1. No category

17
Tiistaina 30. huhtikuuta 2013
KULTTUURI
Puh: (06) 2477 587
kulttuuri@pohjalainen.fi
Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi
Vuonna 1961 perustettu Kritiikin kannukset myönnetään
vuosittain suomalaiselle luovalle tai esittävälle taiteilijalle tai
ryhmälle ansiokkaasta suorituksesta jollakin taiteen alalla.
Kritiikin kannukset Linda Fredrikssonille
HELSINKI  Suomen arvostelijain liitto
on myöntänyt Kritiikin kannukset
-palkinnon saksofonisti Linda Fredrikssonille (s. 1985). Palkinto annetaan
tunnustuksena parhaasta vuoden
aikana tapahtuneesta taiteellisesta
läpimurrosta. Liiton mukaan monipuo-
lisesti lahjakas ja teknisesti suvereeni
Fredriksson ottaa haltuunsa perinteisesti maskuliinisena soittimena pidetyn saksofonin. Hän tulkitsee jazzia
väkevästi artikuloiden. Hän soittaa
muun muassa Mopo-triossa ja on sen
perustajajäsen.
Tero Hautamäki, Seinäjoki (esimies) (06) 247 7586, Laura Krohn, Vaasa (06) 247 7587, Anne Puumala, Seinäjoki (06) 247 7585 kulttuuri@pohjalainen.fi
Ahneen kiinnostunut
lähes kaikesta
Kirjat
Maria-Liisa Nevala: Mieleni talot. Totta, tarua ja tulkintaa. s.
324. WSOY 2013.
Miten voisi kirjoittaa epämuistelmat, Maria-Liisa Nevala
miettii, kun hän on jättämässä
Kansallisteatterin johtajan tehtävät ja yksi ja toinen patistelee
häntä laatimaan muistelmansa.
Muistelmakirjaksi Mieleni talot silti hahmottuu, vaikka Nevala tekee rajauksen: hän sanoo
kirjoittavansa taiteesta, teatterista ja tutkimuksesta ja välillisesti ihmisestä nimeltä MariaLiisa Nevala.
Suuria paljastuksia teos ei
päähenkilöstään eikä kansallisesta päänäyttämöstä tarjoile, mutta kuvaa molemmista se
tarkentaa.
Samalla syntyy kiintoisaa
ajankuvaa, sillä Nevalalla on kyky jäsentää kokemaansa ja muotoilla ajatuksensa.
Neljän tunnin harjoitukset ovat ohi ja Nora Männi pääsee äidin syliin.  KUVAT: MINNA HIRVELÄ
Äiti ja isä soittavat, Nora kuuntelee
Viulistiperheen tytär Nora Männi on usein mukana orkesterin harjoituksissa ja konserteissa
LAURA KROHN
VAASA Vaasan kaupunginor-
kesterin vappukonsertin neljän
tunnin harjoitukset ovat ohi.
Nora Männi, 5, on kuunnellut soittoa parvelta, piirrellyt ja
tanssahdellut.
Isä, konserttimestari Maano Männi, johtaa tämäniltaisen konsertin, ja orkesterin riveissä soittaa myös äiti, viulisti
Terje Männi.
Noralla olisi hoitopaikka myös
ilta- ja viikonlopputöitä varten,
mutta monesti tyttö haluaa olla mukana konserteissa ja esityksissä.
Itsekseen viihtyvästä,  reippaasta mutta vieraille hieman
ujosta Norasta on tullut niin
muusikoiden kuin teatteriväenkin maskotti.
Orkesterilla oli koko kevätkauden Iloisen lesken esityksiä
teatterissa, parhaimmillaan kolme viikonlopussa.
–  Nora on monta kertaa katsonut operetin yksin salissa, ensimmäiseltä riviltä, äiti kertoo.
Joskus hän odotteli näytöksen ajan näyttelijöiden seurassa näyttelijälämpiössä eli ”lataamossa”.
Nora on ollut vanhempiensa
mukana harjoituksissa ja konserteissa 2-vuotiaasta saakka,
aluksi hoitajan kanssa. Tuleeko koskaan valituksia, että on
tylsää?
Nora on monta kertaa katsonut operetin
yksin salissa, ensimmäiseltä riviltä.
Terje Männi
–  Ei koskaan, vanhemmat
nauravat.
–  Nora on aina ollut todella
rauhallinen ja sopeutuvainen.
Maano Männi  on ollut Vaasassa
konserttimestarina jo vuodesta
2002, mutta Terje ja Nora muuttivat vasta viime syksynä Tallinnasta Vaasaan.
Terje ja Maano ovat tunteneet
toisensa jo 80-luvun lopulta Viron musiikkiakatemiasta, mutta
rakkaus roihahti vuonna 2005.
Terje soitti Viron valtion sinfoniaorkesterissa 14 vuotta, mutta tekee nyt äitiyslomasijaisuutta Vaasan orkesterissa.
Kahden maan välillä reissaaminen oli kuluttavaa, mutta
Männit eivät valita.
–  Kun olin liikkeellä yksin,
matkustin junalla ja laivalla,
muuten autolla. Vähän aikaa sai
nauttia suorasta Vaasa-Tallinna
lentoyhteydestä, Maano sanoo.
Toinen koti on edelleen Tallinnassa, jonne perhe matkustaa
aina kuin ehtii. Tosin orkesterin kausi on ollut tänä vuonna
niin tiivis, että he ovat käyneet
Konserttimestari Maano Männi toimii orkesterin vappukonsertissa
kapellimestarina.
Tallinnassa vain joka toinen
kuukausi.
Tallinnassa asuvat niin Terjen kuin Maanon lapset edellisistä liitoista: Terjen 18- ja 19-vuotiaat tyttäret ja Maanon 17-vuotias tytär. He käyvät aina lomilla Vaasassa.
–  Meidän asuntomme Tallinnassa on keskustassa, joten Vaasan omakotitalo tuntuu meistä
kaikista ihan kesämökiltä!
Nora on oppinut puolessa
vuodessa suomen kielen.
–  Hän korjaa monesti meidän
virolaista aksenttiamme, vanhemmat nauravat.
Esikouluun ensi syksynä menevä Nora aikoo aloittaa kaksi
harrastustakin: viulunsoiton tietenkin, ja lastentanssin.
Maano Männi  on remontoinut
Huutoniemellä sijaitsevan rintamamiestalon perusteellisesti.
–  Jotkut viulistit ajattelevat,
että pitää suojella käsiä, mutta
minä tein kaiken itse alusta loppuun.
Maanolla on luottavainen
asenne elämään.
–  Jos pelkää, että jotain sat-
tuu, niin varmasti käy. Remonttihommat ovat hyvää vastapainoa muusikon työlle. On vapauttavaa tehdä itse ja nähdä konkreettisesti tulevan valmista.
–  Sen takia tässä orkesterissa on myös muita remontointia
harrastavia muusikoita.
Suomessa on  paljon Virosta tulleita orkesterimuusikoita.
Yksi syy Männin perheen muuttoon oli raha - Virossa orkesterimuusikon palkka on alle puolet
Suomen palkasta.
– Jotta saisi toimeentulon, on
pakko olla monessa mukana
ja tehdä ekstrakeikkoja, sanoo
Maano.
–  Työtahti on ihan hirveä. Ennätykseni on kuusi konserttia
samana päivänä. Ihan normaalia on, että yhteen päivään kuuluu kaksi harjoitusta ja konsertti, sanoo Terje.
Vaasassa hän on hämmästellyt vapaa-aikaansa.
– Jää aikaa olla lapsen kanssa
ja esimerkiksi lukea.
Terje on myös aloittanut barokkimusiikin opinnot ammattikorkeakoulu Noviassa viulutaiteilija Kreeta-Maria Kentalan johdolla.
–  Minulla on nyt oma barokkiviulu, jossa on suolesta tehdyt
kielet, hän iloitsee.
Mitä perhe odottaa tulevaisuudelta?
–  Vaasassa haluaisimme olla.
Tärkeintä on, että saamme olla
yhdessä.
Vappukonsertissa
Straussin säveliä
LAURA KROHN
VAASA Vaasan kaupunginorkes-
teri juhlistaa vappua perinteisellä vappuaaton konsertilla.
Konsertissa kuullaan Johann
Strauss nuoremman ja hänen aikalaistensa sävellyksiä.
Solistina on  mezzosopraano
Annaliisa Pillak. Virolaissyntyinen Pillak on valmistunut
Sibelius-Akatemiasta ja tehnyt
monia oopperarooleja.
Vaasassa hänet on nähty oopperassa Jevgeni Onegin muutama
vuosi sitten.
– Halusin Annaliisan mukaan,
Nora Männi piirtelee prinsessoita, kun vanhemmat ovat orkesteriharjoituksissa.
sillä sen lisäksi, että hänellä on
hyvä ääni, hän osaa myös heittäytyä show’hun, sanoo konserttiohjelman koonnut Maano Männi.
Vapputunnelmaisessa konsertissa on nimittäin mukana
myös vähän draamallista osuutta. Maano Männi on pukeutunut
Johann Strauss nuoremmmaksi
ja Pillak esittää hänen vaimoaan, Adele Straussia.
– Annaliisa osaa roolissaan
diivailla hyvin, Männi hymyilee.
Konsertin ohjelmassa  on
operettisävelmiä muun muassa Straussin Mustalaisparonista
ja Lepakosta, Lehárin Giudittasta sekä ja Kálmánin Mustalaisruhtinattaresta. Lisäksi kuullaan
wieniläisvalsseja ja polkkia.
Vappukonsertit ovat  hyvin
suosittuja. Tämäniltaiseen konserttiin ei ole enää kuin muutama kymmenen paikkaa jäljellä,
joten lipunostajien kannattaa olla tänään ajoissa liikkeellä.
o Johann Strauss -vappukonsertti tänään kello 19 Vaasan kaupungintalolla
Terje Männillä on nyt Vaasassa viulistin sijaisuus. Hän on soittanut
pitkään Viron valtion sinfoniaorkesterissa.
Kauhavalla  vuonna 1943 syntyneellä Nevalalla ei ole liian juhlallinen käsitys itsestään. Hän
ei vaikuta tosikolta. Tekstistä
välittyy silti kuva erittäin määrätietoisesta naisesta, joka pitää
kiinni periaatteistaan. Saamansa kritiikin hän kirjaa yllättävän pikkutarkasti. Hän tunnustaa särmikkyytensä ja suorasukaisuutensa.
Aseman tuomasta vallasta
kertoo hauskasti näyttelijä Elena Leeven havainto Nevalan
jäätyä eläkkeelle: ”Sinä näytät
pienentyneen.”
Nevala ei kaihda sanoa vahvuuksiaan. Hän on aina ollut ahneen kiinnostunut lähes kaikesta. Koko elämänsä hän on hakenut ”uutta, erilaista ja epävar-
Maria-Liisa Nevala on syntyisin
Kauhavalta. KUVA: Kimmo Brandt
maa, riskin ja vaaran tunnetta”.
Hän huomauttaa kuuluvansa
siihen sukupolveen naisia, jotka ovat usein olleet ensimmäisiä tehtävissään. Aina ei ole ollut helppoa olla ainoa nainen.
Kansallisteatteria  edelsi ura
tutkijana. Yliopisto näyttäytyy
käärmeenpesänä, jota Nevala
kuvaa ajoittain pisteliäästi.
Annamari Sarajaksesta hän
sanoo suoraan, kuinka tämä oli
vahvasti tietoinen omasta erinomaisuudestaan eikä ollut kovin
kiinnostunut ainakaan naisopiskelijoista.
Nuorena tutkijana Nevala ehti asua Pariisissa ja Lontoossa.
Ajanjaksot avasivat maailmankuvaa. Hän kertoo ranskalaisten sovjetologien ennustaneen
jo 1970-luvulla Neuvostoliiton
hajoavan etnisiin ongelmiin.
Ohjaaja Esa Leskisen kanssa Nevala on samaa mieltä siitä,
ettei taiteen päämäärä ole kasvattaa kansantaloutta tai kiillottaa Suomi-kuvaa.
SINIKKA VIIRRET
KULTTUURISAKSET
Seinäjoki ei saanut
Mies van der Rohe
-palkintoa
näjokelaisen luomu- ja lähiruokaan erikoistuneen Juurella-ravintolan kanssa.
REYKJAVIK Islannin Reykjavikissa sijaitseva konserttisali ja konferenssikeskus Harpa
on voittanut EU:n Mies van der
Rohe -nykyarkkitehtuuripalkinnon. Rakennuksen yhdessä
suunnitelleet kolme arkkitehtitoimistoa palkitaan 60 000
eurolla.
Palkintoperustelujen mukaan Harpa on elvyttänyt
Reykjavikin satama-aluetta ja
lähentänyt sitä keskusta-alueeseen. Rakennuksen ulkoasua
ovat inspiroineet islantilaiset
maisemat ja perinteet.
Kilpailussa oli tänä vuonna
ehdolla neljä suomalaiskohdetta: Helsingin yliopiston pääkirjasto, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa, Seinäjoen
kirjasto ja Kampin kappeli Helsingissä.
Palkinto on nimetty saksalaissyntyisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen
(1886-1969) mukaan. (STT)
Muumit
seikkailevat
juhlavuonna
Rivieralla
Glasvegas
Provinssirockin
esiintyjäksi
SEINÄJOKI Skottibändi Glasvegas on Seinäjoen Provinssirockin uusin artistikiinnitys.
Glasvegas nousi pinnalle viisi
vuotta sitten, kun sen debyyttialbumi nousi brittien albumilistan kakkoseksi.
Provinssirockin tuoreita kotimaisia vahvistuksia ovat Ismo Alanko ja Disco Ensemble.
Provinssissa kuullaan myös
paikallisista ammattimuusikoista koostuvaa Laitakaupungin orkesteria solistinaan
Otto Grundström. Yhtye
esittää kautta historian Provinssirockin keikkansa peruneiden artistien kappaleita
heittäen mukaan omia mausteitaan. Ohjelmistosta löytyy
niin Amy Winehousea, Robbie Williamsia, Musea kuin
U2:kin.
Tänä vuonna Provinssirock
aloittaa myös yhteistyön sei-
HELSINKI Ensi vuonna elokuvateattereissa nähdään lomaparatiisi Rivieralla seikkailevia muumeja, kertoo Muumit
Rivieralla -elokuvan levittäjä
Nordisk Film. Animaatioelokuva saa ensi-iltansa näillä näkymin lokakuussa 2014. Sen tuottaa Hanna Hemilä ja ohjaa
Xavier Picard.
Muumit Rivieralla -elokuva
perustuu Tove Janssonin sarjakuvaan Familjen lever högt
(Muumiperhe Rivieralla).
Elokuva kertoo glamourin
houkutuksista, jotka saattavat
muumiperheen yhtenäisyyden
vaakalaudalle. Muumipappa
esimerkiksi alkaa käyttää nimeä de Moomin ja pääsee piireihin.
Tove Janssonin (1914-2001)
syntymästä tulee ensi vuonna
kuluneeksi sata vuotta. (STT)
Salla Simukan
Lumikki-trilogian
maailmanvalloitus
etenee
HELSINKI Nuortenkirjailija
Salla Simukan Lumikki-trilleritrilogian käännösoikeudet on
nyt myyty jo 15 maahan. Viimeisimmät sopimukset solmittiin Lontoon kirjamessujen jälkeen Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Ruotsiin, Norjaan,
Tanskaan, Bulgariaan, Indonesiaan, Tshekkiin ja Viroon, kertoo Simukan kirjallisuusagentti
Elina Ahlbäck.
Oikaisu
Lauantain kulttuurisivulla kerrottiin Ateljee Tornissa olevasta
Tiistaimaalareiden näyttelystä.
Jutun yhteydessä olevan maalauksen tekijä on kuitenkin Outi Nykvist, ei Maaret Lagus.