Erilaiset havainnointi- ja prosessointitavat (miellejärjestelmät)

Erilaiset havainnointi- ja prosessointitavat (miellejärjestelmät)




Visuaalinen (näköaistiin perustuva)
Auditiivinen (kuuloaistiin perustuva)
Kinesteettinen (tuntoaistiin perustuva)
Loogis-järkevä (asiat prosessoidaan mielessä käsitteinä)
Miellejärjestelmät perustuvat eri aisteihin ja ovat ikään kuin aistien sisäistä käyttöä. Ne ohjaavat
tapaamme havaita ja prosessoida asioida. Miellejärjestelmät vaikuttavat mm. ajatteluun,
ymmärtämiseen ja oppimiseen.
Useimmilla ihmisillä on käytössään 1-2 suosikkijärjestelmää ja 1-2 saattaa olla
heikompana. Jokainen miellejärjestelmä huomioi todellisuudesta vain tietyn osan.
Sama kokemus eri miellejärjestelmillä käsiteltynä on sisäisenä kokemuksena
erilainen. Kun opettelemme käyttämään kaikkia miellejärjestelmiä, saamme
enemmän irti ympäröivästä todellisuudesta.
Visuaalinen miellejärjestelmä
Visuaalisesti prosessoiva henkilö käyttää mielellään puheessaan näkemiseen liittyviä sanoja ja
hänelle on tärkeää, miltä asiat näyttävät. Hänellä on näkömuisti ja hän hahmottaa asiat mielessään
usein kuvina ja tarvitsee ymmärtääkseen ja oppiakseen ensin kokonaiskuvan asiasta. Yksityiskohtien
hakeminen kokonaiskuvasta on hänelle helppoa ja nopeaa, ne voi hakea missä järjestyksessä
tahansa. Oppiessaan hän tekee muistiinpanoja ja oppii esim. tietokoneohjelman lukemalla
manuaalista.
Auditiivinen miellejärjestelmä
Auditiivisesti prosessoiva henkilö käyttää mielellään puheessaan kuulemiseen liittyviä sanoja.
Järjestys on hänelle tärkeää. Hänellä on kuulomuisti ja hän hahmottaa asiat lineaarisesti
järjestyksessä. Yksityiskohdista muodostuu kokonaisuus. Tiettyä asiaa hakiessaan hän ikään kuin
kelaa kasettia alusta alkaen siihen asti, mistä asia löytyy. Auditiivinen henkilö oppii kuuntelemalla,
esim. tietokoneohjelman käytön hän oppii, kun joku selittää sen hänelle.
Kinesteettinen miellejärjestelmä
Kinesteettisesti prosessoiva henkilö käyttää mielellään puheessaan tuntemiseen, tunnelmiin ja
tekemiseen liittyviä sanoja. Mukavuus on hänelle tärkeää. Hänellä on lihasmuisti ja hän hahmottaa
asiat konkreettisten esimerkkien, käytännön ja kokemuksellisuuden kautta. Asioiden järjestyksellä ei
ole väliä. Kinesteettinen henkilö oppii tekemällä ja itse kokeilemalla.
Loogis-järkevä miellejärjestelmä / Auditiivis-looginen
Osa tietoa ja abstrakteja käsitteitä mielletään eri tasolla kuin aistikokemus, niitä ei voi käsitellä
suoraan mielteinä, vaan kielellisesti. Loogis-järkevää prosessointityyliä käyttävälle ihmiselle on
tärkeää tieto, teoriat, loogisuus ja järkevyys. Hän määrittelee mielellään käsitteet ja sanat ja haluaa
perustelut asioille. Ajattelu on kielellistä ja käsitteellistä (kielellinen malli aistikokemuksesta).
Onnistunutta vuorovaikutusta - Oman mielen johtamista - Kokonaisvaltaista hyvinvointia
© Päivi Elovaara, Ekonomi, TTM, NLP Trainer, MB-elämäntaidon valmentaja®, EIF-enneagrammiohjaaja®
Unelmapuu Oy, 0400-313941, paivi.elovaara@unelmapuu.fi, www.unelmapuu.fi
Visuaalinen
Auditiivinen
Kinesteettinen
Loogis-järkevä
Kuulostaa, kertoa,
puhua, sanoa, ääni,
hiljaisuus, meluisa...
Tuntua, raskas, kevyt,
tehdä, kokeilla,
tunnustella, toimia...
Määritellä, looginen,
teoriassa, tieto, hyöty,
järkevyys, analysoida...
Yksityiskohdat
järjestelmällisesti ja
perusteellisesti alusta
loppuun.
Tekeminen ennen
puhumista, käytäntö,
kehomuisti.
Abstraktia, joustavaa,
kieleen perustuvaa,
käsitteellistä.
Nopea rytmi liikkeissä
ja puheessa, hengitys
ylhäällä, ääni
suhteellisesti korkea,
runsas elekieli.
Liikkeiden ja puheen
rytmi tasainen,
hengitys pallean
kohdalla, ääni keskialueilla, melodinen.
Liikkeiden ja puheen
rytmi hidasta, syvä
hengitys, elehdintä
kokonaisvaltaista,
vaikea istua paikallaan.
Katse ylös vasemmalle,
kun kuvaa haetaan
muistista.
Katse vaakatasossa
vasemmalle, kun ääntä
haetaan muistista.
Katse alas oikealle, kun
tuntemusta haetaan
muistista.
Tyypillisiä sanoja:
Näkökulma, näyttää,
kirkastua, selvitä,
tarkentua, synkkä,
valoisa, kuva...
Prosessoinnin
rakenne:
Ensin kokonaiskuva,
josta poimitaan
yksityiskohdat. Ajattelu
nopeaa.
Ilmenemismuotoja:
Katse alas vasemmalle,
kun asiaa haetaan
muistista.
(Perustuu VMT Koulutus ja Konsultointi Oy:n koulutusaineistoon.)
Onnistunutta vuorovaikutusta - Oman mielen johtamista - Kokonaisvaltaista hyvinvointia
© Päivi Elovaara, Ekonomi, TTM, NLP Trainer, MB-elämäntaidon valmentaja®, EIF-enneagrammiohjaaja®
Unelmapuu Oy, 0400-313941, paivi.elovaara@unelmapuu.fi, www.unelmapuu.fi