♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ Turvallisuustarkastus Kodin tapaturmariskit PERHEENI OSAA - - - - - - - - - - - -  Toimia oikein onnettomuustilanteissa - - - - - - -   Käyttää alkusammutinta - - - - - - - - - - -  Tehdä hätäilmoituksen - - - - - - - - - - -  Antaa hätäensiapua - - - - - - - - - - - -  Vuosittain tapahtuu noin miljoona tapaturmaa ja niissä kuolee noin 2700 suomalaista. Kaikista tapaturmista on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia noin 75 %. Ikäihmisillä yleisimmät kaatumistapaturmat johtuvat liukastumisesta, kompastumisesta tai putoamisesta. Alle 10-vuotiaille lapsille sattuu tapaturmia yleisimmin kotona tai kotipihalla. RAKENNUS Uloskäytävillä ei ole poistumista estäviä tavaroita - - - Kiukaan turvaetäisyydet kunnossa - - - - - - - Saunassa ei kuivata pyykkiä - - - - - - - - - Palotikkaat kunnossa - - - - - - - - - - - Kattotikkaat ja kattosillat kunnossa - - - - - - Savupiippu ehjä - - - - - - - - - - - - Rakennuksen ulkopuolella seinustalla ei säilytetä helposti syttyviä tavaroita - - - - - - Yläkerran makuuhuoneista on hätäpoistumismahdollisuus Sähkölaitteet ja –asennukset kunnossa - - - - - - Alkusammutuskalusto tarkastettu ja huollettu - - - - Palovaroitin (-varoittimet) käyttökunnossa - - - - - Kodin kemikaalit lasten ulottumattomissa - - - - Lapsilta lääkekaapille pääsy estetty - - - - - - -              Voit parantaa rakennuksesi turvallisuutta: - - - - poistamalla ovikynnyksiä loiventamalla portaita lisäämällä käsijohteita huolehtimalla hyvästä valaistuksesta. Tarvittaessa käytä ensiaputaitoja Hätäensiaputoimenpiteillä pyritään turvaamaan loukkaantuneen hengitys ja verenkierto sekä estämään hänen tilansa huonontuminen. Loukkaantuneen tilan selvittäminen: SÄILYTYSTILAT Ullakolla tai kellarissa ei ole tarpeetonta syttyvää tavaraa - - - - - - - - - - - - Autotallissa ei ole tarpeetonta syttyvää tavaraa - - - Palavia nesteitä, nestekaasua ja muita vaarallisia kemikaaleja säilytetään määräysten mukaisesti - - - - Tapaturmia ehkäistään parhaiten järjestämällä kotiympäristö turvalliseksi.    - - - - - - - Onko loukkaantunut herätettävissä? Puhuttele ja ravistele. Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112. Hengittääkö hän? Varmista hengitystiet. Jos hengittää, käännä hänet kylkiasentoon. Jos ei hengitä, aloita painelu-puhalluselvytys rytmillä 30 painelua - 2 puhallusta. Tyrehdytä verenvuodot. Rauhoita ja pidä hänet lämpimänä. PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS www.pirkanmaanpelastuslaitos.fi http://www.facebook.com/pirkanmaanpelastuslaitos puh. 03 565 612 (keskus) Turvallisuus muodostuu pienistä arjen asioista. Muistathan, että olet itse vastuussa omasta ja perheesi turvallisuudesta. TURVALLISUUSOHJEITA PIENTALOIHIN Ennaltaehkäisy Alkusammutuskalusto Tehokkain ja edullisin tapa estää onnettomuudet on niiden ennaltaehkäisy. Rakennusten laitteiden ja koneiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla lisätään merkittävästi asumisturvallisuutta. Tulen käsittelyssä tulee olla huolellinen. Kun pelastusviranomaiset saapuvat paikalle, he estävät lisäonnettomuuksien syntymisen; eivät korjaa jo tapahtunutta vahinkoa. Kodissa on hyvä olla alkusammutuskalustoa. Sammutuspeitto, jauhesammutin ja vesiletku auttavat alkaneen palon sammuttamisessa, vähentävät vahinkoja ja antavat lisäaikaa, kunnes palokunta saapuu paikalle. Yleisimpiä syttymissyitä Tulipalot eivät syty itsestään. Melkein puolet tulipaloista aiheutuu ihmisen toiminnoista. Vuoteessa tupakointi ja alkoholi ovat tappava yhdistelmä. Valvomattomat kynttilät ovat merkittävä turvallisuusriski; lasta ja lemmikkieläintä ei saisi koskaan jättää yksin kynttilän kanssa. Ruuanlaiton yhteydessä rasvapalot tai päälle jäänyt liesi aiheuttaa pelastuslaitoksille lukuisia hälytyksiä. Myös erilaiset sähkölaiteviat ja kiukaan läheisyyteen jätetty palava materiaali sytyttävät vuosittain satoja tulipaloja. Palovaroitin Jokaisessa asuinhuoneistossa tulee olla kerroksittain vähintään yksi palovaroitin alkavaa 60 m2 kohden. Asenna varoitin laitteen mukana tulevan asennusohjeen mukaisesti. Suositeltavaa on, että palovaroittimet sijoitetaan lähelle pääuloskäyntiä ja jokaiseen tilaan, jossa yövytään. Varmista palovaroittimen toimintakunto kuukausittain ja vaihda paristo kerran vuodessa. Jos huoneessa on takka, kaasuhella tai muu tulisija, on suositeltavaa asentaa häkävaroitin. Pääsääntöisesti varoitin sijoitetaan kattoon. Laitteen käyttöohjeessa on kerrottu yksikohtaisesti varoittimen sijoittaminen, noudata ohjeita. Poistumistiet Rakennuksesta tulee olla vähintään kaksi poistumistietä, joista toinen voi olla varatie, esimerkiksi ikkuna. Jos pudottautumiskorkeus on yli 3,5 m, varmistetaan turvallinen poistuminen kiinteillä tikkailla. Asukkaiden on hyvä harjoitella poistumista ja kokeilla, miten poistuminen eri onnettomuustilanteissa tapahtuu. Asukkailla tulisi olla tiedossa pihalla turvallinen alue, jonne hätätilanteessa kokoonnutaan. Talotikkaat ja kattosillat Rakennuksen seinustalla pitää olla kiinteät talokikkaat. Tikkaita pitkin mm. nuohoojat pääsevät turvallisesti nuohoamaan. Liikkuminen katolla voi vaatia myös kattosiltoja. Osoitenumerointi Rakennuksen osoitenumeroinnin tulee näkyä selvästi osoitteena olevalle kadulle/tielle. Mikäli rakennus sijaitsee kulmatontilla, tulee osoitenumeroiden näkyä molempiin suuntiin. Nuohous Tulipalon sattuessa Jos asunnossa on tulisijoja tai savuhormeja, on niitä huollettava säännöllisesti. Pelastuslain 22 §:n mukaan huoneiston haltijan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan vuosittain. Vapaa-ajan asunnot nuohotaan joka 3. vuosi. PELASTA SAMMUTA RAJOITA HÄLYTÄ OPASTA vaarassa olevat lähimmällä alkusammuttimella sulkemalla ovet ja ikkunat pelastajat paikalle puh. 112 pelastajat paikalle Hätäilmoituksen tekeminen SOITA KERRO KERRO VASTAA TOIMI LOPETA hätäpuhelu itse, jos voit mitä on tapahtunut tarkka osoite ja kunta kysymyksiin annettujen ohjeiden mukaisesti puhelu vasta saatuasi luvan Yleinen hätänumero on 112 Muista, että soittaessasi matkapuhelimesta hätänumeroon 112 et tarvitse suuntanumeroa.