unite for children - UNICEF
4 | 2009 UNICEFin korttimyynnin ensimmäiset 12 vuotta Suomessa ovat legendaa Sivu 4 Keskon Ulla Rehell: Yhteiskuntavastuulla pystyy muuttamaan asioita parempaan suuntaan Sivu 8 KIOS puolustaa myös lapsen oikeuksia Sivu 10 Yritysyhteistyö näkyvää ja monipuolista joulun alla Sivu 12 unite for children Uutisia 2009 Teksti: KD Lapsen oikeuksia opiskeltu ympäri maan Isot oppilaat kertomassa pienemmille lapsen oikeuksista. Pelle Bergström Ruokolahden ykkösluokan oppilaat kuuntelevat seiskaluokkalaisten lukemaa Lasten oikeudet -esitystä ja tutkivat UNICEF-koulujen oppimateriaalia Lapsen oikeuksien sopimuksen 20 -vuotisnäyttelyssä kirjastossa.Ykkösluokka toi näyttelyyn verrokkiaineistoksi kaiken sen materiaalin, jolla he vuoden mittaan opiskelevat. Imatran toimintaryhmä järjesti tapahtuman ja näyttelyn Ruokolahdella. Ruokolahti on Etelä-Karjalassa, Saimaan rannoilla, Imatran naapurina. Eturivissä lasten oikeuksien puolesta toimi myös Kansainvälisen lapsen vuoden 1979 Suomen komitean jäsenenä ja pääsihteerinä. Lastensuojelun keskusliittoa Justander johti vuosina 1977–1989. UNICEFin pääsihteeri Pentti Kotoaro totesi ojentaessaan kunniakirjan, että kaikki jotka tekevät työtä lasten oikeuksien eteen tänä päivänä ovat suuressa kiitollisuuden velassa Kallen tapaisille näkijöille, jotka olivat valmiita taistelemaan lasten oikeuksien puolesta. Johannes Romppanen Sosiaalineuvos Kalle Justander vastaanotti Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen UNICEFin lasten oikeuksien 20-vuotisjuhlassa 19.11. Justanderin panos lasten asian eteen sopimuksen syntyvaiheessa 20 sitten oli merkittävä. Hän on Suomen avaintekijöitä lasten oikeuksien historiassa. Hänen jalanjälkensä on merkittävä myös kansainvälisesti, sillä hän toimi 1984–89 Defence for Children International -järjestön sekä hallituksen että kampanjatyöryhmän jäsenenä. Justander Sirpa Taskinen, Suomen UNICEFin hallituksen vpj, Kalle Justander, pääsihteeri Pentti Kotoaro. 2 unicefuutiset 4 | 2009 Älä hyvä ihminen hermostu – hanki lahjaksi Pehmeitä paketteja Joulu on lähempänä kuin mitä jotkut meistä toivoisivat. Lahjat ovat vielä ostamatta. Ostamaan ehkä ehtisi, kunhan tietäisi mitä. Ei kannata hermostua: www.unicef.fi/pehmeapaketti saattaa olla ratkaisu viime hetken lahjapaniikkiin. Ja se on ”aito”. Miten niin aito? No siksi, että UNICEFin ”pehmis” ei ole mikään hintaesimerkki tai mielikuvituslahja. Pehmis on konkreettinen ja elintärkeä tarvike, jonka UNICEF toimittaa maailman lapsille ja heidän tärkeille ihmisilleen ympäri maailman vuoden jokaisena päivänä. Lahjavaihtoehdot ovat tavaroita, joita UNICEF käyttää työssään lasten parissa: rokotteita, koulutarvikkeita, lääkkeitä ja lisäravintoa. Ja paljon muuta mikä on tärkeää kun halutaan pitää lapsi hengissä. Alkuvuodesta kerromme mihin päin maailmaa Suomessa ostetut Pehmeät paketit on lähetetty. Silloin on aika antaa mielikuvitukselle tilaa ja nähdä edessään esimerkiksi se pikku tyttö tai pikku poika joka kietoutuu mummin lahjaksi saamaan läpimään huopaan. Pää kirjoitus Kuva: Johannes Romppanen Sisältö Uutisia 2 Pääkirjoitus 3 UNICEF-korttimyynnin historia Suomessa 4 Kesko edistää lasten hyvinvointia 8 KIOS 10 Yritysyhteistyö 12 Postia joulupukille 13 Resume på svenska 14 Vapaaehtoisten yhteystiedot 15 UNICEF-uutiset/UNICEF-nytt Suomen UNICEFin jäsen- ja tiedotuslehti Finska UNICEFs medlems- och informationsblad Toimitus/Redaktion Kirsti Dalman Taitto: Elido Oy/Markkinointikari Kansikuva: UNICEF Moskova Perttulantie 6, 00210 Helsinki Bertasvägen 6, 00210 Helsingfors Puhelin/telefon (09) 584 501 www.unicef.fi information@unicef.fi Painopaikka/Tryckeri Esa Print Oy Painos/Upplaga 7000 ISSN 0786-3853 Hallitus/Styrelsen Matti Honkala, pj Sirpa Taskinen vpj Riikka Hankonen Leena Karo Anja Leino Iris Länsilahti Ulla Rehell Maria Romantschuk Thomas Wilhelmsson Antti Heikinheimo (lainopillinen neuvonantaja) Hyvän tahdon lähettiläät/ Goodwill ambassadörer Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Anna Hanski, Katri Helena Kalaoja, Rainer Kaunisto, Juha Laukkanen, Jyrki Linnankivi, Eppu Nuotio, Iiro Rantala, Micke Rejström, Axl Smith, Jorma Uotinen, Eija Vilpas Onnen pipanoita Olemme hyviä kavereita pian nelivuotiaan Eemelin kanssa. Tapaamme säännöllisesti ja teemme ”hommia” yhdessä ulkona. ”Hommat” tarkoittaa polttopuiden kuljettamista kottikärryillä, risujen keräilyä, syksyllä porkkanoiden ja perunan nostoa ja paljon muuta puutarha- ja pihatöihin liittyvää. Sisätiloissa leikimme piilosilla oloa, rakennamme pikkuautojen parkkipaikkaa, keksimme yllätyksiä ja telmimme. Eemeli on onnellinen poika, olen ajatellut. Miksiköhän ajattelen näin. Miten tunnistamme onnellisuuden tai sen puuttumisen? Dalai Lama on sanonut viisaasti, että meidät kaikki on rakennettu samalla tavalla, meillä on samanlainen mieli ja samanlainen tunne-elämä. Me synnymme samalla tavalla, ja me kaikki kuolemme. Ja haluamme kaikki elää onnellisina. Päätin ryhtyä oppimaan Eemelin onnellisuudesta. Kun meillä on laajemman perhepiirin tapaamisia, olen huomannut Eemelin ottavan huomioon kaikki paikallaolijat. Hän varmistaa, että kaikki ovat mukana ilon jakamisessa. Hän on utelias ja kysyy lähes jokaiseen asiaan ”miksi”. Arvelen, että hän kysyy ilman ennakkoasenteita. Hän tuntuu hyväksyvän vastauksen ja se lienee mutkatonta luottamusta. Mikä meitä estää olemasta onnellisia. Mitä jos rohkeasti kohtaisimme toisemme avoimin silmin. Mitä jos rohkeasti luottaisimme toiseen ihmiseen. Minusta onnellista on, kun Eemeli tarttuu käteen ja sanoo ”Tule vaari, mennään leikkimään”. Pentti Kotoaro pääsihteeri Suojelija/Beskyddare Tohtori Pentti Arajärvi unicefuutiset 4 | 2009 3 Maanalainen päämaja ja naisellinen alkuhässäkkä Teksti: Katri Simonen Kuvat: Patrik Lindström UNICEF-kortti lähti lentoon Kalevankadun kellarista Kun oikea ihminen on paikalla oikeaan aikaan, alkaa tapahtua. Syttyy kipinä, ja kipinästä vaikka mitä. UNICEFin 12 ensimmäistä vuotta ovat jo legendaa. Puhelin soi Gunvor Hustichin yöpöydällä. Surinan ja iloisen kilinän keskeltä erottuu Matti Sulamaan ääni. Herrat lääkärit olivat Suomalaisella Klubilla ja tykönänsä päättäneet, että UNICEFia on alettava tehdä tunnetuksi Suomessa. Rupeaisiko Gunni YK-liitosta itsenäistyvän yhdistyksen pääsihteeriksi? Gunvor Hustich, 53, eli Gunni oli lääkäreille tuttu, koska suomenruotsalaisissa piireissä kaikki tunsivat toisensa, ja Gunni – viiden, kuuden kielen taitaja – oli tehnyt käännöstöitä lääkärilehtiin. Hänen puolisonsa oli Svenska Handelshögskolanin rehtori. – Mitä siihen hommaan kuuluisi? Gunni kysyi. – UNICEF-korttien myymistä, vastasi Sulamaa. Vuosi oli 1967. ”Ihana nähdä teitä!” Vuonna 1970 yhdistykselle palkattiin ensimmäinen työntekijä, Pohjanmaalta Helsinkiin muuttanut nuori, vaalea ja pitkä Eila Kleimola. Samassa yhteydessä Gunni taivuteltiin samaan palkkaa työstään, mitä hän ei olisi halunnut. Siihen mennessä uusi pääsihteeri oli jo valjastanut kaikki ystävättärensä ja tuttunsa UNICEFin palvelukseen. Saara Aarnion kautta oli järjestynyt kellaritila Kalevankatu 12:sta, rakennusyhtiö Palkin talosta. Kuljetusliike Victor Ek oli antanut rekkansa ilmaiseksi korttilaatikoiden rahtikuljetuksiin. Alkuvarasto oli Gunnin sängyn alla. Gunni oli myös keksinyt, että Osuuspankit olisivat hyvä myyntikanava korteille. Kun Eila alkoi työnsä, hänen ensimmäinen tehtävänsä oli selvittää, kuinka paljon ja mihin kaikkialle kortteja oikein oli Gunnin mobilisoimien vapaaehtoisten – paljolti suomenruotsalaisten hienostorouvien voimin – lähetetty. Gunvor Lindström 4 unicefuutiset 4 | 2009 Syksyllä 1971 Eila Unelius luki Töölöläinen-lehdestä UNICEFin toiminnasta. Hän löysi Palkin talon – se oli Veikko Lehtisen sähköliikkeen vieressä, ja hississä piti painaa AK-nappia (ei YK:ta eli yläkellaria) – ja tarjoutui vapaaehtoiseksi. Kun hän esitteli itsensä, vastauksena oli ilahtunut huudahdus: Täällä on toinenkin Eila! Hänet pantiin heti pussittamaan kortteja, ja asia oli sillä selvä. Uudesta, lyhyestä Eilasta tuli Mini ja pitkästä Eilasta Maxi. Neljänneksi mukaan saatiin Veikko Kaila, joka tuli UNICEFiin hakemaan graduunsa materiaalia. Hänestä leivottiin tiedotussihteeri. Viidenneksi – ystävän tuttavan kautta – ilmaantui Gunvor eli Guni Lindström. Aina maanantaiaamuisin Gunni halasi meitä ja sanoi: ”Ihana nähdä teitä!” Eila Unelius Kellarielämää Kellari oli betonia. Putket humisivat. Sateella kiikutettiin ämpäreitä katon vuotokohtiin: autojen renkaista yläkellarin parkkihallista tihkui vettä. Vessassa käytiin kellarinaapuri Strömbergin puolella. Sieltä myös haettiin kahvivedet. Seiniä peittivät isot UNICEF-postikorttilaatikot. Yhteen laatikkoon mahtui 50 kymmenen kortin pakettia. Paketissa oli viisi erilaista korttia tai sitten se oli ”sasetti”: joka kortti eri sorttia. Yksittäiskortti kirjekuorineen maksoi 50 penniä. Käsikassana toimi vanha paitalaatikko. Keskellä kellaria oli iso vihreä pukkijalkapöytä; se rikkoi sukkahousuja papereita lajiteltaessa. Vanhanaikainen vaaka ja käsinveivattava frankkeerauskone odottivat pakkauspöydällä. Kopioita käytiin ottamassa yläkerroksista Palkin puolelta. Puhelin pirisi, puhe porisi ja ruskea paperi rätsähteli rullasta repäistäessä. Naiset ottivat vastaan tilauksia, kirjoittivat käsin kuormakirjoja ja ynnäsivät päässä ja paperilla matka- ja postikuluja. Kerran Guni Lindstöm näki ihanan unen: jokaisella oli oma sievä laskukone. – Pian sen jälkeen sellaiset heille ilmaantuivatkin, pääsihteeri hommasi jostakin. Eila Taimela (Kleimola) Ylipäätään hän hommasi heille kaiken, ilmaiseksi. Niin huonekalut, koneet, kynät kuin paperitkin kellarissa olivat lahjaksi saatuja – tai suoran sanoen eri tahoilta kerjättyjä. Sillä pääsihteerin johtoajatuksena oli rahan keräämisen lisäksi sen säästäminen, UNICEFin hyväksi. Paperitkin käännettiin. Ihmisiä kävi paljon. Korttiteline oli ovensuussa. Pääsihteeri laittoi päällimmäiseksi vanhimmat kortit, nehän oli ensin myytävä. Usein hän tuli esittelemään kortteja, kun tuli asiakas. Eiloja nauratti, kun he seurasivat tilannetta. Asiakas, joka tuli ostamaan kahta korttia, lähti pois kahden paketin kanssa ja ihastuksissaan, kun itse säihkyvä pääsihteeri oli ne hänelle myynyt. Tai asiakas päätyi itse vapaaehtoistyöntekijäksi kellariin. – Talonmies raahasi valmiit paketit postiin omalla pakettiautollaan. Me käytimme kaikkia hyväksi – ja meitä käytettiin hyväksi. Mutta sitä ei mieltänyt työnteoksi. Me teimme työtä vapaaehtoisesti, innolla ja suurella sydämellä, kelloa katsomatta. Ja kaikki sanoivat, että kellarissa oli kiva tunnelma, Maxi sanoo. Mini ja Guni nyökyttävät vahvistukseksi. Charmia asian hyväksi Jokainen hänet tavannut vakuuttaa, että Gunni tuli toimeen kaikkien kanssa ja osasi ottaa tilanteen kuin tilanteen haltuunsa. Asiakkaat ja vapaaehtoiset olivat välillä kärttyisiä, ja hankalia puhelinsoittoja tuli. Silloin pääsihteeri pääsi oikein loistamaan. Hän kallisti päätä, siristi silmää, imi tupakkaa ja hymyili intiimisti. Hän puhui aurinkoisesti ja kuin parhaalle ystävälleen. Hetken kuluttua lähikontaktiin otettu oli jo myyty. Yritysjohtajille Gunni ”antoi mahdollisuuden osallistua UNICEFin toimintaan”… ja kun epävarmaksi käynyt johtaja tuli sanoneeksi ”ehkä”, Gunnille se oli päivänselvä ”kyllä”. UKK:kaan ei mahtanut hänelle mitään. Gunni oli kerran väkisin työntänyt korttipaketin Kekkosen kainaloon, vaikka tämä esteli. Tosin lahjaksi, kerrankin. Suomen UNICEFin pääsihteeri onnistui myös houkuttelemaan syrjäiseen maahan maailmankuuluja tähtiä eri tempauksia mainostamaan. Jo vuonna 1969 hän järjesti suuren gaala-juhlan, johon vieraiksi saatiin mm. Danny Kay ja itse Marlon Brando – Gunnin suuri ihastuksen kohde ja valtava sensaatio Suomessa. Näihin tähtiin pääsihteeri tutustui matkustaessaan ulkomailla YK:n tilaisuuksissa. Kerran pääsihteeri oli Oslossa ja oli juuri saanut Danny Kayn lupautumaan Suomen vierailulle. Iloissaan pääsihteeri saattoi Kayn lentokentälle ja huiskutti: Nähdään pian Suomessa! Vasta silloin hän huomasi, että hänenhän piti itse lähteä samalla koneella. Kerran taas hän oli tulossa matkalta Pariisista, ja Eilat miehineen menivät häntä lentokentälle vastaan. Vasta kotona pääsihteeri huomasi, että käsilaukku oli kadonnut. Siis takaisin kentälle. Elina Lindberg unicefuutiset 4 | 2009 5 Punaiset kynnet, leopardipuku Laukku löytyi Seutulan ikkunalaudalta, mihin hän oli sen vastaantulijoita riemukkaasti halatessaan unohtanut. Myös Mini ja Maxi pääsivät välillä mukaan ulkomaille. Kerran vuodessa oli esimerkiksi korttikokous, jossa valittiin seuraavan vuoden korttivalikoima. Yhdessä lobattiin, jotta mukaan saataisiin suomalaisten taiteilijoiden tekemiä kortteja. Gunnin lisäksi muillakin UNICEFin naisilla oli hyödyllistä viehätysvoimaa. Esimerkiksi Matti Ranin ihastui Maxiin, minkä seurauksena Kansallisteatterissa järjestettiin näytös UNICEFin hyväksi. – Ennen näytelmän alkua UNICEFin hallituksen puheenjohtaja Matti Sulamaa kiipesi lavalle pitämään puheen. Hänellä oli toisessa jalassaan punainen ja toisessa sininen sukka, Mini kertoo. – Gunni oli naisellinen nainen loppuun saakka, Mini jatkaa. Pääsihteerin tavaramerkkinä olivat pitkät punaiset kynnet.Tukka sinersi ja leninkiä täplittivät leopardikuviot, niin kuin silloin oli muotia. Maxi muistelee: – Kynnet rapisivat kun Gunni kovaa vauhtia kirjoitti koneella ja röökasi. Vieressä oli iso paperipino, toisella puolella tuhkakuppi – ihme ettei sattunut tulipaloa. Sormus oli iso ja ihan täynnä pieniä vihertäviä kiviä. – Tää on niin tylsää – mä tuun pakkaamaan!, Gunni sanoi yhtäkkiä. Hän tykkäsi pakkaamisesta, hän teki toimistossa kaikkea. Mutta Irre eli Irene von Graevenitz, joka oli ollut partiojohtajana ja tullut vapaaehtoiseksi kellarin pakkauspuolelle, ei pitänyt siitä, että pääsihteeri yhtäkkiä ryntäsi hänen alueelleen, myös Eilat katsahtivat tuolloin toisiinsa: nyt tulee virheitä. Jonkin ajan kuluttua he rupesivat teeskentelemään väsymistä ja ehdottivat pääsihteerille kaikkien kotiin lähtemistä siltä päivältä. Aina pitkää päivää tekevä pääsihteeri saatiinkin suostumaan, ja Mini ja Maxi saattoivat hänet Stockan kulmalta Munkkiniemen raitiovaunuun. Hei hei! Sitten he palasivat kellariin. He avasivat paketit ja tarkistivat, oliko Gunni kerännyt laatikoista oikeat kortit, ettei tulisi jälkiselvitettävää. Usein kello kävi jo kymmentä – ja silloinkin puhelin saattoi soida ja tulla korttitilauksia. – Ihmiset luulivat että UNICEFin toimisto on auki 24 tuntia vuorokaudessa, Mini sanoo. Joskus taas kävi niin, että kun naiset maanantaiaamuna tulivat kellariin, vastassa oli Veikon kirjoittama lappu: Hei Kullanmurut, olimme täällä poikien kanssa pakkaamassa viikonloppuna. Veikko Kaila oli tuntiopettajana Ressussa ja sai sieltä oppilaitaan auttamaan. Kahvit ja kymmenen kysymystä Aina syksyisin kellarissa vallitsi hurja hässäkkä ja hyväntuulinen, naisellinen kaaos. Keväällä oli rauhallisempaa. Silloin selvitettiin tilityksiä ja lähetettiin kouluihin opetusaineistoja. ”Keitetääns kahvit!” oli paussin merkki. Kahvin poristessa joku haki Fredan kulman Ehosta pullat tai sämpylät – sen kummempia ei syöty. Huvitukseksi tutkailtiin Ilta-Sanomien 10 kysymystä. Ja pitihän asiakkaiden kanssa seurustella. UNICEFin ”maanalaisen päämajan” maine alkoi levitä. Aina kun Suomeen tuli korkea-arvoisia vieraita USA:sta tai Euroopasta, pääsihteeri toi heidät kellariin. – Hän käänsi heille ne 10 kysymystäkin. Ikään kuin esitelläkseen, että näin Suomen UNICEFissa toimitaan!, Maxia naurattaa. Työpäivän päätteeksi saatettiin porukalla lähteä ”Hallenbergin neuvotteluihin”. – Kerran olimme Angleterressä. Eteisessä mies puhui puhelimeen: Ai äiti on kaupassa? No sano äidille, että isi on Tampereella ja Hallenbergin neuvotteluissa! Vankkumaton luottamus Korteista ylivoimaisesti parhaiten kävivät kaupaksi suomalaistaiteilijoiden tekemät: Osmo Omenamäen, Tove Janssonin, Pekka Halosen. – Se pitkulainen Halosen Heinäkuorma oli niin suosittu, että sitä piti lähteä erikseen hakemaan Tukholmasta. Kerran postituslistaan oli kirjoitettu 10 x Heinäkuorma, á 5 mk. Tilintarkastaja näki sen ja ihmetteli: Kylläpä saa halvalla heinää, Mini muistelee. Naiset kertovat, että heiltä kysyttiin usein, mihin UNICEFin rahat menevät. Tätä varten heillä oli tietopaketit puhelimen vieressä. Kymmenellä kortilla rokotetaan 70 lasta tuberkuloosia vastaan, 30 kortilla hankitaan neuvolavarusteita… Rahojen perillemeneminen – josta nykyisin paljon puhutaan – tai itse omin silmin näkeminen – ei heitä lainkaan askarruttanut. Luottamus UNICEFiin oli sokeaa. Kohdemaat eivät konkreettisen työnteon sutinassa jääneet pahemmin mieleenkään. 6 unicefuutiset 4 | 2009 Kellari herätti myös median kiinnostuksen, leike vuodelta 1973. – No – Bangladesh oli yksi. Meidän Lotta oli huono syömään, sanoin sille aina että jos et ala syömään, mä lähetän sut sinne Bangladeshiin, Gunvor Lindström sanoo. Gunnicef Postikorttituloista prosentti saatiin käyttää yhdistyksen omien kulujen kattamiseen. Kuluja ei säästöpolitiikan takia kuitenkaan tullut, ja niinpä nekin rahat säästettiin pankkiin korkoa kasvamaan. Rahaa kertyi niin paljon, että UNICEFin hallitus päätti ostaa sillä omat toimitilat Pikku-Robertinkadulta vuonna 1980. Päätös ei pääsihteeriä Hustichia miellyttänyt: toimisto olisi pitänyt saada ilmaiseksi. Mutta hänellä ei ollut enää sananvaltaa. Hän olisi halunnut jatkaa työtään (vaikka hautaan saakka, Eilat sanovat), mutta hänen oli jäätävä eläkkeelle vuonna 1979. – Gunni sanoi sitten – ja pyysi meitäkin mukaan – että voi jatkaa UNICEFissa vapaaehtoisena. Mutta uusi pääsihteeri tokaisi tylysti: Minä valitsen vapaaehtoiset, ja sinä et kuulu heihin! ”Gunnicefin” aika UNICEFissa päättyi 12 vuoden jälkeen yhtä äkkiä kuin se oli alkanutkin. Valovoimaisen ensimmäisen pääsihteerin jälkeen lastenapujärjestön työn luonne ja tapa muuttuivat tyystin. 60 vuotta UNICEF-kortteja Maailman ensimmäiset joulukortit lähetettiin vuonna 1843 Lontoossa, ja tavaksi niiden lähettäminen alkoi tulla 1860-luvulta lähtien. Maailman ensimmäisen UNICEF-kortin piirsi 7-vuotias tsekkityttö Jitka Samkova, joka lähetti piirustuksensa kiitokseksi UNICEFille vuonna 1947. Hänen piirustuksestaan tehtiin ensin juliste ja myöhemmin UNICEFin ensimmäinen joulukortti. Vuodesta 1950 lähtien UNICEF on myynyt miljardeja kortteja. Suomen vuonna 1969 rekisteröity UNICEF-yhdistys oivalsi nopeasti, että myyntikanavat ovat tärkeitä. Ensimmäisenä maailmassa se markkinoi kortteja pankkien (Osuuspankit) kautta. Lääkäreille lähetettiin korttipakkaus maksulomakkeineen. Sopimukset Suomen Kähertäjäliiton ja kirjakauppojen kanssa toivat myös kampaamot ja kirja- ja paperikaupat myyntiverkoston piiriin, joskin vain osa niistä oli halukas yhteistyöhön. Suomessa ei 1970-luvulla ollut vielä ostettavissa asiakasrekisteripalveluita, mutta pääsihteeri Gunvor Hustich hankki osoitteita yksityisesti mm. Anttilan ja Suomen armeijan kautta. Suomalaisista korttitaiteilijoista eniten on myyty Osmo Omenamäen ja Tove Janssonin kortteja. Gunvor Hustichin kellariaikana Suomen yhdistyksen korttimyynti oli Euroopan UNICEF-komiteoiden parhaita. Maailmanlaajuisesti korttimyynti kääntyi laskuun 1990-luvun lopulla. Enää kortit eivät ole UNICEFin päävarainkeruumuoto. Myyntituotteista joulukortit ovat kuitenkin pysyneet tärkeimpänä. Maailmanlaajuisesti UNICEF-kortteja per capita myydään eniten englantia puhuvissa maissa, absoluuttisesti eniten Saksassa. Suomessa ostettiin viime vuonna 850 000 UNICEF-korttia. unicefuutiset 4 | 2009 7 Hallituksen uudet äänet Kesko haluaa edistää lasten hyvinvointia Suomen UNICEFin hallituksen uusi jäsen Ulla Rehell, 48, työskentelee Keskolla yhteiskuntavastuun kehitysjohtajana. Mistä oikein on kysymys, kun puhutaan yritysten yhteiskuntavastuusta? – Meille tärkeitä asioita ovat ihmisoikeudet ja erityisesti työntekijän ja lapsen oikeudet. Nämä liittyvät usein työturvallisuuteen ja terveyteen. Pyrimme varmistamaan, ettei valikoimissa esimerkiksi olelapsityövoimalla tai pakkotyöllä valmistettuja tuotteita. Keskon toiminta on monialaista, joten työ on vaativaa, Rehell toteaa. – Yhteiskuntavastuu käsittää sekä taloudellisen vastuun, ympäristövastuun että sosiaalisen vastuun. Keskon vuosiksi 2008–2012 laaditun vastuullisuusohjelman tavoitteisiin kuuluu muun muassa energiatehokkuuden lisääminen, kertoo Ulla Rehell. – Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kaikkien uusien kauppapaikkojen pakastealtaat varustetaan kansilla, jolloin voidaan säästää kymmeniä prosentteja sähkönkulutuksessa. Samalla voidaan ottaa talteen lauhdelämpöä, jolloin kauppa tarvitsee ostolämpöä kaupan lämmitykseen vasta pikkupakkasilla. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, mitä kaupan alan yritykset voivat tehdä ympäristön ja kestävän kehityksen hyväksi. Keskon ostotoiminnan keskeisiin ohjenuoriin kuuluu YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Kesko luokittelee riskimaiksi ne maat ja alueet, joissa on olemassa riski ihmisoikeuksien, lapsen oikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkaamisesta. – Asiakkaat ovat entistä tietoisempia ja kiinnostuneempia ostamiensa tavaroiden alkuperästä ja niistä oloista, missä tavarat on tuotettu. Meille tulee viikoittain kysymyksiä, joissa kuluttajat haluavat tietää, onko meillä tai miksi meillä ei ole tiettyjä tuotteita, toteaa Rehell. Työssään Rehellille on paljon hyötyä diplomi-insinöörin koulutuksesta ja perehtymisestä bio- ja ympäristötekniikkaan. Esimerkiksi kemikaalit ovat hänelle tuttuja. Yritykset yhdistävät ostovoimansa Tahto ajaa asioita parempaan suuntaan – Yhteiskuntavastuu on äärimmäisen kiinnostava alue, jolla pystyy oikeasti tekemään hyvää tai muuttamaan asioita parempaan suuntaan myös liiketoiminnallisesti perustellusti ja kannattavasti, uskoo Rehell. Vastuullinen hankinta perustuu Keskossa ostotoiminnan eettisiin periaatteisiin, jotka pohjautuvat Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin keskeisiin työelämää sääteleviin sopimuksiin. Yrityksellä on sosiaalinen vastuu sekä sen omista työntekijöistä että välillisesti myös tavarantoimittajien työntekijöistä. Periaatteita sovelletaan ostoihin niissä kehitysmaissa, joissa lainsäädäntö tai sen valvonta ei turvaa kansainvälisten normien toteutumista yrityksissä. 8 unicefuutiset 4 | 2009 Rehellin mukaan Keskolla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa moniin tärkeisiin asioihin – kuten työoloihin, työaikaan ja palkkaan – kun se toimii yhdessä isojen, kansainvälisten yritysten kanssa, jolloin ostovoima yhdistyy. Yritykset toimivat yhteisten katto-organisaatioiden kautta. – Ostajayritykset voivat järjestää tapaamisia yhdessä viranomaisten, tavarantoimittajien ja ammattijärjestöjen kanssa. Tapaamisissa haetaan yhteisiä malleja, jotka saattavat koskea vaikka minimipalkkaa. On tärkeää pystyä vaikuttamaan hallintoon, sillä aina ei riskimaissa ole riittävää lainsäädäntöä tai lain toteutumista ei valvota. Yhteiskuntavastuu on valtavan laaja käsite eikä mikään yritys rakenna sitä yhdessä päivässä. Keskossa on tehty töitä yhteiskuntavastuun kantamiseksi vuodesta 1990 lähtien, jolloin julkistettiin Keskon ensimmäinen ympäristöpolitiikka. Kaikki alkoi ympäristöasioista – pakkausmateriaalin kierrättämisestä. Yhteistyökumppanin oltava luotettava Järjestöjen kanssa Kesko alkoi tehdä systemaattisempaa yhteistyötä 2000-luvun alussa. Konsernille tärkeitä kohderyhmiä ovat lapset, nuoret ja nuoret lapsiperheet. – Yhteistyökumppanin pitää olla hyvämaineinen, luotettava ja riippumaton ja mielellään sellainen toimija, joka on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Järjestön toiminnan läpinäkyvyys on meille äärettömän tärkeää, Rehell sanoo. – Suomen UNICEFissa minuun on tehnyt vaikutuksen se, kuinka ammattimaisesti se hoitaa asioita. Takana on globaali organisaatio, joka antaa raamit toiminnalle. UNICEFin lisäksi Kesko on tehnyt yhteistyötä muun muassa WWF Suomen, SASKin (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus), Lastenklinikoiden Kummien ja Nuori Suomi -yhdistyksen kanssa. – Lähtökohtana kaikessa sponsoritoiminnassamme on vankka linkki liiketoimintaamme. Partnerin strategisten tavoitteiden täytyy istua myös meidän tavoitteisiimme. Tyttöjen koulutuksen edistäminen on meille tärkeä asia, kuten myös terveyteen, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät asiat. Teksti: Riitta Saarinen Kuvat: Patrik Lindström – Toivon, että voin tuoda Suomen UNICEFin hallitukseen sitä kokemusta, mitä minulle on karttunut Keskon yhteiskuntavastuutyöstä sekä siitä, kuinka voimme vaikuttaa kehitykseen riskimaissa. Voin kasvattaa omaa osaamistani, kun opin lisää samoista asioista eri näkökulmasta, Ulla Rehell toteaa. Monitoroijat tutkivat työoloja Kiinassa Vuosi sitten Kesko palkkasi kaksi kiinalaista tarkastajaa monitoroimaan Keskon tavarantoimittaja Kiinassa. Vuoden aikana kaksikko on vieraillut lähes 160 tehtaassa, joissa on käyty työntekijöiden kanssa hyvin tarkkaan läpi tehtaan työoloja. – Tuonnistamme tulee 75 prosenttia EU-alueelta. Kaksi prosenttia tuonnistamme tulee kuitenkin ns. riskimaista, joissa tuotannon sosiaalisen laadun valvonta ei ole niin korkealla. Niihin kuuluu muun muassa Kiina, mistä Kesko hankkii muun muassa tekstiilejä, kenkiä, laukkuja ja leluja, Rehell selvittää. – Omat tarkastajamme ovat periaatteessa päteviä tekemään tehtaissa myös virallisen auditoinnin eli tutkimaan ja arvioimaan toiminnan laatua. Nyt tarkastajamme käyvät yrityksissä ympäri Kiinaa ja auttavat niitä nostamaan toiminnan tasoa, jotta siellä pystyttäisiin tekemään myöhemmin myös virallinen auditointi. Kiinassa paljon nuoria työntekijöitä – Kiinassa lapsityövoiman käyttö ei ole ongelma. Sen sijaan maassa on paljon 16–18 -vuotiaita työntekijöitä. Heidän työolosuhteensa ja rekisteröintinsä on säädetty työlaissa. Tehtailla selvitetään muun muassa se, ovatko työajat lainmukaisia ja saavatko työntekijät korvausta normaalin työajan ylittävältä ajalta. Tarkastajat tutustuvat myös työntekijöiden asumiseen, jos nämä vaikka asuvat yhteismajoituksessa työnantajan asuntolassa. Jos tarkastajat huomaavat tehtaalla puutteita vaikka työturvallisuuden suhteen, annetaan tehtaalle mahdollisuus korjata asia tiettyyn määräaikaan mennessä. Mikäli asiaa ei saada korjattua, voi Kesko tehdä tarkastajien suosituksesta päätöksen, että se ei enää hanki tavaraa kyseiseltä tavarantoimittajalta. Keskon ensimmäinen ympäristöraportti ilmestyi vuonna 1998. Siinä keskityttiin vain ympäristöasioihin. Nykyään puhutaan ympäristövastuun lisäksi myös taloudellisesta vastuusta, sosiaalisesta vastuusta, vastuullisesta hankinnasta sekä muista osa-alueista, kuten tuoteturvallisuudesta. Keskon ympäristötyö sai ensimmäisen merkittävän kansainvälisen tunnustuksen jo 2002, kun se palkittiin YK:n kestävän kehityksen kokouksessa Johannesburgissa pitkäjänteisestä työstään ympäristön ja kestävän kehityksen hyväksi. Palkintoja on tullut myös kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa vertaillaan vuosittain yritysten kestävää kehitystä. Dow Jonesin kestävän kehityksen arvioinnissa Kesko sai vuonna 2008 täydet pisteet toiminnan ekotehokkuudesta. Arviointiin on kelpuutettu mukaan runsaat kolmesataa yritystä niistä tuhansista, jotka on käyty läpi. Lisäksi Kesko valittiin tänä vuonna kestävän kehityksen alalla jo viidentenä perättäisenä vuotena maailman sadan parhaimman yrityksen listalle. (The Global 100 Most Sustainable Corporations). unicefuutiset 4 | 2009 9 Ihmisoikeuspuolustajat eivät luovuta työssä lasten oikeuksien edistämiseksi Teksti: Anna Pörsti Kuvat: Kaisu-Leena Rajala ”Ihmisoikeuspuolustajien toiminnan jatkumisen takaaminen on ratkaisevan tärkeää”, korostaa Renu Rajbhandari. Miten edistää naisten ja lasten asemaa kehitysmaissa, kun hallitusten linja ihmisoikeuspuolustajia vastaan kovenee? Paikallisilla kansalaisjärjestöillä ja ihmisoikeuspuolustajilla on ratkaiseva rooli kehitysmaiden heikoimpien oikeuksien turvaamisessa. Kansalaisjärjestöjä koskevan lainsäädännön kiristymisestä kärsivät erityisesti yhteiskunnan kaikista haavoittuvaisimmat: naiset ja lapset. Juuri tästä syystä Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS on linjannut ihmisoikeuspuolustajien kapasiteetin kasvattamisen strategiansa yhdeksi päätavoitteeksi. 10 unicefuutiset 4 | 2009 KIOS rahoittaa kehitysmaissa toimivien kansalaisjärjestöjen ihmisoikeustyötä erityisesti naisten, lasten, vähemmistöjen ja köyhimpien väestönosien puolesta. Tuki tulee tarpeeseen erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa haavoittuvimmat ryhmät ovat maksaneet kovimman hinnan viime aikojen talous-, energia- ja ruokakriiseistä. KIOSin tukemien kansalaisjärjestöjen työsarka ei ole lainkaan helppo – monissa maissa naisten ja tyttöjen syrjintä on syvällä asenteissa ja yhteiskunnan rakenteissa. Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo olisikin lainsäädännössä määritelty, lakien toimeenpano voi olla puutteellista. Monet KIOSin tukemat toimijat pistävät henkensä alttiiksi yhteiskunnan heikoimpia puolustaessaan. KIOS tukee lähinnä pieniä ja keskisuuria järjestöjä, jotka toimivat selkeästi kansainvälisten ihmisoikeuksien viitekehyksessä. Monet niistä pyrkivät voimaannuttamaan ihmisiä lisäämällä heidän ihmisoikeustietämystään ja rohkaisemalla ihmisoikeusloukkausten uhreja hakemaan apua. Lisäksi KIOS tukee järjestöjä, jotka valvovat hallitustensa toimintaa ja tekevät vaikuttamistyötä. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat niille tärkeitä työkaluja yhteiskunnallisten muutosten aikaansaamiseksi. Lainsäädäntö vaikeuttaa lasten oikeuksien edistämistä Etiopiassa Ihmisoikeuspuolustajien asema on viime aikoina heikentynyt entisestään.Yhä useampi maa on kiristänyt ihmisoikeusjärjestöjen valvontaa ja niiden työtä määrittävää lainsäädäntöä. Yksi konkreettisin esimerkki on Etiopia, jonka vuoden 2009 alusta voimaan tullut lainsäädäntö rajoittaa ihmisoikeustyötä tekevien kansalaisjärjestöjen ulkomaisen rahoituksen osuuden 10 prosenttiin. Sitä enemmän ulkomaista rahoitusta saavat etiopialaiset ihmisoikeusjärjestöt luokitellaan ulkomaisiksi järjestöiksi, joiden toiminta mm. naisten ja lasten oikeuksien edistämiseksi on kiellettyä. Työtä naisten ja lasten puolesta kiristyvässä ilmapiirissä Ugandassa Kansalaisjärjestöjä koskeva lainsäädäntö on tiukentumassa myös Ugandassa, kun vuoden 2011 vaalit lähestyvät. Vaalien lähestyminen on jo luonut jännitteitä. Ihmisoikeuspuolustajien tilanne on huonontunut mm. sananvapauden osalta. Bugandan kuninkaan ja presidentti Musevenin välinen vaaleja enteilevä valtakamppailu aiheutti syyskuussa 2009 henkiä vaatineita mellakoita Kayungassa ja Kampalassa. Nykytilanne ei ole kuitenkaan saanut ihmisoikeuspuolustajia luovuttamaan. Peace Kyamureku on National Association of Women Organisations in Uganda NAWOUn pääsihteeri ja maan tunnetuimpia naispuolisia ihmisoikeuspuolustajia. NAWOU on Ugandan suurimpia naisjärjestöjä. Se mm. kouluttaa maaseudun naisvaikuttajia ihmisoikeuksista ja aktivoi heitä ihmisoikeustyöhön. KIOSin tukemaa hanketta toteutetaan nimenomaisesti Kayungassa, joka on kärsinyt viime aikojen levottomuuksista. – Suurin haaste työssäni on ihmisten asenteet. Ennen esimerkiksi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä pidettiin normaalina. Meidän piti vakuuttaa ihmiset siitä, että on väärin naittaa 13-vuotias tyttö. Ugandassa tytön naimisiinmeno tarkoittaa, että hän alkaa saada lapsia. Miten 13-vuotias Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS on Suomen UNICEFin ja 10 muun suomalaisen kansalaisjärjestön vuonna 1998 perustama säätiö, joka rahoittaa ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä edistävien kansalaisjärjestöjen toimintaa kehitysmaissa. Säätiön toiminnan tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa sellaisina kuin ne on määritelty YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksissa ja -asiakirjoissa sekä muissa alueellisissa ihmisoikeusasiakirjoissa. Maantieteellisesti KIOSin työn painopistealueet ovat: Itä-Afrikka ja Etelä-Aasia. Tällä hetkellä KIOSilla on käynnissä 62 hanketta 21 maassa. KIOS toimii ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroin. www.kios.fi voi olla äiti, kun hän on itsekin vielä lapsi? Kyamureku pohtii. – Ihmisoikeuksien juurruttaminen vaatii aikaa. Nyt ihmiset ovat kuitenkin valmiita kuuntelemaan ja alkavat itse tulla pyytämään tietoja oikeuksistaan. Se kannustaa. Nyt on aika siirtyä ihmisoikeustietoisuuden levittämisestä siihen, miten toimia, kun oikeuksiasi on loukattu. NAWOUn hanke Kayungassa on pyrkinyt vastaamaan kiristyneeseen tilanteeseen lisäämällä miesten osanottoa ihmisoikeustyöhön. Kuva: WOREC. Tämä tekee KIOSin tuen maan ihmisoikeusjärjestöille käytännössä lähes mahdottomaksi. – Koska suurin osa maan kansalaisjärjestöistä on hyvin riippuvainen ulkomaisesta rahoituksesta, vie lainsäädäntö käytännössä leivän ihmisoikeuspuolustajien pöydästä, toteaa KIOSin toiminnanjohtaja Elisa Mikkola. KIOS tukee Etiopiassa neljää hanketta, joiden jatko vuoden 2010 alusta on vaakalaudalla uuden lainsäädännön vuoksi. KIOS suunnittelee matkaa Etiopiaan vuoden 2010 alussa keskustellakseen hankekumppaniensa kanssa ihmisoikeustyön jatkomahdollisuuksista. Hidasta edistystä Nepalissa Nepalin ihmisoikeuspuolustajien tilanne on hiukan kohentunut monarkian purkamisen ja rauhanprosessin myötä. Ihmisoikeusloukkauksista puhuminen ja hallituksen painostaminen on helpottunut. Toisaalta ihmisoikeuspuolustajat joutuvat yhä kohtaamaan mm. väkivaltaa ja tappouhkauksia työssään. Sota-ajan ihmisoikeusloukkauksia ei ole toistaiseksi käsitelty. Uusi perustuslaki on työn alla. ”Suurin haaste työssäni on ihmisten asenteet”, kertoo Peace Kyamureku. Naisihmisoikeuspuolustajien mielenilmaus Nepalissa. Naisten oikeudet ja niiden ajaminen on Nepalissa haasteellista. KIOSin tukema WOREC (Women’s Rehabilitation Center Nepal) on joutunut tekemään paljon työtä saadakseen arvostusta ja parantaakseen naisten asemaa yhteisössään. WORECin toimintaan kuuluu mm. ihmiskaupan vastainen työ sekä naisten ja lasten oikeuksien edistäminen. – Kun aloitimme työmme, ihmiskaupasta puhuminen oli tabu. Meidät leimattiin prostituoiduiksi, kun nostimme aiheen esille, kertoo WORECin perustaja Renu Rajbhandari. – Nyt kaikki puhuvat ihmiskaupasta sekä Nepalissa että maailman laajuisesti. Myös naisiin kohdistuvan väkivallan osalta hiljaisuus on murrettu, ja ihmiset kuuntelevat meitä. Ihmisoikeuspuolustajien toiminnan jatkumisen takaaminen on myös Nepalissa ratkaisevan tärkeää. unicefuutiset 4 | 2009 11 UNICEFin yritysyhteistyö on näkyvästi esillä joulun alla: Change for Good -keräys 30.11.2009–10.1.2010 Change for Good -kampanja toteutetaan vuosittain joulun ja uudenvuoden tienoilla pääosin Finnairin ulkomaanlennoilla. Yhdessä asiakkaittensa kanssa Finnair on kerännyt kampanjalla lähes miljoonan, tarkalleen 931 608,56 euroa UNICEFin työhön. Change for Good -keräyksellä on vuosien varrella hankittu varoja muun muassa koulutusohjelmiin Ruandassa ja Nepalissa, aids-ohjelmiin Vietnamissa ja Kaliningradissa sekä hätäapuprojektiin Kosovossa. Vuosina 2009–2011 kampanjalla tuetaan Puhdas vesi ja ympäristö Intian lapsille -ohjelmaa. Teksti: Nina Vähäpassi Nokian UNICEF joulukorttikampanja 27.11.2009–28.2.2010 Nokia ja UNICEF ovat jo useamman vuoden ajan tehneet yhteistyötä Nokian sähköisellä joulukortilla. Kyseessä on poikkeuksellinen yhteistyö, jonka kautta Nokia tukee UNICEFin työtä maailman lasten puolesta. Korttia lähetetään laajasti ympäri maailman Nokian henkilöstön ja yleisön toimesta. Vuonna 2008 Nokia tuki e-kortillaan Myanmarin Nargis hirmumyrskyn jälleenrakennustyötä lahjoittamalla 250 000 euroa. UNICEF käytti varat rakentaakseen uusia erityisen kestäviä koulurakennuksia, jotka ovat turvallisempia mahdollisia tulevia luonnonkatastrofeja ajatellen. Tänä vuonna Nokia tukee yhteistyöllä UNICEFin Schools for Africa -ohjelmaa. Pampers-kampanja jatkuu vuoden loppuun saakka UNICEFin ja Procter & Gamblen yhteistyö jäykkäkouristusta vastaan jatkuu. P&G:n Pampers on vuodesta 2006 lahjoittanut UNICEFille yli 200 miljoonaa rokotetta, joilla on suojattu yli 45 miljoonaa äitiä ja heidän vastasyntyneitä lapsiaan. Kansainvälisen yrityksen seuraava tavoite on lahjoittaa 100 miljoonaa rokotetta vuoteen 2010 mennessä. Suomen valtakunnallista kampanjaa tukee Hyvän tahdon lähettiläs, kirjailija Eppu Nuotio ja kampanja näkyy meillä marrasja joulukuussa jolloin P&G tukee UNICEFin kamppailua jäykkäkouristusta vastaan tekemällä lahjoituksen myytyjen Pampers, Ariel ja Fairy tuotteiden perusteella. K-ruokakaupat ovat mukana kampanjassa lahjoittamalla lisärokotteita. 12 unicefuutiset 4 | 2009 IKEA-pehmolelukampanja 1.11.–24.12.2009 H&M-myymälöissä Euro UNICEFille -kampanja 16.11.2009–10.1.2010 H&M ja UNICEF ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisellä tasolla vuodesta 2004. Suomessa yhteistyö näkyy Euro UNICEFille -kampanjalla jossa henkilökunta ehdottaa asiakkaille euron lisäämistä UNICEFille ostosten loppusummaan. IKEAn ja UNICEFin kansainvälinen yhteistyö näkyy jälleen IKEA-tavarataloissa joulun alla toteutettavalla Pehmolelukampanjalla. IKEA lahjoittaa kampanjan aikana euron UNICEFille ja Pelastakaa lapset -järjestölle jokaisesta myydystä pehmolelusta. UNICEFin varat ohjataan Schools for Africa -ohjelmaan. Postia joulupukille Joka vuosi sadattuhannet lapset eri puolilta maailmaa kirjoittavat kirjeitä Joulupukille Suomeen. Kirjeet päätyvät Joulupukin pääpostiin Rovaniemelle, missä Lapin postimerkkeilijät ry:n vapaaehtoiset avaavat kirjeet, lajittelevat ne ja erottelevat postimerkit myyntiin. Myyntituotto lahjoitetaan Suomen UNICEFin kautta maailman lapsille. Lapin p ostimerk keilijöid 20-vuot en isjuhlan äyttely Rovanie mellä A rktikum Aurora-s in alissa16 .–18.4.2 010 Teksti: Minna Kimpimäki Kuvat: Arto Liiti – Ajatuksena on, että maailman lapsilta tulleista kirjeistä saadut rahat palautetaan takaisin maailman lapsille, Lapin postimerkkeilijöiden puheenjohtaja Pekka Kerkelä toteaa. Joulupukin kirjeitä tulee postimerkkeilijöiden avattavaksi joka vuosi noin 150 laatikkoa, joissa jokaisessa on yli 1000 kirjettä. Yhden laatikollisen avaamiseen menee yhdeltä ihmiseltä noin 10 tuntia, minkä jälkeen kirjeet vielä lajitellaan ja kuoret pakataan myyntikuntoon. – Emme ole uskaltaneet laskea, kuinka paljon aikaa tähän hommaan tosiasiassa menee, Pekka Kerkelä toteaa. Postimerkkeilijät myyvät Joulupukin kirjeiden postimerkkejä internetissä ja huutokaupoissa. Kirjekuorinippuja on myynnissä myös Joulupukin pääpostikonttorissa Rovaniemen Napapiirillä. – Myymme Joulupukin kirjeiden postimerkkejä keräilijöille myös suoraan, sillä meille on kertynyt varastoon melkoinen määrä kirjeitä, Pekka Kerkelä kertoo. Myynnissä on esimerkiksi erilaisia maanippuja. Esimerkiksi englantilaisia, ranskalaisia, espanjalaisia, italialaisia ja puolalaisia merkkejä on tarjolla 50–100 kappaleen nippuina. Joulupukille tuleekin kirjeitä lähestulkoon kaikkialta maailmasta. Pekka Kerkelä arvioi, että heille on tullut postimerkkejä lähes kaikista maailman maista. Erityisen aktiivisia kirjoittajia ovat englantilaiset, italialaiset, venäläiset, puolalaiset ja japanilaiset, mutta kirjeiden tulo vaihtelee. Yksi Suomen lapista ja Joulupukista kertova televisiolähetys aiheuttikin esimerkiksi sen, että Romaniasta tuli yllättäen Napapiirille kymmeniätuhansia kirjeitä. Eniten kirjeitä tulee joulun alla sekä joulun ja uudenvuoden välipäivinä. Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovatkin postimerkkeilijöille kiireistä aikaa, sillä avausurakan pitää olla valmiina helmikuussa, jotta Joulupukki ehtii vastaamaan kirjeisiin. Vastauskirje lähetetään kaikkiin sellaisiin kirjeisiin, joista löytyy vastausosoite. Valtaosassa kirjeitä osoitetta ei ole, vaan lähettäjäksi on merkitty vain esimerkiksi ”Anna” tai ”John”. Esimerkiksi kiinan- ja japaninkielisistä kirjeistä vastausosoitteen löytäminen voi myös olla vaikeaa, ellei sitä ole kirjoitettu länsimaisin kirjaimin. – Kirjeiden sisältö vaihtelee valtavasti, Pekka Kerkelä toteaa, toisissa on sivuja tuoteluetteloista ja pyyntö, että Joulupukki toisi kaikki toivotut tavarat. Tällaisia kirjeitä tulee etenkin Englannista. Esimerkiksi ItäEuroopan ja Aasian maista taas tulee kohteliaita kirjeitä, jotka on osoitettu arvoisalle Joulupukille ja joissa pyydellään anteeksi lähestymistä ja toivotetaan Joulupukille hyvää terveyttä. Monet kirjeistä koristellaan runsaasti. Eräs olohuoneessaan kirjeitä avannut postimerkkeilijä kokikin kerran melkoisen yllätyksen, kun Joulupukille lähetetystä kirjeestä tupsahti kirjeen mukana parisataa grammaa koristekiillettä, joka levisi joka puolelle huonetta. Lapin postimerkkeilijöillä on vajaat sata jäsentä, joista valtaosa on Suomen lapista. Joulupukin kirjeiden avaamisen hoitaa kuitenkin pääasiassa kymmenkunta aktiivia. Pekka Kerkelä kertoo, että aktiivisimmat kirjeiden avaajat ovat eläkeläisiä, mutta mukana on myös muutamia työssä olevia. Vielä viime vuonna kirjeitä oli avaamassa myös yksi 83-vuotias aktiivi. Toisin kuin UNICEF-vapaaehtoistyössä usein, tässä porukassa kaikki ovat olleet miehiä. Monet näistä aktiiveista ovat avanneet kirjeitä jo yli kymmenen vuoden ajan. Kun Pekka Kerkelältä kysyy, mikä saa tekemään tätä vapaaehtoistyötä vuodesta toiseen, vastaus on yksinkertainen: – Kyllä se on tästä työstä saatu tyytyväinen mieli. Postimerkkeilijänä hänellä on kuitenkin Joulupukille kirjeitä lähettäville yksi toivomus. Hän toivoo, että huolella kirjoitettuihin kirjeisiin myös ostettaisiin erikoismerkki ja niihin myös pyydettäisiin postista siisti leima. Lapin postimerkkeilijöiden ja Suomen UNICEFin yhteistyö on jatkunut jo yli 15 vuoden ajan. Vuonna 2010 yhteistyö toivottavasti tiivistyy entisestään, sillä kyseessä on monella tapaa merkittävä vuosi. Lapin postimerkkeilijät ry juhlii silloin 20-vuotisjuhlaansa ja järjestää sen kunniaksi 20vuotisjuhlanäyttelyn Rovaniemellä. Suunnitelmissa on, että myös UNICEF näkyisi tavalla tai toisella tässä näyttelyssä, etenkin, kun Rovaniemi on vuonna 2010 UNICEFin kaupunkikumppani. Postimerkkejä koskevat tiedustelut: Lapin postimerkkeilijät ry/Pekka Kerkelä Kielasmutka 15, 96440 Rovaniemi unicefuutiset 4 | 2009 13 Svensk resume Ledaren Lyckliga ögonblick Eemeli, fyra år, och jag är goda vänner. Vi träffas regelbundet och ”jobbar” tillsammans utomhus. “Jobba” innebär att vi kuskar brännved med skottkärra och samlar ris och ruskor. På hösten lyfter vi moröttter och potatis och sysslar I trädgården. Inomhus leker vi kurragömma, bygger parkeringsplats för småbilarna, hittar på överraskningar och busar i största allmänhet. Eemeli är en lycklig pojke, tänker jag ofta. Varför gör jag det månne? Hur kan vi veta om någon är lycklig eller olycklig? Dalai Lama har ju sagt att vi alla är konstruerade på samma sätt, vi har en likadan själ och ett likadant känsloliv. Vi föds på samma sätt och vi dör alla. Och alla vill vi leva lyckliga. Jag beslöt mej för att lära mej av Eemelis lycka. När vi har större sammankomster inom familjen har jag lagt märke till att Eemeli noterar alla som är närvarande. Han försäkrar sig om att alla är med och delar glädjen. Han är nyfiken och frågar nästan hela tiden “varför?”. Han frågar utan förhandsinställning och godkänner alla svar. Detta okonstlade förtroende! Vad är det som hindrar oss från att vara lyckliga? Hur skulle det vara om vi mötte varandra med öppna ögon? Hur skulle det vara om vi modigt litade på andra mänskor? För mej är det lycka när Eemeli tar mej i handen och säger ”Fafa kom och leka”. Pentti Kotoaro generalsekreterare UNICEF samarbetar med flera företag inför julen Change for Good 30.11.2009–10.1.2010 Change for Good -insamlingen förverkligas runt jul och nyår på Finnairs utlandsflyg. Tillsammans med sina kunder har Finnair under årens lopp samlat in nästan en miljon euro. Nokias julkort 27.11.2009–28.2.2010 UNICEF och Nokia har redan I flera års tid samarbetat I form av Nokias elektroniska julkort. Förra året stödde Nokia med julkortets intäkter återuppbyggandet efter orkanen Nargis I Myanmar med 250 000 euro. Pampers till årsslutet UNICEFs och Procter & Gambles samarbete för att motarbeta stelkramp fortsätter. Sedan 2006 har P&G donerat över 200 miljoner vaccin till UNICEF. En euro till UNICEF i H&M -affärerna 16.11.2009–10.1.2010 H&M och UNICEF har samarbetat internationellt sedan år 2004. Nu har samarbetet strandat i Finland. Fram till 10.1. kan kunderna i H&M -affärerna donera en euro till UNICEF då de betalar sina inköp vid kassan. Mjukisdjur på IKEA 1.11.–24.12. IKEAS och UNICEFs internationella samarbete äger rum i form av mjukisdjur. Mjukisdjuren finns att köpa i IKEA-varuhusen före jul. Under kampanjtiden donerar IKEA en euro per salt mjukisdjur till UNICEF och Rädda Barnen. 14 unicefuutiset 4 | 2009 Tag det lugnt nu bara – du hinner mer än väl skaffa Mjukispaket till julklappar Julen är närmare än vad vissa av oss skulle önska. Julklapparna ännu inte skaffade. Tid har vi kanske, men vad köpa? Tag det lugnt: www.unicef.fi/mjukispaket kan vara lösningen på sista minutens gåvopanik. Och det är ”äkta”. Hurså äkta? Därför att UNICEFs Mjukispaket inte är ett prisexempel eller en imaginär gåva. Mjukispaketet är en konkret och livsviktig förnödenhet som UNICEF levererar till världens barn och viktiga personer i deras omgivning. Överallt i världen och varje dag på året. Gåvoalternativen är förnödenheter som UNICEF använder i sitt arbete: vacciner, skoltillbehör, mediciner och extranäring. I början av året berättar vi till vilken del av världen Mjukispaketen som köpts i Finland har skickats. Då är det dags att låta fantasin flyga och se framför sig den lilla flickan eller pojken som sveper in sig i filten som mormor fick som julklapp. MYYNTIPISTEET JA YSTÄVÄMYYJÄT E spoo K ristiinankaupunki WeeGee-shop, Ahertajantie 5, Tapiola, puh. (09) 8168 2132 ti-su 11–18, ma suljettu. Myynnissä rajoitettu valikoima. Blomsterkompaniet, Itäinen Pitkäkatu 55, puh. (06) 221 2070 Marita Storsjö, Metsälä, puh. (06) 222 9562 FORSSA Myyrä, Wahreninkatu 13, ma-pe 10–18, la 10–14 Tuija Lietu, puh. 040 513 7513, HUOM! Vain Anna ja Toivo -nukkeja. H elsinki UNICEF, Perttulantie 6, puh. (09) 5845 0250, ma-pe 8.30–16.30 H yvink ä ä Salme Laitinen, Pellervontie 9, puh. 0400 104 013, ma-pe 15–21, la-su 15–20 Uusi Apteekki, Uudenmaankatu 2, puh. (019) 475 7700, ma-pe 9–18 KUOPIO H-talo, 1. krs, Kauppakatu 32, puh. 050 562 3439, Marja-Leena Markkanen, 20.11.–17.12. ma-pe 10–18, la 10–14, su 12–16 K urikka UNICEF-kauppa, Lehtocenter, Seurapuistikko 6, puh. (06) 450 2790, Maija Myllykoski, ma-pe 13–18, la 10–13, tai sopimuksen mukaan K uusamo UNICEF-kauppa Kameli, Kitronintie 2, puh. 040 523 1330, Irma Leinonen, ma 14–17, alkaen 28.11. la 10–14 H ä meenlinna L appeenranta Aarikka, Raatihuoneenkatu 13, puh. (03) 682 3892, Paula Laine, ma-pe 10–17.30, la 10–14 Parturi-Kampaamo Pääpaikka, Hallituskatu 12, puh. (03) 675 6900, Arja Salmenoja, ma-pe 9–17, la 9–14 Petula, Kasarminkatu 9, puh. (03) 653 3313, Ulla Timonen, ma-pe 10–17, la 10–14 Marin Kammari, Myllytie 25, puh. (03) 638 0439, Mari Kopra Kehys-Taide, Palokunnankatu 13-15, puh. (03) 682 2535, Riitta Mikkola, ma-pe 10–17, la 10–14 UNICEF-myyntipiste Myyntivitriini, Maakuntakirjasto, Valtakatu 47, ti-pe 10–16, la 10–15 I lmajoki Lelukauppa Pii Poo, Ilkantie 11, puh. (06) 424 8257, Maija Heikkinen-Ranto, ma-to 10–17, pe 10–18, la 10–14 I matra Sormilla, Torkkelinkatu 1, ma-pe 10–17, la 10–14 J oensuu UNICEF-myymälä, Torikatu 12, puh. 050 353 2506, Aune Uimonen, ke 15–17, 30.11.–22.12. ma-pe 12–18, la-su klo 12–15 JUANKOSKI Valokuvaamo Plakkari, Juankoskentie 17, puh. 0400 926 813, Erika Suominen, ma, ke-pe 9–17 M ä nts ä l ä Anne Karesti-Taskinen, Iivarintie 6, puh. 050 401 2737 OULU Nispero kirjakahvila, Pakkahuoneenkatu 5, puh. (08) 311 3389, ma-pe 10.30–18, la 10.30–15 PIEKSÄMÄKI Myymälä-Galleria Kähverä, Torikatu 7, puh. 044 518 4138, ma-pe 10–17, la 10–14, alkaen 29.11. su 12–16 P ietarsaari Riitta Palovuori, puh. (06) 724 6035 Anita Blomström, puh. (06) 723 4464, 050 465 2532 P ori Marjatta Landgren, puh. 040 541 2798 Sisustus Amalia, Isolinnankatu 24 (Herttuantori), puh. 044 967 9197, ma-pe 10–17, la 10–14 P orvoo Kitty Långström, Viikinkitie 5 D 18, puh. (019) 582 219 R auma Marketta Mäkitalo, Puolukkatie 22, puh. (02) 825 0303 J yv ä skyl ä S a LO / K I S K O UNICEF-kioski, Kaupunginkirjaston aula, Vapaudenkatu 39-41, puh. 040 772 7509, Arja Häkkinen, ma-pe 12–18, la 11–15 Annikka Viitaniemi, puh. 050 356 6484 K a AV i S avonlinna Päivärannan ruusu, Olavinkatu 35, puh. (015) 515 116, ma-su 9–18 Puoti Pikku Pihla, Kaavintie 12, puh. 044 346 1106, ma-pe 10–17, la 10–13 S avukoski K ajaani Tampere UNICEF-puoti c/o Toimintakeskus Monika, Väinämöisenkatu 12 puh. 050 300 6651 / Meeri Seppänen, ke 13–17 K a R JA A Karjaan Monitoimikeskus, Maasillantie 30, puh. (019) 233 656, ma-pe 9–18, la 10–14 KEMI Vaihtoehtomyymälä Laituri, Sankarikatu 12 B, ma-pe 12–17, la-su 12–16 K E s ä lahti Käsityöpuoti Korento, Pyhäjärventie 8, 21.11.–31.12.2009, ma-pe 10–17, la 10–13, 1.1. alk. la 10–13 K okkola Maailmankauppa, Nuorten toimintakeskus Hansa, Torikatu 13, puh. (06) 831 3264, ke 16.30–19.30, 7.–18.12. ma-pe 16.30–19.30 KO U VO L A UNICEF/Unifem-puoti, Pohjolatalo, Kauppamiehentie 4, (05) 312 1640, 0400 988 469, 044 312 1640, ke 11–14, viikko 50 ma-pe 11–14 UNICEFIN JOULUMYYNTIPISTEET 2009 Mirja Aarrevaara, Kolmisointu 3, puh. 050 357 0940 UNICEF-myymälä, Suvantokatu 4, puh. (03) 213 1660, ma-pe 11–17 TO R N I O Liisan lahjaidea, Hallituskatu 6, puh. (016) 480 335, ma-pe 10–17, la 10–14 L ahti E spoo Stockmann, Länsituulentie 5, Sampokuja, 20.11.–16.12. tavaratalon aukioloaikoina. Sokos, Aleksanterinkatu 19-21, puh. (03) 813 040, 30.11.–13.12. ma-la 10–17, su 12–16 O ulu Kauppakeskus Sello, Toritaso (2. krs) asiakashissien lähellä. 20.11.–16.12. Avoinna kauppakeskuksen aukioloaikoina. Stockmann, Kirkkokatu 14, 4 krs, Vinttiä vastapäätä, 20.11.–16.12, ma-pe 10–19.30, la 10–17.30, su 29.11. 12–17.30, muut su 12–19.30 Kauppakeskus Iso Omena, Toritason pitkällä käytävällä 30.11.–13.12. ma-pe 10–20, la 10–18, su 12–20 P ieks ä m ä ki H einola Poleenin kahvila, Savontie 13, ma 7.12. klo 14–18 Maaselän messut, Siilin koulu, la 12.12. klo 10–15 Heinolan kaupunginkirjasto, Kauppakatu 12, 30.11.–12.12. ma-to 10–19, pe 10–17, la 10–15 P ietarsaari H elsinki P O RVO O Kauppakeskus Forum 28.11.–20.12. Stockmann, Aleksanterinkatu 52 B, K1-krs, 3.11.–24.12. tavaratalon aukioloaikoina. Stockmann, Itäkatu 1 C, 2 krs. 20.11.–16.12. tavaratalon aukioloaikoina. UNICEF-joulukauppa, Isokatu 11, 28.11.–22.12. ma-pe 10–18, la 10–14 Kauppakeskus Lundi, 7.–8.12. 9–21, su 13.12. 12–18 Annan-markkinat, su 13.12. 11–14 R aisio IKEA, 1.11.–13.12. la 10–18, su 12–18 S avonlinna Kamppi, toinen kerros, Annankadun päädyssä, Kalevala Korun ja Marimekon välissä. Sokos ma-pe 7.–11.12. 12–18, la 12.12. 11–16, su 13.12. 13–16 H yvink ä ä Sally’s Clothes, korttimyynti. Sampotori, Kauppakatu 1, 27.11.–21.12. ma-pe 15–19, la 8–16, su 12–16 Tammisaari H ä meenlinna Tampere Kauppakeskus Linna, katutaso, 16.11.–14.12. viikottain vaihtelevasti. J yv ä skyl ä Torikeskus, Väinönraitti, 30.11.–22.12. ma-pe 11–18, la 11–15 K ajaani S omero Ekenäs Gammaldags julmarknad, 12.–13.12. klo 9–16 Stockmann, Hämeenkatu 4, 20.11.– 16.12. tavaratalon aukioloaikoina. T urku Stockmann, Yliopistonkatu 22, Hansatori, 20.11.–16.12. tavaratalon aukioloaikoina. Aira Lindroos, Puistokuja 11, puh. (03) 688 3295 S-marketin aula, Raatihuoneen tori, 23.11.–13.12. ma-pe 10–17, la 10–16, su 12–15 UNICEF-puoti, Linnankatu 29, to 17.12. 15–17 T urku Joulutori, Kajaani-halli, 12.–13.12. UNICEF-puoti, Linnankatu 29, to 15–17 K arjaa Stockmann, Kauppakeskus Jumbo, Vantaanportinkatu 3, 1 krs. 20.11. –16.12. tavaratalon aukioloaikoina. T urenki Vaasa Kehitysmaakauppa Endelea, Raastuvankatu 25, puh. (06) 312 7547, ma-pe 11–17, la 11–14 Y L I S TA R O Sirpa Rintamäki, Komuntie 2 A 3, puh. (06) 473 2374 ja 050 304 5597 ÄHTÄRI UNICEF Kirpputori, Ylätori, Otsolantie 4, puh. (06) 533 0434, Raija Pohjola, ma-pe 10–16, la 10–13 Galleri Fokus, Centralgatan 90, 30.11.–12.12. K emi Vantaa IKEA, Porttisuontie 18, 7.11.–13.12. la 9–18, su 12–19 UNICEF-joulumyymälä, Valtakatu 27-29, 27.11.–18.12. ma-pe 10–17, la 10–14, su 12–14 Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4, 30.11.–12.12. ma-pe 10–20, la 10–16 K ouvola Taidekeskus Väinölä, Ahlströminkatu 8-10, puh. 044 292 1140, 25.11.–16.12. ma-pe 10–17 Kouvolan yhteiskoulu, la 12.12. klo 9–13 Varkaus unicefuutiset 4 | 2009 15 M Stephen Waterhouse Nokia invites you to send UNICEF Season’s Greetings E-cards With the e-card, Nokia supports the Schools for Africa initiative, which aims to create better education for children, and provide them with a safe and protective environment where they can learn and play. Last year Nokia donated 250.000 e to UNICEF for the reconstruction of cyclone hit schools in Myanmar. Help us transform children’s lives. www.nokia.com/seasonsgreetings
© Copyright 2024