KUVA: VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO KUVAT: VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO Katulamppu Satakunnansillalla Tampereella vuonna 1900. Finlaysonin kutomosali valaistuna vuonna 1900. Lehti-ilmoitus Tampereen Sanomissa 5.9.1888. Sähkövalon TEKSTI: PEKKA TOLONEN Hehkulampulla on maineikas taival osana Suomenkin historiaa. Ja historiaan hehkulamppu jääkin, sillä lamput poistuvat kaupoista vuonna 2012. A ika ennen sähkövaloa ei suinkaan ollut pimeä. Valaistukseen käytettiin kynttilöitä ja päreitä, joita perheen voimin revittiin iltapuhteina irti tuohesta. Öljylamput olivat valaistuksen ensimmäinen suuri edistysaskel 1800-luvulla, kertoo Juhani Ahokin novellissaan ”Siihen aikaan kun isä lampun osti”. Öljylamppu oli merkittävä ostos, jonka hankintaa piti puida huolella. Harppaus on suuri, sillä öljylampun tasainen valo mahdollisti työskentelyn iltapuhteina ja talven pimeydessäkin. Öljylampun katveessa saattoi myös lukea, ja se kohotti perheen sivistystasoa ja asemaa kyläyhteisössä. 22 Eurooppalainen keksintö Kun Ahon 1800-luvun lopun kyläyhteisössä vielä tuikkusi öljylamppu, suuressa maailmassa sähkövalo jo oli tuttua. Sähkövalo juontaa juurensa vuodesta 1802, jolloin englantilainen kemisti Humphry Davy keksi hehkuttaa platinalankaa sähkövirran avulla. Himmeä valo paloi vain hetken ja Davy kehittikin kirkkaamman kaarivalon vuonna 1809. Lamppu tuotti valoa kahden hiilisauvan välille syntyvän valokaaren avulla. Vuosina 1820–1850 kokeiltiin erilaisilla lankamateriaaleilla ja tyhjiöksi pumpatuilla lasiputkilla, mutta vasta vuonna 1854 saksalainen Henrich Göbel loi ensimmäisen modernin sähkölampun. Lamppu paloi jo muutaman tunnin ja viitoitti tietä kohti sähkövalon tulevaisuutta. Edisonin neronleimaus ”Nerous on 99 prosenttia hikeä ja vain prosentti inspiraatiota” oli amerikkalaisen itse- oppineen keksijän Thomas Alva Edisonin mietelause. Kun Edison hyppäsi mukaan sähkölamppukehitykseen lamppujen valmistuksessa tarvittava tyhjiöpumppu- ja lasikupujen valmistusteknologia oli jo kehitetty. Enää puuttui kestävä polttolanka. Hikeä säästelemättä Edison kokeili tuhansilla eri materiaaleilla – jopa omilla partakarvoillaan. Ratkaisu löytyi vuonna 1879 bambusta tehdystä hiilikuidusta, joka paloi peräti 40 tuntia. Seuraavana vuonna Edison nosti polttoiän huikeaan 1400 tuntiin, ja sähkölampun taival kotivaloksi käynnistyi. Sähkölamppu saapuu Suomeen Edisonin ohella sähkönjakelua kehitti myös Yhdysvaltoihin muuttanut jugoslavialainen Nikolai Tesla. Kilpa kärjistyi Edisonin tasavirtatekniikkaan kun Tesla luotsasi vaihtovirtaa. Vaihtovirran edut – edullinen energiatuotanto generaattorien avulla ja pienihäviöinen jakelutekniikka voittivat. Edisonin lamppu. Thomas Alva Edison 200 vuotta Vaihtovirran myötä sähköistyminen rynni nyt vauhdilla Suomeenkin. Jo vuonna 1882 ensimmäisten joukossa maailmassa Edisonin hehkulamput valaisivat Finlaysonin kutomosalin Tampereella. Ensimmäinen sähkölaitos aloitti toimintansa Tampereella vuonna 1888. Vuonna 1920 lähes kaikissa kaupungeissa ja teollisuustaajamissa hyrräsi oma paikallinen sähkölaitos. Valoa kansalle Vuonna 1929 valmistunut Imatran vesivoimalaitos merkitsi lähtölaukausta koko Suomen sähköistykselle. Toisen maailmansodan jälkeen valjastettiin lisää vesivoimaloita tuotantoon ja luotiin jakeluverkot kuntien välille. Suomi ampaisi teknologian kehityksen vauhtipyörään. Helpottihan sähkö monin tavoin arkielämää: sähkö toi paitsi sähkölamput, se mahdollisti myös sähköliedet, radiot ja jääkaapit. Öljylamppu valaisi silti vielä pitkään taajamissa, vasta sotien jälkeen 50-luvulla sähkövalot saatiin kylille. 60-luvun lopussa sähkölamppu valaisi jo valtaosan Suomea ja 80luvulla peittoalue kattoi viimein koko maan. Päreet palavat edelleen ”Päreet palavat” kansankielessä vielä satoja vuosia – kunnioituksena valaistuksen historialle! Sähkövalon 200 vuoden taipaleella laboratoriot ovat kuitenkin aina etsineet tehokkaampia valolähteitä. Kehitys harppasi nykyaikaan vuonna 1910, kun Edisonin hehkulanka korvattiin volframilla, joka on säilynyt nykypäiviin saakka hehkulampun valolähteenä. Sisustuksessa ja autovaloissa käytetyt halogeenilamput keksittiin jo 1930-luvulla – 1960-luku taas toi katukuvaan katuvalojen tehovalot, eli monimetalli- ja suurpainenatriumlamput. 1960–1980-luvuilla yleistyivät loisteputket kotien energiatehokkaana valaistusrat- kaisuna; loisteputken periaate keksittiin tosin jo 1840-luvulla. Edisonin henki elää Edisonin hehkulamppu oli hieno innovaatio. Sen ongelmana on huono energiatehokkuus, sillä 90 prosenttia hehkulampun säteilystä on lämpöä ja vain 10 prosenttia valoa. Heikon tehosuhteen takia Euroopan unionilla paloivat päreet. Lain voimalla hehkulamput tuleekin korvata tehokkaammilla ja poistaa kaupoista vuoteen 2012 mennessä. Valaistuksen tulevaisuus on miniloisteputkien ja led-lamppujen. Mutta Edisonin henkeen ei lakikaan puutu: lamput näet edelleen käyttävät Edisonin alkuperäisiä kierrekantoja. Ja harva tietääkään, että lampun pesä, valokytkin, virranjakelun tasaus, sulakepesä ja sähkölankojen eristeet ovat nekin Edisonin keksintöjä – osana sähkövalon suurta vallankumousta! ■ 23
© Copyright 2024