1 TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: • Tarkista edustajasi numero ehdokaslistalta sivut 6-7 • Musta Lammas auttaa hädässä olevia sivut 8-9 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti • lokakuu • 3/2012 Timo P. Nieminen aikoo ensi syksynä nähdä Lapin ruskan s. 4-5 Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa! OKT, YLÖJÄRVI-YLINEN Oh+kirjastohuone+ 3mh+ rt+k+ khh+s+3wc+ lasitettu terassi, 226 m2 Suojalantie Ylöjärvellä, Näsijärven Kaiharinlahden rannalla sijaitseva, arkkitehti Antti Katajamäen suunnittelema vakituiseen asumiseen tarkoitettu omakotitalo. Kiinteistöllä ’mummonmökki’, savusauna, sekä erillinen rantasauna. Oma 1,15ha tila, jolla rantaviivaa n. 200m. Rakennusoikeutta jäljellä. Hp. 1,25 M€. Soita oma esittelyaikasi, Seppo Kovala 0400 630 188 tai Petri Siipola 050 557 4299. 9464363 etuovi.com, kohdenro OKT, TAMPERE-VEHMAINEN oh+rt+kirj+k+2x wc+3mh+ työh+th+ viherh+ sos.+khh+ apuk+ 2xparv+at+rantas. rak.ala, 332 m2 Saunaranta 4, OKT, TAMPERE-POHTOLA 3mh+2oh+th+k+khh+ 2wc +2vh+saunaos+varasto/ harrastetila+ rantasauna+ ak, kok. ala 273m2 Ryydynkatu 55 Tampereen Vehmaisissa Kaukajärven rantatontilla oleva kaksikerroksinen omakotitalo. Iso 1799 m2 tontti, jossa puhtaan järven rantaviivaa 30 m. Rannassa oma rantasauna. Suojaisa hoidettu pihapiiri, jossa paljon istutuksia, pensaita ja puita. Hyvin suunnitellut avarat ja toimivat tilaratkaisut moniin tarpeisiin tässä hyvin rakennetussa talossa. Tällaisia kohteita harvoin tarjolla! Hp. 980.000 € Lisätiedot ja yhteydenotot Seppo Kovala 0400 630 188 ja Markku Jortikka 040 771 6882. etuovi.com, kohdenro 9819791 Tampereen Ryydynlahden helmi! Yksi parhaista kohteista, jossa yhdistyvät omakoti- ja vapaa-ajan asumisen parhaat puolet, lähellä Tampereen keskustaa. Lisämausteina laadukkaat materiaalit, maalämpö ja tasokas rantasauna. Vaihdossa huomioidaan iso keskustan tai lähialueen asunto. Hp. 895.000 €. Soita oma esittelyaikasi, Kovala 0400 630 188 ja Siipola 050 557 4299. etuovi.com, kohdenro 9965965 OKT, LEMPÄÄLÄ-KUOKKALA / HOLLONNOKKA 5mh+oh+ruokasali+ k+ saunatilat+ khh+ takkahuone+ 2wc+kph+2vth ym., 245,5 m2 Nokkatie 26 A OKT, TAMPERE-POHTOLA Oh+3mh+k+rt+t akkah+ khh+ s+2wc+lämmin at+ var+terassi+laituri/venepaikka, 158m2/196m2 Pohtolankatu 101 Arvokas osakeyhtiömuotoinen Pyhäjärven rannalla oleva omarantainen kiinteistö. Rantaviivaa n 100m. Talo käsittäen 5mh+oh+k+ ruokasali +saunaosasto+takkahuone ym. Runsaasti varasto- ja vaatehuonetilaa sekä 2 auton lämmin talli+ autokatos ja varasto. Iso tontti pa n 2500m2 määritelty yhtiöjärjestyksessä. 2 laituria. Kovapohjainen niemi,osin hiekkarantaa. Soveltuu myös isommallekin veneelle( yli 2m laiturin päässä). 3 poijua. Esitellään vain sopimuksen mukaan yksittäisesittelynä. Hp. 990.000 €, VAIHDOSSA HUOMIOIDAAN asunto-osake tai vastaava 500.000 euroon saakka. Soita tai tiedustele kohteesta Seppo Kovala p. 0400 9706968 630 188. Näsijärven ja Ryydynlahden jokiuomaan rajoittuva rantatontti, jolla laituri ja venepaikka. Hyvä veneyhteys. Tyylikäs yksitasoinen ja avara omakotitalo, jossa runsaasti huonekorkeutta. Puistoon rajoittuva 1001m2 tontti. Hp.629.000 €. Sovi oma yksityinen esittelysi Seppo 0400 630 188 tai Petri 050 557 4299. etuovi.com, 9768670 kohdenro MIETITKÖ ASUNTOSI MYYNTIÄ? Seppo Kovala TJ, LKV 0400 630 188 Huvila, SASTAMALA-ELLIVUORI 5h+2xkeittiö+ 2xwc+ sauna, 161m2/200m2 Ellivuorentie 131 Markku Jortikka 040 771 6882 Huvilakiinteistö, jossa yli 50m omaa rantaviivaa kalaisan Rautaveden rannalla. Ellivuori tarjoaa erinomaiset puitteet lasketteluun ja moottorikelkkailuun, valaistut hiihtoladut kulkevat aivan vierestä. 36-reikäinen Golfkeskus Lakeside Golf vain 10 min ajomatkan päässä. Huvila on hieman keskeneräinen mutta sopimuksesta sen saa myös muuttovalmiiksi. Erittäin korkeatasoiset keittiöt sijaitsevat sekä ylä- että alakerroksessa joten talo soveltuu vaikka kahden sukupolven vapaa-ajanasunnoksi. Vaihdossa huomioidaan asunto-osake ym. Hp. 460.000 €. ENSIESITTELY su 14.10 klo 13-13.45. 9740375 Lisätiedot Petri Siipola p. 050 557 4299. Asiakkaamme etsivät arvokohteita: Kysyttyjä ovat erityisesti keskusta- ja lähialueen kerrostalot ja perheasunnot, sekä Näsi- ja Pyhäjärven rantakiinteistöt. Hiljaisessa myynnissä useita arvokohteita, soita ja kysy lisää! Marvik Siipola KIAT 050 919 2949 Elina Koskela 050 382 2362 Niko Laamanen KED 0400 718 672 Välityspalkkiomme 3,75 %/ sopimuksen mukaan, minimi 2500 €, sis alv. LKV Kovala & Co Oy Onkiniemenkatu 1-3, 33230 Tampere | www.kovala.com Petri Siipola 050 557 4299 2 EI keppiä, vaan porkkanaa Viime viikkoina on käyty kiivasta keskustelua mahdollisen karenssipäivän käyttöönotosta sairauspoissaolojen osalta. Asia on merkittävä ja siitä pitää voida keskustella, koska esimerkiksi Tampereen kaupungilla sairauspoissaoloista johtuva välitön taloudellinen menetys on peräti 25 miljoonaa euroa vuodessa. Summa ei ole vähäpätöinen, koska kaupunginvaltuuston talousarvioon tekemät säästöt olivat noin 20 miljoonaa euroa. Jos siis sairauspoissaoloja voitaisiin vähentää merkittävästi, tasapainottuisi kaupungin talous jo sitä kautta. Keppiä enemmän uskon kuitenkin porkkanaan. Nostetaan siis tavalliset arjen ratkaisut kunniaan työyhteisöissä eli siellä missä palvelut tuotetaan. Kuunnellaan henkilöstöä ja uskalletaan myös palkita hyvin tehdystä työstä ja arjen innovaatioista. Kehitetään johtamista työyhteisöissä ja uskalletaan antaa vastuuta lähiesimiehille. Ennen vaaleja esiin tuleva pelottelun aihe on palvelujen yksityistäminen. Kokoomus ei aja palvelujen yksityistämistä, vaan asiakaslähtöisyyttä ja valinnan vapautta. Jatketaan siis rohkeasti palvelujen järjestämistä yhdessä eri toimijoiden, kuten järjestöjen ja yritysten kanssa. Tämä tuo vaihtoehtoja, tehokkuutta ja parempaa laatua. Asiakkaalle on aivan varmasti tärkeämpää laadukkaiden palveluiden saatavuus kuin se, kuka ne hänelle tuottaa. Valinnanmahdollisuudet hyvinvointipalveluissa eivät meidän mielestämme myöskään saa olla vain rikkaita varten. Tehdään palveluseteleistä todellinen vaihtoehto kaikille. Palveluseteleiden käyttöä tulee laajentaa ikäihmisten ja vammaisten palveluista rohkeasti myös lääkäripalveluihin sekä esimerkiksi leikkaushoitoihin. Sujuva arki on meille kaikille kiireisessä elämänrytmissä ykkösasia ja meidän mielestämme se on jokaisen tamperelaisen etuoikeus. Siksi tamperelainen kokoomus sanoo kyllä Tampere-lisälle ja joustaville päivähoitoajoille. Lähipalvelut eli päiväkoti, koulu ja terveysasemat ovat hyvinvointipalvelujen ydin. Huolehditaan siitä, että Tampere tarjoaa palveluita ja asumisvaihtoehtoja eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville ihmisille sekä perheille. Oma kummallinen episodinsa oli osana vanhuspalvelulain valmistelua esiin tullut hoitajamitoitusvaatimus. Onneksi järki voitti. Kun ikäihmisten toimintakyky vaihtelee suuresti, olisi kategorinen mitoitus lainsäädäntötasolla ollut paha virhe. Sopii kysyä, miksi olisi enää kehitetty työtapoja ja prosesseja tai otettu käyttöön uusia teknologioita, jos hoitajamäärä olisi ollut lakiin sidottu. Meidän mielestämme esimerkiksi sähköisellä asioinnilla ja ikäihmisten itsenäisen elämän kotona mahdollistavilla teknologioilla voidaan sekä parantaa elämänlaatua että hallita kustannuksia. Näin käsiä riittää sinne missä niitä eniten tarvitaan. Joustavuus ajanvarauksessa paranee, itsehoitoa palvelevia sovelluksia saadaan käyttäjien ulottuville ja ikäihmisten itsenäisen asumisen edellytykset paranevat. Tamperelainen kokoomus kannattaa yksilönvapautta ja haluaa samalla tukea yhteisöllisyyttä. Siksi kaupungin on tuettava yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistyötä. Urheiluseurojen ja muiden harrastusyhteisöjen toimintaedellytyksistä on huolehdittava. Parhaita lääkkeitä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ovat kannustava harrastus- ja kaveriporukka, toimiva kouluterveydenhoito ja mukautuvat koulutusmahdollisuudet. Esimerkiksi oppisopimus, ammatillisen koulutuksen vaihtoehdot ja ensimmäisen työpaikan saannissa avustaminen auttavat uran alkuun. Tamperelainen kokoomus katsoo rohkeasti eteenpäin ja uskoo tulevaisuuteen. Emme katsele peruutuspeiliin emmekä haikaile vanhoja hyviä aikoja, koska haasteista huolimatta meidän hyvinvointimme on paremmalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin. Viimeiset vuodet ovat olleet maailmalla suurta myrskyä, mutta kotikaupunkimme perusta on edelleen vahva. Se mahdollistaa tulevaisuusinvestoinnit ja palvelujen turvaamisen. Meidän on uudistettava ja oltava rohkeita. Ääni kokoomukselle on eteenpäin Tampereelle! Harri Airaksinen Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Timo P. Nieminen ajoi pormestarimallin sisään Pormestari Timo P. Niemisen kaudella Tamperetta on kehitetty rohkeasti ja määrätietoisesti. Pormestariohjelman tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, mutta monien tavoitteiden osalta työ jatkuu edelleen.. ”Tästä on hyvä jatkaa, hyvin alkanutta matkaa”, totesi pormestari Nieminen neljä vuotta sitten ohjelmassaan. Saman voimme todeta tänäänkin: suunta on oikea. Tampereen kaupunkiseudulle muuttaa 90 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tarvitaan sekä täydennysrakentamista että uusia asuinalueita. Ranta-Tampellan rakentaminen pääsee alkamaan ensi vuoden lopulla ja Vuoreksessa jo asutaan. Suunnitelmat Ojala-Lamminrahkan alueelta ovat jo pitkällä ja Nurmi-Sorilankin suunnittelu on jo käynnissä. Paitsi asuntoja tarvitsemme myös toimistotiloja saadaksemme kaupunkiin lisää työpaikkoja. Tällä vaalikaudella keskustan kehittäminen onkin mennyt ison harppauksen eteenpäin. Keskusareena ja Liebeskindin tornit vahvistavat keskustan elinvoimaa tulevaisuudessa. Peruspalvelut on kiristyvästä taloustilanteesta huolimatta pystytty pitämään kohtuullisella tasolla. Tampere on edelleen toiseksi vähävelkaisin suurista kaupungeista. Kokoomuksen teettämän kyselyn mukaan tamperelaiset haluavat, että vanhusten kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten palveluja onkin kehitetty voimakkaasti tähän suuntaan. Kyselyyn vastanneet ovat sitä mieltä, että parhaiten lapsiperheiden arjen sujuvuutta edistää mm. kotihoidontuen Tampere-lisä. Siitä onkin onnistuttu pitämään kiinni säästöistä huolimatta. Kokoomus pitää Tampere-lisää myös tärkeänä vanhemmuuden tukemisen keinona. Kansainvälinen verkottuminen ja aktiivinen yhteistyö ovat välttämättömiä, jotta Tampere pystyy houkuttelemaan alueelle yrityksiä ja työvoimaa. Pormestari Nieminen onkin aktiivisesti hakenut uusia yhteistyöverkostoja esimerkiksi Pietarin ja Kiinan suunnalta. Tätä pitkäjänteistä työtä tulee jatkaa yhteistyössä koko kaupunkiseudun ja elinkeinoelämän kanssa. Kaupungilla on tärkeä rooli mahdollistajana ja tukijana uusia suhteita luotaessa. Esimerkiksi suora junayhteys TamperePietari on lähivuosien tavoitteena. Tampereen kaupunki on monien kunta-alan asiantuntijoiden mukaan yksi Suomen aktiivisimmista ja rohkeimmista uudistajista. Pormestari Timo P. Niemisen kaudella on otettu käyttöön samanaikaisesti prosessiorganisaatio, tilaaja-tuottajamalli ja pormestarimalli. Uudistuksen avulla voidaan paremmin huomioida kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet. Taloudellinen tehokkuus lisääntyy ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Pormestarimallin myötä Tampereen kaupunkiorganisaation toimintakulttuuri on muuttunut avoimeksi ja keskustelevaksi. Meille niin tyypillinen tsaarin kaipuu on hälvennyt. Ehkä Tampere on jo kypsä demokratiaan. Siitähän pormestarimallissa on kysymys. Pormestarin tehtävänä on toimia politiikkaa ja hallintoa yhdistävänä tekijänä. Pormestari on strateginen johtaja, joka ohjaa valmistelua ja päätösten täytäntöönpanoa. Pormestarien tehtävä on siis tuoda luottamushenkilöiden, ja sitä kautta kuntalaisten, näkemys valmisteleville virkamiehille. Kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen johdolla luotiin Tampereen edistyksellinen toimintamalli, pormestari Timo P. Niemisen johdolla se laitettiin käytäntöön. Tästä on seuraavan pormestarin hyvä jatkaa, hyvin alkanutta matkaa. Leena Kostiainen Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja NYKY-TAMPERE • Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti • Kustantaja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry. Kuninkaankatu 13 B 33210 TAMPERE Puh. 050 564 5054 Ilmoitukset Seppo Kovala P. 0400 630188 Päätoimittaja Harri Airaksinen Painos 93.690 kpl Toimitus ja ulkoasu Plenty´s Oy Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä, 2012 Jakelu Tamperelaisiin koteihin ja julkisiin tiloihin 3 Presidentti Sauli Niinistön asettama työryhmä pohti keinoja, joilla jokainen meistä voi auttaa nuoria pärjäämään Ihan tavallisia asioita perheiden arjen tueksi Presidentti Sauli Niinistön asettama työryhmä pohti asiantuntijoiden voimin keinoja, joilla ehkäistä etenkin nuorten syrjäytymistä. Raportti sai käsittämättömän tyrmäyksen niin sosiaalisessa mediassa kuin ministeritasollakin. Raportissa on listattu aivan tavallisia, arkisia asioita ihmisten elämästä. Monissa kodeissa ne varmasti ovat jo ainakin osittain käytössä, mutta valitettavan paljon on myös vanhempia, joita on varta vasten muistutettava riittävän yöunen tai lasten positiivisen kannustamisen tärkeydestä. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula julkaisi hiljattain raportin, jossa kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen. – He kaipaavat aikuisilta lisää ymmärrettävää tietoa, luottamusta rakentavaa kohtaamista sekä kannustusta ja myönteisiä tulevaisuuden näkymiä, Aula tiivistää nuorten pääviestin. Mitä Niinistön työryhmän raportti sitten tarjoaa? Ohjeita nuorten ja vanhempien luonteviin kohtaamisiin, opastusta ja kannustusta vanhemmuuden vaativaan tehtävään. Juuri sitä, mitä kodeistaan huostaanotetut ja ulkopuolelle sijoitetut nuoret olisivat jo aiemmin elämässään kaivanneet. Työryhmän esittämiä keinoja kritisoineet lähtevät ajatuksesta, että yhteiskunta hoitaa ongelman, korjaa rakenteet ja pelastaa tuhansia nuoria vuodessa. Valitettavan moni onkin jo ulkoistanut vastuun lapsistaan. Samat henkilöt, jotka ensin kritisoivat rahan valtaa vastaan, tyrmäävät työryhmän ehdotukset keskiluokan puuhasteluna ja esittävät ongelmien ratkaisuksi – rahaa. Haastatellut sijaiskotilapset korostivat juuri arjen pienten asioiden tärkeyttä. Kotiintuloaikojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen, toisten huomioiminen ja hyvät käytöstavat, kodin pieniin askareisiin osallistuminen, koulunkäynnin ja harrastusten tukeminen, keskustelu ja nuorten kuuntele- minen ovat niitä ihan tavallisia asioita, jotka tulisi huomata jokaisen perheen arjessa. Niiden toteuttamiseen ei tarvita rahaa, vaan aitoa kiinnostusta lähimmäisestä. Valitettavasti sen merkitys ei vain ole kaikille avautunut. Otteita työryhmän esittämistä ihan tavallisista asioista on koottu nettisivustolle, joka löytyy osoitteesta www.tavallisia.fi. Suomi-uudistus Lokakuun kunnallisvaalit ovat tärkeimmät vuosikymmeniin. Nyt on kyse Suomen suunnasta. Takerrummeko vanhaan, mikä johtaisi hyvinvointiyhteiskuntamme leikkaamisen ja supistamisen tielle vai uudistammeko Suomea. Kokoomuksen mielestä ainoa oikea tie on uudistamisen tie. Nyt jos koskaan tarvitaan Suomen uudistajia. Vain uudistamalla takaamme hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaat peruspalvelut niin hyvinvointi-Suomen rakentaneelle sukupolvelle kuin tämän päivän lapsille ja nuorillekin. *** Ikääntyminen muovaa Suomea tulevina vuosina rajulla kädellä ja velvoittaa meitä uudistamaan hyvinvointiyhteiskuntaamme kestämään uuden tilanteen. Haasteet ovat kovia, mutta ratkaisujakin on. Suomessa on nyt noin 50 eläkeikäistä ja lasta sataa työikäistä kohti. Viidentoista vuoden päästä meillä on noin 75 eläkeläistä ja lasta työikäistä kohden. On hieno asia, että elämme terveenä entistä pidempään. On myös selvää, että työuransa jo tehneet ansaitsevat kunnon eläkkeen ja hyvät palvelut. Samalla kuitenkin on tosiasia, että kun parinkymmenen vuoden päästä Suomessa on puoli miljoonaa ikäihmistä nykyistä enemmän kasvaa palveluiden ja hoivan tarve valtavasti. Perusterveydenhuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu ja vanhuspalveluiden tarve jopa kaksinkertaistuu. Samaan aikaan verotulot vähenevät monissa kunnissa. Kun eläke on tyypillisesti noin 60 prosenttia palkasta, maksetaan siitä myös vähemmän veroja. Kasvavan palvelutarpeen ja hupenevien tulojen myötä monessa kunnassa palvelut eivät ole kestävällä pohjalla. Jos jatkamme entiseen tapaan, edessä on hyvinvointiyhteiskunnan vääjäämätön rapautuminen. Jos kunnan kassa tyhjentyy ja lainamäärä sekä veroäyri ovat maksimissa, jäljelle jäävät vain leikkaukset ja säästöt. Näin ei kuitenkaan tarvitse käydä. Meillä on vielä aikaa uudistaa rakenteita ja toimintatapoja. Haaste on suuri, mutta sen edessä ei pidä lamaantua vaan sisuuntua. *** Tarvitsemme Suomi-uudistuksen, joka vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaamme kestämään tulevien vuosikymmenien koitokset. Uudistetaan kuntia niin, että ne ovat vahvempia, turvallisempia ja elinvoimaisempia. Kehitetään tapoja tuottaa palveluja niin, että saamme samalla rahalla nykyistä parempaa. Kannustetaan yrittäjyyttä, jota kautta saadaan luotua uusia työpaikkoja. Parannetaan työelämää niin, että jaksamme ja saamme tehdä töitä hiukan nykyistä pidempään. Suomi-uudistuksen aika on nyt. Meillä on oltava rohkeutta tehdä uudistukset nyt, kun päätökset ovat vielä omissa käsissämme. Tarvitsemme kunnanvaltuustoihin eteenpäin katsovia, tavallisia suomalaisia, jotka uskaltavat uudistaa Suomea. Tarvitsemme sairaanhoitajia, jotka osaavat uudistaa terveyspalveluita. Tarvitsemme yrittäjiä, jotka osaavat parantaa paikallisten yrittäjien toimintaympäristöä ja kilpailukykyä. Tarvitsemme ikäihmisiä, jotka tietävät, minkälaisia palveluita senioriväestö tarvitsee. Tarvitsemme opiskelijoita, jotka voivat kertoa, miten osaamiseen voidaan parhaiten panostaa. Olennaisinta on positiivinen, ennakkoluuloton ja eteenpäin katsova asenne. Peruuttamalla ei pääse eteenpäin. Jyrki Katainen Kokoomuksen puheenjohtaja pääministeri Tutustu kokoomuslaisten ehdokkaiden ajatuksiin www.tamperelainenkokoomus.fi 4 Kuva: Kimmo Torkkeli Timo P. Niemisen kuusivuotinen pesti pormestarina lähestyy päätöstään Investoinneilla turvataan kaupungin kasvu Kaksi kautta Tampereen ensimmäisenä pormestarina toiminut Timo P. Nieminen ei asetu enää ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa ja jättää siten paikkansa seuraajalleen muutamaan kuukauden kuluttua. Nieminen voi katsoa toimikautensa saavutuksia suhteellisen tyytyväisenä. Pormestariohjelmat ovat toteutuneet hyvin, isoja uudistuksia on saatu aikaiseksi ja kaupunki on kehittynyt parempaan suuntaan. E nnen pormestarikautensa alkamista T i m o P. Nieminen oli mukana työryhmässä, joka noin kolmen vuoden ajan valmisteli sekä pormestari- että tilaaja-tuottajamallia Tampereelle. Silti vastaan tuli monta asiaa, joita ei oltu osattu ennalta miettiä. Pormestarimalli on maailmalla yleisin kaupunkien ja kuntien johtamisjärjestelmä. Tampereella on otettu monilta osin mallia ulkomailta ja sovitettu asiat suomalaiseen lainsäädäntöön ja Tampereelle sopiviksi. Myös tilaaja-tuottajamallissa on osin otettua mallia ulkomailta, etenkin hollantilaisen Tilburgin kaupungin 1980-luvulla käyttöönottamasta hallintomallista. Kun nämä molemmat mallit otettiin Tampereella käyttöön vuonna 2007, oli uudistus suurin yksittäinen kuntaorganisaation muutos Suomessa sitten toisen maailmansodan. – Suunnittelu osoittautui helpommaksi kuin toteutukset. Etenkin käynnistysvaihe oli hankalampi kuin mitä odotin. Oli paljon asioista, jotka vasta käytäntö toi eteen, pormestari Timo P. Nieminen toteaa. – Tilaaja-tuottajamallissa on toki vielä kehittämistä, mutta sen avulla olemme saaneet aikaiseksi parempia taloudellisia tuloksia sekä parannusta ja laajennusta palveluihimme. Tietysti on toimialoja, joille se sopii huonommin, mutta isossa osassa kaupungin toimintoja se on varsin toimiva malli. Uudistuksilla on ollut vaikutusta. – Samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveystoimeen on avattu 350 uutta työpaikkaa olemme kuitenkin pystyneet supistamaan kaupungin kokonaishenkilöstömäärää yli tuhannella henkilöllä ilman ristiriitoja, lähinnä eläköitymistä käyttäen. Hyvä yhteistyö ay-liikkeen kanssa on tärkeää, Timo P. Nieminen toteaa. Talous vaikuttaa kaikkeen Kaupungin kehittäminen lähtee tietysti siitä, että talous olisi kunnossa. Se vaikuttaa kaikkeen. Vaikeassakin tilanteessa Tampereen talous on kyetty pitämään hyvällä tasolla. Valtuusto on antanut kaupungin johdolle valtuudet 60 miljoonan euron lisävelanottoon vuodessa. Vuonna 2011 velkapottia kasvatettiin vain 12 miljoonalla ja tänä vuonna ilmeisesti vain 13 miljoonalla. – Tampere on toiseksi vähävelkaisin isoista kaupungeista ja näyttäisi nousevan ensimmäistä kertaa jopa tämän vertailun ykköseksi. Se on ollut kaupungin ja sen asukkaiden kannalta hyvin ratkaisevaa ja myönteistä. Valtion toimenpiteiden ja eurokriisin seurauksena toki Tampereenkin taloustilanne on kiristynyt. Valtio vähentää avustuksiaan Tampereelle ensi vuonna noin 25 miljoonalla eurolla. – Vaikutus näkyy konkreettisesti nyt yhteisöveron tuoton noin 24 miljoonan euron pudotuksena. Esimerkiksi Nokia-yhtiö maksoi vuonna 2008 yhteisöveroa Tampereelle 26 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2010 vain 200 000 euroa ja nyt ilmeisesti ei mitään, Nieminen kertoo. Kun samaan aikaan lakisääteiset menot ja henkilöstöme- not ovat kasvaneet, on tämän vuoden budjetti painumassa ilman korjausliikettä hyvin selvästi alijäämäiseksi. – Aloitimme sopeutustoimet jo keväällä, ja tavoitteena oli säästää 20 miljoonaa tämän vuoden aikana. Säästöt osittain jatkuvat ja koskevat sekä käyttömenoja että investointeja. Sote-hankkeet lämmittävät mieltä Timo P. Niemisen kaudella Tampereella on vaikeistakin vuosista huolimatta viety eteenpäin merkittävä joukko isoja kunnallispoliittisia hankkeita. Niiden joukosta on vaikea nostaa esiin yksittäisiä asioita, sillä kaikki ovat olleet omalla tavallaan tärkeitä. – Suurhankkeiden lisäksi olemme toteuttaneet paljon myös pienempiä hankkeita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta olemme tehneet paljon parannuksia, joilla on vaikutusta kaikkien tamperelaisten elämään. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka ikäihmisten Kotitori, kotihoidon lisääminen ja kehittäminen tai Koukkuniemen parantaminen. Koukkuniemeen investoidaan 100 miljoonaa vuoteen 2020 mennessä. Ikäihmisten asiat ovat olleet minulle tärkeitä ja tuttuja oltuani mm. pitkään mukana Kotilinnasäätiön hallinnossa. – Olemme myös onnistuneet puolittamaan asunnottomuuden Tampereella, ja monet koulumaailman asiat ovat edenneet. Niemisen sydäntä lähellä ovat myös elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen liittyneet hankkeet. Vuonna 2006 olimme Suomen 20 suurimman kaupungin joukossa yritysystävällisyydessä sijalla 12 ja viime vuosina sijoilla 4-5. – Hämpin Parkin toteuttaminen ja Kunkun Parkin suunnittelu parantavat keskustan elinvoimaisuutta. Meidän on huolehdittava siitä, että market-alueiden rooli ei kasva liian vahvaksi. Myös pienemmät asiat, kuten joulutori tai Hämeenpuiston ruokatori -tapahtumat, tuovat elämää kaupungin kes- kustaan, Nieminen sanoo. Kaupungin vetovoimaa on lisätty kansainvälisesti mm. solmimalla ystävyyskaupunkisopimus Kiinan kolmanneksi suurimman kaupungin, Guangzhoun (Kanton) kanssa ja avaamalla Pietariin yhteinen toimisto Helsingin kanssa. Guangzhou on yksi maailman suurimmista messukaupungeista ja Nieminenkin pääsi elokuussa ensimmäisenä suomalaisena ja ainoana ulkomaalaisena avaamaan kaupungin suurta messutapahtumaa. Palvelut toimivat vain investoiden Tampereella on vireillä useita isoja investointihankkeita – kuten Rantaväylän tunneli, Keskusareena ja kansi, kaupunkiraitiotie, keskustan kehittäminen, keskuspuhdistamo ja hyötyvoimalaitos. Usein julkisessa keskustelussa laitetaankin vastakkain investoinnit ja palvelut. – Todellisuudessa ne eivät ole vastakkaisia vaihtoehtoja. Investointeja tarvitaan, jotta palvelut toimisivat. Esimerkiksi Tampereen kaupungin tämän vuoden kaksi suurinta investointia turvaavat nimenomaan hyvinvointipalveluja. Ne ovat Vuoreksen koulu ja Tipotien sosiaali- ja terveysasema, joiden yhteinen arvo on 77 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin Rantaväylän tunnelin kaupungille tuleva rahoitusosuus, Timo P. Nieminen muistuttaa. Rantaväylän tunneli mahdollistaa Ranta-Tampellan, Santalahden ja vähäiseltä osalta Onkiniemen rakentamisen sekä Mustalahden kehittämisen, koska muun muassa tieväylistä poistetaan kaksi järvenpuoleista kaistaa. Investointeja tarvitaan, koska kaupunkimme kasvaa. Tampereelle muuttaa noin 2 000 uutta asukasta vuodessa. He tarvitsevat asuntoja, päiväkoti- ja koulupaikkoja, puhdasta vettä, lämpöä ja sähköä, katuja ja puistoja. – Tampereen työpaikkaomavaraisuus nousi viime vuoden 123 prosentista 124 prosenttiin. Seudun kasvumahdollisuudet Pormestari Timo P. Nieminen on tyytyväinen Tampereen viime vuosien kehitykseen. tarkoittavat sitä, että meidän on järjestettävä esimerkiksi hyvät liikenneyhteydet ja tehokas joukkoliikenne. Koko kaupunkiseudun energia- ja jätehuolto, toisen asteen koulutus ja erikoissairaanhoito ovat suuresti Tampereen kaupungin vastuulla, Timo P. Nieminen toteaa. – Ellemme toteuta sovittuja suuria kaupunkikehityshankkeita, Tampere näivettyy, väestön ja talouden kasvu hiipuu ja kaupunkimme, ja varsinkin sen keskustan, vetovoima karisee. Hankkeet ovat meille myös tärkeitä työllisyyskohteita. Toteutus kestävällä tavalla Kullekin suurelle hankkeelle on rakennettava oma rahoitusmalli. – Jos isot investoinnit toteutettaisiin perinteisellä mallilla kaupungin taseeseen, velkaantuisimme kohtuuttomasti. Näin emme voi tehdä, vaan hank- keille on rakennettava omat rahoitusmallit. Tampereen on myös hankittava lisää tuloja esimerkiksi jalostamalla kaupungin maaomaisuutta, nostamalla omaisuuden tuottoastetta ja myymällä sellaista omaisuutta, joka on tarpeetonta. – Tampereen kaupunki omistaa 1,3 miljoonaa neliötä erilaisia kiinteistöjä. Niissä on paljon potentiaalisia realisointikohteita tai mahdollisuuksia tehostaa niiden käyttöä, Timo P. Nieminen toteaa. – Vuokrataloyhtiöitämme emme kuitenkaan myy, toisin kuin esimerkiksi Pirkkala on tehnyt. Eco2-ohjelmalla kehitämme energiansäästöä ja päästöjen vähentämistä. Valitukset harmittavat Yksi asia, joka pormestari Timo P. Niemistä on jäänyt kismittämään, on kehityshankkeiden 5 viivästyminen valitusten takia. – Esimerkiksi Lahdesjärvelle olemme investoineet 35 miljoonaa euroa kunnallistekniikkaan. Muutaman ihmisen valitusten vuoksi emme ole voineet myydä tontteja, joista odotamme saavamme huomattavasti isomman summan rahaa kaupungin kassaan. Jos ne olisivat nyt käytössämme, taloustilanteemme olisi huomattavasti helpompi. Lahdesjärvellä olisi lisäksi elinkeinotoimintaa, joka toisi Tampereelle työpaikkoja ja verotuloja. Toinen vastaava hanke on Tullin alueelle suunniteltu tornihotelli, jota kahdeksan vuoden valituskäsittelyjen jälkeen vihdoin päästään toteuttamaan. – Noiden vuosien aikana olisi ehditty työllistää monta ihmistä ja saada vireää liiketoimintaa, joka olisi tuonut tuloja niin kaupungille kuin elinkeinoelämälle. Kaikki vain sen vuoksi, että muutama ihminen piti suunniteltua rakennusta liian korkeana, Nieminen harmittelee. Pormestari toivoisikin muutosta suomalaiseen valituskäytäntöön. – Valitusoikeuden tärkeydestä kaikki ovat samaa mieltä. Minusta meillä voisi olla kuitenkin Ruotsin kaltainen malli, jossa yhdestä asiasta voi valittaa vain kerran. Tai sitten valitusten käsittelyajat on saatava lyhyemmiksi. Riitelemällä ei rakenneta Seuraajaansa Timo P. Nieminen ei halua lähteä liiemmälti neuvomaan. Jokainen hoitaa tehtävää omalla tavallaan ja vastaa toiminnastaan valtuustolle ja kaupunkilaisille. – Sen kuitenkin sanon, että tässä tehtävässä vaaditaan laajaa yhteistyötä. Pormestarijärjestelmä perustuu enemmistön käyttöön. Sen luominen ja ylläpitäminen on tärkeää. XLryhmittymä on pysynyt koko ajan yhtenäisenä ja tällä valtuustokaudella solmimme vielä laajennetun valtuustosopimuksen. Riitelemällä ei kaupunkia positiiviseen suuntaan rakenneta ja siksi myös vähemmistöt on saatava mukaan yhteistyöhön. Tehtävässä tarvitaan käytännön kokemusta ja neuvottelutaitoa. Hyvä Tampere-konsernin ja ihmisten tunteminen auttaa varmasti. Henkilökohtaiset ominaisuudet, pitkäjänteisyys, talouden ymmärtäminen ja toisten huomioiminen ovat hyvin tärkeitä, samoin kansainvälisyyden ymmärtäminen kielitaitoineen. – Vain kokemuksen kautta ymmärtää kokonaisuuksia – sitä miten moni muu asia vaikuttaa neuvoteltavana olevaan aiheeseen. Nieminen korostaakin joh- toryhmän valinnan merkitystä. Kehitysohjelmia on oltava laatimassa asiantuntevat ihmiset. Vaikka pormestari johtaa työtä, lähellä olevien rooli on iso. Kaupungin organisaatio on edelleen iso ja siihen mahtuu monenlaisia persoonia. – Vanhanaikaiset komentojärjestelmät eivät enää toimi. Johtamisen on oltava selkeää, mutta paljon hienovaraisempaa kuin ”kersantti Ärjylä” tai ”etäinen pomo” -malleissa. Työntekijöille on annettavaa liikkumatilaa omassa roolissaan, sillä he ovat lähialueensa parhaita asiantuntijoita, Nieminen sanoo. Myös yhteistyö muiden isojen kaupunkien kanssa on tärkeää. Niemisen aikakaudella maan kuusi suurinta kaupunkia ovat käynnistäneet aktiivisen yhteistyön ja ovat esiintyneet ajatuksineen valtion suuntaan yhdessä rintamassa. Siitä on ollut etua kaikille osapuolille. Niemisen pitkäaikaisesta ystävyydestä ylipormestari Jussi Pajusen kanssa on ollut suuri apu, samoin hänen valtakunnallisesta kuntamaailman tuntemuksestaan. Virtaa riittää tulevaisuuteenkin Timo P. Nieminen ehti toimia kaupunginvaltuutettuna 40 vuoden ajan. Kaupunginhallituksessa hän oli 30 vuotta, joista 18 puheenjohtajana. – Olen kokenut tämän ajan mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi vaiheeksi elämässäni. Olen tavannut valtavan määrän erilaisia ihmisiä ja olen voinut auttaa kotikaupunkiani ja -seutuani. Voin siirtyä syrjään hymyssä suin. Tulevaisuuttaan Nieminen ei ole vielä pohtinut sen tarkemmin. – Kun ilmoitin, etten lähde enää ehdokkaaksi, sain ensimmäisen viikon aikana kahdeksan merkittävää pyyntöä osallistua erilaisiin toimiin. Loppuvuodesta on kuitenkin niin isoja asioita budjetista alkaen vielä hoidettavana, että olen kaikille ilmoittanut palaavani asiaan vasta ensi vuonna. Olen koko elämäni ollut aktiivinen ihminen, joten en varmaan osaisi olla tekemättä yhtään mitään. Katsotaan myöhemmin, mitä elämä tuo eteen. Ainakin aion veneillä, lasketella, hiihtää, pelata tennistä ja voimistella entistä ahkerammin sekä tavata ystäviä ja lapsenlastani. Yksi selkeä suunnitelma Niemisellä kuitenkin on. – Pyhätunturilla olevalle mökille en ole vielä koskaan ehtinyt ruska-aikaan. Ensi syksynä aion kokea lappilaisen luonnon kauneimmillaan. En myöskään pidä mahdottomana vierailua ”Kingston marketilla” – Harry Belafontea mukaellen. Tiny Ngo haluaa vaikuttaa siihen, ettei tamperelaisten ikäihmisten tarvitsisi kärsiä yksinäisyydestä ”On kunnia-asia pitää vanhuksista hyvää huolta” Yli 20 vuotta sitten Vietnamin venepakolaisena Tampereelle saapunut Tiny Ngo on ensimmäistä kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa. Häntä kiinnostavat erityisesti vanhusten, lasten ja nuorten sekä maahanmuuttajien asiat. iny Ngo saapui Ta m p e r e e l l e vuonna 1989 suoraan pakolaisleiriltä. Hän meni yhdeksännelle luokalle, opiskeli merkonomiksi ja kävi armeijan. Kotipaikkana on koko ajan pysynyt Hervanta. – Työskentelin 12 vuotta yrittäjänä hampurilaisravintolassa. Tein 12 tunnin työpäiviä viikon jokaisena päivänä ja parhaimmillaan minulla oli kymmenen työntekijää. Suomen taloustilanne kuitenkin huononi ja emoyhtiö meni konkurssiin, joten minunkin yritykseni toiminta päättyi, Tiny Ngo kertoo. Ahkeraan työntekoon tottunut mies ei lannistunut, vaan etsi töitä eri aloilta. Hän on muun muassa tehnyt sijaisuuksia sairaaloiden ja vanhainkotien laitoshuoltajana. Uudessa ammatissa jää yrittäjävuosia enemmän aikaa kolmelapsiselle perheelle – sekä myös kunnallispolitiikalle. – Sehän on kuntalaisten palvelemista ja olen siksi olen kunnallispolitiikasta hyvin kiinnostunut. Asetuin ehdokkaaksi, koska haluan ennaltaehkäistä maahanmuuttajien ongelmia, parantaa lasten ja nuorten palveluita sekä kehittää vanhustenhoitoa. – Tiedän että monet lupaavat vaalien alla paljon, mutta tekevät lopulta kuitenkin aika vähän. Itse lupaan vain nämä kolme asiaa, joiden eteen olen valmis tekemään paljon töitä. Yrittäjänä työskennellyt Tiny Ngo on nyt laitoshuoltaja ja kunnallisvaaliehdokas. T Maahanmuuttajaperheille apua Tiny Ngo sanoo olevansa hyvin kiitollinen Suomelle siitä, että venepakolaiset saivat täältä turvallisen kodin. – Tampereella ei ole kovin paljon maahanmuuttajia, ei- koilumahdollisuuden joka päivä ja erilaista viriketoimintaa. – Vastustan kuitenkin sitovia henkilömitoituksia, ajatusta 0,5 hoitajasta per vanhus. Olen ollut töissä monella eri osastolla ja huomannut niiden olevan hyvin erilaisia. Ei joka paikassa tarvita juuri 0,5 hoitajaa. Jokaiselle osastolle voitaisiin luoda juuri sinne parhaiten sopiva joustava käytäntö osaavan henkilökunnan kanssa keskustelemalla. Sitä paitsi 0,5-mitoitus aiheuttaa valtavia lisäkustannuksia. Tiny Ngo uskoo vielä joskus työskentelevänsä hoitoalalla. – Harkitsin jo ammatinvaihtoa lähihoitajaksi. Hakijoita oli kuitenkin paljon ja minun olisi pitänyt olla pidempään työttömänä, jotta olisin saanut opiskelupaikan. Valtuusto ei ole paikka riitelylle vätkä he uhkaa yhteiskuntaa, vaikka sellaistakin vaalikeskusteluissa väitetään. Vain osa nauttii sosiaalietuuksia, muut käyvät töissä. Tiny Ngo haluaa, että Tampere ottaa jatkossakin vastaan kiintiöpakolaisia siinä määrin, kuin se on taloudellisesti mahdollista ja järkevää. Hän painottaa, että kaupungin on myös huolehdittava siitä, etteivät tulijat jää oman onnensa nojaan, vaan heitä autetaan integroitumaan yhteiskuntaan. – Vanhempien ja lasten väliset ristiriidat ovat yleistyneet maahanmuuttajaperheissä. Näistä ongelmista pitää puhua avoimesti, tai muuten ongelma vain syvenee, Tiny Ngo vaatii. – Perheen lapset käyvät koulua, oppivat kielen ja saavat ystäviä eli integroituvat paljon nopeammin kuin vanhempansa. Vanhemmat eivät välttämättä edes halua tutustua uuteen ympäristöön, vaan pitävät kotona edelleen kiinni synnyinmaansa kulttuurisista tavoista ja säännöistä. Tiny Ngo haluaa, että Tampereella tehtäisiin nykyistä tehokkaampaa maahanmuuttajatyötä, joka tavoittaisi myös kotona olevat kielitaidottomat ihmiset. – Heille tulee kertoa Suomen tavoista, kulttuurista ja esimerkiksi siitä minkälainen lapsen asema on suomalaisessa yhteiskunnassa. Moni ei sitä ymmärrä ja suuttuu, kun omat lapset käyttäytyvät samalla tavalla kuin kaverinsa. Näistä asioista tarvitaan myös yleisiä keskustelutilaisuuksia. On tärkeää pitää huolta siitä, että perheen ydin ei hajoa. 0,5 hoitajaa ei ole ratkaisu Vanhusten aseman parantaminen kiinnostaa Tiny Ngoa. Hän kertoo huomanneensa laitoksissa kuinka yksinäisiä vanhuksia Tampereella on. – Juttelen heidän kanssaan sen verran mitä omilta töiltäni ehdin, vaikka sairaaloissa kaikki ovatkin hyvin kiireisiä. Omaisten kanssa olen keskustellut paljon henkilöstövajeesta ja vanhusten kohtelusta. On selvää, että vanhustenhoitoa on kehitettävä. Mielestäni on kaupungille suorastaan kunnia-asia pitää vanhuksista hyvää huolta. He tarvitsevat hyvän hoidon lisäksi myös ul- 9-, 11- ja 13-vuotiaiden lasten isä on kiinnostunut myös lasten ja nuorten asioista. – Nuoret tarvitsevat kerhotiloja, kokoontumispaikkoja, jotta he eivät ajaudu kadulle ja opi jengiläisiltä huonoja tapoja. Olen Hervannassa nähnyt kuinka lapset käyttäytyvät huonosti julkisilla paikoilla. Perheitä tulee tukea lasten kasvattamisessa, kehittää heille palveluita tarpeen mukaan ja näin ehkäistä syrjäytymistä. Tiny Ngo seuraa netistä Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksia. Häntä ihmetyttää, miksi valtuutetut käyttävät toisinaan aikaa riitelyyn sen sijaan, että kävisivät avointa keskustelua siitä miten asiat voitaisiin tehdä paremmin. Tosin riitelijöitäkin enemmän häntä ärsyttävät valtuutetut, jotka eivät osallistu oikein mihinkään keskusteluun. – He vain istuvat siellä hiljaa, näyttävät nukahtavan kesken kaiken. Häpeällistä! Kyllä jokaisella ehdokkaalla pitää olla sellainen henki, että hän todella haluaa lähteä valtuustoon hoitamaan kuntalaisten palvelut kuntoon. – Itse olen hyvin innoissani kunnallispolitiikasta. Mielestäni on suuri kunnia, että moni tamperelainen on toivonut minun asettuvan ehdolle. En ole vain maahanmuuttajien ehdokas, vaan haluan olla rakentamassa hyvinvointikaupunkia kaikille tamperelaisille. 6 7 8 Musta Lammas on jo 30 vuotta auttanut heitä, jotka eivät saa apua muualta Hätä ja apu eivät kohtaa Tampereella Seurakuntien ylläpitämä päiväkeskus Musta Lammas on ruoka- ja pesupaikka sekä olohuone heille, joilla ei omaa ole. Asunnottomien lisäksi asiakkaisiin kuuluu muita päihde- ja mielenterveysongelmaisia, jotka ovat syystä tai toisesta pudonneet yhteiskunnan rattailta. usta Lammas syntyi 30 vuotta sitten, kun diakonissa Kaija Hakala katseli aamuisin töihin tullessaan puistossa värjötteleviä miehiä. He pääsivät Pelastusarmeijan yömajaan eli Rälläkkään vasta iltakahdeksalta ja ulos piti lähteä aamukahdeksalta. – Kaija ajatteli, että miehille pitäisi olla päiväkeskus ja aloitti toiminnan pienimuotoisesti Teetuvan nimellä. Vielä parikymmentä vuotta sitten täällä kävi vain 3–5 ruokailijaa päivässä, kun nyt heitä käy 40–60, diakoni Salme Asunen kertoo. Mustasta Lampaasta on kehittynyt tärkeä tukipiste Tampereen syrjäytyneille, asunnottomille, päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville ihmisille. Siis heille, joita ei oikein muualle huolita. Kirjoilla on kaikkiaan yli 500 asiakasta. Heistä huolehtii seitsemän työntekijää ja noin 50 vapaaehtoista. Mustassa Lampaassa on huomattu, että Tampereella ei hätä ja apu ollenkaan aina kohtaa. Salme Asunen toivoisi uusien kaupunginvaltuutettujen näkevän sen, että kaikilla tamperelaisilla ei mene hyvin – Suurin kompastuskivi on siinä, että päihdeongelmainen syrjäytynyt ei tahdo saada M mistään apua. Homma pelaa silloin, jos ihminen osaa itse pitää puolensa ja hakea etuuksia. Mutta esimerkiksi arka mielenterveyskuntoutuja tai huonokuntoinen alkoholidementikko jää helposti ilman minkäänlaista apua. Me puhumme voimakkaasti heidän puolestaan, sillä yhtälailla he tarvitsevat apua kuin kaikki muutkin. ”Ei pidä katsoa ikää, vaan kuntoa” Asunen on erityisen huolissaan Mustan Lampaan ”vanhoista” asiakkaista eli 50–70-vuotiaista miehistä. – He ovat todella huonokuntoisia, mutta kuitenkin liian nuoria kaupungin kotihoidon asiakkaiksi. Palvelutaloon he eivät pääse, jos eivät raitistu. Tosiasia kuitenkin on, että jos ihminen on ryypännyt 40 vuotta, niin ei hän sitä hetkessä lopeta eikä todennäköisesti edes kykene täysraittiuteen. – Uusi vanhuslaki koskettaa yli 75-vuotiaita. Iän ei kuitenkaan pitäisi olla se ratkaiseva tekijä siinä saako hoitoa vai ei. Ikä ei kerro välttämättä mitään, vaan pitäisi nähdä se fyysinen kunto. Jos ihminen on pyörätuolissa tai vaikeasti rollaattorilla liikkuva, niin on ihan sama onko hän 50- vai 90-vuotias, absolutisti tai alkoholisti. Hän tarvitsee joka tapauksessa ihan sen saman avun. Salme Asunen toteaa, että kaksoisdiagnoosipotilaat eli sekä mielenterveys- että päihdeongelmasta kärsivät pullahtavat pois kaikista palveluista. Asuntoa on hyvin vaikea saada, vaikka tiedetään, ettei kukaan ainakaan kadulla asuessaan raitistu. Sen sijaan katto pään päällä saattaisi auttaa saamaan elämän vähitellen hallintaan. – Tampereelta puuttuvat päihdeongelmaisille suunnatut asunnot. Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksella on palveluasumisyksikköjä, joissa asukkaat saavat omassa huoneessaan juoda viinaa, jos niin haluavat. Tampereellakin tarvittaisiin erilaisia asuntoja, sillä ihmisten tarpeet ovat erilaisia. – Kyllähän jokainen saa asunnon puolessa vuodessa, jos on raitis ja asumiskykyinen. Mutta kun me tiedämme, että nämä meidän asiakkaamme eivät kykene täysraittiuteen. Itsekin olen saattanut olla tässä raittiusasiassa joskus vähän tiukkapipo, mutta siitä ei ole mitään hyötyä. ”Asiakkaat ovat ihania ihmisiä” Salme Asunen ja päihdetyöntekijä Mirja Vasara ovat työskennelleet Mustassa Lampaas- sa lähes kaksi vuosikymmentä. Asiakkailla on vaikeita ongelmia ja heitä auttavilla on raskas työ, mutta siitä huolimatta iloinen nauru raikaa. Työntekijät näyttävät hymyillen seinällä olevaa Tampereen Kirkkosanomien heistä kirjoittamaa juttua, jonka otsikko on ”Nynne seurakunnan ämmät tulee”. – Sen olemme kuulleet monta kertaa ikkunasta, kun menemme asiakkaan luokse kotikäynnille. Osa asiakkaistamme ei avaa ovea kenellekään muulle, mutta kun me huutelemme, että ”Salme ja Mirkku täällä”, niin aina ovi aukeaa ja olemme tervetulleita. Syy siihen on selvä. Diakoniatyötä tekevät haluavat vain auttaa hädässä olevaa lähimmäistä, eivät saarnata eivätkä raitistaa. – Tämä on täyttä työtä, joka vaatii rakkautta, rohkeutta ja rajoja. Päihdetyötä ei voi tehdä, jos siitä ei aidosti tykkää. Meidän asiakkaamme ovat ihania, sydämellisiä ihmisiä, Mirja Vasara sanoo. – Kyllä tämä porukka on selvin päin ollessaan todella ystävällistä, sympaattista ja hyvin avuliasta, Salme Asunen jatkaa. – Meillä oli keittiöllä tänä syksynä sijainen, jolle olimme kertoneet, että tämä on syrjäytyneiden päihdeongelmaisten ja asunnottomien paikka. Hän tuli sitten aamulla töihin ja myöhemmin päivällä varovasti kysyi, että ovatko nämä nyt niitä asiakkaita. Kun hänen mielestään kaikki ruokailemaan tulleet olivat niin siististi pukeutuneita, kohteliaita eivätkä ollenkaan pelottavia. ”Päivässä menee kaksi säkkiä leipää” Mustan Lampaan ovet aukeavat arkena puoli kahdeksalta. Tee, mehu ja leipä ovat ilmaisia, kahvi maksaa 30 senttiä. – Olemme tyytyväisiä, että saamme muun muassa ruokakaupoilta, tukuilta ja einestehtailta lahjoituksena viimeisen päivämäärän tuotteita. Onhan se paljon eettisempää, että ruuat menevät käyttöön kuin roskiin. Aika usein teemme puuroa, kun emme ole saaneet tarpeeksi lahjoituksia, Salme Asunen sanoo. Vapaaehtoiset työntekijät hakevat lahjoitusruokia eri puolilta kaupunkia ja keittiöllä laitetaan ruokalistaa uusiksi tai täytetään pakastinta sitä mukaa, kun nähdään mitä lahjoittajilta milloinkin saadaan. Makkara, kala ja liha on erityisen tervetullutta, sillä niistä voidaan tehdä soppa tai soosi isommallekin porukalle. – Viidestä makkarakilosta ei olisi jakaa kuin kymmenelle ihmiselle, mutta kun siitä tehdään soppa, niin ruokaa riittää 50:lle. Ja jos saamme leikkeleitä, niin ne laitetaan aamiaispöytään. Silloin kun leikkeleitä ei ole, niin ihmiset laittavat leivän päälle yhtä paljon margariinia kuin on leipääkin ja päälle aromisuolaa. – Jotakin nälästä kertoo se, että meillä menee joka päivä kaksi isoa 200 litran jätesäkillistä leipää. Tietysti se kertoo myös siitä, että ihmiset eivät osaa käsitellä rahojaan. Ne menevät viinavelkoihin ja kellä mihinkin, mutta ei se sitä tosiasiaa poista, että ihmisillä on nälkä. Siksi meillä on leipä ilmaista, vaikka margariini onkin kahvin ja maidon ohella suurin menoerämme 10 000 euron ruokabudjetissamme. Salme Asunen miettii, että päättäjät eivät taida oikein tiedostaa minkälaista vähäosaisten arki on. Päättäjiä on kyllä kutsuttu Mustaan Lampaaseen, mutta heitä ei tunnu asia kiinnostavan kuin korkeintaan vaalien alla. – Muina vuosina ei käy kuin Axénin Erkki, Mirja Vasara puuskahtaa. – Sosiaalilautakunnassa on todennäköisesti paljon sellaista väkeä, joka ei oikeasti tiedä millä rahalla tämä porukka elää. He eivät osaa asennoitua siihen miten ihminen voisi pärjätä kuukauden 460 eurolla, jos hänellä ei ole jääkaapissa edes valoa ja ruokakomerossa- 9 Haastattelupäivänä Mustassa Lampaassa herkutellaan, sillä Pyynikin Näkötorni on lahjoittanut eilisiä munkkeja. Syömisen ja kahvittelun lomassa osa asiakkaista käy suihkussa, hakee vaatevarastolta vaatteita ja hoitaa omia henkilökohtaisia asioitaan puhelimessa tai netissä. EU:n ruoka-apuun oikeutetut hakevat ruokakassejaan ja saavat usein ”kaupan päälle” lahjoitettuja elintarvikkeita. Toimistossa Salme ja Mirja auttavat asiakkaita erilaisten avustusten ja hakemusten laatimisessa, toimivat heidän edunvalvojinaan ja soittelevat muun muassa sosiaalityöntekijöille ja sairaaloihin. He myös mittaavat verenpaineet ja verensokerit, hoitavat haavat ja kuuntelevat murheet. Toisinaan Mustassa Lampaassa hiljennytään yhteisen Kaikki Mustan Lampaan ystävät ja yhteistyökumppanit kutsutaan mukaan iloiseen 30-vuotisjuhlagaalaan keskiviikkona 17. lokakuuta kello 12 alkaen. Tarjolla on musiikkia, ruokaa sekä huumoria pulppuileva Roska-gaala, jossa Punaisen maton komeimmat miehet ja häikäisevimmät daamit kilpailevat kello 16 Keskustorin pahimman häirikön Rosca-palkinnosta. Juhlan lopuksi on asunnottomien ehtoolliskirkko kello 17.30. Asiat tykkää että ne hoidetaan. 7 www.harriairaksinen.fi ’’ Tampereella saa vastinetta verorahoilleen - kehittyvä ja elinvoimainen kaupunki turvaa palvelut tulevaisuudessakin. Ilmoituksen maksaa Leena Kostiaisen tukiryhmä. ”Muutama asiakas on palannut työelämään” pöydän ääreen muistelemaan edesmennyttä kaveria. Seinällä on lukuisia itse tehtyjä kuolinilmoituksia muistuttamassa joukosta poistuneista. – Jos asiakkaalla ei ole omaisia tai omaiset eivät halua olla hänen kanssaan tekemisissä, niin me järjestämme siunausja muistotilaisuuden. Ajattelemme niin, että kuolemassa kaikki ovat tasa-arvoisia ja jokaisella ihmisellä on oikeus siihen, että häntä hetki muistellaan. Vaikka me joskus Mirkun kanssa puhummekin meidän ”pahoista pojistamme”, niin ihan jokaisesta ihmisestä löytyy myös jotain hyvää. Mutta ei Mustan Lampaan asiakkaan tarinalla aina ole surullinen loppu. Joukossa on myös heitä, jotka ovat onnistuneet raitistumaan ja muuttamaan omaan kotiin. – Käymme syksyisin asiakkaiden kanssa leirillä pohjoisessa ja siellä joka vuosi yksi tai kaksi tekee päätöksen olla raittiina. Muutama asiakas on jopa saanut suoritettua lähihoitajatutkinnon ja palannut työelämään. Ilmoituksen maksaa Harri Airaksisen tukiryhmä. kin korkeintaan kauraryynejä, Salme Asunen sanoo. Yksi hyvä parannusehdotus Mustalla Lampaalla olisi, mutta sitä ei ole kuultu yrityksistä huolimatta. – Olemme yrittäneet saada Kelaa suostumaan siihen, että se maksaisi eläkeläisen asumistuen suoraan hänen vuokranantajalleen. On hirveä epäkohta, että raha menee asiakkaalle itselleen, sillä jos hänellä on ryyppy päällä, niin rahat menevät silloin ihan muuhun kuin vuokraan. 500 euron vuokrarästin maksaminen ei takuueläkkeellä onnistu, joten ihminen menettää asuntonsa. Kostiainen Leena ’’ Apulaispormestari, kasvatustieteen maisteri www.leenakostiainen.net Matti Höyssä Matti jatkamaan valtuustossa! Työtä taidolla ja kokemuksella. 44 myyntipäällikkö, ekonomi Hyvinvointi syntyy vain yrittämisestä ”Jarno ymmärtää yrittäjyyttä ja on osaaja elinkeinopolitiikan alueella. Sellaisia päättäjiä tarvitaan.” Arto Satonen,, kansanedustaja 23 Lahjoita Lampaalle Musta Lammas vastaanottaa elintarvike- ja vaatelahjoituksia sekä erilaista kodin tavaraa kuten verhoja, mattoja, täkkejä, tyynyjä, astioita, kattiloita, kahvinkeittimiä, valaisimia ym. Isoja huonekaluja ei tilanpuutteen vuoksi voida ottaa vastaan. – Aina kun joku asiakkaistamme saa asunnon, niin keräämme hänelle täältä perustarvikkeet. Omaan asuntoon muuttava asunnoton saa 300 euroa, jolla hänen pitäisi hankkia itselleen kaikki tarvittava. Sehän ei millään riitä, joten lahjoituksia tarvitaan. Varsinkin astiat kiertävät nopeasti, mutta olemme kierrättäneet myös satoja vanhoja, mutta toimivia televisioita, Salme Asunen kertoo. Vaatepuolella tarvitaan tällä hetkellä erityisesti pitkiä kalsareita, sukkia, käsineitä ja miesten talvivaatteita. Käytetyt alusvaatteet kelpaavat vallan mainiosti, mutta valitettavan usein ne on viety kuolinpesästä roskiin ennen kuin muut vaatteet tuodaan Mustan Lampaan vaatevarastolle. – Meillä käy päivittäin 30–50 ihmistä hakemassa täältä vaatteita. Monelta asunnottomalta menevät päällä olevat vaatteet suoraan roskiin, ja hän saa meiltä suihkun jälkeen puhtaan vaatekerran, Salme Asunen perustelee. >> Lisätiedot: www.tampereenseurakunnat.fi/mustalammas Tehdään, T ehd eikä meinata! JARNOLAHTINEN JA ARNOLAH HTINEN N.FI WWW. 10 Kokoomuksen pormestariehdokkaiksi ilmoittautuneet Harri Airaksinen, Anna-Kaisa Ikonen, Harri Jaskari ja Leena Kostiainen tiivistävät ohessa hyvin lyhyesti tärkeimpiä teemojaan Tampereen tulevaisuudesta. Pormestari tuo potkua Tampereelle prosessi. Monituottajamallia on harkitusti laajennettava. Samalla oman tuotannon innovatiivisuutta tulee kehittää. Henkilöstöä on kannustettava luovuuteen ja innovatiivisuuteen ja johtamisen on tuettava tätä. Pormestarin keskeinen tehtävä on varmistaa, että vaikuttavuus, tehokkuus ja tuottavuus toteutuvat. Tilaajien ja tuottajien rooleja on edelleen selkeytettävä erityisesti luottamushenkilöiden keskuudessa. Haasteellisessa taloustilanteessa kustannusten hallinta erityisesti palvelujen tuotannossa on asia, jossa Tampereen on ehdottomasti onnistuttava. Tuottajaorganisaation johtamista on edelleen terävöitettävä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sopimusohjausprosessiin. Koko tuottajaorganisaation johtoon voidaan valita vetäjä, jonka vastuulla on johtamisen ja palkitsemisen kehittäminen, tuottavuuden parantaminen sekä tiiviin vuoropuhelun varmistaminen tilaajan, kaikkien luottamushenkilöiden ja palve- lujen käyttäjien kanssa. Kaupungin talousarvio on yksi pormestarin tärkeimmistä työvälineistä. Sen valmistelussa on osattava painottaa tarkka taloudenpito, tulevaisuusinvestoinnit ja palvelut tasapainoisesti ja tasapuolisesti. Tampere on pidettävä kilpailukykyisenä verojen ja maksujen suhteen. Pormestarin on huolehdittava siitä, että jaettavaa syntyy. Yritysten tarpeita on kuunneltava ja kaupungin päätösten vaikutuksia elinkeinoelämälle on punnittava jo ennakkoon. Pormestari on koko kaupunkiorganisaation johtaja. Lähiesimiesten rohkaiseminen työyhteisöissä ja tekijöiden kuuleminen ovat asioita, joissa pormestarin on näytettävä esimerkkiä koko organisaatiolle. Sähköistä asiointia ja hyvinvointia parantavaa teknologiaa on lisättävä kaupungin toiminnassa. Vain siten tekeviä käsiä ja henkilökohtaista palvelua riittää todella tarvitseville. Harri Airaksinen LÄHITUOTE LÄHITUOTE Tampereen pormestari on poliittinen luottamushenkilö. Hän ei saa samaistua viranhaltijaorganisaatioon kautensa aikana. Tampereen malli on ainutlaatuinen, sillä pormestarin on kyettävä johtamaan sekä poliittista prosessia että viranhaltijaorganisaatiota. Tämä edellyttää vahvaa poliittista osaamista, hyviä johtamistaitoja ja hallinnollista kokemusta. Ennen kaikkea tarvitaan kykyä arvostaa asiantuntijaorganisaation ja muiden poliittisten ryhmien mielipiteitä sekä taitoa sovittaa näkemykset linjakkaasti yhteen. Pormestarin on hallittava iso kuva ja hänellä on oltava ennakkoluulottomia visioita kaupungin kehittämisestä. Nykyisessä avoimessa maailmassa pormestari ei ole enää pelkkä kaupunkiorganisaation johtaja, vaan hänen on kyettävä innostamaan kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja tutkimusmaailmaa yhteisten tavoitteiden taakse. Tamperelaisen toimintamallin kehittäminen on jatkuva LÄHITUOTE $,722 ÄNELÄISTÄ PÄLK PENTTILÄ PE NTT ILÄ N K EITTIÖ S TÄ RATKAISEVAN EDULLINEN prisma.fi 4318 7001 2345 6789 4318 M E I KÄL ÄI N E N M AI J A P IRK ANM AAN OK 1 1 3 0 1 2 3 4 5 6 www.pirkanmaanosuuskauppa.fi Prismojemme P Prism Pri ismojemme lähituotevalikoima on laajentunut useiden lähialueen toimijoiden herkuilla. Näihin Näihi ihin n lullu ukeutuvat Armas-perhe Kangasalta, Luomulaatikko Tampereelta ja Penttilän tila Pälkäneeltä. Pyrimme tarjoamaan sinulle laajan valikoimamme lisäksi paikallisia, aitoja luonnon makuja, jotka sopivat erinomaisesti pirkanmaalaisen kotiruuan raaka-aineiksi sekä herkutteluun arjessa ja juhlassa. 6789 01 2345 4318 70 4318 N MAIJA MEIKÄ LÄINE OK 1130 12345 6 NMAA N PIRKA Tarvitsemme innostavan vision Suunnataan katse tulevaisuuteen. Menneisyydestä voi oppia ja nykyhetkessä on toimittava, mutta katseen pitää ulottua kauas. Suunnataan katse lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Elämän perusta luodaan jo lapsena ja siksi lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Parannetaan viime aikoina paljon puhuttaneen lastensuojelun toimintakykyä vastata nopeasti lasten ja perheiden vaikeisiin tilanteisiin. Ja ehkä vielä tärkeämpää: vahvistetaan tavallista arkea, niitä kasvu- ja oppimisympäristöjä, joissa lapsemme laajasti elävät – päivähoidosta kouluihin, hyvinvointineuvoloista kerhotoimintaan ja harrastusmahdollisuuksiin. Parannetaan myös lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin ja muistetaan, että kaikki asiat ovat lasten ja nuorten asioita, sillä niillä on vaikutusta heidän tulevaisuuteensa tässä kaupungissa. Huolehditaan, että tässä kaupungissa on hyvä ikääntyä ja tuetaan ihmisten aktiivisuuden säilymistä, itsemääräämisoikeutta ja toimintakyvyn ylläpitoa, sillä se lisää sekä ihmisen omaa elämänlaatua että merkitsee paljon kuntataloudelle raskaiden palvelujen tarpeen siirtyessä myöhemmäksi. Erityinen kehittämisen painopiste on kotihoidon kehittämisessä ja omaishoitajien jaksamisen tukemisessa. Tarvitsemme myös lisää ympärivuorokautisen hoidon paikkoja. Vahvistetaan Tamperetta Suomen kakkoskasvukeskuksena ja rakennetaan elinvoiman eväitä. Hyvinvointi monipuolisesta elinkeinoelämästä, joka tuo kasvua ja työpaikkoja. Kaupungin tulee tukea niin yritysten kuin työpaikkojenkin syntymistä ja pysymistä täällä osaavalla elinkeino- ja koulu- tuspolitiikalla, tonttitarjonnalla, hankinnoilla ja kuulemalla yritysten tarpeita. Yksityisen ja julkisen sektorin luova kumppanuus avaa uusia mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle ja ihmisten valinnanvapauden lisäämiselle. Osana elinvoiman vahvistamista on pidettävä huolta kaupungin taloudesta. Seuraavalla valtuustokaudella on kyettävä tekemään myös vaikeita päätöksiä. Näköalaa ei pidä menettää edes vaikeassa tilanteessa. Tulevaisuuteen tarvitaan investointeja ja kokonaisvaltaista kaupunkiympäristön kehittämistä. Kaupunkiseudun tulevaisuutta on rakennettava yhdessä naapurikuntien kanssa rajat ylittäen sekä tiiviissä yhteydessä muihin tahoihin koulutus- ja tutkimusorganisaatioista kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän toimijoihin. Anna-Kaisa Ikonen Tulevaisuuteen positiivisilla teoilla Nykyisin kuulee usein kaupungilla, että jonkun pitäisi siivota roskat keskustorilta ja jonkun toisen pitäisi jyrähtää koulujen häiriökäyttäytymiselle. Mutta kuka on tämä joku? Olemme tehokkaasti osanneet ulkoistaa oman ja läheistemme vastuun jollekin harmaalle viranomaiselle, koska olemme maksaneet verorahamme. Positiivinen Tampere syntyy yksittäisistä hyvistä teoista – ihmisten halusta kehittää Tamperetta. Se syntyy myös uuden ideoinnista ja ideoiden toteuttamisista. Haluan, että Tampereella siirrytään ideoimisen ja tekemisen kulttuuriin – ensimmäisenä Suomessa. Jatkossa Tampereella onnitellaan onnistumisesta ja hyväksytään epäonnistuminen merkittävänä osana tekemistä ja elämää. Mikäli et ole epäonnistunut tarpeeksi, et ole yrittänyt tarpeeksi. Usko uusien asioiden ideoin- tiin ja tekemiseen siirtää vuoria ja rakentaa keskusareenat, uudentyyppiset koulut ja innostavat seniorien hoitopaikat. Yrittäjiä pidetään kuin kukkaa kämmenellä ja iloitaan jokaisesta uudesta työpaikasta. Kaupungin työntekijät muuttuvat byrokratian rattaiden puristamasta hallintobyrokraatista kuntalaisten palvelijoiksi. Lääkärit ja hoitajat eivät enää käytä 50 prosenttia työajastaan paperien kirjoittamiseen, vaan pystyvät keskittymään potilaisiinsa. Kaavoitus sujua ripeästi kuntalaisten ja kunnassa toimivien kasvavien yritysten tarpeita kuunnellen. Aktiivinen asuntopolitiikka takaa kohtuuhintaiset omistus- ja vuokra-asunnot. Ennakoiva terveydenhuolto siirtyy juhlapuheista tekoihin. Kaikki yli 65-vuotiaat tamperelaiset käyvät remppatarkastuksessa vuoden välein. Pikkurempan reipas ja ohjattu kuntoutus on paljon parempi ja halvempi vaihtoehto kuin pysyvä remppa koko loppuelämän. Hoivapalvelut pyritään ohjaamaan kotiin niin pitkään kuin mahdollista. Sotaveteraanit haetaan vuosittain kuntoutukseen. Palveluasumisesta tehdään myös mahdollisimman kodinomaista, yhdessä kolmannen sektorin järjestöjen ja vastuullisten hoivapalveluyritysten kanssa. Yksilöllinen opetus tekee tamperelaiselle lapselle ja nuorelle valoisan tulevaisuuden. Kaikilla lapsilla on omaa lahjakkuutta, joten onnistumista pitää tukea kunkin omista lähtökohdista. Koulutuksen pitää olla dynaamista ja innostavaa aina tohtoritutkintoon asti. Yrittäjyys tulee luonnolliseksi osaksi tamperelaista kasvatusta. Postiivisista teoista – niistä on tulevaisuuden Tampere tehty. Harri Jaskari Ihmislähtöistä politiikkaa Yhteiskunta on muuttunut. Voimakkaat ulkopuoliset auktoriteetit ovat murentuneet. Nykyihminen on itsenäinen ja haluaa päättää omista asioistaan. Tämä muutos on otettava huomioon myös hallintotavassa. Hallintolähtöinen ylhäältä alaspäin-ajattelu tekee kuntaorganisaatiosta byrokraattisen ja tehottoman. Ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija. Kuntalaiset pitää ottaa mukaan palvelujen kehittämiseen. Kuka tietää paremmin, millaisia sähköisiä palveluja lapsiperheille pitäisi kehittää, kuin lapsiperheet itse? Joustavat päivähoitoratkaisut edistävät perheiden arjen sujuvuutta. Palvelusetelillä saa- daan vaihtoehtoja esimerkiksi ikäihmisten palveluihin. Tukea tarvitsevien ihmisten palvelut pitää räätälöidä yksilöllisesti. Syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta tai perhettä pitää kädestä pitäen opettaa ottamaan vastuuta omasta elämästään. Elinkeinoelämä tietää mitä elinkeinoelämä tarvitsee. Vuoropuhelua yrittäjien ja virkamiesten välillä on lisättävä. Yrittäjää on palveltava ripeästi ja joustavasti. Kaupunki luo edellytyksiä yritystoiminnalle mm. sujuvalla tonttipolitiikalla, liikenneratkaisuilla ja laadukkailla koulutuspalveluilla. Elinkeinopolitiikan kärjet on etsittävä yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Paras tapa kehittä kuntaorganisaation tuottavuutta on kannustaa työntekijöitä oman työnsä kehittämiseen. Kuka tietää paremmin, tehdäänkö nyt oikeita asioita tai miten yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa voisi parantaa, kuin työntekijä itse? Työhyvinvoinnin kannalta tärkein asia on, että työntekijä kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Henkilöstölähtöinen kehittämistoiminta pitää nostaa tulevan valtuustokauden tärkeimmäksi henkilöstöpoliittiseksi linjaukseksi. Pormestari luotsaa kaupunkia yhdessä valittuun suuntaan. Leena Kostiainen 11 Myös ikäihmisten syrjäytymistä on aktiivisesti ehkäistävä Palveluista tiedottamisessa on paljon parannettavaa Mm. Erkka Vuorinen (ed.vas.), Tuija-Leena Juutilainen, Irja Tulonen, Piippa Jumppanen, Antti Punkari, Juha Salonen (takarivi vas.), Lauri Ruippo, Yrjö Schafeitel, Maunu Kuismanen ja Ilkka Hietaniemi sekä kuvasta puuttuvat Antti Hervonen, Matti Heinivaho Arja Parikka ja Eero Valento edustavat kokoomuksen senioriasiantuntemusta. K okoomuksen ehdokaslistalla on kattava joukko ikänsä puolesta senioreiksi luettavia tai ainakin seniori-ikää lähestyviä, mutta edelleen hyvin aktiivisia tamperelaisia. He ovat parhaita asiantuntijoita siinä, minkälaista on elää ja asua ikäihmisenä Tampereella. Tamperelaisten keskuudessa tehty tutkimus osoitti selvästi, että ihmiset haluavat elää omissa kodeissaan niin pitkään kuin se vain voimien ja toimintakyvyn puolesta on mahdollista. Kokoomuslaiseen ajatteluun kuuluu, että yksilöllä on vapaus päättää oman elämänsä suunnasta. Puolueen näkemyksen mukaan vanhuksille on tarjottava mahdollisuus toteuttaa toiveensa kotona asumisesta. Kotipalveluiden ja palvelukeskusten yhteistyötä tulee kehittää niin, että ikääntyvän omaa tahtoa voidaan kunnioittaa. Loppujen lopuksi kotona asuminen on aika usein paitsi vanhukselle se mieluisin, myös yhteiskunnalle se kaikkein edullisin vaihtoehto. Ennaltaehkäisy vähentää laitoshoidon tarvetta Tampereen kansallisten senioreiden ja kaupungin vanhusneuvoston puheenjohtaja Juha Salonen muistuttaa, että ikääntyvien ihmisten terveydestä huolehtiminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen on pitkäjänteistä työtä, josta hyötyvät kaikki. – Panostaminen terveyden ylläpitämiseen ehkäisee pitkällä tähtäyksellä laitoshoidon tarvetta ja tuo laatua seniorien elämään. Kaupungin tulisi entistä enemmän satsata kaikkien seniorien hyvinvointiin. Kotona asumista on tuettava Kokoomuslaisessa kuntapolitiikassa terveys- ja lääkäripalvelut löytyvät sieltä, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat luonnostaan. Ikäihmisille on tarjottava mahdollisuus asua omassa kodissaan niin pitkään kuin halua ja voimia riittää, mutta vanhusta ei pidä jättää kotiinsa yksin syrjäytymään. kotiin tuotavilla palveluilla. Ne tarjoavat paitsi hoivaa ja turvaa, myös tuiki tarpeellista sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Monet vanhukset asuvat yksin, eikä sukulaisia välttämättä asu samalla paikkakunnalla tai edes lähistöllä. On tärkeää, että ikäihminen ei jää kotiinsa yksin, vaan löytää toimintatapoja ja -ympäristöjä, joista hän saa virikkeitä elämäänsä. – Yleisesti ottaen Tampereella asiat ovat ikäihmisten kannalta aika hyvin. Yksityiskohdissa on toki paljon paran- nettavaa. Varsinkin neuvontapalveluissa ja tiedottamisessa on toivomisen varaa. Nettikeskeinen tiedottaminen ei tavoita suurta osaa ikääntyvästä väestöstä. Käytännössä avun saannin esteeksi on usein muodostunut se, ettei osata ottaa yhteyksiä oikeisiin tahoihin, Juha Salonen toteaa. Omaishoitajien jaksamisesta huolehdittava Yhtä tärkeää kuin vanhusten itsensä, on heidän omaishoitajiensa hyvinvoinnista huolehtiminen. Kaupungin tulisi tarjota omaishoitajille mahdollisuus myös omaan aikaan. Vain siten voidaan ehkäistä heidän väsymistään. – Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava. Lakisääteisten vapaapäivien lisäksi heillä tulee olla mahdollisuus saada sijainen kotiin lyhyeksi ajaksi, vaikka vain muutamaksi tunniksi, asioiden hoitamista, virkistäytymistä ja harrastuksiin osallistumista varten. Uupunut omaishoitaja – ja hänen hoidettavansa – joutuvat itse laitoshoitoon, Juha Salonen huomauttaa. Kokoomuksen senioriehdokkaiden mielestä kaupungin tarjoamiin kotipalveluihin pitää panostaa nykyistä enemmän. – On tärkeää luoda sellainen työyhteisö, jossa työntekijät ovat motivoituneita ja pysyvät työssään. Vanhusasiamiesten raporteista selviää, että työnte- kijöiden vaihtuvuus on selvästi havaittu ongelma. Myös suhtautumisessa asiakkaisiin on ollut havaittavissa vääränlaisia asenteita. Vanhusasiamies on puolueeton henkilö, johon voi ottaa yhteyttä kaikissa ikäihmisten palveluja koskevissa kysymyksissä. Vanhusasiamiehet ottavat vastaan palautteita, kuuntelevat kuntalaisten huolia ja tarvittaessa mahdollisissa ongelmatilanteissa järjestävät neuvotteluja ratkaisun löytämiseksi. Yhdessä valvontakoordinaattorin kanssa vanhusasiamies valvoo ikäihmisille suunnattujen palvelujen laatua. – Vanhusasiamiesten tehtävä on olla vanhusten käytettävissä neuvojana ja opastajana. Lisäksi heidän vastuullaan on ilmoittaa havaituista epäkohdista ja asiattomasta kohtelusta. Vanhusasiamiesten työn ei tarvitse näkyä ihmisten arjessa silloin, kun asiat ovat kunnossa, Juha Salonen sanoo. 12 Asumisen polku Pohjolassa >>> s/MISTUSASUNNOT s%LOISAKODIT s6UOKRAASUNNOT s4OIMITILAT Ihanaa olla kotona Haluaisitko viettää enemmän aikaa omassa kodissa? Meistä se on maailman paras paikka sekä arkena että juhlana. Uusia NCC Tähtikoteja on jo muuttovalmiina rantamaisemissa Pyynikillä ja Vehmaisissa, jonne tulee myös lisää uutta. Tutustu myös Kalevan pian valmistuviin Aktiivikoteihin ja sovi esittely. Katso myös: ncc.ﬁ/ asuntoturva NCC Rakennus Oy ASUNTOMYYNTI puh. 050 593 6172 ja 050 593 6166 Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 C, Tampere Itsenäisyydenkatu 17 A, PL 825 33101 Tampere Puh. 020 775 9600 pohjola@pohjolarak.fi www.pohjolarak.fi ncc.ﬁ/asunnot 0 1 2 ET PPK var. laukk uhyll y metri ä PH S HK SIIV. peili JK ALKOVI tehosteseinä MU AP OH valokuvataulu tehosteseinä KT