Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 17.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS‐Kustannus . Jyväskylä 2013. sivut 17‐47 Lapsen kasvatuksen ja palvelujen kaaos! • Ajattelu ja toiminta historian tuotetta • Tutkimustieto lasten kehityksestä, vanhemmuudesta ja kasvatuksesta uutta – ei ole päässyt ohjaamaan • Lasten ja lapsiperheiden palveluja rakennettu pala palalta • Ministeriöitä, hallintokuntia, ammattikuntia, tietojärjestelmiä, lakeja, virkaehtosopimuksia… • Mikä toimi 1900‐luvulla, ei toimi tänään? • Uusia haasteita • Psykososiaalinen hyvinvointi 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 2 Kaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen! Ei riitä, että muurahaiset ahertavat! Tarvitaan yhteinen ymmärrys keosta, jota rakennetaan! 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 3 Kun kaikki ei menekään hyvin – kenen syy? Viisi selitystä: 1. Biologinen perimä/DNA 2. Aikuiset Mitä voimme ensisijaisesti muuttaa? – vanhemmat, muut läheiset, ammattihenkilöt, ym. Useimmiten – vuorovaikutus, elinolot, yms. haasteena 3. Lapsi vuorovaikutus 4. Tuonpuoleinen, kohtalo =KASVATUS 5. Edelliset erilaisina yhdistelminä 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 4 Neljä aikuisille yhteistä kysymystä: 1. Miten ymmärrämme lapsen kehityksen? 2. Miten lapsen hyvinvointi kehittyy? 3. Miten parhaiten tuemme lapsen kehittymistä hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi? 4. Miten ymmärrämme kasvatuksen? Onko mahdollista hahmotella yhteisiä vastauksia näihin kysymyksiin? 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 5 Yhteisen tulkinnan • tulisi avautua ilman erityistä tukea • vanhemmille, lapsille ja nuorille, eri ammattiryhmille • yhdistää koeteltua ammattikokemusta ja tutkimusta • Kolme ehdotusta: 1. 2. 3. Lapsen kehitys aikuiseksi Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan Lapsi varttuu kehitysyhteisöissä ja niiden kasvatuskumppanuudessa Kasvatus 4. • • 18.3.2014 kotikasvatuksen tuki, perhekasvatus sitoutuminen, osaaminen, jaksaminen Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 6 Lapsesta aikuiseksi • Kypsyys aikuiseksi siirtynyt myöhemmäksi – Fyysinen kypsyminen varhaistunut, mutta… • maailma on yhä monimutkaisempi • aikuisuuteen vaaditaan enemmän • Suuret yksilölliset erot – Murrosiässä 3‐4 vuotta • Neljä kriittistä vaihetta – 0‐2, 5‐7; 10‐13, 17‐10 • Hitaasti kehittyvät vaarassa 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 7 Hyvinvointioppiminen • Hyvinvointia – ja pahoinvointia – opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. • Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun • Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia (”oppivat organisaatiot”) 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 8 Mitä tarkoittaa oppiminen tässä yhteydessä? Hyvinvointi tulkitaan usein TAHDON /motivoinnin asiaksi • Ihmisen voisivat hyvin jos todella tahtoisivat • Esim. oppilaat auditorioon ja guru puhuu huumeista Oppiminen antaa realistisemman perustan • Terveysoppimiseen ainakin 10 ”oppituntia! – Mieluummin 20‐30! 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 9 Opettajat ovat oppilaan hyvinvoinnin asiantuntijoita! Hyvinvointi • ‐oppiminen • ‐osaaminen ja sen arviointi • ‐opettaminen Opettajan hyvinvointiarviointi ennustaa parhaiten oppilaan hyvinvoinnin tulevaisuutta 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 10 Mitä on hyvinvointiosaaminen? ”Hyvinvointioppimisen oppiaineet” 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Tottumukset Varhaislapsuus – Arjen rytmit/ajankäyttö Liikkuminen Ruokailu • • • Keskilapsuus – • • Uni, lepo, rentoutuminen Itsehoito 3. Oppimaan oppiminen (varhaislapsuudesta alkaen) 4. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen (Varhaislapsuudesta alkaen) 5. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta (Keskilapsuus) Rimpelä: Keski‐Palokan koulun 18.3.2014 vanhempainilta 11 Sosiaalisesta ptevyydestä Halu ja kyky: 1. Halu olla ihmisten kanssa on synnynnäinen temperamenttipiirre 2. Kyky olla heidän kanssaan eli sosiaalisen osaaminen opitaan kokemuksen ja kasvatuksen kautta” Keltikangas‐Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012) 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 12 Onko hyvä käytös sosiaalista osaamista? • Hyvä käytös ei ole yksilöllinen taito; • Hyvän käytöksen sisältö sanellaan ulkopuolelta. Keltikangas‐Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus, WSOY 2012 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 13 Sosiaalinen tilanne säätelee osaamisen ilmenemistä Lapsen maine ryhmässä säätelee… millaista käyttäytymistä häneltä odotetaan/pidetään sopivana • lapsen sosiaalista osaamista ylläpitävä noidankehä 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 14 Noidankehä 1. Lapsen sosiaalisissa taidot ja emootioiden säätely kehittyvät hitaasti 2. Käyttäytyy häiritsevästi ja epäempaattisesti 3. Muut reagoivat torjunnalla ja vetäytymällä. – Lapsen ”sosiaalinen maine” aktivoi muut välttelevään käyttäytymisen 4. Lapsi ei tule hyväksytyksi ryhmässään. 5. Hän ei saa sosiaalisista taidoistaan palautetta tai se on usein kielteistä. 6. Sosiaalinen osaaminen ei kehity! 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 15 SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7‐luokat/13‐vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) 25 Tytöt Pojat 20 15 10 Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % 5 0 1 18.3.2014 2 3 4 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun 5 6 vanhempainilta 7 8 9 10 16 Mitä tehdään, kun lapsen sosiaalinen kehitys on viivästynyt? Esimerkkinä käytöshäiriöt ”Voimaperheet” • Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus • http://www.med.utu.fi/sivustot/voimaperheet/ Käytöshäiriö ei ”lapsen aivoissa” vaan lapsen ja aikuisten vuorovaikutussuhteissa Tarjotaan vanhemmille/muille aikuisille keinoja – kasvatustaitojen kehittämiseen – lasten ongelmien hallitsemiseen. 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 17 Elimistön/mielen viestit ja niiden tulkinta Ihmisen elimistö ja mieli lähettävät jatkuvasti viestejä –tilastaan, –tasapainostaan, –voinnistaan 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 18 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Vuorovaikutus Ravinto Lapsen elämänkulun tasapaino/hyvinvointi Kuormitus Lepo Mielen ja elimistön viestit Mielialakemia: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet Tietoisuus 4. Havaitseminen Tulkinta Sanoittaminen Toiminta 1. Läheiset aikuiset Vaistonvarainen tulkinta 2. 3. 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 19 Miten miehet ja naiset eroavat toisistaan? 13‐vuotias poika Kevätpörriäisessä 1970‐luvulla: ”Miehet kuolevat nuorina, mutta naiset kärsivät enemmän!” 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 20 ”Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä” Ihmiseksi kehitytään • vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa • Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ovat ”laumaeläimiä”, eivät asiakkaita 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 21 Palvelut vs. kehitysyhteisöt • Palvelut – perustuvat asiakkuuteen – ongelma/tehtäväkeskeisiä – ydinosaaminen keskittyy ongelmaan/tehtävään • Kehitysyhteisöt – – – – – 18.3.2014 perustuvat osallisuuteen enemmän kuin jäsentensä summa oma ”kulttuuri”, ”etos” arjen ongelmiin vastataan ilman asiakkuutta yhteisöosaaminen Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 22 Kehitysyhteisö 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 23 Lapsi varttuu hyvinvointiekosysteemissä, joka koostuu kehitysyhteisöistä: • • • • • • • perhe, asuinalue/yhteisö, päiväkoti/varhaiskasvatus, koulu, harrastukset, media, katu,… Lapsi kuuluu moneen rinnakkaiseen kehitysyhteisööön jäsenä, ei asiakkaana 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 24 Kasvatuskumppanuus Useat rinnakkaiset kehitysyhteisöt haastavat kasvatuksen ja vanhemmuuden ‐> vanhemmuus on yhä vaikeampaa: –Miten kehitysyhteisöt suhtautuvat toisiinsa? –Entä palvelujen suhde kehitysyhteisöihin –Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? • ohjattuna vs. sattumanvaraisesti? 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 25 Palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä Perhe Varhaiskasvatus Koulu Palvelut 18.3.2014 Palvelujen päätehtävä tukea kehitysyhteisöjä? ‐> Lapset oppivat selviytymään ongelmista kotona, koulussa, päiväkodissa… Tavoitteeksi häiriö‐ palvelujen asiakkuuksien vähentäminen Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 26 Koulutusta ja kehittämistä Jyväskylässä 2009‐> • 2009‐11:Educoden ja kolmen peruskoulun yhteinen koulutushanke – ”Hyvinvointioppiminen perusopetuksessa” – Kokoonnuttiin parin kk:n välein koulutuspäivään • Edellä esitetty kerrottiin opettajille – Mitä tämä voisi tarkoittaa peruskoulussa? • Koulut kehittivät omia sovellutuksiaan – Yksi koulu yhdisti VAVA:n arviointikeskusteluihin syksyllä 2010 • Kokemukset rohkaisevia 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 27 Miten hyvinvointiarviointi voidaan tehdä peruskoulun arjessa? Vahvuudet ja vaikeudet – menetelmä Johdettu SDQ:sta http://www.sdqinfo.org/ Sovellettu jo yli 70 maahan 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 28 Vanhemmuus ja välittäminen vai kasvatus? • Vanhemmuus ja välittäminen lasten hyvinvointikeskustelun/tutkimuksen ydinkäsitteeksi 1990‐luvulla • Suuret teemat 2000‐luvulla – ”Vanhemmuus hukassa” – ”Kasvatusvastuu siirretty yhteiskunnalle, koululle, päivähoidolle” – ”Jos välittäisimme enemmän, ongelmia olisi vähemmän” Väitän: Olemme olleet harhapoluilla! 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 29 Onko vanhemmuus ”hukassa”? • Ei, vanhemmuus on tänään paljon vahvempaa kuin koskaan aikaisemmin! – Kuritusväkivalta vähentynyt – Isät enemmän mukana lasten elämässä – Lapsen kehityksestä tiedetään paljon enemmän • Mutta, vanhemmuus on vaikeampaa – Sama vanhemmuus, joka oli vahvaa 1970 –luvulla, ei riitä 2010‐luvulla – Kun vanhemmat eivät osaa tai/ja eivät jaksa, lapsen kehitys vaarantuu enemmän kuin aikaisemmin 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 30 Vanhemmuuden kritiikki haittaa kasvatuksen tukemista • Jokainen isä ja äiti pohtii: – Osaanko kasvattaa viisaasti? – Onko vanhemmuuteni ’hukassa’ ? – Enkä välitäkään riittävästi/oikein? • Syyllistäminen/syyllistyminen • Vanhemmuuden kritiikki kohdistuu herkkään kohtaan – olenko epäonnistumassa isänä/äitinä Miksi voin keskustella avoimesti golftaidoistani, mutta en vanhemmuudestani? 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 31 Mannerheimin lastensuojeluliiton vuosiraportti 2012. • ”…yhteydenottojen perusteella vanhemmilla on korkea kynnys hakea ammattiapua silloin, kun kyseessä on oma vanhemmuutta koskeva huoli. • Osa apua hakeneista vanhemmista taas kokee, ettei viranomaisilla ole keinoja auttaa heitä. • Pahimmillaan kohtaamiset ammattilaisten kanssa … lisänneet vanhempien syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita. • Siksi olisi löydettävä uusia keinoja, joilla poistaa avun hakemisen kynnykset ja varmistaa asianmukaisen tuen saaminen." 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 32 Tarvitsemmeko uusia keinoja vai riittäisivätkö vanhat – jo unohtuneet? Kotikasvatuksen tuki ja perhekasvatus olivat tärkeitä teemoja 1970‐ ja 1980 –luvuilla 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 33 Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 • ”…kasvatuskeskustelulle … ominaista kasvattajia hämmentävä asenteiden ja suositusten heilahtelu.. • Kasvatustiedon hankkiminen on jäänyt oma‐ aloitteisuuden varaan • eikä kasvatukseen ole saanut henkistä tukea, kun usein lähisukulaiset puuttuvat ja joukkotiedotuksen sanoma on ollut ristiriitaista. • …kodit tarvitsevat nykyistä enemmän ja nykyistä selvempää ohjausta kasvatustehtävässään.” 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 34 Lapsipoliittinen ohjelma/MLL 1974 • ”….yhteistyössä alan järjestöjen, sosiaali‐, koulutus‐ ja terveydenhuolto viranomaisten ja alan tutkijoiden kanssa on käynnistettävä pitkäaikainen myönteisten kasvatusmenetelmien kampanja, jonka yhteydessä annetaan malleja kasvatusongelmien ratkaisemiseksi erilaisissa tilanteissa. • Terveyskeskusten neuvolatoiminnan, päivähoitoon liittyvän vanhempainohjauksen sekä muun valistus‐ ja ohjaustoiminnan on nivellyttävä joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi… • Perus‐ ja keskiasteen koulutuksessa on – perhekasvatukselle ja – tiedolle ihmisen kehityksestä sekä juuri lapsen kehityksestä ja – lastenhoidosta annettava nykyistä selvempi asema. ” Rimpelä: Keski‐Palokan koulun 18.3.2014 vanhempainilta 35 Kansainvälisen lasten vuoden 1979 komitean raportti (1980) ”Erityisesti on korostettava opettajan vastuuta kasvattajana ja lapsen kokonaiskehityksestä vastaavana aikuisena, samoin kuin kasvattajien yhteistyön tärkeyttä.” 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 36 Mitä perhekasvatuksella tarkoitettiin? (ks. Perhekasvatustyöryhmä. STM/Muistio 1981:7) “Perhekasvatuksella on ymmärretty kaikkea sellaista inhimillistä kasvua edistävää – valistustyötä, – ohjausta, – neuvontaa ja – henkistä tukea, jolla pyritään perheenjäsenyyden edellyttämien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen.” 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 37 Perhekasvatus on ammattihenkilöiden toimintaa perheen tukemiseksi 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 38 Perheen tukeminen ja kasvatus jäivät ongelmien ehkäisyn ja hoidon ja vanhemmuuden varjoon • 1980‐luvulla – opittiin tunnistamaan/diagnostisoimaan/hoitamaan ongelmia – perheneuvolatutkimus 1988: • vanhemmat hakivat tukea kasvatukseen • henkilöstö koki olevansa terapeutteja • 1990‐> – – – – – kotikasvatus perheiden vastuulla – ei ammatillista tukea ongelmat (tunnistaminen, ehkäisy ja hoito) keskiöön ongelma‐asiantuntijat hallitsivat keskustelua vanhemmuus ja välittäminen syrjäyttiväy kasvatuksen häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa • 2010‐> – tuki ”ansaitaan” ongelmilla, esim. lastensuojeluilmoitus – häiriöpalvelujen kuormituksen kasvu jatkuu 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 39 Kasvatus on sekä • hyvinvoinnin edistämistä –kasvatuksen tuki kaikille kasvattajille osana universaalipalveluja että • vaikeidenkin ongelmien hoitoa –jokaiselle erityistäkin tukea saavalle 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 40 Mitä pitäisi tehdä? Kuka kasvattaa? Vanhemmat, mutta myös • muut kodin aikuiset • usein myös sisarukset • päivähoidon henkilöstö • koulun henkilöstö • harrastusten ohjaajat/valmentajat • …. Yhteinen kasvatustehtävä ‐> kasvatuskumppanuus 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 41 Mistä kasvatus rakentuu 1.? Kasvatus on toimintaa, tekemistä , erottaa toiminnan toimijasta. Keskittyminen toiminnan/tekemisen kehittämiseen tulee mahdolliseksi. Syyllistäminen/syyllistyminen vähenevät Leimaamatonta tukea perheelle 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 42 Mistä kasvatus rakentuu 2.? ”Välittäminen” Sitoutuminen Osaaminen Jaksaminen 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 43 Mistä kasvatus rakentuu 3.? Sitoutuminen Osaaminen Luottamus Valta Kasvatus Jaksaminen 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 44 Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? 1. Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnista ja kasvatuksesta – Hyvinvointi ja kasvatus keskusteltavaksi 2. Yhteistä kasvatusvalmennusta kaikille kasvattajille 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 45 Hyvinvointi ja kasvatus mukaan peruskoulun arviointikeskusteluihin! ”Hyvinvointioppiminen peruskoulussa” – 2009 ‐2012 useita sovellutuksia – Kehitettiin koulupiloteissa, kehittäjäopettajat – ”Suuri pilotti” kaikissa peruskouluissa 2012‐2013 – ”VAVA‐menetelmä” 2013‐2014 kaikissa peruskouluissa 1., 3., ja 6. vuosiluokilla, sekä – pilottina 7. ja 9. luokilla ja varhaiskasvatuksessa 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 46 VAVA‐menetelmä: Viisi vaihetta 1. Käynnistetty VAVA ‐hyvinvointiarvioinnilla – – – – opettaja, huoltaja (4‐16 v.) ja oppilas (ikä 9‐16) arvioivat samat 25 väittämää kehitetty Englannissa 1990‐luvulla, (ks. www.sdqinfo.org) painopistettä siirretään vahvuuksiin, kehitteillä 2. Hyvinvointiarvioinnin tulostus – Tulokset muokataan helposti tulkittaviksi 3. VAVA –hyvinvointikeskustelu – esimerkiksi perusopetuksen arviointikeskustelun yhdeksi aiheeksi otetaan VAVA ‐hyvinvointiarvioinnin tuklokset 4. Keskustelu kasvatuskumppanuudesta 5. Sovitaan jatkotoimenpiteistä – 18.3.2014 huoltajat, oppilas ja opettajat sopivat yhdessä, onko Rimpelä: Keski‐Palokan koulun tarvetta jatkotoimiin ja jos on, millaisiin… vanhempainilta 47 Viisi ulottuvuutta, 5x5 väittämää Vastaaminen – Ei pidä paikkaansa/Pitää osittain paikkansa/pitää täysin paikkansa – Pisteytys 1,2 ja 3, suunta vaihtelee Viisi ulottuvuutta 1. 2. 3. 4. 5. Sosiaalisuus Kaverisuhteet Tunne‐elämä Tarkkaavaisuus Käytös 18.3.2014 0‐>10 (vahvuus) 10 ‐ > 0 (vahvuus) 10 ‐ > 0 (vahvuus) 10 ‐ > 0 (vahvuus) 10 ‐ > 0 (vahvuus) Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 48 Sosiaalisuus mitattuna Vahvuudet ja vaikeudet ‐menetelmällä: • Pyrin olemaan ystävällinen muita ihmisiä kohtaan. Otan muiden tunteet huomioon. • Jaan mielelläni toisten kanssa tavaroitani (karkkeja, pelejä, kyniä jne.). • Haluan auttaa, jos joku on surullinen, pahoilla mielin tai voi huonosti • Olen kiltti pienempiäni kohtaan. • Tarjoudun usein auttamaan muita (vanhempiani, opettajia, muita lapsia tai nuoria). 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 49 Esimerkki tulostuksesta, 13‐vuotiaat VAVA‐ongelmasumma, %‐jakauma (N=1131) % 10 Tulosta tulkitaan kuin lämpömittarin lukemaa ‐ mitä pienempi pistemäärä, ‐ sitä paremmin lapsi voi 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 18.3.2014 1 4 6 8 10 12 14 16 18 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 20 22 24 26 28 30 50 Kriittinen vaihe: Hyvinvointi‐ ja kasvatuskeskustelu Alle 9 –vuotiaiden lasten ollessa mukana keskitytään vahvuuksiin • Sosiaalisuus: ‐> 10 vahvuuksia • Kaverisuhteet, tunne‐elämä, tarkkaavaisuus, käytös, summapisteet ‐> 0 vahvuuksia 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 51 Hyvinvointioppimista, kasvatuskumppanuutta ja hyvinvoinnin ”varastokirjanpitoa” Kasvatuskumppanuus Elimistön ja mielen viestit Sosiaalinen osaaminen VAVA –menetelmä varhaiskasvatukseen/perusopetukseen Lapsen hyvinvoinnin yhteinen arviointi 18.3.2014 Tilastotietoa oppilaiden hyvinvoinnista luokka‐ koulu‐ ja kuntatasolla Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 52 Mikä tärkeintä? • Tutustutaan yhdessä lapsen hyvinvointiin – vanhemmat ja opettajat ”oppivat” • Opitaan keskustelemaan yhdessä – Erilaiset näkökulmat ja arviot näkyviin • Sama menetelmä 4‐>16 v. – Kerran vuodessa, antaa kuvan lapsen kehityksestä • Jos tarvetta tehostettuun/erityiseen tukeen, jatko oppilashuollossa 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 53 Sähköinen sovellutus tulossa • Jyväskylän oma sovellutus Vilmassa • Toiveena kehittyneempi sähköinen sovellutus – valtakunnallisesti yleistettävä 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 54 Lopuksi Vanhemmuus ja isovanhemmuus tuovat elämään iloa ja onnea! 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 55 Kiitos mielenkiinnosta! matti.rimpela@uta.fi 18.3.2014 Rimpelä: Keski‐Palokan koulun vanhempainilta 56