Akaan seurakuntaviesti Akaan seurakunnan tiedotuslehti - Numero 3 - 27.11.2013 ”Suo köyhään, tyhjään sydämeen taivaasta tuikahdus, suo juhlan tuntu lempeä ja joulun siunaus.” Akaan seurakunta toivottaa joulurauhaa ja siunattua uutta vuotta 2014! 2 - Akaan Seurakuntaviesti Kirkkoherran kynästä Joulupuu on rakennettu ”Kun juuri on terve, puu pukkaa kukkaa tai hedelmää jossain vaiheessa. Jos juuri on mätä, on kaikki menetetty”. Tällainen lause on jäänyt mieleen seurakuntamme rukouskoulusta. Akaan seurakunnan joulupuu on mielestäni terve ja se on koristeltu monella hyvällä, toteutuneella asialla keskellemme. Toiminnan painopiste on vuonna 2013 ollut jumalanpalveluselämän kehittäminen ja seurakuntalaisten jäsenyyden vahvistaminen toimitusten kautta. Tilaisuuksissa käyneiden määrä ei ole dramaattisesti lisääntynyt mutta osallistumisen painotukset ovat muuttuneet syventymisen suuntaan. Ehtoollisella käynnin lisääntyminen, Majataloyhteisön toiminta, Pyhäinpäivän kirkko-osallistuminen ja perheiden Arkikirkot vahvistavat niitä odotuksia, joita vuoteen 2014 on jo asetettukin. Jokainen kilahtava triangeli päiväkerhoissa tai äänenavaus kuoroissamme merkitsee myös alkavaa jumalanpalvelustapahtumaa ja niitä on ollut vuoden mittaan paljon. Kokeneemman väen yhteiset, Viialan kirkkokuoron 80 – vuotis ja Akaan miestyön täyskymmenjuhlat katkaisevat mukavasti arkea. Lähetyksen vapaaehtoiset ovat maistuvimmin ja ehkä muistuvimmin tukeneet jumalanpalveluselämää keittiöstä käsin. Erityisen Hääyön ja Aamukaste mahdollisuuden esillä pitäminen on ainakin tilastojen mukaan tukenut seurakunnan jäsenten yhteisöllisyyttä. Kokonaiskirkollisestikin merkittävä hanke, Kylmäkosken kirkon korjaus, on varmaan tulossa vaiheeseen, jossa aikanaan herätettyä uteliaisuutta voidaan pian muuntaa terveeksi kirkkokiinnostukseksi. Homekirkosta – Kulttuurikirkoksi! Viialan kirkon torni on korjattu ja Toijalan Siunauskappelin korjausta valmistellaan. Hyvä taloustilanteemme tekee mahdolliseksi järkevän rakennusten ylläpidon samalla kun se luo uskottavat resurssit eri työalojen kehittämiselle. Seurakunnan kiinteistöistä ja maaomaisuudesta on olemassa käyttösuunnitelma, jota voidaan tarkastella paikkakunnan parhaaksi yhteistoiminnassa kaupungin kanssa. Vuotta 2014 varten joulupuu koristellaan uusilla haasteilla ja odotuksilla. Heti alkuvuodesta seurakuntamme saa osakseen Piispan visitaation. Yhteinen matka Hiippakunnan kapitulin kanssa on jo alkanut ja yhdessä on tehty jo monia löytöjä. Työyhteisömme henkilöstösuunnitelmaa on päivitetty ja työalojen rakennetta voidaan joustavasti kehittää joko aluetyön tai työalatyön vaatimusten mukaan. Palveluidemme kannalta keskeistä tulevaisuudessa on medianäkyvyys, hyvä sisäinen viestintä, verkostoituminen kaupungin ja alueen muiden toimijoiden kanssa sekä ammatillisen ja vapaaehtoistyön nykyistä luovampi yhdistäminen työryhmissä. Piispan käynti huipentuu 14.-16.2.2014 kolmen päivään, jolloin seurakuntalaiset, työntekijät, luottamushenkilöt ja Kapitulin väki eri tilanteissa tutkivat työmme kannalta kolmea kysymystä. 1) Missä nyt olemme? 2.) Mihin meitä kutsutaan? 3.) Mihin meidät lähetetään? Kirkollisvaalien teema on ensi vuonna, ”Usko hyvän tekemiseen”. Paikallistasolla Akaan seurakunta haluaa viedä tätä luovuttamatonta hyvää perintöä eteenpäin erikoisesti diakonia-, lapsi- ja nuorisotyössä. Odotetaan, että uusien seurakuntapäättäjien vaalissa toteutuisi sukupolvien kohtaaminen, jossa varsinkin Akaan laadukkaassa nuorisotyössä mukana kasvaneet saisivat paljon kannatusta. Nimittäin uusi päättäjäpolvi aloittanee toimintaympäristössä tapahtuvan suuren muutoksen, seurakunnan yhtymämallin rakentamisen. Kokonaiskirkko muuttaa rakenteitaan mutta tulevaisuudenkin arkielämässä ollaan vain ”halvemmalla hinnalla, seurakuntalaisen rinnalla”. Käytännössä muutokset eivät näy nopeasti. Rukoillaan kiittäen taaksepäin, rohkaisten sivuille ja toivoen eteen – Jouluna 2013. Ensio Partanen Akaan seurakunnan vs. kirkkoherra Hetki hiljentyen Valmistu Joulu on kristityn suurin juhla heti pääsiäisen jälkeen. Adventin aika on odotuksen ja valmistautumisen aikaa suureen juhlaan. Miten Suomi valmistautuu jouluun? Aika moni meistä stressaamalla ja ahdistumalla. Joulupöytään olisi saatava perinteitä ja trendejä yhdistelevä fuusiomenu, joka maistuisi niin muksuille kuin mummolle, tupa puunattava ja tuunattava valonauhoilla, kuusilla ja glittereillä. Ja mistä saada pukki tai edes parta, lasten lahjavuori ja kumminkaiman nojatuoli? Ostetaan niin, että lopulta otetaan joko velkaa tai viinaa tai molempia, että selvitään edes jouluvalmisteluista. Jouluaattoon ehdittäessä on pikkujoulua, torttua, puuroa ja glögiä nautittu tonttulakin kulkusta myöten. Onneksi Tapaninpäivän torvet kutsuvat jo metsästämään mahdollisimman suuria alennuksia, joilla kompensoida joulua edeltävä tuhlaaminen ja kaikesta huolimatta kalvamaan jäänyt tyhjyyden tunne. Jouluyliherkkyydestä kärsiville taas huuma käy niin hermoille, että jo sana joulu saa aikaan allergisen reaktion. He vetäytyvät marraskuussa murjottamaan majoihinsa ja suunnittelemaan muuttoa Marsiin. Näyttää pahasti siltä, että olemme menneet jouluvalmisteluissamme syvälle metsään muutenkin kuin kuusta etsiessä. Rahankulutuksella tai hössötyksen määrällä mitattuna joulu on ehdottomasti suurin juhla yhteiskunnassamme. Valmistautuminen suureen juhlaan ei toki ole pahasta. Eikä suuren asian juhliminen. Vaarana kuitenkin on, että valmistelemme vain omaa väsymistä ja turhautumista ja olennainen peittyy runsaana rönsyilevän epäolennaisen alle. Tarkoituksena on valmistautua itse eikä niinkään valmistella joulua. Joulu tulee jokaiselle, joulumaaniselle tai -allergiselle, rikkaalle tai köyhälle. Se mitä joulu voi kullekin antaa, ei riipu käytetystä rahasta, ei joulukorttien määrästä eikä hikilammikoiden laajuudesta. Glögin- ja glitterinhuuruiseen harhailuun ei tarvitse jäädä. Joulussa voi olla todellista sisältöä. Katso kauemmas, niin kuin itämaan viisaat miehet tekivät. Ota iloiten vastaan, niin kuin paimenet tekivät. Oletko valmis lähtemään tutuista ympyröistä, luottamaan lupauksiin ja uskomaan ihmeisiin? Uskallatko ottaa viestin vastaan keskellä elämääsi ja juosta Vapahtajan luo? Oletko valmis tulemaan omana itsenäsi, keskeneräisenä, keskinkertaisena ja kelvottomana seimen luokse? Uskotko, että tuo seimessä lepäävä lapsi on Jumalan vastaus maailman ja sinun omaan pahuuteesi? Niin tekivät nuo maalaisjärjellä varustetut paimenet, niin tekivät viisaat ja oppineet miehet. He polvistuivat pikkuisen lapsen eteen, luottaen heille annettuihin lupauksiin ja iloiten Jumalan lahjasta. Onko sinusta siihen? Luottamaan, että Jeesuksessa meille tarjotaan kaikki; rakkaus, anteeksiantamus ja ikuinen elämä. Luovuttamaan Jumalalle yrityksesi, erehdyksesi, pahuutesi, syntisyytesi. Vastaanottamaan. Sinun ei tarvitse riittää ja kelvata, ei yltää täydellisyyteen. Jumala tietää, ettei meistä ole siihen ja siksi Hän tuli elämään ja kuolemaan meidän puolestamme. Jos joulustasi puuttuu sisältö, et voi sitä ostaa. Kaikki on kuitenkin jo valmiina. Valmistu, siis tule valmiiksi, ota vastaan lahjasi. Valmistu, Herran kansa, nyt vastaanottamaan kun saapuu taivaastansa kuningas päälle maan. On hänet maailmaan valkeudeksi suonut, vapahtajaksi tuonut Jumala armossaan. Suurelle vieraallenne, nyt tietä raivatkaa ja portit sydöntenne hänelle aukaiskaa. Tie tehkää suoraksi. Te laaksot, kohotkaatte, te vuoret vaipukaatte aukeiksi, sileiksi. (Virsi 7:1-2) Kuulumiset pääosassa eläkeläistapaamisessa Akaan seurakunnan eläkkeellä olevat työntekijät kokoontuivat yhteen kahvittelemaan ja vaihtamaan kuulumisia 23. syyskuuta 2013. Kuvassa alhaalta vasemmalta: Kaarina Siikki, Anja Annila, Tapani Annila, Ellen Kivelä ja Ulla Simpanen. Ylhäällä vas. Anneli Arola, Marjukka Suonio, Pekka Valve, Raija Toivonen, SirkkaLiisa Koivisto, Hannele Korkiamäki, Soili Frösen, Maria Mattila, Anja Salminen ja Timo Juvonen. Akaan Gospelkuoro 20-vuotias Akaan Gospelkuoro vietti 20-vuotisjuhlaansa sunnuntaina 17. marraskuuta. Kuoron johtajana toimii Kylmäkosken kappeliseurakunnan kanttori Marja Karhu. Joulun aikana Gospelkuoroa voi kuulla Havulinnan vanhainkodissa 8. joulukuuta ja jouluaamuna Akaan kirkossa. Henna Helminen He Akaan Seurakuntaviesti - 3 Akaan Seutu – Keskiviikko 27.11.2013 19 Toijalan Martat tekevät vapaaehtoistyötä seurakunnalle Raamattukakku 3 kpl 1,5 dl 1 rkl 1,5 dl 1,5 dl 2 rkl 3 dl 1 tl 1 tl ripaus Jer. 17:11 Sananl. 9:17 1. Sam. 14:25 Nah. 3:12 4. Moos. 17:23 Ps. 42:2 1.Kun. 17:12 Aam. 4:5 Laul. l. 4:14 3. Moos. 2:3 etki hiljentyen kananmunia sokeria hunajaa viikuna manteli vesi jauhoja leivinjauhetta kaneli suolaa Vatkaa munat, sokeri ja hunaja kuohkeaksi vaahdoksi. Paloittele viikunat ja lisää se seokseen rouhittujen manteleiden kanssa. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nesteet keskenään, yhdiste ne tasaiseksi kakkutaikinaksi. Paista 175-asteisessa uunissa n. 40 minuuttia. Vinkkejä: - sokeria ei suoraan löydy Raamatusta, mutta veden makeus korvaa sokerin - leivinjauhetta ei myöskään löydy, mutta kiitosuhri Jumalalle toimii symbolisesti kohotusaineena - rasvan tilalla on öljy Raamattukakun raamattukohdat (1992 käännös): Jer. 17: 11 Joka vääryydellä hankki omaisuutta, on kuin peltopyy, joka hautoo vieraan linnun munia. Jo voimiensa päivinä hän menettää kaiken, ja lopulta hän on pelkkä narri. Sananl. 9: 17 Varastettu vesi makealta maistuu. 1. Sam. 14: 25 Tuolla seudulla oli joka puolella mehiläispesiä, jopa maassakin oli hunajaa. Nah. 3: 12 Linnoituksesi ovat kuin viikunapuut, joissa varhaisviikunat kypsyvät. Jos puuta ravistetaan, hedelmät putoavat sen suuhun, joka tahtoo syödä. 4. Moos. 17: 23 Kun hän seuraavana päivänä meni sinne, Leevin sukukuntaa edustava Aaronin sauva oli puhjennut lehteen ja siinä oli lehtien lisäksi kukkia ja kypsäksi ehtineitä manteleita. Tuom. 5: 25 Vettä Sisera pyysi, maitoa sai. Juhlamaljassa toi Jael kermaa. Ps. 42: 2 Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala. 1. Kun. 17: 12 Mutta nainen vastasi: - Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole jäljellä kuin kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän ruokaöljyä pullossa. Aam. 4: 5 Polttakaa hapanta leipää kiitosuhriksi. Laul. l. 4: 14 Nardusta ja sahramia, kanelia ja mausteruokoa ja suitsukepuita. 3. Moos. 2: 13 Mausta suolalla jokainen ruokauhrilahjasi. Älä jätä suolaa pois, sillä suola on Jumalan liiton merkki. Uhraa suolaa kaikkien uhrilahjojesi mukana. Toijalan Marttojen aktiivit Hannele Korkiamäki, Marjukka Suonio ja Tuula Walher myyjäisherkkujen äärellä. Toijalan Marttayhdistys ry on toiminut 82 vuotta. Pitkäaikaiset, yli 60 vuotta martoissa olleet Marjatta Sahramaa-Ikonen ja Eine Similä kuuluvat edelleen Marttayhdistykseen. Marjukka Suonio liittyi jo nuorena tyttönä marttoihin Kesälahdella ja Toijalaan tullessaan jatkoi jäsenenä ja puheenjohtajana 12 vuotta. Vuonna 2008 Marjukka sai Hannele Korkiamäen liittymään marttoihin. Hannele kuulosteli ensin, että mahtaakohan tämä olla minun juttuni. Kuinka ollakaan hän oli vuoden päästä hallituksessa, sen jälkeen varapuheenjohtajana ja nyt neljättä vuotta puheenjohtajana. Hannele kertoo marttailun vieneen heti 110 prosenttisesti mukanaan ja sama jat- Marjukka Suonion jäsenkirja vuosikymmenten takaa. kuu edelleen Toijalan Marttojen yhdistystoiminta on vireää. Kaikki ovat olleet innostuneena mukana toiminnassa, joten jäsenmäärä on yhdistyksessä nouseva ja tällä hetkellä Toijalan Martoissa on yli 60 jäsentä. Tänä vuonna marttojen toimintaryhmänä on aloittanut hertat. Sen toiminta on hiukan erilaista, mutta marttaperinteitä kunnioittavaa. Toijalan Martat ovat olleet vuosia mukana Akaan seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa. Kahvinkeitto, ruokailut ym. työt ovat tulleet tutuiksi myös muissa tilaisuuksissa. Toijalan Martat on avoin yhdistys kaikille marttailusta kiinnostuneille. Toijalan Martat Akaan seurakunnan alueella marttatoimintaa on myös Kylmäkoskella ja Viialassa. Enkelijoulutorttuja leipomaan Monet väsäävät vuodesta toiseen joulutorttuja samalla kaavalla. Mutta onneksi lapset ovat luovia. Joskus vuosia sitten jossakin lehdessä kerrottiin pienen lapsen keksineen enkelijoulutorttumallin. Tämän enkelin muotoisen joulutortun malli on otettu Miia Leppälän kirjasta Kaurasydän ja sammalkranssi, Nostalgisia askartelutöitä (Moreeni, Vantaa). 4 - Akaan Seurakuntaviesti Villa Rennossa on vahvasti huumori läsnä arjessa Sijaisperheen jouluvalmistelut alkavat pikkujoulusta Kun saavun Kylmäkosken aseman seudulle Villa Rennon pihaan, on vastassa lintuparvi, joka kilpailee ruokasaaliistaan. Kuistin ympäristö on myös kauniisti kanervin ja kynttilälyhdyin koristeltu. Sisällä tulvahtaa palavien kynttilöiden tuoksu ja tyylillä sisustettu koti. Toteankin Villa Rennon emännälle Helena Vaintolalle saapuneeni paratiisiin. Lämminhenkinen Villa Rento on ydinperheen lisäksi koti monelle lapselle, joille on elämän varrella tapahtunut paljon elämänkulkua mutkistavia asioita. Nimittäin Helena ja Kimmo Vaintola ovat kolmen oman lapsensa vanhemmuuden lisäksi tällä hetkellä sijaisvanhempina viidelle sijoitetulle lapselle. Heillä on ollut ammatillisuussopimus sijaisvanhemmuuteen Tampereen kaupungin kanssa vuodesta 2001 lähtien. Ihan ensimmäinen sijaislapsi tuli Vaintolan perheeseen jo vuonna 1982. Kaikkiaan heidän kodissaan on asunut 13 sijaislasta ja yhdellä heistä on jo oma lapsi. Helena ja Kimmo ovat kolmen oman lapsenlapsen isovanhempia ja yhden sijaislapsen. Hele- na ja Kimmo Vaintola ovat olleet naimisissa 36 vuotta. He tapasivat parikymppisinä ja Kimmo ehti tehdä lähes 30 vuoden uran Ilmavoimien palveluksessa. Lapset tuovat joulun odotuksen Olen jouluihminen ja jouluvalmistelut alkavat jo pikkujouluna Adventin aikaan. Silloin ostetaan valmis pieni kinkku ja laatikot. Jouluksi leivomme itse leivonnaiset ja teemme laatikot pakkaseen. Lapset tuovat joulun odotuksen, Helena Vaintola kertoo. Joulukuusi hankitaan aatonaattona ja lapset koristelevat sen. Joulupukkikin käy jakamassa lahjat aattona. - Minä tykkään kertoa tarinoita, meillä ei niinkään ole luettu satuja kuin kerrottu tarinoita. Joulun aikaankin kuuluvat tarinat tonttujen jäljistä pihalla. Meille ovat juhlapyhät muutenkin tärkeitä alkaen Itsenäisyyspäivän vietosta, Helena toteaa. Vaintolan perheen jouluperinteisiin kuuluu haudoilla käyminen, alkuaikoina myös joulukirkossa käytiin yhdessä. Nykyään lasten erilaisten taustojen takia se on jäänyt, mutta halutessaan lapset pääsevät kuuntelemaan yhdessä Helenan kanssa kauneimpia joululauluja. Sydän Helena rakastaa kauneutta ja vanhoja esineitä. Hän laittaa niin pihan kuin sisätilatkin kauniisti vuodenaikojen kierron mukaan. Kristilliset asiat ovat Vaintolan perheelle tärkeitä ja aina kun uudet lapset muuttavat heille, kysytään alkuvaiheessa voiko kristillisistä asioista kertoa. Lapset tulevat monenlaisista taustoista, eivätkä kristilliset asiat ole välttämättä ollenkaan tuttuja eikä lapsia ole aina kastettu. - Meillä puhutaan paljon uskonnosta, mutta ei tuputeta. Kun lapsi kysyy jotain, niin sitten puhutaan. Lapset kysyvät usein - Uskotko Hellu Jumalaan? - Silloin voin sanoa, että uskon. - Rukoilen usein yksikseni. Kaikki tulee minun lapsuuden kodistani, siellä kristilliset arvot olivat esillä, vaikka niistä ei aina niin puhuttu, Helena sanoo. Yli 30 vuotta sitten Helena Vaintola sai ensimmäisen sijaislapsensa ja omia lapsia syntyi kaikkiaan kolme. Kun omat lapset alkoivat lentää pesästä, sanoi tämä sijaislapsi, etteivätkö he voisi ottaa lisää muita lapsia. Sijaislapsi oli tottunut perheen omiin lapsiin ja kaipasi lapsiseuraa. Ja kyllähän Vaintolat ottivat: vuonna 2001 heille tuli kuusi poikaa. Tämä ensimmäinen tyttösijaislapsi sitten vähän jo katui puheitaan, ei kuulemma olisi ihan niin montaa poikaa kaivannut seurakseen. alanjäljet hiekassa - Sitten saimme kotiimme pienen tytön, jonka piti olla syntyessään terve, vain pientä kehitysviivettä luultiin olevan, Helena kertoo. Helena sai myöhemmin kuulla sairaalassa, että tytöllä on kehitysvamma. Helenaa itketti herkkänä ihmisenä diagnoosin varmistuminen. Hän näki kuitenkin sairaalan seinällä taulun jalanjäljistä hiekassa. Helena selvitti ystävältään myöhemmin tauluun liittyvän runon sisällön. Se oli siinä hetkessä ja myöhemminkin hyvin lohduttava kuva ja on säilynyt mielessä. Runo on saanut vuosien varrella monta ilmenemismuotoa ja nimeä: Kahdet jalanjäljet tai Jalanjäljet hiekassa. Alkuperäinen runo on kuitenkin kanadalaisen opettajan Margaret Fish- back Powersin nimeltään Kaunein uni. Kaunein uni (1964) Eräänä yönä näin unta, että kuljin rannalla Jeesuksen kanssa. Tummalle taivaalle heijastui tapahtumia elämästäni. Jokaisessa kuvassa näin hiekassa kahdet jalanjäljet, toiset olivat minun, toiset Jeesuksen. Kun viimeinen kuva avautui eteeni, etsin katseellani jalanjälkiä hiekasta. Huomasin, että aina elämäni vaikeimpina ja surullisimpina hetkinä jalanjälkiä oli jäänyt vain yhdet. Sitä en voinut ymmärtää, ja siksi kysyin Jeesukselta, mitä tämä merkitsi. ”Herra, lupasit, kun lähdin seuraamaan sinua, että kuljet kanssani koko matkan. Mutta nyt näen, että elämäni vaikeimpina aikoina hiekkaan on jäänyt vain yhdet jalanjäljet. Miksi jätit minut yksin silloin, kun tarvitsin sinua kipeimmin?” Jeesus vastasi: ”Rakas lapseni, en ikinä jätä sinua yksin kärsimyksiin ja koetuksiin. Näit vain yhdet jalanjäljet siksi, että minä kannoin sinua. Margaret Fishback Powers Helenan äiti on kertonut yhden muiston Helenan lapsuudesta. Helena oli katsonut viisivuotiaana Shirley Templen elokuvaa, jossa rikas nainen tuli lastenkotiin valitsemaan yhtä tyttöä itselleen. Helena oli elokuvaa katsellessaan puhjennut kyyneliin. Äidin kysyessä itkun syytä, Helena oli ihmetellyt, miksei nainen ottanut niitä kaikkia lapsia kotiinsa. Niin suuri sydän Helenalla on, että hänen kotiinsa mahtuu monta lasta. Helena Vaintolalla on tapana kertoa lapsille, että hänellä on avoin sydän ja ovi lapsille. Kerran yksi lapsi huomasi kauppareissulla taulun, jossa oli kuvattu sydän ja sydämen keskellä oli avoin ovi. Se taulu on ollut nyt kuutisen vuotta Villa Rennon seinällä, se kuvaa niin hyvin Helenan sielunmaisemaa. Erilainen joulu tulossa Yleensä Villa Rennossa on vietetty joulua siten, että kaikki lapset ja lapsenlapset ovat olleet Vaintoloiden kanssa aaton ja sijaislapset ovat menneet omaan kotiinsa joulupäivänä. Joulupöydässä on saattanut olla 30 henkeä syömässä. Nyt olisi haaveena, että kaikki sijaislapset pääsisivät joulunviettoon omaan kotiinsa ja Vaintolan ydinperhe lapsineen ja lastenlapsineen lähtisi jouluksi Merikarvialle, josta Kimmo on kotoisin. Joulun odotus on vähän surunsävytteistä Vaintoloiden perheessä. Lähipiirissä on ollut äskettäin kolme kuolemantapausta, joiden vaikutus heijastaa perheen lähiajan elämään. Tämä meidän lasten ryhmä on aika yhtenäinen, lapset jakavat paljon omia kokemuksia keskenään. Kaikilla lapsilla on sikäli sama ti- lanne, että he ovat joutuneet lähtemään omasta perheestä ja tulemaan sijaisperheeseen eli he saavat toisiltaan vertaistukea, Helena kertoo. Helena toivoisi lasten biologisten äitien saavan enemmän tukea oman tilanteensa kohentumiseen. Usein äidit jäävät yksin ja tyhjän päälle, kun lapsi sijoitetaan. Lapset käyvät sovitusti kerran kuussa oman perheen luona viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina. Helenan mielestä olisi hyvä, jos sovittaisiin vaikka kahden vuoden jakso, jona aikana äidit saisivat tukea omaan toipumiseen. Sen jälkeen tutkittaisiin voiko lapsi palata kotiinsa vai sijoitetaanko vakituisesti. Lapsen sielu kärsii ja menee rikki ainaisesta epävarmuudesta. Kylmäkoskella hyvä vastaanotto Vaintolat kokevat saaneensa hyvän vastaanoton Kylmäkoskella. Helena toivookin, että ihmiset ottavat yhteyttä, jos lapset hölmöilevät. Jos lapset eivät ole juuri silloin Vaintoloiden silmien alla niin on tärkeää, että ihmiset välittävät ja kertovat, jos näkevät lasten olevan jossain vaikeuksissa. Sijaisperhe elää siis monin tavoin samanlaista arkea kuin kuka tahansa meistä. Haasteita tietenkin riittää ja kaltoin kohdellut lapset koettelevat monin tavoin. Helena Vaintola on koti-ihminen ja nauttii aamupäivien rauhallisista hetkistä ulkoillen ja tavaten lapsiaan ja naapureitaan. Kimmon henkireikänä on metsästys ja valokuvaaminen. He säästävät myös pari kolme vuotta ja lähtevät sitten lasten kanssa johonkin ulkomaille, josta vuokraavat muutamaksi viikoksi talon. Kaikki lapset ovat jossain vaiheessa päässeet tällaiselle yhteiselle matkalle. Jaana Viitakangas -Klemola Akaan Seurakuntaviesti - 5 Akaan Seutu – Keskiviikko 27.11.2013 21 Anneli Vintola valmistaa itse kortit ja joululahjat läheisilleen Askartelu tuo joulumielen paikallisen kansalaisopiston kurssitarjontaa. Nukkekoti mieleinen työ Akaan seurakunnassa siistijänä työskentelevä Anneli Vintola on rakentanut Nordean ikkunaan jouluisen nukkekodin. Anneli Vintola valmistaa itse kortit ja joululahjat läheisilleen Oletko nähnyt Toijalan Nordean ikkunassa jouluisen nukkekodin? Nukkekodin tekijä on Anneli Vintola. Aiemmin tein jouluisia ikkunoita Sampo-pankkiin monena vuonna. Ehdotin tuossa kerran Nordeassa käydessäni, että sopisiko heille, jos valmistaisin sinne jouluikkunan, ja sieltä vastattiin heti että sopii. Jouluisen nukkekodin valmistaminen ei tapahtunut parissa illassa. Anneli Vintola selittää, että aikaa kului yhteensä puolitoista vuotta. Kaikki nukkekodin tavarat ovat kierrätysmateriaaleista valmistettuja, joten nukkekotia voi hyvällä syyllä kutsua ekologiseksikin. Nukkekoti oli aivan ihana työ! Aina ei heti ensimmäisellä yrittämällä tullut valmista, mutta tässäkin asiassa pätee vanha sanonta ”harjoitus tekee mestarin”. Anneli Vintola kertoo, että hänen askarteluharrastuksensa alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun hän palasi takaisin Toijalaan. Olen käynyt vuosien varrella kaikki mahdolliset askartelukurssit, naurahtaa Anneli Vintola ja kiittelee Sukulaisille joululahjoja Tällä hetkellä mieluisimmat askartelumateriaalit ovat juomatölkkien nipsut ja helmet. Juomatölkkien nipsuista on valmistunut mm. kultainen iltalaukku. Eniten Anneli Vintola kertoo tekevänsä helmitöitä, mutta kaikenlaisista materiaaleista syntyy askarteluja. Sukulaiset osaavat jo arvata, että saavat jouluna valmistamiani koruja. Kyllä ne ovat hyvin kelvanneet! Joulun alla Anneli Vintola askartelee tietysti myös joulukortit itse, samoin havupallot. Näihin itse valmistettuihin joulumuistamisiin on uhrattu aikaa ja ajatusta, joten niitä osataan arvostaa, uskoo jutun kirjoittaja. Riina Saastamoinen Lastenkodissa vietetään kotoinen ja turvallinen joulu Sininen talo, kaksi sisäänkäyntiä. Postilaatikon kannessa lukee Kotikolo, tämä täytyy olla oikea paikka! Astuttuani sisään taloon huomaan, että olohuoneen takassa palaa tuli, joka luo lämpöistä valoaan huoneeseen. Pehmeät sohvat kutsuvat istumaan. Joku tulee jälkeeni ulkoovesta sisään ja huikkaa ”hei!”. Hänelle vastataan heti iloisesti takaisin ”moi moi”. Uskon, että kotiintulija tuntee olevansa tervetullut siniseen taloon. Jostain huoneesta kuuluu lasten leikkien ääntä. Harmaa ja synkkä marraskuinen iltapäivä unohtuu sinisen talon seinien ulkopuolelle. Tältä näyttää Kotikolo, lastenkoti, johon lähdin tutustumaan. Millainen mahtaa olla tämän ensi näkemältä viihtyisän talon joulu? Sitä - ja montaa muutakin asiaa - aion kysyä Kotikolon johtaja Petra Molinilta ja ohjaaja Harri Jallilta. Joulu herättää ristiriitaisia tunteita ja on kaikkein latautunein juhla vuodessa, toteavat Petra Molin ja Harri Jalli. He jatkavat kertomalla, että jouluun valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin Kotikolossa. Toisen lastenkodin kanssa järjestetään perinteisesti yhteinen joulujuhla jo marraskuun puolella. Pari viikkoa ennen joulua vietetään vielä joulujuhlaa, jonne pyydetään mukaan lasten ja nuorten vanhemmat ja muut sukulaiset. Tuolloin syödään jouluateria pitkän kaavan mukaan, lauletaan joululauluja ja esitetään ohjelmaa. Petra Molin kertoo, dollisten traumaattisten kokemusten tilalle, selvittää Petra Molin. Jouluna syödään riisipuurot, koristellaan kuusi, jaetaan lahjat, nautitaan jouluateria ja käydään jossain vaiheessa joulukirkossa. Tarkoitus on viettää joulua kuten olisi kotona - ja kotihan tämä Kotikolo lapsille onkin, selittää Harri Jalli. Entä Kotikolon työntekijöiden joulu? Petra Molin kertoo, että Kotikolon lapset ovat joskus viettäneet joulujaan työntekijöiden kodeissa, mutta tänä jouluna päädyttiin siihen ratkaisuun, että jouluna ollaan Kotikolossa. Hän kertoo, että jo hyvissä ajoin ennen joulua keskustellaan joulun vietosta. Tänä jouluna osa Kotikolon lapsista jää jouluksi Kotikoloon, osa lähtee perheidensä ja sukulaistensa luokse. Tärkeää on, että muualle lähtevillä lapsilla olisi turvallinen joulu, ja tämä selvitetään tarkoin. Emme halua, että lapset tulevat joulun vietostaan ahdistuneina salaisuuksia kätkien, selittää Harri Jalli. Ei taakkaa joulun vietosta että joulujuhla on odotettu ja toivottu. Jouluvalmisteluita Ennen joulua touhutaan ja valmistellaan joulua mah- dollisimman kotoisasti: leivotaan, koristellaan ja askarrellaan. Monella lapsella jouluun liittyy hyvin ristiriitaisia ja pelottavia tunteita. Omassa perheessä on ollut jouluisin turvatonta. Yritämme täällä Kotikolossa paikata sitä, mikä on mennyt aiemmin rikki: Tahdomme luoda joulusta turvallisen ja lämpimän juhlan ja saada näin korvaavia, parempia kokemuksia mah- Harri Jalli tarkoittaa salaisuuksilla sitä, kun jonkun kotona tapahtuu jotain sellaista, mitä ei saisi tapahtua. Lapset eivät halua kertoa asiasta palatessaan joulunvietosta, sillä he yrittävät olla lojaaleja vanhemmilleen. Joulusta oma perheen kanssa jää raskas taakka kannet- tavaksi. Tällaisten asioiden vuoksi arvioimme tilannekohtaisesti, voiko lapsen lähettää perheensä tai sukulaistensa luokse. Tietysti toivomme, että lapsi saisi viettää joulun oman perheensä kanssa. Yhtenäkään jouluna ei ole ollut sellaista tilannetta, että kaikki lapset olisivat olleet vanhempiensa tai sukulaistensa luona. Keitä ovat lastenkodin lapset ja millaisista perheistä he tulevat? Tähän kysymykseen ohjaajat eivät luonnollisestikaan voi vastata kuin hyvin yleisellä tasolla. He kertovat, että monissa perheissä on usein suurempia ongelmia kuin vain päihteet. Turvattomuus ja riittämätön vanhemmuus ovat osatekijöitä. Tällä hetkellä lapsia on vajaa kymmenen. Paras kiitos tästä työstä on, kun täältä jo omilleen lähteneet nuoret ovat yhä yhteyksissä meihin ja kertovat meille ilonsa ja surunsa. Meidät kutsutaan usein perhejuhliin, kun täällä ollut nuori on perustanut perheen, hymyilee Petra Molin. Tuo kuulosti oikein hyvältä. Minä jatkan matkaani, ja sininen talo asukkaineen ja työntekijöineen jää taakse. Toivon, että Kotikolon joulu on iloinen ja toiveikas. Toivon, että Kotikolon lapset saavat Kotikolosta elämäänsä turvalliset eväät ja uudenlaisen luottamuksen ihmisiin. Riina Saastamoinen 6 - Akaan Seurakuntaviesti Joululaulugallup Jouluun kuuluvat joululaulut. Ne luovat joulutunnelmaa ja kertovat parhaimmillaan joulun kristillisestä sanomasta. Seurakuntaviesti kysyi seurakuntalaisilta seuraavat kysymykset: 1. Mikä joululaulu on jäänyt mieleesi lapsuutesi rakkaimpana joululauluna? 2. Entä mikä on tällä hetkellä rakkain joululaulu? Petja Kopperoinen, Toijala 1. Päällimmäisenä lapsuudestani on jäänyt mieleen Soihdut sammuu, sillä sitä laulettiin päiväkodista alakouluun asti. Siihen liittyy monia muistoja eli sen voinee katsoa rakkaimmaksi. 2. Tällä hetkellä rakkain on Varpunen jouluaamuna, sillä siihen sisältyy niin vahva tunnelataus lyriikoiden ja melankolisen melodian vuoksi. Minna Polus, Kylmäkoski 1. En tiedä, oliko lapsena mikään yksittäinen laulu ylitse muiden. Lähinnä sellainen monien joululaulujen kiiriminen loi lapsen mieleen kutkuttavan joulun tunnelman. Lapsuudenkodissani joululaulut sai laittaa soimaan vasta muutama päivä ennen joulua, ja se tietysti antoi lisätehoa juhlatunnelman luomiseen. Joululaulut sitten soivatkin kotona niiden muutaman päivän ajan lähes koko ajan, ja siten minulle joulutunnelma liittyy lämpöisesti ja tiiviisti joulumusiikkiin. Tosin kaupallinen joululaulujen aloitus aikaisin on vienyt joululaulujen voiman. 2. Pidän erityisesti Paimenten joululaulusta ja Joulun kellot, rauhan kellot -laulusta. Niissä molemmissa on jotakin ikiaikaista ja aitoa. Harri Jalli, Kylmäkoski 1. Varpunen jouluaamuna. 2. Sydämeeni joulun teen. Marja-Leena Seppälä, Kylmäkoski 1. Tonttujen jouluyö on leikkilaulu, joka liittyi joulun odotukseen, kouluun ja tapaninpäivän leikkeihin muiden lasten kanssa. Minä olen leikkinyt ja laulanut tätä laulua veljieni, lasteni ja lastenlasteni kanssa. Jouluaaton myöhäisiltaani on liittynyt laulu Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa. Se loi turvallisuuden tunteen nukkumaan mennessä ja odotuksen joulukirkkoon pääsystä. 2. Taas kaikki kauniit muistot. Jouluun liittyy minulla paljon muistoja ja kaipausta: jouluaaton kirkon myö- häishartaus, hiljeneminen, haudoilla käynti, kynttilöiden valomeri. Olen myös aina pitänyt laulusta Varpunen jouluaamuna. Se on kaunis, kertova ja lämmin enkä ole siihen vieläkään kyllästynyt. Suuret taiteilijat Karita Mattila, Matti Salminen ja Vesa-Matti Loiri esittävät sen niin eri tavoin, mutta samalla sydämeen käyvästi. Riina Saastamoinen Diakoniavastaanotot joulukuussa 2013 ti 3.12. klo 9-11 ti 17.12. klo 9-12 ke 4.12. klo 9-11, 15-16 ke 18.12. Suljettu to 5.12. klo 9-11, 15-16 to 19.12. klo 9-12, 15-16 ti 10.12. klo 9-12 ke 11.12. klo 9-11, 15-16 to 12.12. klo 9-12, 15-16 Joulupukin juuret Meidän tuntemamme joulupukki on varsin kansainvälinen hahmo. Monissa maissa hänet tunnetaan nimellä Pyhä Nikolaus, tuttavallisesti Santa Claus. Tämä alkuperäinen Nikolaus oli 300-luvulla toiminut Myran piispa. Ehkäpä joku lukijoista on käynyt Turkissa Antalyassa, jossa Myran paikalla on nykyään Demren kaupunki. Siellä voi vierailla Pyhän Nikolauksen haudalla. Hän oli varakkaasta perheestä, mutta jakoi omaisuutensa hyväntekeväisyyteen ja toimi sitten pappina ja kohosi piispaksi. Nikolauksen juhlapäivä on perinteisesti 6.12., jolloin monissa kristillisissä kulttuureissa jaetaan lahjoja lapsille. Kuuluisimman legendan mukaan Nikolaus olisi kuullut köyhästä miehestä, jolla ei ollut rahaa myötäjäisiin, joilla olisi saanut kolme tytärtään naimisiin. Mies harkitsi köyhyydessä laittaa tyttönsä kadulle ansaitsemaan. Yöllä Nikolaus heitti, ikkunasta tai savupiipusta, lattialle kolme pussia kultarahoja. Näin tytöt pelastuivat kurjalta kohtalolta kadulla. Nikolauksesta tuli lasten suojelupyhimys. Lapsille lahjoja jakava, piispanhiippaan pukeutunut hahmo siirtyi vuosisatojen kuluessa Hollannin (SinterKlaas) kautta Englantiin Santa Claus-nimisenä. Keskiajalla hän oli Neitsyt Marian jälkeen suosittu uskonnollisten kuvien aihe. Uskonpuhdistajamme Martti Luther (k.1546) halusi karsia pyhimyskultteja ja ryhtyi suosimaan käytäntöä, jossa jouluaattona lahjat toisikin Kristus-lapsi (Christkind). Aikaa myöten kuitenkin jouluaaton lah- kasta. Ruotsissa ollaan samoilla urilla, sillä ukko on Jultomten, Joulutonttu ja Norjassa Julenissen. Monissa Euroopan maissa lahjoja jakavan hahmon nimi on Isä Joulu, Father Christmas, Père Noël, Weihnachsmann. Yhdysvalloissa julkaistiin 1800-luvulla ensimmäinen piirros punapukuisesta Santa Clausista. Kuuluisien Coca-Cola-mainosten (1931) myötä lähes kaikki jouluajan lahjojen jakajat ovat nykyään punapukuisia, valkopartaisia joulupukkeja, kansainvälisesti Santa Claus. Mainoksen piirtäjän, Haddon Sundblomin isä oli Ahvenanmaalta ja äiti Ruotsista, joten pohjoismaalainen joulumaisema saattoi inspiroida kuvaa. Joululahjoissa voidaan nähdä myös viitteitä itämaan tietäjien köyhälle Jeesus-lapselle tuomista lahjoista. Perinteessä on paljon sellaista, joka vie eteenpäin sanomaa huolenpidosta ja lasten auttamisen tärkeydestä ja Jeesus-lapsesta. Muistetaan pitää näitä esillä jouluna! Ali Kulhia Tietolähteitä: jojen jako, Pyhä Nikolaus ja Kristus-lapsi menivät samaan nippuun. Roomalaiskatolinen kirkko poisti Nikolauksen pyhimyskalenteristaan vuonna 1969, mutta ortodoksit viettävät useaa Nikolaukseen liittyvää muistopäivää. Nikolauksen kerrottiin kulkeneen kahden sidotun pukin kanssa. Nämä kuvas- tivat Jeesuksen kahlehtimia kiusaajia. Suomessakin olkipukit ovat olleet pitkään jouluperinnettä. Hassua kyllä, nämä sidotut pukit ovat pakanallisen suomalaisen nuuttipukkiperinteen kautta saaneet juuri meillä ihmishahmon ja pukeneet palttoot päälleen. Tässä välissä Pyhä Nikolaus näyttää Suomessa kadonneen poru- uksia ja monenlaisia tilaisuuksia. Seurakuntasaleissakin on tapahtumia. Tullessani töihin Kalvolaan kellot soitettiin käsinsoittona narusta vetäen. Seurakukunta huolehti silloin suntion kunnosta, kun sunnuntaina piti neljä kertaa josta pyöreään torniin soittamaan. Viisikymmentä rappua niitä oli ylöspäin ja alaskin. Ehtookellot soitettiin ilta kuudelta. Oli aina oltava tai tultava paikalle silloin. Sanomakellot soitettiin arkisin yhdeksältä. Kappeli kuuluu myös työalueeseen. Siunaustilaisuus on aika herkkä tapahtuma. Jokin - pieleen meno - voi jäädä omaisille negatiiviseksi muistoksi pitkäksi aikaa. edellä haudalle. Saatossa tuodaan puolisoa, jota saattaa isovanhemmat ja kummit. Näissä tapauksissa on suntionkin askel raskaampi. Ajatuksetkin ovat surullisia. Miksi kysymyksen pyörivät mielessä. Voihan olla pieni helmikin silmäkulmassa. Saaton edellä kulkee sekä työntekijä että ihminen. Tuotaessa kivuista ja vaivoista päässyttä, itsekin jo poispääsyä toivonutta vanhusta, on se toisenlaista. Se on elämän kiertokulkuun luonnollisemmin kuluva tapahtuma. Suntion työ on mielenkiintoinen ja antava. Siitä kertoo sekin, että monet heistä on työssä vuosia, vuosikymmeniä, aina eläkkeelle asti. Saa tavata monenlaisia ihmisiä, ja joutuu ja saa kuunnella monenlaisia elämäntarinoita. Sellaisiakin, joita ehkä monille kerrotakaan. Saa auttaa ja palvella heitä. Meidän vanha ammattinimikkeemme on Kirkonpalvelija. Palveluksen työtä Pentti Lempiäinen: Pyhät ajat. Kirjapaja 1983. Peta Pyykkönen: Pyhä Nikolaus Ihmeidentekijä, Myran piispa, www.ordodoksi. net/tietopankki/henkilot/ pyhat/kirkkoisia/nikolaos ihmeidentekija Joulupukki. fi.wikipedia. org/wiki/Joulupukki. Suntio - kirkon huomaamaton auttaja Joskus saa kuula suntion työstä puhuttaessa, että sehän on se kolehdin kerääjä. Ehkä muutakin tekemistä on. Kuka on hän, joka sunnuntaiaamuisin ajoissa tulee kirkolle? Talvella lakaisee rappuset, ehkä työntää kolaakin. Avaa ovet ja ottaa hälyttimet pois päältä. Viikolla on jo siivonnut kirkon. Laittaa liturgiset värit, kukkaset, kynttilät ja virsinumerot taululle. Säätää äänentoiston ja valot. Auttaa pappia pukeutumisessa. Rohkaisee ensimmäiseen toimitukseen menevää jännittäjää. On tietoinen mitä missä tapahtuu. Ja kantaa sen kolehdin samalla laskien väkimäärän. Hän jää yksin viimeiseksi, kun väki lähtee tilaisuudesta. Pesee ehtoollisvälineet. Muistaa sammuttaa kynttilät ja valot. Laittaa ovet kiinni ja hälyttimet päälle. Pyytää Jumalaa varjelemaan kirkkoa. Tapahtuuhan kirkossa kasteita, vihkimisiä, hauta- Suntio ei rutinoidu Sanotaan, että työhön tottuu ja rutinoituu. Väitän omasta ja monien kollegoitteni puolesta, että niin ei ole. Suntio kulkee surusaaton se onkin. Olen saanut palvella Jumalaa ja Hänen kirkkoaan. Palvella kuutta kirkkoherraa. Suurta joukkoa muita henkilöitä monenlaisissa tilaisuuksissa. Seurakuntalaisia ja heitäkin, jotka eivät seurakuntaan kuuluneet. Kiitän Jumalaa lähes kolmestakymmenestä työvuodesta ja yli kymmenen vuoden eläkejaksosta. Hän on antanut apua ja voimaa. Hän siunaa ja varjelee vielä niinä päivinä tulevaisuudessa, joita hänellä on varastossaan minua varten. Pentti Laine Akaan seurakunnan eläkkeellä oleva suntio Akaan Seurakuntaviesti - 7 Akaan Seutu – Keskiviikko 27.11.2013 Mummolassa askarrellaan kierrättäen Vanhan maalaistalon nurkista voi löytää askarteluun sopivaa materiaalia. Vanha lato on pitänyt purkaa tarpeettomana, sen seinälaudat aurinko on polttanut vuosien saatossa ihanan harmaiksi. Vintille on unohtunut säkillinen pellavalankaa, jota uusi sukupolvi ei enää osaa kutoa kankaaksi. Korillinen lampaanvillaakin on vielä tallessa. Aitan alle on laitettu talteen vyyhti piikkilankaa, nyt jo ruostunutta. Heinäseipäät ovat olleet suojassa kosteudelta puuliiterin seinustalla. Siinä tarveaineita kerrakseen ja askartelukaupasta lisäksi pikkuisen huopaa, kultalankaa, sydämiä, helmiä ja ”timantteja”. puhdista liat. Poraa kaulaa varten sopiva reikä. Laita siihen puutikku ja liimaa iso puuhelmi pääksi. Muotoile hiukset ja liimaa paikalleen, samoin siivet. Kiedo pään ympäri vielä sädekehä kultalangasta ja enkeli on valmis. Seipään terävästä päästä tehdyllä enkelillä siivet ovat paperinarua, jossa kulkee sisällä metallilanka. Seipään läpi on porattu reikä, josta pujotettiin n. 1,5 m pituinen naru. Narun päät jäävät seipään sisään. Siipiä on helppo muotoilla metallilangan takia. Tonttu: Tee samoin kuin enkeli, mutta hiukset voit jättää pois. Leikkaa huovasta kolmio ja liimaa se tonttulakiksi. Nenän saat helmen puolikkaasta ja parran lampaanvillasta. vuleikkurit, koristenauhaa, ”timantteja”. Tarkista, että jäykkäkouristusrokotuksesi on voimassa. Vääntele n. metrin pituinen piikkilanka sydämen muotoon. Muotoilua helpottaa, kun etsii ensin keskikohdan sydämen teräväksi kulmaksi ja kääntää sitten molemmat puolet muotoon. Sydäntä voi vahvistaa toisella pätkällä. Koristele lopuksi ”timanteilla” ja rusettinauhalla.. Huomioi, että vanha ruostunut piikkilanka voi aihe- 23 uttaa jäykkäkouristuksen. Käytä hanskoja ja varo haavoja! Sirkka Salminiemi Pellavalankakranssi Tarvikkeet: ohutta pellavalankaa, puikot (numero 8), metallirengas (halkaisija 25), pala turvehuopaa, sydänkoriste. Luo puikoille 60 silmukkaa. Neulo koko ajan oikeaa noin 20 cm. Päättele sitten ja ompele lyhyet reunat yhteen. Kiepauta metallirenkaan ympärille ja ompele pitkät sivut yhteen. Koristeeksi leikkaa turvehuovasta ympyröitä. Leikkaa ne sitten spiraalin muotoon ja kierrä kukiksi. Kiinnitä kukat mielesi mukaan kranssin ympärille. Lopuksi aseta keskelle koriste (esim. metallisydän) roikkumaan. Heinäseipään uusi elämä Tarvikkeet: heinäseiväs, puutikku, puuhelmi (halk. n. 6 cm), enkelille pellavaa/ villaa tai lankaa hiuksiksi, kultalankaa sädekehäksi ja turvehuopaa tai pahvia siipiin. Tontulle lakkiin huopaa tai neulosta ja partaan villaa. Enkeli: Sahaa seiväs n. 20 cm pätkiin, hio pinnat ja su 1.12. klo 10 1. Adventtisunnuntain messu kirkossa, Partanen, Salmesvuori, Akaan kirkkokuoro. su 1.12. klo 11.15 Adventin yleinen puurohetki seurakuntasalissa messun jälkeen lähetyksen hyväksi, järjestää Nippon piiri. ma 2.12. klo 15 Invalidikerhon joulujuhla seurakuntasalissa, Perkiö, Poikselkä. ti 3.12. klo 18 Yhteyden ilta ja joulupuuro seurakuntasalissa, Helenius. ke 4.12. klo 9-12 Kohtaamispaikalla alasalissa, Nippon-piirin myyjäiset lähetyksen hyväksi. ke 4.12. klo 12 Olopäivän juhlaruokailu seurakuntasalissa, Perkiö, Helminen, Salmesvuori. Jouluaterian hinta 8e/hlö. ke 4.12. klo 18 Sanan ja laulun ilta, Kinnarintie 13 Sotkia, muka Riitta Poikselkä. to 5.12. klo 18-21 Miestyön raamattupiiri srk-talon takkahuoneessa, III-kerros, käynti srk-talon ovesta pe 6.12. klo 10 tsenäisyyspäivän Sanajumalanpalvelus kirkossa, Partanen, Salmesvuori, Toijalan Mieskuoro Pekka Löövin johdolla. su 8.12. klo 17 AAMen-messu kirkossa, Partanen, Salmesvuori, Kristjan Mõisnik. Akaan miestyö 10 vuotta. su 8.12. klo klo 19 Joulun kosketus – hyväntekeväisyyskonsertti kirkossa. Tangokuninkaalliset Johanna Debreczeni ja Jouni Keronen, ohjelma 20€. Tuotto diakoniatyön hyväksi Ladonseinä-enkeli Sahaa vanhasta laudasta kolmio ja siisti pinnat. Liimaa puuhelmi pääksi ja siivet paikalleen. Enkelin hiukset tehdään pellavakuidusta. Sädekehä voi olla vaikkapa letitetty hiusaines. Enkelille saa kädet pätkästä narua. Liimaa naru keskikohdastaan selkään ja tee solmu kämmeniksi. Piikkilankakranssi Tarvikkeet ja ohjeet: työhanskat, piikkilankaa, si- Toijalan joulunaika ti 10.12. klo 13 Kuulo- ja näkövammaisten joulujuhla seurakuntasalissa, Poikselkä, Helminen ke 11.12. klo 9-12 Kohtaamispaikalla alasalissa, lähetyksen hartia- ja kaulahuivien ja villasukkien myyntiä ke 11.12. klo 13 Akaan lähetyspiiri alasalissa, Salmesvuori ke 11.12. klo 18-22 Hääyö Akaan kirkossa klo 1822. Varaa vihkimisaikasi ja ota yhteyttä Avioliiton esteiden tutkinnasta Akaan kirkkoherran virastosta p. 040 358 3342. to 12.12. klo 18 Kehitysvammaisten ja heidän perheidensä joulujuhla alasalissa, Perkiö, Poikselkä pe 13.12. klo 9.30 ja 10.15 Päivähoidon joulukirkot kirkossa, Helenius, Salmesvuori, Helminen, Haarala. Tervetuloa myös perheille ja vanhemmille su 15.12. klo 10 Messu kirkossa, Partanen, Salmesvuori su 15.12. klo 14 Lasten Kauneimmat joululaulut kirkossa, Salmesvuori, Helminen, Laulupörriäiset su 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut kirkossa, Pakkanen, Salmesvuori, Akaan kirkkokuoro ma 16.12. klo 18.30 Israel-rukouspiiri alasalissa ti 17.12. klo 18 Päiväkerhojen joulujuhla seurakuntasalissa, Joki, Helminen ke 18.12. klo 12 Yleinen joulujuhla seurakuntasalissa, Partanen, Salmesvuori, Perkiö, Helminen. Kuorolaiset esiintyvät ke 18.12. klo 18 Pianomusiikkia seurakuntasalissa, Katariina Rajalan piano-oppilaat esiintyvät pe 20.12. klo 11 Päihdetyön joulujuhla seurakuntasalissa, Perkiö, Salmesvuori su 22.12. klo 10 Messu kirkossa, Pakkanen, Karhu su 22.12. klo 10 Ortodoksinen liturgia alasalissa ti 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus Akaan siunauskappelissa, Partanen, Merikanto Juhani ti 24.12. klo 16 Jouluaaton sanajumalanpalvelus kirkossa, Pakkanen, Merikanto Juhani ke 25.12. klo 8 Joulupäivän sanajumalanpalvelus kirkossa, Partanen, Karhu, Gospelkuoro to 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu, Turja, Karhu su 29.12. klo 10 Messu kirkossa, Pakkanen, Salmesvuori ti 31.12. klo 23 Uudenvuodenaaton yökirkko Kaukolassa, Pakkanen, Kinnarintie 13, Sotkia ke 1.1.14 klo 10 Uudenvuodenpäivän messu kirkossa, Pakkanen, Salmesvuori su 5.1.14 klo 10 Messu kirkossa, Pakkanen, Salmesvuori ma 6.1.14 klo 10 Loppiaisen messu kirkossa, Helenius, Salmesvuori. Kirkkorukoushetket Akaan kirkossa maanantaisin joulukuussa 2.12., 9.12., 16.12., ja 23.12. sekä 30.12. kello 9-9. 8 - Akaan Seurakuntaviesti Viialan joulunaika pe 29.11. klo 14 Päivikin ystäväkerhon joulujuhla AKAAN SEURAKUNTA www.akaanseurakunta.fi akaan.seurakunta@evl.fi Työntekijöiden sähköpostiosoite muotoa etunimi.sukunimi@evl.fi Akaan seurakunta on Facebookissa Kirkkoherranvirasto (Sontulantie 1, Toijala) Avoinna ma-to klo 9-12, 13-15 ja pe 9-12 040 358 3342 Kesällä 24.6.-31.8.2013 avoinna klo 9-12 fax (03) 541 3245 Virkatodistustilauksia sähköpostilla akaan.seurakunta@evl.fi Reunanen Sirkka Siltanen Marjut Hallintosihteeri Margit Ahola 040 358 3339 Papit vs. kirkkoherra Ensio Partanen 0400 511 677 kappalainen Ali Kulhia 040 739 8390 kappalainen Riina Saastamoinen 040 518 1853 seurakuntapastori Mari Pakkanen 040 725 7426 seurakuntapastori Rauli Helenius 040 553 8485 vs.seurakuntapastori Jari Turunen 040 739 8390 Kanttorit Heikki Ali-Löytty 040 839 5937 Marja Karhu 040 836 4648 Juha Salmesvuori 040 721 1182 Suntiot Akaan kirkko, Toijala Markku Laaksonen 040 725 7412 Viialan kirkko, Viiala Merja Salonen 040 839 5856 Kylmäkosken kirkko, Kylmäkoski Pasi Nieminen 040 594 8556 Diakoniatyöntekijät vs. Marjo-Riitta Perkiö/Aila Laaksonen 040 725 7418 Kerttu-Kaarina Mäenpää 040 839 5975 vt. Riitta Poikselkä 040 849 4496 Nuorisotyönohjaajat Hele Ali-Löytty 040 543 5906 Tarmo Repo 040 725 0027 Jaana Heliövaara 040 839 6465 vs. Paula Rupponen 040 484 1626 Lähetys- ja tiedotussihteeri Jaana Viitakangas-Klemola 040 182 5226 Lapsi- ja perhetyön diakoni vt. Henna Helminen/ Hanna Yogaswaran 040 725 7415 Lastenohjaajat Berit Joki, Toijala 040 358 3334 lastenohjaaja, Toijala 040 765 5544 Arja Haarala, Kylmäkoski 040 742 2711 Mervi Viitanen, Viiala 040 358 3336 Ulla Rekola, Viiala 040 358 3337 Hautausmaatyöntekijät seurakuntapuutarhuri Paula Pastell 040 587 3729 erityisammattimies Markku Heikkilä 040 358 3330 haudankaivaja, kiinteistötyöntekijä Kalle Lampinen 040 765 5533 Keittiötyöntekijät emäntä Johanna Inkinen 040 743 3477 Kiinteistötyöntekijät huoltomestari Kimmo Lyytikäinen 040 556 0664 Taloustoimisto (srk-talon 2. krs, Toijala) avoinna ma-pe 9-15 talouspäällikkö Arja Tarela 0400 396 694 kirjanpito Marjut Lehtimäki 040 358 3341 Leirikeskukset Toukola, Toukolantie 98, Kylmäkoski Tiina Pihlaja 040 579 5919 Kumpula, Heinäsuo, Viiala Akaan seurakuntaviesti Akaan seurakunnan tiedotuslehti 3 - 2013 Päätoimittaja: Ensio Partanen Toimitussihteeri: Jaana Viitakangas-Klemola Kirjoittajat: Riina Saastamoinen, Henna Helminen, Jaana Viitakangas-Klemola, Sirkka Salminiemi, Ali Kulhia Kuvat: Hele Ali-Löytty, Heikki Ali-Löytty, Jaana Viitakangas-Klemola, Riina Saastamoinen Taitto: Akaan Seutu Mäntymäen alakerrassa, Mäenpää, Ali-Löytty. su 1.12. klo 10 Ensimmäisen adventtisunnuntain sanajumalanpalvelus kirkossa. Helenius, Pakkanen, Ali-Löytty, Akaan Nuorisokuoro, Iso ykkösten leiri. Jumalanpalvelukseen osallistuvat vuoden 2014 rippikoululaiset. su 1.12. klo 10 Pyhäkoulu päiväkerhosalissa pe 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa, Helenius, Ali-Löytty, Viialan kirkkokuoro, partiolaiset.Kunniakäynti sankarihaudalla jumalanpalveluksen jälkeen. su 8.12. klo 10 erikoinen perhemessu kirkossa, musiikki Lasse Heikkilän Suomalaisesta Messuista, Ali Kulhia, Juha Heinonen. Musiikissa Jouni Hietala, Jenni Leppänen, Joanna Ilvesarvo, Ilari Valjakka, Leena Mantere, Saara Lintunen, Nina Kulhia ja Juha Salmesvuori. Messun jälkeen joulupuuro ja -kahvit. su 8.12. klo 11 Pyhäkoulutyön joulupuuro seurakuntasalissa, Heliövaara. Joulupuuro ja kahvit koko kirkkoväelle, lapsille joulumuistot. su 8.12. klo 19 Jarkko Aholan joulukonsertti kirkossa. ti 10.12. klo 18 Valkeakosken Musiikkiopiston oppilaskonsertti seurakuntasalissa. ke 11.12. klo 12 Yhteinen joulujuhla (myös olopäivä) seurakuntasalissa, jouluruokailu klo 12 (8e). Ohjelma klo 13: kuvaelma, musiikkia, Partanen, Mäenpää, Ali-Löytty, Ruskakuoro, vierailijat Kalvolasta. to 12.12. klo 10 Vauvakirkko kirkossa, Pakkanen, Ali-Löytty, Helminen. Vauva- ja taaperomuskarien joulukirkko, johon ovat tervetulleita kaikki akaalaiset vauvat vanhempineen, kahvitarjoilu. pe 13.12. klo 18 Nuorten, nuorisokuoron ja kerhonohjaajien joulujuhla seurakuntasalissa. Mukana Hele, Jaana, Paula, Tarmo, Jari, Rauli ja Hessu la 14.12. klo 12.45 Myyjäishartaus kirkossa, Kulhia, Ali-Löytty, Mäenpää la 14.12.klo 13 Yhteismyyjäiset seurakuntasalissa. Leivonnaisia, käsitöitä, arpajaiset ja kahvio, su 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut kirkossa, Kulhia, Ali-Löytty, lapsikuoro Laulutähdet, Akaan Nuorisokuoro, Viialan kirkkokuoro, Koraalikuoro ja Ruskakuoro. Kolehti lähetystyölle. ti 17.12. klo 19 Sommelo-kuoron joulukonsertti kirkossa. ke 18.12. klo 9.15 ja 10 Päivähoidon joulukirkot, Helenius, Helminen, Ali-Löytty, Haarala. Tervetuloa myös perheet ja isovanhemmat ke 18.12. klo 18 Päiväkerhojen joulujuhla kirkossa, Helenius, Ali-Löytty, Rekola ja Viitanen. ke 18.12. klo 19 Reserviläisten Joulutulet Arajärven leirikeskuksessa, Helenius, Ali-Löytty to 19.12. Lähetystupa auki 10-13, hartaus- ja musiikkihetki klo 11 Ali-Löytty pe 20.12. klo 12 Päivätoiminnan/ MT-kuntoutujien/työttömien joulujuhla seurakuntasalissa, Pakkanen, Mäenpää, Karhu, ruokailu, jouluista ohjelmaa su 22.12. klo 10 Messu kirkossa, Helenius, Ali-Löytty, Koraalikuoro ti 24.12. klo 12 Jouluaaton sanajumalanpalvelus Mäntymäen vanhainkodilla, Kulhia, Ali-Löytty ti 24.12. klo 14 Jouluaaton perhejumalanpalvelus kirkossa, Kulhia, Ali-Löytty, Viialan lapsikuoro Laulutähdet ti 24.12. klo 16 Jouluaaton perhejumalanpalvelus kirkossa, Turunen, Ali-Löytty, Akaan Nuorisokuoro, Viialan kirkkokuoro ke 25.12. klo 6 Jouluaamun kuoron harjoitukset kirkossa. Tervetuloa kaikki Viialassa jouluanne viettävät kuorolaiset laulamaan perinteisiä joululauluja. ke 25.12. klo 7 Jouluaamun messu kirkossa, Helenius, Ali-Löytty, Jouluaamun kuoro to 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu kirkossa, Partanen, Ali-Löytty, Ruskakuoro la 28.12. klo 18 Viattomien lasten päivän enkelikirkko kirkossa, Helenius, Salmesvuori su 5.1.14 klo 10 Messu kirkossa, Helenius ma 6.1.14 klo 14 Kauneimmat joululaulut vielä kerran Viialan seurakuntasalissa, Salmesvuori, Pakkanen, Viitakangas-Klemola Lähetystupa suljettu 21.12.2013 - 8.1.2014. Lähetytupa auki jälleen 9.1. lähtien torstaisin ja lauantaisin klo 10-13. su 1.12. klo 10 ensimmäisen adventin perhekirkko Kylmäkosken seurakuntatalossa, Saastamoinen, Karhu, Haarala, lapsikuoro ja kirkkokuoro. Lähetysmyyjäiset ja kirkkokahvit. Myyjäiset klo 13 asti. su 1.12. klo 18 nuorten aikuisten joulujuhla Kylmäkosken seurakuntatalossa, Turunen, Ali-Löytty pe 6.12. klo 10 itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Kylmäkosken seurakuntatalossa, Saastamoinen, saarna suurlähettiläs Ilari Rantakari, Karhu, kirkkokuoro, kirkkokahvit. Seppeltenlasku klo 9.30 sankarihaudoilla. su 8.12. klo 10 sanajumalanpalvelus Taipaleen Tuomelassa, Saastamoinen, Karhu, kirkkokahvit ma 9.12. klo 18 joulun toivelaulut Koko kylän olkkarissa, Saastamoinen, Karhu ke 11.12. klo 9.30 päivähoidon joulukirkko Kylmäkosken seurakuntatalossa, Saastamoinen, Haarala, Karhu ke 11.12. klo 17 Tarpia-kodin joulujuhla, Saastamoinen, Karhu, Poikselkä, lapsikuoro, SPR to 12.12. klo 12 eläkeikäisten puurojuhla Kylmäkosken seurakuntatalossa, Saastamoinen, Poikselkä, Karhu su 15.12. klo 10 sanajumalanpalvelus Savikosken Myllypirtissä, Saastamoinen, Karhu, kirkkokahvit su 15.12. klo 18 kauneimmat joululaulut Kylmäkos- ken seurakuntatalossa, Saastamoinen, Karhu, kirkkokuoro, lapsikuoro, riisipuuro joululaulujen jälkeen ti 17.12. klo 18 vankilan henkilökunnan joulujuhla Kylmäkosken seurakuntatalossa, Saastamoinen, Poikselkä ke 18.12. klo 18 päiväkerhojen joulujuhla lapsiperheille Kylmäkosken seurakuntatalossa, Haarala, Saastamoinen, Karhu, jouluglögit su 22.12. ei kirkonmenoja Kylmäkoskella ti 24.12. klo 14 aattohartaus Tarpia-kodissa, Saastamoinen, Karhu ti 24.12. klo 15.30 aattohartaus Kylmäkosken seurakuntatalossa, Saastamoinen, Karhu, lapsikuoro ke 25.12. klo 10 jouluaamun kirkko Kylmäkosken seurakuntatalossa, Pakkanen, Karhu, kirkkokuoro, kirkkokahvit to 26.12. ei kirkonmenoja Kylmäkoskella su 29.12. klo 10 sanajumalanpalvelus Aseman seurakuntakodissa, Saastamoinen, Poikselkä, kirkkokahvit ke 1.1.14 ei kirkonmenoja Kylmäkoskella su 5.1.14 sanajumalanpalvelus Kylmäkosken seurakuntatalossa, Saastamoinen, Karhu, kirkkokahvit ma 6.1.14 loppiaisen messu Kylmäkosken seurakuntatalossa, Saastamoinen, Karhu, kirkkokahvit Kylmäkosken kappeliseurakunnan joulunaika