1. No category

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE
OPETUSMATERIAALI
Pientalojen riskirakenteet
PIENTALOJEN
RISKIRAKENTEET
Sisällysluettelo
Saate .................................................................................................................. 3
Puurakenteinen väliseinä eristämättömän väliseinän päällä .............................. 4-10
Valesokkeli .......................................................................................................... 10-14
Valesokkeli, valesokkelin ongelma ..................................................................... 15-18
Tiiliseinän kynsirako ............................................................................................ 19-22
Tiiliseinä ja valesokkeli ........................................................................................ 23-28
Puulattia eristämättömän betonilaatan päällä ..................................................... 29-33
Puulattia, sahapurueriste .................................................................................... 34-36
Reunavahvistettu laatta, tiilitalo ja puulattiat ....................................................... 37-38
Höyrysulku eristeen sisässä ............................................................................... 39-42
Betoniväliseinä alalaatan päällä .......................................................................... 43-48
Betoniseinä anturan päällä ns. osastoiva seinä .................................................. 49-51
Tiiliseinä anturan päällä, osastoiva seinä ............................................................ 52-53
Tiiliseinä alalaatan päällä .................................................................................... 54
Reunavahvistettu laatta, kylmäsiltojen vaikutus rakenteessa ............................. 55-57
Reunavahvistettu laatta, parketti suoraan laatan päällä ..................................... 58-59
Reunavahvistettu laatta tiiliseinä ja puulattia ...................................................... 60
Purueristeinen seinä ............................................................................................ 61-65
50- luvun talon kellari .......................................................................................... 66-67
Kellarin seinän mineraalivillaeristys,voi olla myös elementtirakenteinen............. 68
Kellarin harkkoseinä, sisäpuolinen eriste ............................................................ 69-74
Kellarin seinän sisäpuolinen eristys ………………………………………………… 75-76
Purueriste kellarin betoniholvin päällä ................................................................ 77-78
Aluskate .............................................................................................................. 79-82
Hirsiseinä ja purueriste, ulkoseinän liitos ............................................................ 83-84
Tuulettuva alapohja, alapohjan liitos ulkoseinään ............................................... 85-87
Tuulettuva alapohja ............................................................................................. 88-92
Yläpohjan höyry / ilmasulun vuodot .................................................................... 93-96
Ullakkotila, tuuletuksen tukkiminen ..................................................................... 97-99
Märkätila, saunan ja pesuhuoneen välisen seinän alapuu pintalaatan päällä .... 100-102
Märkätila, pesuhuone, sauna, väliseinä .............................................................. 103-107
Märkätilan läpiviennit ........................................................................................... 108
Päällelaatoitus ..................................................................................................... 109
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Opetusdiat 2012
SAATTEEKSI
?
Tämä opetusmateriaali palvelee ensisijaisesti kuntotutkimuksen opettajien
työkaluna, mutta sitä voidaan hyödyntää laajemminkin korjausrakennusalalla.
?
Näytteiden oton ja tulkinnan tulee tapahtua Asumisterveysohjeen ja
Asumisterveysoppaan mukaisesti, kuntotutkimukset ja kosteus-mittausten
tulkinta YM:n Ympäristöopas 28:n mukaisesti.
?
Materiaali ei ole kuntotutkimusohje, vaan opetuksen apuväline
riskirakenteiden havainnollistamiseen ja tunnistamiseen. Aineiston osioita
voi käyttää myös erikseen. Opetusmateriaalin käyttäjä vastaa itse siitä, että
hän ymmärtää käyttämässään materiaalissa esitetyt asiat. Hän vastaa
käyttävänsä materiaalia vain niiltä osin, kuin se soveltuu käsiteltävissä
olevaan aiheeseen/ opetussisältöön.
?
Aineiston muokkaus vain tekijöiden luvalla.
?
Opetusmateriaalissa olevista mahdollisista virheistä ja puutteista toivotaan
palautetta suoraan tekijöille osoitteeseen pera.heikkinen@savoraoy.com
?
Asialliset ja yksilöidyt korjausehdotukset huomioidaan seuraavan päivityksen yhteydessä.
?
Tässä esitetyt rakennetyypit eivät suinkaan ole aina vaurioituneet, mutta
koska ne ovat vaurioitumisherkkiä, on ne syytä tutkia ja ryhtyä
toimenpiteisiin vaurioitumisen ennaltaehkäisemiseksi.
?
Riskirakenteiden opetusmateriaalin on laatinut Pertti Heikkinen, Savora Oy
(asiantuntija) ja kuvituksen on toteuttanut graafikko Anssi Nousiainen
Grafical Oy.
?
Mikrobi- ja materiaalinäytteitä otetaan pääsääntöisesti silloin, kun vaurio ja
mikrobikasvusto eivät ole silmin havaittavia. Asumisterveysohjeen ja
Asumisterveysoppaan mukaan silmin havaittava mikrobikasvusto, jonka
mikrobit tai aineenvaihduntatuotteet voivat päästä sisäilmaan, on
terveyshaitta ja vaurio on korjattava. Näytteitä on syytä ottaa myös silloin,
jos kyseessä on riitatapaus ja näytteet tarvitaan varmentamaan mikrobikasvuston olemassa olo.
?
Tämä opetusmateriaali ei sovellu juristien riitojen todistelumateriaaliksi,
eikä se ole viranomaisohje mihinkään muuhunkaan tarkoitukseen. Samat
riskirakenteet löytyvät ympäristöoppaista 28 ja 29 vuodelta 1997.
Lisätietoa / palautteet:
Pertti Heikkinen
Puh. 0440 277 722
pera.heikkinen@savoraoy.com
Grafical.fi
MARKKINOINNIN
VETOV O I M
A
A
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Yleiskuva rakenteesta
01A PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ
ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ
Runkotolppa
Seinän verhouslevy
Jalkalista
Betoni, pintalaatta ( lattia )
Eriste, polystyreeni, ( styrox )
Seinän alapuu
Huopakaista
Betoni, alalaatta, ( roskavalu )
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kosteuden Siirtyminen
Diffuusiolla / Kapillaarisesti
01B PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ
ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ
VAURIOT
1. Seinän alapuun lahoaminen
2. Seinärakenteiden homehtuminen
3. Seinälevyjen sisäpintojen homehtuminen
4. Seinän alapuun homehtuminen
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
1. Lattian alusmaan kapillaarisuus
2. Kosteuden siirtyminen rakenteisiin diffuusiolla
ja kapillaarisesti maaperästä
Jos huopakaista on asennettu rakenteeseen hidastaa se huomattavasti seinän alapuun vaurioitumista, voi jopa estää
vaurioitumisen kokonaan. Huopakaistaa ei ole esitetty seuraavissa dioissa.
100%RH
Diffuusio
Kapillaarisuus
Lattian alusmaan huokostilan kosteus 100% RH
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuntotutkimusmenetelmät
Kosteusmittaukset
Puurakenteen kosteusmittaus ”piikkimittaus”
01C PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ
ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ
Puun kosteuden viitearvot ja homehtumisriskit on esitetty
Ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 28.
Puurakenteen kosteusmittaus
voidaan tehdä jalkalistan takaa
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
Mittausreikä jalkalistan takana.
Reikä on tiivistettävä huolellisesti
mittauksen jälkeen.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
01D PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ
ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ
Kuntotutkimusmenetelmät
Kosteusmittaukset
Puurakenteen kosteusmittaus ”piikkimittaus”
15,0
15,0
Ensimmäinen mittaus jalkalistan takaa. Jos mittaustulos antaa aihetta jatkotoimiin, on seinään
tehtävä aukko ( noin A4-koko ) Katso DIA 01G.
Puun kosteuden viitearvot ja homehtumisriskit on esitetty Ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 28.
Jos paino-% mittaus osoittaa alapuun olevan kuivalla alueella, ei
se takaa sitä etteikö alapuun ja betonin välissä ole mikrobikasvustoa. Samoin seinäkotelon sisällä voi olla hometta.
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
Mittausanturit n.2mm puun alapinnasta
Piikkianturi ei saa koskettaa betonipintaa, jos anturit koskettavat betonia mittaustuloksesta tulee yleensä liian suuri!
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuntotutkimusmenetelmät
Rakenteiden vaurioita
Digikuvia tutkimuskohteista
01E PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ
ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ
ALAPUU LAHO
ALAPUU MÄRKÄ, HOMEESSA
LATTIA
Väliseinän alapuu lahonnut, kosteus noussut myös runkotolppaan
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
LATTIA
Väliseinän alapuu märkä, pinta homeessa
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuntotutkimusmenetelmät
Kosteusmittaukset
Suhteellisen kosteuden mittaus
Vertailumittaus seinän sisältä puolivälistä seinää tai seinän yläosasta.
01F PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ
ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ
Puun kosteuden viitearvot ja homehtumisriskit on esitetty Ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 28.
70%
70% T=18°C
Alapuun yläpuolelta ilmatilasta tai
eristeistä mitattu RH 70% T18°C
viittaa yleensä vaurioon alapuussa ja
sitä ympäröivissä levyissä.
HUOM! Mahdollinen alapuun alapinnan vaurio voi olla olemassa vaikka
suhteellisen kosteuden arvot olisivatkin alle homehtumisriskin.
Mittarin anturi n.3-5mm:n etäisyydellä aluspuun päältä
Jos mitta-anturi on kiinni puun pinnassa voi tulla liian korkeita RH%-arvoja. Mittauksella saadaan arvot homehtumisriskin arviointia varten.
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuntotutkimusmenetelmät
Rakennenäytteiden otto
01G PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ
ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ
Rakenne- ja pinta näytteenottoa varten
joudutaan seinään avaamaan aukko.
Aukko seinässä
Mikrobinäyte otetaan levyn alaosan pinnasta tai koko pala otetaan näytteeksi.
Rakennenäytteenotto
Näyte otetaan molemmin puolin kappaletta. Näyte irroitetaan taltalla tms.
välineellä puun pinnasta.
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
Rakennenäytteet pakataan ja lähetetään vastaanottavan
laboratorion antamien ohjeiden mukaisesti. Lähetteeseen on merkittävä mistä kohtaa/ -pinnoista mikrobimääritys on tehty. Kuntotutkijan on etsittävä rakenteista
ns. vertailunäytteenottopaikka.
Jos seinässä on ( eriste ) villa otetaan
näyte villan alaosasta.
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
02A VALESOKKELI
Valesokkelin rakennemalli
Valesokkeli
Tuulensuojalevy
Syöksytorvi
Alapuu
Höyrysulku, muovi
Rakenteessa voi olla huopakaista
Sisäverhous
Valesokkeli
Styrox
Betoni, lattia
Eriste
Vierustäyttö
Kapillaarikatko
Sokkeli
Valesokkelin tunnistus
Antura
1960
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
Perusmaa
Valesokkeli
Havainnekuva valesokkelista.Sokkelin
yläpinta ylempänä oven kynnystä.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
02B VALESOKKELI
Kosteuden siirtyminen rakenteisiin
Sadevesi
- kapillaarisuus
- pohjavesi
- diffuusio
Joskus näkyviä vaurioita
100%RH
Pohjavesi
100%RH
100%RH
100%RH
Salaojan tehtävänä on pitää pohjavesi perustuksien alapuolella.
Kapillaarinen maa
1960
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
02C VALESOKKELI
Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat
VAURIOT
1. Sokkelin maali hilseilee
2. Tiiliverhous kastuu
3. Seinän eristeet homehtuvat
4. Ulkoseinän alapuu homehtuu, lahoaa
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
1. Sade ja sulamisvedet
2. Kapillaarinen kosteuden imeytyminen maaperästä
3. Diffuusio
4. Väärässä korossa olevat salaojat
”Kalkkihärmää”
Tiilet tummuu
Tarkasta ulkoseinät / sokkelit
ulkoapäin. Tee huomioita!
Maali hilseilee
Jos kattovedet valuvat sokkelin vierustalle, aiheuttaa se
oleellisen kosteuskuorman sokkelin ja ulkoseinän alaosan rakenteille.
Kuvan perusteella voi päätellä yhdeksi kuntotutkimuksen kohteeksi seinärakenteen alaosan
kuvassa olevan nurkan alueella. Kuntotutkijan on tarkastettava rakennuksen ulkopuoli.
Huomioiden perusteella voi päätellä mahdollisia vaurioalueita, mitä sisäpuolisessa
tarkastelussa ei tule esille.
1960
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
02D VALESOKKELI
Kuntotutkimusmenetelmät ja teoria sokkelin kondenssista
Kosteusmittaukset ja näytteenotot DIASARJAN 01-mukaan
Valesokkelirakenteessa voi tiivistyä
mysö sisäilman kosteus.
KOSTEUS SIIRTYY
- maaperästä
- pohjavedestä
- sadevesistä
( Malli esitetty alla mainituilla reunaehdoilla )
Ulkona -20°C, sisäilma + 20°C
Ulkoilman RH 95%, sisäilman 35%
T[C]:
KK/KM [g/m3]:
20.0
17.28
100% RH
0.0
0.0
100% RH
6.05
100% RH
-20.0
0.88
0.83
Pohjavesi
Rakennemalli 1, höyrysulku on ehjä
- kondenssi betonin sisäpinnalla 2g/m²/vrk
1960
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Valesokkelin erityispiirteitä
Jäätä, härmää, vettä
Sokkelin yläpinta epätasainen, ilmatiiveys heikko.
03A VALESOKKELI
VALESOKKELIN ONGELMIA
Seinän alapuu ja sitä vasten olevien levyjen alaosat
ovat on usein mikrobivaurioituneet. Alapuun painekyllästys hidastaa puun vaurioitumista, mutta ei estä
sitä kokonaan. Ympäröivät levyt ovat usein vaurioituneet vaikka painekyllästetty puu olisi kunnossa.
Pinta usein puhdistamatta, sahapurua
yms. orgaanista ainetta.
Homeet, haju, kosteus
Alushuopa puuttuu.
Betonin pinta epätasainen
Eristeasennuksissa puutteita
1950
1980
Polystyreeni ( Styrox )
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
03B VALESOKKELI
VALESOKKELIN ONGELMIA
Valesokkelin erityispiirteitä
Katso DIA 02E
Muovi, höyrysulku
Kuuraa talvella
Roskia, hometta
Hometta levyn alareunassa
Sadevedet
Betoni
Roskia soran päällä, homehtuu
Alustäyttö sora 100%RH
100%RH
Perusmaa
Ulkoseinän alaosan ja sokkelin alueelta tulevalla korvausilmalla on merkittävä vaikutus
sisäilman laatuun.
Eristeessä rakoja, kosteutta siirtyy maaperästä
1950
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
03C VALESOKKELI
VALESOKKELIN ONGELMIA
Kosteuden ja ilmavuotojen siirtymisreittejä
Reikä sokkelissa, surritappi
Jäätä, härmää, vettä
Kosteuseristys, ( bitumihuopa )
puuttuu betonin ja alapuun välistä!
Ilmavuoto ( ulkoilma ), jonka mukana
tulee epäpuhtauksia sisäilmaan. Ulkoilma jäähdyttää seinän alaosaa ja lattiaa
ulkoseinävyöhykkeellä.
Vettä
Homeet, haju, kosteus
Alusmaan päällä orgaanista ainetta, hometta.
Muottilautoja jätetty
purkamatta
1950
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuva tutkimuskohteesta
03D VALESOKKELI
VALESOKKELIN ONGELMIA
KUVA SOKKELIN SISÄPUOLELTA KATSO DIA 3C
Surritapin reikä
”Surritapin reikä”. Surritappi on betonimuotin tukipalikka joka pitäis poistaa valun yhteydessä. Kun puutappi jää poistamatta,
lahoaa tappi ja vettä pääsee rakenteen sisään. Yksi surritapin reikä voi aiheuttaa puulattiaan laajan kosteusvaurion.
1950
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
04A TIILISEINÄN KYNSIRAKO
Viistosateen aiheuttamat kosteusriskit
VIISTOSADE KASTELEE
TIILIVERHOUKSEN
Kosteutta sokkelissa ja tiiliverhouksessa
Syöksytorven roiskevesi
Viistosateen aiheuttama kosteuskuorma
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
04B TIILISEINÄN KYNSIRAKO
Rakennemallit
Tuulensuoja
Höyrysulku
Laastipurse
täyttää kynsiraon
Kynsirako on laastia
täynnä
Verhouslevy
Kosteutta
Alapuu
Kosteuseriste, kattohuopa
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
Eriste
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kosteuden siirtyminen rakenteessa
Ilmavirtausreitti
Vesi imeytyy tiiliseinän läpi kynsiraon alaosan laastiin
ja siitä kosteus siirtyy ulkoseinän alaosan rakenteisiin.
04C TIILISEINÄN KYNSIRAKO
Kynsirako
VAURIO
- Ulkoseinän alaosa homehtuu/ puuosat lahoavat
VAURION AIHEUTTAJA
- Sadevesien imeytyminen rakenteisiin
Laastipurse
Mahdollisia ilmavuotoja
Yhtenäinen bitumihuopa siirtää
kosteutta tiiliseinästä alapuuhun
Kosteutta voi tulla myös alapuun
alitse lattiarakenteisiin
Kynsiraon alaosan laastikerros sitoo kosteutta, joka tasaantuu ulkoseinän
alaosaan.Ulkoseinän alaosan epäpuhtaudet kulkeutuvat herkästi sisäilmaan.
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
04D TIILISEINÄN KYNSIRAKO
Kuntotutkimusmenetelmät
Kynsirako
Ulkoseinän alaosan rakennenäytteet otetaan DIAN 01G mukaan
Suhteellinen kosteus mitataan n.1-2 mm etäisyydeltä
tuulensuojalevyn pinnasta. Vertailumittaus on suoritettava myös seinän yläosasta. ( Referenssikosteus )
Kynsirakoa ei puhdisteta nykyisistäkään seinistä!
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
Tuulensuojalevyn kosteus voidaan mitata myös ns.
piikkimittarilla. Mittaustulos on verrattava kuivan levyn
kosteusarvoon. Hyvä vertailumittauksen paikka on
esim. seinän yläosa. Mahdollisen vaurion toteamiseksi
on rakenne aina avattava.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
05A TIILISEINÄ JA VALESOKKELI
Rakennemalli, mineraalivillaeristys
Kalkkihiekkatiili
Rakennetyyppi esiintyy ok-taloissa, rivitaloissa, sekä
päiväkodeissa ja terveyskeskusrakennuksissa.
Rappaus
Jalkalista
Lattiapinnoite
Valesokkeli
Betoni, lattia
Eriste
Eristevilla
Eristeen tukena voi olla
myös kova- / vanerilevyjä.
1970
RAKENNUSAIKAKAUSI
Betoni, aluslaatta
Reunavahvistettu betonilaatta
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kosteuden siirtymismekanismit
05B TIILISEINÄ JA VALESOKKELI
Kalkkihiekkatiili
VAURIOT
- Seinäeristeen homehtuminen
- Tiilipinnan tai rappauksen homehtuminen
VAURION AIHEUTTAJAT
- Maaperän kapillaarisuus
- Sade- ja sulamisvesien imeytyminen
perustuksiin
- Diffuusio
- Pohjavesi
Salaoja väärässä korossa, tai ei toimi.
Kapillaarikatko puuttuu. Sokkelin eristyslevy puuttuu. Maan pinta kaatuu kohti sokkelia.
Usein näkyviä vaurioita
100%RH
Voi olla myös vettä!
100%RH
- kapillaarisuus
- diffuusio
1970
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Suhteellisen kosteuden mittaus
05C TIILISEINÄ JA VALESOKKELI
Kalkkihiekkatiili
Talon ulkoseinäneristeen yläosista etsitään ns. referenssikosteusnäyte.
Sitä verrataan muihin mittaustuloksiin ja myös mikrobitasoihin
eristekerroksessa.
1
Jos sokkelin eristetilassa on RH%- kosteudet yli 90%, ovat mikrobitutkimukset aiheellisia. Suhteellisen kosteuden mittauksessa on otettava
huomioon ulkoilman ja sisäilman RH-kosteudet.
Yläpohja
RH-mittausvyöhyke 1
2
RH-mittausvyöhyke 2
3
RH-mittausvyöhyke 3
100%RH
Voi olla myös vettä!
100%RH
- kapillaarisuus
- diffuusio
1970
RAKENNUSAIKAKAUSI
95-98%RH
RH-mittaukset on suoritettava eristeestä sisä-, keski
ja ulkovyöhykkeeltä. Katso DIA 05D, kohta
”Rakennenäytteenotto eristeestä”.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Mikrobinäytteiden otto, rakennenäyte
05D TIILISEINÄ JA VALESOKKELI
Kalkkihiekkatiili
Mikrobien määrityspisteet 1-3. Näytteenotolla selvitetään vaurioitumis-tasot
koko seinän korkeudelta.
1
Näytteenottojärjestys 1-3. Ns. referenssinäyte otetaan talon ”kuivimmasta”
seinästä sen yläosasta.
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää mikrobitasot seinän eristyksessä.
Yläpohja
2
Vyöhyke 1
Ilmavuotoja
Vyöhyke 2
3
Vyöhyke 3
100%RH
Voi olla
myös vettä!
100%RH
1
1970
RAKENNUSAIKAKAUSI
1= ulko-osa
2= keskiosa
3= sisäosa
2
3
Rakennenäytteenotto eristeestä
( näyte jaetaan 3-osaan )
Tutkimuksella selvitetään seinän eristeen
mikrobiologiset vauriot. Tutkimustulosten tulkinta suoritetaan Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysoppaan
mukaisesti.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
05E TIILISEINÄ JA VALESOKKELI
Epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan
TIILITALON ONGELMA:
Jos ulkoseinän eristeessä esiintyy kostausvaurion aiheuttamia epäpuhtauksia vyöhykkeellä 1 - 3, ( katso DIA 5D ), on epäpuhtauksien siirtymisen
estäminen sisäilmaan erittäin vaikeaa.
Talon sisäilman pitää olla alipaineinen Rak MK D2 3.7.6.1 -mukaan.
Tiili
Eriste
Karmi
Ilmavirran mukana voi tulla
sisäilmaan mikrobien aineenvaihdunnan tuotteita, eristekuituja ja hajuja.
Ulkoilman mikrobit.
Ikkuna
Detalji on symbolinen, jossa esitetään
rakenteesta tulevia ilmavirtauksia.
1970
RAKENNUSAIKAKAUSI
Sisätilojen alipaineistus aiheuttaa ilmavirtauksia rakenteiden läpi sisäilmaan.
Tuulen paine voi myös lisätä ilman virtaista ulkoseinän läpi sisäilmaan.
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
05F TIILISEINÄ JA VALESOKKELI
Epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan
Virtausreitit:
Vuotojen tutkimusmenetelmät:
1. Lattian ja seinän rajakohdat
2. Tiiliseinän saumat ( halkeamat )
3. Karmien ja tiilien väliset raot
4. Kynnyksen alta, voi tulla myös maaperästä
1. Lämpökuvaus talvella ( kylmänä vuodenaikana )
2. Merkkisavu
3. Merkkiainetutkimus
Tiili
Ikkuna
Jalkalista
Sauma
Karmi
Lattia
Kaaviokuva tiilitalon ulkoseinän ilmavuodoista.
1970
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
06A PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN
BETONILAATAN PÄÄLLÄ
Rakennemalli
Tuulensuojalevy
Verhouslevy
Syöksytorvi
Lautalattia
Lattiavasa
Alapuu ( alla voi olla
huopakaista )
Betonilaatta, ( roskavalu )
100%RH
Sokkeli
Antura
Perusmaa
1950
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
Kapillaarikatko
Eriste
Lautojen alla voi olla huopakaista
100%RH
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
06B PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN
BETONILAATAN PÄÄLLÄ
Kosteuden siirtymät
Vauriot ja niiden aiheuttajat
VAURIOT
Orgaanisen aineksen homehtuminen betonilaatan päällä.
Lattian eristeiden homehtuminen.
VAURIOIDEN AIHEUTTAJA
Maaperästä siirtyvä kosteus, joka tasaantuu lattian eristekerrokseen.
Orgaanista ainetta joka voi homehtua
1950
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuntotutkimusmenetelmät
Kosteuden mittaukset
Rakennenäytteenotto
80
Suhteellisen kosteuden mittaus suoritetaan lattialankkuun poratun reiän kautta
06C PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN
BETONILAATAN PÄÄLLÄ
Suhteellisen kosteuden mittaus eristeen alaosasta.
Puun kosteuden paino-% mittaus lattiaan tehdyn aukon kautta.
Betonin kosteuden mittaus
RT 14-10675 mukaan.
Eriste
Betonilaatta
Suhteellisen kosteuden mittaus betonin ja eristeen rajapinnasta ja
painomittaus
% betonia vasten olevasta puumateriaa.
lista.Näytteenotto DIAN 01G mukaan. Mittaustulosten tulkinta
Ympäristöopas 28 mukaan.
1950
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
Mitta-anturi n.2-3mm korkeudella
betonin pinnasta
Piikit eivät saa
koskettaa betonia!
Jos mitta-anturit koskettavat betonia tulee liian korkeita arvoja.
Näytteenotto DIAN 01G mukaan.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
06D PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN
BETONILAATAN PÄÄLLÄ
Tutkimusalueet
Nurkkavyöhyke
n.1,0-1,5m
Tutkimus kannattaa aloittaa laatan reunavyöhykkeeltä. Lattian keskiosa on tutkittava, vaikka reunavyöhykkeellä ei esiintyisi
viitearvoja ylittäviä kosteuslukemia.
T
O
R
ME !!!
U
N
UU .SIVU STA
T
T
.... ARKA
UU A.keskialueilta
Vertailututkimukset
M
D T...T
S
H
Y
I
T
A
JES N!!!! V TTELO
R
JÄ KKII LUE
I
KA ÄLLYS
SIS
Ulkoseinävyöhyke
1950
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
Rakennenäytteitä mikrobitutkimuksia varten on otettava myös reuna- ja keskialueilta.
Mikrobitulosten tulkinta Asumisterveysoppaan mukaan.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Digikuvia tutkimuskohteesta
Alalaattaa vasten voi olla myös muoveja, papereita, pahveja yms.
Pahvissa esiintyy usein runsaasti näkyvää homekasvustoa.
1950
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
06E PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN
BETONILAATAN PÄÄLLÄ
Betonisen alalaatan päällä on usein pikieriste. Pikieriste ei yleensä
ole kunnossa vaan pikeä on sivelty puhdistamattoman betonilaatan päälle, jolloin pikieriste on ”harva”. Kosteus tulee eristeen
läpi lattian eristetilaan.
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
07A PUULATTIA SAHANPURUERISTE
Kosteuden siirtymät
Korokepuu
Sahanpuru
( voi olla 300mm )
Ponttilautalattia
Betonilaatta, ( roskavalu )
Kapillaarinen alussora
100%RH
Kapillaarinen perusmaa
Perusmaa
Kapillaarisuus
Diffuusio
1930
1950
VAURIOT
VAURIOIDEN AIHEUTTAJA
- Purueriste homehtuu ja lahoaa alaosastaan
- Lattian korokepuut lahoavat
- Betonilaattaa vasten olevat puuosat lahoavat
Maaperästä siirtyvä kosteus, joka tasaantuu betonilaattaan ja siitä lattian eristekerrokseen.
Rakennuksen ulkoseinien vierustoilla voi alalaatta
olla erittäin kylmä. Laatan pintaanvoi kondensoitua
kosteutta sisäilmasta
1970
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
07B PUULATTIA SAHANPURUERISTE
Vauriokuvia tutkimuskohteista
100%RH
Kapillaarinen perusmaa
Korokepuu lahoaa
Ilmarako
Ilmarako
Purueriste
Purueriste
Betonilaatta
Eristeen ja lattian välissä on usein ilmarako.
Raon konvektiovirtaukset aiheuttavat joskus
kylmyyttä ulkoseinävyöhykkeellä. Jos lattian
eristeissä / rakenteissa on mikrobivaurio,
leviävät mikrobien aineenvaihdunnan tuotteet
ilmaraon kautta koko lattian alueelle.
Maakerros
1930
1950
1970
RAKENNUSAIKAKAUSI
Tummunutta / kosteaa purua
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
07C PUULATTIA SAHANPURUERISTE
Näytteenotto/ mittaus
Suhteellisen kosteuden mittaus
Tummunut vyöhyke
100%RH
Kapillaarinen perusmaa
Mikrobinäyte 1
Mikrobinäyte 2
Betoni
Purueristeen alaosan tummuminen on selvä merkki kosteuden
siirtymisestä betonilaatasta.
Eristekerros voi olla mikrobivaurioitunut vaikka tummumista ei
ole tapahtunut.
Näyte 1 otetaan heti lattian avaamisen jäkeen.
Näyte 2 otetaan purueristeen alapinnasta.
1930
1950
1970
RAKENNUSAIKAKAUSI
Ponttilaudan alle ilmatilaan on usein pursotettu urea-formaldehydivaahtoa.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
08A REUNAVAHVISTETTU LAATTA
TIILITALO JA PUULATTIAT SEKÄ
VALESOKKELI
Rakennemalli, betonilaatasta puuttuu lämpöeriste
Kalkkihiekkatiili
Eriste
Rappaus
Syöksytorvi
Eriste
Lattiakoolaus
Kiinnityslaudat
Salaoja
Reunavahvistettu betonilaatta
Lämpöeriste puuttuu
1980
2000
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kosteuden siirtymät
Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat
08B REUNAVAHVISTETTU LAATTA
TIILITALO JA PUULATTIAT SEKÄ
VALESOKKELI
VAURIOT
- Seinän eristeet homehtuvat, katso DIAT 05
- Lattian puuosat ja eristeet homehtuvat
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
- Kosteus siirtyy betonilaatasta seinän ja
lattian rakenteisiin perusmaasta ja ulkoa
sulamis- ja sadevesistä.
- Orgaanista ainetta
- Puulastuja
- Sahanpurua
- Levyjen palasia yms.
TUTKIMUSMENETELMÄT
- Katso DIA 01A
- Seinän osalta katso DIA 05
ILMAVIRTAUKSET SISÄILMAAN_
- Katso DIAT 05E, F
1980
2000
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Nykyinen rakennustapa
Rakennemalli
09A HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ
Höyrysulku
Lämpöeriste
Verhouslevy
Harkkosokkeli
Sokkelin sisäpuolinen eriste
Eriste
Lattia
Routaeriste
Sokkelilevy
Kapillaarikatko
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
09B HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ
Nykyinen rakennustapa
Riskianalyysi
Höyrysulku vaakakoolauksen takana
Vaakakoolaus 50mm
Lämpöeriste 50mm
RAKENTEIDEN KOSTEUSRISKEJÄ / AIHEUTTAJIA
-
Sokkelin sisäpuolinen eristäminen
Höyrysulun sijoittaminen eristeen sisään
Talvirakentamisessa sisäilmassa suhteellinen kosteus 60% - 90% - RH
Anturan päältä puuttuu kosteuseristys
Maaperän kosteus siirtyy sokkelirakenteisiin
Maapinnan muotoilu / korkeus sokkelin vierustalla
Ilmaa virtaa sisäilmaan ulkoseinän ja lattian liitoksesta.
Liitoksen tiiveys usein puutteellinen.
100%RH
Kapillaarikatko
Kosteussulku puuttuu anturan ja sokkelin rajakohdasta
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
09C HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ
Nykyajan suunnitelma
Höyrysulun kondenssi
Kosteuskondenssia työmaaolosuhteissa.
KONDENSSITARKASTELUT KO. RAKENTEELLA
Sisäilma 60%RH T20°c
Ulkoilma 95%RH T-15°c
{ Ei kondenssia
Sisäilma 65%RH T20°c
Ulkoilma 95%RH T-15°c
{ Kondenssi 6g/m²/vrk
Sisäilma 70%RH T20°c
Ulkoilma 95%RH T-15°c
{ Kondenssi 16g/m²/vrk
Jos ulkoseinärakenne on ilman sisäpuolista levyä edellä esitetyissä
olosuhteissa on kondenssi 30g/m²/vrk.
Sisäilman suhteellinen kosteus työmaaolosuhteissa on oltava alle 60%RH.
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
09D HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ
Nykyajan suunnitelma
Höyrysulun kondenssi
Kondenssia
Sisäilma 70%RH T20°c
Ulkoilma 95%RH T-15°c
Vuorokauden sisällä kehittyy kondenssia valuvaksi vedeksi
asti. Niillä osilla missä ei ole pintaverhousta asennettu on kondenssi melko ”runsasta”.
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
10A BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ
Yleiskuva rakenteesta
Rappaus/ maali
Betoniseinä
Jalkalista
Betoni, pintalaatta
Eriste, esim. polystyreeni, styrox
Betoni, alalaatta
Alusmaa
Vahvistus
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
10B BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ
Kosteuden siirtyminen rakenteeseen
VAURIOT
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
1. Betonipinnan homehtuminen
2. Laasti/ maalipinnan homehtuminen
3. Laasti/ maalipinnan hilseily
4. Jalkalistan tausta homehtuu
1. Lattian alusmaan kapillaarisuus
2. Kosteuden siirtyminen rakenteisiin diffuusiolla
ja kapillaarisesti maaperästä
Usein näkyviä kosteusvaurioita
100%RH
Diffuusio
100%RH
Kapillaarisuus
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
Alusmaan suhteellinen kosteus
100%-RH
Kosteusarvo tarkoittaa maaperän
huokostilan suhteellista kosteutta.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
10C BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ
Kosteuden siirtyminen diffuusiolla/ kapillaarisesti
Digikuvia tutkimuskohteista
Maali hilseilee, pinnat ja muovimaton tausta homehtuu
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
Tasoite pehmenee, maali hilseilee, jalkalistan tausta homehtuu
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
10D BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ
Kosteusmittausmenetelmät
PINTATUNNISTUSMITTAUS
”PINTAMITTARI”
Pintatunnistimella kuntotutkimuksen yhteydessä saadaan
kosteuskertymäalueet selville. Toimenpide helpottaa tutkimustyötä oleellisesti ja varsinaiset kosteusmittaukset voidaan kohdistaa oikeille alueille.
Pintatunnistimen lukemia ei pitäisi esittää kuntotutkimusraporteissa, koska lukemissa on mittarikohtaisia eroja.
KUIVA ALUE
Pintatunnistimella kartoitetaan kosteuseroja rakenteista.
Pintatunnistin on kuntotutkijan/ kosteusmittaajan apuväline tutkimuksissa, jolla määritellään esim. tutkimusalueita.
Maata vasten oleva betonilaatta
on aina märkä/ kostea.
MÄRKÄ ALUE
Pintatunnistimen lukema ei esitä mitään kosteussuuretta.
100
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
10E BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ
Kosteusmittausmenetelmät
SUHTEELLISEN KOSTEUDEN MITTAUS
RH% ( Relative humidity )
PORAREIKÄMENETELMÄLLÄ
Jos betonin huokostilan suhteellinen kosteus on yli
80% RH on rakenteeseen tullut tai on tulemassa
ulkopuolista kosteutta.
Betonin suhteellinen kosteusmittaus on suoritettava ao. koulutuksen saaneen henkilön toimesta.
Betonin kosteusmittaus suoritetaan RT 14-10675 mukaan. Mittaustulosten tulkinta Ympäristöministeriön Ympäristöoppaan 28 mukaan.
KUIVA ALUE
Yleensä asuntojen betoniväliseinien suhteellinen
kosteus on n. 50-60% RH
MÄRKÄ ALUE
Betonin suhteellisen kosteuden mittaus on vaativa
tehtävä. Ohessa on esitetty mittaustapahtuman
vaiheet.
1. PORAUS
4
3
2. PUHDISTUS
2
1
3. PUTKITUS
4. TIIVISTYS
( Tiivistemassa )
Porareikämittauksia on tehtävä vähintään 2kpl.
märältä alueelta ja referenssi kuivalta alueelta.
5. MITTAUS
RH1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
mittauksen
vaiheet
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
10F BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ
Kuntotutkimusmenetelmät
Rakennenäytteen otto
Seinäpinnasta voi ottaa myös sivelynäytteen.
Näytteenotto Asumisterveysohjeen mukaan.
Materiaalinäyte seinäpinnoitteesta
Materiaalinäyte jalkalistan taustasta
Yleiskuva jalkalistan taustasta.
Lähikuva jalkalista taustahomeesta.
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
11A BETONISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ
NS. OSASTOIVA SEINÄ
Yleiskuva rakenteesta
Betoniseinä kosketuksissa alusmaan kanssa
Tyypillinen talojen rinneratkaisuissa
Osastoiva betoniseinä
Osastoiva betoniseinä
Maali/ rappaus yms. pinnoite
Jalkalista
Betonilattia
Betonilaatta
Eriste
Eriste
Alussora 100%RH
Sora
Antura
Alusmaa
Alusmaa
Lattioiden korkeusero muuttuu osastoivan seinän
kohdalla. Rakenteet ovat tyypillisiä rivitaloissa.
1950
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
11B BETONISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ
NS. OSASTOIVA SEINÄ
Vauriot ja niiden aiheuttajat
Kosteusvaurioita voi esiintyä
myös ylemmällä tasolla
Kosteusvauriot
100%RH
Diffuusio
Kuvanto eri puolilta seinää!
Kapillaarisuus
Kapillaarisuus
1950
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
VAURIOT
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
- Tasoite/ maalipinnan homehtuminen
- Jalkalistan taustan homehtuminen
- Kosteuden siirtyminen maaperästä betoniseinään.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
11C BETONISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ
NS. OSASTOIVA SEINÄ
Kuntotutkimusmenetelmät
Kartoitus pintatunnistimella
Kuntotutkija kartoittaa pintatunnistimella kosteuserot
seinästä alemman tason puolelta. Betonin kosteus mitataan
DIAN 10E mukaan.
40
40
40
Kuivaa
50
40
60
50
40
90
60
40
100
90
Mikrobinäyte
seinä pinnoitteesta
100
Kosteutta
120
120
120
Betonin suhteellinen kosteus mitataan RT 14-10675 mukaan.
1950
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
Mikrobinäyte
jalkalistan takaa
120
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
12A TIILISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ
Yleiskuva rakenteesta
Tiiliseinä anturan päällä ja kosketuksissa alusmaan kanssa
Kalkkihiekkatiili
Rappaus
Jalkalista
Betonilattia
Eriste
Eriste
Sorakerros
Alusmaa
Antura
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
12B TIILISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ
Vauriot ja niiden aiheuttajat
Näkyvia kosteusvaurioita
Kalkkihiekkatiili
VAURIOT
100%RH
1. Jalkalistan tausta homehtuu
2. Seinän tasoite/ maali homehtuu
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
1. Kapillaarinen kosteuden imeytyminen maaperästä
2. Diffuusio
100%RH
TUTKIMUS
- DIASARJA 10 mukaan.
Diffuusio
Kapillaarisuus
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuntotutkimusmenetelmät
Kosteuden siirtyminen diffuusiolla/
kapillaarisesti
13A TIILISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ
Kalkkihiekkatiili
Rappaus
VAURIOT
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
1. Betonipinnan homehtuminen
2. Laasti/ maalipinnan homehtuminen
3. Laasti/ maalipinnan hilseily
4. Jalkalistan taustan homehtuminen
1. Lattian alusmaan kapillaarisuus
2. Kosteuden siirtyminen rakenteisiin diffuusiolla
ja kapillaarisesti maaperästä
Jalkalista
KOSTEUDEN MITTAUS
Betoni, lattialaatta
- DIOJEN 10D, E mukaan
Eriste, styrox
Betoni, roskavalu
RAKENNENÄYTTEET
- DIAN 10F mukaan
Diffuusio
Kapillaarisuus
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Rakennemalli, eristeet rikkoontuneet ja siirtyneet valussa
14A REUNAVAHVISTETTU LAATTA
KYLMÄSILTOJEN VAIKUTUS RAKENTEESSA
KYLMÄSILTA tarkoittaa ulkoilmaa vasten olevassa rakenteessa kohtaa,
josta puuttuu lämmön siirtymistä eristävä kerros.
Eriste
Eriste
Kylmäsilta
Eriste
Laattaan on syntynyt kylmäsiltoja.
Eriste on rikkoontunut valuvaiheessa.
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Rakennemalli, eristeet rikkoontuneet ja siirtyneet valussa
Lämpö johtuu ulos kylmäsilloista
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
14B REUNAVAHVISTETTU LAATTA
KYLMÄSILTOJEN VAIKUTUS RAKENTEESSA
Rakenne jäähtyy
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
14C REUNAVAHVISTETTU LAATTA
KYLMÄSILTOJEN VAIKUTUS RAKENTEESSA
Rakennemalli, eristeet rikkoontuneet ja siirtyneet valussa
Vauriot ja niiden aiheuttajat
Kuntotutkimusmenetelmät
VAURIOT
VAURION AIHEUTTAJAT
- Parketin alusmuovi homehtuu
- Lattian pintalämpötila laskee
- Ulkoseinän alaosaan syntyy hometta
- Kylmäsillan aiheuttama lämpövuoto jäähdyttää rakenteen.
Silloin kun ilmavuoto on runsasta voi sisäilmasta kondensoitua kosteutta rakenteisiin.
Ilmavuoto
Ilmavuoto
Kylmyys voidaan todeta joko infrapunamittarilla tai lämpökuvauksella.
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Rakennemalli
15A REUNAVAHVISTETTU LAATTA,
PARKETTI SUORAAN LAATAN PÄÄLLÄ
Mahdollisia vaurioita
Jalkalista
Parketti
Betoni
Reunavahvistus
Eriste
Rakennekosteutta
Alusmaa
Eriste
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
Reunavahvistukseen jää ”normaalikuivatuksessa” vettä rakenteeseen. Vettä voi jäädä 10-20 l/
sokkeli metri, joka poistuu vuosien mittaan lattian alle ja myös seinärakenteen alaosaan.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Vauriot
VAURIOT
15B REUNAVAHVISTETTU LAATTA,
PARKETTI SUORAAN LAATAN PÄÄLLÄ
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
1. Parketin alusmuovin homehtuminen
2. Seinän alaosan homehtuminen,
alapuun lahoaminen
3. Lattioiden kylmyys ulkoseinävyöhykkeellä
Jos seinän alaosaan ja lattian rakenteisiin on syntynyt hometta, se ei
katoa pois, vaikka rakenne olisi myöhemmin elinkaarensa aikana kuiva.
1. Maakosteuden siiryminen betoniin
2. Reunavahvistukseen jäänyt rakennekosteus
TUTKIMUS
- Seinän alaosan tutkimus DIAN 01G-mukaan.
Hometta
Reunavahvistetuissa laatoissa voi olla vahvistuksen osalta betonia 0,5-0,8m³. Vahvistusosaan jää kosteutta, joka kuivuu vuosien mittaa rakenteisiin. Rakennekosteuden
aiheuttamia kosteusvaurioita on havaittu jopa 10v. rakentamisen jälkeen!
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
16A REUNAVAHVISTETTU LAATTA,
TIILISEINÄT JA PUULATTIA
Rakennemalli
Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat
Katso DIAT 06 ja 08
Kalkkihiekkatiili
Jalkalista
Ponttilautalattia, levylattia
Roskia, sahanpurua yms.
Eriste
Alusmaa
Rakennekosteutta
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
17A PURUERISTEINEN SEINÄ
Yleiskuva rakenteesta
Tuulensuojapahvi
Purueriste
Vinolauta
Huopakaista
Betoni
Puutolppa
Alapuu
1940
1960
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
17B PURUERISTEINEN SEINÄ
Vauriot ja niiden aiheuttajat
Kaikissa tämän tyypin taloissa ei ole huopakaistaa.
VAURIOT
Ulkoseinän alaosat ja eristeen ulko-osat
voivat homehtua talojen pohjois ja
itä-sivupuolelta.
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
- Viistosade
- Ilmaraon puuttuminen ulkoverhouksen alta
- Sokkelin kylmäsilta vaikutus, katso DIASARJA 24.
1940
1960
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
17C PURUERISTEINEN SEINÄ
Digikuvia tutkimuskohteista
Vinolautojen alapäissä kosteuden jälkiä
Kellarin holvi, josta voi puuttua eriste.
Rakenteessa on ns. kylmäsilta. Katso DIA 24
Irroitetun vinolaudan sisäpinnalla näkyvää hometta
1940
1960
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
17D PURUERISTEINEN SEINÄ
Digikuvia tutkimuskohteista
Tutkimusmenetelmiä
Jos materiaalinäytteitä otetaan mikrobimäärityksiä varten on näytteet otettava
seinän ulko-ja sisäpinnasta,
vertailunäyte seinän yläosasta.
Alapuun kosteusmittaus piikkimittarilla. ( Tehdään apureiät
vinolaudoitukseen )
Mikrobianalyysi Asumisterveysohjeen mukaan.
Märkää purua
Kosteuden jälkiä
runkotolpan alapäässä
Rakennenäytteet sahanpurun ulkopinnasta. Rakennenäyte alapuusta. Vertailunäytteet
otetaan talon etelä ja länsisivuilta.
1940
1960
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
17E PURUERISTEINEN SEINÄ
Digikuvia tutkimuskohteista
Havaintoja ja tutkimusmenetelmiä
Ulkopuolinen tervapaperi
Märkää purua
Alapuu on märkä
Tervapaperi märkä
1940
1960
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
18A 50-LUVUN TALON KELLARI
Rakennemalli
”Tojalevy” on puulastu/ sementtilevy. Levyä on käytetty ns.
rintamamiestaloissa.
Usein myös ilman lämpöeristystä, pelkkä ilmarako.
Rappaus
Betoni, maanvarainen
”Rivinteeraus”
Muuraus voi olla myös lapetiiliseinä
1940
1960
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
18B 50-LUVUN TALON KELLARI
Kosteuden siirtymät, vauriot ja niiden aiheuttajat
Kuntotutkimus
VAURIOT
- Seinän pinta, maali / pinnoite
homehtuu
- Tojalevy homehtuu
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
- Kapillaarisen kosteuden siirtyminen
maaperästä
- Sade ja sulamisvedet
KUNTOTUKIMUS
- Katso DIAT 5A-D
Salaojat usein liian ylhäällä tai
niitä ei ole lainkaan.
Diffuusio
Kosteutta
Kapillaarisuus
Betonilattia yleensä kostea/ märkä.
1940
1960
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Rakennemalli, Kosteuden siirtyminen rakenteissa
Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat
19A KELLARIN SEINÄN MINERAALIVILLAERISTYS
VOI OLLA MYÖS ELEMENTTIRAKENTEINEN
Kosteus voi nousta myös tiiliseinän eristeisiin
saakka, katso DIA 5.
VAURIOT
- Kellarin betoniseinä kastuu, vettä voi tulla seinän läpi kellariin.
- Eristeet homehtuvat
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
- Salaojitus ei toimi, tai on väärässä
korossa.
- Kapillaarinen kosteuden imeytyminen rakenteisiin.
- Sade- ja sulamisvedet.
Sade-ja sulamisvedet
Vettä eristeessä
Mahdollinen kosteusvaurio levyn takana
”piilossa”. Kosteus voi näkyä myös levyn
alaosassa huonetilan puolella.
TUTKIMUS
- Katso DIA 10
100%RH
Kapillaarinen kosteus nousee rakenteisiin.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
20A KELLARIN HARKKOSEINÄ
SISÄPUOLINEN ERISTE
Rakennekuva
Harkkoseinä
Sepeli
Sisäpuolinen eristetty seinä
Multa
Betoni, lattia
Eriste
Kapillaarikatko/ sora
Alusmaa
Kapillaarinen kosteuden siirtyminen
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
20B KELLARIN HARKKOSEINÄ
SISÄPUOLINEN ERISTE
Rakennekuva
Kosteus tasaantuu kellarin seinästä
lämmöneristys kerrokseen ja puurakenteisiin.
Sade- ja sulamisvedet
VAURIOT
- Sisäpuolisen eristeseinän
homehtuminen
VAURION AIHEUTTAJA:
100%RH
Kosteuden siirtyminen
diffuusiolla
100%RH
Mahdollinen pohjavesi
- Sade- ja sulamisvesien imeytyminen kevytsorarakenteeseen.
- Kosteuden tasaantuminen
sisäpuolelle eristettyyn
seinärakenteeseen.
- Kellarin seinän ulkopuolisen vesieristeen puuttuminen.
- Salaoja ei toimi, salaoja väärässä
korkeudessa tai puuttuu kokonaan.
KUNTOTUKIMUS
- Katso DIAT 01C-G
Kapillaarisuus
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuntotutkimusmenetelmät
20C KELLARIN HARKKOSEINÄ
SISÄPUOLINEN ERISTE
Suhteellinen kosteus mitataan levyn läpi eristeen sisä-ja
ulkopinnasta. Johtopäätökset tulosten mukaan. Katso DIA 01F.
Piikkimittari
Rakenteen avaus
100%RH
100%RH
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
Piikkimittaus DIAN 01C ja D:n mukaan.
Suhteellisen kosteuden mittaus DIAN 01G-mukaan
Rakennenäytteiden otto DIAN 01G-mukaan.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuvia tutkimuskohteista
20D KELLARIN HARKKOSEINÄ
SISÄPUOLINEN ERISTE
Kuva tutkimuskohteesta
Harkkoseinän alaosa kapillaarisessa tilassa.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
21A KELLARIN HARKKOSEINÄ
SISÄPUOLINEN ERISTE
Rakennekuva, seinän alapuu anturan päällä
Sokkelilevy
Muutoin sama kuin DIA 20, mutta seinän alaosa asennettu
anturan päälle. Tässä seinätyypissä runsaammin
kosteusvaurioita kuin 20D:ssä.
Sokkelilevy on usein vajaa. Eli se ei ulotu seinän alaosaan
asti tai on liian syvällä maanpinnasta.
Pohjavesi
Seinän alapuu
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
21B KELLARIN HARKKOSEINÄ
SISÄPUOLINEN ERISTE
Rakennekuva, seinän alapuu anturan päällä
VAURIOT
- Sisäpuoliseinän homehtuminen
VAURION AIHEUTTAJA:
- Sade- ja sulamisvesien imeytyminen kevytsorarakenteeseen.
- Kosteuden tasaantuminen
sisäpuolelle eristettyyn
seinärakenteeseen.
Kellarikerroksen sisäseinien tyyppejä on useita, mutta vauriot ovat
kuitenkin samantyyppisiä kuin DIOISSA 20 A-E.
100%RH
Pohjavesi
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Rakennemalli, massiivinen betoniseinä
22A KELLARIN SEINÄN
SISÄPUOLINEN ERISTYS
Sisäpuolinen eristys
Betoni
Seinän eristys
Katso DIASARJA 21
Pohjavesi
Vaurioita
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kosteuden siirtymät
Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat
22B KELLARIN SEINÄN
SISÄPUOLINEN ERISTYS
Talvella voi kehittyä jäätä betonin pintaan
KELLARIN SEINÄN VAURIOT
Kellarin seinän sisäpuolisen rakenteen
homehtuminen/ puurakenteiden lahoaminen
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
Diffuusio
- Kapillaarinen veden imeytyminen rakenteisiin
- Lämpökatkon puuttuminen kellarin seinän
yläosasta voi aiheuttaa kondenssivaaran
yläkerran lattian yläpintaan.
Pohjavesi
Kapillaarisuus
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
23A PURUERISTE KELLARIN
BETONIHOLVIN PÄÄLLÄ
Rakennemalli
Purueriste
Jalkalista
Lattia
Eristeen alaosa voi homehtua
Betoniholvi
100%RH
Rivinteeraus
Rakenne on tyypillinen ns. rintamamiestaloissa
1950
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
23B PURUERISTE KELLARIN
BETONIHOLVIN PÄÄLLÄ
Kosteuden siirtymät
Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat
Suhteellisen kosteuden mittaus DIAN 07D-mukaan
Lattia
VAURIOT
- Purueristeen alaosa homehtuu
- Seinän alaosa homehtuu
Kylmäsilta
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
Eristeen alaosa
voi homehtua
- Kosteasta betonista tasaantuu kosteutta
eristekerrokseen. ( Tasapainokosteus )
- Eristeen alaosan homevaurioita esiintyy
ulkoseinävyöhykkeellä.
- Betoniholvi jäähtyy lämpövuotojen takia
ja aiheuttaa kondenssia eristeen
alaosaan, betoni toimii ns. kylmäsiltana.
Betoniholvi
100%RH
1950
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
Kuntotutkimuksessa on tarkastattava
sisäilman aiheuttama kosteuskondenssi
ulkoseinävyöhykkeellä ja betoniholvin ja
eristeen rajapinnassa.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
24A ALUSKATE
Aluskatteen virheitä
VAURIO:
- Ulkoseinän rakenteet voivat
homehtua.
VAURIOIDEN AIHEUTTAJA:
- Veden valuminen aluskatteelta
seinän rakenteisiin.
- Veden valuminen yläpohjan rakenteisiin.
ALUSKATE PÄÄTTYY ENNEN ULKOSEINÄÄ
Aluskate päättyy ennen ulkoseinää. Aluskatteelta valuva vesi menee ulkoseinän ja yläpohjan rakenteisiin.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
24B ALUSKATE
Aluskatteen virheitä
ALUSKATTEEN TUTKIMINEN
- Aluskate tutkitaan valokuvaamalla.
Aluskate loppuu ennen hormia.
Läpivientikaulus puuttuu.
Aluskattteelta vesi valuu piipun kylkeen ja siitä yläpohjan rakenteisiin.
Aluskate loppuu ennen hormia.
Läpivientikaulus puuttuu. Aluskatteelta vesi valuu piipun kylkeen ja
siitä yläpohjan rakenteisiin.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Aluskatteen virheitä
IV-hormin läpiviennistä puuttuu läpivientikaulus.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
24C ALUSKATE
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
24D ALUSKATE
Aluskatteen virheitä
Aluskatteen ”pussit” vuotavat. Vesi jäätyy ja sulaa pusseissa säävaihteluiden mukaan. Vesi valuu yläpohjan rakenteisiin.
Aluskatteen asennustapa on puutteellinen. Aluskate on liian löysällä.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
25A HIRSISEINÄ JA PURUERISTE
YLÄPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITOS
Rakennemalli
Vesikattorakenne
Purueriste
Höyry / ilmasulku
Hirsiseinä
Vaurio
Purueristeet
1950
Mineraalivillaeristeet
1970
2000 2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
25B HIRSISEINÄ JA PURUERISTE
YLÄPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITOS
Vauriot ja niiden aiheuttajat
Kuntotutkimusmenetelmät
VAURIOT
- Ulkoseinän hirret lahoaa,
yläpohjan eristeet homehtuvat.
VAURION AIHEUTTAJA
- Höyry- / ilmasulku vuotaa seinän yläpohjan liitoksessa.
- Sisäilman kosteus kondensoituu hirren sisäpintaan.
- Hirret lahoavat ja eristeet homehtuvat, varsinkin pohjois-ja
itäpuolen seinissä.
Hirsi lahoaa eristeen kohdalta
Höyrysulun liitos vuotaa sisäilmaa yläpohjaan.
KUNTOTUTKIMUSMENETELMÄT
Höyry-/ ilmasulku
- Lämpökuvaus ullakkotilasta ( kylmänä vuodenaikana )
- Eristeen aukaisu/ poisto seinän kohdalta. Mekaaninen
koestus, puukolla, taltalla tms. sopivalla välineellä.
- Valokuvaus
Purueristeet
1950
Mineraalivillaeristeet
1970
2000 2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
Kondenssia tapahtuu myös uusissa hirsirakennuksissa, jos seinän ja yläpohjan liitoksessa on
ilmavuoto ( konvektiovirtaus ).
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
26A TUULETTUVA ALAPOHJA,
ALAPOHJAN LIITOS ULKOSEINÄÄN
Rakennekuva
Purueristeen ja lattian rajakohdassa on usein ilmarako!
Eriste
Lattian pintarakenne
Alapohjan ja ulkoseinän liitos vuotaa ilmaa
tuulettuvasta alapohjasta. Vuotoilman
mukana tulee epäpuhtauksia sisäilmaan!
Pahvi
Tuuletusaukko
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
Sokkeli
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
26B TUULETTUVA ALAPOHJA,
ALAPOHJAN LIITOS ULKOSEINÄÄN
Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat
VAURIOT
Lattialankutus
- Sisäilman laatu huononee
mikrobien aineenvaihduntatuotteiden päästessä sisäilmaan.
Pahvi
VAURION AIHEUTTAJA
- Ilmavuoto aiheuttaa kylmyyttä ulkoseinävyöhykkeellä.
- Ilmavirran mukana tulee alapohjasta
epäpuhdasta ilmaa sisätiloihin.
Hirsi
RYÖMINTÄTILAN ILMA EPÄPUHDASTA!
Sokkeli
Orgaanista ainesta
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
Hometta
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
26C TUULETTUVA ALAPOHJA,
ALAPOHJAN LIITOS ULKOSEINÄÄN
Kuntotutkimusmenetelmät, ilmavuodon paikallistaminen
Sp2 17.1
Sp1 4.4
Sp4 6.8
Ilm
av
ir t
a
Sp3 10.7
Sp5 14.8
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
sis
älle
Ilmavuoto voidaan havaita lämpökuvauksella tai savukokeella. Vuodon voi
paikallistaa myös infrapunamittarilla. ( Pintalämpömittari ) Jos sisäilmassa on
havaittu poikkeavia mikrobipitoisuuksia, on eräs mikrobien lähde alapohjassa.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
27A TUULETTUVA ALAPOHJA
TUULETUSKATVEITA
Rakennemalli, pohjakuva
Tuuletus
Tuuletuskatve
Tuuletuskatve
Sokkeli
Uunin perustus
Tuuletus
Tuuletusaukot keskellä sokkelia
Tuuletuskatve
Tuuletus
Tuuletuskatve
Tuuletus
Tuulettuvassa alapohjassa voi olla esim. kantavien väliseinien sokkeleita, joissa ei ole tuuletusaukkoja.
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
27B TUULETTUVA ALAPOHJA
Tuuletuskatve
Tuuletuskatveessa alapohja lahoaa, homehtuu
Lattiarakenne
Tuuletusaukko
Tuuletusaukko
Muottilautoja
Katveissa tuuletus ei toimi, alapohjaan kehittyy mikrovaurio.
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
Orgaanista ainesta/ vettä
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
27C TUULETTUVA ALAPOHJA
Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat
Tuuletus
Tuuletuskatve
VAURIOT
Tuuletuskatve
- Tuuletuskatveen kohdalta alapohja voi homehtua.
Sokkeli
Uunin perustus
Tuuletus
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
Tuuletus
Tuuletusaukot keskellä sokkelia
- Tuuletusaukot sijoitettu väärin
- Tuuletus puutteellinen
- Suhteellisen kosteuden nousua lisää oleellisesti maaperän kosteus
Tuuletuskatve
Tuuletuskatve
Mikrovauriot
Tuuletus
Mikrobien määrää lisää alapohjassa maan päällä oleva orgaaninen
aines ja purkamattomat muottirakenteet. Tuulettuvien alapohjien
tuuletusaukkojen minimipinta-alat on määritetty RakMK C2:ssa.
Alapohja
Kattovedet
Vettä
Alapohjassa voi olla myös vettä
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
Sulamis/ sadevedet
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
27D TUULETTUVA ALAPOHJA
Kuva tutkimuskohteesta
Serpula lacrymans eli lattiasieni
Tyypillinen vaurio alapohjan nurkasta, tuuletuskatveesta.
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
27E TUULETTUVA ALAPOHJA
Kuva tutkimuskohteesta
VAURIOT
- Alapohjan puurakenteet lahoavat. Tuulensuojana toimiva
paperikerros ja sen päällä oleva puru/ kutterin lastu homehtuvat.
Purukerroksessa homehtuu yleensä alapinta.
- Mikrobien aineenvaihdunnan tuotteet kulkeutuvat sisäilmaan.
VAURION AIHEUTTAJA
- Tuuletuksen puutteellisuus
- Maapohjakosteus, ulkopuolisten vesien ohjautuminen alapohjaan
- Orgaanisen aineen lahoaminen maan pinnalla
TUTKIMUSTAVAT
- Valokuvaaminen
- Alapohjan tarkastus ryömimällä
- Materiaalinäytteidenotto, purueristeen alapinnasta ja yläpinnasta
vertailunäyte esim. yläpohjan kuivasta purusta. Näytteet otetaan
tuuletuksen katvealueilta, yleensä ulkonurkista. Näytteet voidaan
ottaaalakautta, jolloin lattiat eivät rikkoudu.
- Puurakenteiden tutkiminen ”piikkitestillä” esim. puukolla yms.
Orgaaninen aines homehtuu maan pinnalla.
- Tyypillinen riskipaikka on 70-luvulla tehdyn elintasosiiven ja
rintamamiestalon liitoskohdassa, jossa ulkoseinän puurakenteet
on usein jätetty uuden osan maanvastaisen laatan alustatäytön
sisään.
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
29A YLÄPOHJAN HÖYRY/
ILMASULUN VUODOT
Rakennekuva
Eriste
Kattoristikko
Höyrysulkumuovi
Alapaarre
Reikiä/ viiltoja yms.
Yläpohjan höyrysulku vuotaa. Vuotoilman kosteus kondensoituu eristekerrokseen.
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
29B YLÄPOHJAN HÖYRY/
ILMASULUN VUODOT
Vauriot, vaurioiden aiheuttajat
VAURIOT
- Yläpohjaan kehittyy talvella jäätä, kuuraa ja kosteutta.
- Yläpohjan rakenteet voivat kosteusvaurioitua.
JÄÄTÄ
VAURION AIHEUTTAJA
JÄÄTÄ
- Yläpohjan höyrysulku vuotaa.
- Yläpohjan tuuletus voi olla puutteellinen tai sitä ei ole ollenkaan.
JÄÄTÄ
KUURAA
Kuuraa/ jäätä
JÄÄTÄ
JÄÄTÄ
Lämpövuoto
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
Lämpövuoto
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuntotutkimusmenetelmät
Lämpökuva
Sp1 9.6
Yläpohjan vuodot saa parhaiten selville lämpökuvauksella. Lämpökuvaus ohjeen
LVI 10-10393 mukaan.
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
29C YLÄPOHJAN HÖYRY/
ILMASULUN VUODOT
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Yläpohjan vaurioita
29D YLÄPOHJAN HÖYRY/
ILMASULUN VUODOT
Metalliosat ruostuvat. Ilmavuodon
lähialueen eristeet ja rakenteet voivat
homehtua.
Ulkoseinän ja yläpohjan höyrysulkua ei
ole tiivistetty toisiinsa.
Vuotokohta näkyy kattoristikon alapaarteessa. Vuotokohdalle kertyvä jää sulaa
lämpötilan noustessa ja vuodon jäljet
voivat näkyä myös asunnon puolen
seinässä.
Yksityiskohta höyrysulun vuodon aiheuttamasta vauriosta kattoristikon rakenteessa.
1980
2011
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
30A ULLAKKOTILA
TUULETUKSEN TUKKIMINEN
Periaatekuva ullakkotilan räystästuuletuksesta
Vesikate
Ullakkotila
Kattokannattaja
Yläpohjan eriste
Tuuletus
RÄYSTÄSTUULETUS
Seinäverhous
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
30B ULLAKKOTILA
TUULETUKSEN TUKKIMINEN
Periaatekuva ullakkotilan räystästuuletuksesta
Vesikate
Homehtuu
Tuuletus tukittu
LISÄLÄMMÖNERISTYS
Ullakkotila
Kattokannattaja
Yläpohjan eriste
Räystästuuletus
VAURIOT:
- Katteen alustarakenne ja yläpohjan eristeet
homehtuvat, katteen alusrakenne lahoaa.
VAURION AIHEUTTAJA:
- Tuuletus estyy katteen ja eristeen välistä.
- Rajakerrokseen kondensoituu vettä.
Seinäverhous
Yläpohjan lisälämmöneristyksen yhteydessä tukitaan usein myös yläpohjan tuuletus.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuva tutkimuskohteesta
30C ULLAKKOTILA
TUULETUKSEN TUKKIMINEN
KUNTOTUTKIMUS:
- Valokuvaamalla
- Tarvittaessa mikrobinäytteenotto vesikaton ja yläpohjan rakenteista.
Jäätä / kuuraa
Tuuletuksen tukkiminen voi aiheuttaa kuuran ja jään muodostumista kattorakenteisiin. Ilman lämmetessä
jää ja kuura sulaa ja kastelee rakenteet ja voi aiheuttaa homehtumisen yläpohjaan ja kattorakenteisiin.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
1980
2011
PERUSPARANNUKSIA
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Rakennekuva
Eriste
Sauna
31A MÄRKÄTILA, SAUNAN JA PESUHUONEEN
VÄLISEN SEINÄN ALAPUU PINTALAATAN PÄÄLLÄ
Kaakeli
Pesuhuone
Alapuu
Eriste
Betoni, lattia
Alustäyttö
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
31B MÄRKÄTILA, SAUNAN JA PESUHUONEEN
VÄLISEN SEINÄN ALAPUU PINTALAATAN PÄÄLLÄ
Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat
VAURIOT
- Seinän alapuu lahoaa ja homehtuu
- Eriste homehtuu
VAURIOIDEN AIHEUTTAJA
- Märkätilan vesieriste on rikki tai sitä ei ole olemassa
- Laattojen alla ei ole vesieristystä tai se on rikkoontunut ja vuotaa.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
Lattian ja seinän kulmassa voi olla vuoto, vesieristys
rikki tai sitä ei ole ollenkaan.
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuva tutkimuskohteesta
31C MÄRKÄTILA, SAUNAN JA PESUHUONEEN
VÄLISEN SEINÄN ALAPUU PINTALAATAN PÄÄLLÄ
Seinän alapuun tilanteen saa parhaiten selville pesuhuoneen ja saunan välisen oven karmin alta
poistamalla kaakelit. Tutkimus kuvaamalla, avaamalla rakennetta, piikkimittarilla kosteuden mittaus.
Pesuhuoneen ja saunan välisen seinän tutkimus on helpoin suorittaa saunan puolelta.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
32A MÄRKÄTILA PESUHUONE
SAUNA, VÄLISEINÄ
Rakennemalli
Puupaneeli
Eriste
Sauna
Pesuhuone
Kaakelointi
Kaakeli
Alapuu
Betoni, lattia
Eriste, styrox
Eriste, styrox
Betoni alalaatta
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
32B MÄRKÄTILA PESUHUONE
SAUNA, VÄLISEINÄ
Kosteuden siirtyminen
Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat
VAURIOT
- Seinän alapuu lahoaa, eriste homehtuu,
runkotolppien alapuut lahoavat.
SAUNA
PESUHUONE
Kaakelointi
Alapuu
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
- Kosteuden siirtyminen alalaatasta seinärakenteeseen.
- Märkätilojen vesieristys vuotaa.
Betoni, lattia
Eriste
Eriste
Betoni alalaatta
100%RH
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kosteusvaurion tutkiminen
Suhteellinen kosteus
80(R
H)
32C MÄRKÄTILA PESUHUONE
SAUNA, VÄLISEINÄ
Rakenteen kosteusvaurio paikannetaan saunan
puolelta ja mitataan sekä kuvataan esim. kaapelikameralla. Mittaus saunan puolelta ei riko suihkutilan
vesieristystä.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
32D MÄRKÄTILA PESUHUONE
SAUNA, VÄLISEINÄ
Kosteusvaurion tutkiminen
Alapinnan kosteuden mittaus
Kuvaaminen
Piikkimittaus DIAN 01D-mukaan.
25p-%
25p-%
Seinäeriste vaikeuttaa esim. alapuun
kuvaamista, mutta eräillä endoskooppityypeillä sekin onnistuu.
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
Kuva tutkimuskohteesta
Seinän alaosan kosteusvaurio
1980
RAKENNUSAIKAKAUSI
32E MÄRKÄTILA PESUHUONE
SAUNA, VÄLISEINÄ
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
33A MÄRKÄTILAN LÄPIVIENNIT
Märkätila, suihkun vaikutusalue
VAURIOT
VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT
Seinät kastuvat pinnoitteen alta.
- Putkien läpiviennit tiivistämättä.
- Märkätilan muovitapettejen saumat vuotavat.
Läpivienti
Muovitapetti, puskusaumoin
Puskusauma
Kannake
Läpivienti
Kaakeli, putkien läpivienti suohkun alapuolelta
KUNTOTUTKIMUS:
- Kosteutta voidaan kartoittaa pintatunnistemella, mutta varsinainen kosteusmittaus alustasta on suoritettava porausreikämenetelmällä ja
puurakenteista piikkimittarilla.
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI
anssi nousiainen & pertto heikkinen
PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET
34A PÄÄLLELAATOITUS
Rakennemalli
Kosteus pääsee saumasta alustaan
Muovimattojen/ tapettien päällelaatoitusta ei
suositella, koska laastin emäksisyys kovettaa
muovimatot ja matot kutistuvat ja halkeilevat.
Maton kulma joudutaan leikkaamaan auki muovimaton kulmapyöristyksen takia, jolloin kosteus
pääsee muovimaton kulmasta alustaan.
Vanhan kaakelin päällelaatoitus seinän kohdalla voi tulla kyseeseen jos vanhojen laattojen alla
on vesieristys.
Lattian laatoitusta vanhan laatan päälle ei suositella, koska lattiakaivon liitoksen kanssa tulee
ongelmia.
Kosteus pääsee avatusta kulman avauksesta alustaan
1950
1980
2010
RAKENNUSAIKAKAUSI