Ympäristöraportti No: 12 2012 Rakennusbetoni
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 1 Ympäristöraportti No: 12 2012 Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, Hollolan Sora Oy, Mikrobetoni Oy Konsernin kotipaikka on Hollola Liikevaihto tilikautena 2011 oli 15 milj € Konserni työllistää 80 henkilöä ja verkostojen yhteistyöyrityksissä 110 henkilöä Tuotteet: ACO-kevytbetoniseinät, Karanttia-väestönsuojat, harkkoelementit, pihakivet, kevytsora- ja betoniharkot, valmisbetoni, kiviainekset www.rakennusbetoni.fi YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 2 Toimitusjohtajan katsaus 16.4.2012 Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, Hollolan Sora Oy ja Mikrobetoni Oy, muodostavat yksityisen konsernin. Tiedottamme vuosittain ilmestyvällä ympäristöraportilla menneestä vuodesta ja toimintamme ympäristöasioista asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja henkilöstöllemme. Raportin tiedot on kerätty yrityksen taloushallinnon seuranta- ja toiminnanohjausjärjestelmillä sekä toimittajilta ja yhteistyökumppaneilta saatujen tietojen avulla. Ympäristöraporttiimme nro 12 olemme koonneet yrityksemme historiaa jatkuvan parantamisen kannalta. Selvennämme samalla toiminta periaatettamme käytännössä eli miten eri vuosikymmenten aikana olemme huomioineet ympäristömme ja pyrkineet jatkuvasti parantamaan toimintojamme ja tuottamaan vähemmillä ympäristöpanoksilla enemmän. Voimme todeta, että olemme noudattaneet toimintaamme koskevia voimassa olevia lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, eikä meillä ole sattunut yhtään ympäristövahinko. Energian käyttö tuotettua yksikköä kohden on laskusuunnassa, vaikka 2000-alun aikana lämmitettävät tilat ovat kaksinkertaistuneet. Hyötykäyttöprosenttimme on korkea, mutta samalla ympäristökulut ovat kasvaneet, pyrimmekin saamaan suljetun jätekiertomme entistä joustavammaksi. Tuotekehityksemme on vuosien varrella tehnyt hyvää työtä ja jätemäärät ovat suorastaan romahtaneet esim. kaatopaikaille loppusijoitetaan enää alle 3 % jätteestämme, muut lajittelemme hyötykäyttöön. Jatkammekin täällä hyväksi todetulla linjalla, pienin askelin kohti tavoitetta. Esa Konsti, toimitusjohtaja Ympäristöraportti 2012. Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus ……………………………………………...sivu 2 1960-luku. Keskeinen sijainti ……………………………...………….sivu 3 1970-luku. Logistiikka, tärkeä osa toimintaa …………………………sivu 3 1980-luku. Energiansäästö .…………………………………………...sivu 4 1990-luku. Jätteen synnyn vähentäminen …………………………….sivu 4 2000-luku. Toimintajärjestelmien käyttöönotto ………………………sivu 6 2010-luku. Pohjavesivarantojen ja toimintojen yhteensovittaminen …sivu 7 Tulevaisuus. Ympäristötavoitteemme…………………………………sivu 8 www.rakennusbetoni.fi YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 3 1960 –luvulla betonimassan teollinen valmistaminen oli vasta aluillaan. Myös Olavi Kivistö havaitsi rakennusliikkeen työmaamestarina ollessaan betonimassan valmistuksen työmailla hankalaksi: Betonimassan sekoittaminen vaati paljon ihmistyövoimaa, työmaalla oli lähes mahdotonta hoitaa massan lämmitystä ja kaiken lisäksi työmaan ympäristö oli aina sotkuinen betonimyllyn jäljiltä sekä raaka-aineen ja energian hukka olivat valtavat. Olavi ajatteli, että betoniaseman logistinen sijoituspaikka on tärkeä ja, että betonin pääraaka-aine, kiviaines, olisi omaa ja sitä ei tarvitsisi siirtää betonimyllyihin kaukaa. Asiakaskunnankin eli rakentajien olisi hyvä olla lähellä. Salpausselänharjulta löytyikin kiviaines-kairauksissa monta sopivaa paikkaa. Maire-myrsky 1961 oli kaatanut Hollolan Kukonkoivussa laajalta alueelta mäntymetsää. Yksi maanomistaja Anselmi Palo olikin valmis myymään tuottamattoman metsäkaistansa Olaville. Niin pystytettiin ensimmäinen betonimylly eli betoniasema ja kiviaineksia seulova laitos aseman välittömään läheisyyteen. Rakennusbetoni- ja Elementti Oy aloitti toimintansa vuonna 1966 liikenteellisesti keskeisellä paikalla lähellä asiakkaita. Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n perustaja Olavi Kivistö ja seulontalaitteiston asennus v. 1966. 1970 -luvulla Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n maa-ainesten ottoalueelle alkoi seulonnasta muodostua hukkakivikasoja ja lisäksi seulottu kiviaines saattoi olla liian hienoa, jolloin sementtiä betonimassan liimana meni erittäin runsaasti. Kiviainesten seulonnan jatkuessa havaittiin, että jääkausi oli muodostanut kiviaineksista selviä kapeahkoja söörejä. Maanomistus oli taasen jaettu niin, että jokainen talollinen sai itä-länsisuunnassa tasapuolisti oman noin 50-150 metriä leveän metsäkaistansa. Toimitusjohtaja Olavi Kivistö sai ostettua muutaman kaistan lisää maata ja samoihin aikoihin myös Tielaitos ja yksityinen maanomistaja avasivat omat monttunsa. He toimittivat kiviainesta päijäthämäläisten rakentajien ja infran tarpeisiin. Seulonta laitokselle hankittiin esimurska ja murskauslaitos, tuottamaan tasalaatuisempaa kiviainesta kasvavalle julkisivutuotannolle. Seulonta-aseman voiman lähteenä päätettiin käyttää sähköä, koska polttoaineet koettiin jo silloin ympäristöä sotkeviksi aineiksi. Lisääntyvä tuotanto vaati kuljetuskalustoa, jota hankittiinkin, pitäen mielessä koneiden ja laitteiden optimaalinen teho ja mahdollisuus täysiin kuormiin. Ulkomaan toimituksissa pyrittiin käyttämään junakuljetusta. Vuosikymmenen aikana myös taloushallinto keskitettiin Hollolan Kukonkoivuun, näin saatiin ympäristöä rasittavaa kulkemista vähemmäksi. www.rakennusbetoni.fi YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 4 Elementtien kuljetusta autolla ja junalla 1970- luvulla. Luontoa säästävä periaate todettiin olevan käytössämme edelleen Kaemus-projektissa eli kuljetusten energiakatselmuksessa, joka tehtiin kuljetusverkostossamme vuonna 2006. vanha betoniasema uusittiin ja toinen betoniasema investointiin laastin 1980sek–luvulla oittamiseen. Ja jälleen työmaatoiminnot siistiytyivät, kun tiilimuuraukseen laasti sekoitettiin betoniasemalla ja aamulla auto jakoi eri työmaalle samasta kuormasta tarvittavan määrän laastia paljuihin. Lisää betoniasemia investointiin, jotta elementtituotannolle ja tuotekoneelle betonimassa siirtyisi työpisteisiin ilman autokuljetusta. Tietokoneet tulevat tuotannon ohjaukseen ja tuotelaadun tiedostot alkavat siirtyä sähköiseen muotoon. Koska myös Tielaitos taisteli kiviainesten rakeisuusongelman kanssa, vaihdettiin kiviainesta keskenään ja näin saatiin, myös siirtomatkat seulontalaitteistoille pysymään lyhyempinä. Kiviainesten käsittely talviaikana vaati paljon energiaa, jota tuotettiin normaalin silloisen työmaatekniikan mukaisesti höyryllä. Pikkuhiljaa siirryttiin vähemmän energiaa vaativiin vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin. Lämmitysenergiana käytettiin kevyttä polttoöljyä. Jo 80-luvulla energiahuippuja tasattiin polttamalla puuta, joka oli oman tuotannon jätettä eli elementtituotannosta käyttökelvottomiksi jääneitä toppareita. Meillä olikin talviöisin lämmittäjä hoitamassa puupannua, koska pihakivi- ja harkkotuotanto vaativat kovettuakseen ja kiviainekset sulaakseen energiaa. Energian kulutusta seuraamme monin tavoin. Sitoudumme energiatehokkuussopimuksen tavoitteisiin ja parannamme jatkuvasti energiatehokkuuttamme. –luvun alussa toimitusjohtajaksi vaihtui Esa Konsti. Yritys kasvoi ja työllisti jo yli 90 1990hen kilöä. Uusi toimitusjohtaja kiinnitti erityistä huomiota henkilöstön hallintaan. Etenkin koska ensimmäinen sukupolvi työntekijöistäkin alkoi jäädä eläkkeelle, ja hiljainen tieto piti saada julki yrityksen käyttöön. 1990 yrityksen laatutoiminta saatettiin kirjalliseen muotoon, laatukäsikirjaksi. Vaikka lama ja sen sopeuttamistoimenpiteet veivät yrityksen henkilöstön voimavaroja, tuotiin uusi ACO- kevytseinäelementti markkinoille. Kosteutta ja hometta kestävänä kevyenä väliseinänä se saikin markkinajohtajan aseman kosteiden tilojen seinissä. ACO:n tuotantoa kehitettäessä onnistuttiin hyvin ottamaan huomioon jätteen synnyn estäminen ja hyötykäyttö. Koneellisen tuotannon alussa syntyvä ns. aloituskappale eli vajaa tuote eliminoidaan kierrättämällä www.rakennusbetoni.fi YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 5 betonimassa uudestaan tuotekoneelle sekoitettuna seuraavaan massasatsiin. Lisäksi varastoinnissa tai kuljetuksissa rikkoutuneet elementit ”Nasutetaan” eli rouhitaan ja toimitetaan ilman välivarastointia kiviainessiilon korvaamaan neitseellistä kiviainesta. ACO-elementille kehiteltiin myös ensimmäiset työergonomiset asennuslaitteet. Kun julkisivutuotanto lopetettiin 1990 luvun vaihteessa, ei omaa hyötykäytettävää puutavaraa enää syntynyt riittävästi lämmitykseen, koska Karanttia- väestönsuojaelementtien tuotekehitysvaiheessa oli huomioitu pitkäikäinen muottitekniikka ja raaka-aineiden pieni hukka. Lämpöenergia alettiinkin tuottaa raskaalla polttoöljyllä, joka alku lämmitettiin kevyellä polttoöljyllä. Näin jatkettiin aina 2000-luvun alkuun asti. Vuodesta 2001 lämpöenergiamme olemme tuottaneet paikallisesti puhtaasti palavalla ja tuotantovarmalla maakaasulla. Seuraamme myös talon henkilöautolla ajettuja kilometrimääriä, CO2-päästöjä ja keskikulutusta sekä syntyviä jätemääriä. Vuonna 1997 aloitettiin kolmevuotinen projekti, jonka päämääränä olivat sertifioidut laatujärjestelmä, ympäristöjärjestelmä sekä työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmä. Tuotteen laatu ja sen seuranta olivat tuotespesifikaatioiden vuoksi henkilöstölle tuttuja, mutta etenkin ympäristö ja TTT- järjestelmää koulutettiin tiiviisti henkilöstölle. Ensimmäinen ympäristötavoitteemme oli, että kaikki toimijamme tunnistavat sijaintimme pohjavesien muodostusalueella aiheuttamat vaateet toiminnoillemme. Lisäksi pyrimme vähentämään kaatopaikkajätteen määrää lajittelulla ja teimme luontoa ja ympäristöä sotkeville aineille 1:1 tilavuudeltaan olevat suoja-altaat. Myös ensimmäisen Sorakaistan jälkihoito mahdollistui ja sinne tehtiin turvallisempi kulkureitti soramontuille. Luiskaus oli karua maata, jota elvytettiin mm. lupiineilla. Nykyisin lupiinit ovat hävinnet ja tilalla kasvaa nuori sekametsä. Toiminnot keskitetään betonisiin rakennuksiin melu ja pöly haittojen vähentämiseksi. Tehdasalueen ja rakennusten siisteyteen ja viihtyvyyteen kiinnitämme myös huomioita. 1990-luvulla rakentamisen painopiste alkoi siirtyä Lahden etelä puolelle, jolloin kuljetusmatkat tehtaalta pitenivät. Lahden Kolavan kaupunginosasta ostettiin konkurssiin mennyt betoniasema, josta muodostuikin konsernin valmisbetonia toimittava yksikkö Mikrobetoni Oy. www.rakennusbetoni.fi YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 6 Tuote- ja tuotantojen kehittämisellä ja lajittelulla olemme saatu kaatopaikkajätteen määrän alle kolmeen prosenttiin koko jätemäärästä eli se on eritäin pieni n. 2 g/tuote kg. alussa Inspecta Sertifiointi Oy myönsi Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:lle, 2000Ho–luvun llolan Sora Oy:lle ja Mikrobetoni Oy:lle sertifikaatit standardien ISO-9001, ISO- 14001 ja BS8001 mukaisesti eli saimme laatusertifikaatin, ympäristösertifikaatin ja työturvallisuusja työterveyssertifikaatin (TTT- sertifikaatti) kaikille toiminnoillemme, koskien myös yhteistyöverkostoamme. TTT- sertifikaatti on sittemmin muuttunut OHSAS 18001 mukaiseksi ja muutkin sertifikaatit päivittyneet aina uusimpien harmonisoitujen standardien mukaisiksi. Vuosikymmenen aikana kaikki kolme yritystämme saivat uuden Ympäristölain mukaiset ympäristöluvat, joita ennen oli toimittu sijoituspaikkalupien turvin. Viranomaisten ja tuotteiden laatua valvovia ulkopuolisia tarkastajia käykin meillä ainakin kerran kuussa, joten järjestelmien mukainen toiminta on meidän normaalia toimintaamme. Betonisten pesuvesien ja jätebetonin käsittelyyn investoidaan suljetut käsittelylaitokset, joista kiviaines ja sementtipartikkelit erotellaan vedestä ja käytetään uudelleen neitseellisen kiviaineksen seassa ja vesi menee uudelleen käyttöön tuotannon prosessivedeksi. Vuosikymmen on myös erilaisten projektien aikaa. On TYKYÄ, ympäristö- ja energiakatselmusta, niin teollisuustiloissamme kuin kuljetuksissamme. Kaikilla projekteilla on yhteinen päämäärä: pienin askelin parantaa toimintaamme ympäristöystävälliseksi ja turvallisemmaksi. Vuosikymmenen alussa julkaisemme ensimmäiset ympäristöraportin, henkilöstötilinpäätöksen ja pelastussuunnitelman. Vuosikymmenellä kiinnitämme erityistä huomiota energiansäästöön, koska kaatopaikkajätteen synty ja lajittelu oli saatu hallintaan jo 1990-luvulla. Energiaa säästetään tuottamalla lämmin vesi kesäisin sähköllä, jolloin isot maakaasupannut voivat pitää kesäseisokin. Rakennuksia ja ikkunoita tiivistetään, oviin laitetaan ilmaverhoja ja kattoihin lisätään eristettä. Elementtituotannon tilat kaksinkertaistuvat ja kiepiltä oikaistava teräs vähentää harjateräshukan olemattomiin ja helpottaa huomattavasti raudoittajan raskasta työtä. Kaikissa investoinneissa pyritään käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa esim. raudoituskone, tuotekoneet ja käsityölaitteet käyttävät paineilmaa öljyn sijasta. Uusittu tuotekone saa automaattisen eristeen syöttölinjan ja kääntönosturi helpottaa tuotteen laadun valvontaa. Veden ja jätevedenkulutusta seurataan tehtailla. Jätehyötykäyttö on saatu yli 95 %:n tasoon. www.rakennusbetoni.fi YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 7 Taloushallinto-ohjelmaksi otetaan käyttöön V8, joka helpottaa materiaali- ja ympäristötilastointia. Kulunseuranta, aitaus ja automaattisesti lukkiutuva portti lisäävät tehdasalueen turvallisuutta. Vuosien varrella kiviainesten ottopaikkojen jälkihoito on ollut vaikeaa, koska luvat ovat tilakohtaisia ja käyttö kulloinkin vaadittavan rakeisuuden mukaista sekä lukuisten kiviaineslaatujen varastokasatkin vaativat tilaa. Seulontalaitoksen paikkaa siirretään 500 metriä, jotta koneiden kiviainesten kantomatkat seulonta ja murskauslaitokselle pysyisivät mahdollisimman lyhyinä ja maisemointitöitä voitaisiin toteuttaa. Destia Oy:n kaista jäi Hollolan Sora Oy:n kaistojen väliin. Vanhimmilta kiviaineskaistoilta päätetään lopettaa kiviainesten otto ja jättää rintaukset valtatietä vasten luonnontilaan ja törmäpääskyjen pesätörmä paikoilleen sekä jälkihoitaa muu alue metsittämällä se männyillä ja koivuilla ja kylvämällä pohjakasvillisuudeksi mm. raeruohoja, nurminataa ja keltamaitetta, sinimailasta. (Kansikuva kesältä 2011) Maa-ainesalueiden maisemointia 2000-luvulla. Vuodesta 2006 molemmilla tehtailla on sisätiloissa jätebetonin ja betonisten pesuvesien kierrätysasemat. Kuvassa Mikrobetoni Oy. 2010 –luvun alussa keskustellaan teollisuuden säilyttämisestä Kukonkoivun alueella. Pohjavesien laatua ja korkeutta seuraamme jatkuvasti. Pohjavesien korkeusasema on pysynyt vakaana ja pohjaveden laatu erittäin hyvänä juomavetenä eikä siinä ole havaittavissa ympäristöviranomaisten olettamia kiviainesten oton aiheuttamia muutoksia. Lisäksi alkaaliset hiukkaslöydöt maastossa, jotka lienevät peräisin sementistä, ovat olleet vain hyväksi muuten niin happamalle kangasmaastolle. Taloushallinnon ohjelmisto päivitetään V10:een. Laskutus ja arkistointi siirtyvät sähköiseen muotoon, paperiton toimisto on yrityksissämme todellisuutta. Tuotekone saa hiontalinjan, jolla varmistetaan tuotteiden mittatarkkuutta ja hukka vähenee. Maisemoinnit ovat kasvattaneet ympäristökuluja. Suurimmat investoinnit on ollut suljettujen vedenkäsittelylaitosten rakentamiset. www.rakennusbetoni.fi YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 8 Tuotekehityksessä suosimme ekologisia materiaaleja. Nähtäväksi jää syntyykö niistä uusia tuotteita markkinoille. Pyrimme selvittämään sadevesien hallintajärjestelmiä alueillamme ja onko viherrakentamisesta sadevesien hallinnassa apua. Ympäristötavoitteemme ovat vuosikymmenten lomassa pysyneet samoina ja pyrimme jatkamaan toimintajärjestelmämme mukaisesti ympäristöä huomioivaa toimintaamme jatkuvalla parantamisella. Pohjaveden tarkkailuvaatimus on maa-aineslupien ehdoissa. Tuotekoneet käyttävät betonistandardien laatuarvojen hyväksyntä rajoissa pysynyttä prosessivettä. Ympäristötavoitteemme 2010-luvulle Energia. Olemme mukana energiansäästötalkoissa ja sitoutunut teollisuuden energiatehokkuussopimuksessa 11 % energiansäästöön vuosien 2008-2016 aikana. Tavoite on kova ja vaatii parannuksia edelleen lämmitysjärjestelmiimme ja hukkalämmön talteen ottoon. Turvallisuus. Tavoitteemme on, ettei satu yhtään tapaturmaa ja ympäristövahinkoa. Tavoite vaatii jatkuvaa tiedotusta ja koulutusta työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Työturvallisuuden perusedellytys on siisteys, järjestys ja viihtyvyys työpaikalla. Raaka-aineet. Pyrimme entisestään optimoimaan käyttämämme raaka-aineet. Sementin, veden ja kiviaineksien oikealla suhteutuksella pyrimme tekemään vaatimusten mukaisen tuotteen kohteeseen ilman tuote tai raaka-ainehukkaa. Jätteet. Pyrimme edelleen tuotekehityksellä vähentämään jätteen syntyä. Lajittelulla estämme kierrätykseen kelpaavan jätteen sijoittamisen kaatopaikkajätteeksi. Kiviaineksen otto. Maa-ainestenottoalueilla tiedostamme jälkihoitotoimenpiteiden tarpeellisuuden ja pyrimme tuotantotarpeidemme rajoissa nopeuttamaan asteittaista jälkihoitoa. Pohjavesien suojelu ja turvaaminen. Selvittämme miten pystyisimme hyödyntämään tulevaisuudessa viherrakentamista ja mitä etuja siitä olisi toiminnoillemme ja ympäristölle. Pohjavesien ja yritystoiminnan yhteensovittamisen huomioimme kaikissa toiminnoissa. Tarkemmin yrityksien laatu-, ympäristö- ja työturvallisuus ja työterveyspolitiikka on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.rakennusbetoni.fi. Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, Hollolan Sora Oy, Mikrobetoni Oy, y-0146190-9 y-0493958-4 y-0935343-5 PL 102, Kukonkankaantie 8, 15871 HOLLOLA, puh. 03-877 200, hallinto@rakennusbetoni.f www.rakennusbetoni.fi
© Copyright 2024