Satakunnan Q 2014 -lehti KAUPPAKAMARI 3 6 KANSAINVÄLISTUMISPALVELUJA TARJOAVA FINPRO UUDISTUI 14 SUOMALAISILLA SOMEN SUHTEEN HYVÄ TYÖMORAALI 16 KAUPPAKESKUS PUUVILLA LISÄÄ TARJONTAA JA KILPAILUA Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! Eroon kuittisirkuksesta S-Business-kortilla. Kiven sisällä tehdään isoja asioita. Tutkimusta ja tekoja turvallisen tulevaisuuden puolesta. Posiva on ydinjätehuollon asiantuntijaorganisaatio, jonka omistavat Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power & Heat Oy. Posivan tehtävänä on valmistella loppusijoitusta omistajayhtiöidensä käytetylle ydinpolttoaineelle ja vastata käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimuksista, loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen. Lue lisää www.posiva.ﬁ “Myös BrandID luottaa KuvaBitin lähi-ilmakuvien laatuun” Juha Heljakka, toimitusjohtaja, Brand ID Oy Uusi kuvakulma yritykseesi Kun haluat kiinnittää asiakkaidesi huomion, kannattaa käyttää sellaisia kuvia jotka todella erottuvat muun kuvatulvan joukosta. KuvaBitti Oy Antinkatu 5, 28610 Pori hannes.frigard@kuvabitti.fi +358 40 500 2477 www.kuvabitti.fi 2 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 Kortti käy yhteensä yli 1600 S-ryhmän toimipaikassa. aikassa. isi tt s.ﬁ r ko es on in ut bus s ak a s i m ess k n e Ha oitt os SISÄLTÖ 6 Kansainvälistymispalveluja tarjoava Finpro uudistui 10 Tarvitaanko standardien normitalkoita Oppositio on kutsunut hallitusta ja hallitus oppositiota julkisen hallinnon normitalkoisiin eli purkamaan joidenkin mielestä loputonta lupa-, lomake-, säädös- ja tarkastusviidakkoa. Tavoitteena on kustannusten säästö ja toiminnan tehostaminen. Tavoitteet ovat tärkeitä myös yritystoiminnan edellytysten parantamisen kannalta. työpaikallaan työnantajan järjestämiä yhteyksiä edes ole. Huhujen mukaan joissakin yrityksissä jopa reklamaatioihin tulee nousupiikki esimerkiksi jonkun tärkeän urheilutapahtuman jälkeisillä viikoilla. 16 22 14 Suomalaisilla somen suhteen hyvä työmoraali Varsinkin älypuhelimet ovat tehneet mahdolliseksi televisio-ohjelmien katselun ja yhteydenpidon sosiaalisessa mediassa myös työpaikoilla ja työaikana ilman oman työaseman yhteyksien käyttämistä. Kaikilla ei omalla 3/2014 26 Digitalisaatio -uhka ka mahdollisuus, osa 2 Viime numerossa käsittelimme sitä valtavaa uusien toimintamallien kehittämishaastetta, jonka toinen maailmansota heitti varsinkin länsiliittoutuneille. Sotatarvikkeiden massatuotanto, sotatoimien tehokas johto ja vaikutuksiltaan mahdollisimman kattava sodankäynti edellyttivät uusia keksintöjä, uutta ajattelutapaa ja viestinnän merkityksen ennen näkemätöntä kasvua. 28 Verkostosta ja tuotteistamisesta vauhtia Satakunnan maaseutumatkailun kehittämiseen Kauppakeskus Puuvilla lisää tarjontaa ja kilpailua Täydennyskoulutusta löytyy jokaisen tarpeeseen Täydennyskoulutusta ammattitaidon kartuttamiseksi on Porin seudulla tarjolla alalle kuin alalle. Täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden täydentää työntekijän tai koko yrityksen osaamista työssäkäynnin ohella tai osana työtä. Opinnot voivat koostua esimerkiksi seminaareista, kursseista, laajemmista erikoistumiskoulutuksista ja ammattitutkinnoista. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 3 SISÄLTÖ PUHEENVUORO 5 Juha Heljakka Myynnin edistäminen ja Google MURREJUTTU KOLUMNI 29 33 Seija Oksa Elämise laatuu Jouko Kauppila Tuleeko perintövero kumota? PROFIILI VIERASTUOLI JÄSENYRIYS 30 34 36 Teemu Niemelä: ”Ehkä minä olen semmoinen jokapäiväisen huumorin metsästäjä, pyrin aina löytämään arkipäivästä huumorin. Välillä sitä ei löydy, mutta ainakin yritän löytää, sillä se auttaa jaksamaan.” Vajaa kolme vuotta sitten Porin kaupungin keskushallintoon perustettiin kehittämispäällikön toimi, johon valittiin valtiotieteen tohtori Timo Aro. Hänen toimenkuvansa on väljästi määritelty, kuten kehittämistehtävissä tänä päivänä yleensäkin, mutta se pitää sisällään merkittävää kehittämis-, verkosto- ja tutkimustyötä sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Jäsenyritysesittelyssämme on tällä kertaa dementikoille ja vanhuksille palveluja tarjoava Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy, joka on vuoden 2009 alusta vastannut myös Porin Suomalaisen Palvelukodin palvelutoiminnasta. JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Kari Karpale, Juhani Saarikoski TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, 28100 Pori, puh. (02) 634 0700 www.sata.chamber.ﬁ ILMOITUSMYYNTI: Mediamyynti Viljanen, puh. (02) 541 2070, 0400 560 506, ilmoitukset@mediamyynti.inet.ﬁ JAKELU: 4000 kpl, ISSN 0785-4579 OSOITELÄHDE: Satakunnan kauppakamarin ja Fonecta Proﬁnder -rekisterin mukaan OSOITTEENMUUTOKSET: kauppakamari@sata.chamber.ﬁ TILAUSHINTA: 24 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, 28101 Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy, Raumanjuovantie 2, 28100 Pori, puh. vaihde 044 7300 200, www.brandid.ﬁ SÄHKÖPOSTIOSOITE: painoaineistot@brandid.ﬁ TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy KANNEN KUVA: Auli Aaltonen 4 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 PUHEENVUORO J U H A H E L J A K K A t o i m i t u s j o h t a j a B r a n d I D Oy F e s p a F i n l a n d r y :n p u h e e n j o h t a j a h a l l i t u kse n Myynnin edistäminen ja Google ritykset ovat nykyään haastavassa tilanteessa miettiessään myynnin edistämisen keinoja, jotta tarjonta löytäisi kysynnän. Kanavia viestimiseen on paljon ja periaatteessa asiakkaan tavoittaminen helpompaa kuin aiemmin. Ajalle on tyypillistä, että Googlen mainoksia myyvän yrityksen myyntiedustajan ei tarvitse edes opetella perinteistä myyntipuhetta, sillä ”kaikki ostavat Google-mainontaa, pitää vain ehtiä ensimmäisenä paikalle”, väittää myyjä. Sähköinen viestintä on tehokasta, jos voi olla varma siitä, että viesti menee perille aiotulle kohderyhmälle. Kalliiksi se voi muuttua, jos mainoksesta pitää maksaa 5 euroa klikkaukselta päästäkseen Googlen haun ensimmäiselle tulossivulle. Millä tahansa medialla teetkin markkinointia, niin samat säännöt pätevät kuin ennenkin, eli tunne asiakkaasi ja ole kiinnostunut asiakkaastasi. Muussa tapauksessa rahaa voi polttaa vaikka kuinka paljon saamatta tuloksia. Toinen merkittävä asia myynnin edistämisessä on toimintaympäristön tunteminen ja etenkin kilpailijoiden analysointi. Joskus aktiivisen myynnillisen viestinnän esteenä on kilpailijoille vuotava tieto tuotteesta, palvelusta tai toimintamallista. Tällöin arvioidaan onko hyöty suurempi kuin haitta, mutta usein jälkimmäistä pelätään ja liioitellaan. Musiikkialan ammattilehdessä oli hiljattain artikkeli menestyneestä tuottajasta, jonka viesti oli kiteytettynä tämä: jos olet ulospäin suuntautunut myyntija markkinointihenkinen artisti, niin pystyt myymään huimia määriä Saksassa. Kyseinen artikkeli laittoi kovasti miettimään muusikon toimenkuvan lisäksi yleisellä tasolla kovan kilpailun ja yltäkylläisen tarjonnan kilpa-areenaa. Pitäisi näkyä ja kuulua joka paikassa, mutta mikään ei saisi maksaa yhtään mitään. Toimin suurkuva- ja erikoispainotaloja edustavassa liitossa puheenjohtana ja luonnollisesti tunnen hyvin alamme toimijat. Muutama vuosi sitten alalle tuli uusi maahantuontiyritys jo valmiiksi hyvin kilpailtuun laite- ja materiaalisegmenttiin. Uusi tulokas on kuitenkin pärjännyt hämmästyttävän hyvin. Miksi? Heidän paneutumisensa asiakkaan tarpeisiin on perusteellista ja heidän markkinointinsa on aktiivista ja ottaa hyvin huomioon kohderyhmänsä. Toimiva markkinointi ei siis ole Google-riippuvaista, vaan hyvin suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa. Meille on kysyntää, kunhan vain osaamme viestiä siitä oikein! ❚ Y SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 5 TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN Kansainvälistymispalveluja tarjoava Finpro uudistui Finpron aluepäällikkö Jukka Lohivuo. orissa Satakunnan kauppakamarin tiloissa sijaitsee yksi Finpron Suomen kahdeksasta aluetoimistosta. Aluepäällikkö Jukka Lohivuon palvelualue käsittää Satakunnan lisäksi Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan. – Finpro julkisti 3. syyskuuta palvelujen uudistuksen osana Team Finlandin palvelujen julkistusta. Me olemme nyt keskeinen osa isompaa kokonaisuutta, Team Finlandia, jota on kehitelty pari vuotta. Team Finland ei ole mikään erillinen organisaatio, vaan toimintamalli, jossa valtion kansainvälistymiseen liittyvät tahot tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoa kansainvälistymisen edistämiseksi. Siihen kuuluvat myös lähetystöt maailmalla ja laajasti ottaen myös kaikki kehitysyhtiöt, oppilaitokset ja muut organisaatiot, joi- P 6 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 den palveluihin kuuluu kansainvälistymisen edistäminen. Uudistuksen jälkeen Finpron alla on kolme tukijalkaa: Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Lohivuon tarjoama viennin edistämispalvelu on nyt Export Finland -palvelua. – Tämä on iso muutos organisaatiossamme. Jo edellisvuonna meihin liittyi Invest in Finland -organisaatio, jonka tehtävänä on houkutella ulkomaisia suoria investointeja Suomeen. Uutena tulee Visit Finland eli Matkailun edistämiskeskus liittyy osaksi Finpron toimintaa vuodenvaihteessa. Meillä on ollut matkailutoimiala aikaisemminkin kehityskohteena, ja nyt siihen yhdistetään MEKin toiminta. Kansainvälistymispalvelut maksuttomiksi Suurin muutos on se, että kansainvälistymiseen liittyvät neuvontapalvelut muuttuivat maksuttomiksi. – Tähän saakka olemme toteuttaneet ja myyneet itse konsulttipalveluja yrityksille. Julkisen ja yksityisen raja on ollut hiukan epäselvä, toisaalta on myyty palveluja yrityksille ja toisaalta nautittu työ- ja elinkeinoministeriön tukea ja tehty yleishyödyllistä toimintaa. Nyt emme enää tee maksullista konsultointia. Aiemmin lähdimme miettimään yritysten kanssa, mitä tehdään, kun nyt lähdemme hakemaan konsultteja. Finpron palveluksesta lähti 42 henkilöä Sopranolle, joka on Suomen suurin kansainvälistymispalveluja tarjoava konsulttiyritys, mutta muitakin on käytettävissä. Lohivuo korostaa, että palvelut eivät vähentyneet, vaan nyt käytettävissä on sekä Suomessa että maailmalla entistä laajempi osaava konsulttijoukko. Enää ei ole tarvetta tehdä kaikkea Finpron voimin. – Aluetoimistoille jää kansainvälistymisen neuvontapalvelu, me verkotamme yrityksiä ja autamme tarttumaan markkinamahdollisuuksiin. Olemme suora linkki maailmalle, Finprolla on nyt noin 40 maassa aluetoimisto ja niissä kaikkiaan 200 asiantuntijaa, joiden palvelut ovat käytettävissä. Tyypillistä palvelua on perusasioihin liittyvä neuvonta, kun yritys haluaa laajentaa johonkin markkinoille. Lähdemme sparraamaan, millaisia asioita kannattaa selvittää, miten markkina-alue kannattaa valita ja miten tuotetta kannattaisi testata markkinoilla. Partnerien kanssa verkottaminen kuuluu edelleen palveluihimme, mutta partnerin haku yhdelle yritykselle kuuluu jo konsulttien työhön. Jos meillä on valmiita verkostoja, niitä voidaan hyödyntää tai sitten opastamme konsulttien pakeille. Finpron Helsingin toimistossa on lisäksi iso joukko toimialaosaajia, joilta yritykset saavat tarvittaessa syvällisempää yrityskohtaista neuvontaa. Uusia palveluja – Yksi tärkeä vastikään kehitetty työkalu löytyy Yrityssuomi- sivuilta. Se on nettipohjainen kansainvälistymistesti. Palvelu auttaa yritystä löytämään omat kehityskohteensa helpommin ja toimii keskustelun pohjana meidän kanssamme. Tarkoitus on ottaa testi laajasti käyttöön. Kansainvälistymiseen voi saada ajatuksia ja ideoita myös Finpron kotisivuilla julkaistavista menestystarinoista. Eri toimialoja edustavien yritysten kansainvälistymisprosesseista kerrotaan onnistumiset ja yleisimmät sudenkuopat. – Olemme myös järjestäneet Venäjän kanssa kauppaa käyville yrityksille pakoteinfoja, joissa Venäjän kaupan asiantuntija on ollut alustamassa, minkä tyyppisiä pakotteita on ja miten niihin kannattaa varautua. Tilaisuudet ovat olleet suosittuja ja aiomme järjestää niitä jatkossakin. Lisäksi käynnistämme ensi vuoden alussa kansainvälistymisohjelmia, joihin yritykset pääsevät osallistumaan edullisesti. Lohivuo kertoo odottavansa mielenkiinnolla, miten yhteistyö Tekesin ja Finnveran kanssa jatkossa syvenee. – Finpron, Tekesin ja Finnveran pääkonttorit on tarkoitus muuttaa yhteisiin tiloihin vuonna 2016, ja myös Porissa toimintojen tehos- taminen on tarpeen. Nyt olemme vähän erillään ja kuitenkin teemme samojen asiakkaiden kanssa töitä. Team Finland on lähentänyt yhteistyön kehittämistä valtavasti, puhumme samoista asiakkaista ja kehitämme yhteisiä palvelumalleja asiakkaiden palvelemiseksi. Tavoitteena on saada kansainvälistymisessään apua tarvitsevalle yritykselle Team Finland -organisaatioiden yhteinen palvelusuunnitelma sen sijaan, että vielä nykyään jokainen organisaatio palvelee samoja asiakkaita lähinnä omien tuotteidensa ja tarjontansa näkökulmasta. Itä- ja Länsi-Afrikan liiketoimintamahdollisuudet – nopeus on valttia! eam Finland -verkoston satakuntalaiset toimijat järjestivät Porissa syyskuun alussa seminaarin nousevan Afrikan markkinoista. Finpron Itäja Länsi Afrikan vientikeskusten edustajat olivat asiantuntijoina kertomassa omien alueidensa liiketoimintamahdollisuuksista. Afrikan taloudet kehittyvät vauhdilla, tämän vuoden osalta kasvun ennakoidaan olevan lähes kuuden prosentin luokkaa. Maanosa tarjoaa tulevaisuudessa yhä enemmän liiketoimintamahdollisuuksia. Afrikasta viime aikoina löytyneet luonnonvarat, kuten maakaasu ja öljy, ovat houkutelleet ulkomaalaisia sijoittajia Keniaan, Tansaniaan, Etiopiaan, Ghanaan ja Nigeriaan. Aasian maat ja erityisesti Kiina ovat jo löytäneet menestyksekkään tavan toimia Afrikan markkinoilla. Monet suomalaisyritykset ovat myös löytäneet sieltä uutta liiketoimintaa, mutta Suomessa ei vielä ole ymmärretty Afrikan tarjoamia valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Vain noin kaksi prosenttia Suomen kokonaisviennistä suuntautuu Afrikkaan. T Muuttuva Afrikka – kasvava keskiluokka Itä-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Esa Rantanen on ollut Finpron Kenian toimistossa Nai- robissa neljä vuotta toimittuaan sitä ennen Kiinassa kymmenen vuotta. Kenian toimisto vastaa myös Etiopian, Tansanian, Ruandan, Ugandan, Etelä-Sudanin ja Seychellien yhteydenottopyyntöihin. Kenia on Itä-Afrikan liike-elämän keskus. – Afrikka on pinta-alaltaan käsittämättömän suuri, se on yhtä suuri kuin EU, Japani, Intia, Kiina, Brasilia ja Englanti yhteensä. Itä-Afrikassa on 12 maata, 332 miljoonaa asukasta ja sen pinta-ala on 6,5 milj. km². Afrikan kehitys on nyt erittäin nopeaa. Siitä huolimatta negatiiviset mielikuvat Afrikasta ovat voimakkaita. Afrikka ei enää ole villieläimiä, slummeja ja köyhyyttä, kuten meillä saattaa vielä olla mielikuva, vaan se on kasvavia kaupunkeja ja vaurastuvaa keskiluokkaa. Afrikan bruttokansantuote on noussut 90-luvun puolivälistä lähtien ja sen seurauksena infrastruktuuri-investoinnit ovat lisääntyneet: satamat, rautatiet, tiet, lentokentät, sähkö- ja valokuituverkot. Toimivalla infralla on suuri merkitys, sen myötä on tullut teollisuutta ja työpaikkoja lisää, mikä poistaa köyhyyttä. – Afrikka alueellistuu ja kaupungistuu, kehitys tapahtuu kaupungeissa. Esimerkiksi Nairobiin muuttaa joka vuosi yli 200 000 ihmistä. Autoistuminen on valtavaa, ja japanilaiset ja kiinalaiset Itä-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Esa Rantanen. ovat perustaneet kokoonpanotehtaita. Lentäminen lisääntyy, koska se on järkevin tapa matkustaa isolla mantereella. Rantanen kertoo, että Afrikassa maksaminen kännykällä on erittäin yleistä. Tansania on maailman johtava maa mobiilirahan käytössä, noin 44% maan aikuisväestöstä käyttää m-pesaa. – Afrikkalaiset ostavat meidän tekemää huipputeknologiaa, ei heitä kiinnosta vanhanaikainen teknologia. Kaupungeissa asuvilla ihmisillä on rahaa, he ovat merkkitietoisia ja hakevat samoja tuotteita kuin mekin. Keniassa lähes puolet väestöstä kuuluu jo keskiluokkaan, ja koska puolet väestöstä on alle 25-vuotiaita, SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 7 ostava keskiluokka tulee vaurastumaan ja lisääntymään. – Supermarketteja ja kauppakeskuksia rakennetaan koko ajan, niitä tehdään paikalliselle keskiluokalle, ei turisteja varten. Elintarvikkeilla on hyvät markkinat, ja myös online-ostaminen on yleistä. Yksin Keniassa on 16,2 miljoonaa internetin käyttäjää. Kahviloita, terveysasemia, sairaaloita ja kuntosaleja on joka paikassa. Ruokaketjut, juustot, juomat ja terveysvaikutteiset tuotteet, näille on kysyntää. Rakentaminen on valtavaa ja siinä on eurooppalaisille yrityksille bisnesmahdollisuuksia: rakennusmateriaalit, nosturit ja muut rakentamisen mahdollisuudet, myös huonekalut. Isoja voimaloita ja sähköverkkoja rakennetaan ja vaihtoehtoisille energiaratkaisuille on kysyntää. Suomalaiset voisivat toimia yhteistyössä kiinalaisten kanssa, heillä on rahaa ja meillä teknologia. Rantasen mielestä Itä-Afrikan maista vaikein on Kongo. Sinne hän ei suosittele vielä menemään, eikä Burundiin. Mutta Ruanda on hyvä kohdemaa, siellä ei ole korruptiota. Vientikeskuksiin kannattaa olla yhteydessä, etenkin nyt, kun Finpron neuvontapalvelut ovat maksuttomia. LogiWin Oy:n toimitusjohtaja Kari Veromaa ja Länsi-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Olu Raheem keskustelivat seminaarin jälkeen. 8 Kaupanteko Afrikassa Länsi-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Olu Raheem pitää toimistoaan Lagosissa, Nigeriassa. Nigerian toimisto vastaa myös Ghanaan, Kameruniin ja Senegaliin liittyviin yhteydenottopyyntöihin. Nigerian asukasluku on 170 S A T A K U N N A N K A U P P A K A M A R I 23 / 2 0 1 4 miljoonaa, se on rikas maa ja Afrikan suurin talous. Maalla on valtavat luonnonvarat, pääasiassa öljy ja maakaasu, mutta on paljon muutakin. – Maatalous, energia, kauppa, ICT, palvelut, rahoitus, kaikki nämä ovat kasvamassa ja myös viihdeteollisuus eli esimerkiksi Nigeriassa on nyt maailman 3. suurin elokuvateollisuus, Nollywood. Nigeriassa on suuri markkinapotentiaali, kasvava keskiluokka ja ostovoimaa riittää. Toimintaympäristö on hiukan vaativa, jonkin verran on turvallisuusongelmia ja korruptiota, ei pääkaupantekoalueilla mutta pohjoisessa parissa osavaltiossa, joita kuitenkin on yhteensä 36. Energiasektorilla ja infrastruktuurissa on puutteita, valtavat tuloerot ja kasvava köyhyys tuovat ongelmia. Raheem kertoo viime aikoina ebolan tuoneen lisää jännitteitä. Ghanan kohdalla sitä ei ole näkynyt, Nigeriassa on ollut jonkin verran. Vaikeuksista huolimatta Suomelle on mahdollisuuksia, isompia yrityksiä on jo tullut, mutta muut Pohjoismaat ovat huomattavasti edellä Suomea. Esimerkiksi kännyköille Nigeria on 3. suurin markkina-alue maailmassa Kiinan ja Intian jälkeen, Lumiat käyvät kaupaksi. Ghana on ehkä maanosan poliittisesti vakaimpia maita, siellä on 25 miljoonaa asukasta ja sen talous on kasvanut tasaisesti. Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat kulta ja kaakao, öljyäkin on löytynyt. Haasteena on infra, energiatuotanto on suhteellisen kallista vielä, mutta siihen panostetaan, Suomesta koneita ja laitteita vievät Outotec, Metso ja lukuisat pienet yritykset. – Doing business index on 67/189, joka on paras Länsi-Afrikassa, eli Ghanassa on tuotteesta ja palvelumallista riippuen usein helpompi aloittaa liiketoiminta kuin Nigeriassa. Suomalaisille vinkiksi, että tuotetta ei kannata afrikkalaistaa. Monessa asiassa on hypätty yksi vaihe yli ja ollaan valmiita ottamaan uusi teknologia vastaan. Paikallinen kumppani on tärkeä lainsäädännön ja lakiasioiden hoitamisessa. Lupaavia aloja ovat melkein kaikki alat: energiasektori, terveysteknologia, ICT, maatalousteknologia, kaivosteollisuus eli alalla kuin alalla on mahdollisuuksia. Afrikka on suomalaisille suhteellisen helppo lähestyttävä, ainakin kielellisesti. Virallisina kielinä ja sopimus- ja bisneskielinä ovat pääosin englanti ja ranska. Kauppaneuvottelut käydään paikan päällä, suomalaisille tyypillinen sähköpostikauppa ei onnistu, vaan pitää olla läsnä luomassa luottamusta. – Afrikassa on joka puolella hyvin ystävällistä porukkaa ja helposti pääsee keskustelemaan. Hyvän agentin tai kumppanin käyttäminen kannattaa, Finprosta voi myös kysellä yhteistyökumppaneita. Rahoitusasioissa kannattaa tutustua Finnfundin ja Finnpartnershipin resursseihin. Yleensä kaupanteko tapahtuu prepaid-kauppana, johon siellä on totuttu. Afrikan satamiin pääsee hyvin meriteitse, sisämaan tieverkko on vielä puutteellinen, ja joskus on halvempaa ja helpompaa lähettää lentoteitse. Tullitoiminta voi olla välillä haastavaa, vaikka onkin suhteellisen selkeää, ja ainakin Länsi-Afrikka on tulliagenttien ja -konsulttien luvattu alue. Raheem varoittelee nigerialaiskirjeistä, jotka ovat jo vakiintunut käsite. Halpa keino on olla Finpron toimistoon yhteydessä, jos epäilyttää. – Afrikkaan kannattaa ja pitää tulla nyt. Olen nyt ollut neljä vuotta Finpron toimistossa Lagosissa ja sitä ennen tehnyt sinne suomalaisten ﬁrmojen kanssa kauppaa. Jokainen joka sinne on tullut, on positiivisesti yllättynyt, asiakkaat ovat todella kiinnostuneita ja innostuneita viemään yhteistyössä asioita eteenpäin. Kannattaa tulla paikan päälle katsomaan, yhdessä voimme löytää oikean toimintamallin, kehottaa Olu Raheem. ❚ Tilintarkastus Veropalvelut Lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritysjärjestelyt © 2014 Ernst & Young OY. All Rights Reserved. Asiantuntijat palveluksessasi ooo&]q&[ge'Õ ooo&]q&[ge'Õ'cglaeYY © 2014 Ernst & Young OY. All Rights ReValtakatu 9-11 Antinkatu 15 c served. 28100 Pori p. 0400 377 700 26100 Rauma p. 0400 377 700 50 Työterveyshuollon luotettava kumppani Porissa ja Raumalla - 100% yritysasiakkaista valitsisi Porin Lääkäritalon todennäköisesti uudelleen kumppaniksi. - 99% suosittelisi Porin Lääkäritalon työterveyshuoltoa. - Onnistuneimmat tekijät: luotettavuus yhteistyökumppanina, kattava ja korkealaatuinen palvelutarjonta sekä hyvä sijainti. facebook.com/porinlaakaritalo Itsenäisyydenkatu 33, Pori • p. 622 622 PE 21.11. PORIN PROMENADISALISSA Viihteellinen konsertti täynnä säihkettä ja säteilyä! Mukana hurmuritenorit Tomi Metsäketo, Pentti Hietanen ja Jyrki Anttila S-Etukortilla 63 € (norm. 69 €) sis. ruokailun ennen konserttia Lähiravintola Satakunnassa pe 21.11. klo 17 ja liput Tuliset Tenorit -konserttiin klo 19 Yhteistyössä: Konserttipaketin liput myynnissä Sokos Satakunnan neuvonnassa. Toimi nopeasti, paikkoja rajoitetusti. S A T A K U N N A N K A U P P A K A M A R I 23 / 2 0 1 4 9 MATTI HYYPPÄ Tarvitaanko standardien normitalkoita? Oppositio on kutsunut hallitusta ja hallitus oppositiota julkisen hallinnon normitalkoisiin eli purkamaan joidenkin mielestä loputonta lupa-. lomake-, säädösja tarkastusviidakkoa. Tavoitteena on kustannusten säästö ja toiminnan tehostaminen. Tavoitteet ovat tärkeitä myös yritystoiminnan edellytysten parantamisen kannalta. Julkea sektori Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg on kohauttanut asioita seuraavaa yleisöä teoksellaan Julkea sektori. Näin byrokratia vaalii omia etujaan, Taloustieto Oy: Helsinki 2014, 84 sivua. Wiberg kirjoittaa: ”Ei byrokraatteja niinkään innoita kansalaisten etujen maksimointi, vaan omien etujensa mahdollisimman tehokas ja tuloksekas edistäminen”. Seuraava lainaus tuntuu kummallisen tutulta ”Nykyajalle on ominaista administratium’iksi nimetty tauti: kaiken hallinnoinnin viheliäinen lisääntyminen. Tähän läheisesti liittyvä kieltei10 S A T A K U N N A N K A U P P A K A M A R I 23 / 2 0 1 4 nen oheisilmiö on bureaucratium, kaiken virkavaltaistuminen. Tälle on ominaista negatiivinen puoliintumisaika: mitä enemmän aikaa kuluu, sitä massiivisemmaksi virkavaltaistuminen käy. Virkavalta vain kasvaa ja hidastuu.” Onneksi elinkeinoelämän puolella asiat eivät ole väin kehnosti? Siellä asiat hoidetaan yksiselitteisen tehokkaasti? Hyvä tavoite Tämän jutun tarkoituksena on pohtia standardien (normien) merkitystä käytännön tasolla kolmen satakuntalaisen yrityksen toiminnassa. Wikipedia määrittelee standardin jonkin organisaation esittämäksi määritelmäksi siitä, miten jokin asia tulisi tehdä. Niin sanottuja virallisia standardisoimisjärjestöjä ovat muun muassa kansainväliset ISO ja IEC, saksalainen DIN, eurooppalaiset CEN, Cenelec ja ETSI sekä suomalainen SFS. Standardeja laativat myös yritysten yhteiset epäviralliset konsortiot ja foorumit. Standardi voi perustua joissakin tapauksissa pelkästään jokin menetelmän kehittäjän valintoihin. Standardeja on olemassa kaikilla aloilla. Niiden määrä liikkuu tuhansissa, jos ei kymmenissä tuhansissa. Tämän hetkistä yhteismäärää ei tiedä kukaan. Standardeja syntyy ja kuolee koko ajan. Yritysten kannalta tärkeimmät sertiﬁkaatit liittyvät tuoteturvallisuuteen, laadun hallintaan ja ympäristöjohtamiseen. Sen enempää puuttumatta standardien määrittelyyn tai hakuun, voidaan todeta, että niiden tavoite on hyvä. Kuvitellaanpa, että Suomessa puolessa kunnista olisi käytössä vasemmanpuoleinen liikenne, puolessa oikeanpuoleinen. Joidenkin tuottajien ruuvit kiristyisivät, kun niitä kääntää vasemmalle, joitakin pitäisi vastaavasti kääntää oikealle. Yritykset käyttäisivät mittauksissa muun muassa metri-, jalka-, syli-, koipi- ja varvasjärjestelmiä. Tampereella vihreä liikennevalo tarkoittaisi seis. Turussa seis oli keltainen, Helsingissä violetti, Porissa punainen ja Raumalla violetti. Laatu arvioitaisiin 500 eri tavalla jne. Ruotsissa asiat olisivat eri tavalla. Euroopassa ja muualla maailmassa miten sattuu. Arkielämä olisi yhtä painajaista. Standardointi mahdollistaa muun muassa yhteistoiminnan, tuotteiden hajautetun valmistuksen, monien alihankkijoiden käytön ja yhteistyökumppanien toiminnan sekä tavaroiden ja palvelujen laadun arvioinnin. Standardit luovat yksinkertaisesti kaaokseen järjestystä. Pari termiä Kuten peppu ja paita, niin standardi ja sertiﬁkaatti. Sertiﬁkaatti osoittaa yrityksen täyttävän toiminnassaan standardin vaatimukset. Sertiﬁkaatti on esimerkiksi ISO:n antama todistus vaatimusten täyttämisestä. Seriﬁkaatti voi kohdistua järjestelmiin, tuotteisiin, palveluihin tai henkilöstöön laajasti ymmärrettynä. CE-merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että se täyttää sitä koskevien direktiivien vaatimukset. Kukaan ei osaa tulkita ehtosen Konepaja Oy Kokemäellä on raskaan metalliteollisuuden tilauskonepaja. Sen asiakkaina on useita energia-, kaivos-, kemian-, meri-, metalliprosessi- sekä puu- ja paperiteollisuuden tunnettuja yrityksiä. Yrityksellä on alalla toimimisen edellyttämät keskeiset sertiﬁkaatit. Yrityksen suunnittelija/projektipäällikkö Juha Pere uskaltaa osin arastakin aiheesta huolimatta nostaa esiin myös joitakin ongelmia. - On selvää, että standardoinnin ja sertiﬁkaatti-järjestelmän tavoitteet ovat perustaltaan hyviä ja kannatettavia. Joissakin tapauksissa määräysten tulkitseminen on yksityiskohtaisten ohjeiden puuttuessa pk-yritykselle lähes mahdotonta. Isot yritykset voivat irrottaa tarpeelliset henkilöresurssit, perustaa jopa oman osaston, standardien tulkintaan ja hallintaan. Pienemmissä yrityksissä sen sijaan standardeihin ja myös muihin viranomaismääräyksiin joudutaan perehtymään muun meneillään olevan työn ohessa ja tähän käytetty aika on pois jostain muusta. - Esimerkiksi voisi ottaa uuden SFS-EN 1090 standardin. Standardi on ollut valmisteluvaiheessa jo vuosia, mutta edelleenkään sen kattavuudesta ei ole kovinkaan yksiselitteisiä ohjeita. Mielestäni ei ole oikein, että standardin koskevuutta ja sen tulkinnanvaraisuuksia aletaan tosissaan selvittämään vasta standardin käyttöönottovaiheessa ja puuttuvien ja toisistaan eriävien viranomaistiedotteiden vuoksi kentällä toimintaa joudutaan kehittämään arvailujen varassa. - Voi kysyä miksi, vuosien valmistelusta huolimatta, esimerkiksi EN 1090 standardin kattavuutta koskeva ensimmäinen löytämäni virallinen julkaisu on päivätty 6.3.2014 ja suomen virallinen kanta vasta kesäkuun lopussa, kun standardin mukainen kantavien teräsrakenteiden CE-merkintä tuli pakolliseksi 1.7.2014. Kaiken aikaa on kuitenkin tiedetty ja tiedotettu, että standardin mukaisen toiminnan sertiﬁointiprosessiin voi kulua aikaa L jopa vuosi. Pahimmassa tapauksessa yrityksissä on voitu saattaa toiminta asianmukaiseen kuntoon ja lopulta käy ilmi, että omat tuotteet eivät edes edellytä CE-merkintää Tällöin on hukattu kohtuuton määrä aikaa ja rahaa. - Tästä syystä olisi ensiarvoisen tärkeää hyvissä ajoin tietää, miksi standardi on laadittu ja mitä toimintoja tai asioita standardi todellisuudessa koskee. Tähän tutkimukseen ei varsinkaan pk-yritysten resurssit riitä ja siksi standardeja laativien tahojen tulisi huolehtia riittävästä ja riittävän ajoissa tapahtuvasta tiedottamisesta. - Vaikka pyrimme toiminnassamme standardinmukaisuuteen, käytännön tasolla törmätään usein ristiriitaisiin tulkintoihin. Jos valmistamme esimerkiksi jonkun tehdasrakennuksen yhteyteen tulevan kuljettimen, kyseessä on aina konedirektiivin mukainen kone tai sen osa, mutta emme aina tiedä tuleeko rakenteeseen soveltaa myös EN-1090 standardia rakenteen kantavuutta koskevia määrittelyjä löytyy molemmista. Erään tulkinnan mukaan kyseessä on aina kone, kun taas toisen tulkinnan mukaan esimerkiksi kuljettimen yhteydessä oleva kulkutie tekee rakenteesta osan rakennusta. Äkkiä ajatellen asia tuntuu merkityksettömältä, mutta valmistuskustannuksia ajatellen asialla on merkitystä. Voi olla, että mikäli kyseinen rakenne tulkitaan osaksi rakennusta, valmistajan pätevyydet eivät yksinkertaisesti riitä rakenteen toteutukseen tai rakenteelle tehtävät tarkastukset nostavat oleellisesti kustannuksia. - Myös konedirektiivin mukaisen vaatimustenmukaisuusvakuu- tus hakee edelleen paikkaansa käytännön tasolla. Usein asiakkaan taholta edellytetään liittämisvakuutuksen sijaan täydellistä CE-merkintää koneen osalle, joka liitetään osaksi suurempaa kokonaisuutta, jonka toiminnan ainostaan asiakas itse osaa määritellä. Tässä tapauksessa CE-merkinnästä todellisuudessa vastaa lopulta asiakas itse. Vaatimus täydellisestä CE-merkinnästä saattaa kuitenkin olla ja pysyä kaupan sopimusehdoissa, kuka näissä tilanteissa lopulta asioista vastaa? - Esille ottamassani esimerkeissä taustalla on standardin valmistelun tai tiedottamisen keskeneräisyys. Ikävä kyllä sen vaikutukset tuntuvat käytännön työssä viiveinä, kasvavina kustannuksina ja epävarmuutena oikeasta tulkinnasta. Standardit ovat tärkeitä, juuri siksi ne on valmisteltava huolella. Yritykselle sertiﬁkaatit ovat tärkeitä, mutta ne ovat vain edellytys. Yhtään asiakasta ne eivät itsessään ovelle tuo. Juha Pere. S A T A K U N N A N K A U P P A K A M A R I 23 / 2 0 1 4 11 Lasten turvallisuus etusijalla n olemassa kahdenlaisia standardeja - sekä yleisiä kaikilla aloilla vapaaehtoisesti sovellettavia, että lainsäädännön vaatimuksia täydentäviä standardeja. Käytännön elämässä näistä monista tulee pakollisia, jos esimerkiksi merkittävät asiakkaat vaativat niitä tai viranomaiset edellyttävät niiden noudattamista. Yhtenä esimerkkinä ovat leludirektiivin lainsäädännön vaatimuksia täydentävät EN71 lelustandardit. Vaatimuksista kertoo Tactic Gamesin laatupäällikkö Elina Marttila. -Osa valmistamistamme Tactic ajanvietepeleistä on suunniteltu alle 14 -vuotiaille lapsille eli tuotteet luokitellaan lainsäädännön mukaan leluiksi. Näille tuotteille meidän on siis suoritettava muun muassa vaatimustenmukaisuuden arviointi sekä turvallisuusarviointi, jossa kartoitamme kaikki lelussa mahdollisesti esiintyvät vaarat. Arviointiryhmämme kuuluu itseni lisäksi tuotesuunnittelun ja oston edustajat. Analysoimme säännöllisissä viikoittaisissa turvallisuusarviointipalavereissa vaarat, joita tuote saattaa aiheuttaa esimerkiksi fysikaalisten, mekaanisten ja kemiallisten O Elina Marttila. 12 S A T A K U N N A N K A U P P A K A M A R I 23 / 2 0 1 4 ominaisuuksien osalta. Käytännössä arvioimme sitä, täyttääkö kyseinen lelu yhdenmukaistettujen EN71 lelustandardien vaatimukset. Turvallisuusarviointien perusteella määritämme sen, tarvitaanko riskinminimointia tai testauksia ulkopuolisissa laboratorioissa. Ulkopuoliset laboratoriot testaavat lelut lelustandardien vaatimuksia vasten. - Lelustandardien lisäksi meillä suoritetaan vuosittain auditointeja liittyen laatu- ja ympäristöstandardeihin sekä puun alkuperään liittyvään FSC standardiin. Nämä ovat niin sanottuja vapaaehtoisia standardeja, joiden noudattamista ulkopuolinen auditoija käy todentamassa. Yleisesti näiden sertiﬁkaattien vuosittaiset ylläpitomaksut liikkuvat tuhansissa euroissa. Kustannusten hillitsemiseksi yrityksen pitää kriittisesti arvioida mitä sertiﬁkaatteja kannattaa hankkia ja ylläpitää. Eräänlaista vapaan kilpailun rajoittamista on joidenkin toimijoiden vaatimukset tavallisuudesta poikkeavien sertiﬁkaattien hankkimisesta. Ne lisäävät työtä ja kustannuksia ja vastaavasti varsinainen sertiﬁkaatista saatava hyöty voi olla yritykselle vähäinen. Pienuudesta joskus myös etua atamaidon tuotekehitysja laatupäällikkö Anniina Honkanen suhtautuu serﬁkaatteihin myönteisesti. - Koska jalostamme maitoa elintarvikekäyttöön, on säännöllinen oma valvontamme luonnollisesti oman toimintamme kannalta erityisen tärkeää. Meillä on tuoteturvallisuuden takaamiseksi oma laboratorio, joka on hyväksytty sitä koskevan standardin mukaiseksi. - Suurasiakkaamme ovat yhä enemmän alkaneet vaatia sertiﬁoitua elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmää (esimerkiksi FSSC 22000 sertiﬁkaattia). Sen vaatimuksiin tarkemmin menemättä, on vaatimusten noudattaminen mielekästä, sillä suurin osa järjestelmän vaatimuksista täytetään jo noudattamalla Suomen lainsäädäntöä. On tärkeää ymmärtää standardin tulkinta ja vaatimusten soveltaminen käytäntöön. Työ toisaalta lisää kus- S tannuksia, mutta tekee omasta toiminnastamme vastaavasti järjestelmällisempää, ja sitä kautta myös hyödyllistä - Vaikka sertiﬁkaatit lisäävätkin vääjäämättä dokumentointia, lisäävät ne samalla avoimuutta ja jäljitettävyyttä. Tarvittava tieto ei ole yhden ihmisen takana. Elintarviketurvallisuussertiﬁkaatti edellyttää yrityksen sisäistä yhteistyötä. Kun myynti, tuotanto, laitoshuolto ja ladunvalvonta pohtivat yhdessä asioita, syntyy keskustelun pohjalta usein käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja. Kun kaikki ovat mukana, vaatimukset pystytään täyttämään tehokkaasti. - Meidän kannaltamme pienuus on tässä tapauksessa etu. Aina ei tarvitse järjestää raskaita palavereja, vaan asiat hoituvat muun kommunikaation yhteydessä. Ihmiset tuntevat toisensa ja toiminnan tavoitteet. Tieto välittyy nopeasti. ❚ Anniina Honkanen. Tiivis yhteenveto tandardisoinnin tavoitteet ovat kannatettavia. Sovellutusohjeissa on ainakin joskus yllättäviä puutteita. Niiden on oltava tarkkoja ja täsmällisiä. Sertiﬁkaatteja käytetään joskus myös keinona rajoittaa kilpailua. Puutteellinen standardisointi puolestaan näkyy hävettävästi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopimattomuutena. Sekä tilaajat että palvelujen tuottajat ovat kaikki touhunneet omiaan. Tuloksena on ollut ja on osin edelleenkin sekamelska, jonka takia olemme jääneet kehityksessä ikävällä tavalla takamatkalle. S SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 13 MATTI HYYPPÄ Suomalaisilla somen suhteen hyvä työmoraali Varsinkin älypuhelimet ovat tehneet mahdolliseksi televisio-ohjelmien katselun ja yhteydenpidon sosiaalisessa mediassa myös työpaikoilla ja työaikana ilman oman työaseman yhteyksien käyttämistä. Kaikilla ei omalla työpaikallaan työnantajan järjestämiä yhteyksiä edes ole. Huhujen mukaan joissakin yrityksissä jopa reklamaatioihin tulee nousupiikki esimerkiksi jonkun tärkeän urheilutapahtuman jälkeisillä viikoilla. Jos vaikkapa teknologiateollisuudessa tai muussa prosessiteollisuudessa toisella silmällä seurataan urheilutapahtumaa ja toisella porataan kappaleeseen reikää, luulisi tämänkaltaisen toiminnan näkyvän myös työtapaturmien määrässä. Työterveyslaitos on paikka, jossa tällaisia asioita tutkitaan. Pelkällä nettihaulla ei tutkimustuloksia löydy. Laitoksen assistentti Sari Kareinen lupaa ystävällisesti tiedustella asiaa laitoksen sisällä alan asiantuntijoilta. Parissa päivässä selviää, ettei kukaan asiantuntijoista ole asiaa tutkinut, eikä edes kuullut juttuja somen käytön aiheuttamista työtapaturmista. Asia on silti kuulemma pohdinnan arvoinen, joten tällaistakaan mahdollisuutta ei suoralta kädeltä ammuttu alas. Ei ihan yksioikoinen asia Monet yritykset ovat itse mukana esimerkiksi Facebookissa. Some on niille osa yrityksen ja sen tuotteiden markkinointia. Somen viihdekäyttö työaikana ei tietenkään ole työnantajan kannalta toivot14 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 tavaa. Asiaan liittyy myös muita sudenkuoppia. Some mielletään ehkä jotenkin yksityisemmäksi paikaksi kuin vaikkapa sanomalehtien yleisönosastot tai tekstiviestipalstat. Siksi somessa saatetaan kertoa oman työpaikan sisäistä asioista tai jopa työnantajayrityksen asiakkaiden toimista asiaan kuulumattomalla tavalla. Uusi teknologia ja uudet toimintatavat antavat uusia mahdollisuuksia myös virheille. Kirjalliset ohjeet Satakunnan Osuuskauppa työllistää noin 1300 työntekijää. Talousjohtaja Lauri Hirvola kertoo somen ja yleensäkin verkon käytön aiheuttaneen jonkin verran pohdintaa talon johtoryhmässä. - Alussa asiaa kierreltiin ja kaarreltiin varmaankin asian uutuuden takia. Toisaalta mietimme tiukkaa ja rajoittavaa linjaa. Toisaalta olemme yrityksenä itsekin mukana Facebookissa, joten päädyimme mielestäni melko sallivaan linjaan. Somea ja verkon muita palveluja saa käyttää työaikana työtehtävien suorittamiseen. Kahvi- ja ruokatunneilla myös viihdekäyttö on sallittua. - Päätimme kuitenkin laatia asiasta S-ryhmän yhteisiin ohjeisiin perustuvat kirjalliset ohjeet. Niissä annetaan verkon käyttöohjeita ja muistutetaan työntekijän lojaliteettivelvoitteesta. Työntekijät ovat myös vapaa-ajallaan työnantajan edustajia, joten korrekti käytös työnantajaa, asiakkaita ja muita somen käyttäjiä kohtaan on pidettävä ehdottomasti mielessä joka tilanteessa . Säännöt tehdään myös selviksi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. - Kaiken kaikkiaan viihdekäyttö työaikana ei ole meillä mikään ongelma. Satakuntalaiset ovat ilmeisesti myös sen verran peruskonservatiiveja, ettei asiattomasta somekäyttäytymisestäkään ole havaintoja, eikä tällaisia tietoja ole ulkopuoleltakaan saatu. - Suhtaudumme asiaan vakavasti, kuten ohjeiden laatiminen osoittaa, mutta emme ole joutuneet olemaan siitä huolissamme. Kunnissa ei ongelmaa Kuntien työntekijöistä merkittävä osa työskentelee päätteellä. Kuten aiemmin todettiin, se ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys työaikaiseen viihdekäyttöön. Omalla älypuhelimella viihdettä kyllä löytyy näytön leveydeltä. Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa pohtii asiaa hetken ennen vastausta. - En ole itse törmännyt tällaiseen ongelmaan kertaakaan. Korviini ei ole kantautunut edes asiaa koskevia huhuja. Pomarkun kunnanjohtaja Eero Mattson on samoilla linjoilla. - En ole törmännyt ongelmaan. En ole kuullut asiasta edes keittiön kautta, vaikka pienessä kunnassa pienetkin asiat yleensä tulevat jotain kautta kunnanjohtajan tietoon. Ulvilan kaupunginjohtaja Jukka Moilanen pohtii asiaa laajasta perspektiivistä. - Kollegoiden tapaan en ole kuullut edes huhuja työajan käytöstä viihdetoimintoihin. Olisikohan tilanne se, että julkishallinnon, myös kuntien, nykyinen tilanne vaatii keskittymistä pelkästään työtehtäviin. Olen melko varma, että jos jollakin olisi työaikana merkittävästi mahdollisuuksia itsensä viihdyttämiseen, asia kyllä tulisi jotain kautta tietooni. Ei ongelmia Kankaanpään kuntoutuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Kalliokoski ja asiakkuuspäällikkö Esko Isohannu eivät ole törmänneet viihdekäytön aiheuttamiin ongelmiin. - Meillä on keskimäärin 160 työntekijää, jotka tekevät valtaosin työtään itsenäisesti, mutta kuitenkin määrätyn ohjelman mukaisesti. Emme pidä asiaa kuitenkaan minään suurena ongelmana. Meillä on toistasataa työasemaa ja läppäriä. Henkilöstöllä on käytössään tietenkin lisäksi omia älypuhelimia. Työmme luonteesta johtuen henkilökunta hakee koko ajan tietoja netistä. Somen kautta tietoja voi kysellä myös kollegoilta kautta maan, kunhan asiakasta ei kyselyn perusteella voi tunnistaa. - Olemme ohjeistaneet koko talomme verkkoyhteyksien ja tiedostojen käytön tekemällä jokaisen työntekijän kanssa tietosuojasopimuksen. Koska toimimme terveydenhuoltosektorilla, ovat tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksemme korkealla tasolla. Mikäli joku kaikesta huolimatta katsoisiasiakkaamme tietoja ilman hänen suostumustaan verkossamme, näkisimme aiheettoman katselun järjestelmämme lokitiedoista. Ei ihan näin ruusuista Jotkut yritykset eivät halunneet kommentoida asiaa julkisesti. Kukaan ei halua olla yksi niistä harvoista poikkeuksista, joissa viihdekäyttöä esiintyy. Tosiasia varmasti on, että jokaisessa työpaikassa esiintyy oman tai työnantajan päätelaitteen käyttöä muuhunkin kuin työntekoon. Eri asia on, kuinka paljon haittaa tästä ”sivutyöskentelystä” on. Ennen käytiin työpäivän aikana monta kertaa tupakalla. Jokainen tähän toimintaa syyllistynyt tietää, että tupakkatauoista oli myös hyötyä. Tieto kulki ja myös työasioita pohdiskeltiin yhdessä. Monasti näistä epävirallisista palavereista oli monta kertaa enemmän hyötyä, kun niistä pitemmistä pölötyspalavereista, joissa yksi puhuu ja muut ovat kuuntelevinaan. ❚ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 15 TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN Kauppakeskus Puuvilla lisää tarjontaa ja kilpailua enemmän kysyntää, on jouduttu yhdistämään kahta, jopa kolmea tilaa yhdeksi tilaksi. Sinänsä tiloja ei ole jäämässä vaille käyttöä, vuokrausaste on 95 prosentin luokkaa, mikä on erittäin hyvä tämänhetkisessä kaupallisen murroksen tilanteessa. Selkeä varovaisuus näkyy tietyllä tavalla toimijoissakin, mutta emme ole siitä huolestuneita, sillä keskuksella on kuitenkin niin monipuolinen ja hyvä kattaus, etteivät kuluttajatkaan missään nimessä pety. Kauppakeskus Puuvillan kauppakeskusjohtaja Pasi Välimaa. 16 atakunnan suurin kauppakeskus avataan Porin Puuvillassa 30. lokakuuta. Kauppakeskusjohtaja Pasi Välimaan mukaan rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Haastattelun alkaessa avajaisiin on aikaa tasan 42 päivää 52 minuuttia 41 sekuntia. – Askeleet kiihtyvät avajaispäivän lähestyessä. Tilat luovutetaan vuokralaisille sovittuna ajankohtana 2. lokakuuta. Siitä alkaa vuokralaisten kova puristus, kun he lait- S SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 tavat omat konseptinsa ja myymälänsä kuntoon. Vuokraustilanne elää päivittäin viimeiseen asti. Välimaa arvelee, että määrä tulee asettumaan 70 vuokralaisen paikkeille. Suurimmalla vuokralaisella Citymarketilla on noin 7000 neliön tila. Pari isompaa tilakokonaisuutta sisätiloissa jätetään myynti- ja tapahtumatoriksi. – Alun perin liikkeiden määrän arvioitiin olevan 80-90, mutta koska isommille tiloille on ollut Välimaa uskoo, että ensimmäiset kolme vuotta keskus vielä hakee asemaansa ja sen jälkeen toivottavasti myös suhdannetilanne on jo parempi. – Keskuksen pysäköintikapasiteetti ja saavutettavuus ovat ihan ykkösjuttu ja toinen on tietysti runsas liikkeiden määrä. Yhdellä asioinnilla voi hoitaa kaikki asiat. Lisäksi alueella on julkisen terveydenhuollon palvelut ja Puuvilla on päivittäin jo nyt lähes viiden tuhannen ihmisen luontainen asiointi-, työssäkäynti- ja opiskelupaikka ja täällä käydään myös kulttuuri- ja liikuntaharrastuksissa. Entiset ja uudet toimijat mukaan lukien korttelissa tulee olemaan yli sata toimijaa. Puuvillan vetovoimaisuutta lisäävät kuntosali ja iso sisäleikkipuisto HopLop, samoin ruokapaikat ja kahvilat. Alueella on myös hyvät puitteet monenlaisten tapahtumien järjestämiseen. – Sisätiloissa meillä on vaihtuvia teemoja varten iso Puuvilla Areena, joka mahdollistaa erilaiset esiintymiset. Pihaalueilla on myös kolme tori- ja aukioaluetta kesä- ja muiden sesonkitapahtumien järjestämistä varten. – Puuvillan miljöö sinällään on aivan poikkeuksellinen, vanhaa tehdasmiljöötä on säilytetty ja sen ympärille on rakennettu uusi moderni kauppakeskus. Vanha ja uusi on aistittavissa kauppakeskuksen lähes 300 metriä pitkällä pääkäytävällä. Aika näyttää, onko tämä jopa niin kiinnostava miljöö ja kohde, että voidaan jollain aikavälillä puhua tästä matkailukoh- teena. Sen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimintoja, onko se sitten majoittumiseen, kylpemiseen vai muuhun liittyvää. Tontilla on joka tapauksessa rakennusoikeutta jäljellä, ja seuraavaksi aiomme järjestää arkkitehtikilpailun alueen asuntorakentamisen selvittämiseksi. Mitä ydinkeskustalle sitten tapahtuu, sen Välimaa kiteyttäisi niin, että Puuvillan kauppakeskus on osa 2000luvun alussa tehtyä PromenadiPori suunnitelmaa. – Pohjoisranta ja myös matkakeskus ja nyt toteutettava kampus muodostavat yhtenäisen keskusta-alueen, jossa on molemmissa päissä toimintoja ja sitä kautta se vahvistaa koko keskustan aluetta. Näyttää myös siltä, että Puuvilla on kirittänyt keskustan hankkeita ja moni liikepaikka on lähtenyt kohentamaan ulkoasuaan tai laittanut konseptiaan kuntoon. Samoin kampuksella ja matkakeskuksella on vauhti päällä. Toisaalta voi kysyä, onko nyt eletty yksi vaihe, jolloin marketalueet ovat sijoittuneet vain keskustojen ulkopuolelle ja on myös murehdittu sitä, miten käy ydinkeskustan erikoiskaupalle. Välimaan mukaan tavoitteena on kehittää Puuvillasta koko maakunnan yhteinen olo- huone, josta löytyy sellainen kauppojen ja palveluiden tarjonta, että asiakkaita tulisi myös Porin ulkopuolelta koko maakunnan alueelta, Pohjanmaalta, jopa Pirkanmaalta ja VarsinaisSuomesta saakka. Kauppakeskuksen avajaisten jälkeen hän ei odottele leppoisia kauppakeskusjohtajan päiviä, vaan sitten alkaa uusi vaihe ja aletaan elää keskuksen arkea. – Tällaisen keskuksen kehittämistarve on jatkuvaa. Kuluttajien suuntaan täytyy olla herkällä korvalla, jotta havaitaan mitä on parannettava ja korjattava. Jokainen hyvä tuote kehittyy yhdessä käyttäjien ja asiakkaiden kanssa. K-citymarket – suurin vuokralainen orin Puuvillan kauppakeskuksen veturina toimii K-citymarket. Vuokrattavaa pinta-alaa keskuksessa on 43 000 neliömetriä, josta K-citymarketille tulee 7 000 neliön liiketila. Muita K-ryhmän liikkeitä kauppakeskuksessa ovat Kookenkä ja Budget Sport. Kesko Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen pitää Puuvillan kauppakeskusta erittäin tervetulleena ja odottaa hyvillä mielin avajaisia. – Satakunnastahan on puuttunut tällainen nykyaikainen kauppakeskus autopaikkoineen. Pori on kymmenenneksi suurin Suomen kaupungeista, joten tänne tarvitaan toimiva ja monipuolinen kauppakeskus. Näin kun katson kauempaa Porin ulkopuolelta, niin kauppakeskuksen sijainti on aivan keskeinen. Vaikka keskus onkin joen pohjoispuolella, se on kuitenkin kävelymatkan päässä Porin keskustasta. Iso kauppakeskus tuo Pohjois-Poriin lisää tarjontaa ja palvelua ja tukee Porin vetovoimaisuutta. Puuvillan vieressä oleva K-supermarket lopettaa toimintansa ja keväällä 2015 sen tilalle tulee pieni lähikauppa K-market, jolla on pitkät auki- P oloajat. Tilaa jää vielä 1 500 neliötä vuokrattavaksi. Setäsen mukaan selviää myöhemmin, mitä siihen tulee. – Mikkolan alue taas muodostaa oman alueensa eikä uskoakseni Puuvillan keskuksella ole merkittävästi vaikutusta sen menestykseen. Muualta Satakunnasta tulee lisää ostovoimaa Puuvillaan, ja se ottaa myyntiä siitä. K-rauta ja Rautia palvelevat rakentajia ja säilyttävät asemansa omassa segmentissään, Puuvillaan tuleva Clas Ohlson ei kilpaile niiden kanssa rakentajista. Vaikka ajat ovat huonot, Setänen sanoo Puuvillassa olevan monta myönteistä asiaa, jotka vaikuttavat kauppakeskuksen menestymiseen. Yksi tärkeimmistä on Puuvillan hyvä tunnettuus. – Yleensähän uudet kauppakeskukset rakennetaan johonkin tuntemattomaan paikkaan, mutta Puuvilla on jo kaikille tuttu paikka ja siellä on paljon toimijoita. KUVAAJA: TEIJA HAKULA, KESKO Kesko Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 17 ” Millaisia mietteitä Puuvillan kauppakeskuksen tulo herättää Porin ydinkeskustan kauppiaissa? Sokos-tavaratalo atakunnan Osuuskaupan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Jussi Kaartinen pitää koko Satakunnan kannalta hyvänä asiana sitä, että kauppatoiminta kehittyy Porissa, joka on kuitenkin maakunnan keskus ja pääkaupunki. – Jos asiaa tarkastellaan Puuvillan kauppakeskuksen ja siellä toimivien näkökulmasta, niin heillä on vahvat odotukset siitä, että Porin suuntaan tulee asiakkaita koko Satakunnan alueelta ja jopa kauempaakin, miksei vaikka Vaasasta, Turusta ja Tampereeltakin. Näen tässä mahdollisuuksiakin, esimerkiksi keskustan ja Sokoksen kannalta, jos osaamme kehittää omaa tarjontaamme vetovoimaiseksi. – Kauppa elää siitä, että tarjonta kehittyy asiakaskysynnän mukaan. Olemme jatkuvasti tehneet kehitystyötä, että tuotteemme ja palvelumme olisivat mahdollisimman S hyvässä kunnossa ja tietenkin toivomme, että asiakkaat ohjautuisivat meidänkin kauppoihin asiakkaaksi, kuten tähänkin asti. Kaupan alalla eletään mielenkiintoista aikaa tällä hetkellä, on taantuma ja kilpailu on kovaa ja kiristyy entisestään. Se tuo Kaartisen mukaan oman mausteensa tähän kuvioon. – Haluamme elävöittää keskustaa omalla toiminnallamme, että se säilyisi houkuttelevana ja että siellä säilyisi palvelut niille asiakkaille, jotka siellä asuvat. Teemme tarjonnan kehittämiseksi jatkuvasti työtä. Sokos-tavaratalo on ihan Porin ydinkeskustassa ja vuosi sitten se avattiin uudistettuna. Koko tavaratalo uudistettiin mukaan lukien ravintolaliiketoiminta ja päivittäistavaraliiketoiminta. Uutta tarjontaa tuli joka osastolle, ja jo viime vuonna ilmoitimme, että Mark & Spencer -myymälä tulee Sokoksen yhteyteen vuoden 2015 syksyllä. Haluamme tuoda sellaista tarjontaa, mistä satakuntalaiset eivät ole ennen päässeet nauttimaan. Kaartinen arvelee, että vaikka Puuvillaan tulee satakuntalaisille uutta tarjontaa, uusia kansainvälisiäkin liikemerkkejä, on tarjonta kuitenkin hiukan erilaista kuin Sokoksella. – Osittain tarjonnat jopa hieman tukevatkin toisiaan. Uskomme pärjäävämme uudessa tilanteessa ihan hyvin. Olemme kehittäneet myös palvelukonseptia kokonaisuudessaan, yhtenä osana siihen kuuluu asiakaspalvelu. Kuluttajahan asian loppupeleissä ratkaisee. Kaartinen näkee, että Puuvilla ei ole ihan ydinkeskusta-aluetta, se on oma kauppa-alueensa joen toisella puolella. – Uskon, että valikoimalla ja monella muulla asialla on vaikutusta. Uusi on aina uutta ja kaikki menevät aluksi katsomaan, mutta mihin asiakas ohjautuu jatkossa, se on hyvä kysymys. Tietenkin odotamme aina mielenkiinnolla uusia toimijoita, kilpailuahan ei pidä pelätä. Kilpailu joka tapauksessa kiristyy uuden toimijan myötä, ja kuluttaja tästä hyötyy varmasti lyhyellä aikajänteellä. Kilpailu valikoimista ja hinnoista antaa kuluttajalle vaihtoehtoja. Toisaalta pitkällä aikajänteellä, löytyykö kaikille riittävä volyymi toiminnan ylläpitämiseksi? Eniten mietityttävät ihan pienet toimijat, joita en haluaisi menettää keskustasta. Aika näyttää onko liikaa tarjontaa. Satakunnan Osuuskaupan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Jussi Kaartinen. 18 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 IsoKarhun kauppakeskuspäällikkö Tero Kormano. IsoKarhu auppakeskus IsoKarhun sisätilojen remontin valmistuminen osuu ajallisesti samaan ajankohtaan, jolloin Puuvillan kauppakeskus avataan. Kauppakeskuspäällikkö Tero Kormano ei näe tässä tarkoitushakuisuutta, vaan kyse on kiinteistön omistajan, Citycon Oyj:n investointien hyväksymisaikataulusta. – IsoKarhun remontti on kaksivaiheinen eli ensi vaiheessa saimme investointipäätöksen julkisivun muutokseen ja sisäänkäyntien ajanmukaistamiseen. Ulkotilan valmistuttua lähdimme Cityconin brändikäsikirjan mukaisesti muuttamaan kauppakeskuksen värimaailmaa ja ilmettä kohteeseen sopivaksi. Ajallisesti tämä on jatkumoa ulkotilaremontille ja vuosien 2001 ja 2003 laajennuksille. Nyt olemme saattaneet talon 2010-luvulle siitä ilmeestä, joka sillä on ollut perustamisvuodesta -91 lähtien. K Uuden kauppakeskuksen suhteen Kormano on odottavalla mielellä ja toivoo, että hanke onnistuisi, koska se vahvistaa Porin asemaa kauppapaikkana. – Meidän pitää saada asiakkaita kauempaa nykyisen asiointialueen ulkopuolelta, jolloin Pori on kunnon vaihtoehto Tampereelle, Lempäälälle ja Raision ja Turun Skanssi-kauppakeskukselle eli Porista löytyy niin iso kauppakeskittymien kokonaisuus, että se pitää asiakkaat täällä ja tuo myös uusia asiakkaita laajemmalta. – Uskon, että asiakkaita riittää kaikille. Kilpailutilanne toki syntyy, mutta näkisin että nyt Porin merkitys maakunnan veturina kasvaa kaupallisesti ihan oleellisesti. Näen Porin keskustan sikäli mielenkiintoisena, että etenkin jos maakunnasta lähdetään tänne, niin yleensä matkaan käytetään koko päivä ja käydään kaikki liikkeet läpi. Mikäli Puuvillaan tulee bussilasteittain porukkaa, niin se on tietyntyyppinen asiakasryhmä. Toivon mukaan saamme asiakaskuntaa kauempaakin Porin rajojen sisäpuolelle, kummalle puolen jokea sitten tulevatkin. IsoKarhussa on 40 vuokralaista, joista suurin osa on erikoismyymälöitä ja muutama toimistovuokralainen. Puuvillaan siirtyy neljä vuokralaista, mutta näistä kolmen liikkeen pinta-ala on yhteensä vain alle 100 neliötä. – Isoin toimija meillä on Top Sport, joka teki päätöksen siirtyä Puuvillaan. Käymme kuitenkin vapautuvista tiloista jo neuvotteluja. Yksi liike poistui kokonaan Porin markkinoilta, tämä on normaalia kauppakeskustoimintaa, että vuokralaisia tulee ja menee. Tarkoituksemme on löytää tilalle sellaisia toimijoita, joita Porissa ei vielä ole. IsoKarhuun jäävistä suurin on H&M, jolle tulee kaksi myymälää Poriin, samoin Dressman avaa liikkeen myös Puuvillaan. – Parhaillaan Dressmanille saneerataan myös meillä isompaa liiketilaa. Vasta pitkällä aikajänteellä näemme, onko Pori kahden vai kolmen vai vain yhden liikkeen kauppapaikka. Uskon kuitenkin, että useampia vuosia menee ennen kuin ketjut tekevät mitään käänteentekeviä päätöksiä, etenkin jos talous kääntyy kasvuun ja ostovoima sen myötä kasvaa. Miten IsoKarhu aikoo pärjätä kilpailussa, kun kakkua tulee jakamaan uusi iso toimija? Kormano ei ajattele asiaa pelkästään IsoKarhun kannalta vaan laajemmin koko keskustan kannalta eli miten kivijalkamyymälöiden käy, jos käytettävissä olevat eurot menevät tiettyihin paikkoihin. – Keskustan elävöittäminen on ollut voimakasta viime vuosikymmenellä, aika näyttää säilyykö jatkumo. IsoKarhun osalta meillä ei ole mitään erityistä varautumissuunnitelmaa. Jokainen kauppakeskus elää omalla markkinointibudjetillaan, joka Puuvillalla isompana keskuksena on varmasti isompi. Meillä on kuitenkin vakiintunut asema tässä keskustassa. Tietysti liikkeet ovat valmistautuneet asiakaspalvelun edelleen parantamiseen ja tuotetuntemuksen lisäämiseen. Tuotetuntemuksen on todettu olevan jopa hintaa ja asiakaspalvelua tärkeämpi tekijä asiakkaan ostotilanteen kokemisessa. – Kahvila- ja ravintolatoimintaa tulemme kehittämään, se on merkittävä tekijä asiakkaiden viihtymisessä ja viipymisessä. Elämme tilanteen mukaan ja sopeudumme siihen ja teemme mahdollisimman hyvin sen, mitä pystymme. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 19 Muotitavaratalo Ratsula Muotitavaratalo Ratsulan toimitusjohtaja Matti Ratsula. 20 uotitavaratalo Ratsulan toimitusjohtajalla Matti Ratsulalla on koko kaupunkia ajatellen odottavat ja samalla hiukan huolestuneet tunnelmat Puuvillan uuden kauppakeskuksen suhteen. – On loistava asia, jos Poriin investoidaan ja tulee esimerkiksi uusi teollisuuslaitos, joka tuo tuottoja kaupungille, mutta kauppakeskuksen tuottojen on tultava alueen sisältä. Myyntiä pikemminkin jaetaan useamman kesken. Uskoisin, että Porin ulkopuolelta ei kuitenkaan ole niin paljon odotettavissa uutta asiakasvirtaa. Pitäisi olla selvästi iso veturi, kuten IKEA, mitä Puuvillan kauppakeskuksessa ei ehkä ole. Puuvillan kauppakeskukseen tulee myös vaatetusliikkeitä, uutena muun muassa Halonen. Mikä merkitys niillä tulee olemaan Muotitavaratalo Ratsulalle? – Totta kai jokainen lisäneliö lisää samalla myynnin jakokerrointa. Meidän täytyy vain keskittyä omaan tekemiseen ja yrittää entistä kovemmin. Kun tuollainen iso yksikkö avataan, on turha tehdä mitään ihmeempää. On selvää, että ensimmäiset pari kolme kuukautta ihmiset menevät tutustu- M SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 maan uuteen kauppakeskukseen ja tekevät sitten valinnan, miten jatkossa toimivat. Silloin kun avattiin kauppakeskus Icco, joka oli huomattavasti pienempi, niin kyllä se keskustaa rauhoitti viikonloppuisin parin ensimmäisen kuukauden ajan ja sen jälkeen tilanne normalisoitui. Puuvillan kauppakeskuksessa on paljon nähtävää ja koettavaa, joten sen vaikutus on varmaan paljon suurempi. Puuvillan kauppakeskukseen ei tule kovin paljon merkkimyymälöitä, kun taas Ratsulan tarjonta kattaa monet merkkituotteet. – Uskon, että meillä on konsepti, jolla pärjäämme Puuvillan tarjonnalle. Meidän täytyy vain palvella paremmin ja ylläpitää sellaisia valikoimia, joita asiakkaat haluavat. Monessa kaupungissa suuret kauppakeskukset ovat näivettäneet kaupungin keskustan. Porin keskusta on erittäin toimiva, ja uskon, että se ei ehkä haavoitu tässä tilanteessa, mutta jotain vaikutusta sillä tulee olemaan, kun tavallaan kaksi keskustaa kilpailee keskenään. Porissa on Ratsulan mielestä jo liikaa tarjontaa, mutta täytyy tietenkin olla tyytyväinen, että täl- lainen yksikkö tulee Poriin. Puuvillan etu on uutuus ja uutuuden viehätys, mutta rasitteena taas se, että uuden käynnistäminen on aina hankalaa ja kallista. – Kun uusi myymälä avataan, menee helposti pari vuotta, ennen kuin siitä tulee kannattava. Jos avataan uusi kauppakeskus, menee viisi vuotta ennen kuin se lyö itsensä läpi. Kauppaketjuille se ei tule niinkään yllätyksenä, mutta yksittäiselle myymälälle voi käydä niin, ettei se ehdi ajoissa saamaan liiketoimintaa kannattavaksi. Toivon mukaan tässä ei tapahdu sellaista. – Ratkaisevaa on se, mihin asiakkaat kulkeutuvat etenkin viikonloppuisin. Puuvillan myyntitavoite on 115 miljoonaa ja koko keskustan 90 miljoonaa. Siinä kilpailussa ei oikein ole voittajia. Tilanne olisi toinen, jos olisi normaalia kasvua tiedossa. Ratsula mainitsee esimerkkinä tilanteen, kun IsoKarhu aikoinaan laajeni ja H&M tuli kaupunkiin. Se otti noin prosentin siivun keskustan myynnistä, mikä toisaalta saatiin takaisin kasvusta, jonka Porin lisääntynyt vetovoima toi. Osa porilaisistakaan ei enää lähtenyt muualle, kun Porin tarjonta parani. – Aika näyttää miten käy. Joskus tuntuu siltä, että Isolinnankatu on liian leveä kaupallisessa mielessä porilaisille. Onko myös Kokemäenjoki liian leveä joki? Ihmiset käyttäytyvät joskus ihmeellisesti. Tietysti olisi toivottavaa, että sekä Puuvilla että keskusta menestyisivät eikä kumpikaan kärsisi. Muotitavaratalo Ratsulalla on nyt juhlavuosi. Perheyritys täyttää lokakuussa pyöreät 90 vuotta. – Lähdemme avoimin mielin uudelle vuosikymmenelle. Maailma on muuttunut vuosikymmenten aikana. On ollut sotaa ja pula-aikaa, lamaa ja työttömyyttä, mutta kaikesta on selvitty. Kyllä tästäkin selvitään, niin että pystymme siirtämään viestikapulan seuraavalle sukupolvelle, toteaa Matti Ratsula. ❚ Satakunnan PVO-LÄMPÖVOIMA OY -lehti KAUPPAKAMARI www.immosentukku.fi www.pohjolanvoima.ﬁ Mutkatonta ja sujuvaa! B Net Accounting www.birgits.ﬁ Yksilölliset ja neuvovat PALVELUMME s +IRJANPITOYMTALOUSHALLINTO s)SËNNÚINTI s+ONSULTOINTIJAKOULUTUS s6EROJAYHTIÚOIKEUDELLISETPALVELUT Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen VIRPIABAKUS NICl\ www.abakus.name\ 02 633 0445, 050 557 3700 )SOLINNANKATU,6ALTAKATUKATUTASO0ORI PORIN MIES-LAULUN TALO Vapaudenkatu 10 www.pml.ﬁ Varaukset: puh. 0400 421 653 tilavuokraus@pml.ﬁ Pohjoisranta 11 28100 Pori, puh. 010 2922 250 www.satalaskenta.fi puh. 02 529 9311, 044 575 57 57 UUT TA! Voit ilmoittautua kursseillemme myös netin kautta osoitteessa: kuljettajaopetus.ﬁ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 21 TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN Täydennyskoulutusta löytyy jokaisen tarpeeseen Täydennyskoulutusta ammattitaidon kartuttamiseksi on Porin seudulla tarjolla alalle kuin alalle. Täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden täydentää työntekijän tai koko yrityksen osaamista työssäkäynnin ohella tai osana työtä. Opinnot voivat koostua esimerkiksi seminaareista, kursseista, laajemmista erikoistumiskoulutuksista ja ammattitutkinnoista. Täydennyskoulutuskeskus Edupoint ampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen täydennyskoulutuskeskus Edupoint tarjoaa monipuolisia koulutusratkaisuja liiketoiminta- ja teknologiaosaamisen kehittämiseen. – Meillä on pitkä historia, täydennyskoulutusyksikkö on toiminut Porissa jo yli 30 vuotta, kertoo täydennyskoulutuksesta vastaava koulutuspäällikkö Tiina Ikala. T – Parhaiten meidät tunnetaan laajoista johtamiskoulutuksista: JOKOjohtamiskoulutusohjelma ja Executive MBA -koulutusohjelma. JOKOkoulutuksella on pitkät perinteet, sitä on toteutettu joka syksy vuodesta -84 lähtien. Tänä syksynä käynnistyvä JOKO on kaikille avoin keskijohdon koulutusohjelma. Siinä käydään läpi liiketoiminnan eri osa-alueet esimiesnäkökulmasta. Osallistujat tulevat hyvinkin laajasti eri toimialoilta, vahvimmin on edustettuna teollisuus, ﬁnanssiala ja julkinen sektori. Koulutukseen on osallistunut ihan PK-yrityksiäkin. Yleensä yritys tarjoaa koulutuksen työntekijälle mahdollisuutena kehittyä ja jonkinlaisena sitouttamiskeinona myös. Halutaan tukea avainhenkilöä, jonka toivotaan pysyvän yrityksessä. Niin ikään kaikille aloille soveltuva ylemmän johdon koulutusohjelma on joka toinen vuosi toteutettava Executive MBA, joka kestää 2,5 vuotta. – Siitä meillä on käynnissä viides ohjelma ja seuraava käynnistyy Täydennyskoulutuskeskus Edupointin koulutuspäällikkö Tiina Ikala. 22 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 syksyllä 2015. Ohjelmaan sisältyy kaksi ulkomaan opintomatkaa, toinen Kaliforniaan Stanfordin yliopistoon ja toinen Eurooppaan. Stanfordin yliopistoyhteistyöllä olemme saaneet kilpailuetua. Ensimmäinen viikko opiskeltiin innovaatioiden johtamista yliopistolla ja muutama päivä käytettiin vielä yritysvierailuihin. Olemme saaneet osallistujilta niin hyvät palautteet, että pidämme jakson jatkossakin ohjelmassa. – Viime syksystä lähtien meillä on ollut käynnissä Yrittäjä Executive MBA, joka toteutetaan yhteistyössä Satakunnan yrittäjien kanssa. Myös pienemmille yrityksille haluttiin luoda väylä MBAopintoihin. Ohjelmien käynnistyminen ei Ikalan mukaan ole itsestään selvyys, sillä ne ovat, kilpailukykyisistä hinnoista huolimatta, aika hintavia ja yritykselle isoja investointeja yhteen ihmiseen. – Yleensä ne on kuitenkin saatu hyvin käynnistymään, esimerkiksi atakunnan ammattikorkeakoulun eli SAMKin täydennyskoulutus uudistettiin vuoden 2013 alussa organisaatiomuutoksen yhteydessä. Täydennyskoulutuskeskusta keskitettynä organisaationa ei enää ole, vaan täydennyskoulutusta toteutetaan kuudella osaamisalueella: hyvinvointi, terveys, palveluliiketoiminta, logistiikka ja meriteknologia, energia ja rakentaminen sekä informaatioteknologia. – Lisäksi meillä on erillinen TKI- ja yrityspalvelut -toimintayksikkö, jossa toimin myyntipäällikkönä. Tehtäväni on koordinoida koko SAMKin täydennyskoulutustarjontaa, jota osaamisalueiden asiantuntijat tuottavat, kertoo Pia Lamminen. – Teemme paljon yhteistyötä Satakunnan ELY-keskuksen ja TE-palvelujen kanssa yhteishankintakoulutusten kautta. Koulutus on yrityksen ja osallistujien tarpeisiin räätälöityä ammatillista perus-, lisätai täydennyskoulutusta, jonka rahoittavat työnantaja sekä työja elinkeinohallinto yhdessä. Toki toteutamme yrityksille ja yhteisöille räätälöidysti muutenkin koulutuksia, ne ovat eripituisia yksittäisistä koulutus- S viime vuoden syksynä käynnistynyt EMBA keräsi ennätysmäärän osallistujia. Mutta kyllä puhelimessa kuulee, että monilla tahoilla menee nyt huonommin. Yritykset, jotka ovat aiemmin pystyneet laittamaan kaksi osallistujaa, antavat nyt vain yhdelle mahdollisuuden osallistua. Koulutus saattaa olla yksi säästön paikka yrityksissä. Toisaalta nykytilanne näkyy myös sillä tavalla, että meillä on työvoimapoliittisia ELY-keskuksen tai TE-toimiston tukemia koulutuksia, kuten kone- ja laitesuunnittelun täydennyskoulutus insinööreille ja diplomi-insinööreille. Näillä pyritään tukemaan työllistymistä. Vaikka Ikala kertoo tarjonnan keskittyvän enemmän laajoihin ohjelmiin, niin aina ei tarvitse osallistua koko ohjelmaan. – Myymme myös erikseen pienempiä kokonaisuuksia, esimerkiksi talouden johtamisen tai työlainsäädännön koulutusjaksoihin voi osallistua ohjelman ulkopuolelta. Tänä syksynä on sopi- päivistä pidempiin valmennuksiin. Koulutus tapahtuu joko yrityksissä tai meidän tiloissa, ihan miten sovitaan. SAMKin koulutustarjontaan on perinteisesti kuulunut johtamisen ja esimiestaitojen koulutusta. Tällä hetkellä sitä tarjotaan pidempänä, marraskuussa käynnistyvänä täydennyskoulutuksena. – Monialainen johtamisen koulutus soveltuu eri alojen esimiestehtävissä toimiville, se palvelee sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että yrityspuolen tarpeita. Koulutusta voidaan käyttää myös pätevöittävänä koulutuksena esimiestehtäviin siirryttäessä sekä vastuualueen laajentuessa. – Eripituisia koulutuksia yhdestä päivästä pitempikestoisiin koulutuksiin on tarjolla monipuolisesti liiketoiminnan, kulttuurin, tekniikan ja merenkulun aloilla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Lamminen myöntää, että markkinointiponnistuksia saa näinä aikoina tehdä enemmän. Yrityksissä nyörit ovat selkeästi kiristyneet koulutuksen suhteen. Kun eletään tiukkoja aikoja, koulutuksesta säästetään, vaikka tarpeita musoikeuden ja työlainsäädännön MBA-päiviä ja ensi keväänä kolmen päivän talouden johtamisjakso. Teemme myös erikseen räätälöityjä koulutusohjelmia yritysten tarpeisiin. Ikala arvelee, että tulossa on enemmän erikoistumisopintoja, joilla voi hakea työelämään jotain erityisosaamista. Edupointissa on suunnitteilla ensi kevääksi yritysturvallisuuden koulutusohjelma, joka on 30 opintopisteen kokonaisuus ja tarkoitettu yritysturvallisuudesta vastaaville. Markkinaehtoinen toiminta vaatii puhelin- ja sähköpostimarkkinointia ja näkymistä erilaisissa yrityksille suunnatuissa tapahtumissa, sillä kilpailu on kovaa. – Pyrimme löytämään kuhunkin teemaan parhaat kouluttajat, käytämme sekä akateemisia osaajia että yritysmaailman hyvin tuntevia asiantuntijoita. Olemme täällä ainoa akateeminen täydennyskouluttaja. Laajan johtamiskoulutuksen suorittaminen on helpompaa ja edullisempaa lähellä. Satakunnan ammattikorkeakoulu Myyntipäällikkö Pia Lamminen, Satakunnan ammattikorkeakoulu. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 23 olisikin. Työnantaja ei aina lähde tukemaan ja yksittäiselle ihmiselle etenkin pidempi koulutus on iso satsaus. – Usein toivotaan, että tarjontaa olisi täällä Satakunnassa, ettei tarvitse lähteä pääkaupunkiseudulle kouluttautumaan. Tietysti meillä on paikallisesti kilpailua, mutta pyrimme tekemään yhteistyötä alueen koulutustarjoajien kanssa ja järjestämään esimerkiksi yhteisiä seminaareja ja muita koulutushankkeita. Uskon, että kaikkien alueen toimijoiden yhteinen etu on yhdistää voimia, jotta voidaan kilpailla maakunnan ulkopuolista tarjontaa vastaan. Osaamista ja tarjontaa täällä on paljon. Yrityksissä ei useinkaan ehditä miettiä, mikä yrityksen osaamistarve on ja millaista osaamista pitäisi kehittää. Lamminen rohkaisee hyödyntämään heidän tarjoamaansa osaamiskartoituspalvelua tarpeiden selvittämiseksi. – Meillä on otettu käyttöön uusi osaamiskartoituspalvelu, jonka avulla selvitetään organisaation tämän hetken ja tulevaisuuden osaamis-, kehittämis- ja rek- rytointitarpeita. Voimme kartoittaa eri ammattiryhmien osaamistarpeita ja sitä, onko organisaatiossa juuri sitä osaamista mitä tarvitaan. Toisaalta organisaatiossa voi olla sellaista osaamista, jota ei vielä hyödynnetä. Kartoituksen tulosten pohjalta voidaan laatia yrityksen ja sen henkilöstön tarpeita vastaavia osaamisen kehittymissuunnitelmia ja kehittämistoimia. Osaamiskartoitusraportteja voidaan hyödyntää esimiestyön tukena. – Koulutustarjonnassa ei kannata katsoa pelkästään valmista tarjontaa, vaan yritykselle voidaan räätälöidä omannäköinen paketti, joka saadaan aikataulutettua yrityksen tarpeiden mukaan. Onnistuneen koulutuksen perusta on hyvä suunnittelu, joten yritysten kannattaa hyödyntää SAMKin tarjoamaa koulutussuunnittelupalvelua. Yhteistyömahdollisuuksia on todella paljon. Ajankohtaisia täydennyskoulutuksia ja mallipaketteja räätälöidyistä koulutuksista voi katsoa korkeakoulun kotisivuilta. KUVAT OMISTAA: KANKAANPÄÄN OPISTO Kankaanpään opisto Kankaanpään opiston rakennukset sijaitsevat järven rannalla. 24 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 ankaanpään opisto tarjoaa yrityksille ja työyhteisöille monipuolista täydennyskoulutusta, joka lisää työelämässä tarvittavaa erityisosaamista ja ammattitaitoa. Yritysmaailmassa opisto tunnetaan erityisesti johtamis- ja laatukoulutuksista. Opiston rehtori Marja Kallioniemi kertoo, että opistolla on vuosien kokemus laatukoulutuksista. – Tänä syksynä ja ensi keväänä koulutusohjelmassamme on jälleen kaksi laatukoulutusta: Laadunhallinnan perusteet ja Laatujohtamisen jatkokoulutus. Molemmat ovat viiden päivän pituisia ja antavat yrityksille ja organisaatioille erityisvalmiuksia laadunkehittämistyöhön, oman laatujärjestelmän rakentamiseen ja hallintajärjestelmien kehittämiseen. Tarjoamme myös laatupäällikön ja sisäisen auditoinnin koulutusta. Laatupäällikön koulutus on pidempi, ja se on taas ensi keväänä K ohjelmassa. Tarvittaessa siihen sidotaan myös teknistä alustaa. Kallioniemen mukaan esimerkiksi laatujohtamisen jatkokoulutus on tarpeellinen, sillä standardit ja toiminnot muuttuvat ja kehittyvät. Yrityksen toimintajärjestelmien on oltava kunnossa ja laadun kehittämiseen osallistuvan henkilöstön on hallittava laatuasiat. – Järjestämme koulutukset tänä syksynä Kankaanpäässä, viime vuonna meillä oli myös Tampereen oppimiskeskuksessa koulutuksia. Oman talon kouluttaja, HT Mirja Antila vastaa laatukoulutuksista. Asiakkaina meillä on yrityksiä monilta eri aloilta, myös oppilaitosten edustajia. Enemmistönä ovat ehkä palvelu- ja liikelaitokset, joiden henkilöstö joutuu jo kilpailutustenkin takia kiinnittämään huomiota laatuasioihin. Kankaanpään opiston järjestämällä johtamiskoulutuksella voi päivittää esimiesosaamista ja edistää uralla etenemistä. Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus toteutetaan työn ohessa monimuotokoulutuksena. Se kestää noin 1,5 vuotta ja sisältää 16 lähipäivää. Koulutus palvelee työyhteisöjen esimiestyötä ja organisaation johtamista. Uusi ryhmä käynnistyy jälleen tammikuussa. – Johtamiskoulutusta järjestetään myös tilauskoulutuksena yrityksille. Lisäksi meillä on monenlaisia perus- ja ammattitutkintoihin johtavia koulutuksia ja kursseja, jotka ovat osa työelämän kehittämisja palvelutoimintaamme. ppisopimuskoulutus tarjoaa laajat mahdollisuudet ammatilliseen täydentävään koulutukseen. Nykyään oppisopimuksella voi suorittaa lähes kaikkien alojen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tai tutkinnon osia sekä muuta lisäkoulutusta. – Oppisopimus on hyvä keino silloin, kun yrityksessä tarvitaan uutta osaavaa työvoimaa tai halutaan kehittää yrityksen henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa. Oppisopimus lähtee aina työantajan tarpeesta, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Päivi YliKarro Satakunnan oppisopimuskeskuksesta, jonka hallinnointi on ollut Länsirannikon Koulutus Oy WinNovalla vuoden 2013 alusta lähtien. – Meillä on WinNovassa kuten muissakin Satakunnan oppilaitoksissa laaja valikoima lisäkoulutusta, joihin voi saada oppisopimusrahoitusta. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, koska ideana on, että työpaikalla opitaan asioita ja sitä täydennetään tietopuolisella koulutuksella oppilaitoksessa. Yrityksen on nimettävä työpaikkakouluttaja, joka vastaa oppisopimusopiskelijan ohjaamisesta työpaikalla. Työantajalle maksettava koulutuskorvaus vaihtelee 30-150 euroon kuukaudessa sen mukaan, mitä tutkintoa lisäkoulutettava suorittaa ja mikä on hänen aikaisempi kokemuksensa ja koulutuksensa. Nuorten osaamisen kehittämiseen ja rekrytointiin on tarjolla erityisiä tukitoimia, kuten 20-29-vuotiaille suunnattu nuorten aikuisten osaamisohjelma, jossa työnantajalle maksetaan tuntuva tuki. – Korotettua koulutuskorvausta työnantaja saa myös, jos palkkaa juuri peruskoulunsa päättäneen nuoren. Tällöin työnantajan saama korvaus on ensimmäisenä vuotena 800 euroa kuukaudessa ja sitä seuraavina vuosina 500 ja 300 euroa kuukaudessa. Jos palkattava nuori on työtön, kannattaa tarkistaa myös mahdollisuus palkkatukeen. – Meillä on myös tuetun oppisopimuksen hanke, jossa haetaan keinoja nuorten ja nuorten aikuisten tukemiseen oppisopimuskoulutuksen aikana. O Työnantaja ei aina välttämättä tiedä, mistä on kysymys, kun puhutaan nuorisotakuusta, koulutustakuusta ja erilaisista tukimahdollisuuksista. YliKarro kehottaa ottamaan häneen yhteyttä. – Asiakaspalvelussa osaamme auttaa eteenpäin ja tiedämme koulutuskorvaukset ja muut kuviot. Ideana on, että työnantajan kanssa yhdessä mietitään, minkä tyyppistä osaamista yrityksessä tarvitaan ja sitten katsotaan, löytyykö vastaavaa osaamista jostain tutkinnosta tai tutkinnon osasta vai hankitaanko vain lisäosaamista täydentävällä koulutuksella. Näihin kaikkiin on mahdollista tehdä oppisopimus. Oppisopimus on joustava koulutusmuoto – Tietopuolista koulutusta antava oppilaitos katsotaan myös aina tapauskohtaisesti työnantajan kanssa. Pääsääntöisesti suosittelemme, että koulutus hankitaan tästä läheltä, joko WinNovasta tai Sataedusta tai Satakunnan muista oppilaitoksista. Tarvittaessa ostamme koulutuksen kauempaakin. Usein työnantajat maksavat opiskelijalle palkan myös tietopuolisen koulutuksen ajalta, jonka kesto vaihtelee koulutuksen mukaan. Opiskelijalle voidaan maksaa myös opintososiaalisia etuja. Satakunnassa on tällä hetkellä noin 1300 oppisopimusta voimassa, niistä puolet on perustutkintoja ja puolet lisäkoulutusta. Tietoa levitetään muun muassa uudella aikuiskoulutusesitteellä, josta näkee mitä kaikkea on mahdollista suorittaa oppisopimuksella. – Parhaillaan kokeilemme avoimia iltapäiviä, jolloin on mahdollisuus tulla kysymään oppisopimuskoulutusmahdollisuuksista. Porin toimistolle voi poiketa torstaisin alkaen kello 15. Lokakuussa työnantajille on tulossa myös oppisopimusiltapäivä, jonka toteutamme yhteistyössä Sataedun kanssa. Yli-Karro korostaa, että kaikista tutkinnon osista voidaan räätälöidä yrityksen tarpeeseen täsmäkoulutusta. Ei tarvitse lähteä tutkinto edellä, vaan yrityksen osaamistarpeesta lähdetään liikkeelle. ❚ Satakunnan oppisopimuskeskuksen asiakaspalvelupäällikkö Päivi Yli-Karro. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 25 001110 0010 010 0001110 0010 010 010 0000111110 0010 010 010 010 0010 010 010 010 010 0010 0 01010100101001010001110010100011100101010000111110010101 11100101010100101010101001010010100011100101000111001010 01110010101000011111001010101001010101010010100101000111 01010001110010100011100101010000111110010101010010101010 0010101010100101001010 0011100101000111001010100001111100 00011111001010101001010101010010100101000111001010001110 10100011100101010000111110010101010010101010100101001010 osa 2 01010010100011100101000111001010100001111100101010100101 10101001010101010010100101000111001010001110010101000011 01010000111110010101010010101010100101001010 001110010100 11100101000111001010100001111100101010100101010101001010 01010010100101000111001010001110010101000011111001010101 Viime numerossa käsittelimme sitä valtavaa uusien toimintamallien 10010101010010101010100101001010001110010100011100101010 kehittämishaastetta, jonka toinen maailmansota heitti varsinkin 11001010100001111100101010100101010101001010010100011100 länsiliittoutuneille. Sotatarvikkeiden massatuotanto, sotatoimien tehokas 01000111001010001110010101000011111001010101001010101010 johto ja vaikutuksiltaan mahdollisimman kattava sodankäynti edellyttivät uusia 10101010100101001010001110010100011100101010000111110010 keksintöjä, uutta ajattelutapaa ja viestinnän merkityksen ennen näkemätöntä 01111100101010100101010101001010010100011100101000111001 kasvua. 10001110010101000011111001010101001010101010010100101000 01001010001110Kehitettyjä 0101toimintamalleja 000111ei 0pys-01koneet 010keskenään 1000voivat 01kommu1111Yksinkertaistetaan, 0010101010010101 tytty sodan jälkeen hyödyntämään nikoida sekä kerätä ja hallita jatkumutta ei liikaa tuotannossa niiden edellyttämien vasti eksponentiaalisesti kasvavia 10100101010101001010010100011100101000111001010100001111 valtaisien henkilöstömäärien takia. tietomääriä. Talouden tulevaisuuden mietis10100001111100101010100101010101001010010100011100101000 Vasta internetin ja yleensä ICT:n kelyssä käy helposti samoin kuin kehityksen myötä teknologialla entiselle ﬁlosoﬁlle – mies ymmärsi 11001010001110010101000011111001010101001010101010010100 Ei kannata mystiﬁoida pystyttiin korvaamaan toiminnan maailmasta kaiken, mutta ei osankannalta liian kalliit henkilöresursnut kertoa sitä muille. Eli ﬁlosoAalto- yliopiston Tulevaisuu10100101001010001110010100011100101010000111110010101010 sit. Ihmiset keskenään sekä ihmiﬁllamme oli kauhea hiki, mutta se den internet –projektin johtaja 00101010100101010101001010010100011100101000111001010100 nen ja tieto kohtasivat tehokkaalla ei noussut pintaan. Yksinkertaistus sekä Keskuskauppakamarin johtavalla, ja aiemmin kehitetyt toivoi toisaalta olla myös vaarallista – tava neuvonantaja Ilkka Laka10010101000011111001010101001010101010010100101000111001 mintamallit voitiin ottaa uudelleen joku voi ottaa sen koko totuutena. niemi varoittaa digitalisaation liikäyttöön. - Viime numerossa otit muuasta mystiﬁoinnista. 10 001110010100011100101010000111110010101010010101010100 Tällä hetkellä olemme keskellä taman kuvitteellisen esimerkin - Digitalisaatiota ja sen ympäuutta vallankumousta. Digitalitilanteesta, jos digitalisaatio olisi rillä käytävää keskustelua voi ver01010101001010010100011100101000111001010100001111100101 saatio merkitsee sitä, etteivät pelollut todellisuutta jo Normanrata 20 vuoden takaiseen globali11111001010101001010101010010100101000111001010001110010 kästään ihmiset pysty tehokkaasti dian maihinnousun aikana: Tykki saatiokeskusteluun. Termi oli kaikkommunikoimaan keskenään, olisi ilmoittanut internetissä putkien huulilla, mutta sen todelli00011100101010000111110010101010010101010100101001010001 vaan myös ihmiset ja koneet sekä kensa kulumisesta huoltoon, joka sesta merkityksestä vain harvalla olisi hyvissä ajoin toimittanut oli edes suurin piirtein oikean 10010100011100101000111001010100001111100101010100101010 uuden putken. Panssarivaunu olisi suuntainen käsitys. Nykyisin lähes ilmoittanut moottorissaan olekaikki onneksi tietävät ainakin glo010010101010100101001010 0011100101000111001010100001111 van väärää öljyä, laivan tutkalaitbalisaation perusasiat. Kun Suo10000111110010101010010101010100101001010001110010100011 teisto piilevästä viastaan, sotilaan mea alettiin sähköistää laajemmin terveysranneke sydänkohtauksen viime vuosisadan alkupuolella, 00101000111001010100001111100101010100101010101001010010 vaarasta ja kranaatinheitin suuntakukaan ei pystynyt villeissä kuvilaitteen linssin siirtymisestä. telmissaankaan arvioimaan edes 10010100101000111001010001110010101000011111001010101001 - Tähän listaan voisi lisätä lensuurin piirtein tulevaa kehitystä. 10101010010101010100101001010001110010100011100101010000 nokit, jotka olisivat koko ajan - Digitalisaatio voi merkitä Suovälittäneet ajantasaista dataa taismen elinkeinoelämälle paljon, jos 0101010000111110010101010010101010100101001010 001110010 telualueelta. ymmärrämme sen antamat mahNykyajan esimerkkinä voisi dollisuudet nopeasti ja myös sovel00111001010001110010101000011111001010101001010101010010 käyttää jääkaappia, joka viestittäisi lamme niitä oikealla tavalla ja tartavaran toimittajalle maidon loppeellisessa laajuudessa käytäntöön. 01010100101001010001110010100011100101010000111110010101 pumisesta. Esimerkkinä käytetään Pahimmassa tapauksessa digitali11100101010100101010101001010010100011100101000111001010 usein myös ”pimeää tehdasta”. saatio merkitsee Suomen talouden Se on pimeä, koska tuotannossa alaspäinmenoa, jos muut hyödyn01110010101000011111001010101001010101010010100101000111 ei tarvita ihmisiä – digitalisaation tävät sen antamat mahdollisuudet, avulla hoidetaan tilaukset, tuomutta me emme. 01010001110010100011100101010000111110010101010010101010 00101010101001010010100011100101000111001010100001111100 00011111001010101001010101010010100101000111001010001110 10100011100101010000111110010101010010101010100101001010 MATTI HYYPPÄ Digitalisaatio – uhka ja mahdollisuus Ilkka Lakaniemi. 266 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 10 010 0010 010 0001110 0010 010 0001110 0010 010 010 0000111110 0010 010 010 010 0010 01 0101001010101010010100101000111001010001110010101000011 1010000111110010101010010101010100101001010001110010100 sinkin pk-yritykset tarvitsevat tanto ja toimitukset sujuvasti, on huolestuttava, kun otamme apua ja hyväksi koettuja kehitkuvailee Ilkka Lakaniemi. huomioon vielä Yhdysvaltojen 1100101000111001010100001111100101010100101010101001010 tämispolkumalleja. ja Aasian aktiivisuuden digitaaDigitalisaatio ei sentään lisuuden hyödyntäjinä, pohtii 1010010100101000111001010001110010101000011111001010101 Termit ja teot ole demoni tai enkeli. Uhka tai Keskuslauttakamarin Digitaamahdollisuus se on monellekin linen Polku –ohjelman vetäjä - Digitalisaation yhteydessä 10010101010010101010100101001010001110010100011100101010 yritykselle. Kumpi se on – se Heikki Halme. käytetään usein termejä pilvi1001010100001111100101010100101010101001010010100011100 riippuu yrityksen omasta pää- Digitaalisen Polku –ohjelpalvelut, robotiikka, sosiaalitöksestä, muistuttaa Ilkka Lakaman yhtenä perustana on viime nen media, mobiili ja big data. 1000111001010001110010101000011111001010101001010101010 niemi. vuonna tekemämme vauhtia Jälkimmäinen termi tarkoittaa Digitalisaatioon -kiertue 10 paikoko ajan eksponentiaalisesti 0101010100101001010001110010100011100101010000111110010 kallisen Kauppakamarin alulisääntyvien tietomassojen halDigitaalinen polku eelle. Keskustelimme digitalintaa ja analysointia tilastotie1111100101010100101010101001010010100011100101000111001 lisaatiosta laajasti kymmenien teen ja tietotekniikan avulla. Elinkeinoelämän tutkimuslai10001110010101000011111001010101001010101010010100101000 yritysjohtajien kanssa. Kes- Todellisuudessa digitalisaatos (ETLA) julkaisi tämän vuokustelujemme perusteella päätio ei itse tunge yrityksiin tekeden alussa Digibarometri-tut1001010001110010100011100101010000111110010101010010101 timme aloittaa Digitaalinen mään mitään. Se joko otettaan kimuksen. Sen mukaan digitaPolku –ohjelman, johon yritystämme olisi olemassa, jos emme käyttöön tai ei oteta. Siitä joko lisaatiolle olisi Suomessa hyvä 0100101010101001010010100011100101000111001010100001111 johtajat voivat ilmoittautua 15. olisi ottaneet järjestelmää käythyödynnetään joitakin osia tai pohja, mutta ponnistusvoima 1000011111001010101001010101010010100101000111001010001 lokakuuta mennessä digitaalitöön jo vuonna 2000, pohtii yriei hyödynnetä. Yritysten oikea on heikko. nenpolku.ﬁ -sivuilla. tyksen talous- ja tietohallintopolku tulevaan alkaa sen miet- Tutkimuksen mukaan Suo0010100011100101010000111110010101010010101010100101001 - Toimintaa on tarkoitus laapalvelujen kehitysjohtaja Harri timisellä, missä tilanteessa yrimella on parhaat edellytykset jentaa nopeassa tahdissa siten, Kessunmaa. tys haluaa olla esimerkiksi viihyötyä digitalisaatiosta koko 100101001010 0011100101000111001010100001111100101010100 että saatuja kokemuksia voidaan - Järjestelmämme perusden vuoden päästä. Sen jälkeen maailmassa, mutta sen todelkäyttää hyväksi laajalla skaatuu siihen, että keittiöidemme otetaan selvää, miten digitalilisessa yrityskäytössä sijoi1010101001010101010010100101000111001010001110010101000 lalla ja eri toimialoilla. Tavoitmyyjä voi missä tahansa käyttää saatio voi auttaa tavoitteen saatumme vasta 17. sijalle. Tilanne 0101010000111110010101010010101010100101001010001110010 teena on tavoittaa jokainen asitietojärjestelmäämme hyväksi vuttamisessa. asta kiinnostunut yritys. Meillä keittiön suunnittelussa asiak- Tätä polkua ei ole helppo 0011100101000111001010100001111100101010100101010101001 on koko yrityskentän palvelemikaan toivomukset huomioon kulkea. Siksi Keskuskauppakaseksi suunnitteilla julkisen sekmarissa on aloittanut Digitaa01010linen10Polku 01–ohjelman, 01001josta010001110010100torin 01kanssa 11yhteisiä 001hankkeita. 01010ottaen. 000Hän11voi13D-mallinnuk11001010 sella visualisoida lopputuloksen Vaikka emme ihan tulipaloa ole asiakkaan arvioitavaksi. Muutarkemmin myöhemmin tässä 1110010101010010101010100101001010 00111001010001110010 lähdössä kiireellä sammuttatoksia voi joissakin kohdissa jutussa. Sen tavoitteena on vas0011100101010000111110010101010010101010100101001010001 maan, ei ihmettelyynkään ole tehdä jopa millin välein, joissatata yritysten ymmärrettävään aikaa. kin on vähän suuremmiksi määkysymykseen: ”Jotain siis täy0010100011100101000111001010100001111100101010100101010 rätyt toleranssit. tyisi tehdä, mutta mitä?” - Samassa yhteydessä asia- Uusi teknologia edellyttää 1001010101010010100101000111001010001110010101000011111 Yksi edelläkävijöistä kas voi määritellä mitä kodinmyös uusia toimintatapoja; säh0000111110010101010010101010100101001010001110010100011 koneita ja minkä värisinä hän köuunissa ei polteta leivinuunin Harjavaltalainen Puustelli haluaa. Tiedot välittyvät yhdellä tapaan halkoja, autolle ei kanGroup Oy on ollut maamme 0101000111001010100001111100101010100101010101001010010 napin painalluksella sekä tehnata syöttää kauroja, eikä kaupjohtava keittiöiden valmistaja jo taallemme että välitystuotetoipaan enää mennä oman maivuodesta 1983. Yritys on myös 10010100101000111001010001110010101000011111001010101001 mittajille (esimerkiksi kodintokannun kanssa. Tarvittavien yksi digitalisaation edelläkävikoneet). Tietojärjestelmämme uusien toimintamallien ja yrijöistä maassamme. 0101010010101010100101001010001110010100011100101010000 ohjaa automaattisesti työstötyskulttuurin pohtimisessa var- Voi jopa väittää, ettei yritys1010100001111100101010100101010101001010010100011100101 koneitamme, jotka valmistavat tilatut kalusteet asiakkaan toi0111001010001110010101000011111001010101001010101010010 veiden mukaisina. Nopeimmillaan prosessi tilaus-valmistus1010100101001010001110010100011100101010000111110010101 toimitus kestää vain pari viikkoa. 11100101010100101010101001010010100011100101000111001010 - Järjestelmäämme kehi1110010101000011111001010101001010101010010100101000111 tetään koko ajan. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaan 1010001110010100011100101010000111110010101010010101010 ja myyjän välistä yhteisymmärrystä. Joissakin tilanteissa 0101010101001010010100011100101000111001010100001111100 sanat eivät tarkoita samoja asi0011111001010101001010101010010100101000111001010001110 oita eri ihmisille. Keinona voi olla virtuaalisuus ja pelimaa10100011100101010000111110010101010010101010100101001010 ilmasta tutut välineet. Niiden avulla lopputulos saadaan niin 1010010100011100101000111001010100001111100101010100101 konkreettisesti asiakkaan näkyville kuin se on mahdollista. 0101001010101010010100101000111001010001110010101000011 Yksi villi arvaus voisi olla se, 1010000111110010101010010101010100101001010001110010100 että lähitulevaisuudessa asiakas voisi asioida virtuaalimyy1100101000111001010100001111100101010100101010101001010 mälässä. Läheskään viimeistä sanaa ei vielä ole sanottu. ❚ 10100101001010 00111001010001110010101000011111001010101 0010101010010101010100101001010001110010100011100101010 1001010100001111100101010100101010101001010010100011100 1000111001010001110010101000011111001010101001010101010 Harri Kessunmaa. Heikki Halme. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 277 MAARIA BERG. MATKAILUPALVELUJEN LEHTORI, PALVELULIIKETOIMINTA, SAMK YTM. Verkostosta ja tuotteistamisesta vauhtia Satakunnan maaseutumatkailun kehittämiseen atakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeen (Sata matkaa maalle) tavoitteena on tiivistää maakunnan maaseutumatkailun kehittämistyötä ja kehittää yhteistyötä, tiedonvälitystä ja ammattimaista tuotetarjontaa. Tämä tapahtuu panostamalla yritysten tuotteistamis- ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja linkittämällä maaseutumatkailuun liittyvää toimintaa luovien alojen sekä luonto- ja hyvinvointipalvelujen toimijoiden kanssa. S Verkostot ovat tätä päivää matkailualalla – myös Satakunnassa Verkostot, verkostoituminen ja verkostoyhteistyö ovat tämän päivän liiketoiminnassa tarpeellisia, koska harvalla yrityksellä on resursseja pärjätä yksin markkinoilla. Verkostoilla on tärkeä merkitys erityisesti matkailuyrityksille, koska alalle on tyypillistä riippuvuus täydentävien palvelujen tarjoajista. Matkailupalvelun tuottamiseen voi osallistua useampi yritys, eli asiakkaan ostama matkailutuote voi koostua usean erityisosaajan tuottamista palvelumoduuleista. Yhteistyö sekä matkailuyrittäjien että kehittäjätahojen kesken on tiivistymässä myös Satakunnassa. Yhtenä toiminnan veturina on ollut Satakunnan ammattikorkeakoulun vetämä maaseutumatkailun koordinointihanke. Hankkeessa on rakennettu maaseutumatkailuyrittäjien ja kehittäjätahojen yhteistyöverkostoa alan ja alueen toimintaedellytysten parantamiseksi. Verkostoyhteistyötä on toteutettu yli 28 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 toimiala- ja kuntarajojen sekä koordinoimalla maaseutumatkailun kehittämistyötä muiden Satakunnassa käynnissä olevien matkailuhankkeiden kanssa. Hankkeen tapahtumiin on reilun puolen vuoden sisällä osallistunut yli sata maaseutumatkailuyrittäjää ja useita kymmeniä maaseutumatkailun parissa työskentelevää kehittämistahoa. Yhteistyökumppanuuksia on syntynyt tähän mennessä Satakunnan tasolla reilut parikymmentä ja Satakunnan ulkopuolella vajaa kymmenen. Tämä kertoo maaseutumatkailun kehittämisyhteistyöhön sitoutumisesta. Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat olleet verkostoitumistilaisuudet, seminaarit ja työpajat eri puolilla Satakuntaa. Myös retket, vierailut yrityksiin, messuille ja tapahtumiin ovat omiaan rakentamaan yhteishenkeä toimijoiden kesken. Syntymässä vetovoimaisia matkailutuotteita Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeessa yritykset verkostoituvat myös kehittämällä yhteisiä matkailutuotteita. Kevään aikana hankkeessa on jalkauduttu eri puolille Satakuntaa tuotteistamistyöpajoissa. Tuotteita on ideoitu yhdessä yrittäjien ja matkailun kehittäjien kesken eri asiakasryhmille. Syksyn aikana on syntymässä ainakin 19 matkailutuotepakettia ympäri Satakuntaa. Miltä kuulostaisi Junttihaaste, Satakuntaa vatsan täydeltä -viikonloppu tai Valokuvausretki Selkämeren kauneimmille saarille? Yrittäjien ja matkailun kehittäjien yhteistyö on poikimassa hedelmää. Myös matkailureittien tuotteistaminen on työn alla. Valmiit myyntikuntoiset tuotteet esitellään hankkeen loppujulkaisussa marraskuussa ja loppuseminaarissa joulukuussa. Tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista vastaavat yrittäjät itse. Lisäksi myynnissä ja markkinoinnissa tullaan hyödyntämään alueellisia kanavia kuten matkailutoimistot, matkatoimistot ja hotellit. Voit tutustua Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeeseen: http://www.satamatkaamaalle.ﬁ/?page_id=40 Tietoa Satakunnan matkailuliiketoiminnan tunnusluvuista ja asiakkaista, majoituspalveluyrityksistä, majoituskapasiteetista ja yöpymisvuorokausista, aktiviteettipalveluista sekä yritysten tulevaisuudennäkymistä löydät Satakunnan Matkailun alueelliset tietovarannot -raportista: http://www.uef.ﬁ/ documents/1348107/1348112/Satakunta_2013. pdf/4f47cda0-9718-46e8-a6c2-84187c2868cb ❚ SATAKUNNAN MURTEET -mietelmiä ja pakinoita Elämise laatuu! Satakunnan murteet, osa 2. Haluamme tuoda värikkäiden murteiden kirjon lehden lukijoille, koska rikas kieli ja murteet alueellamme ovat oleellinen osa satakuntalaisuutta. Kirjoittajamme on Seija Oksa Porista. Seijan kieli on oivaltavaa ja hänen kirjoituksensa syntyvät ympärillä olevien asioiden tarkkailusta sekä huomioista. Vaikka hänen kirjoituksensa syntyvät spontaanisti, ovat ne teräviä ja vähän viiltäviäkin. Tällaista murreosaamista soisi olevan paljon enemmän. Seija on työskennellyt vuodesta 1974 lähtien Palmgren-konservatoriolla koulutussihteerinä. Muutama vuosi vielä on työelämää jäljellä ennen eläkkeelle siirtymistä. Harrastuksia ovat mm. miehen kanssa veneily ja talvella on mukava tehdä hiihtoretkiä Preiviikin-lahden jäällä säiden salliessa. Hän on pitkään harrastellut myös murrejuttujen ”pöytälaatikkokirjoittelua”. ”Kirjoitukseni syntyvät spontaanisti ja alkavat pyöriä päässäni valmiina niin, että ne on pakko lopulta kirjoittaa ulos. ” Seijan murrejuttuja löytyy mm. Kansalaisopiston murrepiirin kahdesta viimeksi julkaistusta kirjasta. Ny o tullu semmone aika, et kaikellaiset palvelut piänist kylist o valla tykkänää karonnu. Ei ol ennää kauppoi, ei kouluu ja postiloorakki o viäty jo aika päivii sit tiäposkist. Ei kulje myymälä-piiliikä ennää mones paikas. Ei kai sit tartte ennää preivei eikä muutaka postii lähetel, eikä pääs ennää mummut ja pappat tekkee piänii ruakaostoksiis kotikyläl. Täytyy joltai krannilt tai muksuilt saar kyyti asioittes hoitamissee keskustas tai isos kauppakeskukses. Kyl sitä välil miättii, et millail ne yksinäisekki vanhat ihmiset pärjää, jollei ol sukulaisii eikä oikee kranneika kans ol tekemisis. Pakko hee o kytät niit harvenevvii linjapiilivooroi, eikä niittekkä pualest ainaka kovi myähäsee paran ol liipantees, konnei niit kulje juur ennää alkuehtoo jälkee eikä viikoloppusi lainka. Lääkäris käynnit tarttee tarkkaa suunnitel sil miälel, et saa joltai kyytii tai saa tilattuu pirssii. Kyl o ihmeelliseks menny tää mailma meno. Toist se oli enne. Mones kyläs oli ainaki yks, jolsei kaks kauppaa ja kyläkoulu. O ollu näytelmä-kerhoi, urheiluseuroi, vpkoot, kiinteistöyhristyst ja kaikellaist muut toimintaa. Kirjastopiilei taitaa viäl jokuses kyläs pysät, mut ans kattoo kui kavva, ko kaikellaisis kuluis täytyy säästää. Soo semmone muatisana nykyjää joka paikas, se säästämine. Mukulat kulki enne pyäril ja kävelle ja talvisi kelkoil ja suksil kouluu. Ne tunsi kaikki toises ja hyvä oli ol koulus, konnei ne luakat ollu mone kymmene oppilaa suurusii. Opettajakki ussei samalt kylält. Marjat käytii syksysi opettaja kans noukkimas talve puuroi varte keittäjäl lähimettist. Siin opittii samal tunnistaa kasvei ja ympäril olevaa luantoo. Oli luistelupaanat koulu viäres, hiihtolatui ja urheilukenttää. Nykysi mukulat kuljetettaa ainaki yhrel, jolsei kahrel linjapiilil kouluu mual ja pitkäiki matkai takkaa. Moni pikkumuksu joutuu silmät kouras kukolaulu aikaa lähtee pysäkil. Luakat o ain vaa suurempii ja mukulat levottomampii. Ei ne tunne toisiis, eikä oikee opettajakka opi niit tuntee, ko niil o aikaa nii vähä yht mukulaa varte. Nykyjää o kai sillai, et ihmiset halutaa änket kaikki likikkäi kerrostaloihi ja jos joku tykkäis assuu omakotitalos, ni ne rakennettaa muutama kymmene neliö tontil viärekkäi ja niitte tarttee ol kaikki sama näkösii. Soo nii paljo helpompaa, ko kaikki o yhres klömpis semmosis lähiöis, ninko nykyjää pruukataa sannoo. Et jos joskus sattus tullee vaik piänes myätälaitases kottii, ni o kattottava ettei öksy kokkeilee avvaint viaraa talo ovvee. Maaseutu tairetaa halut valla tällät tyhjäks, konnei ennää ol laittaa rahhaa teitte kunnostuksii, valasemissee tai viämäreitte ja vesijohtoi rakentamissee. Maaseurust o tarkotus tehr vissii vaa semmost luannosuajelualuet, jota sit kaupunkilaiset vois joskus käyr vaik ihmettelemäs. Mukulakki luulee nykysi, et maito tullee tehtaast, eikä niil ol oikee käsityst muutonka, mist se ruaka mitä syärää, o peräsi. Elukoit ei ennää tunnet, ei kotieläimii, ei lintui eikä muitaka mettä elukoit. Harrastukset hankitaa keskustast ja niihi täytyy kaikki kuljettaa piilil. Ihmiset o viaraannutettu luannost. Kyl ny täytys ruvet kääntää kelkkaa valla toisee suuntaa. Ruvet estiks funteeraa, et maaseutu o suamalaiste rikkaus. Et soo hianoo ko voi assuu maaseurul, piänes kyläs, misä ihmiset helppaa toine toistas, tuntee toises ja hualehtii muustki ko vaa omist asioistas. Et maaseutu pysys asuttun ja siit asiast oltas ylpeit. Funteerakkaas vähä, kui hianoo o kesäaikaa herät linnulauluu. Kevvääl kuunnel pöllöi huuteluu ja mustarastaa lauluu. Kattel mimmosii erillaisii eläimii ympäril näkkyy, tunnistel kasvei ja seurat luanno muuttumist vuareaikoje mukkaa. Käyr lähimettäs noukkimas marjoi ja siänii. Istuu vaik onkel siin kotikylä laituril ja nauttii luanno rauhast. Tuntee ninko olevas turvas. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 29 PROFIILI TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN ”Ehkä minä olen semmoinen jokapäiväisen huumorin metsästäjä, pyrin aina löytämään arkipäivästä huumorin. Välillä sitä ei löydy, mutta ainakin yritän löytää, sillä se auttaa jaksamaan.” 30 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 TEEMU NIEMELÄ NÄYTTELIJÄ TEEMU NIEMELÄ SYNTYNYT: Porissa lokakuussa 1976. ”Ei mulla oo täältä ollu ikinä mikään hinku pois.” PERHE: vaimo ja kaksi lasta, poika 6 v ja tyttö 4 v KOULUTUS: ylioppilas 1995 URAN KOHOKOHTIA: My Finn Lady -musikaalin sävellys ja kapellimestarina toimiminen 1995, Killer Joe -näytelmän nimirooli harrastajateatteri Cont´aktissa 1997, Porin teatterissa The Beatles Story -produktiossa Paul McCartneyn rooli, 116 esitystä täysille saleille 2003-2005, The Producers Leo Bloomin rooli 2011-2012. HARRASTUKSET: Röhnötän väsyneenä sohvalla ja katselen telkkaria. MOTTO: Haastattelun yhteydessä syntynyt aforismi: ”Jos arjessasi on huumori piilossa, löydä se.” Ainakin ammatillisessa mielessä Teemu Niemelää voi hyvällä syyllä luonnehtia monitaitoiseksi lahjakkuudeksi, vaikka hän heti alkuun – porilaiselle tyypilliseen tapaan – vähättelee taitojaan. – Olen hirveän huono tekemään ruokaa, en osaa rakentaa taloa, en ole ikinä saanut yhtään jalkalistaa suoraan ja pihatöitä inhoan, mikä omakotitalossa asuvana tietysti on vähän vaikea yhtälö. Onneksi viihdyttämisen saralla tämän kokoisessa kaupungissa riittää töitä. Lähes 10 vuotta vakinaisena näyttelijänä ja sitä ennen muutaman vuoden määräaikaisilla sopimuksilla Porin teatterissa työskennellyt Niemelä näyttelee, soittaa, säveltää, sovittaa ja laulaa. – Kaikissa virallisissa papereissa ammattina lukee näyttelijä, vaikka muusikon identiteetti on minulla kaikkein voimakkain. Näyttelijän ammatissa musikaalisuudesta ja rytmitajusta on yllättävän paljon hyötyä, ei ainoastaan musiikkinäytelmissä, vaan myös puhetyössä ja ennen kaikkea farssityyppisissä komedioissa. Tie näyttelijäksi Musiikillisten taitojensa ansiosta Niemelälle avautui jo teini-ikäisenä mahdollisuus näyttelemiseen. – Pianoa olen soittanut 6-vuotiaasta lähtien yksityisopetuksessa. Kävin siellä joka viikko ja vihasin sitä, koska se klassinen musa ei vaan inspiroinut siinä iässä. Sitten 16-vuotiaana olin tarpeeksi rohkea ja sanoin vanhemmilleni että nyt saa riittää, minkä jälkeen aloin soittaa pianoa aivan hullun lailla, kun se ei enää ollut pakkopullaa. Soittaminen oli aivan ihanaa ja rupesin tekemään omiakin biisejä. Siitä lähtien musiikki on ollut minulle se tärkein itseilmaisumuoto. Ollessani lukiossa siellä päätettiin tehdä musikaali, johon haettiin tekijöitä koulun sisältä. Rohkaisin mieleni ja sanoin, että minä voin säveltää. Sävelsin sen musikaalin yhtä kappaletta lukuun ottamatta ja toimin kapellimestarina. Musikaalin ohjasi Porin teatterin silloinen ohjaaja Pekka Saaristo. Sen jälkeen Saaristo pyysi Niemelää tekemään musiikkia ensin harrastajateatteri Cont´aktiin ja vuonna 1997 myös Porin teatteriin Minna Canthin Papin perhe -näytelmään. – Sitten Cont´akti-teatterissa eräs tyyppi kysyi, tuletko näyttelemään. Sanoin etten ole ikinä näytellyt, johon hän sanoi, että ei se mitään. Hän oli Paul Salonen, joka on tunnettu siitä, että nappaa aina puskista jonkun tyypin ja käyttää läpi oman myllynsä, mikä oli mahtavaa minulle ja minun ensimmäinen teatterikurssini näyttelijän työstä. Sitten Porin teatterissa tarvittiin tyyppiä, joka osasi soittaa pianoa ja vähän näytelläkin. Love is a Lonely Land -musiikkinäytelmä kertoi Billy Holidayn elämästä, ja siinä sain toisen kurssini Kimmo Kahran ohjauksessa. Hän otti asiakseen opettaa, miten näytellään. Vuonna 2001 Niemelä pääsi Porin teatteriin Veriveljet-musikaaliin avustajaksi. Pian sen jälkeen eräs miesnäyttelijä lähti muualle, jolloin silloinen teatterinjohtaja Reino Bragge kysyi, haluaisiko Niemelä tehdä näyttelijältä jääneet kaksi roolia. – Olin ihan kauhuissani, mutta silti lupauduin. Oli se aika kummallista hypätä yhtäkkiä niin isoihin näyttelijän saappaisiin, mutta kai ne roolit jollain lailla menivät, kun ei heti viskattu pihalle. Näin pääsin ikään kuin takaoven kautta näyttelemään. Viimeisten vuosien aikana kaikki, mitä voin saavutuksikseni sanoa, on kyllä tullut työn kautta oppimalla ja seuraamalla toisten työtä tai jos on sattunut olemaan ohjaaja, jolta on voinut ammentaa tieto-taitoa, siitä on ollut aina tosi suuri apu. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 31 Mieluisin rooli Syyskuun 6. päivä ensi-iltansa saaneessa Diivat-komediassa Niemelä näyttelee toista pääroolia. – Diivat-näytelmässä on minulle hyvin mieluisa rooli, pidän komediasta ja farssista tyylilajina, vaikka se on yleensä tarinaltaan hyvin pintapuolinen. Diivat on farssahtava romanttinen komedia. Farssi tyylilajina on äärimmäisen haastava ja sitä täytyy harjoitella tosi paljon, jotta saadaan rytmi toimimaan ja jotta vitsin kärjet ovat siellä terävinä. – Toinen hyvin mieluisa rooli minulla on ollut Karkkipäivä-nimisessä nykydraamassa. Siinä on semmoista täysin naturaa näyttelemistä ja hyvin pudotettu ilmaisu. Ohjaaja halusi meille mikrofonit, se oli kuin kuunnelmaa tai elokuvaa, siitä olen myös nauttinut. Toki minä laulavana ihmisenä haluan tehdä myös musikaaleja ja lasten juttuja. Oikeastaan tykkään tehdä ihan kaikkea, mutta jos nyt pitäisi valita mieluisin, niin tämä kaikki mahtuu siihen yhteen musikaaliin, The Producers, jonka me teimme kolmisen vuotta sitten. Siinä oli älyttömän hyvä teksti ja hauska kuin mikä, se oli todella musikaalikomedia. Siinä sai laulaa ja siinä joutui jopa tanssimaan, mikä ei ole lainkaan vahvin puoleni. Välillä oli vaikea olla lavalla naama peruslukemilla, koska siinä oli niin hauskoja kohtauksia. Olin siinä kirjanpitäjä Leo, joka oli toinen pääosa; sinänsä hauska yhteensattuma, koska esitän nyt Diivoissakin Leo-nimistä henkilöä. Työtä vapaa-aikanakin – Meillä on Porin teatterissa jo kauan ollut kaksiosainen työpäivä, mikä on hyvä, sillä pää ei ota enempää vastaan ja sillä rytmitetään hyvin päivä esityksiä varten. Vakioharjoitusajat on helppo muistaa: klo 10-14 ja klo 18-21.30. Jos illalla on näytöksiä, ne alkavat klo 19 tai perhenäytökset klo 18. Sitä edeltävä aika on kullakin näyttelijällä yksilöllistä näytökseen valmistautumista. Joskus myös aamuisin klo 11 ja päivisin klo 13 on näytöksiä, tällöin ei ole harjoituksia samana aamuna. Niemelän vaimo on sairaanhoitaja, jolla taas on hyvin erilaiset työajat kuin näyttelijöillä. Lastenhoidon järjestelyissä on välillä tekemistä, vaikka molempien vanhemmat pystyvät tarvittaessa hoitamaan lapsia nopeallakin varoitusajalla. – Joskus me nähdään vain ulko-ovella ja vaihdetaan kaksi viestikapulaa, joita myös lapsiksi kutsutaan. Esiintyminen kuuluu Niemelän vapaa-aikaankin, sillä hän keikkailee Selim P. -yhtyeensä kanssa tai esiintyy duona yhdessä näyttelijäkollegansa Maarit Lehtosen kanssa. – Olen ollut aina hyvä soittamaan korvakuulolta eikä nuoteista soittaminen ole ollut ykkösjuttuni. Pianon lisäksi olen soittanut sähköbassoa 13-vuotiaasta, ja siitä tuli ykkössoitin hyvin pitkäksi aikaa. Nykyään soitan pääasiassa kosketinsoittimia bändin kanssa. Kun silloin tällöin pääsen soittamaan sähköbassoa, huomaan että se on se soitin, joka on ”kasvanut ihan käteeni kiinni”. Soitan kitaraakin ja rumpuja omaksi iloksi ja muiden harmiksi, mutta yhtään puhallinta tai jousisoittimia en voi sanoa hallitsevani. Keikkailu on mukava henkireikä näyttelijän työn ohella. Minusta onkin tullut semmoinen esiintyvä muusikko. Niemelä vaikuttaa jokseenkin tyytyväiseltä nykyiseen elämäänsä. – Odotan vain sitä, että tämä teatteriremontti saadaan valmiiksi vuoteen 2017 mennessä ja että saan tehdä hyvää näyttämötaidetta jatkossakin. On älyttömän hienoa, kun jengiä käy ja tulee uudestaankin. Meidän teatterilla on hyvä tekemisen meininki. ❚ Nikkeliä Harjavallasta jo yli 50 vuotta ZZZQRULOVNQLFNHO¿ 32 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 KOLUMNI J O U KO K A U P P I L A a s i a n a j a j a Tuleeko perintövero kumota? alle Wahlroosin veropakolaisuus käynnisti keskustelun perintöveron kumoamisesta. Perheyrittäjien liitto ajaa asiaa taitavaksi lobbariksi osoittautuneen Matti Vanhasen johdolla. ”Kateusveron” poisto saa vastakaikua kaikissa porvaripuolueissa. Finanssioikeuden professori Heikki Niskakangas lyttäsi veron kumoamista vaativat Hesarin mielipidekirjoituksessa. Professori tuntee asian sekä teoriassa että käytännössä. Hän järjesteli hiljattain Keskusta-puolueen puheenjohtajan yritysvarallisuuden sukupolvenvaihdoksen. Professorin mukaan maatalous- ja yritysvarallisuuden perintövero on muutaman prosentin luokkaa verrattuna omaisuuden käypään arvoon. Veron poistoa perustellaan sillä, että vero on poissa yrityksen investoinneista ja kyvystä työllistää. Nykyinen laki sisältää säännöksen, jonka mukaan verosta voidaan kokonaan luopua, mikäli se uhkaa yrityksen jatkumista. Mikäli vero poistuu, on vastaava tulo saatava muualta. Ruotsin mallissa peritty omaisuus verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun se myydään. Malli suosii rikkaita. Heillä ei ole tarvetta myydä perittyä omaisuutta. Normaalitapauksessa arvokkain osa perintöä on asunto. Ruotsin malli vaikuttaisi asuntokaupan dynamiikkaan haitallisesti. Se johtaisi asuntojen vajaakäyttöön, vaikka erityisesti pääkaupunkiseudulla on asunnoista huutava pula. Suomen kehuttua telakkateollisuutta on riepoteltu joka suuntaan. Turun telakan ostajaksi ilmaantui saksalaisen telakkasuvun vesa seitsemännessä sukupolvessa. Samasta maasta on kotoisin Buddenbrookien tarina, missä seuraavan sukupolven kiinnostuksen puute tuhoaa menestyvän yrityksen. Porilla on omat Buddenbrookit. Rosenlewin teollisuusimperiumi lahosi teollisen järjen puutteeseen. Itse asiassa tiedossani ei ole yhtään yritystä, joka olisi sortunut perintöveroon. Sen sijaan voin luetella pitkän rivin yrityksiä, jotka on sössitty maanrakoon perillisten toimesta. Genetiikka on oikullista myös yrittäjägeenin kohdalla. Tämä tuo iskun paikan tyhjätaskuyrittäjälle, jolle nisupullaa syönyt sukupolviyrittäjä on helppo kynittävä. Näin toimii aito kapitalismi. Perheyrittäjät onnistuivat erinomaisesti listaamattomien yritysten osinkoverotuksessa. Omalle pääomalle sallitaan kahdeksan prosentin tuotto alhaisella verokannalla 150.000 euroon saakka. Nykyisessä korkoympäristössä kahdeksan prosenttia on kova luku. Yrityksestä aiheutuvan perintöveron maksuun saa korotonta maksuaikaa viisi vuotta. Jos tuona aikana ei kykene vähäistä veroa maksamaan, on perinnön kohteena ollut ongelmajätelaitos eikä yritys. ❚ N SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 33 VIERASTUOLI TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN Vajaa kolme vuotta sitten Porin kaupungin keskushallintoon perustettiin kehittämispäällikön toimi, johon valittiin valtiotieteen tohtori Timo Aro. Hänen toimenkuvansa on väljästi määritelty, kuten kehittämistehtävissä tänä päivänä yleensäkin, mutta se pitää sisällään merkittävää kehittämis-, verkosto- ja tutkimustyötä sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Timo Aron tehtäviin kuuluu Porin kaupungin kehittäminen ja asioiden edistäminen, yhteistyö muiden kaupunkien ja ministeriöiden kanssa sekä tutkimusyhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen suuntaan. – On vaikea sanoa lyhyesti, mitä kaikkea työni sisältää. Työnkuva elää tilanteen mukaan. Kansallisella tasolla olen mukana ministeriöiden keskeisissä valmisteluryhmissä, valiokunnissa ja jaostoissa. Alueellisella tasolla meillä on monia maakunnallisia ja seutukunnallisia valmisteluelimiä. Tällä hetkellä työllistävät eniten kuntauudistukseen liittyvät asiat, toimin pääsihteerinä. Myös sote-uudistuksen lainsäädäntöön liittyvää valmistelutyötä tehdään taustalla koko ajan. Kaupungin sisällä työni 34 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 on paljolti valtuuston aloitteisiin ja selvityspyyntöihin vastaamista, kehittämishankkeiden hallinnointia ja tulosten tuomista kaupunkiorganisaatioon sekä asioiden valmistelua ja istumista eri työryhmissä ja valiokunnissa, kuvailee Aro toimenkuvaansa. Aika paljon Aro sanoo tekevänsä myös alue- ja väestökehitykseen liittyvää tutkimus-, selvitys- ja kartoitustyötä, mikä taas poikii esiintymisiä monilla foorumeilla. – Olen mukana useiden ministeriöiden työryhmissä ja valmisteluelimissä tuottamassa materiaalia, joka liittyy alueen kehitykseen, väestökehitykseen tai muuttoliikkeeseen. Se palvelee sekä kaupungin kehittämistyötä että valtakunnallista työtä. Käyn myös puhumassa eri kaupungeissa ja eri alu- eilla, ja se tietysti palvelee myös Poria. Mitä enemmän on tekemisissä muiden alueiden ja toimijoiden kanssa, sitä paremmin näkee, missä me olemme edellä muita tai missä meillä olisi kehitettävää. Jatkuvaa hereillä oloa Kehittämistyö on entistä enemmän toimintaympäristön ehdoilla toimimista. Ympärillä tapahtuvat muutokset ovat isoja. Monipuolisen tehtäväkenttänsä ehkä tärkeimpänä tehtävänä Aro pitää Porin nykyhetkeä ja lähitulevaisuutta koskevien asioiden ennakoivaa valmistelua ja jatkuvaa hereillä oloa, jotta pystytään riittävän ajoissa reagoimaan Porin ja Porin seudun tulevaisuuteen vaikuttaviin asioihin. TIMO ARO VALTIOTIETEEN – Olennaisinta on, että olemme mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa tehdään meidän tulevaisuutta koskevia ratkaisuja, jotta osaamme riittävän ajoissa vaikuttaa esimerkiksi ministeriöissä tehtävään päätöksentekoon tai olemme mukana Kuntaliiton työryhmissä ja jaostoissa vaikuttamassa ja löydämme muista kaupungeista kumppaneita keskeisten asioiden valmistelussa. Aron mukaan meillä ei ole enää varaa passiiviseen jälkikäteen reagoimiseen. – Jos reagoimme vasta siinä vaiheessa, kun asia on valmisteltu tai se on jo lainsäädäntökierroksella, olemme auttamattomasti myöhässä. Porin seutu on 7. suurin kaupunkiseutu Suomessa, ja Porilla on alueen suurimpana kaupunkina suuri vastuu, ei pelkästään oman kaupungin, vaan koko seudun ja maakunnan asioista. Koko tuo meille paljon velvollisuuksia suhteessa muihin, pienissä kunnissa ei edes tiedetä, mitä kaikkea olemme tehneet. Olemme koko ajan suurennuslasin alla suhteessa ympäristöön, ja kriittiset asiat helposti ylitulkitaan ja hyvät on helppo ohittaa ilman kiitosta. Porin kasvutarina Aron mielestä Pori sisältää aluekehityksen näkökulmasta erittäin mielenkiintoisen tarinan ainekset. Pori eli 1800-luvun loppupuolelta 1970-luvun puoliväliin saakka jatkuvan nousukauden aikaa. Sitten 1980- ja 90-luvulle tultaessa tuli totaalinen pysähdys ja syöksykierre alaspäin. – Pikku hiljaa on päästy kasvun kierteeseen kiinni, Porin toimialarakenne on monipuolisempi eikä olla enää riippuvaisia yhdestä tai kahdesta toimialasta kuten aikaisemmin. Vanhan teollisuuskaupungin vastakkainasettelu on häipymässä taustalle. Tänä päivänä on kaksi asiaa, joista vallitsee yksimielisyys: toinen on panostus osaamisrakenteeseen ja korkeakoulutukseen ja toinen on se, että ilman menestyviä yrityksiä tämä kaupunki ei pärjää, mikä ei 20 vuotta sitten ollut itsestään selvä asia. Rakennemuutos oli meillä niin syvälle menevää ja ahdinko, lamaannus ja sisäänpäin kääntymi- TOHTORI, nen niin voimakasta, että vasta nyt 2000-luvulla olemme pystyneet pikku hiljaa luomaan edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle. Kasvun ja elinvoiman vahvistaminen ei ole helppo tehtävä. Porin osaamisrakenne on Aron mukaan 15-20 vuotta jäljessä verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin, mitataanpa sitä millä mittarilla tahansa. Varsinkin osaamisintensiivisten ja asiantuntijapalveluiden osuus on Porissa alhaisempi kuin vertailukaupungeissa. – Omilla päätöksillä ja valinnoilla vahvistamme osaamisrakennetta ja parannamme infraa, mutta ne investoinnit näkyvät vasta vuosien päästä. Vaikeinta on tehdä sellaisia valintoja ja päätöksiä, jotka näkyvät ympäristössämme vasta 2020-luvulla. Vaikka meillä on kaikki mahdollinen tieto käytettävissä muutaman napin painalluksen takana, niin siitä huolimatta aikaperspektiivi on koko ajan lyhentynyt ja on vaikeampi nähdä pidemmälle. KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, PORIN KAUPUNKI ” – Tutkimuksen kautta olen oppinut sen, että asioita pitää tarkastella vähän pidemmissä sykleissä ja että 5-10 vuoden tarkasteluperspektiivi asiassa kuin asiassa on tervettä. Timo Aro Positiivinen puhe luo tulevaisuudenuskoa Aro sanoo olevansa unelmatyössään saadessaan tehdä kehittämistyötä ja edistää kotikaupungin asioita. Tutkimustyön ohella työssä on sopivasti käytännön ulottuvuutta. Ura on Arolle tietoinen valinta. Hän haluaa tehdä rinnakkain sekä kehittämis- että tutkimustyötä, joista voi siirtää oppeja ja tuloksia Porin seudun kehittämiseen. – Tutkimuksen kautta olen oppinut sen, että asioita pitää tarkastella vähän pidemmissä sykleissä ja että 5-10 vuoden tarkasteluperspektiivi asiassa kuin asiassa on tervettä. Esimerkiksi jos tarkastellaan kymmenen suurimman kaupungin työllisyyskehitystä vuosina 2000-2014, on Porissa Kuopion ohella työllisyys parantunut eniten, työllisyysaste kohentunut eniten ja työttömyysaste alentunut toiseksi eniten näistä kaupungeista. Sama liittyy väestökehitykseen, muuttovoittoihin ja elinkeino- ja toimialarakenteen monipuolistamiseen eli oikeaan suuntaan on menty. Aro painottaa sitä, että julkinen puhe ja retoriikka vaikuttavat yllättävän paljon alueen asukkaiden, yritysten ja toimijoiden tulevaisuudenuskoon. – Loistava esimerkki mielestäni on Rauman seutu. Vaikeissa ja kriittisissä tilanteissa, esimerkiksi telakan lopettaessa, Raumalla löydetään tarvittaessa se yhteinen Rauma-henki. Rauma on hyvä esimerkki positiivisen retoriikan voimasta ja siitä, kuinka ulkoinen shokki käännetään vahvuudeksi. Pori on selvinnyt vuosikymmenten vaikeasta rakennemuutoksesta, mikä osoittaa, että selviydymme mistä tahansa. Sen esille tuomiseksi tarvitaan positiivista retoriikkaa ja yhteistä kieltä kaikilla foorumeilla. – Kansallisessa julkisuudessa ja tiedotusvälineissä Porista on viime vuosina kirjoitettu enemmän ja paljon positiivisemmin kuin pitkään aikaan. Pori on taas Suomen kartalla ja olemme palaamassa sinne, minne oikeasti kuulumme eli suurten kaupunkien ja seutujen joukkoon. Nyt meitä kuunnellaan enemmän, mutta vielä enemmän meidän pitää paukuttaa yhteistä sanomaa. ❚ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 35 JÄSENYRITYS TEKSTI JA KUVAT: MATTI HYYPPÄ Vanhuksilla oikeus hyvään elämään Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen taso sekä niiden koko ajan kasvavan yksityistämisen vaikutukset ovat tuttuja aiheita mediassa. Yksityiset palvelut ovat monessa kunnassa siirtyneet suurten kansainvälisten yritysten haltuun joko suorilla yritysostoilla tai kilpailun vaikutuksesta. Poikkeuksiakin vielä löytyy. Taru Anttila. 36 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 Jäsenyritysesittelyssämme on tällä kertaa dementikoille ja vanhuksille palveluja tarjoava Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy, joka on vuoden 2009 alusta vastannut myös Porin Suomalaisen Palvelukodin palvelutoiminnasta. - Perustin Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy:n vuonna 2004. Se toimii Porin Pihlavassa, jossa meillä on 14-paikkainen hoitokoti. Ostimme lisäksi Porin Suomalaiselta Vanhainkotiyhdistykseltä heidän Satakunnan keskussairaalan vieressä olevan palvelukotinsa palvelutoiminnan vuoden 2008 lopussa Aloitimme toiminnan 53-asukaspaikkaisessa kiinteistössä vuoden 2009 alussa. Kiinteistöä on saneerattu ja laajennettu viime aikoina siten, että uuden osan käyttöönoton jälkeen asukaspaikkamäärämme nousee tämän vuoden loppuun mennessä 69:ään. Vanhainkotiyhdistys omistaa uudetkin tilat ja me vastaamme palvelutoiminnasta. Henkilöstöä Pihlavan hoitokodissamme on noin 10 ja Porin Suomalaisessa Palvelukodissa runsas 50, kertoo yrittäjä Taru Anttila. Yrittäjyys kytenyt lapsesta asti Taru Anttila on perustamansa yrityksen pääosakas ja vastaa käytännössä yksin koko toiminnasta. Yrittäjyys on ollut hänen tavoitteenaan lapsesta asti. - Olen asunut pääosan lapsuuttani silloisen Noormarkun kunnan Lassilan kylässä. Kasvoin yrittäjyyteen jo lapsena, sillä isäni oli sekä maatalous- että metsätalousyrittäjä. Totuin näkemään sekä hyviä että huonoja aikoja. Yrittäjyyteen kuuluu tietyn vapauden lisäksi myös velvollisuuksia ja vastuita, joita ei voi unohtaa tai vältellä. Yrittäjyys oli kaikesta huolimatta mielestäni hyvä tapa elää. - Mammaksi kutsumamme isoäitini asui samassa pihapiirissä. Olimme päivittäin tekemisissä monilla tavoin. Kasvoin siihen ajatusmaailmaan, että eri sukupolvien on luonnollista olla yhdessä, tehdä yhdessä ja kokea yhdessä. Vanhuus ei ollut pelottavaa, vaan tuttu, turvallinen ja luonnollinen osa elämää. - Mielestäni kaikilla vanhuksilla on oikeus hyvään ja omalla tavallaan sisältörikkaaseen, jopa mukavalla tavalla jännittävään elämään. Kai tätä voi kutsua jopa sisäiseksi paloksi. Ei liene siksi yllättävää, että haluni ryhtyä yrittäjäksi ja vanhusten palvelujen turvaaminen omien arvojeni mukaisina yhdistyivät sopivasti juuri tällä toimialalla. Liiketoiminnan perusta Yritykselle vanhusten palvelujen tarjoaminen on myös liiketoimintaa. Pehmeiden arvojen takana on todellisuus, jota ei voi jättää huomioon ottamatta. - Toiminnan perustana on kilpailutus, jonka perusteella esimerkiksi Porin kaupunki valitsee palvelujen tarjoajat. Kaupunki maksaa meille tarjouksen perusteella sovitun vuorokausihinnan kunkin asukkaan palveluista. Asukas maksaa vuokran ja me puolestamme maksamme kiinteistön omistajalle sovitun käyttömaksun vuodessa ja vastaamme palvelutoiminnan kuluista. Kaupunki perii asukkaiden saamasta eläkkeestä sekä asumis- ja hoitotuesta suurimman osan korvauksena palvelujen järjestämisestä. Asukkaalle on kuitenkin jäätävä vähintään 120 euroa kuukaudessa omaan käyttöön. Kaupungin meille maksaman hinnan ja sen asukkailtamme perimän hinnan välinen erotus maksetaan verovaroista. Kaupunki siis järjestää meidänkin tapauksessamme palvelut ja me tarjoamme ne asukkaille. Tätä tarkoitetaan, kun sanotaan esimerkiksi, ettei jonkun palvelun järjestäjän tarvitse itse tarjota sitä. Osin jopa häikäilemätöntä kilpailua Taru Anttila käyttää silmin nähden sitä kuuluisaa kultavaakaa miettiessään vastaustaan kilpailutilanteen kireyteen. - Olen joutunut muutamia vuosia sitten käymään jopa oikeutta mahdollisuudestamme tarjota palveluja. Päästyämme palvelujen tarjoajaksi edessä oli kova kilpailutilanne. Kilpailijat ovat myös yrittäneet ostaa yritystämme. Vaikka joukossa on ollut hyviäkin tarjouksia, olen pitänyt pintani. Olen vielä työkykyinen ja energinen. Haluan lisäksi varmistaa omien arvojeni toteutumisen vanhusten palveluissa. En halua ainakaan tällä hetkellä olla jonkun ”Helsingin herran” etäispääte ja vieraiden arvojen toteuttaja. Pikemminkin uskon kehittyväni vielä johtajanakin omassa yrityksessäni kovassakin kilpailutilanteessa. - Pahimmillaan kilpailu on häikäilemätöntä ja jopa sikamaista. Niin uskomatonta kuin se onkin, niin esimerkiksi palvelukotiin voidaan maksua vastaan ”riidankylväjiä ja sählääjiä” työntekijöiksi. Jos asiat saataisiin sisältäpäin sekaisin, myyntihalut ehkä kasvaisivat tai ainakin kilpailukyky heikkenisi. Onneksi tällaiset kilpailukeinot eivät sentään ole arkipäivää. Hyvä palvelu vaatii entistä enemmän - Asumisajat ovat lyhentyneet viime vuosina merkittävästi. Vanhukset asuvat kotonaan mahdollisimman pitkään. Meillä asumisajat vaihtelevat viikosta viiteen vuoteen. Kolmisen vuotta on keskimääräinen asumisaika. Kehityksestä on ollut seurauksena myös hoidettavuuden lisääntyminen. Asukkaiden keskimääräinen toimintakyky alenee koko ajan, joten heidän hyvä hoitonsa edellyttää paljon sekä fyysistä että henkistä apua. - Muutos vaatii entistä enemmän myös hoitajilta. Uusia hoitoja kehitetään jatkuvasti ja hoidettavat vaihtuvat tihenevään tahtiin. Hoitajilla on toisaalta oltava kova kantti, mutta toisaalta heillä on oltava korkea moraali. Näiden lisäksi hyvältä hoitajalta edellytetään vanhusta kunnioittavia arvoja, sydämellisyyttä ja lämpöä – ei ihan helppoja vaatimuksia. - Vaikka vanhusten hoitoa arvostellaankin nykyisin oikein olan takaa, saavat vanhukset meillä Suomessa hyvääkin hoi- toa. Onneksi sekin puoli alkaa tulla esille. Suurin osa hoitajista tekee työnsä hyvin ja joustavasti, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Pienyrittäjät laittavat myös itsensä ja tulevaisuutensa peliin. Uskon, että lopputulos on näin toimien paras mahdollinen. - Tulevaisuus ei ole missään yritystoiminnassa varma ja selkeä. Meidänkin sopimuksemme kaupungin kanssa päättyy vuonna 2017. Varautuminen mahdollisiin muutoksiin on aloitettava jo nyt, pohtii Taru Anttila. Omia kokemuksia Oman iän karttuessa omat sedät, tädit, serkut ja tutut kipittävät iässä samaa vauhtia edellä (yleensä). Tästä syystä olen poikennut viime vuosina useassakin vanhusten hoitolaitoksessa eri puolilla maata. Joka paikassa asukkaat ovat olleet tyytyväisiä hoitoon ja palveluun. Ehkä heillä on ollut vain hyvä säkä. Ilman mitään liioittelua Porin Suomalaisen Palvelukodin tilat pärjäävät vertailussa loistavasti. Miksi eivät toisaalta pärjäisi – kaikki on joko juuri remontoitua tai uutta. Huoneet ovat tilavia ja yhteiset tilat sekä sisällä että ulkona viihtyisiä ja helposti saavutettavia. Asukkaat vaikuttavat tyytyväisiltä. Satunnaisesti valittu ”Maissi” Rostedt on hyvä esimerkki. Kehuja tulee ja hauskoja juttuja riittää. On järkyttävää, että vanhuus on monien suomalaisten mielessä kauhua herättävä asia – hoitaako kukaan, ymmärränkö enää mitään, käykö kukaan katsomassa? Ongelman taloudellinen puoli voidaan hoitaa vain, jos elinkeinoelämämme saadaan jälleen nousuun. Tarvitsemme varsinkin vientituloja hyvien palvelujen ylläpitämiseksi. Henkinen hoito on myös itsemme vastuulla. Pelkkä vierailulla käynti pienine kahvihetkineen piristää vanhusta huomattavasti – tuottavuus on niiden minuuttien kohdalla todella korkea. ❚ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 37 KOULUTUS ARVONLISÄVEROTUKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ 13.11.2014 Aika s Henkilöstöruokailu s Veron perusteen korottaminen Marginaaliverotus s Menettelyn pääpiirteet s Laskeminen ja ilmoittaminen Liiketoimintasiirtojen perusasiat Torstai 13.11.2014 klo 9.00 – 16.00 s AVL 19a§ s Verohallituksen ohje Paikka Koulutus- ja juhlatalo Mekani, Konepajanranta 2 B, Pori Ajankohtaista Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh. 634 0700 tai sähköpostilla kauppakamari@sata.chamber.ﬁ viimeistään ma 10.11.2014. Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on 240 €+ alv 24 %. Hinta sisältää luentoaineiston, lounaan ja kahvitarjoilun. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ti 11.11.2014 tai osallistuja ei saavu paikalle, perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja kahvitarjoilu 9.00 Vähennysoikeuden yleiset edellytykset Pääsäännöt Myyjän verovelvollisuus Verolliseen liiketoimintaan hankkiminen Ostotositteiden alv-merkinnät Kustannusten jakaminen s Verollisen ja verottoman toiminnan välillä s Eri yritysten tai muiden toimijoiden välillä s Edelleen laskutus vai kustannusten jako s Oikeustapauksia s s s s s Vähennysoikeuden rajoitukset AVL 114 § Työsuhdeasunnot, henkilökunnan lomanviettopaikat, harrastustilat Yksityinen kulutus Työmatkakustannukset Edustuskulut s Verohallituksen ohje s Henkilöautot, moottoripyörät jne. s Henkilökuntakulut s Vähennyskelpoisia kuluja s Vähennyskelvottomia kuluja s Oikeustapauksia s s s s 12.00 Lounas Kiinteistöjen vuokraus s s s s s s Toimiminen vuokranantajana Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi Kiinteistöinvestointien verotus Vähennysten tarkistusmenettely Luovutustilanteet Oikeustapauksia Rakentamispalvelujen käännetty alv s s s s s Milloin sovelletaan? Palvelut Ostajan asema Kansainväliset tilanteet Ilmoittaminen 14.30 Iltapäiväkahvi Oman käytön verotus ja veron perusteen korottaminen s Oman käytön käsite s Kiinteistönhallintapalvelut 38 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 s Arvonlisäverolain viimeisimmät muutokset s Uusimmat ohjeet s Mitä tulossa? 16.00 Tilaisuus päättyy Luennoitsijana: Veroasiantuntija, diplomiekonomi Leena Juusela, Oy Tuokko Ltd TYÖOIKEUDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 19.11.2014 Koulutuksessa käydään läpi niin ajankohtaisia lakimuutoksia kuin uusia oikeustapauksiakin. Tilaisuudessa käsitellään muun muassa erilaisia työsuhteen päättämistilanteita, tulevaa yhdenvertaisuuslakia ja osa-aikaisia työsopimuksia. Aika Keskiviikko 19.11.2014 klo 10.00 – 16.00 Paikka Koulutus- ja juhlatalo Mekani, Konepajanranta 2 B, Pori Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh. 634 0700 tai sähköpostilla kauppakamari@sata.chamber.ﬁ viimeistään pe 14.11.2014. Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on 240 € + alv 24 %. Hinta sisältää luentoaineiston, lounaan ja kahvitarjoilun. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ma 17.11.2014 tai osallistuja ei saavu paikalle, perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA 9.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja kahvitarjoilu 10.00 Uutta oikeuskäytäntöä, mm. s työsuhteen päättyminen s lomauttaminen s koeaika Työntekijöiden yhdenvertaisuus, mm. s uusi yhdenvertaisuuslaki s yhdenvertaisuussuunnitelma s tasa-arvosuunnitelma 12.00 Lounas Poissaoloihin liittyviä ajankohtaisia asioita, mm. s vuorotteluvapaalain muutokset s sairauspoissaolot 14.30 Iltapäiväkahvi Osa-aikaiset työsuhteet, mm. s tarvittaessa töihin kutsuttavat työntekijät 16.00 Tilaisuus päättyy Luennoitsijana: Lakimies Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ 2.12.2014 14.15 Iltapäiväkahvi Nettovarallisuus ja sen merkitys perheyrityksissä s s s s Tilinpäätös- ja veropäivä tarjoaa kirjanpitoon ja verotukseen kattavan ajankohtaiskatsauksen. Osuuskuntien varojenjaon verotus muuttuu ja muutokset koskettavat valtaosaa suomalaisista. Verolainsäädäntöön on tulossa myös useita muita muutoksia. Esillä on yrityksiä ja omistajia koskevaa uutta oikeuskäytäntöä sekä ajankohtaisia verosuunnitteluun liittyviä teemoja. Tule päivittämään tietosi Suomen suosituimpaan tilinpäätös- ja verokoulutukseen! Aika Uusin yrityksiä ja niiden omistajia koskeva oikeuskäytäntö s s s s Tiistai 2.12.2014 klo 9.00 – 16.00 Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on 260 € + alv 24 %. Hinta sisältää luentoaineiston, lounaan ja kahvitarjoilun. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään pe 28.11.2014 tai osallistuja ei saavu paikalle, perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja kahvitarjoilu 9.00 Avaus Tilinpäätös 2014 s s s s s EU:n uusi tilinpäätösdirektiivi Kirjanpitolain muutos – työryhmän ehdotukset pienten yritysten huojennussäännökset arvostus- ja jaksotuskysymyksiä Kirjanpitolautakunnan uusimmat lausunnot Veroasiantuntija, kauppatieteiden lisensiaatti Risto Walden, Bilanssi Oy 11.00 Uudistunut ja uudistuva verolainsäädäntö s s s s s s s ansiotuloverotus 2014 ja 2015 pääomatuloverotus 2014 ja 2015 osinkoverotus 2014 koulutusvähennys verokannusteet yritysverotuksessa 2014 kiristyvä perintö- ja lahjaverotus muutoksiin varautuminen OTT Pauli K Mattila 12.00 Lounas Muutokset sijoitetun vapaan oma pääoman (svop) jaon verokohtelussa s s s s svop-jako osinkona svop-jako luovutushintana vuosia 2014 ja 2015 koskeva siirtymäsäännös verosuunnitteluun liittyviä näkökohtia Osuuskuntia ja niiden jäseniä koskevat veromuutokset s s s s uusi osuuskuntalaki varojenjakotavat osuuskunnissa osuuskuntien oman verotuksen muutokset varojenjaon saajien muuttuva verotus OTT Pauli K Mattila yritysjärjestelyt korkojen vähennysrajoitukset lahjaa vai ansiotuloa vähennyskelpoiset ja vähennyskelvottomat koulutusmenot OTT Pauli K Mattila Paikka Ravintola Liisanpuisto (auditorio), Liisankatu 20, Pori Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh. 634 0700 tai sähköpostilla kauppakamari@sata.chamber.ﬁ viimeistään to 27.11.2014. nettovarallisuus eri yritysmuodoissa varojen ja velkojen arvostaminen nettovarallisuuden vaikutus omistajan verotuksessa nettovarallisuus verosuunnittelun kohteena 16.00 Tilaisuus päättyy ENNAKKOPERINTÄ 2015 15.12.2014 Aika Maanantai 15.12.2014 klo 9.00 – 12.00 Paikka Ravintola Liisanpuisto (auditorio), Liisankatu 20, Pori Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh. 634 0700 tai sähköpostilla kauppakamari@sata.chamber.ﬁ viimeistään ke 10.12.2014. Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on 220 € + alv 24 %. Hinta sisältää luentoaineiston ja kahvitarjoilun. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään to 11.12.2014 tai osallistuja ei saavu paikalle, perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja kahvitarjoilu 9.00 Verolainsäädännön muutokset s Uudet veroperusteet vuonna 2015 s Tuloveroasteikot ja vähennykset Ennakkoperintä 2015 s Verokorttien ulkoasu, voimaantulo ja alkuvuoden menettely s Suorasiirtojen merkitys ja paperiset verokortit s Verohallinnon päätökset luontoiseduista ja verovapaista matkakustannusten korvauksista Työnantajamenettely ja sen muutokset s Työnantajamenettelyn muutokset s Työnantajan ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2015 s Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2014 Verohallinnon uudet ohjeet ja viimeaikainen oikeuskäytäntö s Ajankohtaisia uusia ohjeita ja KHO:n ratkaisuja Muuta ajankohtaista s Uudet ilmoitusmenettelyt Verohallinnolle 12.00 Tilaisuus päättyy Luennoitsijana: Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 39 KOULUTUS HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa. Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus, markkinahäiriöt ovat helpoimmin hallittavissa, kun yrityksestä löytyy laajalti kokemusta. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsemat ulkopuoliset resurssit toimivan johdon tai yrittäjän tueksi. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) – kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. Vuodesta 2007 alkaen HHJ – kurssin käyneille on tarjolla mahdollisuus suorittaa HHJ – tutkinto. Laajuus: Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta, joiden lisäksi on ryhmätyö ja lukupaketti. 1. jakso: Hyvä hallintotapa Perjantaina 31.10.2014 klo 12.45 – 17.30 2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi Perjantaina 7.11.2014 klo 12.45 – 17.15 3. jakso: Strategiatyö Perjantaina 14.11.2014 klo 12.45 – 17.15 Kirjallisuutta: s Hyvä hallitustyö: Juhani Erma, Tommi Rasila, Olli V. Virtanen (sis. hintaan) s Listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittäminen, Corporate Governance: s Keskuskauppakamari (on liitteenä Hyvä hallitustyö – kirjassa) s Luentomateriaalit Kurssin hinta: HHJ – kurssin hinta on 1 200 euroa (+ alv 24 %) Ilmoittautuminen: HHJ – kurssille ilmoittaudutaan HHJ – rekisterin kautta osoitteessa www.hhj.ﬁ, johon pitää ensin rekisteröityä. Kirjauduttuasi rekisteriin, syötä yhteys- ja laskutustietosi sekä vahvista tekemäsi muutokset klikkaamalla Päivitä-kohtaa. Tämän jälkeen voit ilmoittautua. Kun ilmoittautuminen on onnistunut, saat sähköpostiisi tiedon hyväksymisestä kurssille. Ilmoittautumiset viimeistään pe 10.10.2014. Ryhmätyö Viikolla 47 Lisätietoja: Toimitusjohtaja Juhani Saarikoski juhani.saarikoski@sata.chamber.ﬁ, (02) 634 0710 4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Perjantaina 28.11.2014 klo 12.45 – 18.30 Lisätietoja löytyy myös osoitteesta www.hhj.ﬁ TIETOTURVASEMINAARI 22.10.2014 Aika: Keskiviikkona 22.10.2014 klo 12.30 - 15.00 Paikka: Koulutus- ja juhlatalo Mekani, Konepajanranta 2 B, Pori Luennoitsijana: Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll, kyberturvallisuusjohtaja Stonesoft Rikosylikonstaapeli Marko Levonen, Lounais-Suomen Poliisilaitos, Porin poliisiasema 40 Sisältö: Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät jne.) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIN SYYSKOKOUS Satakunnan kauppakamarin syyskokous pidetään maanantaina 1.12.2014 klo 15.30 Koulutus- ja juhlatalo Mekanissa, Konepajanranta 2 B, Pori. Syyskokousesitelmän pitäjäksi on lupautunut Raimo Sailas. Osallistumisesta pyydetään ilmoittamaan kauppakamarin toimistoon puh. 634 0700 tai sähköpostilla kauppakamari@sata.chamber.ﬁ viimeistään to 27.11.2014. LIITY JÄSENEKSI SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIIN Kauppakamarin jäsenyys kannattaa YRITYSTEN JÄSENMAKSUPERUSTEET: Liikevaihto Henkilökunnan Jäsenmaksu lukumäärä ‹ 2 milj.euroa › 2 milj.euroa › 8 milj.euroa 1–25 › 25 › 1–50 50 Mikäli liikevaihto on yli 17 milj.euroa ja henkilökunnan määrä on alle 100 henkilöä 100 – 200 henkilöä 201 – 500 henkilöä yli 500 henkilöä PALAUTUSOSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6 28100 PORI www.sata.chamber.ﬁ Suomessa toimii 19 kauppakamaria, joiden toimialueet kattavat koko 140 euroa 270 euroa 350 euroa 440 euroa 540 euroa maan. Jäseniä on 18.000 – yrityksiä yhden miehen yrityksistä suuriin konserneihin – useilta yritystoiminnan alueilta kaupan, teollisuuden ja palvelualan piiristä. Kauppakamarijärjestö on yritysten palvelu- ja edunvalvontaorganisaatio, johon yrityksesi kannattaa kuulua. 630 euroa 820 euroa 1100 euroa 1820 euroa Ilmoitamme yrityksemme Satakunnan kauppakamarin jäseneksi ja sitoudumme vuosittain suorittamaan kunakin vuonna vahvistettavien jäsenmaksuperusteen mukaisen jäsenmaksun. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. TIEDOT YRITYKSESTÄMME: Nimi: Osoite: Puhelin: Toimiala: TOIMISTO: Valtakatu 6, 28100 Pori Telefax: Liikevaihto: alle 2 milj.euroa ❒ Postiosoite: PL 100, 28101 Pori Henkilökunnan määrä: Puhelin: (02) 634 0700 Toimitusjohtaja: 2–8 milj.euroa ❒ 8–17 milj.euroa yli ❒ 17 milj.euroa ❒ kauppakamari@sata.chamber.ﬁ Yhteyshenkilö kauppakamariin: / 2014 Allekirjoitus: ETISSÄ N S Ö Y M YÄ VOIT LIITT ata.chamber.ﬁ www.s SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 41 ineenn uuppeerrääin Alk Alk yy!! tatakkuuu,uesttsääAililuytoyﬁt- HEELLE ﬁtettä Auto ö, la voit it Ti öko mol tkitk sies rjaa llaauvo ton? Tiehu oin mnk oltoo aa rjuu de uton? uoolltlaottkaa in hhu k n e daishuollonajälkeen uaik u a a tt a . n ll toﬁt–määrä saee aslk huoAu vonimjä at lo ovol uthu kuis k te ki äähdräasaitaka assa. i–m im vo ﬁtik at Autoka ov astakuut kaikki tehd Huollot ja korjaukset kaikille merkeille Autovikkula Huoltaa 2MDQWLH,PSROD3RUL 3XK ZZZDXWRYLNNXODÀ se! ZZZDXWRÀWÀ Eteläkauppatori 4, Pori | Puh. (02) 633 3579 | www.optikkouotila.ﬁ Länsi-Suomen Yritysohjaus Investoi tuottavuuteen Kaikki raudoitusalan työt Puh. 02-635 4548, 040 567 6381 Kyröläisentie 43, 28130 Pori www.imp-raudoitus.fi puh. 02 634 3400 www.kirmola.com jouni.nevala@kirmola.com Täysin uusi Modul-System 6XXQQLWWHOX 0\\QWL $VHQQXV Mahdollisuus sija isautoon! r3VPTUFFOFTUPLÅTJUUFMZU r"MVTUBKBQÅÅMMJQFTVU r.BBMJQJOOBOLÅTJUUFMZU r,FTUPWBIBVLTFU r1VIEJTUVTBJOFJEFOKBBVUPWBIPKFONZZOUJ KARTANON AUTOSUOJAUS .ÅLJQVJTUPOUJF1PSJQVI Moderni tilitoimisto, joka palvelee sinua henkilökohtaisesti. Lue lisää: Mika Tuovinen VALTUUTETTU JÄLLEENMYYJÄ 1.. Accounting g Oy y Eteläkauppatori 4 Itsenäisyydenkatu 39 6. B, 4. Itse It senä näis isyy yyde denk nkat atu u A, B krs. 4. krs krs 28100 2810 28 100 0 Pori Pori 42 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 puh. 010 778 1900 fax 010 778 1910 › Taloushallintopalvelut › Sähköiset palvelut › Konsultiontipalvelut Mika Tuovinen Oy Maaherrankatu 21 FI-28100 Pori, Finland Mobile +358 400 535 333 mika.tuovinen@mikatuovinen.ﬁ www.nunnauuni.com porienergia.ﬁ www.veikkolehti.ﬁ Pidämme ympäristöä puhtaana Veikko Lehti Oy:n asiakkaana nautit hyvin hoidetusta jätehuollosta, joka on edullista ja luontoa säästävää. Toimintamme on usean vuoden ajan tähdännyt kaatopaikalle menevän jätteen vähentämiseen ja kierrätyksen lisäämiseen. Katso lisää palveluistamme www.veikkolehti.ﬁ. Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh 02 631 6100, fax 02 637 0287 Tilintarkastus Vero- ja lakipalvelut Neuvontapalvelut Itäpuisto 9, 28100 Pori puh. 020 760 3000 e-mail. etunimi.sukunimi@kpmg.ﬁ kpmg.ﬁ Jos nyt pitäisi käydä yhdessä näyttelyssä Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Tule näkemään ja kokemaan miten sähköä syntyy! Avoinna joka päivä. Olkiluodon Vierailukeskus, 27160 Eurajoki. Näyttely on maksuton. Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi PESUAINEET t,PUJNBJOFO t5VSWBMMJOFO t&LPMPHJOFO www.pohjanneito.fi 5VUVTUVWFSLLPLBVQQBBNNF Inspiraatiota siivoukseen hyväntuoksuisilla ja tehokkailla pesuaineilla! Ravintola 19. REIKÄ Karhuluodontie 85, Yyteri MAITTAVA LOUNAS NOUTOPÖYDÄSTÄ JOKA PÄIVÄ klo 11 alkaen TERVETULOA! Tule nauttimaan kauniiﬆa merellisestä maisemasta! Paulan Pidot Puh. 02-630 8324, 0500 898 772 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 3 / 2014 43 NYT ON AIKA MUISTAA ASIAKKAITA, KUMPPANEITA ITA JA MUITA SIDOSRYHMIÄ PERSONOIDUILLA YRITYSTUOTTEILLA! 2015 YRITYSKALENTERIT • • • • personointi yrityksesi logolla 1 kk näkymä tai 3 kk näkymä kierresidottu seinäripustus 1 KK KALENTERI 3 KK KALENTERI 500 kpl 500 kpl 200 kpl 100 kpl 2,98 ¤ /kpl 3,48 ¤ /kpl 3,98 ¤/kpl 200 kpl 100 kpl 4,98 ¤ /kpl 6,98 ¤ /kpl 7,98 ¤/kpl TEVÄSTI TILAA NÄMÄKIN TUOTTEET KÄ TA! NANOSHOP.FI VERKKOKAUPAS JOULUKORTIT T YKSIOSAISET KORTIT KAKSIOSAISET AKSIOSAISET KORTIT 500 kpl 500 kpl 200 kpl 100 kpl OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ! 0,46 ¤ /kpl 0,80 ¤ /kpl 0,99 ¤/kpl Mika Leinonen p. 050 572 8329 mika.leinonen@nanooffice.fi 200 kpl 100 kpl 0,54 ¤ /kpl 1,10 ¤ /kpl 1,65 ¤/kpl Petri Valtala p. 044 569 0030 petri.valtala@nanooffice.fi NANO OFFICE OY | NANOSHOP.FI Raumanjuovantie 2, 28100 Pori p. (02) 624 4156 | info@nanooffice.fi Kaikkiin hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. %. Tarjoukset voimassa lokakuun loppuun. • personointi yrityksesi logolla • kortin koot 105x148 mm/1-os. tai 165x115 mm/2.os. • sisältää kirjekuoret