Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 28.11.2014 Katso joulun tapahtumat s. 7 Joulusukkakeräys tuo lahjan tarvitsevalle s. 3 Tule mukaan toteuttamaan jumalan palveluksia! s. 4 I I I Joulumuistoja vanhasta Vihdistä s. 6 Seurakuntavaaleissa valittiin uusi kirkkovaltuusto s. 12 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Paimenen palsta Rauhanruhtinaan juhla Eurooppa elää aikoja, joiden juuri kukaan ei uskonut enää koittavan tälle mantereelle. Ukrainassa soditaan. Elämme jälleen idän ja lännen vastakkainasettelun aikaa kylmän sodan hengessä. Tilanne tuntuu lähes yhtä uskomattomalta kuin 25 vuotta sitten Berliinin muurin murtumisen aikaan. Tapahtuu sellaista, jonka ei pitänyt enää olla mahdollista. Tällaisessa tilanteessa vietämme joulua 2014. Läntisen Euroopan ja Yhdysvaltojen johtajat eivät voi turvautua aseisiin Ukrainan oikeuksia puolustaessaan. Se ei sovi meidän arvomaailmaamme, joka kumpuaa vapauden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja kunkin maan suvereeniteetin kunnioittamisen perustalta. Ainoaksi vaihtoehdoksi ovat jääneet talouspakotteet, joilla on kielteisiä vaikutuksia kaikkiin osapuoliin. Usko oikeudenmukaiseen rauhaan horjuu Ukrainan tilanteessa. Venäjä on tuonut selvästi esille omat pyrkimyksensä: Ukrainan pitäisi pysyä sen valtapiirissä ja se suhtautuu kaikkiin tätä vastaan sotiviin pyrkimyksiin Ukrainassa ja Euroopassa kielteisesti. Toinen läntisiä demokratioita ja myös paikallisia kansoja järkyttänyt tapahtuma vuonna 2014 on ollut ääri-islamilaisen Isiksen eteneminen Kalifaattipyrkimyksissään Syyriassa ja Irakissa. Emme voi vain katsoa sivusta, kun Isis levittää kuolemaa ja kauhua hirmuteoillaan. Läntiset aseet ovat puhuneet. Euroopan ja maailman tapahtumien valossa jouluna 2014 on pala kurkussa. Eikö ihminen koskaan opi, ettei sotimalla saavuteta mitään pysyvää. Eikö ihminen koskaan opi, että vain Rauhanruhtinaan tuomat arvot voivat kantaa koko ihmiskuntaa kohti parempaa tulevaisuutta. Mitä Rauhanruhtinas opettaa meille? Kaikilla kansakunnilla, kansoilla ja heimoilla on oikeus elää omassa maassaan turvassa. Isompien ei pidä uhata pienempiään. Kullakin kansalla on oltava oikeus uskoa ja rakentaa tulevaisuutensa itse valitsemallaan tiellä. Rauhanruhtinas kutsuu meitä sovintoon ja hyvyyteen toisiamme kohtaan. Rauhanruhtinas pitää kaikkia meitä yhtä arvokkaina ja antaa tämän tähden itsensä kaikkien kansojen johtotähdeksi ja lunastajaksi. Rauhanruhtinaan opetuksen mukaan meidänkään ei pidä vieroksua niitä, jotka ovat toisenlaisia kuin me. Kaikilla on oltava tilaa Jumalan luomassa maailmassa. Olkoon Rauhanruhtinas Herrasi ja Vapahtajasi jouluna 2014! Siunattua joulua! Pekka Valkeapää kirkkoherra Kutsu vihtiläisille kodeille: osallistu jouluseimiasetelmien juhlanäyttelyyn! J o 10 vuotta sitten aloitimme yhteistyön paikallisten liikkeiden kanssa asettaa näyteikkunoihin jouluseimiasetelma. Tällainen perinne on monille tullut tutuksi Helsingin kaupunkikulttuurissa. Erilaisia ja eri maista hankittuja seimiasetelmia on pääasiassa Aleksanterinkadun varren liikkeissä. Myöskin Helsingin seurakunnat ovat järjestäneet useita kertoja Tuomiokirkon kryptaan ulkomailta hankittujen seimien näyttelyn. On ollut seimiasetelmia mm. Krakovasta, Espanjasta ja Italiasta. Näin muun Euroopan seimiperinne on avautunut monille asiasta kiinnostuneille. Tänä vuonna siis vietämme vihtiläisten seimiasetelmien vuosijuhlaa. Olemme kutsuneet ko- teja ja päiväkoteja tuomaan seimiasetelmia Vihdin seurakuntatalolle. Olemme halunneet avata näyttelyn hyvissä ajoin jo ennen 1. adventtia, jotta yleisöllä olisi aikaa piipahtaa katsomassa näitä kauniisti rakennettuja seimiä. Näin myös seimet saadaan takaisin kotien kaunistukseksi joulunajaksi viikolla 50. Edelleen toivomme seimiasetelmia löytyvän katujen varsilta liikkeiden näyteikkunoista. Ja seurakuntatalolle mahtuu seimiasetelmia vielä 1. adventtina. Jouluseimen historiaa Kun Fransiskus ei päässyt eläessään käymään pyhiinvaelluksella Betlehemissä, hän päätti rakentaa jouluseimen. Tämä tapahtui muutamia vuosia ennen Fransiskuksen kuolemaa. Assisin läheltä Greggion kylästä löytyi sopiva luola. Sinne hän yhdessä ystäviensä, harmaiden veljien kanssa kuljetti laudoista tehdyn eläinten kaukalon. Ja jouluyönä he taluttivat kyläläisten kanssa aasin ja härän kaukalon äärelle. Mukaan otettiin isä (pappi), jolla oli mukana pyhää ehtoollista varten leipää ja viiniä, ja ehtoollisaineet asetettiin kaukalon reunalle. Alettiin laulaa joululauluja niin, että läheiset vuoret saivat niistä kaiun. Kirkkokansa kuunteli ihmeissään hartaita lauluja vuorten rinteiltä kuvitellen kuulevansa taivaallista enkelikuoroa. Laulun jälkeen luettiin jouluevankeliumi ja nautittiin pyhä ateria kaukalon äärellä. Näin Fransiskus sai ystävineen kokea, että Betlehem oli tullut heidän luokseen, kun hän itse ei ollut päässyt sinne. Ja hän sanoi, että pyhä Betlehemin kaupunki voi olla kaikkialla. Tämän lisäksi seimihistoriasta olemme saaneet lukea, että jo varhaiskristillisellä ajalla (400-500-luvuilla) etelä- ja keskieurooppalainen tapa kristityillä joulunaikaan oli kokoontua yhdessä aukioille. He laittoivat värikkäitä kankaita aukion reunalle ja kokosivat siihen eläimiä sekä lauloivat joululauluja ja lukivat evankeliumia. Tätä voimme pitää alkuna seimiperinteen luomisesta. Kirsti Suutari Kirjassa ”Pyhä Fransiskus ja jouluseimi”(Luumi-Nikama) kerrotaan Fransiskus Assisilaisesta (v.1181–1226) ja hänen suhteestaan joulun viettoon. Päätoimittaja Pekka Valkeapää 09 3478 5014 pekka.valkeapaa@evl.fi Toimitus: Outi Lähteenoja Heikki Nieminen puh. 09 34785021 etunimi.sukunimi@evl.fi Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto Kotimaa Oy 2 Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti Ilmoitusmyynti Minna Zilliacus minna.zilliacus@kotimaa.fi p. 020 754 2361, 040 774 7777 www.vihdinseurakunta.fi Seuraava Vakka ilmestyy 6.3.2015 Seimiasetelmia on ollut nähtävillä vihtiläisten liikeyritysten näyteikkunoissa jo 10 vuoden ajan. Myös seurakunnan tiloissa seimet ovat jokavuotinen nähtävyys. Joululahja tarvitsevalle Värikäs paperi rapisee. Poroja, lumihiutaleita, kuusenkoristeita - jouluisin kuvioin koristeltu paketti odottaa pieniä sormia avaamaan. Joulunaikaan liittyy jännitystä – varsinkin perheen pienimmille. V ihdin seurakunnan diakoniatyö järjestää vihtiläisten vähävaraisten perheiden lapsille Lasten Joulusukka -hankkeen avulla mahdollisuuden saada edes yksi joululahja. Hankkeessa yhdistyy lähimmäisenrakkaus Jokainen voi omalta osaltaan olla lievittämässä perheiden hätää ja tuomassa ja toivoa. Pienelläkin lahjoituksella on suuri merkitys. Diakonian työntekijät ovat syksyn aikana tavanneet diakonisen avun tarpeessa olevia perheitä, joiden lapselle tai lapsille olisi joululahja tarpeen. Diakoniatyöntekijä on tiedustellut tapaamansa lapsen vanhemmalta tai lapselta itseltään, mitä hän toivoisi joulupukilta juuri tänä vuonna. Toiveet ovat vaihdelleet puisesta junasta vaaleanpunaiseen puseroon. Eräs lapsi halusi päästä elämänsä ensimmäisen kerran elokuviin näkemään piir- rettyjä. Toinen lapsi kaipaa kiiltävää pikkuautoa. Vihtiläisiä vähävaraisten lapsiperheiden lahjatoiveen esittäneitä lapsia on nyt koossa 76 tähti-kortin verran. ”Lähes kahdeksankymmentä lasta odottaa jouluksi lahjaa, jota ilman Joulusukka-hanketta ei ehkä olisi mahdollista saada.” Lapsen toive on listattu tarkkaan ja kirjoitettu Joulusukka-seinälle pieneen korttiin. Vihreänsininen tähti kertoo pienen pojan lahjatoiveen, punainen tähti tytön haaveiden joulupaketista. Joulusukka-seinä on Nummelan seurakuntakeskuksen aulassa, josta kuka tahansa seurakuntalainen voi tulla valitsemaan toteutettavaksi yhden tai vaikkapa useammankin lahjatoiveen. Yhden lapsen lahjatoive on noin 10 euroa, maksimissaan 30 euroa. Jouluseinän lahjatoiveita voi toki tutkia rauhassa, kunhan lipuket- ta irrottaessaan sitoutuu lapsen toiveen lahjanantajaksi. Lahjanantaja jättää lipukkeesta yhden osan lippaaseen, johon on kirjoittanut yhteystietonsa. Mukaansa lahjanantaja saa kaupassakäyntiä helpottamaan kortin, jossa lukee lapsen lahjatoive ja ostamansa lahjan päälle irrotettava pakettikortti. Lahjanantaja voi halutessaan kirjoittaa lapsen pakettikorttiin jouluisen runon tai tervehdyksen, sekä omat nimikirjaimensa. Kortin kolmelle eri taholle, diakoniatyölle, lahjanantajalle ja paketinsaajalle jäävissä lipukkeissa on kaikissa sama juokseva numero, joten vain diakoniatyöntekijät tietävät, kuka on lahjansaaja ja lahjanantaja. Paketoidun joululahjan voi jättää seurakuntakeskukseen diakoniatyöntekijälle Toivon Paikan aukioloaikoina, keskiviikkoisin klo 15–20 ja torstaisin klo 12–17, kuitenkin viimeistään maanantaiksi 15.12. mennessä. Lapsiperheet noutavat lahjanantajalta tulleen lahjan viikon 51 aikana. Vihdin seurakunnan diakoniatyön Lasten Joulusukka -lahjakeräys. Lahjatoiveiden nouto 12.12. asti, lahjapakettien palautus 15.12. mennessä Nummelan seurakuntakeskus, Kappelitie 5. A nan työntekijöiden kanssa. Diakoniatyöntekijät ja papit ovat Toivon Paikassa kävijöitä varten. Minusta on ollut ilo huomata, kuinka ihmiset löytävät paikkansa Toivon Paikassa: joku löytää tuttunsa sieltä, toinen taas haluaa nauttia lounaan ja toiset ovat melkoisia korttihaita Skipbo-pelin ääressä. Toivon Paikan tärkeä voimavara ovat seurakunnan vapaaehtoiset, kuntouttavan työtoiminnan väki ja Ikäkeskuksen, Kriisikeskuksen ja psykiatrisen sairaanhoidon työntekijät sekä muut verkostot omalla työpanoksellaan. Jokaisella on jotain annettavaa ja kaikki seurakunnan työntekijät ovat innovatiivisesti lähteneet mukaan toteuttamaan Toivon Paikkaan muiden kanssa. Kaikilla on lupa toteuttaa itseään ja tuoda omia ideoitaan ja taitojaan esille. Vapaaehtoiset seurakuntalaiset ovat pitäneet askarteluiltoja, ja olisipa kiva vaikkapa kuulla jonkun pitävän pienen konsertin tai runoiltaman. Toivon Paikka on tavoittanut paljon ihmisiä, kirkonkylällä käy maanantaisin noin 40 henkeä, Nummelassa keskiviikkoisin 30 henkeä ja torstaisin 80 henkeä, mutta tilaa on uusillekin kävijöille. Outi Lähteenoja Yhdessä olemme enemmän loitin Vihdin seurakunnassa diakoniharjoittelijana syyskuun lopussa, ja minulla on ollut mahdollisuus päästä seuramaan Toivon Paikan toimintaa melkein alusta asti. Vihdin seurakunnan Toivon Paikka avautui syyskuussa ja on nyt toiminut kolme kuukautta. Se on luotu yhdessä diakoniatyön, seurakunnan muiden työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa. Toivon Paikan ovet avoimena kaikille, jonne voi tulla tapaamaan vaikkapa tuttuja kahvikupposen ääressä tai vaikkapa vaihtaa muutaman sanan seurakun- Vakka Outi Lahteenoja 28.11.2014 n Mielestäni Toivon Paikka antaa varmasti jokaiselle kävijälle jotain. Lapsiperheillä on mahdollisuus osallistua Yhdessä vahvemmiksi -ryhmään, kaikille suunnattua Pyhää tanssiakin voi käydä kokeilemassa, Wannabe singers kuoroon voivat kaikki tulla laulamaan ja opettelemaan laulamista kanttori Kaisa-Leenan johdolla, ja aina on mahdollisuus myös hiljentymiseen. Toivon Paikassa on myös käytössä tietokone ja tulostin. Toivon Paikka on kohtaamispaikka kaikille vauvoista vaariin, joka on avoinna Vihdin kirkonkylällä seurakuntatalossa maanantaisin klo 10–15 ja Nummelan seurakuntakeskuksessa keskiviikkoisin klo 15–20 ja torstaisin 12–17. Toivon Paikassa on mahdollisuus kahvitella pientä korvausta vastaan ja klo 12–14 syödä lounasta 3 € hintaan kirkonkylällä maanantaisin ja Nummelassa torstaisin. Alle kouluikäiset lapset saavat syödä ilmaiseksi. Sosionomi-diakoniopiskelija Reetta Haahti-Seppälä Suurella Sydämellä pähkinänkuoressa www.suurellasydamella.fi on internetin kautta vapaaehtoistoimintaa välittävä palvelu. Palvelun kautta voi sekä antaa apua että pyytää apua. Palvelua ylläpitää ev.lut.seurakuntien verkosto yhteistyökumppaneineen. Suurella Sydämellä -vapaaeh- toistoiminnan tehtävänä on tarjota vapaaehtoisille mahdollisuuksia auttaa,palvella avun tarvitsijoita ja koota yhteen eri paikkakuntien auttamistyötä. Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on olla: Helpoin ja joustavin Kattavin Verkkoratkaisultaan edistyksellisin Palvelevin Kekseliäin Hauskin Vapaaehtoisena äänesi kuuluu jo suunnitteluvaiheessa. Vapaaehtoistoimintaa suunnitellaan omassa työryhmässä, Suurella Sydämellä -toimikunnassa, joka koostuu eri alojen työntekijöistä ja eri tehtävissä toimivista vapaaehtoisista. Toimikunta päättää yhdessä vapaaehtoisten koulutuksista ja virkistystoiminnasta. Vuorovaikutus työntekijöiden ja vapaaehtoisten välillä on tärkeää. Myös Yhteisvastuu on liittynyt Suurella Sydämellä -perheeseen Ensi vuoden Yhteisvastuukeräys tukee Haitin lasten ja nuorten koulutusta sekä koulujen rakentamista. Kotimainen erityiskohde on Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan tukeminen. Lue lisää: www.yhteisvastuu.fi Tule mukaan – se käy helposti Klikkaa itsesi Suurella Sydämellä -joukkoomme osoitteessa www. suurellasydamella.fi! Hyvin erilaiset ihmiset ovat löytäneet it- selleen mieleisiä vapaaehtoistehtäviä sivustoltamme. Kävijämäärät ovat kasvaneet kymmenkertaiseksi. Ilmoittautuessasi sinun ei vielä tarvitse tietää mitä haluat tehdä, vain ilmaista kiinnostuksestasi auttaa tai osallistua. Seurakunnastamme otetaan sinuun yhteyttä noin viikon sisällä ilmoittautumisesta. Seurakuntamme tarjoaa vapaaehtoisille myös koulutusta ja virkistystä, esimerkiksi retkiä. Vihdin seurakunnan vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina toimii diakoni Maria Hanhikorpi 0400 235 691, maria.hanhikorpi@evl.fi 3 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Jumalanpalvelus yhteisöllisemmäksi Taustaa Lotta Saine Vuoden 2000 jumalanpalvelusuudistuksessa alettiin käyttää messu-sanaa, kuten vanhastaan kauan sitten kutsuttiin ehtoollisjumalanpalvelusta. Jumalanpalveluksen polttopisteenä oli ja on edelleen Raamattu sekä Raamatun sanassa kohdattava kolmiyhteinen Jumala, mutta uudistuksessa palattiin vanhaan ajatukseen, että on normaalia, että jumalanpalveluksen toisena polttopisteenä on ehtoollisen sakramentti. Näissä molemmissa kohtaamme Pyhän kolmiyhteisen Jumalan – hänessä erityisesti Kristuksen. Kun alkuseurakunta osallistui juutalaiseen hartauselämään synagogissa ja temppelissä, kristityt kokoontuivat vielä illalliselle (ehtoolliselle) toistensa koteihin. Murtaessaan leipää ja juodessaan meidän ruokapöytämme maidon asemassa ollut viiniä, kristityt muistelivat Jeesuksen viimeistä oppilaittensa kanssa nauttimaa ateriaa, muistelivat Vapahtajansa opetuksia ja kokivat yhteyttä niin toinen toisiinsa kuin itse Mestariin. Synagogisssa luettiin Kirjoituksia, joista osa on meidän Vanhassa testamentissa, osa apokryfikirjoissa. Sittemmin, kun kristityt olivat tulleet karkotetuksi juutalaisten jumalanpal- Kutsumme mukaan seurakuntalaisia, jotka haluaisivat tavalla tai toisella osallistua jumalanpalveluksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. velusyhteisöistä, tämä sanaosakin siirtyi ehtoollisen viettoihin. Tästä lähtien kristittyjen jumalanpalvelusyhteisö on kokoontunut ehtoollisjumalanpalvelukseen eli messuun. Temppelijumalanpalveluksen keskiössä oli syntien sovittamisen uhri. Tähän liittyen kristityt vakuuttuivat pääsiäisen ylösnousemuskokemuksen valossa, että Jeesus oli antanut omalla kärsimisellään ja kuolemallaan uhrien uhrin. Yhteisesti toteutettu vai viranpuolesta toimitettu jumalanpalvelus Messu oli varhaisemmissa vaiheissaan hyvin yhteisöllisesti toteutettu, vaikka toki apostoleilla oli siinä keskeinen asema. Rooman keisari Konstantinus Suuren aikana, kun kristinusko muuttui vainotusta yhdeksi ja ainoaksi sallituksi uskonnoksi suuressa Rooman valtakunnassa, päädyttiin rakentamaan suuria loistokkaita kirkkorakennuksia ja jumalanpalveluksiin omaksuttiin näyttäviä seremonioita keisarin hovista. Jumalanpalveluksessa aktiivisena toimiminen siirtyi ”ammattilaisten käsiin”: vastuu siirtyi papeille, piispoille ja diakoneille sekä suurille kuoroille. Seurakuntalaisista tuli jumalapalveluksien vieraita, katsojia ja sivusta seuraajia. Keskiajalle tultaessa seurakuntalaisen ei tarvinnut edes käydä itse messussa, vaan pappi saattoi toimittaa messun hänen hyväkseen ikään kuin tilaustyönä. Pappi saattoikin nauttia seurakuntalaisen puolesta Kristuksen ruumiin (siunatun ehtoollisleivän) ja Kristuksen veren (siunatun viinin). Seurakuntalaisille viinin jakaminen lopetettiin, sillä heidän pelättiin läikyttävän viiniä lattialle ja näin häpäisevän Kristusta, jonka verta siunattu viini on. Leipä jaettiin seurakuntalaisille suuhun, jotteivät seurakuntalaiset voisi pudottaa siunattua leipää lattialle. Jumalanpalveluksen kieli muuttui pappien virkakieleksi, latinaksi, josta seurakuntalainen ei paljoa ymmärtänyt. Seurakun- talainen sai kokea olevansa yhä vahvemmin katsomon penkillä ja seuraamassa käsittämätöntä näytäntöä. Kaiken tämän jälkeen jumalanpalveluksen yhteisöllisestä luonteesta oli kovin vähän jäljellä verrattuna siihen, mitä se oli ollut ensimmäisten kristittyjen jumalanpalvelusyhteisöissä. Luther ja paluu kohti juuria - tie Luther palautti messun yhteisökeskeiseksi ja kieleksi kansan kielen. Messun papiston sisäpiirikäytänteitä poistettiin, ja seurakuntalaisille tuli mahdolliseksi osallistua vahvemmin messuun ja he saivat oikeuden nauttia ehtoollisen molemmissa muodoissaan. Virret mahdollistivat myös seurakuntalaisten osallistua entistä enemmän jumalanpalveluksen kulkuun. Luther halusi palata kohti sitä käytäntöä, joka vallitsi varhaisimmissa jumalanpalvelusyhteisöissä. Vuoden alusta Vihdissä kunkin jumalanpalveluspaikan kunkin sunnuntain jumalanpalvelus- ta suunnitellaan keskiviikkoiltana puolitoista viikkoa ennen jumalanpalvelusta ao. jumalanpalveluspaikassa sen papin, johdolla joka toimii liturgina ja pääsääntöisesti myös saarnaa. Kokoontuminen alkaa aina ao. keskiviikkona noin vartin hartaudella klo 18. Hartauden jälkeen se seurakuntalaisten tiimi, joka osallistuu aktiivisesti papin kanssa messun suunnitteluun ja toteuttamiseen, käy yhdessä läpi tulevan messun Raamatun tekstejä ja pohdiskelee siitä nousevia kysymyksiä saarnan pohdiskelun evääksi. Kutsumme kaikkia seurakuntalaisia, jotka vuoden kierrossa haluaisivat jotenkin osallistua jumalanpalveluksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vihdin jumalanpalveluksien osalta yhteydessä kannattaa olla Kari Tuoviseen, Nummelan osalta Matti Helimäkeen ja Vihtijärven osalta Tuula Kiiskiin. Tervetuloa mukaan yhteisen juhlan toteuttamiseen. Kari Tuovinen johtava kappalainen Aforismi ”Sanoilla rakennetaan silta. Teoilla kävellään sen yli. Minna-Karoliina Heino Leipää ja suolaa Ajettua 4 olivat sillan puupölkyt jälleen poissa, ja ensimmäinen ajatus oli, ettei tuosta nyt yli mennä. 15 metriä pudotusta, upeilla maisemilla. Kiertoreitin valitseminen olisi vienyt liikaa aikaa. Sitten syttyi toivon kipinä. Mittailin mielessäni auton akseliväliä ja sillan pitkittäisten teräspalkkien väliä. Nehän stemmaa, ajattelin. Niin vain saimme auton sillan yli, renkaiden osuessa sopivasti palkkien päälle. Täydel- listä. Mieleeni jäi häivähdys siitä, että oliko Jumala ehkä suunnitellut näin jo kauan sitten; miettinyt sopivan ajoneuvon käyttöömme, jotta pääsisimme tuona tiettynä päivänä sillan yli, turvallisesti? Ajoneuvon valinta vaatii aina harkintaa. Adventtina hämmästelen yhä uudelleen, minkälaisen ajoneuvon Jeesus valitsi allensa. Jumalan viisaat tarkoitusperät jäävät usein ihmisen mielessä hämärän peittoon. Jälkikäteen voi kuitenkin ymmärtää paljon. Silloin yksityiskohdatkin saavat merkityksen, ja sitä paitsi, aasin varsalla mahtui kätevästi portista sisään. Akseliväli täsmäsi, ja Jeesus pääsi ristille asti, kuolemaan minun ja sinun syntiesi tähden. Näin sanoo Herra: - Armon hetkellä minä vastaan sinulle, pelastuksen päivänä minä autan sinua. Jes.49:8 Jari Hiekkanen pastori PaavoHacklin Olen viettänyt elämästäni neljä vuotta lähetyssaarnaajana Etiopiassa. Alla nelivetoinen maasto-auto ja ympärillä erämaata ja korpea. Erityisesti jokien ylitys oli jännittävää puuhaa. Toisinaan oli siltaa, toisinaan ei. Joskus sillasta oli viety parempaan käyttöön sen lähes kaikki poikittaispuut, niin että jäljellä oli vain sillan teräspalkkinen runko. Erään kerran ajaessamme sillalle, 28.11.2014 n Iranilainen Nikoo Ordodary Vihdin uudeksi nimikkolähetiksi Nuori ohjelmajohtaja tekee farsinkielisiä televisiolähetyksiä V ihdin kirkon jumalanpalveluksessa 26.10. siunattiin seurakunnan uudeksi nimikkolähetiksi iranilainen Nikoo Ordodary. Hän työskentelee Kyproksella toimivassa kristillisessä SAT-7 -satelliittitelevisioyhtiössä. SAT-7 PARS lähettää farsinkielisiä ohjelmia Iraniin, Afganistaniin ja Tadžikistaniin. Suomalainen Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) on yhteistyössä sellaisten järjestöjen kanssa, joiden kautta evankeliumi tavoittaa maailman pimeimmätkin kolkat. SAT-7 on yksi Sansan yhteistyökumppaneista, ja Vihdin seurakunta on päättänyt tukea Nikoon työtä sen välityksellä. Eloisa – vaikkakin flunssainen – 25-vuotias nainen valloitti kuulijansa niin nuorten kuin aikuistenkin tilaisuuksissa. Iranissa syntynyt ja nykyisin Kyproksella asuva Nikoo (lausutaan Niku) on ollut televisiotyössä 16-vuotiaasta asti. ”Opin puhumaan Jumalalle omalla kielelläni” Nikoo syntyi muslimiperheeseen. – Yritin löytää Jumalan rukoilemalla ja käymällä moskeijassa. Yritin puhua Jumalalle, mutta en osannut arabiaa, ja Jumalahan ymmärsi vain arabiankieltä. Kun olin 12-vuotias, perheeni muutti Kyprokselle. Vanhempani olivat Iranissa käyneet kristillisessä seurakunnassa, mutta eivät uskaltaneet ottaa meitä mukaan, koska eivät halunneet asettaa meitä vaaraan. Kun menimme kirkkoon Kyproksella, siellä järkytyksekseni kaikki ihmiset lauloivat farsinkielellä. En ollut tiennyt, että Jumala ymmärtää farsiakin. Saatuaan farsinkielisen Raamatun Nikoo koki löytäneensä totuuden. – Pystyin puhumaan Jumalalle omalla kielelläni. Hän ei ollut enää pelottava ja vihainen, vaan rakastava Jumala. Opiskeltuani Raamattua kaksi vuotta minut kastettiin 14-vuotiaana. Olin aktiivinen seurakunnassa ja etsin keinoja kertoa muille nuorille Jeesuksesta ja onnesta, jonka olin löytänyt. Satelliittilähetysten välityksellä toivoa Iraniin Kun Nikoo oli 16-vuotias, seurakuntaan tuli kristillisten televisio-ohjelmien tuottaja, joka kutsui tytön koe-esiintymiseen. – Minut kutsuttiin tekemään nuorten ohjelmaa, jonka nimi oli ”Jokapäiväinen leipä”. Valitsin joka päivälle raamatunkohdan, luin sen nuorille katsojille ja puhuin heille siitä. Iranissa on 72 miljoonaa asukasta, joista yli 60 prosenttia on alle 30-vuotiaita. – Meillä on öljyä, olemme rikas maa, kansamme on hyvin koulutettua, mutta ongelmamme on se, että meitä johtavat vanhat ja ahdasmieliset miehet. YK:n tilastojen mukaan Iran on huumeiden käytössä yksi maailman johtavia maita. Koulun jälkeen nuorilla ei ole tulevaisuuden toivoa. Nykytilanne Iranissa on se, että seurakuntien toiminta kielletään, kristittyjä vangitaan ja kidutetaan, kristinuskon levittäminen on kielletty, satelliittilautasia takavarikoidaan. – V. 2009 aloitin uuden ohjelman, jonka nimi on ”Voikukka”. Voikukan siemenet leviävät tuulen mukana kaikkialle. Iran on ulkopuolisilta uutisilta suljettu maa, internetiä rajoitetaan, ihmiset ovat kuin vankilassa. Mutta Jumalan sanoma on kuin voikukan siemen, se menee kaikkialle rajoista välittämättä. Nikoon lähetiksi siunaamisen toimitti kirkkoherra Pekka Valkeapää avustajinaan Tuula Kankkunen, Timo Reuhkala Medialähetys Sanansaattajista, Jari Hiekkanen ja Jukka Ketola. – Ohjelmani on suunnattu 16– 30 -vuotiaille. Siinä puhutaan mm. ihmissuhdeongelmista ja siitä, että Raamatusta löytyy vastaus. Joskus kerron omista kokemuksistani, ja koska lähetys on suora ja sinne voi soittaa, katsojatkin kertovat omista kokemuksistaan. Maanalaisen seurakunnan työntekijöitä tuetaan – Joskus suoran ohjelman juontaminen on raskasta. Sinne soittaa usein muslimeja, jotka vastustavat asiaamme. Kerran eräs muslimimies soitti kerran toisensa jälkeen ohjelmaan ja käski minun peittää hiukseni. Neljän viikon kuluttua hän soitti jälleen ja sanoi: ”Olet kaunis ja minä uskon siihen Jumalaan, josta sinä puhut.” Monet ovat lähettäneet lahjoituksia ohjelmallemme ja kertoneet: ”Ensimmäistä kertaa elämässäni näen maailman nyt eri silmin.” SAT-7 PARSin satelliittilähetykset suunnataan katselijoille, Yhteisvastuu 2014 onnistui edistämään saattohoidon kehitystä S uomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 3 944 588,33 euroa. Varoilla parannetaan saattohoitoa Suomessa ja turvataan ihmisoikeuksia Guatemalassa. – Yhteisvastuukerääjät ovat tehneet jälleen kerran upean tuloksen. Raha on kuitenkin vain yksi kampanjamme aikaansaannoksista, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen muistuttaa. Kampanjan nostattaman vilkkaan keskustelun seurauksena palvelujen puutteista ja hoidon saatavuuden sattumanvaraisuudesta on tultu paremmin tietoisiksi. Useilla alueilla on jo käynnistynyt uusia saattohoidon kehittämishankkeita. Myös saattohoidon osuutta alan koulutuksissa tullaan lisäämään. Toivon, että onnistuimme myös raottamaan kuolemaan liittyvän tabun verhoa ja avaamaan tietä avoimelle keskustelulle vaikeasta aiheesta, Pajunen sanoo. – Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, jotta kykenemme varmistamaan jokaiselle oikeuden ihmisarvoiseen elämän loppuvaiheen hoitoon. Suomessa yhteisvastuuvaroin luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Keräyksen tuotolla kuolevien parissa työskenteleville järjestetään saattohoitokoulutusta sekä perustetaan saattohoidon tuki- ja neuvontajärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Guatemalassa Yhteisvastuu tukee alkuperäiskansojen parissa tehtävää ihmisoikeustyötä. Yhteisöjä koulutetaan tiedostamaan ja vaatimaan oikeuksiaan omaan kieleen, kulttuuriin ja maahan. Lisäksi ehkäistään perheväkivaltaa ja tuetaan yhteisöjä kehittämään toimeentuloaan. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Keräystilitys luovutettiin 21.10. keräyksen suojelijalle, tasaval- jotka etsivät perustietoa kristinuskosta tai jotka tarvitsevat rohkaisua uskossaan. Tavoitteena ei ole vain evankelioiminen vaan Raamatun vieminen ihmisten olohuoneeseen. – Täällä Suomessa on raamattuja joka puolella, niin ei ole Iranissa. Niitä salakuljetetaan maahan ja jaetaan sitten osina. Vain muutamia kuukausia sitten viimeiset farsinkieliset kristilliset seurakunnat suljettiin. Mutta seurakunta kasvaa maanalaisena, siellä on kotikirkkoja. Uskomme, että se vielä pääsee maan pinnallekin, mutta sitä varten kristityt tarvitsevat mm. teologista koulutusta. – Työvoimamme koostuu monien eri kirkkojen muslimitaustaisista edustajista. Ohjelmarakenteemme palvelee eri vaiheissa olevia katselijoita. Meillä on ohjelmia ei-kristityille, opetusohjelmia uusille uskoville sekä kokeneemmille kristityille. Autamme myös kotikirkkojen johtajia kasvamaan kristillisessä tietoudessa. Raamatussa käsketään kylvä- lan presidentti Sauli Niinistölle. Tuotto jaetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyön ja katastrofiavun (60 %), TERHO-säätiön (20 %), Kirkon diakoniarahaston ja hiippakuntien (10 %) sekä seurakuntien diakoniatyön (10 %) kesken. Yhteisvastuu 2015 tukee vapaaehtoistyötä ja lasten koulutusta Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2015 kotimaiseksi erityiskohteeksi. Yhteisvastuun ulkomaisena esimerkkikohteena vuonna 2015 on Haiti, jossa keräysvaroin tuetaan lasten ja nuorten koulutusta sekä koulujen rakentamista. Yhteisvastuu 2015 käynnistyy sunnuntaina 1.2.2015. Vakka mään siemen, Jumala antaa kasvun. Tätä me teemme ohjelmiemme kautta. Lapsia ja naisia huomioidaan – Suunnitelmana on tehdä lisää ohjelmia naisille, nuorille ja lapsille. Islamilaiset lastenohjelmat puhuvat paljon marttyyriudesta, vihasta, kuolemasta ja kostosta. Meidän ohjelmissamme puhutaan lapsille rakkaudesta, toisista välittämisestä, itsensä antamisesta toisten hyväksi. Ohjelmissa on paljon iloa ja huumoria. Lapsetkin saavat soittaa suoraan ohjelmaan. Nikoo on rohkaissut myös naisjohtajia osallistumaan työhön. – Iranilaiset naiset ovat korkeasti koulutettuja. Mutta he joutuvat odottamaan, että mies antaa heille luvan sanoa tai tehdä jotain. Meidän ohjelmissamme iloitaan naiseudesta ja vahvistetaan sitä. Sanomme heille, että naisen kristillisen palvelutehtävän ei tarvitse olla sama kuin miehen. Olen näyttänyt joillekin epäileville miehille Raamatusta esimerkkejä naisjohtajista, esimerkiksi Persian kuningatar Esteristä. Puolustusasianajajana median välityksellä – Nykyisin kaikki käyttävät mediaa. Myös paholainen käyttää mediaa nopeasti ja taitavasti. On aika kirkon ryhdistäytyä ja käyttää samoja välineitä Kristuksen sanoman levittämiseksi, komentaa Nikoo Ordodary. Lopuksi Nikoo toteaa, miten SAT-7 PARSista on tullut hänelle elämäntyö. – Olisin halunnut tulla lakimieheksi, asianajajaksi, puolustaakseni ihmisiä ja totuutta. Työn ohella olen opiskellut alaa, mutta televisiotyö on toistaiseksi vienyt voiton. Tämän työn kautta voin olla niiden puolustusasianajaja, joilla ei ole omaa ääntä. Tutustu toimintaan: www.sat7.org/. Suomenkielinen Youtube-videoklippi, jossa myös Nikoo esiintyy: www.youtube.com/watch?v=47grhOq62TI Pirjo Nieminen Vihdissä lahjoitettiin Yhteisvastuulle yli 15 000 euroa Vihtiläiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykseen tänä vuonna yhteensä 15488,40 euroa. Vihdissä Yhteisvastuukeräyksen tulos pieneni viime vuoden keräystuloksesta 2718,45 euroa. Koko maassa Yhteisvastuukeräykselle lahjoitettiin tänä vuonna 3 944 600 euroa. Varoilla parannetaan saattohoitoa Suomessa ja turvataan ihmisoikeuksia Guatemalassa. 5 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Joulumuistoja Vihdistä 50-luvulta V ten saavuimme omaan metsäämme perille, isä istahti kannon nokkaan tai kivelle tupakille ja me tenavat hajaannuimme etsimään sopivaa kuusta. Isämme tarkasti jokaisen löytämämme kuusen, kunnes sopiva kuusi löytyi. Vasta aikuisena kuulimme, että isä oli etukäteen kesäisin käynyt valitsemassa tulevan joulukuusen, mutta silti antoi meidän lasten nauttia etsimisestä. Toimme kotomettästä aina kaksi kuusta, sillä haluttiin luoda joulu myös navettaan, jonne koristeltiin oma joulukuusi ja eläimille vietiin ylimääräinen jauhoannos. Jouluaattona sisällä kodissa aamupäivän hyörinästä rauhoituttiin aina viimeistään Turun joulurauhan julistukseen. Puoliltapäivin pysähdyimme kaikki kuuntelemaan ruokahuoneessa isoa putkiradiota, jossa oli oikein levysoitin. Tuota ruokahuonetta käytettiin vain vieraiden tai juhlapyhien aikaan, mutta siinä ison pöydän äärellä me kaikOuti Lähteenoja uosikymmenet ovat vierineet siitä, kun vietin lapsuuttani Vihdin maalaismaisemissa. 1950-luvulla me tenavat, eli minä ja kolme sisarustamme olimme kansakouluikäisiä ja lapsuuskodissani vietettiin perinteistä joulua. Lapsuudessani perheemme jouluun valmistautuminen alkoi sillä, että me tenavat autoimme äitiä joululeivonnaisten teossa. Muutama päivä juuri ennen jouluaattoa isä vei meidät, koko lapsikatraan joulukuusen hakuun. Samalla tietämättämme autoimme äitiä viimeistelemään salaa meidän lasten joululahjoja jouluaatoksi. Parhaimmat muistot ovat muodostuneet niistä kuusenhakumatkoista, jolloin retki tehtiin hevosen reessä. Isä valjasti hevosemme tukkireen reen eteen. Välillä kapealla metsätiellä oli niin paljon lunta, että meinattiin jäädä kiinni. Silloin me kaikki nousimme reestä auttamaan Pekka-hevosta yli kinosten. Kun sit- ki neljä tenavaa saimme lusikoida suuhumme riisipuuroa, suurta herkkuamme. Iltapäivällä koko perheemme pakkautui autoon ja lähti jouluhaudoille. Mukanamme oli aina laatikollinen hautakynttilöitä ja punaisia joulutulppaaneita. Tuolloin kuusikymmentä vuotta sitten vielä sai joulua ennen sellaisia kunnollisia joulutulppaaneita, joissa oli sipuli mukana. Hankimme tulppaanit ajoissa ennen joulua ja pidimme niitä lämpimässä, jotta ne olisivat avautuneet kauneimmilleen juuri jouluaattona. Vihdin kirkon hautausmaalla asettelimme tulppaanit ja sytytimme kynttilän isovanhempien haudalle ja enomme sankarihaudalle, sekä uudella hautausmaalla isovanhempien haudalle. Helsingin Hietaniemen sankarihaudoille veimme tulppaanin ja kynttilän setämme muistoksi. Ajaessamme Helsinkiin meillä tenavilla oli aina tärkeä kilpailu, kuka näkisi ensimmäisen joulupukin. Lopulta jokainen meistä näki jonkun joulupukin tai tontun, koska heitä oli niin paljon aattona liikenteessä. Perheemme perinteenä oli käydä jouluaattona kello neljän jouluhartaudessa vuorovuosina Hietaniemessä tai Vihdissä. Vihdin kirkonkylään ajaessamme näimme jo kaukaa, kuinka kirkonmäellä loisti valaistu joulukuusi. Tuolloin 50-60 -luvulla joulukuusi sijaitsi kirkosta ulos tultaessa sankarihautausmaan va- semmalla puolella olevalla käytävällä, kun se nykyään sijaitsee kirkon vieressä. Vihtiläiset kokoontuivat kuusen ympärille jouluhartauteen. Samalla näimme myös kaikkialta Vihdistä tulleita tuttujamme, joille toivotimme hyvää joulua. Muistan hyvin, kuinka Vihdin kirkkoherra (aluksi kappalainen) W.J.P. Hidén piti lyhyen jouluhartauden joulukuusen vieressä, siinä lumessa seisten. Kuoro lauloi joululauluja ja me lapset katselimme tuota kaikkea aivan hiirenhiljaa. Muistan vieläkin, että kuinka me tenavat lauloimme täysin palkein Maa on niin kaunis -laulua. Laulutaitojamme en nyt sitten menisi kehumaan, mutta laulun sanat ainakin osasimme ulkoa. Tuohon aikaanhan kouluissa opeteltiin aina kaikki laulut ja virret ulkoa, joten ne muistaa vielä tänäkin päivänä. Joulukirkon jälkeen saavuimme kotiin. Silmät loistaen ihastelimme tieltä, kuinka joulun kunniaksi koko kotimme oli haudoille lähtiessämme jätetty täysin valaistuksi. Jouluateriallamme nautimme äidin valmistamia ruokia, kuten rullasylttyä, lipeäkalaa, höyryävää lihalientä ja lihapiirakkaa. Aterioidessamme kuuntelimme radiosta Taatan joulupuheen (Frans Eemil Sillanpää eli Taata puhui radiossa joulusaarnan vuosina 1945–63). Aitojen kynttilöiden lepattaessa kuusenoksilla pääsimme avaamaan saamiamme lahjoja. Yhtenä jou- luna muistan saaneeni lahjaksi ison nuken, jonka nimesin ”Saaraksi”. Saara-nuken kun käänsi vatsalleen, niin se itki. Siskoni sai aivan samanlaisen nuken, jonka hän nimesi ”Rebecaksi”. Ollessani oppikoulun ensimmäisellä luokalla 1950-luvun puolivälissä me kaikki tenavat saimme yhtä aikaa rannekellot. Se oli eri hienoa siihen aikaan. Kotiapulaisemme sai hänkin myös kellon, mutta se oli käkikello, jonka hän ripusti oman huoneensa seinälle. Tänäkin päivänä Vihdissä tutuksi tulleet jouluperinteet jatkuvat, vaikka asumme pääkaupunkiseudulla. Lapsemme ovat jo perustaneet omat perheensä, mutta silti vietämme osan joulusta yhdessä. Nyt jo kolmen sukupolven voimin jouluaattona kuuntelemme yhdessä Turun joulurauhan julistuksen, syömme joulupuuroa ja käymme jouluhaudoilla Helsingissä ja Vihdissä. Lähes seitsemänkymmenen vuoden ajan olen kävellyt hautakynttilä ja punainen joulutulppaani sylissäni läpi Vihdin kirkonmäen hautausmaan ja Irjalan uuden hautausmaan lepattavan kynttilämeren. Aikoinaan kädestäni piti ensin kiinni isäni tai äitini. Vuosien varrella kädestäni on pitänyt kiinni omat lapseni ja nyt pienet ja ei enää niin pienet lapsenlapseni. Joulu on perinteiden aikaa – iästä riippumatta, vuosikymmenestä toiseen. Kaarina Kauneimmat Joululaulut soivat kehitysmaiden äideille K Sankarihautausmaata peruskorjataan Museoviraston mukaan Vihdin sankarihautausmaa kuuluu suunnittelultaan ja maisemalliselta sijainniltaan Suomen kauneimpiin sankarihauta-alueisiin. Lokakuun lopulta lähtien hautaustoimi on aloittanut sankarihauta-alueen peruskorjauksen, jolloin yleisnäkymää parannetaan korvaamalla nykyiset puuristit uusilla, lehtikuusesta valmistetuilla risteillä. 6 Ristejä vaihdetaan itsenäisyyspäivään asti, sekä mahdollisesti vielä ennen joulua. Työtä jatketaan keväällä 2015. Peruskorjauksella on vähäiset vaikutukset alueen toimintaan – sankarihaudalla kävijöiden liikkumista rajoitetaan ainoastaan niiltä osin, kuin avoimet kaivannot vaativat. Outi Lähteenoja auneimmat Joululaulut alkavat taas soida joulukuun alusta. Viime joulun jälkeen eri puolilta Suomea kantautui uutisia tilaisuuksien lisääntyneistä osallistujamääristä. Täksi jouluksi Lähetysseura on painattanut 785 000 lauluvihkoa. Vihkon etusivulla presidentti Tarja Halonen, Kauneimpien Joululaulujen suojelija 2014, toivottaa kaikille rauhaisaa joulua ja tunnelmallisia lauluhetkiä. Tänä jouluna Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätään kolehti kehitysmaiden äideille: Koulutusta saanut äiti huolehtii lapsensakin kouluun. Äiti, jolla on mahdollisuus tulonhankintaan ja valtaa perheensä talouteen, ei lähetä lastaan töihin tai naita tätä alaikäisenä. Äiti, joka selviää synnytyksestä ja välttää hiv-tartunnan, on lastensa turvana näiden varttuessa. – Kehitysmaiden naiset ovat kahdenkertaisen ikeen alla olevia ihmisiä: ensiksikin he asuvat kehitysmaassa, toiseksi naiset ympäri maailmaa ovat näkymätön voimavara, he tekevät erittäin paljon työtä. Kehitysmaissa jopa seitsemänkymmentä prosenttia ruoan tuotannosta on naisten aikaansaamaa. Sen lisäksi, että he ovat äitejä, he ovat koko yhteisönsä huolehtijoita ja heidän asemansa parantaminen on ehdottoman tärkeää, Tarja Halonen sanoo. Viime joulun Kauneimmat Joululaulut -kampanjan kohteena olivat kehitysmaiden vammaiset lapset. Tuotto oli 985 000 euroa, missä oli kasvua edellisvuoteen yli 40 000 euroa. Suomen Lähetysseura kiittää lämpimästi kaikkia laulajia. Lauluvihkosen sivuilta löytyvät tuttuun ja turvalliseen tapaan ne kaikkein rakkaimmat ja perinteisimmät joululaulut. Ensikertaa vihkossa ovat riihimäkeläisen papin, Jukka Vänskän, tekemä Tallissa ja jalasjärveläisen musiikinopettajan ja suurperheen äidin, Minna Salmelan, laulu Joulun lahja. Kauneimmat Joululaulut -nettiradiokanava toteutetaan jo perinteiseen tapaan yhdessä pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimituksen eli Toivontuottajien Jouluradion kanssa. Joululauluja voi kuunnella 1. adventista loppiaiseen osoitteessa www. jouluradio.fi Voita potkukelkka Verkkosivuilta löytyy myös kartta, johon seurakunnat voivat merkitä omat tilaisuutensa ja josta lauluintoiset voivat löytää itseään lähinnä olevan laulupaikan. Voit myös käydä äänestämässä omaa suosikkilauluasi. Äänestäneiden kesken arvotaan ESLA-potkukelkka ja Kauneimmat joululaulut -nuottikirjoja. Kolehtiin voi osallistua kännykällä Ja jos joululaulutilaisuuteen ei tule otettua mukaan sopivan kokoista kolehtirahaa, ei huolta, kolehdin voi maksaa myös tekstiviestillä. Ohjeet viiden tai kymmenen euron arvoiseen lahjoitukseen löytyvät lauluvihkon takakannesta. Lähde: Suomen Lähetysseura Katso Vihdin seurakunnan Kauneimmat joululaulut s. 7! Adventtimyyjäiset N u m m e l a n s e u r a k u n ta k e s k u s Ka p p e l i t i e 5 la 29.11.2014 klo 10–13 leivonnaisia juureen tehtyä ruisleipää puutöitä käsitöitä ...itselle tai lahjaksi VIHDIN SEURAKUNTA kahvila pika-arpajaisia Kirkkosalissa: Pirjetat klo 11 Julius Melonin lauluoppilaiden avoin matineaharjoitus klo 12 Muina aikoina Joulujukeboksi: Osta oma lempijoululaulusi! Risto Ranta-aho & laulajat T uotto lähetystyölle www.vihdinseurakunta.fi 7 Vakka n Tervehdys seurakunnasta n e t s a L Joulai unk-a tapahtumia ja toimintaa erityisesti lapsille ja perheille s. 7 Enkelikirkon ja Lasten Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksien lisäksi ...... L asten Itsenäisyyspäivän konsertit Nummelan kirkko ti 2.12 klo 9.15 ja klo 10 Vihdin kirkko ke 3.12 klo 9.15 ja klo 10 Länsi-Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaat esittävät 30 min suomalaista musiikkia isänmaallisessa konsertissa. Soveltuu päiväkoti-ikäisille ja 1-3 -luokan oppilaille. Konsertit juontaa Ulla Eho-Saario. ...... Lasten joulukirkot Vihtijärven kappeli ma 15.12. klo 10 Nummelan kirkko ti 16.12. klo 9.30 ja 10.15 Vihdin kirkko ke 17.12. klo 9.30 ja 10.15 . ...... Laura Pentti Pirkko Kela lastenohjaajat Adventure Kaiken kansan pappilassa su 30.11. klo 16 Kurkistus tallin taikaan “Ja tapahtui niinä päivinä...” Kynttiläpolku Glögiä ja pipareita Ritva Vasaman taidenäyttely . ...... Kaiken kansan T unne l ma ll inen Joulun t a l o Pappilassa ma 1. - to 4.12. klo 17 - 19 . . ...... Askartelua Herkkupaja Jouluista musiikkia Joulumuorin tarinoita Taidenäyttely Tallin taikaa Lisätietoa tarjoaa www.siivensuojassa.net 8 Reissulauluja –CD myynnissä T yttökuoro Piritat ja Reserviläiskuoro ovat julkaisseet uuden yhteisen äänitteensä marraskuun puolessa välissä.. Äänite liittyy Pirittojen lähestyvään juhlavuoteen. Kuoro täyttää ensi vuonna huikeat 40- vuotta, joista 25-vuotta se on toiminut seurakunnan kanttorin Ulla Eho-Saarion johdolla. Piritoille äänite on kolmas oma CD. Ensimmäinen oli Kasvupaikka, joka valmistui kuoron 25-vuotisjuhliin vuonna 1999, toisen nimi oli Ilon suihkulähde vuonna 2006 ja nyt julkaistaan uusi äänite Reissulauluja. Levyllä esiintyvät seurakunnan Reserviläiskuoron lisäksi Piritat-kuoron pitkäaikainen laulaja Paula Toivola sekä vihtiläinen viulisti Päivi Pousar. Idea levyn tekoon syntyi lähestyvästä tasavuosijuhlasta, mutta myös siitä, että Piritoissa laulaa tällä hetkellä erittäin innostunut lauluporukka. Levyn ohjelmistoa on koottu vuosien ajan. Levyllä on 19 laulua, jotka Piritat lauloivat äänityksessä ulkoa. – Se on ainoa vaihtoehto, muuten paperin rapinaa olisi liian paljon, ja kuorolaisten olisi vaikea keskittyä äänitystilanteessa pääasiaan eli laulamiseen, Ullakanttori toteaa. Pirittojen levyjen nimiksi on joka kerta valikoitunut kuoron sen hetkiseen tilan- teeseen sopiva, kuorolle tärkeän laulun nimi. Tällä kertaa kuoron hiljattaiset esiintymismatkat matkat Ruotsiin ja Espanjaan vaikuttivat levyn nimen valintaan. Lisäksi Petri Laaksosen Reissulaulu on mukaansatempaava kuorolaisten suosikkilaulu. Reissulaulut-levyltä löytyy hyvin monenlaista materiaalia. Levyllä on herkkiä hengellisiä lauluja, rempsakoita rytmikkäitä lauluja, sekä myös isänmaallinen osio, joka on tällä levyllä merkittävässä asemassa. Levyn laulut on pääasiassa sovittanut kuoron säestäjä, Lohjan kanttori Timo Saario. Levyltä löytyy myös Vihtijärveltä syntyisin olevan Anna Brummerin tekemä ihastuttava Siipeis suojaan -laulu. Levyn materiaalin on äänittänyt ja työstänyt lohjalainen Sammy Roiha. Pirittojen CD:tä myydään kirkkoherranvirastosta hintaan 10 €. Keinutuolikerho T uo nimi saa itsellä hymyn huulille, eikä malta oikein odottaakaan seuraavaan kertaan. Tätä tunnetta ja odottamisen riemua toivoin, kun kerhoa ihan alussa mietin. Halusin ideoida sellaisen uuden kerhon, jossa olisi rento ja välitön tunnelma, ja keinutuolikerhossa se meillä on. Olemme kokoontuneet täällä kirkonkylän pappilassa tänä syksynä nyt kolme kertaa, ja kokoonnumme enää yhden kerran. Syksyn kerhoissa mukana oli kymmenkunta kerholaista, ja mukaan mahtuu vielä reilusti lisää! Itse koen äärimmäisen tärkeänä isovanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen. Ja kaik- ki yhdessä tekeminen – on se sitten yhteisen kirjan lukua, askartelua leikkiä, ihan mitä vain – on tärkeää niin lapselle kuin isovanhemmallekin. Nämä yhteiset kokemukset kantavat pitkälle. Kerhossa pidetään aluksi pieni hartaus, jonka jälkeen kahvitellaan ja syödään pieni välipala. Sen jälkeen on yhteisen tekemisen aika. Olemme askarrelleet lyhtyjä, paperitähtiä, ja joulukortteja. Loppukerhoilu meneekin vapaan leikin ja jutustelun merkeissä. Tervetuloa mukaan, kerhoilemme kirkonkylän Pappilassa vielä ti 2.12. klo 14–16 ja jatkamme taas keväällä! Satu Tolonen Perhetyönohjaaja Keinutuolikerhot jatkuvat keväällä 2015 kirkonkylän Pappilassa tiistaisin klo 13–15 27.1., 24.2., 24.3., 28.4., ja 26.5. Uutta! Keinutuolikerhot myös Nummelan seurakuntakeskuksessa torstaisin klo 13–15 29.1., 26.2., 26.3., ja 7.5. 28.11.2014 n Huurrelyhty Kirkkoniemen katit Tieteellinen ”koe” lasten kanssa Huurteen peitossa olevan kynttilälyhdyn saa helposti kotioloissa ”kasvatettua”. Samalla on lapsen ja koko perheen kanssa mukava tarkkailla etenemistä. Tarvitset tätä varten lasipurkin, lasin tai maljakon sekä karkeaa merisuolaa, ja tilkan kuumaa vettä. Aseta purkki alustalle, esimerkiksi tarjottimelle, jottei huurre leviä pöydälle. Kaada purkin pohjalle merisuolaa, noin sentin verran. Laita purkkiin kuumaa vettä sen verran, että suola juuri ja juuri peittyy. Tämän jälkeen sijoita purkki lämpöiseen paikkaan. Ja sitten vain odotellaan. Muutaman päivän kuluessa huomaat, kuinka suola alkaa kasvaa ”huurretta” purkin reunaa ylöspäin. Lisää purkkiin kuumaa vettä aina kun se alkaa olla kuivunut. Lopulta, kun huurretta on mielestäsi tarpeeksi, lopeta veden lisääminen ja anna purkin kuivua. Suola-huurre kovettuu purkin reunoille, ja on valmis toimimaan lyhtynä! Saat purkin puhtaaksi liottamalla niin halutessasi. Mielenkiintoinen projekti koko perheelle! Tia Mutikainen lastenohjaaja Vakka Perunakuoppa Pidätkö sinä lanttulaatikosta? J ouluun oli enää pari viikkoa. Pappilassa oli kova hyörinä. Taloa siivottiin ja ruokia laitettiin. Hilma-piika meni hakemaan perunakuopasta lanttuja. Hilma avasi kuopan luukun ja laskeutui jyrkkiä tikkaita pitkin lanttulaarin luokse. Saatuaan korin täyteen lanttuja hän huomasi pullean rotan hiippaavan laarin laidalla. Hilma peläs- tyi aivan kauheasti. Kori lensi kuopan lattialle ja lantut vierivät pakenevan rotan päälle piian kavutessa nopeasti ylös kuopasta. Sinne jäivät lantut kuopan lattialle. Vasta seuraavana päivänä Hilma uskaltautui uudestaan perunakuoppaan. Sillä kertaa hän otti pappilan kissan turvaksi mukaansa. Minna-Karoliina Heino Kuvat ja teksti: Tarja Rae 9 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Messut Vihdin kirkossa joka sunnuntai klo 10 Nummelan kirkossa joka sunnuntai klo 12 Vihtijärven kappelissa n. kerran kuussa klo 10 Itsenäisyyspäivänä la 6.12. Jumalanpalvelus Vihdin kirkossa klo 10 Seppeleenlasku sankarihaudoilla Juhla seurakuntatalossa Järj. Vihdin kunta ja seurakunta Katso jouluajan kirkkotilaisuudet ja muut tapahtumat s.7! Aikuisille Israel ja Palestiina – mistä oikein on kysymys? Luennot Nummelan seurakuntakeskuksen kirkkosalissa klo 18.30, sitä ennen, klo 18 iltahartaus ja tarjoilua. Ti 2.12. Israel ja Palestiina – ongelmien historialliset juuret? Ke 3.12. Israel ja Palestiina – mistä tänä päivänä on kysymys? Luennoitsijana pappi ja arkeologi, TT Eero Junkkaala Kevään 2015 Majataloillat Nummelan seurakuntakeskuksessa lauantaisin klo 18 7.2. puhujavieraana kirjailija, terapeutti Päivi Niemi 11.4. puhujavieraana Kansan Raamattuseuran koulutuspalvelujen johtaja Mikko Matikainen. Hyvinvoinnin polkuja Vihdissä ja Karkkilassa kuntalaisille ja työntekijöille Nummelan seurakuntakeskuksessa ti 10.2.2015 klo 13–16 Mistä tukea ja apua haastavissa elämäntilanteissa Sos. ja terveysalan palvelujen esittelyä Kuntoutujan ja omaisen puheenvuoro Kahvi + materiaalitori Kelan palveluista kertoo Timo Lunden klo 15 Ilm. 2.2. mennessä eija.suominen@evl.fi p. 050 534 8395 tai sirkku.peltoniemi@evl.fi p. 040 176 1356 Vertaisryhmä mielenterveyskuntoutujien läheisille keväällä 2015 1 x kk alkaa to 22.1. Nummelan seurakuntakeskuksen diakoniasiivessä klo 17–19. Ryhmä on avoin. Tied. Sirkku Peltoniemi p. 040 1761356. Muut kerrat: 19.2., 19.3., 16.4., toukokuussa saunailta Riuttarannassa. Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa kirkonkylän srk-talossa ke 28.1. klo 18. Ilm. ja tiedustelut diakoni Jyrki Myllärniemi p. 040 658 9161 tai pastori Antti Kurkola p. 0400 676 127. Miesten vapaaillat to 29.1. Riuttarannan UUSI puoli. Markku Pekkarinen. Aiheena: Mies to 12.2. Riuttarannan UUSI puoli. Aiheena: Yhteisvastuukeräys to 26.2., to 12.3., to 26.3., to 9.4., to 16.4., to 23.4., to 7.5. Kimppakyydit: Nummelan seurakuntakeskus klo 17.30 ja kirkonkylän seurakuntatalon pääty klo 17.40. Mukana illoissa Maria Hanhikorpi 0400-235691 ja Jyrki Myllärniemi 040-658 9161. Kyläkerhot Ojakkalan kyläkerho 1.12. 15.12. Joulujuhla, Maria-Liisa Pakalén 12.1. Maria Hanhikorpi 26.1. 9.2. Maria-Liisa Pakalén Jatkuu kevään ajan 2 viikon välein Selin kyläkerho 11.12. Joulujuhla, Jyrki Myllärniemi 22.1.2015 Maria Hanhikorpi 26.2. Maria-Liisa Pakalén ÄLÄ JÄ Ä YKSIN -vertaistukiryhmä Jos olet kokenut lähi- tai parisuhdeväkivaltaa, tule naisille tarkoitettuun vertaistukiryhmään. Ryhmä alkaa 14.2.2015 Tiedustelut ja ilmoittautuminen johtava diakoniviranhaltija Päivi Tapaninen p. 040 353 2241 paivi.tapaninen@evl.fi 10 26.3. Sampo Luukkonen 23.4. Antti Kurkola Kultaisen iän kerhot Nummela 17.12. osallistutaan Kauneimpiin joululauluihin Vihdin kirkossa klo 14–15 14.1.2015 Arpajaiset kummipojan hyväksi, Maria-Liisa Pakalén 11.2. Maria Hanhikorpi 4.3. Antti Kurkola 25.3. Sirkku Peltoniemi 8.4. Jyrki Myllärniemi 29.4. Maria-Liisa Pakalén Kirkonkylä 3.12. mukana Päivi Tapaninen, joulupuuro 28.1.2015 Sirkku Peltoniemi 25.2. Sirkku Peltoniemi 25.3. Maria-Liisa Pakalén 29.4. Sirkku Peltoniemi Vanjärven diakoniakerho 14.1. klo 18.30 Anna-Liisa ja Pertti Lemmetillä, Merramäentie 365 B, mukana diakoniapastori 11.2. klo 18.30 Annikki ja Aatoa Kuusistolla, Tammimäentie 74, mukana Maria Hanhikorpi 18.3. klo 18.30 Airi ja Terho Taposella, Merramäentie 416, mukana Maria-Liisa ja Olli Pakalén 15.4. klo 18.30 Irma Hyytiäisellä, Kauniementie 144, mukana Jyrki Myllärniemi Kuortilanluhdin virikekerho 15.1., 19.2., 19.3. ja 16.4. Mukana Maria-Liisa Pakalén p. 040 189 9349 Hiljaisuuden retriitit Riuttarannassa, Moksjärven rannalla ”Kristus maailman valo” 6.–8.2.2015. Ohjaajina Eija Nurmio ja Kari Tuovinen. Ilmoittautumiset 16.1.2015 mennessä Kari Tuoviselle: kari.tuovinen(at)evl.fi. Ilmoittautuminen muuttuu sitovaksi maksamalla ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen lähetettävä lasku. Ilmoittautumisen yhteydessä pyydämme yhteystietoja (osoite, puheiin ja sähköposti), tietoa ruoka-aineallergioista sekä mainintaa, jos retriittivieras on ensimmäistä kertaa retriitissä. Kristus elää! 17.-19.4. Ilm. 30.3. mennessä Kirsti Suutari p. 0500 861 843 Retriitin hinta: Vihdin seurakunnan jäsenet 60 € ja muut 100 €. Retriitti toteutetaan, jos retriittiin osallistuvia on 12. Katso muut v. 2015 retriitit osoitteessa www.vihdinseurakunta.fi > Toiminta > Hiljaisuuden retriitit DIAKONIATYÖN PÄIVYSTYSAJAT JA YHTEYSTIEDOT Kirkonkylän srk-talo maanantaisin klo 10–12 p. 09 3478 5040 tai 09 3478 5041 Nummelan srk-keskus torstaisin klo 13–15 p. 09 3478 7745, 09 3478 7747 ja 09 3478 7748 Diakoniatyöntekijät (etunimi.sukunimi@evl.fi) Päivi Tapaninen johtava viranhaltija parisuhdetyö ja parisuhdeväkivaltatyö p. 040 353 2241 SIMSALABIM-kerho nuorille kehitysvammaisille (13–30v.) Nummelan seurakuntakeskuk sen nuorisosalissa Sankarlassa joka toinen keskiviikko klo 16–17.30 3.12. 2015: 14.1., 28.1., 11.2., 25.2., 11.3., 25.3., 8.4. ja 22.4. JOULULAHJA Nummelan seurakunta keskuksessa to 11.12.2014 klo 14 Eija Nurmio, Erkki Hakkarainen – runot Pirkko Kela – laulu Tuula Kilpeläinen – säestys Yhteislaulua Lapsille ja perheille Maria-Liisa Pakalén vanhustyö ja diakonian vapaaehtoiset p. 040 189 9349 Katso Lasten joulunaika s. 8! Katja Holmsten diakoninen perhetyö p. 0400 362 707 ja 09 347 87748 Sirkku Peltoniemi mielenterveystyö, kehitysvammatyö ja naistyö p. 040 176 1356 Maria Hanhikorpi Suurella Sydämellä - vapaaehtoistoiminta, rippikoulu ja miestyö p. 0400 235 691 tai 09 3478 7747 Jyrki Myllärniemi päihde- ja kriminaalityö 09 3478 7745 tai 040 658 9161 RUSKARETKI Pyhätunturin Kairosmajalle 5. – 12.9.2015 Ilmoittautumiset alkaen 2.1.2015 p. 09 3478 5048 arkisin klo 9-15. Tiedustelut: Kirsti Suutari p. 0500 861 843 tai kirsti.suutari@evl.fi Vuorokausihinnat 2hh täysihoidolla 84 € (Rantamaja), 96 € (Tervahovi) + bussikuljetus Äiti-vauvamuskari (alle 1-v.) kirkonkylän seurakuntatalossa tiistaisin klo 10.30, alkaen 20.1.2015. Ilmoittautumiset Pirkko Kela p. 0400 219 151 Toinen tulossa Onko perheenne kasvamassa lähiaikoina toisella lapsella? Tervetuloa jakamaan kokemuksia toisten samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa. Puhetta mm. sisarussuhteista, parisuhteesta, tukiverkostoista. Esikoisille leikkiä ja puuhaa keskustelun lomassa. Tarjolla päivälliskeitto. Nummelan srk-keskuksessa keskiviikkoisin 14.1., 28.1., 11.2., 25.2., 11.3. klo 15–17. Ilmoittautuminen 7.1. mennessä Hanna Suhoselle hanna.suhonen@evl.fi tai puh. 040-356 4512 t t o i v o n paikka Jouluinen oivon paikka Nummelan seurakuntakeskus Vihdin kk seurakuntatalo KESKIVIIKKOISIN klo 15 - 20 Toivon Paikka Olkkari -kahvila Kappelitie 5 Pappi klo 13 - 15 • Kriisikeskus 10.12. klo 18 - 20 kirkkosalissa hartaushetki klo 18 Niuhalanraitti 6 b • diakoniapääty ma 1.12. klo 10 - 15 lounas 3 € klo 12 - 14 TORSTAISIN klo 12 - 17 Pappi klo 12 - 14 • Diakoniapäivystys klo 13 - 15 Ikäkeskus 4.12. klo 12 - 14 Psykiatrinen sair. hoitaja 11.12. klo 12 - 14 to 4.12. klo 13 – 15 Yhdessä vahvemmiksi – voimia arkeen avoin ryhmä eri ikäisten lasten ja nuorten vanhemmille • Ohjelmassa jouluaskartelua to 11.12. klo 14 Joululahja -runo-ja lauluesitys Eija Nurmio • Erkki Hakkarainen, runot Pirkko Kela, laulu • Tuula Kilpeläinen, säestys to 4.12. ja 11.12. klo 17 – 18 Wannabe singers – tahdotko laulaa? Tied. kanttori Kaisa-Leena H-H p. 040 4855 985 ti 9. - ma 15.12. lisää: Joulunaika s. 7 Toivon Paikka Olkkari -kahvila Seuraavan kerran ma 12.1.15 klo 10 - 15 Siunattua Joulua kaikille! MYYDÄÄN JALKAHOITOJA ILMOITUSMYYNTI Jalkahoidot kotikäyntinä 55 euroa + matkakulut. SKY-kosmetologi Heidi Leino p. 0400 963 222. Minna Zilliacus 020 754 2361, 040 774 7777 minna.zilliacus@kotimaa.fi Metsänomistaja myy 410 kg sekapuuklapia siisteissä kanto telineissä n. 10 kg/kpl hintaan 150 €. Kanto liiteriin sis. hintaan. Energiamäärältään 410 kg vastaa yhtä pinokuutiota koivuklapia. p. 044-556 1939 Vihdin hautaustoimisto ja kukkapalvelu Kauhanen hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset Tämänkin lehden painoi Manu. Nummela hautaustoimisto 010 231 3330, Nummela tilaussitomo 010 231 3331, Vihti kk hautaustoimisto 010 231 3332 www.hautauspalvelut.net www.tilaussitomo.net Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen Kumppanisi paino- ja jakelupalveluissa www.almamanu.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Ihmeellinen ilo • Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. Vivamon Raamattukylän jouluvaellus. Esitykset: • 7.12. klo 13, 16 • 9.12. klo 10, 14, 18 • 10.12. klo 10, 14, 18 • 11.12. klo 14, 18 • 12.12. klo 14, 18 • 13.12. klo 13, 16 • 14.12. klo 14, 18 • 16.12. klo 10, 14, 18 • 17.12. klo 14, 18 • 18.12. klo 10, 14 Liput 12 e, alle 3 v. ilm. Ryhmäale. Joulupuuro/ joulukahvimahdollisuus. Varaathan ennakkoon! • KOTIKÄYNNIT • Ajanvaraus puh. 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, 08200 Lohja, puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan! Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Jouluseimikortit Keniasta Kenialaisen Paul Chongon maalauksista Suomessa painetut jouluseimikortit. Kortteja 10 kpl / paketti (5+5) Kaksiosaiset taitettavat kortit ja kirjekuoret 24 € (10 kpl) yksiosaiset kortit 12 € (10 kpl) 2200 1990 3500 Son of God Armo jää Teemu Kakkuri – Kalevi Lehtisen sanoja vuosien varrelta Kirja täynnä rakastetun evankelistan Kalevi Lehtisen hengellistä viisautta ennen julkaisemattoman kirjemateriaalin pohjalta. Miten täydellinen sanoma ja epätäydellinen ihminen sopivat yhteen? Olli Valtosen esipuhe ja Leena Lehtisen loppusanat. 22,00 (24,90) – Herännäiskristillisyyden historia nälkävuosista Nokia-Missioon Herätysliikkeet ovat vaikuttaneet monin tavoin suomalaiseen kulttuuriin ja uskonnolliseen ajatteluun. Ne ovat haastaneet kirkon ja muokanneet käsityksiä uskosta, elämästä ja yhteiskunnasta. 35,00 (38,90) Suomalainen herätys Uusi, vaikuttava ja raamatullinen suurelokuva Jeesuksen elämästä. Pituus138 min. K 16. dvd 19,90 blue-ray 21,90 6 00 Suojelusenkeli -heijastin Heijastimena kaikkein tehokkain, aito kotimainen prismaheijastin perinteisellä suojelusenkelikuvalla. UUSI TIE MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi 11 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Kirkon kirjoissa Uusi kirkkovaltuusto valittiin 33 valtuutetusta 19 on uusia V ihdin seurakunnan kirkkovaltuusto kaudelle 20152018 valittiin seurakuntavaaleissa 9.11. Vaaleissa äänensä antoi 2348 Vihdin seurakunnan jäsentä, joka oli 14,3 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysprosentti oli sama kuin koko Espoon hiippakunnan keskiarvo. Äänestysinto laski hieman edellisistä, vuonna 2010 järjestetyistä vaaleista, jolloin se oli 15,7. Kuitenkin, jos viime vaaleja ei oteta lukuun, oli äänestysaktiivisuus valtakunnallisesti vilkkainta sitten vuoden 1986 seurakuntavaalien. Valtakunnallinen äänestysprosentti näissä vaaleissa oli 15,6. Ennakkoon äänensä antoi 1483 vihtiläistä. Nuorten (16–17-vuotiaat) äänestysprosentti laski edel- lisvaaleista ollen nyt tasan 8 viime vaalien 12,5 prosenttiin verrattuna. Tähän todennäköisesti vaikutti se, että viime vaaleissa nuoret saivat äänestää ensimmäistä kertaa, ja sitä pidettiin vaaliviestinnässä vahvasti esillä. Näin paikat ja äänet jakautuivat Ehdokkaita seurakuntavaaleissa oli tällä kertaa 64, joista valittiin 33 valtuutettua. Eniten paikkoja uudessa valtuustossa sai Kotiseurakunnan parhaaksi – poliittisesti sitoutumaton ehdokaslista, joka sai 11 valtuutettua. Kokoomuksen Seurakunta arkielämässä -lista saavutti 8 valtuustopaikkaa, samoin kuin Keskustan Keskiryhmä. SDP ja sitoutumat- tomat saavat tulevassa valtuustossa kuusi paikkaa, ja uusi, vasemmiston ja Vihreiden Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen seurakunta -ryhmä sekä Vihtijärven kylän Kappeli Keskellä Kylää molemmat yhden paikan. Ääniä keräsi eniten Seurakunta arkielämän keskellä -ryhmän Seija Hacklin. Listan nuorin ehdokas, otalampelainen Lotta-Liina Peltonen (19 vuotta) keräsi 79 ääntä. Uusista valtuutetuista 17 on miehiä ja 16 naisia, ja ehdokkaatkin jakautuivat tasan: 32 naista ja 32 miestä. Uusia kirkkovaltuutettuja ovat Anna-Leena Brännare, Kaisa Hautio, Outi Huitu, Kirsi Hynnälä, Juhani Höylä, Juha Jakka, Jari Karjalainen, Tuomo Kaisto, Annikki Kuusisto, Kirsti Leikkaa, Olli Pakalén, Lotta-Liina Peltonen, Markku Pietilä, Tiina Ranta, Eila Thessler, Jaripekka Turtiainen, Anita Valkealahti, Erkki Vartiainen ja Pekka Vilja- nen. Nykyisistä, ehdolla olleista valtuutetuista neljä ei tullut valituksi: Tuovi Litja, Kristiina Nieminen, Pekka Nieminen ja Esa Välimäki. Heikki Nieminen VIHDIN SEURAKUNNAN KIRKKOVALTUUSTO 2015 - 2018 Liisa ALI-MATTILA Pentti ASPILA Anna-Leena BRÄNNARE Seija HACKLIN Tuomo KAISTO emäntä, eläkeläinen Selki johtaja, maat. ja metsät. toht. Nummela eläkeläinen, peruskoulun opettaja Vesikansa Hanna JOKELA Rakel KAARTO Jari KARJALAINEN kouluohjaaja, eläkeläinen Tervalampi Mirja-Liisa NEUVONEN kuraattori Vihti kk Eila THESSLER yrittäjä, eläkeläinen Herrakunta hammaslääkäri Nummela Olli PAKALÉN rovasti Vihti kk Jaripekka TURTIAINEN tuotekehitysjohtaja Nummela emäntä Ojakkala Kaisa HAUTIO FM, matematiikan ja fysiikan lehtori Ojakkala Jukka KETOLA Outi HUITU Kirsi HYNNÄLÄ Juhani HÖYLÄ dipl.ins., sijaisopettaja Nummela kirjanpitäjä Hynnälä, Nummela omaishoitaja, eläkeläinen Vihti kk kokki, luottamusmies Nummela Hannu KIISKI Pentti KURUNMÄKI Annikki KUUSISTO Kirsti LEIKKAA valikoimapäällikkö Nummela tietokoneinsinööri Otalampi sähköasentaja Nummela sellotaiteilija Enäranta johtaja, eläkeläinen Otalampi luokanopettaja, eläkeläinen Vanjärvi Lotta-Liina PELTONEN Markku PIETILÄ Päivi POUSAR Rauno PULKKINEN Tiina RANTA Anne SAARIO opiskelija Otalampi Anita VALKEALAHTI lastentarhanopettaja Ojakkala toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Vihtijärvi Erkki VARTIAINEN tuoteryhmäpäällikkö, eläkeläinen Nummela viulunsoitonopettaja, pääsihteeri Vihti kk Pekka VILJANEN agrologi Oinasjoki Juha JAKKA faktori, eläkeläinen Otalampi erityissuunnittelija Vihti assistentti Jokikunta pitoemäntä Vihti kk Paavo SÄILÄKIVI aluepäällikkö, eläkeläinen Nummela Mikko YLI-ROSTI kiinteistönhoitaja Nummela Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n 12