Nyt ylös ulos - malmi
Muista ystävääsi 14.2. s. 5 2 2013 MALMI - TAPANILA PUKINMÄKI - PUISTOLA Koulujen sisäilmaongelmat puhuttavat s. 4 Nyt ylös ulos ja talviliikkumaan sivu 3 Viihdy uudistuneessa Malmin Ormuspellossa – vuokraa kotisi AS OY HELSINGIN LEIKERI KATONTEKIJÄNKUJA 1, 00700 HELSINKI 25.1.2013 valmistuu uusia korkeatasoisia koteja vuokrattavaksi. Yhtiössä kaksi taloa, 3–4-kerroksinen kerrostalo ja kaksikerroksinen luhtitalo. Asunnoissa laminaattilattiat, huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä, astianpesukone, liesi. Osassa asunnoissa oma sauna. Yhtiöllä maksuton pesutupa sekä Elisan 2/2 mbits laajakaistaliittymä. HuOneistOesiMerkkeJÄ 2 h, kt 47,5 m2 2 h, k 52 m2 2 h, k, s 59 m2 3 h, k 69,5 m2 3 h, kt, s 71,5 m2 855 €/kk 910 €/kk 1003 €/kk 1112 €/kk 1216 €/kk VuOkraVakuus 2 kk vuokra (toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus) tai vaihtoehtoisesti 1 kk vuokra, jos vuokrasopimuksessa määritellään ensimmäinen irtisanomisajan alkamispäivä 12 kk:n päähän sopimuksen alkamisesta. Vesimaksu 18 €/hlö/kk, saunamaksu 12 €/kk, autohallipaikka 45 €/kk. Muut VuOkrauseHDOt Kotivakuutus, asunnot ovat savuttomia. Lemmikit sallittu. VuOkranantaJa IC Kodit II. asuntOJen VuOkraus Ja tieDustelut Puh. 010 228 6319, pirjo.nyyssonen@realia.fi Jätä vuokra-asuntohakemuksesi www.asuntovuokraus.fi 3 h, k, 69,5 m2 2 h, k, 52 m2 3 h, k, s, 71,5 m2 2 h, kt, 47,5 m2 ValiMOtie 17–19, 00380 Helsinki, PuH. 010 228 6330, Pks.ManageMent@realia.fi www.asuntOVuOkraus.fi 2•2013 2 Tutkailu tulevaisuuteen Voimme huokaista helpottuneina. Mayojen ennustus maailmanlopusta sai jatkoaikaa. Sen sijaan vedenpaisumus on lähempänä kuin koskaan aikaisemmin, ei tosin sekään vielä aivan lähivuosina. Edellisestä vedenpaisumuksesta kertoi ensimmäisenä Raamattu. Napajäätiköiltä sulaa vuosittain Yhdysvaltain pinta-alan kokoisia alueita ja se nostaa merten pintaa muutamalla kymmenellä sentillä. Pitää siis varautua rakentamaan korkeita kivitaloja, kuten Helsinki jo tekee. Kolme alinta kerrosta on hyvä pitää tyhjinä ja neljännessä kerroksessa tarvitaan kauppaa, parturia ja kukkakauppaa. Talojen välinen yhteyden pitäminen hoidetaan ilmaradoilla, josta esimerkki saadaan jo nyt Japanin suurkaupungeissa ●●● Joulun vietto menee uusiksi Paavi Benedictus XVI:n annettua uutta tietoa Jeesuksen syntymäajasta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Vatikanin l´Osservatore. Lyhyellä tähtäyksellä voidaan edelleen toteuttaa unelmia. On aiheellista toivoa, että Kreikka, Espanja, Irlanti ja Italia saavat oman taloutensa suomalaisten arvonlisäveronmaksajien avulla kuntoon. Päästökaupassa voimme odottaa voittoa eli sitä, että saastepilvet kiertävät jatkossa Suomen ja osuvat esimerkiksi Ruotsin ja Norjan iltataivasta himmentämään. Suomalainen maaseutu ja pohjoinen tuntureineen on miltei yhtä hyvässä asemassa kuin Islanti, jonka keskikorkeus on toista kilometriä meren pinnasta. Turismi kukoistaa. Saatamme menettää Etelä-Suomen sikatilat, mutta vastaavasti saamme Laatokan rantaniittyineen ja laulupuistoineen takaisin. Siitä Äänislinnan eli Petrozavodskin lehdistö on jo nyt huolissaan. Siksi suomenkieliset lehdet loppuvat. Asiasta kertoi ensimmäisenä Aunuksen radio. Poliittinen elämämme etenee voimallisesti. Tasavallan presidentti vierailee Washingtonin Valkoisessa ja Moskovan valkoisessa talossa. Jutta Urpilainen muuttaa johtamaan EU:n naiskiintiötä Brysseliin ja Alexander Stubb ottaa vähemmistövaltuutetun paikan EU:n komissiossa. Olli Rehn palautetaan kotiin Mikkelin kaupunginjohtajaksi. Timo Soini laihtuu kilon. Muurahaispesien lukumäärä kasvaa ja hunajan omavaraisuusaste pienenee mehiläisten koettua joukkokuoleman kovassa kevättalven pakkasessa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus. MARTTI HUHTAMÄKI Letterbox Mediat Aineistojen toimitusaika Ilmoitusmyynti Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Puh. 09 - 260 0107, info@letterbox.fi Pekka Särkisilta puh. 050 555 3252 pekka.sarkisilta@letterbox.fi Pentti Sirviö Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Toimitus Jakelu puh. 0452610260 pentti.sirvio@letterbox.fi Puh. 045 865 3130 Letterbox p. 050 408 2082 - useimmin lottorivissä esiintynyt numero oli 35 Lotto-onnettaren suosikkinumerot Onnettarella tuntuu olevan suosikkinsa Loton oikean rivin arvonnoissa. Vaikka kaikki numerot yhdestä kolmeenkymmeneenyhdeksään ovat viime vuonnakin esiintyneet 7 oikein -rivissä, on joillakin numeroilla selkeästi parempi tuuri. Entä mikä on Suomen ennätysvoittajan resepti voittoriville? Vuonna 2012 useimmin lottorivissä esiintynyt numero oli 35. Se tuntuu olevan onnettaren uusi lempilapsi, sillä aiempina vuosina numeron 35 sijoitus on ollut kahdennenkymmenennen sijan molemmin puolin. Ykköspaikalla vuosia keikkunut numero 36 jätettiin tänä vuonna tylysti jaetulle kuudennelle sijalle. Hopeasijalle vuonna 2012 ylsi numero 39 ja pronssille numero 26. Myös 39 on kärkikahinoissa uusi tuttavuus, sillä tätä ennen se on ollut numerorankingin jumbosijoilla. Useimmin Loton oikeassa rivissä vuonna 2012 esiintyneet numerot Sijoitus) Numero/numerot: Esiintymiskerrat 1) 35: 18 kertaa 2) 39: 15 kertaa 3) 26: 14 kertaa 4) 6: 13 kertaa 5) 3, 12, 18: 12 kertaa 6) 5, 8, 9, 15, 17, 19, 33, 36: 11 kertaa 7) 4, 34: 10 kertaa 8) 1 , 2, 16, 20, 22, 23, 32: 9 kertaa 9) 24, 27, 38: 8 kertaa 10) 10, 21, 29, 31, 37: 7 kertaa Joka viikko 3000-4000 lottoajaa rastii kolmannen pystyrivin lottokupongilleen. Suomalaiset suosivat syntymäpäiviä ja arvottuja numeroita Suomalaisten suosikkirivit ovat vuodesta toiseen samanlaisia. Lottoruudukolle piirrettävät erilaiset kuviot, viiden kertotaulu sekä syntymäpäivät ovat suosiossa, kun lottorivejä valitaan. Suosituin rivi on ruudukon kolmas pystyrivi (03, 09, 15, 21, 27, 33, 39), jota pelataan kolmestatuhannesta neljääntuhanteen kertaa per arvonta. Jos tämänviikkoinen 12,5 miljoonan euron potti osuisi suosituimpaan riviin, olisi voitto-osuus noin 3 000 euroa. Noin 45 prosenttia suo- malaisista antaa koneen arpoa itselleen rivin. Jokaisen rivin päävoiton todennäköisyys on täsmälleen sama riippumatta siitä, onko rivi pelaajan itse laatima vai pikapeli. Ennätysvoittajan resepti voittoriville Suomen suurimman lottovoiton (12,2 miljoonaa eu- roa kierroksella 43/2012) voittaja teki rivinsä veikkaus.fi:ssä. Menetelmänä oli valita yksi numero ja antaa koneen arpoa loput. Voittorivi oli yksi kymmenestä. – Valitsin numeron yhdeksän ja loput valitsi järjestelmä. Jos numerot eivät näyttäneet hyviltä, arvoin ne uudelleen. En hakenut ruudukkoon mitään kuvioita, vaan numeroita, jotka tuntuvat hyviltä. Muistan, että voittorivissä oli numerot 34, 35 ja 36. Valitsin sen rivin ja ajattelin, että jos ne osuvat, voi tulla isokin voitto. Lotossa on tällä viikolla ennätyksellinen 12,5 miljoonan euron potti. 2•2013 3 -Ylös ulos ja hiihtolenkille! UPEAT KELIT HOUKUTTAVAT YHÄ USEAMMAN TALVILIIKUNNAN PARIIN Luistelu kasvattaa suosiotaan ”Nyt on aivan upeat kelit luistelemiselle” toteaa Heino Sormunen, joka on lähdössä vuoden ensimmäiselle luistelukierrokselle luonnonjäälle. Tuntumaa luistelemiseen on toki käyty jo ottamassa mm. Helsingin Rautatientorilla olevalla tekojäällä. ”En ole hankkinut retkiluistimia, kun perinteisillä hokkareillakin voi mainiosti liikkua hyväkuntoisella luonnonjäällä”, toteaa Heino ja suuntaa kohti Puotilan edustalla avautuvaa, reilun kilometrin pituista lenkkiä. Luistelu onkin vertaansa vailla oleva tapa liikkua myös luonnonjäillä ja nauttia samalla maamme vesistöjen tarjoamista retkielämyksistä. Luistelu on hauskaa, ei liian rasittavaa, vaan virkistävä ja sosiaalinen harrastus. Luonnonjäällä on tietenkin tärkeää pitää mielessä turvallisuusasiat ja varustau- tua aina pahimman varalle. Jäänaskalit, reppu, jossa on ilmatiiviissä pussissa varavaatteita, jääsauva ja heittoköysi kuuluvat retkivarusteisiin. Vauhdin hurman takaavat pitkäteräiset retkiluistimet, jotka voi kiinnittää tukeviin kenkiin tai monoihin. Tämä mahdollistaa helpon ja nopean siirtymisen apostolin kyytiin silloin, kun ei voi edetä luistellen. Retkiluistelusta innostuvien kannattaa pistäytyä Suomen Retkiluistelijoiden verkkosivuilla, jonne on koottuna kattavasti tietoa retkiluistelun tekniikasta, turvallisuudesta ja välineistä. Suomen Retkiluistelijoiden verkkosivut löytyvät osoitteesta www.skrinnari.fi. Maastohiihto kansallislaji on Maastohiihto on perinteisesti ollut suomalaisten kansallislaji ja tällä hetkellä voimakkaassa nousussa sekä kuntoilu- että retkeilymuotona. Tänä talvena hiihtoon on ollut hyvät olosuhteet. Laji myös sopii lähes kaikille, ja välineisiin ja voiteluun voi panostaa oman kiinnostuksen mukaan. Hiihtämään oppii kuka tahansa, mutta hyvän tekniikan oppiminen vaatii hieman harjoitusta. Hyvälla tekniikalla kaikki lihasryhmät työskentelevät eikä huono tasapaino vie tehoa hiihdosta. Valmiiksi tehtyjä hiihtolatuja löytyy eripuolilta pääkaupunkiseutua kilometrikaupalla. Nyt on enää otettava itseään niskasta kiinni ja painuttava ladulle! Kohota kuntoa Maastohiihto on tehokas kuntoilumuoto, joka parantaa erityisesti kestävyyttä. Hiihdossa käytetään suuria lihasryhmiä ja koko keho tekee työtä monipuolisesti. Säännöllinen kuntohiihto ylläpitää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä. Lisäksi laji sopii hyvin painonhallintaa tukevaksi liikunnaksi. Eikun rinteeseen Laskettelusta on tullut koko perheen talvilaji. Aivan lähistöltäkin löytyy useampia vaihtoehtoja skimbaamiseen tai lumilautailuun. Helsingin Kivikon Lumiparkki, Espoon Serena ja Sipoon Talma ovat kaikki korkeatasoisia ’cityrinnekeskuksia’. Lumiparkki Kivikko on miniparkki kaupunkiliikenteen reittien varrella. Lumiparkista löytyy laskettavaa kaiken tasoisille laskijoille. Parkissa on reilejä, bokseja, hyppyreitä sekä jibbailualue. Mattohissi nostaa laskijat ylös, ja erilliseltä lähtölavalta saa lisävauhtia hyppyreihin. Lumiparkki on monipuolinen paikka, jossa on uutta niin kokeneille laskijoille, mutta myös sopivat olosuhteet lautailua tai new school -hiihtoa vasta kokeileville laskijoille. Kivikon laskettelureissua ei kauan tarvitse suunnitella, hyppäät vain HSL:n bussiin ja surautat paikalle. Aukioloajat: mape klo 16-21, la-su klo 1020. Talman hiihtokeskuksessa Sipoossa on monipuoliset palvelut koko perheelle Hiihtolenkki perinteisellä tyylillä on talviurheilua parhaimmillaan 2•2013 4 Koulujen sisäilmaongelmat puhuttavat Lähes joka viidennessä Suomen koulussa on merkittäviä kosteus- ja homevaurioita, jotka vievät opettajat ja oppilaat sairauskierteeseen. Mitä sisäilmaongelmille tulisi tehdä ja mistä ongelmat kumpuavat? Koulurakennusten huono sisäilma on maanlaajuinen ongelma. Merkittävin huonon sisäilman aiheuttaja koulu- ja päiväkotirakennuksissa on rakennuksen ikääntyminen. - Merkittävä osa suomalaisista kouluista on rakennettu 50- ja 60-luvuilla. Riittävän laajoja peruskorjauksia on jätetty tekemättä tai on korjattu välttämättömin vasta pakon edessä. Nyt rakennukset ovat elinkaarensa päässä ja sellaisiin rakennuksiin sisäilmaongelmia syntyy aina, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija arkkitehti Eero Palomäki. Hän on myös Sisäilmayhdistyksen jäsen ja ollut mukana tuottamassa eduskunnan tarkastus- valiokunnalle viime lokakuussa julkistettua raporttia rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Tyypillisimpiä koulujen sisäilmaongelmia ovat il- manvaihdon riittämättömyys ja liian korkea lämpötila. Terveyden kannalta pahimmasta ongelmasta, kosteus- ja homevaurioista johtuvista sisäilman epäpuh- tauksista, kärsii raportin arvion mukaan noin 12–18 % kouluista ja epäpuhtauksille altistuu päivittäin jopa 300 000 henkilöä. Huonosta sisäilmasta kärsivät sekä opettajat että oppilaat. Yleensä sisäilmaongelmiin reagoivat ensin opettajat, jotka viettävät samoissa tiloissa pitkiä aikoja. Kuitenkin lapsilla astman pahenemisen riski on aikuisia korkeampi. Kosteusvaurion vaikeusasteesta riippuen lasten riski sairastua astmaan kasvaa 3–4-kertaiseksi. Kunnat tarttuvat koulujen ongelmien korjaamiseen vaihtelevasti ja usein resurssien puutteesta johtuen vasta pakon edessä. Palomäen arvion mukaan isoissa kaupungeissa saattaa olla kymmenenkin koulua, jotka tarvitsevat akuuttia korjausta. Joissakin tapauksissa koulut ovat menneet niin huonoon kuntoon, että uuden koulun rakentaminen on taloudellisesti järkevin vaihtoehto. - Valitettavan usein korjausjärjestyksen määrittelee kyseisen koulun sisäilmaongelmien saama julkisuus eikä välttämättä rakennusten huonokuntoisuus. Joskus käy myös niin, että ongelmista vaietaan siinä kohtaa, jos koulua uhkaa lopettaminen ja oppilaita siirto kauemmas väliaikaiseen kouluun, Eero Palomäki sanoo. Oikeilla valaisimilla voit vaikuttaa hyvinvointiisi viä lampputyyppejä kuten halogeenilamppuja, jotka sopivat suoraan hehkulampun tilalle. dän valon tarpeensa, Tarmo Kämppi kuvailee. Tulevaisuudenkuvassa ”Hyvinvointia sähköllä – Visio 2030” älykäs automaatio ohjaa talon toimintoja ja pitää huolta asukkaista. Sähköistys lisää mukavuutta ohjaamalla mm. valaistusta ja ilmanvaihtoa tarpeiden mukaisesti. - Erilaisilla tunnistimilla ja sensoreilla valaisin voidaan liittää osaksi jokapäiväistä elämää. Niiden avulla voidaan tunnistaa saapuminen huoneeseen ja kytkeä tarvittavia valoja. Tieto liikkeestä ja läsnäolosta auttaa välttämään turhan valojen polttamisen. Käyttäjälle vaivaton vakiovalotoiminto tarjoaa esimerkiksi työpisteeseen aina yhtä hyvän valaistuksen. Valaisin tunnistaa päivänvalon ja laskee itsenäisesti, kuinka paljon sitä tarvitsee täydentää keinovalolla. Nykyteknologialla voimme sitoa valaistuksen yhteen esimerkiksi kulunvalvonnan kanssa, jolloin valaistus tietää keitä tilassa on ja millainen on hei- kasvavat jatkuvasti, vaikka samaan aikaan tulisi säästää sähköä. Riittääkö älykäs valaistuksen ohjaus hillitsemään energiankulutusta? - Lamppujen nopea kehitys tarjoaa tähän ratkaisun. Tarjolle tulee jatkuvasti yhä energiatehokkaampia valonlähteitä, jotka tuottavat entistä enemmän valoa aiempaa pienemmällä energiamäärällä. Teknologian kehitys on ollut nopeaa ja tulee myös jatkumaan nopeana. Monille jo tuttu ledi ei ole vielä paras ratkaisu jokaiseen tarpeeseen. Ledit tulevat kuitenkin yleistymään ja tarjoavat ennen pitkää vaihtoehdon lähes kaikille nykyisille valonlähteille. Liikkeelle voi lähteä toki jo nyt ostamalla valmiin ledivalaistuspaketin, joka sisältää kaiken tarvittavan. Valaistuksen suunnittelussa huomioidaan yhä enemmän yksilöllinen valontarve eikä mitoitusta tehdä ainoastaan maksimitasojen mukaan. Valon tar- Enemmän valoa vähemmällä Valaisin tunnistaa energialla valon tarpeen Valaistuksen tarve ja määrä Valo on tärkeä hyvinvoinnin lähde ja valaisimia tulee lisää niin koteihin kuin toimistoihinkin. Sähköalan yhteinen visio vuodelle 2030 ennakoi, että valaistus ja monet muut kodin toiminnot hoituvat lähes automaattisesti. Energiana käytetään itse tuotettua aurinkosähköä. - Tulevaisuuden yksilölliset valaistusratkaisut osaavat huomioida millaista va- laistusta kukin käyttäjä tarvitsee. Ne säätävät itsensä liikkeen, läsnäolon ja vaikkapa päivänvalon mukaan, kuvailee energiatehokkuusratkaisuista vastaava johtaja Tarmo Kämppi Elektroskandiasta. Valaistus tulee osaksi laajempaa talotekniikan kokonaisuutta ja liittyy kodinohjausjärjestelmään. Älykäs ohjaus tarjoaa valoa oikean määrän sinne missä sitä tarvitaan ja juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Näin turha valaistus jää pois ja tar- jolla oleva luonnonvalo käytetään hyödyksi. - Toinen iso muutos koetaan uusien valonlähteiden myötä. Hehkulampuille heitettiin jo hyvästit ja ledit ovat vahvasti tulossa. Tämä vaikuttaa myös valaisimiin, jotka voivat olla entistä pienempiä ja niitä voi sijoittaa vapaammin. Tällä hetkellä elämme siirtymävaihetta, jossa useimmat kotien valaisimet on suunniteltu hehkulampuille. Näihin kaupasta löytyy monia energiaa säästä- ve on hyvin yksilöllistä, sillä esimerkiksi vanhemmat ihmiset tarvitsevat enemmän valoa kuin nuoret. Toisaalta nuoret eivät tarvitse täyden tehon valaistusta. Kun tason voi säätää sopivaksi, säästyy energiaa. Aurinkoa ei unohdettu ole Kämpin mukaan tulemme käyttämään entistä enemmän aurinkoa ainakin kahdella tavalla. Ohjausjärjestelmät voivat huomioida päivänvalon ja täydentää sitä valaisimilla. Tänä päivänä uudet tilat lasiseinineen, atriumeineen ja erkkereineen pyrkivät tuomaan luonnonvaloa sisälle. Näissä älykkäällä valaistuksella saadaan aikaan huomattavaa säästöä. Toinen muoto hyödyntää aurinkoa on aurinkosähkö, jonka pientuotanto tulee yleistymään. Tarjolla on jo valmiita kuluttajille suunnattuja aurinkoenergiapaketteja. - Jatkossa energiankulutusta mitataan tarkemmin ja tietoisuus omasta kulutuksesta lisääntyy. Myös tätä kautta saadaan säästöjä aikaan, kun sähkön käyttäjät eli me kaikki kiinnostumme kehittämään omia tottumuksiamme. 2•2013 5 -Muista ystävääsi 14.2. Nuoret edelläkävijöitä ystävänpäivän vietossa Ystävänpäivän viettämisessä on usein sama ongelma kuin muiden vastaavien juhlien kanssa: päivää haluttaisiin juhlistaa, mutta uusia, hyviä tapoja on vaikea keksiä. Aikakauslehtien päätoimittajat kokosivat ystävänpäivän viettämiseen hyväksi koettuja vinkkejä ja pohtivat, pitäisikö päivää juhlia ystävien vai rakkaan kanssa. Vinkkejä ystävänpäivään (Riitta Korhonen, ET-lehti): - Vie ystävä aamukahveille teille tärkeään paikkaan - Kudo sukat talven viimoihin - Lähetä muistokuva – vaikka vanha koulukuva – ja kerro miten ihanaa on, että ystävä on kulkenut vierelläsi niin pitkään - Muista uutta ystävää tekstarilla: ihanaa että elämä toi sinut minulle - Tarjoa ruokaa ystävälle, joka on jo vuosia syönyt lähes aina yksin TULE JAKAMAAN PAIKALLISLEHTIÄ Etsimme palvelukseemme luotettavia henkilöitä jakamaan kaupunkilehtiä ja mainoksia. Työtä teet yhtenä päivänä viikossa sopimasi määrän. Työ sopii kaiken ikäisille ja kokoisille! Käy kotisivuillamme www.letterbox.fi Ystävänpäivä on kansainvälisesti rakastavaisten juhla, mutta Suomessa sitä vietetään usein ystävien kesken. Kumman perinteen mukaan ystävänpäiväohjelmaa oikein pitäisi suunnitella? Aikakauslehtien päätoimittajat neuvovat unohtamaan jaottelun. - Kannattaa ottaa molemmat perinteet huomioon. Päivällä voi vaikka ensin tavata ystäviä ja illan viettää rakastetun kanssa. Eikö se olisi ihanteellisinta? tuumaa Suomen Golflehden päätoimittaja Kalle Virtapohja. Etiketin päätoimittaja Sari Karjalainen on samoilla linjoilla: hän ei tekisi tiukkaa valintaa vaan viettäisi ystävän päivää ”kaikkien rakkaitten päivänä”. - Ystävällisiä huomionosoituksia ja kauniita sanoja ei varmasti voi olla maailmassa liikaa, joten kaikki saakoot mieluusti osansa. Improbaturin päätoimittajan Robert Sundmanin mukaan näyttää siltä, että amerikkalaishenkinen hössötys on Suomessa alakynnessä ystävyyden juhlistamisen rinnalla. - Olen aistivinani, että nykyajan lukiolaisten keskuudessa palaillaan ällötysvillityksestä suomalaiseen malliin – ystävänpäivää vietetään siis ystävyyden kunniaksi. Hektisessä elämänmenos- sa pysähdymme liian harvoin ajattelemaan sitä, millainen onni ja voimavara hyvässä ystävyyssuhteessa piilevät. Leivonnaisia ja lämpimiä ajatuksia Aikakauslehtien päätoimittajat suosivat ystävänpäivänä pieniä, mutta mieltä ilahduttavia muistamisia: Improbaturin päätoimittaja Robert Sundman viettäisi ystäviensä kanssa kahvi- tai teetuokion, ja Etiketin päätoimittaja Sari Karjalainen veisi ystävänsä vaikkapa lounaalle. - Oman rakkaan kanssa pieni samppanjaillallinen tai –iltapala on ihanaa pientä luksusta ja toisen huomiointia. Tarjolla voi olla vaikkapa pientä sormisyötävää, laadukasta suklaata ja lasillinen samppanjaa, Karjalainen suosittelee. Kotilieden päätoimittaja Leeni Peltonen suosittelee tekemään herkut itse. - Ystävänpäivän tienoilla on tarjolla paljon kivoja ohjeita suloisiin leivonnaisiin. Myös askartelun ystäville ystävänpäivä on yksi vuoden kohokohdista, sillä käsistään taitavat voivat ilahduttaa ystäviään omatekoisilla korteilla, Peltonen toteaa. Jos ystäviä ei ehdi tavata kasvokkain, lämpimät ajatukset saa toimitetuksi peril- le muutenkin. - Mikään ei lämmitä niin kuin perinteisen postin mukana tuleva ystävänpäivän kortti. Mutta aina ei ehdi kortteja kirjoitella, joten kannattaa laittaa ainakin yksi twiitti, tekstari tai sähköposti liikkeelle sellaiselle ystävälle, joka on vähän kauempana, sanoo Suomen Golflehden päätoimittaja Kalle Virtapohja. Älä unohda muuta vuotta Vaikka ystävänpäiväkortti onkin kaunis ele, ET-lehden päätoimittaja Riitta Korhonen varoittaa ystävänpäivän muuttumisesta rutiiniksi. - Ystävänpäivästä ei saisi tulla sellaista ”korttienlähettämisautomaattia”, että kun ei ole muuten ollut aikaa eikä olla tavattu vuosiin, niin muistetaan nyt edes kortilla. Ystävänpäivä voisi muistuttaa siitä, että ystäviä voi hankkia läpi elämän. Elämässä tulee uusia kohtaamisia koko ajan ja joistain näistä syntyy uusia ystävyyksiä, Korhonen sanoo. Myös Vanhustyön päätoimittaja Pirkko Karjalainen muistuttaa, että ystävänpäivä on vain yksi päivä vuodessa. - Toivoisin, että ihmiset voisivat viettää ystävänpäivää vaikka joka päivä. Eihän yksi päivä ”kesää tee”, Karjalainen sanoo. YRITYKSET JA TALOYHTIÖT Meiltä saatte kaikki tarvitsemanne siivouspalvelut: viikkosiivoukset peruspesut ja vahaukset ikkunoiden pesut – myös näyteikkunat laadukkaasti ja luotettavasti usean vuoden kokemuksella, 100 % suomalaisella ammattitaidolla! Pyydä tarjouksemme! VAAKKU KY jarkko@vaakku.fi / kirsi@vaakku.fi / 045-3209339 Puhelin 0504-082082 Arkisin 10-16 2•2013 6 Lentoaseman juhlavuosi alkoi Tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta Malmin lentoaseman juhlallisista vihkiäisistä. Tarkalleen ottaen juhlapäivää vietetään 15.5.2013. Vanhoille malmilaisille asia ei ole mitkään uusi. Keskellämme elää vielä runsaasti ihmisiä, jotka saattavat hyvin muistaa suuren juhlan. Ehkä jopa olleet itsekin paikalla katsomassa kansainvälistä lentonäytöstä tai ihmettelemässä, kun kolmasosa silloisen Helsingin henkilöautoista oli pysäköitynä lentokentän laidalle. Maailmanlaajuisesti kysymyksessä on kuitenkin merkittävä juhla. Euroopassa ei ole juuri säilynyt alkuperäisiä 30-luvun suurlentoasemia alkuperäisessä asussaan. Ne ovat joko kokonaan hävinneet tai sitten laajentuneet moderneiksi suihkuliikennekentiksi. Malmi on kuitenkin säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä ja mittasuhteensa. Lentoasemalla on yhä edelleen aistittavissa varhaisen liikenneilmailun tunnelmat. Vierailijat hämmästelevätkin usein, miten vastaan tulee mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka kertovat kertomuksia täynnä olevasta menneisyydestä. Samalla lentoasema elää tätä päivää. Tällä hetkellä Malmi on suomalaisen yleis- ja ammatti-ilmailun tärkein koulutuskeskus. Kentällä on myös viranomaistoimintaa sekä vilkasta harrastustoimintaa. Mutta muuten historiallinen lentoasema tuntuu viettävän hieman harmaata aikaa. Taannoisissa kuntavaaleissakaan ei Malmin kohtalo tuntunut nousevan yleiseen keskusteluun. Myös kaupunki on lopettanut kaikessa hiljaisuudessa alueen aktiivisen kaavoittamisen. Hakkeelle ei tuntunut löytyvän aktiivista eteenpäin viejää. Kaavoi- NYT LASIMASISTA Talven tarjous kampanja KÄYNNISSÄ Saunan lasitukset Lasi ja Peililiukuovet Korjauslasitukset Ikkunalasit Eristyslasielementit Keittiön välitilanlasitukset sekä paljon muuta nyt -20% Tuotteet toimitetaan mittatilaustyönä. Koskee uusia tilauksia. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Voimassa 15.3.2013 asti www.lasimasi.fi facebook.com/lasimasi Tarjouspyynnöt tyopaja@lasimasi.fi puh. 09 350 7370 Lasimasi Oy, Ormuspellontie 12, Helsinki/Malmi tusta johtanut kaupungin virkamies totesikin haastattelussa osuvasti, ettei ”kukaan halua olla sellainen henkilö, josta ei pidetä” (YLE Närbild 20.1.2013) Juhlavuosi antaa kuitenkin hyvät mahdollisuudet nostaa Malmin tulevaisuus yleiseen keskusteluun. Kaupunki voisi muis- taa entistä ylpeydenaihetta poistamalla kentän kehittämistä hankaloittavan rakennuskiellon. Matkailu- ja museotoimi saisivat tunnustaa kentän turismi- ja historialliset arvot. Ammattikoulutuksesta vastaavien toivoisi näkevän lentoaseman merkityksen koulutusympäristönä. Malmilaisten puolestaan toivoisi olevan ylpeitä ainutlaatuisesta ilmailukulttuurin keskuksestaan. Malmi kun tunnetaan maailmalla juuri lentoasemastaan. Raine Haikarainen puheenjohtaja Malmin lentoaseman ystävät ry. 2•2013 - 3300 asuntopaloa Yleisin syttymissyy on tupakointi Paloautoon on toivottavampaa tutustua hälytystilanteen ulkopuolella. Useimmilla meistä on kokemuksia tulipalosta. Vaikka lähipiiri olisikin selvinnyt ilman vaaratilanteita, niin omalla asuinalueella on varsin todennäköisesti paloauton ääni tullut tutuksi. Valitettavan usein tulipaloista ei selvitä pelkillä aineellisilla vahingoilla. Tulipaloissa kuoli viime vuonna 80 ihmistä, selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotiedoista. Palokuolemien määrä nousi huomattavasti edellisvuodesta, jolloin kuolleita oli 67. Yleisin yksittäinen syy tulipalokuolemiin näyttää jälleen olleen tupakointi. Yli 65-vuotiaiden osuus palokuolemista oli viime vuonna noin kolmannes. Asuinrakennusten palot pysyivät vuonna 2012 suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, noin 3300:ssa, mutta palokuolemien määrä on jälleen lisääntynyt. Vuonna 2012 tulipaloissa kuoli 80 ihmistä, kun 67 menehtyi paloissa vuonna 2011 ja 81 vuonna 2010. Viime vuoden palokuolleista 62 oli miehiä ja 16 naisia, kahden sukupuoli ei selvinnyt tietolähteistä. Palokuolemat sattuvat valtaosaltaan asunnoissa. Omakotitalopaloissa kuolleita oli viime vuonna 42, kerrostaloissa 17 sekä rivi- ja muissa pientaloissa 11. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tavoitteena onkin asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen. Toiminnan painopisteenä on yli 65-vuotiaiden ihmisten asumisen paloturvallisuuden parantaminen. Yli 65-vuotiaat ovat merkittävä ikäryhmä palokuolematilastoissa, kun tapausten määrää vertaa hei- Järkevällä tulenkäytössä suurin osa vaaratilanteista olisi vältettävissä. VPK-toimintaan kuuluu tärkeänä osan koko perheelle suunnatut, ennaltaehkäisyyn tähtäävät opetus- ja tiedotustilaisuudet. dän osuuteensa väestöstä. Ikäihmisten osuus on noin kolmannes palokuolemista ja noin 18 prosenttia väestöstä. Tähän on vaikuttanut osittain yhteiskunnan ikärakenteen muutos. SPEK muistuttaakin, että yksinasuvien ja ikääntyneiden paloturvallisuudesta tulee yhteiskunnassamme huolehtia nykyistä paremmin. Alustavien tietojen mukaan palokuolemaan johtaneiden tulipalojen merkittävin syttymissyy on tupakointi. Koska syttymissyyn arviointi on suuressa osassa tapauksista kesken, ei tarkempia tietoja syistä ole vielä käytettävissä. Suomessa asumisen paloturvallisuutta on pyritty viime vuosina parantamaan kieltämällä muiden kuin itsestään sammuvien savukkeiden myynti ja asentamalla uusiin taloihin sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet. Palvelutalojen ja hoitolaitosten varustamista automaattisilla sammutuslaitteistoilla on edistetty, mutta tavallisessa asumisessa sprinklaus on vielä harvinaista. Säädöksillä velvoitetaan kotikäyntejä tekeviä, paloturvallisuuden riskiryhmien kanssa työskenteleviä ilmoittamaan turvallisuusriskeistä pelastustoimelle. ILMOITA PAIKALLISESSA Haluat varmasti alueemme asukkaiden suosivan paikallista yritystäsi. Me toivomme tietysti samaa sinulta. Yhdessä alueellamme viestien saamme perheet valitsemaan lähipalvelut. Varaa ilmoituksesi seuraavaan lehteemme jo tänään. Soita Penalle 0452610260 tai Pekalle 0505553252 tai lähetä sähköpostia myynti@letterbox.fi 7 2•2013 8 3 miljoonaa hätäpuhelua Hätänumeroon 112 soittaneet erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun Hätäkeskuslaitos selvitti tutkimuksella hätänumeroon 112 soittaneen väestön tyytyväisyyttä saamaansa palveluun. Tutkimuksen tulosten mukaan hätänumeroon soittaneet ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tulokset paranivat verrattuna edellisvuoteen. Hätäkeskuslaitos vastaanotti vuonna 2012 vastaan noin 4,1 miljoonaa ilmoitusta, joista 3,0 miljoonaa oli hätäpuheluita. Kaikista käsitellyistä ilmoituksista noin 40 % johti tehtävän välittämiseen muille viranomaisille. Loput ilmoitukset eivät johtaneet tehtävän välitykseen. Vuonna 2012 Hätäkeskuslaitos otti vastaan noin 980 000 hätänumeroon kuulumatonta puhelua. Näistä tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli 820 000 ja ilkivaltaisesti soitet- tuja 160 000. – Tämä tarkoittaa sitä, että joka kolmas soitettu puhelu ei kuulu Hätäkeskuslaitoksen hoidettavaksi, kertoo Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Ari Ekstrand. – Hätäpuheluun vastaamisen aika pysyi viime vuonna hyvällä tasolla. 92 prosenttiin puheluista vastattiin 10 sekunnin ja 97 prosenttiin 30 sekunnin kuluessa, Ekstrand toteaa. Hätäkeskuslaitoksen Taloustutkimukselta tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin hätänumeroon 112 soittaneiden tyytyväisyyttä saamaansa palveluun. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1 505 hätänumeroon lokakuussa 2012 soittanutta henkilöä. Haastattelut tehtiin 12.12. - 20.12.2012 välisenä aikana. Tutkimuksessa hätänumeroon soittaneita pyydettiin arvioimaan saamaansa palvelua neljällä eri osa-alueella asteikolla 1 - 5. – Palveluun ollaan tutkimuksen mukaan erittäin tyytyväisiä. Kaikkien osaalueiden tulokset paranivat edellisvuoteen verrattuna, Ari Ekstrand tiivistää tutkimuksen tuloksia. Tyytyväisimpiä oltiin puheluihin vastaamisen nopeuteen. Toiseksi tyytyväisimpiä oltiin puhelimessa annettujen ohjeiden selkeyteen ja kolmanneksi hätäkeskuspäivystäjän palveluasenteeseen. Vähiten tyytyväisiä oltiin hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemukseen. Kaikkien osa-alueiden tulokset ovat kuitenkin erittäin hyviä. – Tutkimuksessa selvitettiin myös palvelun osatekijöiden tärkeyttä. Vastaajat pitivät kaikkia neljää palvelun osa-aluetta erittäin tärkeinä, eikä eri osaalueiden arvioissa ollut suuria eroja. Osa-alueita pidettiin nyt hieman tärkeämpinä kuin vuonna 2011, Ekstrand sanoo. Asiakastyytyväisyys osa-alueittain: Hätäpuheluun vastaamisen nopeus 4,57 (2011: 4,34) Puhelimessa annettujen ohjeiden selkeys 4,42 (2011: 4,22) Hätäkeskuspäivystäjän palveluasenne 4,38 (2011: 4,21) Hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemus 4,30 (2011: 4,12) Tulli paljasti tekotavaltaan poikkeuksellisen laittomien savukkeiden maahantuonti- ja välitysorganisaation pääkaupunkiseudulla Tulli epäilee savukkeiden laittomasta maahantuonnista venäläisen rahtikoneen lentomiehistön jäseniä, jotka ovat käyneet Suomessa viikoittaisilla reittilennoilla. Pääepäiltynä on Suomessa pysyvästi asuva mies, joka on vastaanottanut ja levittänyt edelleen Venäjältä laittomasti Suomeen tuotuja savukkeita. Savukkeiden maahantuontija levitysorganisaation epäillään tuottaneen maahan ja välittäneen edelleen Suomessa vähintään neljä miljoonaa savuketta eli 20 000 kartonkia savukkeita. Vältettyjen maahantuontiverojen ja tullimaksujen määrä on noin 900 000 euroa. Laittoman maahantuontija levitystoiminnan epäillään alkaneen jo vuonna 2011 ja olleen säännönmukaista. Tullin vakavan rikollisuuden Helsingin yksikkö pääsi organisaation jäljille oman rikosanalyysi ja -tiedustelu- toimintansa avulla. Tulli suoritti rikosasiassa syyskuussa laajoja kiinniottoja ja kotietsintöjä pääkaupunkiseudulla. Kiinniottojen yhteydessä lentomiehistön jokaisen jäsenen henkilökohtaisista matkalaukuista takavarikoitiin laittomasti Suomeen tuotuja, samalle vastaanottajalle tarkoitettuja venäläisiä savukkeita yhteensä yli 200 kartonkia. Savukkeita epäillään tuodun Suomeen ajoittain jopa noin tuhat kartonkia viikossa. Kiinniotetut miehistön jäsenet ovat käyneet vuoden 2012 aikana Suomessa 19– 49 kertaa. Lentomiehistön kokoonpano on vaihdellut, ja siihen on kuulunut kaikkiaan 34 eri henkilöä tutkittavana olevana aikana. Savukkeiden jakeluportaassa Suomessa on todettu olleen useita toimijoita ennen niiden päätymistä loppukäyttäjille pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Savukkeita epäillään tila- tun ja levitetyn tilaajien tarpeen ja menekin mukaisesti. Rikoskokonaisuutta on Tullissa tutkittu törkeänä veropetoksena, veropetoksena ja laittomaan tuontitavaraan ryhtymisenä. Rikoskokonaisuudessa on kuultu useita kymmeniä henkilöitä rikoksesta epäiltyinä, joista 13 henkilöä on ollut tutkinnan aikana vangittuna. Asia on siirtymässä syyteharkintaan Itä-Uudenmaan syyttäjävirastoon. Kymmenen uutta kierrätyspistettä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY rakensi kymmenen uutta kierrätyspistettä pääkaupunkiseudulle vuoden 2012 aikana. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella on tällä hetkellä yhteensä 122 kierrätyspistettä. Espoon uudet pisteet löytyvät Suurpellosta Suurpellon puistokadulta, Nöykkiöstä Martinsillantieltä ja Nöykkiönpurolta, Kivenlahdesta Kivenlahdentieltä, Kilosta Kilonpuistonkadulta, Tontunmäestä Harmaaparranpolun ja Kotitontuntien välissä olevalta paikoitusalueelta sekä Kattilalaaksosta Suotien ja Suokulman risteyksen paikoitusalueelta. Vantaalle rakennettiin uudet kierrätyspisteet Louhelaan Louhelantien ja Eräkujan risteyksen paikoitusalueelle, Hämeenkylään Ainontien Ksupermarketin pihalle ja Nikinmäkeen Paarmatielle. Tällä hetkellä kierrätyspisteitä on Espoossa 39, Vantaalla 37, Helsingissä 34, Kirkkonummella 10 ja Kauniaisissa 2. Alkuvuodesta Helsinkiin tulee uusi kierrätyspiste Vartiohar- juun Riskutien ja Linnanherrantien risteykseen. Espooseen saadaan uusi piste Juvanmalmin S-marketin pihalle. Kierrätyspisteverkosto valmistuu vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on rakentaa pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle yhteensä 140 kierrätyspistettä. Kierrätyspisteissä kerätään lasipurkkeja, paperia, pahvi- ja kartonkipakkauksia kuten maito- ja mehupurkkeja, pienmetallia ja käyttökelpoisia vaatteita. Kierrätyspisteisiin saa viedä ainoastaan niissä kerättäviä jätteitä. Muuta jätettä kierrätyspisteiden astioihin tai niiden läheisyyteen ei saa laittaa. HSY vastaa kierrätyspisteverkoston suunnittelusta ja rakentamisesta. HSY:n yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat pääkaupunkiseudun kunnat, Paperinkeräys Oy, Suomen Keräystuote Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy, Kuusakoski Oy, UFF ja Fida Lähetystorit. Keräyspisteet tarkkoine osoitteineen löytyvät karttahausta osoitteesta http://jatehuolto.hsy.fi/ kierratyspiste/.
© Copyright 2024