Ei some vaan somu, nuorisopalveluiden muistikuvia
### EI ”SOME” VAAN ”SOMU” NUORISOPALVELUIDEN MUISTIKUVIA VUODESTA 2013 Ei ”some” vaan ”somu” eli nuorisopalveluiden yhteisiä muistikuvia vuodesta 2013 Lukijalle Nuorisopalveluiden vuoden 2013 toimintakertomusta lähdettiin kokoamaan lyhyistä teksteistä ja sosiaalisessa mediassa tutuksi tulleista twiiteistä, ajatuksista, jotka jäivät päällimmäisinä mieleen päättyneestä vuodesta. Tekstin mitta viittaa ”someen” ja sisältö ”somuun” eli sosiaaliseen muistiin. Sosiaalinen muisti koostuu muistoista, jotka ovat yhteisiä tiettyyn ryhmään kuuluville. Myös henkilökohtaiset muistot ovat usein jaettuja ja niillä on yhteisiä viitekehyksiä. Ihmisten muistityö on aktiivista ja dynaamista. Parhaimmillaan muistot saavat uusia merkityksiä, asioita ymmärretään jälkikäteen paremmin ja esimerkiksi tehtyä työtä arvioidaan muistojen kautta. Sosiaalinen muisti voi olla jälkiviisautta ja se voi olla tehokasta itsearviointia. Tämä vuoden 2013 tapahtumista ja muistoista koottu Lahden nuorisopalveluiden SOMU eli lyhyinä teksteinä kirjoitetut sosiaaliset muistikuvat ovat nimenomaan muistoja eletystä ajasta, eivät virallista historiankirjoitusta. Nuorisopalveluiden toiminnan laatu perustui suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön, johon koko henkilökunta osallistui. Vuoden 2013 toiminnan taustalla oli yhteinen, Lahden kaupungin ja sivistystoimialan strategioista johdettu nuorisopalveluiden kehittämisohjelma vuosille 2013–2018. Kehittämisohjelmassa on uusia haasteita monelle eri toiminnalle: kehitetään uusia palvelumuotoja, päivitetään jo vakiintunutta toimintaa, kokeillaan uutta ja luvataan kuulla lahtelaisia nuoria ja perheitä entistä enemmän. Nuoruus on edelleen sallittu ja pyrimme omalla toiminnallamme ja yhteistyössä muiden kanssa tekemään Lahdesta hyvän kotikaupungin nuorille. 23% 38% 19% 20% Vuonna 2013 • eri toimintoihin osallistuttiin 205 367 kertaa • perheille tarkoitettuihin toimintoihin osallistuttiin 6 368 kertaa. • erityistuettuja nuoria oli 665 ja he antoivat asiakaspalautteessa toiminnalle arvosanan 4,6 (asteikko 1–5) • työllisyyspalveluita tarjottiin 508 nuorelle • nuorista 155 työllistettiin palkkatuella, heistä 53 % sijoittui koulutukseen tai vapaille työmarkkinoille • nuorisopalvelut sai asiakastyytyväisyyskyselyssä yleisarvosanan 4,4 (asteikko 1–5) • nuorisopalveluiden henkilöstön osaaminen arvioitiin tasolle 4,5 (asteikko 1–5). Nuorisopalveluiden menot yksiköittäin 2013 23% 19% 20% 38% alueelliset nuorisopalvelut osallisuuden ja kt. palvelut sisäiset palvelut työllisyys ja erityispalvelut yhteensä 4 406 999€ 18% 2% 7% 58% 15% 5% 8% Nuorisopalveluiden toimintamenojen jakautuminen 2013 Nuorisopalveluiden tulot yksiköittäin 2013 58% 29% 5% 8% 29% 58 % alueelliset nuorisopalvelut osallisuuden ja kt. palvelut sisäiset palvelut työllisyys ja erityispalvelut yhteensä 39 733 € 58 372 € 224 818 € 452 629 € 775 522 € 58 % 15 % 7% 2% 18 % henkilöstömenot palveluiden ostot aineet ja tarvikkeet avustukset vuokrat ja muut kulut yhteensä 2 570 906 € 671 442 € 291 031 € 98 583 € 775 037 € 4 406 999 € 3 ” ”Nuortentila Triplassa tilanne on koko ajan päällä. Silmät pitää olla välillä selässäkin.”Nuorisopalvelut pienoiskoossa” -tavoite oli helppo todeta kauppakeskusnuorisotyötä aloitettaessa, mutta se on ollut haastava tehdä todeksi ja näkyväksi. Samankaltaista härdelliä ei varmaan kohtaa tällä hetkellä missään muussa työmuodossa nuorisopalveluilla. Kaaosta on siedettävä ja töihin ei kannata tulla akut tyhjänä, koska kilarit ei kuulu ammatilliseen työotteeseen. Kauppakeskusnuorisotyön kehittämistä jatketaan, koska tästä voi vielä tulla jotain. Jatketaan, koska ”Nuorisotyötä on tehtävä”. ”Kauppakeskuksessa oltaessa on huomioitava se ympäristönä ja esimerkiksi viereiset liikkeet ovat alttiimpana melulle”. ”Nuortentila Triplassa on monesti korkea melutaso ja levottomuutta, varsinkin kun nuoria on paljon, noin 30 henkilöä 116 neliöisessä tilassa samaan aikaan. Nuoret joutuvat puhumaan kovempaa tullakseen kuulluiksi ja nähdyiksi joukossa. Tilan koko ja rakenne tekevät sen että nuoret ovat koko ajan läsnä ja ”tilanne” on käynnissä. Ohjaajan on välillä puututtava hälinään ja katkaistava tilanteita nuorten välillä. Äänen korottaminen tilassa on toisinaan välttämätöntä. Joskus nuoren tai nuorten luokse meneminen ja asiasta sanominen voi jo rauhoittaa tilanteen”. 4 Nuorisopalvelut vastasi ajankohtaisiin haasteisiin. Lahden nuorisopalveluissa tehdään kauppakeskusnuorisotyötä Kauppakeskus Triossa. Työmuoto on herättänyt mielenkiintoa nuorisotyön uutena suuntana. Kauppakeskusnuorisotyön tavoitteena työtä aloitettaessa oli uusien, nuorisopalveluista hyötyvien nuorten kohtaaminen nuorisotyöllisistä lähtökohdista. Kauppakeskusnuorisotyötä on tehty Triossa syksystä 2011. Toiminta on suunnattu 13–25-vuotiaille. Työvuorossa on kolme nuorisopalveluiden työntekijää kerrallaan. Työntekijät ovat nuorisotiedotuksesta, alueellisesta nuorisotyöstä, ehkäisevästä päihdetyöstä, etsivästä työstä ja monikulttuurisesta työstä. Vuosi 2013 oli toinen kokonainen toimintavuosi ja kävijöitä oli 14 520. Triplan toiminnasta vastaava nuorisonohjaaja Sari Immonen teki kauppakeskusnuorisotyöstä opinnäytetyönsä Mikkelin ammattikorkeakouluun (Yhteisöpedagogi YAMK). Työ valmistui kesällä 2013. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka nuorisotyöllisin toimintamuodoin voidaan ostoskeskuksessa palvella nuorten, nuorisotyön ja kaupallisten toimijoiden etuja. Kauppakeskusnuorisotyöstä on nostettu esille kaupallisen toimintaympäristön haasteet ja Lahden nuorisopalveluiden malli työmuodosta. Tuloksista ilmenee, että nuorisotyöntekijät pitävät kauppakeskusnuorisotyötä haastavana. Nuorisotyöllinen kohtaaminen levottomassa ja hektisessä ympäristössä on jopa kokeneille työntekijöille jännitteistä ja ristiriitaista. Nuorisotyön osaamisalueet nousivat esille: yksilöiden ja ryhmien kohtaaminen sekä ohjaajuus ja kasvattajuus. Kauppakeskusnuorisotyön nuorisokasvatukselliset lähtökohdat ja sisäinen moniammatillinen työote edellyttävät vielä tarkennuksia, mutta työmuodon kehittämistiimi jatkaa tutkimuksen tuloksien hyödyntämistä. (Sari Immonen, 2013: Nuorisotyö kohtaa kauppakeskuksen nuoret, nuorisotyön toimintamuotojen soveltaminen kaupalliseen toimintaympäristöön.) Iisalmen kaupunginvaltuutettu Kati Åhman-Kuosmanen lähetti seuraavan viestin nuorisopalveluiden Facebooksivuille: ”Hesarista sain lukea Triplasta, näyttää siltä, että olette todella ajanhermoilla nuorison suhteen ja ennen kaikkea kaupunkinne myötämielisyys nuorisoa kohtaan on ihailtavaa. Täytyy sanoa, että täällä Iisalmessakin saitte meidät heräämään ja kiinnostumaan tällaisesta nuortenpaikasta. Kunhan vaan saadaan vielä maksaja paikalle, niin täältä tullaan perässä, toivottavasti” ” ”Onnistumisen tunnetta on tuonut kun on pitänyt kannastaan kiinni eikä luovuttanut, vaikka nuorten motivointi johonkin toimintaan ei heti onnistunutkaan. Tilassa piipahtaneiden ”ulkopuolisten” palaute siitä että tämmöinen tila nuorille on hyvä idea, on vahvistanut tunnetta työn merkityksestä. Positiivinen palaute suoraan nuorilta on tuntunut mukavalta. Triplassa toteutuu perinteistä nuorisotyötä, pienellä ekstramausteella”. ”On ollut hienoa huomata tilan tavoittaneen myös syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nuoret ovat päässeet vaikuttamaan ja toimimaan yhdessä muun muassa kahvipäivä-projektin osalta ja eri teemojen ideoimisessa. Nuoria ei voi, eikä pidäkään pakottaa erilaisiin toimintoihin. Halu osallistua on tultava nuorilta itseltään. Nuoret ovat kuitenkin innokasta ja tekevää porukkaa kun tekeminen tavoittaa oikean kohderyhmän. Jonkun toiminnan sivusta katsominenkin voi jo olla osallisuutta edistävää, samoin esimerkiksi YK (yleiskokous) jossa tilaa ja nuoria koskevia asioita käsitellään nuorten kanssa”. ”Kävijöiden vaihtuvuus ja liikkuvuus tilassa päivän aikana on suurta. Nuorille on tärkeää, että keskustassa on tila, jossa he voivat tavata toisiaan ja viettää aikaa. Havaittavissa on myös turvallisen aikuisen huomion ja läsnäolon tarvetta. Tilassa tapahtuu erilaisten nuorten kohtaamista ja tilannetaju sekä eri asiakasryhmien huomioon ottaminen on oleellista. Nuorten eri tunnetilat tarttuvat helposti, niin ilo kuin alakuloisuuskin. Nuorten kanssa ollaan avoimia ja aremmistakin asioista puhutaan tarvittaessa. Nuoret huomaavat ja arvostavat kun heistä ollaan aidosti kiinnostuneita ja heitä kuunnellaan”. 5 Nuorisopalvelut osallistui lasten ja nuorten kasvun vastuualuetyön ja kaupungin hyvinvointityön kehittämiseen ja hyödynsi yhteistyön mahdollisuuksia nuorisotyön näkökulmasta. JOPO-yhteistyö Tyttöjen tilassa Tyttöjen tilassa kokoontui kerran viikossa muutaman tunnin ajan eri yläkoulujen JOPO-luokista koottu tyttöryhmä, joka harjoitteli tilan työntekijöiden johdolla päivittäisissä askareissa tarpeellisia taitoja, kuten ruoanlaittoa, omien jälkien siistimistä, täsmällisyyttä ja muiden huomioon ottamista. Tuntien sisältö muuttui viikoittain ja pyrimme järjestämään mahdollisimman monipuolista ohjelmaa, jotta mielenkiinto tekemiseen säilyi. Keväälle 2014 olemme suunnitelleet mm. mediakasvatusta, maalausta, hot yogaa ja ratsastusta. Vaikka nuorilla toisinaan motivaationpuutetta esiintyikin, oli ryhmän kanssa työskentely antoisaa. On ilo päästä jatkossakin seuraamaan näiden erilaisten persoonien toimimista tilassamme ja nähdä heidän elämänhallintataitojensa kehittymistä matkalla kohti jatko-opintoja ja itsenäisempää elämää. Yhdessä tehden Nuorisoyhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö on ollut kuluneen vuoden kehittämisen kohteita Lahden nuorisopalveluiden osallisuuden ja kansalaistoiminnan palveluissa. Mennään mettään -hankkeen projektityöntekijä Anna Lappalainen pohti yhdistysyhteistyön kehittämistä opinnäytetyössään Mikkelin ammattikorkeakouluun (Yhteisöpedagogi YAMK). Kuntien ja järjestöjen yhteistyö on ajankohtainen aihe ympäri Suomea ja niin myös Lahdessa. Kumppanuus kuntien ja järjestöjen välillä nähdään alueellista kehitystä edistävänä toimintamallina ja sen ymmärretään olevan 6 arvokas lisä molempien tahojen toiminnassa. Lahden nuorisopalveluissa on tehty yhdistysten ja järjestöjen kanssa yhteistyötä jo aikaisemminkin. Yhdessä on järjestetty muun muassa monenlaisia tapahtumia, koulutuksia ja leirejä. Yhdistysyhteistyötä lähdettiin kehittämään nuorisopalveluiden uuden kehittämisohjelman sekä yhdistysyhteistyöhön pohjautuvan leirityön kehittämishankkeen, Mennään mettään -projektin, innoittamana osallisuuden ja kansalaistoiminnan palveluissa vuonna 2013. Yhteistyön tekemisessä tarvitaan pelisääntöjä ja selkeitä toimintamalleja, jotta yhteistyötä tehdään yhteisen ymmärryksen vallitessa. Lahtelaisten nuorisoyhdistysten toimijoiden mukaan yhteistyön tekemiseen kaivattiin selkeyttä ja konkreettista ohjeistusta. Toimijat halusivat myös kokeilla uusia yhteistyön muotoja toimintojen ja tapahtumien järjestämiseksi. Käytännön yhteistyötä helpottamaan laadittiin vuoden 2013 aikana yhteistyöasiakirja nimeltään Yhteistyömalli 2013–2015: Lahden kaupungin nuorisopalveluiden ja paikallisten yhdistysten välisen yhteistyön kehittäminen. Mallin laatiminen eteni vaihe vaiheelta yhdistysten ja nuorisopalveluiden toimijoiden kehittämisideoita kuullen. Sen tavoitteina oli tehdä yhteistyö selkeämmäksi ja sujuvammaksi kuvaamalla kaupungin nuorisopalveluiden ja yhdistysten välisen yhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia, innostaa toimijoita uudenlaisen yhteistyön tekemiseen sekä vakiinnuttaa yhteistyö osaksi eri tahojen toimintaa. Yhdistysyhteistyön kehittämisestä ja yhteistyömallin laatimisprosessista valmistui opinnäytetyö marraskuussa 2013. Opinnäytetyön myötä yhteistyön kehittäminen sekä yhteistyömallin laatimisprosessi saivat tutkimuksellisia piirteitä. Yhteistyön kehittämis- ja yhteistyömallin laatimisprosessit poikivat suuren määrän yhteistyön kehittämistä koskevia Toimintaa alakouluilla • Liikuntavälkät (30-45min) • Liikuntakerhot • Välkkäriprojektit – koulutetaan 5-6lk oppilaita ohjaamaan välituntiliikuntaa pienemmille oppilaille • MAV-luokkien ryhmäytystunnit • Tapahtumakertoja 114, niihin osallistui yhteensä 299 koululaista Toimintaa yläkouluilla • Välkkä-Action – aktiivista välituntitoimintaa (15-30min) • MAV-luokkien ryhmäytystunnit • Tapahtumakertoja 77, niihin osallistui aktiivisesti 195 koululaista, katsojia oli yli 400 Liikettä Lahden kouluilla ideoita. Yhdistysyhteistyön kehittäminen jatkuu edelleen opinnäytetyön valmistuttua. Prosessissa syntyneiden ideoiden pohjalta käynnistettiin syksyllä 2013 nuorisopalveluiden ja paikallisten yhdistysten säännölliset Puolivuositapaamiset. Puolivuositapaamisten tarkoituksena on verkostoitua ja löytää uusia kumppaneita sekä muotoja yhteistyön tekemiseen. Yhteistyömallin laatimisprosessin ideoista otettiin heti käyttöön myös Ammattilaisten aamukahvit eli nuorisotyön ammattilaisten säännölliset kokoontumiset. Ammattilaisten aamukahveilla paikalliset nuorisotyötä tekevät tahot kokoontuvat vaihtamaan näkemyksiään ajankohtaisten aiheiden äärelle. Syksyllä 2014 yhdistysyhteistyö jatkuu suurella volyymillä. (Lappalainen, Anna 2013. Lahden kaupungin nuorisopalveluiden ja paikallisten yhdistysten yhteistyön kehittäminen leirityössä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö.) Koulujen liikunnallistamishankkeen puitteissa käynnistyi syyskuun alussa kahden liikunnanohjaajan yhteistyö. Nuorisopalveluiden hanketyöntekijä Jaakko Jäppisen ja WAU ry:n Sini Rataksen kanssa käynnistettiin alakouluille liikuntavälitunteja, välkkäriliikuttaja projekteja ja liikuntakerhoja. Hankkeen tuella järjestettiin kaikilla Lahden yläkouluilla aktiivista ”Välkkä-Action” välituntitoimintaa. Koko syksyn ajan tehtiin yhteistyötä MAV-luokkien kanssa. Luokille pidettiin liikunnallisia ryhmäytystunteja ja harrastustoimintaan ohjausta. Hanketyöntekijän tehtäviin kuului myös monikulttuurisen jalkapallojoukkueen, FC Nuorten, toiminnan koordinointi valmentajien Alainin ja Lekanin tukena läpi syksyn. Harjoituksia järjestettiin kerran viikossa. Harjoitusten innostamiseksi on keväälle 2014 alustavasti sovittuna harjoituspeli FC Reippaan kanssa. 7 # Mekin oltiin Ahtialan nuokulla 2013 #Käyn Nuokulla koska siellä on kiva, Nuokulla parasta on hyllis. –Mikko 11 v. #Ahtialan nuokku on paras nuokku Suomessa. –Jesse 11 v. #Nuokulla on kivointa soittimet. –Kasimir 11 v. #Käyn nuokulla, koska kioski. Nuokulla parasta PS3. Nuokku on hyvää ajanvietettä, Nuokulla on hyllis ja bilis. Ahtialan nuokku on paras ja kivoin. –Jesse 11 v., Kasimir 11 v., Matias 11 v., Sami 11 v., Ilmo 12 v. #Käyn Nuokulla koska siellä saa pitää hauskaa. -Jonna 11 v. #Nuokulla parasta on hyllypallo <3 –Ida 12 v. #Käyn Nuokulla koska Nuokulla näkee kavereita ja voi vaa relata. –Iida 12 v. #Käyn Nuokulla aina keskiviikkoisin ja välillä perjantaisin. Nuokulla parasta on hyllypallo ja askartelu. Ahtialan nuokulla on kivaa ja ohjaajat ovat myös tosi kivoja. –Ani 11 v. #Nuokulla on parasta tanssipeli. –Ella 11 v. #Käyn Nuokulla, koska täällä on kivoja ihmisiä. Nuokulla parasta on ohjaajat ja hyllypallo. Nuokku on IHANA! <3 Ahtialan nuokku on paras -Minka 12 v. #Käyn Nuokulla koska siellä näkee kavereita ja voi pelata ym.. =) Nuokulla parasta on Iida <3 –Amanda kohta 13 v. #Käyn Nuokulla koska siellä on kivaa. –Samuli 13 v. #Nuokulla on parasta, koska täällä on kavereita. –Lili 11 v. Nuorisopalvelut tuki nuorten matalan kynnyksen harrastamista monipuolisella palvelutarjonnalla. Biisipaja-matka minuun Syksyllä 2013 Tyttöjen tilassa järjestettiin Biisipaja eli tuttavallisemmin ”musiikkiryhmä” 11–24-vuotiaille nuorille. Biisipajassa laulettiin, soitettiin, improvisoitiin, kuunneltiin musiikkia ja tehtiin omia biisejä. Projektin lopuksi Biisipajassa tehdyt kappaleet äänitettiin levylle. Biisipaja toteutettiin yhteistyössä musiikin erityispalvelukeskus Nyanssin kanssa. Ryhmää ohjasivat Tiinapriitta Savela ja Marjo Nyberg, jotka ovat koulutukseltaan musiikkiterapeutteja ja musiikinopettajia. Ryhmässä ollut nuori kuvaa kokemusta näin: ”Syksyn musiikkiryhmästä jäi todella hyvä maku suuhun. Oli mahtavaa päästä laulamaan vapaasti, ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Ohjaajat olivat hyvin kannustavia ja oli kiinnostavaa tutustua erilaisiin soittimiin. Lauloimme suurimmaksi osaksi kotimaisia pop-biisejä, joiden sanat kaikki tiesivät. Teimme myös omat biisit, mikä oli todella mahtava kokemus. Saimme biiseistämme kootun levyn, joten musiikkiryhmä ei varmasti pääse unohtumaan.” Nuori 21 v. Hurinan stand up komiikkakurssi Nuorisotiedotus Hurina teki uuden aluevaltauksen järjestämällä nuorille syyskuussa stand up -komiikkakurssin. Koomikko Aretta Vähälän vetämälle kurssille osallistui 15 nuorta, iältään 15–27-vuotiaita. Kurssin nuorista muutama veti vitsin vielä pidemmälle esiintymällä 8-salilla Naurakaa vaan! -illassa 29.11. Täysille penkkiriveille vitsailtiin helsinkiläisten vierailevien esiintyjien kanssa mm. hip hopista, nuorten kerhoista ja vankilassa työskentelevästä äidistä. Nuoret pääsivät säveltämään Alueelliset nuorisopalvelut järjesti talvi- ja syyslomaviikolla musiikkityöpajatoimintaa matalan kynnyksen periaatteella. Musapaja tarjosi mahdollisuuden oppia tekemään ja tallentamaan omia sävellyksiä kosketinsoitinta, tietokonetta ja tallennusohjelmistoa käyttäen ja antoi valmiuksia musiikin tietokonepohjaisen tallentamisen perustaitoihin. Musapajaan osallistuminen ei edellyttänyt aikaisempaa musiikin teorian tuntemusta tai soittotaitoa. Jälkikäteen nuorten tuottamasta materiaalista koottiin yhteinen kokoelmalevy. Musapajat toteutettiin Ahtialan ja Kasakkamäen nuorisotaloilla, Nuortentalo Paristolla ja Plazalla, Nuorisotalo Profiilissa sekä Tyttöjen tilassa. Askartelumassaa ja piparkakkuja faaraoiden ajalta – Pikkujoulutunnelmaa 5.-luokkalaisille Kasakkamäellä Kasakkamäen nuorisotalolla kävi yli 100 innokasta 5.-luokkalaista pikkujouluile- massa joulutorttujen ja glögin tuoksuisessa tunnelmassa. Iloa ja hilpeyttä toi askartelumassa, josta pystyi loihtimaan kaikenlaisia olentoja, kuten ihmisiä, maahisia, tonttuja ja eläimiä. Jouluvisa oli kinkkinen mutta hauska. Tiesitkö että piparkakut olivat herkkuja jo faaraoiden Egyptissä? Pikkujoulut olivat osa läntisen alueen koulujen ja nuorisopalveluiden välistä yhteistyötä. # Palkkiksen eli palkkatuetun työntekijän mietteitä Palkkis pääsee näkemään ja olemaan osa aitoa nuorisotyöntekijän arkea: Työ ei ole aina ruusuilla tanssimista tai huvittelua, rentoa ja mukavaa. Se on kuitenkin kokemusrikasta ja mieltä avartavaa, mielenkiintoista ja koukuttavaa. Suunnittelet ja luot, Osallistut ja vaikutat. Saat vastuuta, jota sinulle ehkä aiemmin ei ole uskottu. Ole huolellinen, arvosta työtä ja tehtäviäsi. Nauti, kun pystyt. Ota oppi irti. Kuukaudet vilahtavat nopeasti ohi. Mirkku, Kasakkamäen nuorisotalon syksyn palkkis 9 8-sali rap Nuorisokeskuksen 8-salilla vietettiin rap-henkiset itsenäisyyspäivän etkot torstaina 5.12. Nuorille suunnatussa tapahtumassa esiintyivät D Mitri, Jii-Wee, Ideaali&JayWho sekä Flowboysfam. Lahtelaisnuorten keskuudessa suosittu rap-tapahtuma järjestettiin jo neljättä kertaa. Tapahtumaan osallistui yli 400 nuorta. Aiemmissa raptapahtumissa yleisöä ovat viihdyttäneet mm. Cheek, Brädi ja Aste. Kaiken kaikkiaan Nuorisokeskuksessa oli 35 erilaista tapahtumaa. Nuoret räppäsivät HipHeyFridayssa Starttiviikolla järjestettiin Profiilin HipHeyFriday nappuloille (4.lk–6.lk) sekä yläkoululaisille ja sitä vanhemmille nuorille. Tapahtumaan osallistui noin 100 nuorta, jotka räppäsivät Tehosteen ja Bluffin tahtiin. Nuorten toiveesta Profiilissa järjestettiin keväällä eläinpäivä. Paikalle tuli nuorten lisäksi paljon koiria sekä yksi hamsteri. 10 Sisko ja sen veli. Ei vaiskaan, Profiilin työntekijöitä kaksin kappalein Jonna Wiren ja Arto Kotilainen Nuorisopalvelut tuki huoltajia näiden kasvatustehtävässä. Talvikarnevaalien avajaiset, Perheen päivä ja Lasten ympäristöpäivä Nuorisokeskuksen 8-salilla Nuorten äitien ryhmä kokoontui Tyttöjen tilassa Vuoden perhetapahtumat käynnisti komeasti lasten Talvikaarnevaalien avajaistapahtuma tammikuussa. Talvikarnevaalit järjestettiin nyt jo 30. kertaa. Perinteeksi muodostunutta Perheen päivää vietettiin lauantaina 25.5. Nuorisokeskuksen 8-salilla. Perheen päivän samoin kuin syksyllä järjestetyn Lasten ympäristöpäivän tarkoituksena oli tarjota yhteistä tekemistä sekä uusia kokemuksia lapsille ja aikuisille. Nuorten äitien ryhmä, kotoisammin sanottuna vauvaryhmä, kokoontui tilassamme kerran viikossa. Ryhmä ei vaatinut ennakkoilmoittautumista ja oli suunnattu nuorille äideille aina 24-vuotiaaseen saakka. Toiminnan perusideana oli tarjota yhteinen tila, jonne äidit lapsineen voivat tulla viettämään aikaa niin ohjaajien kuin muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ryhmän kanssa voi jakaa niin äitiyden mukanaan tuomat haasteet kuin myös ne iloiset hetket, jotka saa kokea oman lapsen kanssa. Tapahtumissa esiteltiin monipuolisesti erilaisia toimintoja ja toimijoita yhdistyksistä ja kaupungin palveluyksiköistä. Päivien aikana oli mahdollista kokeilla esim. ryhmässä rummutusta, ratsastusta, kivien maalaamista, neppisautoja, VPK-harjoitteita, sirkustemppuja tai käydä lelunvaihtotorilla ja nikkaroida lintujen syöttölautoja. Tapahtumat ovat saaneet kiitettävän vastaanoton. Osallistujia on talon täydeltä. Vertaistuen antaminen ja saaminen oli iso osa toimintaa ja myös yksi syy siihen, miksi äidit viikko toisensa jälkeen halusivat saapua paikalle. Myös vierailijakäyntejä pyrittiin järjestämään ja mm. neuvolasta ja perhetuvalta oli asiantuntijoita juttelemassa ja antamassa hyviä vinkkejä lapsiperheen arjen pyörittämiseen ja ylipäätään äitiyteen liittyen. Tällainen matalan kynnyksen toiminta oli tervetullutta ja nuorten äitien ryhmä jatkaa kokoontumista Tyttöjen tilassa myös kevätkaudella 2014 samaan malliin. 11 Nuorille tarjottiin kesätoimintaa Launeen perhepuistossa Launeen perhepuistossa riitti tekemistä kesäkuussa, kun Nuorisotalo Profiilin nuorisonohjaajat järjestivät toimintaa 10–17-vuotiaille. Monet kävijöistä olivat liikkeellä perheittäin ja useat aikuiset jäivät pelailemaan ja touhuilemaan lastensa/nuortensa kanssa. Käytännössä tarjosimme siis perheille mahdollisuuden toimia, leikkiä ja pelata yhdessä. Toimintaan osallistui myös jonkin verran ulkomaalaisia lomailijoita sekä maahanmuuttajaperheitä. Kävijät yhteensä: Nuoret 589 Aikuiset 128 Päiväkohtaisista teemoista suosituinta toimintaa olivat erilaiset pihapelit ja niihin kuuluvia välineitä käytettiinkin ahkerasti. Askartelussa suosituimpia olivat magneettien ja tarrojen tekeminen sekä kivien maalaus. Perjantain grillimusa-illat keräsivät jonkin verran myös yläkouluikäisiä ja sitä vanhempia nuoria. Park race -kilpailu oli myös todella onnistunut. Kilpailussa nuoret suorittivat eri toimintapisteillä tehtäviä kuvallisten vihjeiden perusteella. Mukana oli paljon nuoria, jotka eivät osallistuneet muutoin vakituisesti kesätoimintaan. Muutamat nuoret kävivät kesätoiminnan alusta lähtien paikalla joka päivä ja viihtyivät yleensä kanssamme koko päivän. Kävijöistä suuri osa oli uusia tuttavuuksia, vähemmistö oli Profiilissa vakituisesti käyvää nuorisoa. Voimia vanhemmuuteen Teinimeininki-kahvilasta Nuortentalo Paristolla aloitettiin tammikuussa 2013 teiniikäisten vanhemmille suunnatut vapaamuotoiset, ilmaiset kahvilaillat, joissa keskusteltiin teini-ikäisten kanssa elämiseen liittyvistä aiheista. Kahvilailtoja luotsasivat yhteistyössä Nuortentalo Pariston nuorisonohjaajat, Keski-Lahden seurakunnan nuorisotyöntekijät, Mukkulan ja Kivimaan koulujen yhteinen kuraattori sekä molempien koulujen terveydenhoitajat. Kahvila nimettiin teemansa mukaisesti Teinimeininkivertaiskahvilaksi. Keskustelun teemat nousivat osallistujien kulloisestakin tarpeesta. Vuoden aikana keskustelua käytiin muiden muassa päihteistä, sosiaalisesta mediasta, kiusaamisesta, seksuaalisuudesta ja lastensuojelusta. 12 Aika ajoin Teinimeininki-kahvilaan kutsuttiin eri ammattialojen edustajia alustamaan keskustelua. Vuoden 2013 aikana vierailevina tähtinä kävivät muiden muassa vanhempi konstaapeli Piia Katajala (huumausaineet), Harjulan Setlementti ry:n koordinoiman Valopilkku-projektin työntekijät (koulukiusaaminen) sekä Selvää seksiä -projektin työntekijä Mikko Ahtila (nuorten seksuaalisuus). Teinimeininki-vanhempainkahvilan toimintakerroilla käytiin vilkasta keskustelua. Itkettiin ja naurettiin. Kuunneltiin ja kannustettiin: annettiin vertaistukea. Nuorisopalvelut vastasi omalla toiminnallaan nuorisotakuun toteutumisesta. Nuorisotakuun toteuttamista muutoksen keskellä Nuorisotakuu astui voimaan vuoden 2013 alusta. Takuussa luvataan tarjota kaikille alle 25-vuotiaille ja vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille jotakin suunnitelman mukaista aktiivista tekemistä. Näitä ovat työ, koulutus, oppisopimus, työpajat jne. Lahdessa on päätetty satsata nuorten työllistämiseen ja nuorisotakuun toteuttamiseen osana kaupungin strategian sisältämää syrjäytymisen ehkäisyä. Nuorisopalvelut sai vastuulleen suunnitella yhdessä muiden toimijoiden kanssa toteuttamista. Takuun toteuttaminen heti vuoden alusta oli oma shownsa, koska samaan aikaan muuttuivat TE-toimistojen organisaatiot, työllistämiseen liittyvä lainsäädäntö ja meillä työllisyys- ja erityispalveluiden toimintamalli. Kaikki osat olivat sujuvasti liikkeessä yhtä aikaa. Kevään aikana teimme kuitenkin selvityksen tilanteesta Lahdessa ja sen pohjalta nuorisotakuun toteuttamissuunnitelman. Suunnitelmaa toteutettiin viranomaisyhteistyönä niiltä osin, kun toteuttaminen ei vaatinut uutta rahoitusta. Nuorisopalvelut tarjosi työllisyyspalveluita ennätysmäärälle nuoria ilman lisäpanostusta. Vuoden lopulla valtuusto päätti lisärahoituksesta vuodelle 2014, joten nyt ollaan hyvässä vauhdissa. # #On helppoa olla samaa mieltä, on helppoa olla mieletön, vaan enemmän löytää, kun poikkeaa tieltä ja oikaisee läpi metsikön. -Juice Leskinen #Työllisyyspalveluissa vuosi 2013 elettiin muutoksen tuulissa. Työllisyyspalveluiden kokonaisuutta, prosesseja ja työnkuvia on kehitetty tämä vuosi. Olemme joutuneet luopumaan jostain vanhasta ja saaneet monta uutta tilalle monessakin mielessä. Muutos ottaa aikansa sanovat… erinäisten yritysten, erehdysten ja onnistumisten kautta onkin päästy vasta muutoksen alkuun kuluneen vuoden aikana ja siitä on hyvä jatkaa. 13 Työllisyyspalvelut Muutosta, kiirettä, painetta, stressiä kulunut vuosi on tarjoillut meille. Iloa, riemua, raikua, tukea, syypäänä työkaverit, kiitokset siis heille! Vuosi 2013 toi mukanaan muutosta muutoksen perään Lahden kaupungin sivistystoimialan nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluiden työllisyyspalveluiden, eikun nuorten työllisyyspalveluiden ohjaus- ja valmennusyksikön harjoitteluyksikössä, eikun yritysharjoittelussa, eikun yritysjaksossa… Vanhoista nimistä luovuttiin ja mm. työharjoitteluyksikkö Horisontti vaipui unholaan. Nimisekoilujen jälkeen lopputulemana on, että työskentelemme nuorten työllisyyspalveluissa ja valmennamme nuoria kohti työelämää tai koulutusta yritysjaksojen tai pajakuvioiden kautta. Vanhoista tavoista on vaikeaa luopua ja jotta muutos ei olisi ollut liian sujuvaa, valmensimme vuonna 2013 ennätysmäärän nuoria, mikä näkyi ja kuului kaikessa toiminnassamme. Nuorten työllisyyspalveluiden työhönvalmentaja katsoo nyt #Opin paljon ja välikeskusteluissa tuli mietittyä omia työvalmiuksiaan huokaillen taaksepäin vuoteen 2013 ja toivoo, että seuraavana vuonna tahti ei hengästyttäisi, vaan loistavasta työporukasta välittyisi hengästymisen sijasta työnilo ja onnistumisen kokemukset. #Rohkaistuin vaihtamaan alaa yksilövalmennuksen takia. #Työllisyyspalvelut oli selkeesti esitetty ja #Minut otettiin huomioon tosi hyvin. Pystyn tiesin heti mihin pyrkiä. hyvin vertaamaan siihen, että kouluaikana (lähinnä peruskoulu) minua ei oikein huomi#Kiinnosti paljon esim. yritysharjoittelu, oitu ja otettu vakavasti. Täällä oli aivan eri koska tiesin että siitä on hyötyä työtä meininki. IHANAA! hakiessa. # Työt olivat monipuolisia, sisustuspajoil#TASU selkeytti tämänhetkistä elämäntila. oli maalaamista, hiomista, kittamista lannetta ja muutenki helpotti kehittymisen ,petsaamista, tyynyjen ja istuinten verhoiseuraamista, jota ei välttämättä normaalisti lua, eri materiaaleihin tutustumista ja itse edes tajua. tarvikeostoksillekkin pääsi mukaan, jotta näki kokonaisuuden, kuinka paljon esim. #Sain riittävästi perehdytystä pajajakson maalitarjontaakin löytyy kaupoista. alussa kaikista käytäntöön liittyvissä asioissa, ja jos joku oli epäselvää sain #Keksin mihin haluan työelämässä/kouluvastauksia niitä kysyessäni. tuksessa pyrkiä. Sain oikein kunnon valaistuneen tunteen siitä mitä haluan tehdä. #Valmiudet työelämään parani huomatta#Kyllä, ja selkiytti sitä huomattavasti! vasti, enkä jännitä eri tilanteita enää yhtä Alunperin tehty suunnitelma hieman paljon kuin aikaisemmin. #Helppo oli tulla porukkaan mutta vaikea lähteä. 14 muuttui matkan varrella, mutta nyt olen menossa oikeaan suuntaan, enkä olisi ehkä yksin pystynyt aloittamaan tätä matkaa tulevaisuuteen. #Luulin, että pajalla olisi töissä räkäisiä naisia jotka käyttävät huumeita ja pitävät elämäänsä kurjana. Mutta kaikki pajalaiset olivat kivoja ja ihan normaaleja ihmisiä jotka ovat vaan vähän eksyksissä. Minulla oli kivaa! # #Tavoitteenani oli löytää töitä, joten siinä mielessä kyllä. Pajajakson aikana löysin myöskin yritysharjoittelupaikan ja pääsin matematiikan opetukseen jota tarvitsen hakeakseni ammattikorkeaan joten siinäkin mielessä kyllä. # Plazan remontti syksy 2013 EVS-vaihdossa Sloveniasta Nuortentalo Plazan tilat kokivat muodonmuutoksen loppuvuodesta 2013, kun nuorisopalveluiden sisustuspajan nuoret ohjaajineen remontoivat ja sisustivat ne uuteen uskoon. Huoneet saivat myös uudet kalusteet. Keittiöt remontoitiin kesän 2013 aikana. Slovenialainen Vladimir Radic eksyi nuorisopalveluihin vapaaehtoistyöhön ja kävi kokeilemassa kädentaitojaan puu- ja pintakäsittelypajassa. Vladimir työskenteli n. 2 viikon ajan pajalla pääasiassa Lucasin työparina. Hyvin tuntui Slovenian miehellä olevan käsillätekemisen taitokin hanskassa. Nyt Plazalla on hieno, nykyaikainen värimaailma ja entistä paremmat tilat erilaisen toiminnan järjestämiseen. Olemme kaikki erittäin tyytyväisiä lopputulokseen ja kiitämme vielä Sisupajaa hyvästä yhteistyöstä! terveisin Plazan nuoret ja ohjaajat #Nuoret tekevät töitä ja laulavat Frööbelinpalikoiden hittejä. Nauru muuttuu hysteerisemmäksi. Työvalmentaja: ”Meidän nuoria taitaa vaivata akuutti psykoosi”. Nuori: ”Eiku niitä vaivaa akuutti fröboosi!” (=frööbelinpalikatpsykoosi) #Piispalassa nuoret ryhmäytyvät yli pajarajojen. #Piispalassa korkean paikan kammoinen työvalmentajakin ylittää itsensä. #Nuorten mielestä kaatosateessa metsässä työskentely kasvattaa ”epämukavan asian sietokykyä”. #en usko silmiäni #klo 7:20 #niil on meikit ja vaatteet päällä #tästä tulee todella hyvä ympäristötoimen keikka #draamanpalkkatuet rules! Omannäköisiä opintoja mediapajalla Salpauksen ja työpajojemme yhteistyö starttasi mediapajalla vuoden 2012 lopulla. 3 nuorta datanomiopiskelijaa ovat tehneet jaksonsa pajalla ja kokemukset opintojen suorittamisesta pajaympäristössä ovat olleet loistavia niin pajan, opettajien sekä opiskelijoiden mielestä. Pajalla opinnoista tehdään opiskelijan näköisiä, ja opintosuoritukset tulee tehtyä työskentelyn lomassa. Esimerkiksi taide- ja kulttuurikurssi syntyy valokuvauskeikoista ja muusta käytännön tekemisestä. Puualan oppisopimusopiskelija Lucasin kanssa lähdettiin vuoteen tavoitteena saada vuoden puolivälissä opiskelut päätökseen. Hommaa kuitenkin jatkettiin vuoden loppuun asti, koska matkan varrella todettiin aikataulun olevan liian kireä. Kova työ palkittiin aivan vuoden viimeisinä päivinä, ja Lucasille saatiin paperit taskuun. 15 Koivunlehtiä ja räsymattoja Sisu, kädentaito ja mediapaja yhteistyössä LUT:in kanssa (Lappeenranta University of Technology) Pajanuoret suunnittelivat Lahdessa pidettävään tiedekonferenssiin kuosin, jota käytettiin tapahtuman markkinointiin. Kuosista tuli löytyä suomalaisuutta nuorten näkökulmasta. Nuoret piirsivät, leikkasivat ja liimasivat. Oli saunaa, salmiakkia ja poroja. Asiakas valitsi pajanuorten monista ehdotuksista koivunlehdet, ruisleivän, joutsenet, kahvikupit ja räsymaton. Näistä syntyi kuosi. Reppupaja Reppupajan kymmenen nuoren kanssa olemme tehneet monenmoisia tehtäviä remonteista tapahtumien kautta risusavottaan. Matkaan on mahtunut paljon iloa, naurua ja …risuja. Jaksolla tapahtui oppimista ja oli kasvun paikkoja sekä onnistumisen kokemuksia. Ilman kolhuja ja hankaluuksia emme myöskään täysin selvinneet. Pyydettäessä nuoria tekemään Reppupajasta kertovan elokuvajulisteen, tämä oli tulos. Elokuvan pääosassa työssäoppija, tuleva nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Risukuningas. 16 Nuorisopalvelut tarjosi nuorille ja heidän perheilleen tukea erilaisissa elämäntilanteissa ja nivelvaiheissa. Nuoren terveiset Dominosta Olen 21-vuotias tavallinen nuori nainen. Haluan jakaa tarinaani ja kokemuksiani, sillä toivon niiden rohkaisevan ja madaltavan kynnystä avun hakemiseen. Ajauduin reilu vuosi sitten elämässäni tilanteeseen, josta minun oli vaikea nähdä ulospääsyä. Olin jo vuosia kamppailut vahvan uskonnollisen taustani ja homoseksuaalisuuteni ristiriidassa. Aikuistumisen ja itsenäistymisen kynnyksellä koin toivottomuutta niin monen ison ja vaikean asian sekamelskassa. Aloin kyseenalaistamaan niitä oppeja ja asenteita, joita olin pitänyt ainoana ja oikeana totuutena. Kohtasin viimein myös seksuaali-identiteettiini liittyneen hämmennyksen, jota olin aikaisemmin pakoillut. Koin kuitenkin, ettei minulla ollut enää keinoja asioideni hallintaan ja olin huolissani omasta jaksamisestani. Halusin puuttua ongelmiini ja päästä elämässäni eteenpäin, joten hain keskusteluapua Dominon psykososiaalisen tuen yksiköstä. Kävin useita kertoja juttelemassa Dominossa elämäni solmukohdista. Ihminen, joka ei itse ole kuulunut uskonnolliseen yhteisöön, ei voi täysin ymmärtää sen merkitystä ja vaikutusta, eikä sitä, kuinka syvästi se vaikuttaa maailmankuvan syntymiseen. Siitä huolimatta tällaisellekin vie- raalle ihmiselle puhuminen on helpottavaa ja vapauttavaa. Sain puolueettoman tuen, joka kuitenkin piti puoliani ja hyväksyi minut täysin omana itsenäni. Vaikeilta tuntuvien ja monimutkaisten asioiden sanoiksi pukemisella on ihmeellinen voima. Minua kuunneltiin, sain rakennuspalasia ja ajattelemisen aihetta. Tärkeimpänä ajatuksena sisäistin sen, että elämäni on minusta itsestäni kiinni. Muutoksen on lähdettävä minusta itsestäni. Olen opetellut hyväksymään sen, etten voi muuttaa muita ihmisiä ja ympäristöäni, mutta voin auttaa, kehittää ja kasvattaa itseäni. Haluan ottaa vastuun omasta onnestani. Sen tajuamiseen olen kuitenkin tarvinnut muiden ihmisten tukea. En ole aina jaksanut uskoa itseeni, rohkeuteeni ja kykyyni pärjätä ja selviytyä. Oli se ihminen sitten ammattiauttaja, äiti tai ystävä, jonkun on uskottava siihen, että juuri minusta löytyy se voima, joka kantaa vaikeiden vaiheiden yli. Dominossa työntekijä uskoi minuun, jaksoi rohkaista ja kannustaa. Koen tehneeni monia ratkaisuja epätoivosta, mutta rohkeutta ja vahvuutta on karttunut uskalluksen myötä. Olen päässyt jaloilleni ja jatkan eteenpäin. Matka jatkuu, mutta olen löytänyt elämälleni suunnan. Vaikeissa tilanteissa yritän aina muistaa sen, että rakkaus rakentaa siltoja erimielisyyksien ylle. 17 # Nuorisopalvelut tuki nuorten omaehtoista toimintaa. Toukokuussa Lahdessa järjestettiin Ihanko pihalla? työpajanuorten taidetapahtuma 22.–23.5.2013 Ihanko Pihalla -festivaalin vieraalle Arman Alizadille annettiin lahjaksi pajallamme nuoren valmistama kravatti. Myös festivaalin toinen vieraileva puhuja Silvia Modig sai valita myyntikojustamme mieleisensä, skottiruutuisen kravatin. Ihanko Pihalla -tapahtumassa oli paljon kuvattavaa. Pajanuoret tallensivat tapahtumat itse. Lahtelaiset saivat lisävahvistusta Jyväskylän työpajanuorista: #Oman mediapajamme avuksi saimme ryhmän innokkaita nuoria Jyväskylän Voimalaitos-taitopajalta tallentamaan tapahtuman vilinää ja vilskettä. Päivien tarjontaa he koostivat meille videoksi jonka avulla pääset palaamaan kahden päivän tunnelmiin. Videon voit katsoa osoitteesta http://youtu.be/pRJ_erv6sDI #mahtava meininki. Naisten säbämestaruus tuli ohjaus- ja valmennusyksikköön! 18 Ihanko Pihalla 2013 -tapahtumaa varten puu- ja pintakäsittelypajan nuoret ideoivat ja rakensivat puutyöhalliin oheistoimintana sählyn ja jääkiekon laukausnopeusradan joka oli nimeltään Laukojamestaripaja. Laukaukset mitattiin tutkalla. Laukaustaan kävi kokeilemassa useita kymmeniä nuoria kahden päivän aikana. Parhaat palkittiin tapahtuman loppujuhlassa. #Festivaali oli mukava piristys arjen keskelle, jonka kautta pääsi työskentelemään laajasti eri ihmisten kanssa sekä tekemään erilaisia työtehtäviä. #Täällä parvella on tällänen kuvataidepaja, tääl voi maalata oman taulun. Musaa ja runoja seinillä.... mul on loistava idea mitä tehää ...... mis oot? pääseks nyt heti ?!!!!mä tuun sua tohon rappuihin vastaa ;) Ihanko pihalla! #Ihanko Pihalla -festivaaleilla kädentaitopajan nuoret valmistivat ja myivät pajalla valmistettuja tuotteita. Myyntikojulla oli hyvä ja rento tunnelma, livemusiikki soi taustalla. #Laitetaas jalalla koreasti, vaikka sää ei nyt suosi, niin eiköhän oteta alkulämpöä. Lavalla, selkäni takaa pian kajahtaa! DJ Imppu, laitas levyt soimaan! #Tapahtuma valmis alkamaan: turvallisuussuunnitelma printattu, naapurin seniorit informoitu, telttapainot kiinnitetty, sammutuskalusto paikoillaan, poistumistiet näkyvissä, ensiapuryhmä ja uunituoreet koulutuksen käyneet järjestysmiehet valmiudessa. Check! Vielä kun saataisiin 16 radiopuhelinta toimimaan! Kettu kuittaa ja sanktio seuraa. Onneksi oli Hermanni, joka osasi purkaa ryhmitykset ja jokainen puhelimenhaltija pääsi linjoille. Huipputapahtuma hyvässä hengessä! #Pullovettä ostettu 200 kpl ja ulkona kylmä ja vettä tulee taivaan täydeltä. Pakastin täynnä jäätelöä ja kukaan ei osta. Myyjätytöt värjöttelee ulkona kylmässä kioskiteltassa. Tytöt sisäkioskissa pitävät terapiatuokioita toisilleen. Terveisiä nuorisovaltuustosta! Nuorisovaltuuston vuosi 2013 oli yksi sen historian toiminnantäyteisimmistä. Eteenpäin mentiin niin tiedotuksen, sisäisen järjestäytymisen kuin vaikuttavuudenkin osalta. Vuoden kohokohdiksi nousevat kuitenkin kevättalvesta toteutettu koulukiertue oppilaskuntakyselyineen, keväällä kisattu logokilpailu sekä syksyllä pidetty yleiskokous vallan- vaihtoineen. Huippuaktiivisen vuotensa aikana nuorisovaltuusto sai kiitosta niin kotipäättäjiltämme kuin valtakunnankin tasolta. Vuosi 2013 ei takuulla unohdu nuva-aktiivien mielistä – ja suunta on yhä eteenpäin! Kimi Uosukainen, Lahden nuvan pj Nuorisopalvelut tuki nuorten yhteisöllisyyttä ja toimintamahdollisuuksia eri toimintaympäristöissä. Nuorisotyöntekijänä koulussa Yhdeksäsluokkalainen Väinö on pannut merkille, että koulunuorisotyöntekijän rooli on selkeästi erilainen kuin muulla koulun henkilökunnalla. Jos joku on välitunnilla yksin, koulunuorisotyöntekijä menee istumaan viereen, juttelee ja rohkaisee. Se on pirteä, heittää läppää ja moikkailee, kertoo Väinö. Välituntisin oppilaiden parissa liikkuva koulunuorisotyöntekijä näkee koulunuorisotyön ennaltaehkäisevänä. Ongelmien kasautumista voidaan torjua nopealla puuttumisella. Koulunuorisotyöntekijä havainnoi tilanteita, luokkia ja ihmissuhteita ja voi puuttua asioihin hyvinkin matalalla kynnyksellä. Tarvittaessa käännytään muiden ammattilaisten, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin, puoleen. Lahti toteuttaa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Koulutuksellinen tasa-arvo -hanketta neljällä asuinalueella: Liipolassa, keskustassa, Kärpäsessä ja Mukkulassa. Hanke kehittää moniammatillista yhteistyötä kodin, koulun ja asuinalueen välillä. Tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja perheitä ja edistää hyvinvointia. Nuorisopalvelut on mukana hankkeen toteuttamisessa. Syyslukukaudesta 2013 on Kärpäsen ja Mukkulan kouluissa työskennellyt kaksi koulunuorisotyöntekjää. (Mukaelma Kaupunkilainen 4/2013 -lehdessä julkaistusta jutusta.) Plazan Youth in Action -vaihto Turkin Nigdeen Lähdimme Turkkiin 30. syyskuuta 2013 seitsemän nuoren ja kahden nuorisonohjaajan kanssa. Reissu oli kokonaisuudessaan mahtava, lukuun ottamatta muutamia vastoinkäymisiä. Kävimme muun muassa tapaamassa pormestaria ja kuvernööriä, mikä oli mielestäni mielenkiintoista. Kävimme myös kaupungilla tekemiemme bannereiden kanssa ja jaoimme ”Urheilu nuorten keskuudessa -flyereitä. Yleisesti ottaen Nigde Anadolu Lisesin järjestämillä retkillä ei noudatettu aikatauluja, mikä sai kaikki vähän sekaisin. Perjantaina pelasimme lentopalloa ja lauantaina lähdimme vuoristoon vaeltamaan ja sielläkin paikallinen oppaamme oli vähän pihalla, että missä menemme. Lopuksi sieltä selvittiin kuitenkin ehjänä takaisin Nigdeen. Ryhmätapaaminen oli yksi suurimmista kokemuksistani elämässäni. Terkuin, Maija 15 vuotta 19 Top Dog – riehakkaasti heilui häntä! Nuorille järjestettiin ensimmäistä kertaa Top Dog -koiraleiri elokuussa 2013. Leirille osallistui 18 nuorta, kaksi nuorisonohjaajaa sekä yhteensä 21 koiraa! Yhteistyökumppaneiksi leirille oli saatu Salpausselän kennelpiirin nuorisojaoston loistavat koiraohjaajat. Lisäksi 4H-kerholaiset kävivät leirillä kertomassa omasta dogsitter-toiminnastaan. Leirillä tutustuttiin erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin koiran kanssa: agilityyn, tottelevaisuuskoulutukseen, hakuun, temppukouluun ja koiranäyttelyyn. Lisäksi leirillä harrastettiin kädentaitoja opettelemalla tekemään koirien aktivointileluja. Rentouduimme saunoen sekä uiden ja koiramaisia juttuja höpötellen! Leiri oli suuri menestys osallistujien mielestä. Palaute oli pelkästään positiivista ja leiriläiset odottavat malttamattomina tulevaa Top Dog -leiriä 2014! 20 Lomaksi Loma-ajantoiminta painottui edellisten vuosien tapaan kesään. Kaupunkilaisilta tulleiden toiveiden mukaisesti leiritoimintaa KesäCamping-leirillä tarjottiin sekä yläkouluikäisille että nuoremmille 10–12-vuotiaille. Syyslomallakaan ei tarvinnut jäädä istuskelemaan kotiin, sillä nuorisotiloilla oli tekemistä ja toimintaa lomalaisille. Lisäksi järjestettiin päiväretkiä. Nuorisotaloilla kiertänyt Syyssirkus sai hyvän vastaanoton ja tämäntyyppistä toimintaa on jatkossa tarkoitus kehittää enemmän. Sinin kuukausi Virossa Pääsin kuukaudeksi Viroon EVS-vaihtoon toisen pajalaisen kanssa. Kuukausi oli todella rikas ja antoisa. Pääsimme tekemään ja näkemään erilaisia asioita ja työtehtäviä. Tutustuimme uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin. Moni asia painui elävänä mieleen, mutta yksi hienoimpia kokemuksia oli olla mukana paraatissa kantamassa lippua. Upeaa oli myös olla osana nuorisovaihtoa, johon saapui nuoria kuudesta eri maasta. Tätä upeaa kuukautta on mukava muistella. Sini Penttinen Lidia ja Arttu Sloveniassa #Yksilövalmentajat Anna-Kaisa ja Annina saattoivat Lidian ja Artun EVS –jaksolle Sloveniaan. ”Walk and talk”seminaareja ja perehtymistä paikalliseen elämäntapaan. Mentorointitapaaminen vuoristossa, vasemmalla Italia ja oikealla Slovenia. Visiitit nuorisotiloille ja kehitysvammaisten nuorten toimintakeskukseen. Irlantilaisia ja georgialaisia vapaaehtoisia odotellessa: ”Mitenhän täällä pärjätään?” Arttu kuukauden jälkeen: ”Kyllä sosiaaliset taidot vahvistui väkisin. Suomi-esitelmä koulussa ja minä laulamassa Lidian kanssa Maamme-laulua!” 21 Chill Out -alue Summer Up -festareilla Lahden nuorisopalvelut oli mukana Summer Up -festareilla tänäkin vuonna päihteettömällä Chill Out -alueella. Summer Up -festari keräsi kesällä 2013 noin 30 000 kävijää. Chill Out -alue tavoitti 10 000 festariasiakasta. Alueella nuorilla oli mahdollisuus osallistua erilaisiin kisailuihin, tanssinopetukseen, graffitimaalausworkshoppiin sekä vierailla järjestöyhteistyökumppaneiden infopisteillä. Festarikansa pääsi myös seuraamaan BMX- , parkour-, cheerleading- sekä tanssinäytöksiä ja artistihaastatteluja. Kaiken kaikkiaan Chill Out -alueella oli rento ja iloinen tunnelma läpi festareiden. Päihdetyöntekijöiden erilainen Summer Up Päihdetyöntekijät katselivat Summer Up -tapahtumaa hieman toisenlaisesta näkökulmasta. Pienen matkan 22 päässä Chill Out -alueesta aivan päälavan läheisyydessä oli kaksi valkoista telttaa. Toisesta teltasta sai apua nyrjähtäneisiin nilkkoihin ja toinen teltta toimi päihdetyöntekijöiden työpisteenä kaksi pitkää päivää yhdessä Monon Side ry:n vapaaehtoisten kanssa. Päihdetyöntekijöiden työpisteenä oli selviämisasema, jossa autettiin huonokuntoisia päihtymyksen uuvuttamia nuoria. Monon vapaaehtoiset partioivat festarialueella ja sen ulkopuolella tuoden apua tarvitsevat teltalle. Välillä nuori tuli teltalle järjestyksenvalvojien avustamana. Päihdetyöntekijät tekivät kaksi kiireistä päivää ja telttaan rakennetuilla retkisängyillä nuoret vaihtuivat tasaisesti. Jokaiselle nuorelle pyrittiin löytämään turvallinen yönviettopaikka. Ensisijaisesti pyrimme soittamaan jokaisen nuoren vanhemmille ja kertomaan tilanteesta. Päihdetyöntekijät soittelivat puheluita lukuisille vanhemmille pitkin Suomea kertoen vanhemmille ehkä ikävänkin uutisen nuoren festarijuhlinnasta. Vanhempia lähti ajamaan kohti Lahtea ja Mukkulan rantaa satojenkin kilometrien päästä hakemaan nuortaan kotiin. Osa nuorista odotti teltalla useita tunteja vanhempiaan, joilla oli matkaa taitettavana ”puolikin Suomea”. Odottelun aikana ja nuoren päihtymisestä hieman toivottuaan saatiin nuorten kanssa keskusteltua päihteistä ja muistakin nuoren elämää koskettavista asioista. Kaikkien vanhempia emme tavoittaneet, jolloin päätösvalta siirtyi päivystävälle sosiaalityöntekijälle. Välillä tarvittiin apua sairaankuljetukselta tai järjestyksenvalvojalta. Välillä pyydettiin apua viereiseltä SPR:n teltalta haavojen sitomiseen. Toiminta festareiden selviämisasemalla oli tiivistä yhteistyötä nuoren, nuoren vanhempien ja eri viranomaisten kanssa. Festarialueen sulkeuduttua nuorten juhlinta jatkui Mukkulan ostarilla. Myös päihdetyöntekijät jalkautuivat yhdessä monolaisten kanssa juhlivien nuorten pariin auttaen huonokuntoisimpia juhlijoita. Summer Upin kävijämäärään nähden teltalla näkyi vain murto-osa festarijuhlijoista. Onneksi suurin osa piti hauskaa kuunnellen musiikkia ja saivat onnistuneen festarikokemuksen. Paras palkinto kahdesta työntäyteisestä päivästä oli kuitenkin nuoren halaus ja kiitos saamastaan avusta. Anna Sillanpää ja Tuire Witting 23 Nuorisopalveluiden toimintaa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä nuorten kanssa. Nuorilta ja perheiltä kyseltiin ideoita toiminnan kehittämiseen Alueelliset nuorisopalvelut toteutti nuorisotalotoimintaa ja koulunuorisotyötä koskevan kuulemisen vuorovaikutteisena kyselytuntina yläkouluilla. Kuuleminen toteutettiin 8.-luokkalaisille kaikilla viidellä suuralueella Ahtialan, Kivimaan, Kärpäsen, Launeen ja Tiirismaan kouluilla ja siihen osallistui 598 nuorta. Vuoden 2013 yhdistysten kanssa yhteistyössä toteutettuja tapahtumia: Talvikarnevaalit 26.–27.1., Verkkopelitapahtuma 1.–3.3. ja 3.–7.7., Kellariklubi 8.3., 8-sali Rap 28.3., Game Över 7.4., Leirien järjestämiskoulutus yhdistyksille 4.–5.5., Perheen päivä 25.5., Nuorten KesäCamping –leirit 10.–13.6., 17.–20.6. ja 24.–27.6. ja Lasten ympäristöpäivä 30.11. jaajina perhetoiminnassa, otettiin yhteyttä henkilökohtaisesti. Osaa toivotuista toiminnoista onkin jo tarjolla nuorisotaloilla. Mielipiteitä ja mielikuvia Perhetoiminnan kyselyn avulla kartoitettiin perheiden yhteiseen toimintaan ja harrastamiseen liittyviä toiveita. 5.–8.-luokkalaisten perheille suunnattuun kyselyyn tuli yli 700 vastausta. Nuorisopalveluissa on kerätty asiakaspalautetta säännöllisellä kyselyllä vuodesta 2009. Palveluiden käyttäjät ovat joka vuosi arvioineet toiminnan kiitettävälle tasolle (keskiarvo 4,4 asteikolla 1 – 5). Ne, jotka tuntevat toimintaa, kiittävät, mutta mitä ajattelevat muut. Millainen on Lahden nuorisopalveluiden imago? Toiveet koottiin asuinalueittain. Ne käsiteltiin alueyhteistyöryhmissä ja huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Liikunnalliseen toimintaan liittyvät toiveet välitettiin liikuntapalveluille. Vanhempiin, jotka ilmaisivat halukkuutensa toimia vapaaehtoisina oh- Mitä nuorisopalveluista ajatellaan ja millaisia mielikuvia toimintoihimme liitetään? Vastauksia Tiedoksi-tiimissä heränneisiin kysymyksiin antoi pro gradu -tutkielma, joka pureutui nuorisopalveluiden imagoon ja identiteettiin. Tutkielman Vuonna 2012 nuoria kuultiin 10 heitä koskevassa asiassa, kuulemisjärjestelmään osallistuneiden nuortenosallistumiskertoja oli 3 185. Vuonna 2013 kuulemiskertoja oli 13 ja niihin osallistuneiden nuorten osallistumiskertoja oli 1 238. mukaan maineemme on yleisesti hyvä. Nuorisopalvelut on aktiivinen, turvallinen ja avoin. Negatiivisia mielikuvia on enemmän sellaisilla nuorilla, joilla ei ole omia kokemuksia nuorisopalveluista, kuin niillä, jotka ovat osallistuneet tapahtumiin ja toimintoihin. Työhyvinvointi perustui henkilökunnan yhteisölliseen, vastuulliseen ja kannustavaan toimintatapaan. Yhtenä nuorisopalveluiden tulospalkkiotavoitteena oli lisätä Lahden kaupungin henkilöstöpalvelut toteutti koko kaupungin henkilökunnalle työhyvinvointikyselyn. Nuorisopalveluiden tulokset käsiteltiin nuorisopalveluiden toimintayksiköissä ja yhdessä henkilöstön kanssa sovittiin kyselyn tuloksiin perustuvat kehittämistoimenpiteet. Nuorisopalveluiden kyselyn pääkohtien keskiarvo oli 3,96. Vastaava luku oli kaupungin tasolla 3,80. 24 jokaisen työntekijän omaa vastuuta työhyvinvoinnin edistämisessä. Asetetut tavoitteet koskivat yhteisöllisyyttä, oman toiminnan kehittämistä ajankäytön tai tehtävien priorisoinnin suhteen. Tavoitteilla haluttiin myös lisätä henkilökunnan yhteistä vapaa-ajanviettoa ja jaettiin omaa osaamista kurssien ja kerhojen kautta. Vuoden 2013 tavoitteista saavutetiin 85,3 %. # Nuorisopalvelut ohjasi nuoria vastuullisuuteen ja tuki positiivisen lahtelaisuuden rakentumista. Nuorisopalveluiden vuosien 2013–2018 kehittämisohjelmassa yksi päämäärä on ohjata nuoria toimimaan kestävästi ja vastuuntuntoisesti. Nuorten ja työntekijöiden ympäristöosaamista lisätään ja tuetaan. Kestävän kehityksen eri osa-alueiden tulee siirtyä osaksi jokapäiväistä toimintaa eri tiloissa ja toiminnoissa. Vuoden 2013 tulospalkkiotavoitteena jokainen toimipiste asetti itselleen ympäristötavoitteen. Tavoitteet asetettiin ja 92,3 % tavoitteista myös saavutettiin. Kuinka Haiyan-taifuuni ”iski” Lahteen? Puhelin soi Multi-Cultissa maanantaina 11.11.2013. Ensin kuului vain lohdutonta itkua. Jonkin ajan kuluttua itkun seasta kuului: ”Kamalaa, ihan kamalaa! Kaikki on mennyt. Täystuho. Meidän on tehtävä jotain.” Viikon kuluttua tuosta puhelusta luovutimme SPR:n keräykseen lähes yhdeksänsataa euroa. # Kasakkamäen nuorisotalo: 2013 ympäristöviikolla on toteutettu lelutyöpajat Nappuloille ja Isoille sekä hyvän omantunnon lettukestit. Nuorille on jaettu viikolla kestävän kehityksen infoa. # Nuortentalo Paristo: Askartelussa on käytetty 90 % lahjoitettuja materiaaleja. # Työllisyyspalveluiden ohjaus- ja valmennusyksikkö: 2013 nuorten kanssa on käyty 1 642 valmentavaa tapaamista, joissa nuorten tavoitteellisia suunnitelmia on tehty yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti kestävien valintojen pohjalta. # Domino: vuonna 2012 sähkönkulutus yht. 4 460 kWh, kulutustapoja seuraamalla ja ikkunaremontin seurauksena vuoden 2013 sähkönkulutus oli yht. 1 739 kWh. #Hurina 3.0: vuonna 2013 on järjestetty nuorten kirpputori ja ilkivaltaa ehkäisevä Siisti kesä -oppitunti Kivimaan koululla. To all personal of Multicultural Center of Lahti and to all who took part of Ravintolapäivä - Hope for Philippines THANK YOU! Very BIG support = 896,75€ !!! Maraming salamat po!! Paljon kiitoksia!! Finnish-Philippine community; Loida When you want, you can and in Multi-Culti we help you to do that. Kuvat: keke-messujen nuotiotunnelmia 25 NUORISOPALVELUIDEN HENKILÖKUNTA 2013 Nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti Alueelliset nuorisopalvelut Toimintayksikön päällikkö Ahtialan nuorisotalo Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Helena Unelius Mika Rokka Heli Kaskinen Kasakkamäen nuorisotalo Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Nuorisotalo Profiili Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Nuortentalo Paristo Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Nuortentalo Plaza Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Tyttöjen tila Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Koulunuorisotyö Koulunuorisotyöntekijä Koulunuorisotyöntekijä Ulla-Riitta Moilanen (25.8.2013 saakka) Anu Varpenius (vanhempainvapaalla 1.1 – 11.8.2013 saakka) Reetta Möller Hanna Harju (16.9.2013 alkaen) Maarit Taipalinen Toni Ovaskainen Lea Hakala Heli Lipponen Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut Toimintayksikön päällikkö Projektityöntekijä Nuorisokeskus Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Teknillinen ohjaaja Saara Aaltonen (vanhempainvapaa 29.10.2013 alkaen) Mervi Laaksonen Emmi Salo (29.10.2013 alkaen) Ulla-Riitta Moilanen (26.8.2013 alkaen) Anu Varpenius (12.8.2013 alkaen) Ritva Jokinen Piia Koponen (työlomalla 6.5.2013 alkaen) Tommi Aaltola Jussi Korpi (6.5.2013 alkaen) Mika Tuomela Monikulttuurikeskus Multi-Culti Toiminnanohjaaja Nuorisonohjaaja Pirkko Hämäläinen Irene Lüders Nuorisotiedotus Hurina 3.0 Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Jarno Koskelainen Sari Immonen Naumi-Isorannan leirikeskus Nuorisonohjaaja Hanna Merivirta (vanhempainvapaa 30.4.2013 saakka) Petra Mäki Juho Outavaara (30.4.2013 saakka) Petteri Peltonen Anna Lappalainen (vanhempainvapaa 2.11.2013 alkaen) Pekka Pusa Sisäiset palvelut Toimintayksikön päällikkö Virpi Rantanen Toimistosihteeri Kanslisti Nuorisonohjaaja/ viestintä Ohjaaja Ohjaaja Kiertävä kerhonohjaaja Hankekoordinaattori Marja-Leena Tapper Katja Markkola Petra Göös Maria Raudanpää (1.9.2013 saakka) Jaakko Jäppinen (9.9.2013 alkaen) Tuula Pajunen Suvi Lappalainen Työllisyys- ja erityispalvelut Toimintayksikön päällikkö Jaana Lehtinen Ohjaus- ja valmennusyksikkö Toiminnanohjaaja Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö Yksilövalmentaja Nivelvaihetyö Työhönvalmentaja Työhönvalmentaja Työhönvalmentaja Työhönvalmentaja Työhönvalmentaja Työhönvalmentaja Työhönvalmentaja Työhönvalmentaja Työhönvalmentaja Projektikoordinaattori Työpajatoiminta Toiminnanohjaaja Yksilövalmentaja Yksilövalmentaja Yksilövalmentaja Auto- ja metallipaja Työvalmentaja Työvalmentaja Draamapaja Työvalmentaja Työvalmentaja Matti Hulkkonen Toni Hynninen Mika Ahokas Jouni Hirvonen Heli Hovinen Anna Kaija Olli-Ville Liukkonen (1.12.2013 saakka) Heidi Hursti Elina Aartolahti Vesa Nykänen Elina Karstila Harri Laitinen Sarianna Alonen Anne Voutilainen (2.12.2013) Anna Pakarinen (2.12.2013) Riina Pulli (2.12.2013) Anne Erkinheimo-Kyllönen (31.7.2013 saakka) Susanna Ormaa-Perälä Anna-Kaisa Vihersalo Annina Kurki Minna Toivonen Tero Riihelä Teemu Hyppönen Lauri Keskiväli Auli Wallenius Kädentaitopaja Työvalmentaja Työvalmentaja Työvalmentaja Lounaskahvilapaja Työvalmentaja Mediapaja Työvalmentaja Työvalmentaja Eve Kaikkonen Mia Artoma Katri Kiviniemi (vanhempainvapaalla) Jaana Snellman-Berg Vesa Laakso Maarit Siikaniemi Puu- ja pintakäsittelypaja Työvalmentaja Työvalmentaja Reppupaja Työnsuunnittelija Työnsuunnittelija Työnsuunnittelija Sisustuspaja Työvalmentaja Työvalmentaja Ismo Salokannel Pasi Viljamaa Reetta Jussila (2.9.2013 alkaen) Osku Kiviniemi (2.10.2013 saakka) Ulla Laakso Mia Lehtiniemi Markku Lähdeaho Psykososiaalisen tuen yksikkö Domino Johtava ohjaaja, psykososiaalinen työ Palveluohjaaja, psykososiaalinen työ Nivelvaihetyön koordinaattori Palveluohjaaja, nivelvaihetyö Palveluohjaaja, nivelvaihetyö Palveluohjaaja, ennaltaehkäisevä päihdetyö Palveluohjaaja, ennaltaehkäisevä päihdetyö Palveluohjaaja, Starttipaja, Palveluohjaaja, Starttipaja Anu Siiteri Taija Tamminen Satu Kakko Hanna Suontama- Heinonen Mirva Kallunki Anna Sillanpää Tuire Witting Ville Kuusela (10.6.2013 alkaen) Nina Niemi (24.6.2013 alkaen) LISÄTIETOJA LAHDEN NUORISOPALVELUISTA WWW.NUORILAHTI.NET Lahden kaupungin nuorisopalvelut Sammonkatu 8B, 15140 lahti nuorisopalvelut@lahti.fi www.nuorilahti.net
© Copyright 2024