2/2010 Teksti Ilmari Koskinen kuva Mikko Arvinen Kortistosta vaihtelua koulukirjoille ST-kortisto on kätevä tiedonlähde sähköalan opiskelijoille. Oppilaitoksille viime syksynä räätälöity ST-kortiston Superlisenssi ei ole vielä saavuttanut suurta suosiota, vaikka kokemukset sen käytöstä opetuksessa ovat osoittautuneet hyviksi. Kuopiossa sijaitsevassa kahden tuhannen opiskelijan Savonia-ammattikorkeakoulussa hyödynnetään ST-kortteja sähköalan opetuksessa. ST-kortit tulivat koulussa käyttöön sähkötekniikan lehtori Heikki Lainisen mukana 90-luvun alussa hänen siirryttyä suunnittelijan hommista opetusalalle. – Kun olin aiemmin insinööritoimistossa suunnittelemassa niin opin niitä käyttämään. Se tuli siinä auto- Savonia-ammattikorkeakoulun sähkötekniikan lehtori Heikki Lainisen mielestä STkorttien käyttöympäristö on kehittynyt hyvään suuntaan. maattisesti mukana, Laininen muistelee. ST-kortit tulevat tutuiksi Savoniassa sähköalaa opiskeleville toisena vuonna. Kortistoa käytetään opintojen edetessä kursseilla ja harjoituksissa niin, että ST-kortistosta muodostuu opiskelijoille hyödyllinen työkalu. vuonna – Kolmantena kiinteistöjen telejärjestelmät -kurssilla kurssimateriaalina on pelkästään ST-kortisto. Siihen ei oikein ole muuta hyvää materiaalia olemassa kuin kortit ja käsikirjat, Laininen kertoo. Laininen kokee tärkeäksi kortiston sisällyttämisen osaksi sähkötekniikan opintoja. – ST-kortisto on urakoitsijoille ja suunnittelijoille yksi perustyökalu. Yritän kasvattaa opiskelijoille sitä ajatusta, että ST-kortistosta löytyy ajankohtaista tietoa pähkinänkuoressa ja nopeasti, Laininen selittää. Korteista muodostuu tärkeä työkalu ST-korttien käytöllä opetuksessa pyritään siihen, että kortteja osattaisiin käyttää tehokkaasti koulumaailmasta työelämään siirryttäessä. Korteissa kerrotaan tarkasti kaikkein olennaisimmat seikat standardeista, ja tarvittaessa korteista löytyy lähteet syvällisempiin tietolähteisiin. – Ohjaan päättötyön tekijöitä käyttämään ST-kortteja. Siitä pääsee monesti aika hyvin liikkeelle, ydinasiat löytyvät sieltä ja standardeilla voi täydentää, Laininen sanoo. ST-kortiston sähköistä käyttöympäristöä kehitetään jatkuvasti käyttäjäystävällisemmäksi. Korttien suuri määrä edellyttää toimivia hakutoimintoja. Oppilaitoksille vuoden 2009 lopulla sorvatussa ”Superlisenssissä” kortit on eritelty niin, että kortit löytyvät opetussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä, eli opetussuunnitelma on eräs korttien hakukriteeri. Kehitystyössä on mukana suuri määrä eri alojen asiantuntijoita. Myös Laininen on oppilasasiantuntijaryhmän jäsenenä mukana kehittämässä palvelua. – Aikaisemmin oli niin, että opettajalla oli koneellaan kortisto auki ja oppilaat kävivät siitä vuoron perään katsomassa. Nyt oppilaat voivat omilta koneiltaan selata kortteja. Ohjaan oppilaita siihen, että jos on joku ongelma, niin siitä on todennäköisesti kortti olemassa, Laininen kertoo. ST-UUTISET 2/2010 33 33 Veli-Matti Yli-Kätkä kuvaT Tuomas Sauliala Teksti 34 34 Sähköselostusesimerkkien laadintaa hyvässä hengessä Uusien sähköselostusesimerkkien laadintatyö on käynnissä. Työn tavoitteena on hyvään suunnittelu- ja toteutustapaan pyrkiminen ja selostusten lyhentäminen. Työn ensimmäisessä vaiheessa uudistettavat osuudet ovat kesän aikana olleet julkisella lausuntokierroksella. Kokonaisuudessaan S2010-nimikkeistön mukaiset esimerkit saataneen valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Uudistettavat esimerkit ja niiden laadintaan liittyvät periaatteet ovat syntyneet julkaisijana toimivan, Sähkötieto ry:n nimeämän työryhmän hengentuotteena. Ryhmän kokoonpano luo kattavan läpileikkauksen koko sähköalaan, sillä edustettuina ovat niin suunnittelijat, rakennuttajat ja urakoitsijat kuin myös alan julkaisu- ja kehitystoiminnan edustajat. – Urakoinnin kannalta tärkeätä on se, miten selostuksessa tieto siirretään asentajalle siitä, mikä on tilaajan ja suunnittelijan tahto ja toisaalta miten me saamme tehokkaasti hankinnat toteutettua, Juha Peltonen YIT Kiinteistötekniikasta kiteyttää. ST-kortiston nykyinen sähköselostusesimerkkejä esittelevä julkaisu, S2000-nimikkeistön soveltaminen sähköselostuksissa, on vuodelta 2004. Tällöin laadinta pohjautui rakennusurakan yleisiin so- ST-UUTISET 2/2010 pimusehtoihin, YSE 1998:aan, joka vaati teknisten ja kaupallisten asiakirjojen erottamista. Näissä vanhoissa selostusesimerkeissä YSE:n hengen mukaista jakoa ei aivan saavutettu. Lisäksi vuoden 2004 versiossa ei kaikille nimikkeistön mukaisille järjestelmille ollut omia esimerkkiselostuksia. – Vuosien mittaan tilanne on päässyt riistäytymään käsistä kun edellinen versio on vanhentunut ja suunnittelijat eri toimistoissa ovat ruvenneet tarpeiden muuttuessa muokkaamaan selostusta ja kirjoittamaan sinne kaiken näköistä hankintaan liittyvää eli sellaisia asioita, jotka kuuluvat urakkarajaliitteeseen, urakkaohjelmaan ja muihin hankinta-asiakirjoihin. Sen takia uudistaminen on oleellisen tärkeätä, Harri Stenman Pöyry Building Services Oy:stä kertoo. Lausuntotyökalu apuna Sähköselostusesimerkkien laadinnassa on käytetty apuvälineenä Sähköinfon viime syksynä lanseeraamaa selainpohjaista lausuntotyökalua. Työryhmän lisäksi käyttöoikeuden lausuntotyökalulla suoritettavaan sähköselostus- Työryhmässä on mukana niin suunnittelijoita, rakennuttajia kuin urakoitsijoitakin, mutta Juha Peltosen mukaan erilaiset näkemykset eivät ole silti tuottaneet ongelmia. ”Hyvässä hengessä asioita on käsitelty ja näin asiat tulee puitua monelta eri näkökantilta”, Peltonen toteaa. esimerkkien luonnoksien kommentointiin on voinut saada kuka tahansa halukas sähköalan toimija. – Lausuntotyökalun käyttäjämäärä lähestyy pikkuhiljaa kolmeasataa, Sähköinfo Oy:n ST-kehityspäällikkö Pentti Härkönen kertoo. Härkösen mukaan erilaisissa tilaisuuksissa ja kursseilla on tullut yhteydenottoja alan toimijoilta, jotka ovat halunneet mukaan kommentoimaan työn tuloksia. Lausuntotyökalun käyttö on myös nopeuttanut ja helpottanut työryhmän urakkaa huomattavasti. – Lausuntotyökalun avulla on saanut rauhassa oman mikron ääressä perehtyä asioihin. Eikä niitä kaikkia asioita ehtisi pelkästään kokouksissa käsittelemäänkään, Peltonen toteaa. Esimerkkiselostus S2010-nimikkeistössä Tulevaan julkaisuun on tarkoituksena sisällyttää esimerkkiselostus jokaisesta S2010nimikkeistössä mainitusta järjestelmästä. Kyse on siis melko laajasta urakasta eikä sen toteuttaminen olisi mahdollista ilman ammattitaitoista osaajajoukkoa. – Tässä on hyvä ja innostunut porukka, joka oikeasti tekee tämän eteen työtä, kommentoi ja käy kommentteja läpi, Stenman kiittelee. Selostuksen yleistä osaa pyritään lyhentämään siirtämällä järjestelmäkohtaiset asiat järjestelmäkohtaisiin osuuksiin. Lisäksi selostusta pyritään lyhentämään käyttämällä harkinnan mukaisia viittauksia esimerkiksi ST- Mitä sähköselostusesimerkit ovat? ”Ei tämä ole mikään seuranta- ja kahvitteluseura, vaan täällä tehdään hommia”, Harri Stenman naurahtaa kertoessaan työryhmän kokouksista. kortteihin ja voimassa oleviin standardeihin. Usein ongelmia selostuksissa voivat aiheuttaa myös usean järjestelmän integroiminen keskenään. Tähän ratkaisuna sähköselostusesimerkit suosittavat, että laajemmat järjestelmien väliset integraatiot tulee kuvata erillisessä asiakirjassa, johon järjestelmäkohtaisissa teksteissä viitataan. Lausuntotyökalun kommenttien läpikäynti on vaihtelevaa. Välillä kommentit koskevat vain jonkun standardin muutosta ja asia korjaantuu numerokoodin päivittämisellä. Myös tekstiin kirjattavilla sanamuodoilla on suuri merkitys, jotta väärinymmärryksen vaara vältettäisiin. Välillä syntyy melko kiivastakin keskustelua siitä, mitä esimerkkeihin tulisi kirjata, kun jokaisella on asiasta oma näkemyksensä. – Ne järjestelmät ja säännökset, jotka ovat muutostilassa, aiheuttavat eniten keskustelua, Peltonen kertoo. Sähköselostus kuvaa kirjallisesti sellaista teknistä tietoa, jota tahdotaan välittää sähköpiirustuksen tulkitsijalle, mutta jota ei haluta tai kyetä piirtämään itse sähkösuunnitelmaan. Sähköselostusesimerkit pyritään laatimaan siten, että ne soveltuvat yleisimmissä rakennustyypeissä käytettäviksi ja ovat työpohjiksi kopioitavissa. Lopullinen hankekohtainen sähköselostusasiakirja on laadittavissa esimerkkiaineistoja kohdekohtaisten tarpeiden mukaan muuntelemalla ja täydentämällä. Piirustukset ja sähköselostus ovat kohteen toteutusta ajatellen teknisiä asiakirjoja. Esimerkkien laadinnassa pyritään hyvään suunnittelu- ja toteutustapaan ohjaaviin esimerkkeihin, joissa asiat esitetään mahdollisimman kattavasti ja selkeästi. Sen toteutuksessa pyritään välttämään turhia tekstejä ja liian yksityiskohtiin meneviä viitelauseita. ST-kehityspäällikkö Pentti Härkösen mukaan viime syksynä lanseerattu selainpohjainen lausuntotyökalu on helpottanut huomattavasti ST-korttien kommenttien käsittelyä. Keijo Mäkinen, Kari Kaleva, Harri Stenman, Jukka Vierros, Jukka Kaijalainen, Juha Peltonen, Kari Sirén, Paavo Hakala ja Timo Rasimus osallistuivat sähköselostusesimerkkien laadintatyön ohjausryhmän kesäkuussa pidettyyn kokoukseen. 35 35 ST-UUTISET 2/2010 Uusia ja päivitettyjä ST-kortteja ST 52.35.01 UPS-laitteet ja järjestelmät ST 98.17 Rakennusautomaatiojärjestelmän kuntotutkimusohje Uudessa kortissa esitetään perustiedot UPS-laitteiden ja -järjestelmien tekniikoista. Laite- ja järjestelmätuntemus on perusta häiriöttömän sähkönsyöttöratkaisun onnistuneelle suunnittelulle ja asentamiselle. ST 52.35.02 UPS-järjestelmän suunnittelu ST 51.90 Sähköautojen lataaminen Kortin tarkoituksena on opastaa suunnittelijoita ja asiantuntijoita oikeisiin valintoihin UPS-jakelujärjestelmän suunnittelussa. UPS-varmennetun sähkönjakelujärjestelmän suunnittelu sisältää paljon muutakin kuin pelkästään UPS-laitteisiin suoraan liittyvän sähkönjakelun tarkastelun. Toteutuksessa tulee huomioida myös jäähdytyksen ja varavoimasähkönjakelun vaatimukset. Kortissa käsitellään keskeisimmät sähköauton lataamiseen liittyvät järjestelmät. Kortin keskeisimpiä asioita ovat sähköauton ominaisuudet, akkujen lataustavat ja latausjärjestelmän kaapeloinnin periaatteet. ST 621.31 Yhteisantennijärjestelmät: maadoitus- ja potentiaalintasaus Päivitetyssä ohjekortissa kuvataan yhteisantennijärjestelmän maadoitus ja potentiaalintasaus Viestintäviraston määräyksen sekä siinä mainittujen standardien mukaisesti. Järjestelmän maadoitus ja potentiaalintasaus ovat olennainen osa antennijärjestelmän turvallisuutta. Kuvat Sähköinfo Oy Ohjekorttia voidaan soveltaa sellaisenaan rakennusautomaatiojärjestelmien kuntotutkimuksen suorittamiseen. Ohjeen mukaisen kuntotutkimuksen tuloksena järjestelmän haltija saa käsityksen järjestelmän kunnosta ja elinkaaren vaiheesta sekä järjestelmän energiatehokkuusluokasta. Kuntotutkimuksen tavoitteena on edistää järjestelmän kunnossapitoa ja ohjata haltijaa oikea-aikaisiin korjaustoimiin sekä mahdollisiin investointeihin. ST 51.50.30 Savunhallintajärjestelmän asennus Uudessa kortissa käsitellään savunhallintalaitteiden asennuksia sekä niihin liittyviä tarkastuksia. Jotta suunniteltu savunhallintajärjestelmä toimisi käytön aikana oikein ja suunnitellulla tavalla, tulee mm. varmistaa, että savunhallintajärjestelmä toimii oikein yhdessä muiden paloautomaatiojärjestelmien kanssa. ST 21.32 Energiatehokkuusvaatimusten huomiointi Kortissa esitellään energiatehokkuusvaatimusten huomioon ottamista rakennusten sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien suunnittelussa. ST-kortisto Sähköinfon Severi-palvelussa ST-kortiston käyttö onnistuu helpoiten Sähköinfon Severi-palvelussa. PDF-muodossa olevia ST-kortteja, lomakkeita, ST-käsikirjoja, -ohjeita, -raportteja ja -esimerkkejä voi hakea monipuolisilla hakutoiminnoilla, ja käyttäjän usein tarvitsemat kortit löytyvät helposti uudelleen. ST-kortisto kattaa sähköisen talotekniikan kaikki keskeiset osa-alueet sisältäen yli 500 ST-korttia, yli 20 ST-käsikirjaa sekä lukuisia ST-ohjeistoja, -esimerkkejä ja -raportteja. Kortistoa täydennetään ja päivitetään jatkuvasti. ST-kortiston käyttöön tarvittavat käyttäjälisenssit on jaettu eri laajuisiin hintaryhmiin käyttäjien tarpeiden mukaan. Osoitteesta www.sahkoinfo.fi/severi löytyvään Severi-käyttöympäristöön voi tutustua veloituksetta kahden viikon ajan. 36 36 ST-UUTISET 2/2010
© Copyright 2024