohje kutsuu kaikkia mukaan
neulomaan. Tukea voi myös saada seurakunnan
Nuttu-illoissa, joissa yhteisyydestä voi toki nauttia
ilman puikkojakin!
Anna-Liisa Hyrsky-Heilliä
Nuttu-näyttely
Mynämäen kirjastossa
Toukokuun ajan Mynämäen kirjaston Antin
kammarissa on esillä Mynämäessä neulotut Nutut. Yli 300 nuttua kaikissa sateenkaaren värissä
nähtävissä, sekä tietoa kohdemaasta Etiopiasta.
Afrikkalaiseen koriin voi myös jättää lahjoituksena
lankoja sekä valmiita Nuttuja lähetettäväksi eteenpäin. Kirjaston aukioloajat ovat:
ma-ke 12-19
to
12-20
pe
11-16
la
10-14
Mynämäen srk:n lähetystyö/A-L Hyrsky-Heikkilä
Valmiita nuttuja voi tuoda myös kirkkoherranvirastoon jatkossakin.
Pirkko ja Raimo vierailulla Mynämäessä.
Nuttu etiopialaiselle
vauvalle
(ohje Pirkko Tuppurainen)
Nalle-lanka, Novitan Wool,
Tenneesee tms.
• Luodaan 70 silmukkaa.
• Kudotaan kaksi oikein
kaksi nurin yhteensä 22 cm.
• Sen jälkeen kudotaan aina oikein neulosta 24 silmukalla, kaksi oikein kaksi nurin
22 silmukalla ja aina oikein 24 silmukalla
yhteensä 3 cm.
• Päätetään keskimmäiset 22 s ja kudotaan
kumpikin olka erikseen aina oikein neuletta,
noin 3 cm etukappaletta + 3 cm takakappaletta.
• Seuraavalla kerroksella 24 s oikein ja sen
jälkeen luodaan 22 uutta silmukkaa keskelle ja taas kudotaan 24 s oikein.
• Seuraavilla kerroksilla 24 s aina oikein, 22 s
kaksi oikein kaksi nurin ja 24 s aina oikein,
yhteensä 3 cm.
• Sitten siirrytään kokonaan takaisin kaksi
oikein kaksi nurin neuleeseen, jota tehdään
taas 22 cm.
• Tuloksena on siis pitkä pätkä, jossa nelikulmainen pääaukko keskellä.
• Viimeksi ommellaan sivusaumat yhteen.
Käsille jätetään aukot.
Kirkonmäeltä 11
Yhteisvastuukeräys Mynämäessä
Mynämäessä järjestetään Yhteisvastuun lipaskerä-
ys K-supermarketin ja S-marketin ovilla pe 7.5.2010
klo. 10 -20 välisenä aikana. Kerääjämme tunnistat
Yhteisvastuu- keräysliivistä ja lippaasta jossa on virallinen keräyslupatarra. Osallistumalla keräykseen
tuet kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia lähimmäisiä niin oman kunnan alueella kuin Haitissa. Voit
lahjoittaa myös pankin kautta: Pankki: Nordea
208918-6775 tai Sampo 800016-51651, Saaja: Yhteisvastuu. Voit osallistua myös soittamalla
Yhteisvastuun lahjoituspuhelimeen 0600-1-2010
(10,10 E / puh + pvm).
Ole arkienkeli ja auta lähimmäistä!
Mynämäessä liikkuu yhteisvastuukerääjiä pe 7.5
Keräystuotto jaetaan 2010 seuraavasti:
Yhteisvastuukeräys käynnistyi virallisesti 7.2.2010.
Keräyksen tuotolla Yhteisvastuu auttaa köyhiä lapsiperheitä Suomessa ja Haitissa turvaamaan itselleen
jokapäiväisen leivän.
60 % KERÄYSTUOTOSTA ohjautuu kansainväliseen diakoniaan. Nämä varat ohjataan kohdemaahan Kirkon ulkomaanavun kautta. Tänä vuonna
kohdemaa on Haiti, joka on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa. Tuhoisan maanjäristyksen
seurauksena jopa yli 150 000 ihmisen arvioidaan
kuolleen ja 3 miljoonan olevan ulkopuolisen humanitäärisen avun tarpeessa. Ennen maanjäristystä 2
miljoonaa ihmistä kärsi nälästä.
20 % KERÄYSTUOTOSTA ohjautuu kotimaiselle
erityiskohteelle. Marttojen ja seurakuntien yhteistyöllä toteutetaan ruokaturvahanke, johon keräysvarat ohjautuvat. Suomessa kasvaa köyhyydessä
yli 150 000 lasta. Köyhiksi luokitellaan kotitaloudet,
joiden tulot ovat alle 60 % väestön keskituloista.
Keräyksen tuotolla kaikkein vaikeimmassa asemassa
oleville lapsiperheille tarjotaan käytännönläheistä
tukea edullisen ruoan laitossa sekä ruokakursseilla
että kotikäynneillä.
10 % KERÄYSTUOTOSTA ohjautuu hiippakuntien diakoniarahastoille. Rahastoista annetaan
avustuksia vähävaraisille seurakuntien anomusten
perusteella.
10 % KERÄYSTUOTOSTA jää keräävän seurakunnan valitsemalle kohteelle. Varoja voidaan käyttää
oman seurakunnan diakonia-avustuksiin, yhteistyöhankkeisiin tai auttamistyötä tekevän järjestön
tukemiseen. Seurakuntaan jäävä osuus käytetään
kohteeseen joka sopii keräyksen teemaan.
Sanna Jalonen
Kuka on Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä: Olen kasvanut lapsuus- ja nuoruusvuodet Mietoisissa ja palannut monet maailmankolkat kiertäneenä kotiin Haraisiin
noin 4 vuotta sitten. Lähetyssihteerinä jatkan äitini, Seija Hyrskyn, jalanjäljissä
ja Mynämäen seurakunnan työntekijänä isäni Jarmo ”Jakke” Hyrskyn askelissa.
Perinne on vahva, mutta tien olen varmasti itse valinnut.
Asuinpaikka: Mynämäki/Mietoisten kappeliseurakunta.
Perhe: Puoliso Pekka, 14 v tytär ja 11,17,18 v pojat.
Harrastukset: Musiikki, liikunta (aina kun ehtii :), käsityöt (jos aikaa jää :)
Parasta työssäni: Sekä Lähetys- että tiedotussihteerinä saan toimia todella
hyvän sanoman viestittäjänä!
Tylsintä mitä tiedän: Välinpitämättömyys ja ”sokeus” elämälle.
Mieluisin raamatunkohta: Fil 4:6-7 ”Älkää
Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne
rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea
ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.”
12 Kirkonmäeltä
Alfakurssi jälleen Mynämäellä
Alfa-kursseja on Mynämäen seurakunnassa pidetty
jo useita. Alfa nimi tulee kreikan aakkosista, missä
Alfa on sen ensimmäinen kirjain. Beta taas vuorostaan aakkosten seuraava kirjain. Myös Beta- eli jatkokursseja on järjestetty. Alfa-kurssi on kuin löytöretki,
joka tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden tutustua
kristinuskoon tai päivittää vanhat tiedot. Kuuntele,
pohdi, oivalla ja keskustele! Syksyllä alkaa uusi Alfakurssi Mynämäen seurakuntakodilla todennäköisesti sunnuntai-iltaisin joka toinen viikko klo 18.30,
alkaen 19.9. Kokoontumisia on yht 10. Alustajina
toimivat seurakunnan työntekijöiden lisäksi myös
muita asiantuntijoita. Alustuksen jälkeen on aikaa
keskustelulle ryhmissä. Alfan ovet ovat avoinna
kaikille, mutta kurssi on tarkoitettu erityisesti
• uteliaille
• etsijöille ja epäileville
• niille jotka haluavat löytää uskonsa perusteet
uudelleen
• yhteisöllisyyttä kaipaaville
Aiemmilta kursseilta saadusta palautteesta näkee
että moni on löytänyt uuden suunnan elämälleen
ja toiset lohdutusta ja rohkaisua, kolmannet tunteneet Pyhän kosketuksen. Monet ovat saaneet
konkreettista apua arjen ongelmien ja kysymysten
keskellä.
Kurssi on ilmainen.
Ilmoittautumiset tai tiedustelut: a-l.hyrsky-heikkila@evl.fi tai Anna-Liisa p.044-0323 373.
•••
Nuorten aikuisten illat uudistuvat
Mietoisissa aloitetut nuorten aikuisten kokoontu-
miset siirtyvät ensi syksystä alkaen kahvila-ravintola
Tumikuuhun (Kaskistentie 2). Lisäksi osa illoista
vietetään jatkossa osallistujien itse valitsemissa
paikoissa, kuten kodeissa, mökeillä ja luonnossa.
Mukaan ovat tervetulleita kaikki 20-40 -vuotiaat ja
tietenkin myös kaikki muut, jotka tuntevat itsensä
nuoriksi aikuisiksi. Myös lapset ovat tervetulleita.
Mukaan toivomme uusia osallistujia koko Mynämäen seurakunnan alueelta. Haluamme antaa
ihmisille mahdollisuuden tavata muita samanikäisiä
ja samalla herätellä kiinnostusta uskoon liittyviin kysymyksiin, kertoo työryhmän jäsen Juha Heikkilä.
Illat sisältävät keskustelua yhteisesti valituista aiheista, mukavaa yhdessäoloa ja iltapalaa.
Tarkemmat tiedot syksyn illoista ilmoitetaan kappeliseurakunnan syystiedotteessa, nettisivuilla ja
seurakunnan muissa ilmoituksissa. Lisätietoja voi
kysellä myös suoraan työryhmältä osoitteesta
nuoretaikuiset.mietoistenkappeli@evl.fi tai Juha
Heikkilältä numerosta 040-509 1043. Tämä kevään
viimeinen kokoontuminen on leirikesku Kumiruonassa to 27.5. klo 18.
•••
Laulukerho
Laulukerho kokoontuu vielä toukokuun
ajaa keskiviikkoiltaisin parittomilla viikoilla Mietoisten seurakuntakodilla Tuulikki
Karrun johdolla. Tuulikki on äitiyslomalla
Tavastilan koulun luokanopettajan virasta.
Laulukerho jatkaa jälleen toimintaansa
kesätauon jälkeen syyskuun alusta.
Kirkonmäeltä 13
Kumiruonan remontti
valmistuu kesäksi
Mynämäen seurakunnassa on meneillään use-
ampi kunnostushanke samanaikaisesti: Mynämäen kirkon peruskorjaus, Kumiruonan leirikeskuksen
kunnostustyö ja Mietoisten kirkon torniosan ulkoseinän korjaus. Vuosi sitten saimme valmiiksi puoli
vuotta kestäneen pappilan huolto- ja korjaustyöt.
Silloin taloustoimisto muutti kirkkoherranviraston
yhteyteen ja kanslia sai uusitut tilat.
Mitä Kumiruonassa siis on tehty? Jokainen
rippikoulun käynyt osaisi luetella, mitä sinne pitäisi
tehdä. Onhan Kumiruona ollut käytössä yli 30
vuotta ilman merkittävämpää korjausta. Rantasauna on nyt huoltokorjattu. Se ”kauhea takka” keskellä saunakamaria on purettu. Tila mahdollistaa
nyt vapaa-ajan kokoontumisen ja opetuskäytön.
Pienoiskeittiö kamarin nurkassa on uusittu. Seinien
ulkopinnat on käsitelty ja huollettu.
Päärakennuksessa on keittiö kokonaan uusittu.
Salissa on valaistus korjattu ja yleisilmettä kirkastettu. Majoitusrakennusten suihku- ja vessatilat on
kokonaan uusittu. Käyttökapasiteettia on myös
lisätty, ettei aamua tarvitse aloittaa jonottamalla.
Huoneet on läpikäyty ja omat säilytyskaapit löytyy
jokaiselle. Työntekijöiden majoitusratkaisun korjaus siirtyy tuonnemmaksi.
Kumiruona on tarpeellinen seurakunnalle.
Omat leirit, riparit, leirikoulut tai partio tarvitsevat
tällaisen tilan. Samoin eri-ikäisten kokoontuminen,
järjestövierailut ja muut kesätapahtumat tuovat ilmettä seurakunnan toimintaan. Heikki Jaakkola on
ollut valvojana ja suunnittelun koordinaattorina.
Siitä parhain kiitos Heikille.
Niin että kesällä Kumiruonaan vaikkapa saunailtaan ja katsomaan, miltä näyttää.
J. Kotisalo
•••
Kaikille avoimet saunaillat
Kumiruonan leirikeskuksessa
Kahtena kesänä on Kumiruonan sauna ollut
muutamina maanantai-iltoina kaikkien seurakuntalaisten käytössä. Lämpimän saunan ja uintimahdollisuuden lisäksi illassa tarjotaan pientä
purtavaa ja lyhyt hartaus- ja tietenkin leppoisaa
yhdessäoloa.
Kesän 2010 saunaillat:
ma 7.6. klo 18
ma 21.6. klo 18
ma 12.7. klo 18
ma 2.8. klo 18
ma 16.8. klo 18
14 Kirkonmäeltä
TULEVIA TAPAHTUMIA
Leirejä Kumiruonassa 2010
Perheleiri 27.-28.8.
Isä-lapsi-leiri 24.-25.9.
Leireillä on mukavaa ohjelmaa koko perheelle. Mukaan voi tulla vaikka isovanhempien kanssa.
Ohjelmassa mm. askartelua, leikkiä, laulua, ulkoilua
jne. Yöpyä voi joko leirikeskuksessa tai mennä yöksi
kotiin.
Leiri alkaa pe klo 17 päivällisellä ja päätyy la klo 15.
Kaikille leirille ilmoittautuneille lähetämme leirikirjeen
ennen leiriä.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut leireistä
Tanja p. 044-3312 491 tanja.rantapere@evl.fi
Perheiden Leikkipäivät
vkot 23 ja 24 Klo 10-13.30
ma 7. ja 14.6 Mietoinen srk-toimisto (Kirkkotie 104)
ti 8. ja 15.6. Karjala srk-koti (Karjalankyläntie 13)
ke 9. ja 16.6. Mynämäki Kastehelmi (Jokikuja 1)
to 10. ja 17.6. Mynämäki Kastehelmi (Jokikuja 1)
Päiviin osallistuminen on ilmaista. Omin eväin.
Ohjelmassa mm. leikkiä, askartelua ja ulkoilua. Voit
osallistua koko päiväksi tai lyhyemmäksikin aikaa.
Päivä on tarkoitettu perheille ja perhepäivähoitajille
lapsineen sekä isovanhemmille lapsenlapsineen.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut pe 4.6. mennessä
Tanjalle p.044-3312 491 tanja.rantapere@evl.fi
Seurakuntavaaleissa 14-15.11.2010 äänestetään
jäsenet seurakuntien luottamuselimiin. Mynämäessä valitaan 23 jäsentä kirkkovaltuustoon.
Seurakuntavaalien jälkeen valitaan jäsenet
myös kirkkoneuvostoon ja johtokuntiin. Seurakuntien päättäjien kausi kestää neljä vuotta
2011–2014.
Seurakuntavaalit ovat kirkon demokratian
perusta. Vaalit ovat yksi seurakuntalaisen mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä ja miten hänen
seurakunnassaan lähivuosina tehdään ja mihin
rahoja käytetään. Marraskuun vaaleissa kirkko
antaa ensimmäistä kertaa äänioikeuden 16
vuotta täyttäneille. Kerta voi olla ensimmäinen
monelle muullekin.
Vaaleissa voivat äänestää kaikki yli 16-vuotiaat
kirkon jäsenet. Jos et ole vielä kirkon jäsen, liity
15.8.2010 mennessä.
Ehdokasasettelu on käynnissä ja se päättyy
15.9.2010. Ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään
kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Ehdokkaaksi voivat asettua yli 18-vuotiaat,
jotka ovat konfirmoituja seurakunnan jäseniä
15.9.2010 mennessä.
Ennakkoäänestys järjestetään 1-5.11. Mynämäessä voi äänestää muuallakin kuin kirkkoherranvirastossa. Tarkemmat paikat ilmoitetaan
lähempänä ajankohtaa.
Tiedustelut vaalilautakunnan sihteeri Tarja Elo
p. 02-4308476.
Karjalan kirkon kesä 2010
2.5. klo 10
16.5. klo 10
30.5.
6.6.
20.6.
30.6.
Messu Karjalan kirkko
Sanajumalanpalvelus
Karjalan kirkossa
klo 18
Siionin Kanteleen lauluilta
SLEYn rukoushuoneella
klo 10
Messu Karjalan kirkossa
klo 10
Konfirmaatiomessu
Karjalan kirkossa
klo 19
Hartaus Betel kirkon paikalla
(sateen sattuessa maamiesseurantalolla)
4.7. klo 10
25.7. klo 18
Messu Karjalan kirkossa
Kesähartaus ja ehtoollinen
Karjalan rukoushuoneella
1.8. klo 10
Kesäasukkaiden messu
Karjalan kirkossa
5.8. klo 18.30 Saarnaskivenhartaus
Laajoensuon takana
5.9. klo 10
Messu Karjalan kirkossa
7.9. klo 18
Siionin Kanteleen lauluilta
SLEYn rukoushuoneella
Kirkonmäeltä 15
TAPAHTUMAKALENTERI KEVÄT-KESÄ 2010
To 27.5.
TOUKOKUU
klo 18.30 Rukouspiiri Mynämäen srk-kodissa.
klo 12
klo 13
klo 18
SU 9.5.
Su 30.5.
To 6.5.
klo 10
Ma 10.5.
klo 13
To 13.5.
klo 10
Ti 11.5.
klo 15
Messu Mynämäen srk-kodissa.
Virkistyskerho Mietoisten srk-kodissa.
klo 10
klo 10
klo 18
Helatorstain Messu Mynämäen srk-kodissa.
KESÄKUU
Virkistyskerho Pyhän koululla.
Ke 12.5.
klo 18.30 Kappeli-ilta Mietoisten srk-kodissa,
vieraana Päivi Niemi.
To 12.5.
klo 18
Su 16.5.
klo 10
klo 10
klo 10
Laulukerho Mietoisten srk-kodissa.
Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa.
Messu Mietoisten kirkossa.
Messu Karjalan kirkossa.
Seppeleenlaskut kaikkiin hautausmaihin.
Ti 18.5.
klo 18.30 Beta-kurssi Mietoisten srk-kodissa.
Ke 19.5.
klo 14
Su 23.5.
klo 10
Keskiviikkopiiri Koivulehdossa.
Messu Mynämäen srk-kodissa.
Ti 25.5.
klo 18.30 Lähetysilta Mynämäen srk-kodissa,
mukana lähetystyöntekijä Tuula Leppänen.
Ke 26.5.
klo 18
klo 18
Kultaisen iän kerho Mietoisten srk-kodissa.
Naistenpiiri Mynämen srk-kodissa.
Nuorten aikuisten ilta Kumiruonassa.
Pyhän ja Tavastilan koulujen esikoululaisten
kouluun siunaus Mietoisten kirkossa.
Laulukerho Mietoisten seurakuntakodissa.
Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa.
Messu Mietoisten kirkossa.
Siionin Kanteleen lauluilta
Karjalan SLEYn rukoushuoneella.
Ti 1.6.
klo 18.30 Beta-kurssi Mynämäen seurakuntakodissa.
Ke 2.6.
klo 13
klo 14
klo 9
To 4.6.
klo 11
klo 18
La 5.6.
klo 10
Su 6.6.
klo 10
klo 16
klo 18
Ma 7.6.
klo18
Hartaus Häävuoren palvelutalossa.
Keskiviikkopiiri Koivulehdossa.
Diakoniatyön kesäretki Vammalaan.
Ilm Tanjalle p.044-3312491.
Koululaisten kevätkirkko Mietoisten kirkossa.
Koululaisten kevätkirkko Karjalan kirkossa.
Seppeleen lasku Gadolinien haudalla.
Messu Karjalan kirkossa.
Mynämäen SLEYn seurat Jukka Laiholla,
mukana pastori Jari Rankinen.
Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa
Leirikeskus Kumiruonassa saunailta,
diakoniatyö kahvittaa.
Ti 8.6.
klo 15.30 Alk Lähetysväen yhteinen iltapäivä.
Tutustuminen mm. Saaren kartanoon.
klo 18
Lähetystapahtuma Haraisten Kodissa.
KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO
Mynämäen Pappila • Käyntios. Keskuskatu 17 B • Postios. PL 92, 23101 Mynämäki.
sähköposti: mynamaen.seurakunta@evl.fi
Pappien virastopäivät:
Kirkkoherra Jouko Kotisalo
ti klo 9-12
p. 044-0303049
Kappalainen Antti Kallio
ma klo 9-12
p. 044-0305003
Vs. kappalainen Ilkka Riihimäki
ke klo 9-12
p. 044-3312490
Srk-pastori Marja-Liisa Nygren
to-pe klo 9-12
p. 044-0305005
Kirkkoherranvirasto
p. (02)430 8476 Fax (02)4306623
avoinna ma-pe klo 9-12, lisäksi to klo 16-17.
Virkatodistukset, sukuselvitykset, kirkolliset toimitukset, hautapaikat, haudanhoitosopimukset, srk-kotien varaukset.
Taloustoimisto
p. (02)430 6628, avoinna ma-pe klo 9-12
Talous- ja kiinteistöasiat
Työntekijöiden s-posti: etunimi.sukunimi@evl.fi
www.mynamaenseurakunta.fi
www.mietoistenkappeli.fi
R-Itella Oyj
16 Kirkonmäeltä
klo 10
klo 10
klo19
Messu Mynämäen srk-kodissa.
Sanajumalanpalvelus Mietoisten kirkossa.
Konsertti ”Lohdutuksen lauluja”
Mietoisten kirkossa Lähetyksen hyväksi.
Ti 15.6.
Ke 4.8.
klo 17
klo 18.30 Saarnaskivenhartaus Laajoensuon takana.
Pe 6.8.
klo 18.30 Beta-kurssi Mietoisten srk-kodissa.
klo 18
Su 20.6.
su 8.8.
klo 10
klo 10
Ma 21.6.
klo 18
Pe 25.6.
klo 18
La 26.6.
klo 10
Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa. klo 10
klo 10
Konfirmaatiomessu Karjalan kirkossa.
Saunailta leirikeskus Kumiruonassa.
Su 15.8.
Juhannusjuhlat leirikeskus Kumiruonassa.
klo 10
klo 18
Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa
Ma 16.8.
su 27.6.
klo 18
klo 10
Messu Mietoisten kirkossa.
klo 14.30 Prännärikahvit Haraisten Kodilla
lähetyksen hyväksi.
Su 22.8.
Ke 30.6.
Su 29.8.
klo 19
Betel kirkon paikalla hartaus
Karjalan maamiesseurantalon lähellä.
HEINÄKUU
Su 4.7.
klo 10
klo 10
klo 18
To 8.7.
klo 18
Su 11.7.
klo 10
klo 18
Ma 12.7.
klo 18
Su 18.7.
Su 25.7.
klo 10
klo 18
klo 18
Lauluilta Koivulehdon pihalla.
To 5.8.
klo 10
klo 18
klo 10
klo 13
Mynämäen SLEYn kotiseurat Suvannolla,
Vallaistentie 201.
Konfirmaatiomessu Mietoisten kirkossa
Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa
Koko kansan kirkkokahvit Kilan Rälssitilalla
jumalanpalveluksen jälkeen.
Messu Mynämäen srk-kodissa.
Vakkamessu Mietoisten kirkossa.
Musiikillinen iltaehtoollinen.
Saunailta leirikeskus Kumiruonassa.
Sanajumalanpalvelus Mietoisten kirkossa.
Messu Mynämäen srk-kodissa.
Messu Mynämäen srk-kodissa.
Kappeliseurakunnan juhla
leirikeskus Kumiruonassa.
SYYSKUU
Konfirmaatiomessu Mietoisten kirkossa.
To 2.9.
Messu Karjalan kirkossa.
klo 18.30 Rukouspiiri Mynämäen srk-kodissa.
Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa.
Su 5.9.
Virsilauluilta Mynämäen srk-kodin
pihan ruusutarhassa.
klo 10
klo 10
klo 18
Ti 7.9.
Konfirmaatiomessu Mietoisten kirkossa.
klo 18
Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa.
Saunailta leirikeskus Kumiruonassa.
Messu Mynämäen srk-kodissa.
Su 12.9.
klo 10
Messu Mietoisten kirkossa.
Messu Karjalan kirkossa.
Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa.
Siionin Kanteleen lauluilta.
Karjalan SLEYn rukoushuoneella.
Messu Mynämäen srk-kodissa.
Ke 15.9.
klo 18.30 Kappeli-ilta Mietoisten srk-koti.
Kiinasta kertomassa Miikka Ruokanen.
Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa. Su 19.9.
Messu Mietoisten kirkossa.
klo 10
Messu Mynämäen srk-kodissa.
Kesähartaus ja ehtoollinen
klo 10
Sanajumalanpalvelus Mietoisten kirkossa.
Karjalan rukoushuoneella.
Su 26.9.
ELOKUU
klo 10
Su 1.8.
LOKAKUU
klo 10
klo 18
Ma 2.8.
klo 18
Messu Karjalan kirkossa.
(kesäasukkaiden kirkkopyhä)
Messu Mynämäen srk-kodissa.
Saunailta leirikeskus Kumiruonassa.
Messu Mynämäen srk-kodissa.
Ke 13.10.
klo 18.30 Kappeli-ilta Mietoisten srk-koti.
Torinon käärinliinasta kertomassa
Juha Hiltunen.
Mynämäen seurakunnan tiedotuslehti. Vastaava toimittaja Jouko Kotisalo. Toimittaja Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä.
Kansikuva Pekka Heikkilä. Muut kuvat Petri Hömppi, Pekka Heikkilä ja A-L Hyrsky-Heikkilä. Painopaikka Mynäprint Oy.
Mynäprint Oy 2010
Su 13.6.