www.copax.fi Copax Oy:n sidosryhmälehti 2013 NYT LYÖDÄÄN KOTIIN! Copax Oy. Raskaan teollisuuden partneri, alihankinnan kokonaistoimittaja. Pohjanmaan kautta. METALLIKETJU 2013 Copax Oy:n sidosryhmälehti Sisältö 2 Julkaisija Copax Oy Mestarintie 12 60100 Seinäjoki Puh. (06) 437 4674 Fax (06) 437 4678 www.copax.fi Päätoimittaja: Juha Lahtinen Lahtinen 3 Ala-Talkkari kasvaa ja koneistaa 4-5 Markki® kalustaa katot ja pihat 6-7 Hydroll panee paineet talteen 8-9 Toimituskunta Juha Lahtinen, Pauli Mörsky, Anne Laasanen, Tuomo Sirniö Härmän CNC-koneistus perustaa luottamukseen 10-11 Sivunvalmistus Work and Roll Komian tähären 12 Matti Mäkynen 8. 5. 1937 - 6. 9. 2013 Energiaa skottilaisittain 13 Copaxilta lyhyesti 14 Copax hitsaa Zetalle design-portaat 16-17 Matti Mäkysellä on tärkeä osa Copax Oy:n historiassa. Mäkynen oli Copaxin edeltäjän, Yrityskehä Oy:n, toimitusjohtaja sen perustamisvuodesta 1989 vuoteen 2009 saakka. Tämän jälkeen hän toimi vielä yhtiön hallituksessa. "Ei minä vaan me" 18-19 Aineistot Ilmoitukset toimitetaan sivunvalmistukseen PDF-tiedostona Kannen kuva Janette Lepistö Painopaikka I-Print Ilmoituskoot ja hinnat (alv 0 %) 2/1 420 x280 mm 2000 € 1/1 210 x 280 mm 1200 € 1/2 pysty 92 x 260 mm 650 € 1/2 vaaka 192 x 130 mm 650 € 1/4 pysty 45 x 260 mm 350 € 1/4 vaaka 92 x 130 mm 350 € 1/6 vaaka tai pysty 250 € Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2014 Mäkynen oli väsymätön yrittäjä; hänen uransa alkoi vuonna 1966, ja jatkui vielä eläkkeelle siirryttyäänkin perustamassaan uudessa koneistamossa. Vuonna 2009 tämän lehden artikkelissa hän kertoi: ”Yrittäjänä olen saanut kaiken, mitä yrittäjä voi kokea, sekä hyvät, että huonot puolet; ja myös saanut nähdä, mitä viisi eri vuosikymmentä on tuonut tullessaan. Vanhan ja kuluneenkin sanonnan mukaan: Päivääkään en vaihtaisi pois.” Hengellinen vakaumus antoikin Mäkyselle tyyneyttä kohdata ammatin joskus vaikeatkin haasteet. Matti Mäkynen tunnettiin ystävällisenä ja kaukonäköisenä miehenä, jonka tekemää työtä ja arvoja Copax Oy vie ylpeydellä eteenpäin. 2 Lahtinen. Ei minä - vaan Me Lainaan Lapuan Virkiän naispesäpalloijijoiden mottoa, joka on siivittänyt joukkueen kolmeen peräkkäiseen SM-kultaan, viimeisin tuli juuri tätä kirjoittaessani. Motto on toimiva myös yrityselämässä. Jotta yrityksen toiminta on oikeasti laadukasta ja kannattavaa, on kaikkien – niin omistajien, johdon kuin henkilöstönkin –puhallettava yhteen hiileen. Jos jokin osa ei toimi, katoaa koko toiminnasta punainen lanka. Voitto saikin minut miettimään, miten ”ei minä - vaan me” toimisi yritysmaailmassa, jossa erilaisten kilpailuasetelmien lisäksi on monella tavoin verkostoituneita yhteistyökumppaneita alihankkijoina ja järjestelmätoimittajina. Copax itsessään on jo verkosto, mutta on mukana myös useissa muissa. Jos katsomme aina vain yhden yrityksen etua niin kokonaisuus kärsii. Virkiä on myös kuin verkosto, jossa kukin pelaava yritys lyö palloa omalla vuorollaan ja seuraavan lyöjän on aina siirrettävä toisia eteenpäin. On purettava ykköskakkostilannetta, jotta päästäisiin lyömään pelaajaa kotiin. Kotiinlyönti on kuin toimituksen onnistuminen asiakkaalle. Kun kaikki onnistuvat ja tekevät oman työnsä kunnolla, päästään viimein ajolähtötilanteeseen, jossa mailan vartta puristava pelaaja voi räjäyttää pankin iskemällä läpilyönnin ja tuulettamalla kunnaria kolmospesällä. Yleensä se on alihankintaketjun viimeinen lenkki joka on mailan varressa yritysten ajolähtötilanteessa. Jos sekin lenkki pitää, päästään ansaitusti tuulettamaan; mutta jos viimeinen lyönti yltää vain koppina etukentälle, voi tuloksena olla kaksikin paloa saman tien ja pahimmillaan vuoronvaihto, joka yritysmaailmassa tarkoittaa päämiehen koko toimittajaketjun vaihtamista. Haastankin kaikkien ketjujen kaikki lenkit miettimään yhteispeliä, jolla työt saadaan pidettyä täällä koti-Suomessa. Sillä vain yhdessä iskukuntoisina voimme pitää kokonaiskustannukset sellaisina, että saamme jatkossakin toimittaa laadukkaita tuotteita koneenrakennusteollisuudelle myös globaaleilla markkinoilla. 3 Ala-Talkkari kasvaa, koneistaa ja linkoaa Lapuan Hellanmaassa toimivan Veljekset Ala-Talkkari Oy on reilun 50 vuoden ajan tehnyt merkittävää ja tunnustettua tuotantoa ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien asiantuntijana. Keskuslämmityskattiloiden lisäksi tuotannossa ovat vähäpäästöiset kiinteän polttoaineen biopolttolaitteet eli ns. stokerit. Yhtiö valmistaa myös ympäristönhoitokoneita, kuten lumilinkoja ja hiekoittimia. Yhtiöllä on myös oma koneistamo, joka hakee edelleen kasvua ja on nykyaikainen metallialan sopimusvalmistaja alihankinta koneistukseen. Toimintaa johtava käyttöpäällikkö Sami Kuivila kertoo koneistamotoiminnan alkaneen 1995, jolloin yhtiö hankki koneita valmistamiensa lämmityslaitteiden osien valmistukseen. - Tuolloin ostettiin ensimmäiset sorvausyksiköt. Työt aloitettiin Ylihärmän puolella olevassa vanhassa meijerin 4 tiloissa ja kun alihankintaan tuli lisää kysyntää, osoittautuivat tilat tuolloin liian pieniksi. Muutto takaisin Lapuan puolelle tapahtui 2008, jolloin saatiin tarvittavat tilat tehtaan pihapiiristä. - Tehdasta laajennettiin lämmityslaitepuolelle ja vanha hitsaamo vapautui, jolloin koneistamo sai riittävät tilat. Alihankinta työllistää Sami Kuivila sanoo koneistamon liikevaihdosta noin 15 % syntyvän pelkästään omilla tuotteilla ja loput 85 % asiakkaiden alihankinnasta. Erilaisia työstö- ja koneistuslaitteita sekä työstökoneita palvelevia robotteja löytyy hallista 28 kappaletta ja osaavia ammattilaisia toimihenkilöineen on töissä 22. - Nähdäkseni konekantamme on keskivertoa modernimpaa. Pystymme periaatteessa lähes kaikenlaisten kappaleiden koneistamiseen. Toki täytyy Sama koskee hiekoittimien ja lumilinkojen valmistusta. Koneistamo tekee jatkuvaa yhteistyössä tuotekehitysosaston kanssa. Toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkari yhtiön valmistamien lumilinkojen ympäröimänä. Ala-Talkkari toimii myös Copax Oy: hallituksen puheenjohtajana. selventää, että kaikkiin vaativampiin ja selkeästi kookkaisiin yksiköihin ei vielä ole mahdollisuuksia. Töitä on Veljekset Ala-Talkkari Oy:n koneistamolle riittänyt Sami Kuivilan kertomana erittäin hyvin. Tuotanto pyörii kahdessa työvuorossa. - Meillä on nyt kymmenisen isoa asiakasta ja runsaasti pienempiä tilaajia. Jos tehdään esimerkiksi maatalouskoneisiin osia, niin lopputalvi ja kevät ovat kiireisintä aikaa. Kuivila sanoo koneistomolla olevan tärkeä rooli yhtiössä. Suunniteltaessa esimerkiksi uusia kattiloita, voidaan ne valmistaa täällä ja ennen kaikkea testata uudet osat lämmitysjärjestelmiin. Uusiutuva konekehitys pistää miettimään Ala-Talkkari Oy:n käyttöpäällikkö Sami Kuivila. Koneistamon laitteiston ajan tasalla pysymistä Sami Kuivila sanoo vertaavansa asiakkaiden tilauksiin. Tällä hetkellä hallissa on muun muassa neljä työkeskusta, kolmetoista NC-sorvia, joista kolme varustettu tangonsyöttölaitteella ja kolme robottisolulla, kolme kiilauranvetokonetta, joilla mahdollista tehdä kiilauria, boorituksia, kuuskanttia ja neliskanttia kappaleiden sisään, vannesahoja sekä 3D-mittalaite. 5 Markki kalustaa katot ja pihat ® Suomalaisten omakoti- ja rivitaloasukkaiden sekä taloyhtiöiden kiinteistöihin hankkimat pihakalusteet, kuten matto- ja pyykkitelineet, kattojen lumiesteet, tikkaat tai ”rännit” tai suurissa kauppakeskuksissa ja puisto- sekä ulkoilualueilla käytettävät keinut, penkit, roskakorit pyörätelineet ovat melkoisella todennäköisyydellä tehty EteläPohjanmaalla Kortesjärvellä – tai Kortesmarkissa, lyhemmin Markissa, kuten se naapurikunnissa on tunnettu. Markki® tuotemerkillä markkinoitavaan valikoimaan kuluu satoja eri tuotenimikkeitä. KPPR-Steel Oy:n toimitusjohtaja Kari Lehtola sanoo Markki®tuotteiden jälleenmyynnin hoituvan kaikkien rautakauppaketjujen, rakennustarvikeliikkeiden, tavaratalojen sekä piha- ja puutarha-alan liikkeiden välityksellä. Toimitusjohtaja Kari Lehtola on ylpeä henkilökuntansa osaamisesta ja sitoutumisesta. KPPR-Steel on pärjännyt kilpailussa markkinoista tuotteiden kotimaisuudella ja korkealla laadulla. - Yhtiö on perustettu 1957, mutta omistajat eivät ole enää itse tässä niin sanotussa operatiivisessa työssä mukana. Yritys lähti liikkeelle kolmen kaveruksen toimesta ja pari heistä on vielä yhtiön hallituksessa. Yhtiön osaamiseen liittyi jo tuolloin mm. sadevesijärjestelmät, joiden tuotekehitys on jatkunut edelleen. Yritys vie myös kattoturvatuotteita ja tikkaita muun muassa Tsekkiin, Puolaan, Unkariin ja Romaniaan. Yhtiöllä on tuotteissaan CE-merkintä, joka tarkoittaa, että kaikki kattoturvatuotteet ovat ennakkoon testattuja käyttöolosuhteissa. Suomessa rautakauppojen kautta myytävät Markki®-telineet ovat avainlipputuottteita. kaammat pihakalusteet ovat teräsosiltaan kuumasinkittyjä tai pulverimaalattuja. Myös pientaloihin suunnattujen kevyempien pihakalusteiden teräsosat valmistetaan sinkitystä raaka-aineesta. Vielä ei toimitusjohtaja Kari Lehtola usko muovin tai komposiittimateriaalien tuloon kalustetuotantoon. - Ilmeisesti vaikka materiaali on kevyttä, voivat valmistuskustannukset olla liian kalliita. Tuotekehitystä asiakaspalautteesta Lehtola on myös Copax Oy:n hallituksen jäsen. - Asiakaspalaute on tärkeässä asemassa, kun suunnitellaan uusia tuotteita tai kehitetään nykyisten ominaisuuksia. Toinen ryhmä jota kuunnellaan, on kattojen valmistajat, heiltä saadaan tietoa kattoturvalaitteiden kehittämiseen. Kentältä tulee myös arvokkaita kommentteja, toteaa Lehtola. Tuotteiden kestävyyteen on kiinnitetty paljon huomiota. Esimerkiksi ras6 Investoinneilla kasvua KPPR-Steel Oy on myös voimakkaasti investoinut tuotantoon. Tehdasalue on laajentunut 6000 neliöön, parin viime vuoden aikana. Samaan aikaan on hankittu uusi tietokoneohjattava työstökone ja CNC ohjatun putkentaivuttimen lävistysyksikkö. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 32 henkilöä. Suhdanteet markkinoilla eivät ole Kortesjärvellä aiheuttaneet suuria heilahduksia. Kuluvalle vuodelle on nähtävissä yhtiössä liikevaihdon kasvua edellisvuoteen verrattuna. Toimitusjohtaja Kari Lehtola ja Kimmo Nyqvist seuraamassa kattosiltalinjan toimintaa. 7 Hydroll panee paineet talteen - Oikeastaan kaikki lähti siitä, kun paikallinen yrittäjä huomasi, että metsäkoneissa oli tarvetta vaimentimille, eli mäntätoimisille painevaraajille ja tuplakammiovaraajille. Tämä tapahtui 90-luvun puolivälissä. Saman tien aloitimme paineakkujen kehittämisen ja tuotteistamisen, kertoo Hydroll Oy:n toimitusjohtaja Petri Virrankoski. - Sekä suunnittelu että tuotanto ovat kehittyneet yhtiössä vuosituhannen vaihteen jälkeen voimakkaasti. Nykyisin se on keskittynyt ainoana yrityksenä maailmassa juuri mäntätoimisiin painevaraajiin. Kilpailukykyä on kehitettävä jatkuvasti, syksyn aikana valmistuva 1500 m2 tehdaslaajennus mahdollistaa toimintojen yhtenäistämisen ja mäntäakkujen kokoonpanoteknologian nostamisen uudelle tasolle. - Kyseessähän ei ole mikään uusi keksintö, sillä painevaraajia on käytet- 8 ty jo vuosikymmeniä. Hydroll on kehittänyt siitä kaupallisesti kilpailukyisempiä sovelluksia yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tuloksena on ollut pienempiä, kevyempiä ja tehokkaampia painevaraajia. - Ennen painevaraajat olivat painavia ja hieman kömpelöitä. Nyt on menty eteenpäin niin materiaaleissa, kuin valmistustaidossa ja -tiedossakin. Sovelluksia maalle, maan alle, merelle ja ilmaan Hydroll Oy:llä on Lapualla nykyaikainen tehdas, jossa tuotteet suunnitellaan, valmistetaan, kootaan, testataan ja lopuksi lähetetään asiakkaille ympäri maailmaa. - Henkilökunta on kehittynyt ja määrällisesti lisääntynyt; varsinkin suunnittelun tekniselle puolelle ja sovellus- osaamiseen olemme panostaneet voimakkaasti. Kaiken kaikkiaan yritys työllistää suoraan parikymmentä henkilöä. Hydrollin valmistamat painevaraajat ovat halkaisijaltaan noin 50 mm ja 250 mm välillä. Pituutta niillä on kymmenestä senttimetristä aina kolmeen metriin. Tärkeimmät painevaraajien käyttökohteet ovat liikkuvat työkoneet eli metsä-, maatalous- ja maanrakennuskoneet ja kaivoslaitteet. Merkittävään osaan on noussut uusiutuvan energian tuotanto, kuten tuuli-, aurinko- ja aaltovoima. Myös teollisuus sekä meri- ja offshoresovellukset ovat kohdeasiakkaitamme. Voidaankin sanoa, että missä on sylintereitä, on myös painevaraajia. Sovelluksissa, joissa tarvitaan suuria öljytilavuuksia voidaan käyttää joko yhtä suurta paineakkua tai useampia pienempiä kytkettynä rinnakkain. Modulaarinen akkuasemaratkaisu on kilpailukykyinen, joustava ja turvallinen vaihtoehto isolle paineakulle. Esimerkiksi akkuasema, jossa on kymmenen erillistä 30 litran paine- akkua korvaa yhden 300 litran akun. Petri Virrankoski lisää, että moduliratkaisu helpottaa huoltoa, kun yhden paineakun voi vaihtaa telineessä työn suuremmin keskeytymättä, "Plug and Play" kuten sanotaan. Jos taas käytössä olisi vain yksi iso paineakku, jouduttaisiin pitkään huoltotyöhön tai peräti paineakun vaihtoon, jolloin koko laite pitää pysäyttää. Tuote on niin hyvä kuin sen toimitusketju Hydroll Oy on läheisessä yhteistyössä alihankintaverkostojen kanssa Pohjanmaalta Eurooppaan. Akkutelineen runkorakenteen olemme kehittäneet Copaxin kanssa, kertoo yhteistyöhön tyytyväinen Petri Virrankoski - Me keskitymme yhä enemmän paineavaraajien asiakassovellusten kehittämiseen eri tarpeisiin. Virrankoski korostaa, että lopputuotteen kilpailukyvystä vastaa koko toimitusketju. Teknologiayhteistyötä Hydroll Oy on yhteistyössä useiden uusiutuvaa energiaa ja yleistä energiatehokkuutta kehittävän yritysten kanssa. Se on myös Cleantech Finlandin jäsen ja kuuluu sen kautta tuulivoimaloiden komponentteja valmistaviin yrityksiin. 98 % Hydroll Oy:n tuotannosta menee sekä välillisesti, että suoraan vientiin. Eli meidän painevaraajia viedään asiakkaille, jotka liittävät ne kokonaisiin hydraulijärjestelmiin, jotka puolestaan toimittavat ne laitevalmistajille. Toimitusjohtaja Petri Virrankoski COPAXILTA LYHYESTI Nimi mieleen Keväällä 2013 aloitti tuotantoinsinöörinä Petri Latvala. Hän toimii myös Ecomeca-tuoteprojektin vetäjänä tuotannossa. Ecomecan kauhamurskain oli jo tuttu Petrille, sillä hän teki opinnäytetyönään Copaxille kauhamurskaimen kokoonpanosolun suunnittelun. Hydrollin valmistama akkuasema. Aseman runko on Copaxin valmistama. 9 Copax-kumppanuus kasvaa Härmässä Härmän CNC-koneistus Oy on NCkoneistukseen erikoistunut yritys Ylihärmässä Etelä-Pohjanmaalla. Pitkäaikainen ja molempia kumppaneita hyödyttävä yhteistyö on toimitusjohtaja Joni Ylisen mielestä tärkeimpiä tekijöitä verkostoitumisessa. Hän sanoo yhteistyön jatkuneen Copax Oy:n kanssa jo kuudetta vuotta hyvällä menestyksellä. - Kasvu toimituksissa on selkeästi lisääntynyt ja Copax on tällä hetkellä meidän neljänneksi suurin asiakkaamme. Tavaraa tulee ja menee lähes viikoittain. Joni Ylinen arvostaa yhteistyökumppanissa avoimuutta ja sitä, että on kaikin puolin helppo toimia. Hän korostaa, että luottamus on tärkeää molemmin puolin, ettei tarvitse pelätä toisen osapuolen luistavan sovituista pelisäännöistä. - Vaikka usein toistettu lause ”Pohjanmaalla on totuttu luottamaan siihen mitä on sovittu”, saattaa kuulostaa kuluneelta ilmaisulta, pitää se edelleen paikkansa. Tärkein mittari yhteistyön sujumisessa on molemminpuolinen luottamus. Toimihenkilöiden pätevyys tärkeää koneistamolle Ylisen näkemys on, että uusien yhteistyökumppaneiden löytäminen ei kuitenkaan ole enää niin selvä asia kuin joskus vuosia sitten. Hän myöntää, että kaupankäynti on muuttunut kovemmaksi ja tarkemmaksi toimijoiden kesken. Härmän CNC-koneistus perustaa luottamukseen Valmistamme metallialan osia sekä osakokonaisuuksia nykyaikaisissa 1400 m² tuotantotiloissamme asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kattavaan ja moderniin konekantaamme kuuluu 16 työstökonetta ja 3 robottia. Pyrimme pitkiin asiakassuhteisiin; suurin osa asiakkaistamme on ollut mukana lähes toimintamme alusta asti. Kuvassa oikealla: Joni Ylinen ja Copaxin Juha Lahtinen. 10 - Ei nyt ehkä ihan Etelä-Pohjanmaalla, mutta kansainvälistyminen ja uusien toimijoiden ilmaantuminen kilpailuun mukaan on lisännyt varovaisuutta. Toisaalta nykyaika antaa paremmat mahdollisuudet selvittää ”tuntemattoman” toimijan taustat. Esimerkkinä hän toteaa tarjousten laskemisen, joka on tullut tarkemmaksi ja vaativammaksi. - Ottaa aikansa miettiä ja laskea miten työ toteutetaan, että kauppa saataisiin aikaan. Ottaessani yrityksen ohjat käsiini, olivat lähes kaikki töissä koneistamon puolella, asiakkaiden vaatimustason noustessa ja paperityön lisäännyttyä on toimihenkilöitä nyt jo enemmän. COPAXILTA LYHYESTI Nimi mieleen Juha Koivisto toimii Copaxin hitsauskoordinaattorina. Juhan vastuulla on myös tuotannon tarvitsemien tarveaineiden hankinta ja tuotantotilojen ja työprosessien kehittäminen muun tuotantohenkilöstön mukana. 11 Komian tähären Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kehittämispäällikkö Jukka Pajunen Seinäjoki on läntisen Suomen elinkeinotoiminnan palvelukeskus, jonka perustana on vahva yrittäjyys, kehittynyt infrastruktuuri sekä hyvä saavutettavuus. Toimialueellamme on 28 000 työpaikkaa ja lähes 4400 yritystä. Seinäjoen seudun elinkeinokeskus koordinoi koko kaupunkiseudun KOMIA yhteismarkkinointia. Lisäksi SEEK luonnollisesti markkinoi Seinäjokea yritysten loistavana sijaintipaikkana sekä houkuttelee uusia asukkaita kaupunkiin Markkinoimme aktiivisesti Seinäjoen kaupunkiseutua KOMIA-kampanjalla yhteistyössä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Teemme tunnetuksi Seinäjokea ja koko kaupunkiseutua niin päättäjien, yrittäjien kuin muuttajienkin kohderyhmissä. 140 000 asukkaan Komian kaupunkiseudun muodostavat Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki. Viime vuosien kuntaliitoksilla ja lukuisilla yhteistyöhankkeilla kaupunkiseudun sisäinen yhteistyö ja iskukyky on nostettu uudelle tasolle. Ja tulokset näkyvät: vertailuanalyysin perusteella Seinäjoki on Suomen 20 suurimmasta kaupungista parhaiten menestynyt, taantumasta huolimatta. 12 Kaupunki mukana kuvioissa Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kehittämispäällikkö Jukka Pajunen toteaa alkuun, että kun on kyseessä kunnallinen toimija, täytyy kyetä tarjoamaan samat palvelut kaikille. - Elinkeinokeskuksen ja Copax Oy:n yhteistyö on alkanut projekteissa, joissa olemme olleet molemmat mukana. Tapahtumat ovat olleet lähinnä messuja esittelytilaisuuksia sekä metallialan ja talouselämän seminaareja. Pajunen sanoo, että elinkeinokeskuksen tehtävä on miettiä, miten kaupunkiseutu, Seinäjoki ja ympäristökunnat olisivat kilpailukykyisiä yritysten silmissä. - Kerromme mitä olemme saaneet aikaan ja mitkä asiat ovat täällä kenties paremmin kuin muualla. Yrityksiä ja kaupunkia hyödyntävää toimintaa yhteistyössä Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen edustajat ja paikalliset yrittäjät kokoontuivat ja ideoivat taannoin, miten alueen metalliyritysten verkostoitumista helpotettaisiin tapahtumien avulla. - Vastaavia tilaisuuksia joissa istutetaan saman pöydän ääreen ostajia ja myyjiä on järjestetty muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Raumalla. Kysehän oli verkko- ja kauppasuhteiden kehittämisestä. Me järjestimme tilat, kutsuimme osallistujat ja olimme mukana kuulostelemassa, etenevätkö asiat halutulla tavalla. Kehittämispäällikkö Jukka Pajunen kertoo vaativimman osan olleen oikean tyyppisten yritysten saaminen tilaisuuteen. - Meillä ei ollut toki yksistään vaadittavia kontakteja, saimmekin apua yrityksiltä, kuten Copax Oy:ltä. Tapahtuma sai Jukka Pajuselle tulleen palautteen mukaan myönteisen vastaanoton juuri sen vuoksi, että paikalle oli saatu oikeat henkilöt, jotka vastaavat sopimushankinnasta tai muista ostotoiminnoista. Tilaisuuden näki myönteisenä myös Copax Oy:n toimitusjohtaja Juha Lahtinen. Hän sanoo toimivansa yhteistyössä Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kanssa eri rooleissa, mutta asiointi koskee aina juuri yritysten toimintaedellytyksiä ja niiden kehittämistä - Saatan ottaa yhteyttä Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtajana, teollisuusalueemme Kapernaumi-Roveksen toimikunnan jäsenenä tai Copax Oy:n toimitusjohtajana. Yrittäjä on päättäjä Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kehittämispäällikkö Jukka Pajunen on myös tyytyväinen ja kokee yrittäjien arvostavan elinkeinokeskuksen työtä. Vaikka toimintamme ei ole suoranaista rahallista tukea yrityksille, on keskuksella oma budjetti, jonka turvin pystymme antamaan apua järjestämällä tilaisuuksia ja hankkimalla asiantuntijoita. - Me markkinoimme Seinäjoen seutua kokonaisuutena, jossa tilaa toiminnoille on myös liitoskunnissa. Viime kädessä yrittäjä kuitenkin itse päättää missä hänelle on parhaat toimintaedellytykset. Shaken, not stirred – energiaa skottilaisittain Vuorovesivoima on tulevaisuuden uusiutuvan energian lähteitä, jonka erilaisia vuorovesivoimaloita testataan Skotlannin pohjoispuolella sijaitsevilla Orkneyn saarilla. Juha Lahtinen osallistui West Finland Energy Clusterin vierailulle Skotlantiin. Matkalla tutustuttiin uusiutuvan energian mahdollisuuksiin ja toteutuksiin Skotlannissa. Ryhmä vieraili mm. Orkneyn meritutkimuskeskuksessa tutustuen testauksessa oleviin vuorovesivoimalaitoksiin. Osassa laitteita on todella eriskummallisiakin ratkaisuja, mutta osa on kuin vedenalaisia tuulimyllyjä. Matkalla tutustuttiin niin tuulivoimalan runkoja rakentaviin konepajoihin kuin niiden huoltoa merituulipuistoissa hoitaviin yrityksiinkin. 1 MW vuorovesivoimala odottamassa asennusta meren pohjaan. Kuvassa vasemmalta oikealle – ylärivi: Juha Lahtinen, Copax Oy; Johan Wassberg, Merinova Oy ja Ossi Koskinen Vaasa Energy Institute; – alarivi: Jouko Putkonen, Merinova Oy; Iso-Britannian Suomen suurlähettiläs Matthew Lodge; Ilkka Rantanen, STX Finland Oy ja Ari Sundelin, Prizztech 13 COPAXILTA LYHYESTI Lloyd's uudisti Copaxin ISO 9001:2008 sertifikaatin Lloyd'sin Ilkka Laaksonen auditoi Copaxin elokuussa. Kaksipäiväisen auditoinnin jälkeen Copax Oy:n ISO 9001 -sertifikaatti on voimassa elokuun 2016 loppuun. Auditointi on hyvä mittari, jossa aina päästään näkemään reaalisesti kehityksemme tilanne toiminnan laadun suhteen. Oikeaan suuntaan ollaan koko ajan menossa. Näiden päivien aikaa saatiin arvokasta informaatiota myös siitä mihin suuntaan tulisi kurssia ohjata tulevaisuudessa. Lloyd's Register Quality Assurance Limited, LRQA, on yksi maailman johtavista laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmien sertifioijista. Sertifioinnin lisäksi LRQA:n palvelut käsittävät laajalti muita laadunvarmistukseen, ympäristönhallintaan ja turvallisuuteen liittyviä arviointi-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja. COPAXILTA LYHYESTI LRQA toimii maailmanlaajuisesti, organisaatio kattaa yli 100 maata ja 200 toimipistettä. Suomen toimipiste on Helsingissä. LRQA on globaali ja tunnustettu sertifiointiorganisaatio, myönnettyjen sertifikaattien lukumäärä on jo yli 55.000 Puolet Financial Times 200 -listalla olevista yrityksistä käyttää LRQA:n palveluita. Pitkät perinteet ja asiantunteva palvelu ovat tehneet Lloydsin nimen tunnetuksi ja arvostetuksi kaikkialla maailmassa. Lloydsin nimen tuntevat niin asiakkaat kuin toimittajat, mikä tukee erityisesti vientiyrityksiä. LRQA oli ensimmäinen johtamisjärjestelmien sertifiointiin akkreditoitu organisaatio. Paukkuja ydinosaamiseen Copax Oy on toiminut nyt reilun vuoden Seinäjoen Roveksessa. Lähialueelta löytyi uusia osaavia toimittajia ja yhteistyökumppaneita, jolloin saatoimme luopua kokonaan omasta leikkauksesta ja särmäyksestä; vapautuneisiin tiloihin voitiin rakentaa uudet työpisteet robotisoidulle kokoonpanohitsaukselle. Layoutmuutoksilla pystyttiin myös parantamaan prosesseja. Tuotantoa kehitetään edelleen. Maalaisjärjen lisäksi käytämme siinä 5S-metodia. Robottihitsaussolu Copax Oy:llä Kuvassa LRQA:n auditoija Ilkka Laaksonen, Copax Oy:n laatupäällikkö Tuomo Sirniö ja toimistopäällikkö Anne Laasanen. COPAXILTA LYHYESTI Copaxin henkilökunta teki tutustumismatkan Finn-Powerille. Copax valmistaa Finn-Power Oy:lle erilaisia hitsattuja rakenteita viikoittain. Finn-Power kuuluu Prima Industrie -konserniin, jonka tuotemerkki on Prima Power. Copaxin henkilökunta oli toivonut pääsevänsä näkemään millaisiin koneisiin heidän valmistamansa kappaleet menevät. Toukokuussa järjestimme yhdessä asiakkaamme kanssa opintomatkan Finn-Powerin Kauhavan tehtaalle, jossa pääsimme tutustumaan heidän tiloihinsa. Copaxlaiset tehdasvierailulla. kuvasssa oikealla Finn-Power Oy:n ostopäällikkö Tommi Mäki. 14 Hilamet Oy on kokenut ja luotettava lämpökäsittelyn osaaja. Asiakaspalvelua parantaakseen yritys on perustanut uuden yksikön Tampereelle. Lämpökäsittelyssä metallikappaleen lämpötilaa korotetaan hallitusti, jolloin aineen mikrorakenteessa ja mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuu haluttuja muutoksia. Käsittelyllä voidaan vaikuttaa kappaleen kovuuteen, lujuuteen, sitkeyteen ja kulutuskestävyyteen, joten sitä käytetään yleisesti esimerkiksi tuotantolaitteiden osien valmistuksessa. Hilamet Oy on tarjonnut teräksen lämpökäsittelypalveluja vuodesta 1993 lähtien, mutta yrityksen historia alkaa vuodesta 1986. - Tarjoamme kattavan lämpökäsittelypalvelujen valikoiman nykyaikaisella teknologialla. Olemme osa alihankintaverkostoa, joka palvelee suuria suomalaisia kone- ja laitevalmistajia, Hilametin omistaja ja toimitusjohtaja Matti Rahkola sanoo. Yrityksen kilpailuvaltit Rahkola kiteyttää yhteen sanaan: asiakaslähtöisyys. Se pitää hänen mukaansa sisällään niin työn laadun kuin toiminnan luotettavuuden ja joustavuuden. Mittava investointi parantaa palvelua Hilamet on perustanut Kauhavan-toimipaikan rinnalle uuden yksikön Tampereelle. Uutta yksikköä on käynnistetty tämän vuoden alusta alkaen, mutta tuotanto käynnistyy täydellä volyymillä syksyn aikana. Ainakin toistaiseksi Tampereen-yksikkö keskittyy kappaleiden induktiokarkaisuun ja jännityksenpoistohehkutukseen. - Uuden yksikön perustamisessa oli kyseessä meidän kokoluokkamme yritykselle todella mittava investointi, mutta uskomme investoinnin alan uusimpaan teknologiaan ja kapealle toimintasektorille kannattavan. Pystymme palvelemaan asiakkaita entistä paremmin, koska uudella laitteistolla on mahdollista karkaista muodoltaan monimutkaisetkin ja jopa viisi tonnia painavat kappaleet. Virtalähteen teho on aivan eri luokkaa kuin Kauhavalla olevassa laitteistossa eli 500 kilowattia, Rahkola kertoo. - Kerromme lisää molempien yksikköjemme palveluista Alihankinta 2012 -messujen osastolla C619, joten tervetuloa tutustumaan tämän päivän lämpökäsittelyteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hilamet Oy www.hilamet.fi Leinosentie 27 A 62375 YLIHÄRMÄ Puh. 06 482 2800 Valmetinkatu 5 33900 TAMPERE Puh. 045 896 0484 KILPAILUETUA JA SÄÄSTÖJÄ LAADUKKAALLA TOIMINNALLA LAADUKAS JOHTAMINEN – LAADUKAS TOIMINTA – LAADUKAS TUOTE Laadukkaat dokumentoidut menetelmät ja toimintatavat ovat nykyisin yhä useammin edellytys uusille liikesuhteelle. Laatu- tai toimintajärjestelmä tuo parhaimmillaan merkittäviä säästöjä ja kilpailuetua yritykselle. TS Laatupalvelu on laatujärjestelmiin ja kehittämiseen keskittynyt PK-yritysten kumppani. Alku laatuun on helppoa: tilaa ilmainen nykytilanteen kartoitus, josta saat selkeän toimenpidesuosituksen yrityksesi kehittämiseksi! TS Laatupalvelu Tuomo Sirniö Lead Auditor, Yritysneuvoja ja ELY-keskuksen hyväksymä asiantuntija Puhelin: 044 070 4441 tuomo.sirnio@tslaatupalvelu.fi 15 Copax hitsaa Zetalle design-portaat Portaat on perinteisesti koettu välttämättömäksi pahaksi, jotka rumina ja tilaavievinä piilotetaan jonnekin nurkan taakse. Tähän haasteeseen on syntynyt Zeta-Design Zeta Design Oy aloitti kaksi vuotta sitten Espoossa modernien ja räätälöityjen teräsrunkoportaiden suunnittelun. Yhtiöllä on oma mallisto, jota kehitetään jatkuvasti. Porrastoimitukseen sisältyy myös asennus. Portaan runkomateriaalina käytetään rakenneterästä, joka maalataan mihin tahansa loppuasiakkaan toivomaan sävyyn tai ruostutettua COR-TEN terästä. Porrasaskelmat voidaan toimittaa puusta, laatasta tai vaikka lasista. Lisäksi Zetan porrastoimitus sisältää yleensä tolpattomat lasikaiteet sekä mahdollisesti askelmien LEDvalaistuksen. 16 Toimitusjohtaja Eero Virros kertoo idean Zeta-portaisiin lähteneen oman talon remontin yhteydessä. Hän halusi jyrkkien kierreportaiden tilalle modernit, tukevat ja turvalliset portaat. - Tarjolla oli perinteisiä puuportaita sekä teknisiä teräsportaita. Halusimme jotakin erilaista mitä ei ollut markkinoilla ja teetimme itse portaat. Kun vielä tutut alkoivat kysellä mistä noin tyylikkäitä portaita saa, oli portaat sisustuselementtinä- yritysidea avautunut. Zeta Design-portaat huomioitiin jo vuonna 2012 Habitare sisustus-ja huonekalumessuilla, jolloin Sisustustoimittajat ry palkitsi tuotteen kunniakirjalla. - Viime vuoden asuntomessuilla Tampereella ”paras talo” ja ”paras sisustus”-kohteessa oli meidän toteuttamat portaat ja kaiteet, jotka saivat huomiota keskeisenä sisustuselementtinä. Askelma askelmalta eteenpäin - Uutta mallistoa tuodaan esille rauhalliseen tahtiin, koska meille on olennaista juuri Zeta-portaiden muotokieli. Porrasvalikoima on saanut hyvän vastaanoton, sillä olemme haastaneet perinteiset porrasmallit uudella suunnittelulla ja toteutuksella. Eero Virros sanoo esimerkiksi keittiöiden, pesutilojen, saunojen ja takkojen valikoiman kehittyneen ja kasvaneen huimasti vuosien varrella, toisin kuin portaat, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Hän toteaa myös, että teräsportaitakin on toki maailmalla paljon tehty, mutta Zeta-portaiden olemusta Eero Virros kuvailee teräsportaiksi, jotka eivät näytä raskailta teräsportailta. - Rakenteessa ei ole kantavia i-palkkeja näkyvissä, ei pultteja tai mitään tolppia. Olemme hyödyntäneet teräksen ominaisuutta, jolla saadaan esimerkiksi pitkä ja siro jänneväli. Kun vielä tuote maalataan hyvin, porrasaskelmien materiaalit valitaan väriin ja ympäristöön sopivaksi sekä kokonaisuus täydennetään tyylikkäillä lasikaiteilla, on tuloksena erilaiselta ja modernilta näyttävä kokonaisuus muidenkin kuin sisustajan silmissä. Virros lisää vielä, että portaiden valaiseminen luo myös tunnelmaa ja turvallisuutta sisustukseen. Työ tekijäänsä kiittää Yhdeksi toiminnan haasteeksi portaiden valmistuksessa Zeta Design Oy:n toimitusjohtaja Eero Virros kokee osaavien tekijöiden löytämisen tuotantoketjuun. - Ihmisiä, jotka ymmärtävät, että tällaisesta ”krouvista” materiaalista tehdään sisustuselementtejä keskelle olohuonetta tai ravintolaa. Levyn leikkaajia, konepajaa, maalaamoa, eli tuotantoketjua, jonka ei missään vaiheessa tule tuhota ketjun aiempien vaiheiden työtä. - Keitä meillä onkin tuotannossa, ovat he äärimmäisen tärkeässä asemassa. Virros kehaisee Copax Oy:n osoittautuneen oikein hyväksi partneriksi. - Siellä ihmeteltiin aluksi, että mitä ihmeen olohuoneen portaita nämä ovat, mutta hienosti sisäistivät asian ja saivat homman toimimaan. Kysyttäessä onko Zeta Design Oy:llä aikomus lähteä tuotteidensa kanssa maailmalle vastaa Eero Virros pilke silmäkulmassa, että ensin tehdään kaikki mahdolliset ”virheet” kotimaassa, tosin kukin virhe vain yhden kerran. - Olemme vielä nuori yritys ja näin raskaiden elementtien vienti kustantaa paljon, joten tietotaito markkinoilta pitää opetella ennen toteutusta. Uskoisin, että Ruotsin ja Venäjän markkinat ovat tulevaisuuden suunnitelmissa. Zeta-designportaitten elementtejä Copaxin hitsaamossa OLEMME MUKANA, TERVETULOA OSASTOLLEMME C619 17 "Ei minä vaan me" – Lapuan Virkiä vannoo yhteispelin nimeen "Lukkarilan leidit" – Suomen paras Copax on Lapuan Virkiän naispesäpallojoukkueen ylpeä yhteistyökumppani, joukkue nimittäin voitti kolmannen peräkkäisen suomenmestaruutensa juuri tämän lehden mennessä painoon. Lapuan Virkiä on perustettu 1907. Sen naiset ovat voittaneet pesäpallon SM-kultaa jo yhdeksän kertaa: 1978, 1988, 1992, 1993, 2001, 2004, 2011, 2012 ja 2013. Lisäksi seuran kaapista löytyy kuusi hopeaa ja seitsemän pronssia. Virkiä on perinteisesti 18 nojannut vahvaan ja menestyvään juniorityöhön, ja nuoremmat joukkueemme löytyvätkin usein valtakunnan kärkisijoilta ikäluokissaan. Copax on ollut jo muutaman vuoden yksi Virkiän yhteistyökumppaneista. Copaxin toimitusjohtaja Juha Lahtinen on tuttu näky Lapuan Lukkarilan pesäpallostadionilla. - Olen aina ollut urheilumiehiä ja minut löytääkin usein urheilukatsomosta. Seuraan lähes kaikkea joukkueurheilua sekä tietysti niitä perinteisiä suomalaislajeja, yleisurheilua ja talvilajeja. Naispesäpallo on Lapualla viihdyttävää ja tietysti menes- tyvän joukkueen tukena on mukava olla, ja kun joukkue menestyy, niin yhteistyökumppaneillekin tulee enemmän näkyvyyttä eri medioissa, kertoo Lahtinen. Käyn katsomassa pelit Lapualla käytännössä aina kun satumme olemaan kotona, sillä asumme kentältä vain puolisen kilometrin päässä. Ainakin kerran kesässä on mukana katsomossa myös asiakkaitamme. Copax näkyy Virkiän peliasuissa kuin myös Lukkarilan pesäpallostadionilla. Kuva: Janette Lepistö Metalliketjun kannessa lyömään valmistautuva Saija-Maria Saari (s. 1989) on Virkiän sieppari. Hänellä on nuoresta iästää aiemmilta vuosilta saavutuksina jo kuusi SM-mitalia, joista kaksi kultaista. Tänä kesänä. Saari pelasi ensimmäisen Itä-Länsi-ottelunsa aikuisten tasolla. 23-vuotias peluri onnistui debyytissään hyvin ja hänet palkittiinkin koko ottelun parhaana pelaajana. Kuva: Janette Lepistö Virkiän lukkari Jenna Kammi-Rahnasto on esiintynyt kauden otteluissa mainiosti. Omaa suoritustaan Kammi-Rahnasto arvioi, että kehitystä on tullut viime kaudesta hurjasti lisää, etenkin fyysisellä puolella. Mutta vielä on muutamia juttuja, joita pitää miettiä ja kehittää. Kun tuo lukkarintontti on sellainen, ettei siinä oikein koskaan ole valmis. 19 KAUHANTEKIJÄT Ecomecalle teimme kauhan, mutta ei ihan minkä tahansa kauhan. Mitä me teemme sinulle?